ROOLIT RYHMÄSSÄ

Jokaisella ihmisellä on erilaisia rooleja suhteessa toisiin ihmisiin. Roolit vaihtelevat tilanteiden ja ryhmien mukaan, eivätkä ne ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Ihminen pystyy usein itse vaikuttamaan siihen, minkä roolin missäkin tilanteessa ottaa. Rooli voi kuitenkin olla myös toisilta saatu. Rooliristiriitoja syntyy, kun jäsen ottaa roolin, jota toinen ei hyväksy, tai muut antavat hänelle roolin, jota hän ei halua tai voi täyttää.

Mihin eri ryhmiin sinä kuulut esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa? Mitä rooleja sinulla on näissä eri ryhmissä? Mitä rooleja on muilla ryhmään kuuluvilla?

Mitä rooleja tarvitaan, jotta ryhmäsi toimii hyvin?

Ryhmässä voi olla sekä virallisia että epävirallisia rooleja. Viralliset roolit ovat ennalta määrättyjä tai yhdessä sovittuja, kuten esimerkiksi ryhmän johtajan tai sihteerin roolit. Epäviralliset roolit ilmenevät ryhmän jäsenen toistuvana käyttäytymisenä. Ne muodostuvat ja kehittyvät ryhmän vuorovaikutuksessa. Yhden jäsenen lähtiessä ryhmästä tai toisen liittyessä mukaan voi ryhmän roolirakenne muuttua ja tehtävät jakautua uudelleen.

RYHMÄN TOIMINTAAN LIITTYVÄT EPÄVIRALLISET ROOLIT VOIDAAN JAOTELLA KOLMENLAISIIN:

• Ryhmän tehtävän suorittamista edistävät roolit auttavat ryhmää saavuttamaan tavoitteensa. Tällaisia rooleja ovat esimerkiksi

• ideoija, joka keksii uusia ajatuksia ja ideoita

• kriitikko, joka pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia

• järjestelijä, joka huolehtii käytännön järjestelyistä.

• Ryhmää ylläpitävät ja sen toimintaa helpottavat roolit kehittävät jäsenten välisiä suhteita ja ilmapiiriä. Rooleja ovat esimerkiksi

• mukaanvetäjä, joka yrittää saada kaikki mukaan toimintaan

• sovittelija, joka yrittää löytää kaikille sopivia ratkaisuja

• jännityksen laukaisija, joka rauhoittaa kireitä tilanteita huumorilla.

• Ryhmän toimintaa häiritsevät roolit liittyvät yksilön taipumuksiin toimia. Tällaiset roolit eivät palvele ryhmää eivätkä välttämättä yksilönkään tavoitteita, mutta roolin omaksunut saattaa olla jumiutunut toimimaan niiden mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi

• jarruttaja, joka torjuu heti muiden ehdotukset muttei perustele kantaansa

• huomionhakija, joka puhuu paljon mutta asian vierestä

• vetäytyjä, joka ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele.

Ryhmänjohtajan roolia ei voi väheksyä. Hän huolehtii siitä, että jokainen hyväksytään juuri sellaisena kuin on eikä häntä yritetä muuttaa tai saada toimimaan luonteensa vastaisesti. Ryhmänjohtaja voi herättää ryhmäläisen huomaamaan, miten hänen toimintansa vaikuttaa koko ryhmään, ja auttaa ryhmäläisiä toimimaan paremmin ryhmän hyväksi. Esimerkiksi jarruttaja saattaa olla piilevä kriitikko, joka on hyvä löytämään toimimattomat ehdotukset arviointivaiheessa. Sitä ryhmän kannattaa kuitenkin päästä ideoimaan vapaasti. Huomionhakija voi puolestaan sopia puheliaaseen tehtävään, kuten ideoimaan. Ryhmänjohtajan tehtävänä on myös ylläpitää hyvää henkeä ja ilmapiiriä. Tämä toteutuu, kun on ystävällinen kaikille ja puhuu myös muusta kuin käsillä olevasta asiasta, kysyy vaikkapa, miten koulussa menee tai mitä kivaa teit kesälomalla. Ryhmänjohtajan on oltava kiinnostunut johdettavistaan myös ihmisinä. Jokaisen on saatava tuntea olevansa tärkeä.