PALAUTTEEN ANTAMINEN

Antaessasi palautetta muista antaa sitä toiminnasta, niin ettei se kohdistu henkilöön itseensä. Asetu toisen asemaan ja mieti, kuinka itse haluaisit kuulla asian. Ota huomioon myös vastaanottaja. Onko asia hänelle erityisen tärkeä? Miten paljon kokemusta hänellä on? On tärkeää asettaa sanansa huolellisesti.

Palautteen antaminen ja saaminen voivat tuntua pelottavilta – mikä olisi oikea tilanne tai hetki palautteelle? Useimmiten palaute tulisi antaa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen kuitenkin niin, että mahdolliset tunnekuohut ovat laskeutuneet. Palautteen antajan on hyvä olla itse kokenut palautteeseen liittyvä tilanne. Sen sijaan, että annat kaverien puolesta palautetta, anna tukea kavereillesi, jotta he pystyvät antamaan palautteen suoraan.

Hyvä palaute sisältää sekä myönteistä että rakentavaa palautetta. Palautteen on syytä olla mahdollisimman konkreettista ja yksinkertaista, jotta kuulijalle ei jää tulkinnanvaraa. Esimerkit auttavat palautteen saajaa ymmärtämään palautetta tarkemmin. Samaa asiaa ei kuitenkaan pidä jäädä jankkaamaan. Hyvä palaute pitää sisällään yleensä myös parannusehdotuksia. Palautteen saaja ja antaja voivat myös miettiä yhdessä, miten parantaa ja kehittää asioita.

Kielteinen palaute on hyvä antaa kahden kesken, jotta palautteen saajalle ei tule kiusallista oloa. Anna palautteen saajalle tilaisuus kysyä ja kommentoida saamaansa palautetta. Vaikka näkemyksenne eroaisivat selvästi toisistaan, yritä pysyä sanojesi takana ja perustella asia hyvin. Pysy rauhallisena. Positiivisen palautteen voi kertoa julkisestikin.

Palautetta annettaessa vahvistava palaute olisi syytä pitää omanaan ja kehittävä palaute omana osanaan. Paljon käytetty hampurilaismalli saa helposti ajattelemaan, että palautteen keskiosassa tuleva kritiikki olisi palautteen ydin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kehut ovat aina tärkeä osa palautetta. Palautetta annettaessa hyvä tapa on myös kysyä palautteen saajan omia kokemuksia tilanteesta. Tällöin hän voi oivaltamalla oppia lisää.

VOIMME ANTAA MONENLAISTA PALAUTETTA, JA KAIKELLA ANNETULLA PALAUTTEELLA ON OMA TARKOITUKSENSA:

• Vahvistavalla palautteella kerromme palautteen saajalle hänen toimintansa positiivista vaikutuksista ja yritämme saada häntä jatkamaan samanlaista toimintaa.

• Kehittävää palautetta annamme, jotta voimme auttaa toista kehittymään ja muuttamaan toimintaansa. Kehittävä palaute antaa mahdollisuuden peilata omaa toimintaa ja nähdä sen vaikutus toisiin.

• Kielteistäkin palautetta pitää toisinaan antaa. Esimerkiksi vahingoittavaan ja ilkeään toimintaan täytyy puuttua. Näissäkin tilanteissa on hyvä muistaa, että teon takana on jonkinlainen tarve, jota tekijä yrittää tyydyttää.