PALVELU ON PAHA SANA
1 / 2014 52.
SIVU
20
YLEISÖJEN TÄHDEN
SIVU
28
YLEISÖTYÖ
VUOSIKERTA
Ö: MUSEOIDEN YLEISÖTY
Kenelle ja miksi? Ari KArttunen / eMMA
SI V U T
2–29
Pääkirjoitus
Vähän, enemmän, liikaa
M
useo-lehden tämän numeron teemana on yleisötyö. Aihe on ollut museoille aina ajankohtainen, mutta vaikuttaa siltä, että keskustelu yleisötyön muodoista on vilkastumaan päin. Hyvä niin, sillä emme voi pohtia liikaa sitä, kenelle ja miksi työtämme teemme. Yleisötyö on hieman hämmentävä termi. Miksi emme puhuisi asiakastyöstä tai asiakaspalvelusta, kuten yritykset – samasta asiasta kuitenkin on kysymys. Ainakin minulle yleisötyö terminä tuntuu viestivät toimintamallista, jossa tekijät jonglööraavat ja paikalla oleva yleisö seisoo ihmettelemässä. Onneksi museoiden modernissa yleisötyössä ei ole siitä kysymys. On hienoa havaita, että yleisöä osallistetaan jatkuvasti enemmän. Käytämmepä yleisötyöstä puhuessamme mitä termiä tahansa, meidän on työtämme kehitettäessä kysyttävä ensimmäiseksi: ”Kenelle?” Perinteisesti ajattelemme kohderyhminämme joko suurta yleisöä tai asiantuntijoita. Suomen museoliiton Museokävijä 2012 -tutkimuksen mukaan museokävijöiden suurin ryhmä on keski-ikäinen, yliopistotutkinnon suorittanut ja keskimääräistä parempaa palkkaa nauttiva kansanosa. Käsitystä vahvisti myös Vaasan yliopiston joulukuussa 2013 julkaisema Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimus. Museoissa siis vierailee huomattava määrä eri alojen asiantuntijoita. Heille passiivisesti tarjottu tieto tai kaunis esillepano useimmiten riittää hyvään museoelämykseen. Aktivoivaan tekemisen tai osallistavaan kokemiseen perustuva tarjonta saattaa jopa laskea heidän fiiliksensä pakkasen puolelle. Asiantuntijoiden lisäksi haluamme kuitenkin museoihimme muutakin yleisöä, käyttäjiä, kävijöitä, asiakkaita. Aktiivinen tekeminen ja kokeminen ovat monille kävijöille onnistuneen elämyksen rakennusaineet. Se näkyy museoiden tarjonnassa esimerkiksi tapahtumien, työpajojen ja erityispäivien kasvaneena määränä.
22
MUSEO4/2012 1/2014 MUSEO
Laadun ja asiakastyytyväisyyden perusta on, että tarjonta vastaa mielikuviin perustuvia odotuksia – mieluiten toki hieman ylittää ne. Kun museot laajentavat tarjontaansa uusille yleisöryhmille, valmiiden mielikuvien ja tarjonnan yhteentörmäyksiltä ei voi välttyä. Taide-lehden numerossa 6/2013 Leena Kuumola kysyi Kiasman perhepäivän tarjontaan tuskastuttuaan, eivätkö taidemuseotkaan enää usko omaan tuotteeseensa eli taiteen hyvään esillepanoon. Hän valitti, että hommaa on lähdetty viemään puuhamaata kohden. Kysymys on erilaisten yleisöryhmien törmäyksestä. Joillekin museo on hiljainen taiteen temppeli, mutta toisille mahdollisuus esineisiin ja teoksiin koskemiseen on itsestään selvää.Veistoskin saattaa näyttäytyä ensisijaisesti kiipeilypuuna ja teosten suojaaminen pahimman luokan nipottamisena. Suomen museoliiton Miljoona uutta kävijää -ohjelma tähtää siihen, että museoiden kävijämäärä ylittää kuuden miljoonan kävijän rajapyykin vuonna 2015. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet. Meidän pitää houkutella pääkohderyhmäämme kuuluvista akateemisista keski-ikäisistä entistä suurempi osan museopalvelujen äärelle. Mutta lisäksi voimme houkutella museoon uusia kohderyhmiä, joille tarjoamme mahdollisuuden virkistäytyä, viihtyä ja oppia. Asiakastyytyväisyyttä vähentävistä, mutta mielihyväämme parantavista jonoista olemme saaneet jo maistiaisia esimerkiksi Ateneumissa ja Haltissa. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähinaapureidemme merimuseoista – Viron Lentosatamasta ja Ruotsin Vasa-laivasta.
Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.
Ari KArttunen / eMMA
22 7
Hattujemme sulat Viisi yleisötyön ammattilaista kokoontui saman pöydän ääreen keskustelemaan aikuisille suunnatun yleisötyön mahdollisuuksista.
12
Mistä taiteelle tilaa?
20
Palvelu on paha sana?
”taiteen omaan ainutlaatuisuuteen ei enää luoteta, vaan pyrkimyksenä on sen sopeuttaminen ympäröivän yhteiskunnan nopeasti vaihtuviin oikkuihin ja trendeihin", kirjoittaa taidekriitikko Leena Kuumola.
LE
30
2 Pääkirjoitus 4 Montako temppeliä museonne saisi? 22 Klubissa ideoidaan ja annetaan palautetta 23 24 26 27
Työhyvinvointia museosta Ulkoilmamuseossa saa koskea Eräs museopedagoginen matka Yleisö osallistuu näyttelyn suunnitteluun
28 30 32 35
Yleisöjen tähden Merellinen museoelämys Näyttelykritiikki Forssasta Museomestari Myyrynen
ISÖTY
Ö
Y
Yleisötyöläisen eli meidän kaikkien museossa työskentelevien, tehtävänä on välittää museon sisältöjä asiakkaille melkeinpä keinolla millä hyvänsä. Suomessakin museokieleen on jo vakiintumassa sana välittäjä.
Viron MeriMuSeo
eLLi Liippo
23
TALVI
2014
Kannessa: Lastentapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus houkutteli lapsiperheet hulluttelemaan EMMAAN. Kannessa Circus Helsingin fantasiahahmot. Vasemmalla ylhäällä: Sairaalaklovnit ilahduttivat EMMAn kävijöitä improvisaatioesityksellä. Oikealla ylhäällä: Kotihoitajat antoivat Aboa Vetus & Ars Novassa palautetta museokäyntien vaikutusalueista helmien avulla. Oikealla alhaalla: Tallinnan Lentosatamaan kävijöitä houkuttelee yhdysvaltalaisen Premier Exhibitionsin tuottama Titanic-näyttely.
Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Seppo Honkanen Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Seppo Honkanen Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry., osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2013 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032
-lehden ammattinumerot (1 ja 3) julkaistaan ainoastaan paperilehtin채. Tilaa itsellesi tai lainaa valistuneelta kaveriltasi!
4
MUSEO 4/2012