AVUN PYYTÄMINEN ON VIISASTA

Kukaan ei voi osata kaikkea, ja siksi onkin järkevää pyytää apua. On paljon viisaampaa pyytää apua kuin olla sitä pyytämättä. Näin voi välttyä tekemästä virhettä, jonka olisi apua pyytämällä voinut välttää. Apua saattaa tarvita esimerkiksi uusien taitojen opettamiseen, retkikirjeen tekemiseen tai ryhmäläisten vanhempien kohtaamiseen.

Toisinaan johtajalle voi helposti kertyä harteilleen kaikenlaista. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse, eikä niin kuulukaan tehdä. Apua kannattaa pyytää, jotta taakan alle ei murru. Tehtävien delegointi eli jakaminen on kätevä tapa välttää ylikuormitusta. Apua voi tarvita esimerkiksi ison ryhmän kokouksen osallistujien jakamiseen pienempiin porukoihin, koeviikon koloiltaan tai kiusaamistapauksen selvittämiseen.

Milloin apua sitten kannattaa pyytää? Mahdollisimman aikaisin. Muista kuitenkin, että koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää apua. Avun pyytäminen on yllättävän helppoa. Sano kohteliaasti esimerkiksi näin: ”Olisit tosi hyvä tässä asiassa, koska sinulla on siitä paljon kokemusta. Voisitko auttaa?” Apua voi pyytää vaikka näiltä tahoilta:

• luotsi

• ohjelmajohtaja tai ikäkausivastaava

• ryhmän edellinen johtaja

• oma vanha johtaja

• muut samoajat

• muut johtajat

• kotiväki

• kaverit

• ryhmäläisten huoltajat

• tähtivieras, ulkopuolinen osaaja

• seppo tai muu seurakunnan työntekijä

• tutut aikuiset

Mieti, missä tarvitsisit apua. Keneltä voisit pyytää apua?