Hippos 03/2011 by Susamuru Oy

895

Hööks

Y HOOD KENTUCKY FL

Tunnemme hevoset

HORSE POWER® KENTUCKY FLY SHEET. Kärpäsloimi tiheää UV - suojattua polyesteriverkkoa. Korkea kiinteä kaulaosa, vatsaläppä ja iso häntäsuoja. Pesu 40°. 41-430391-12 KENTUCKY FLY HOOD. 41-430000- 12

6900

Y SHEET KENTUCKY FL

69,-

LY SHEET TENNESSEE F

79,-

KUVASTO KEVÄT / KESÄ

2011

11,LY HOOD TENNESSEE F SHOWMASTER® TENNESSEE FLY SHEET. Kärpäsloimi tiheää UV – suojattua polyesteriverkkoa. Mukana irrotettava, tarrakiinnitteinen kaulakappale. Selässä ja kaulassa kaksi verkkokerrosta, joiden väliin muodostuu hikeä ja kosteutta hyvin poistava ilmatila. Pesu 40. 41-430075-25 TENNESSEE FLYHOOD 41-430095-25

VANTAA Puh. 09 231 340 10 Ma - pe 10 - 20, la 10 - 16 YLÖJÄRVI Puh. 03 273 0506 Ma - pe 10 - 19, la 10 - 16

ILMAINEN LINJA KELLON YMPÄRI 0800-770 700! WWW. HOOKS.FI

kevĂ¤t/kesĂ¤

Tulevaisuus voi tuoda tullessaan monenlaista mukavaa. Elämästä ei kuitenkaan koskaan tiedä. Siksi on viisasta varautua etukäteen vähemmän mukavien ja usein myös kalliiden sattumusten varalta. Ota pennulle eläinlääkärikuluvakuutus – sen voi pitää voimassa koiran koko eliniän. Jos asiaa eläinlääkärille tulee, voit käyttää suorakorvauspalveluamme ja maksaa vakuutuksen mukaan korvattavasta hoidosta vain omavastuuosuuden.

Tarkista suorakorvauspalvelua tarjoavat klinikat tapiola.fi/elaimet tai soita 01019 5100 ma–pe 8–20. Koiravakuutuksesta 10 % alennus Suomen Kennelliiton jäsenille. Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

n taas se aika vuodesta, jolloin annetaan kiitoksia. Tässä lehdessä niitä menee monelle taholle. Jo toisen kerran SRL:n jäsenet äänestivät Vuoden ratsastajaksi Nina Fagerströmin, eikä syyttä. Eduskuntavaaliviikonloppuna Nina kilpaili Pariisissa ja voitti pariratsastuksen. Tänä keväänä hän on kivunnut 46. sijalle maailman parhaiden esteratsastajien listalla. Kaikki tämä on saavutettu hevosilla, joiden taso ei ole lähelläkään niiden kilpailijoiden kykyjä. Se on mahdollista, koska Nina pystyy siirtämään tahdonvoimansa myös hevosiensa tahtotilaksi. Onnea Nina ja tulevaisuudenlupaus Anna-Julia Kontio, joka samana viikonloppuna voitti kolme luokkaa Lummenissa. Te olette nostaneet esteratsastuksemme tason uuteen ulottuvuuteen. Iso kiitos menee myös loistavan uran valjakkohevosena tehneelle SG Oberonille, Vuoden hevoselle ja hänen ohjastajalleen Arja Mikkoselle. Arjaa haastatellessani palasimme hänen hevosharrastuksensa alkuvuosien Juankoskelle 1970-luvun alkupuoliskolle, jolloin Arja nousi ensimmäisiä kertoja hevosen selkään ja sai siitä kipinän loppuiäkseen. Allekirjoittaneella oli onni olla Arjan ensimmäinen opastaja. SG Oberon on myös vakuuttava esimerkki kotimaisesta hevoskasvatuksesta. Sen tarina vahvistaa Arjan kertomaa – suomalaishevosia pidetään Euroopassa hitaasti kypsyvinä, mutta sitäkin kestävämpinä.

Uuvuttavan pitkän talven jälkeen uskomattomalta tuntuva laidunkauden alkaminen on toinen ajankohtaan liittyvä aiheemme. Asiapitoisia juttuja ruohon laadusta ja laitumen perustamisesta ennakkoon lukiessani ymmärsin, että vaikka ei olisikaan hevosenomistaja, jokaisen ratsastajan tulisi tietää laiduntamisen ja kesäruokinnan perussäännöt. Vaikka siksi, että osaisi arvioida saamaansa palvelua tallilla tai ratsastuskoululla.

alven pakkasilla ja kevään valkenevina päivinä olet valmentanut hevostasi kesän koitoksiin. Valmennusohjelmasi on voinut olla huolella laadittu tai hieman taiteellisempi, mutta kisoissa olet samalla viivalla toisten kanssa. Muiden hevoset, varusteet, tapa toimia ja huoltojoukot näyttävät ehkä hyvinkin ammattimaisilta verrattuna omiisi. Älä murehdi, sillä samalta tuntuu useimmista kanssakilpailijoistasi, olet samalla viivalla siinäkin suhteessa. Muista, että nyt kilpaillaan hevosen ehdoilla. Oletko aivan varma, että starttaat oikealla tasolla? Vanha kenttäkilpailijan sääntö on, että mieluummin muutama helppo startti liikaa kuin yksikin liian vähän. Hevonen pelästyy helposti liian vaikeita tehtäviä ja sen jälkeen on luottamuksen rakentaminen äärettömän työlästä. Kiiruhda hitaasti. Jos hevosellasi on ongelmia radalla, tutki se ja varusteesi huolella. Pieniä vammoja voi olla monenlaisia. Ne eivät välttämättä näy kotioloissa, mutta tulevat esiin kilpailusuorituksen ja stressin aikana. Muista, että hevosesi ei ole aamulla karsinassaan suunnitellut olevansa tänään hyvä tai huono. Hevonen reagoi tilanteeseen ja toimintaasi, se ei suunnittele. Uudet kisapaikat voivat myös aiheuttaa ongelmia. Saavu kisoihin ajoissa, niin hevosesi ehtii tutustua paikkaan. Suunnittele kautesi nousujohteisesti, mutta ole valmis joustamaan: nostamaan tai laskemaan vaatimuksiasi. Sano rohkeasti ei, jos sinusta näyttää, että teitä viedään liian lujaa. Tai jos tunnet, että hevosesi ei ole kunnossa. Aina on edessä uusia

kisoja, joissa voit paikata tämän päivän pettymyksen. Pidä huoli, että kisojen välillä hevosellasi on aikaa palautua. Pari viikonloppua, korkeintaan kolme, lajisi huomioiden ja sitten väliviikonloppu. Kisakauden aikana pärjäävät yleensä parhaiten ne, jotka saavat hevosensa nopeasti herkälle kuolain- ja pohjetuntumalle. Vältä jyystämistä. Muista kisapaikalla, että järjestäjät ovat lähes kaikki vapaaehtoisia ja tekevät työtään vain auttaakseen sinut radalle. Et voi olla liian kiitollinen näille kisaenkeleille. Kun sinä valmistaudut kisoihin lähtöön, ovat he jo usean tunnin joko sinä aamuna tai edellisenä päivänä rakentaneet ratoja ja tehneet lähtöjärjestyksiä. Kun sinä olet päässyt kotiin ja huoltanut hevosesi ja itsesi, nimenomaan tuossa järjestyksessä, nämä kisaenkelit rakentavat seuraavan päivän ratoja tai korjaavat kalustoa pois. Mieti seuraavalla kerralla kahdesti, ennen kuin alat moittia kisajärjestelyjä, ne on aina tehty rakkaudesta lajiimme. Jos niissä todella on moittimista, mieti miten ja millä sanoilla tuot mielipiteesi esiin. Kisajärjestäjät haluavat palautetta, negatiivistakin. Kun esität sanottavasi rakentavasti, sinua kuunnellaan. Tarkista, että hevosesi ja omat vakuutuksesi ovat kunnossa. Oma perusvakuutuksesi on kunnossa, kun olet ratsastusseuran jäsen, mutta suosittelen yhteistyökumppanimme Tapiolan ratsastajan lisävakuutuksen ottamista. Sen antaman lisäturvan saat todella edullisesti. Muista, että kilpailet vain itsesi kanssa ja hevosesi ehdoilla. Turvallista ja menestyksekästä kisakauden jatkoa!

Neitsytpolku 1, 00140 Helsinki s www.akoya.fi

evostaitoon kuuluu, että hevoselle annetaan mahdollisuus työskennellä tasolla, jolla sen on hyvä olla. Hevoset tekevät mielellään kaiken sen, mihin ne pystyvät. Niillä voi olla rakenteellisia, terveydellisiä tai luonteeseen liittyviä ongelmia, jotka estävät niitä tekemästä pyydettyjä liikkeitä hyväksyttävästi. Ratsastajan tehtävä on kuunnella hevosta ja toimia sen viestien mukaisesti. Jokaiselle hevoselle löytyy tehtävä, josta se suoriutuu. Kilpailuissa stewardeilla ja tuomareilla on vastuu siitä, että ratsastaja tulee tietoiseksi ongelmista, joita hän tai hänen valmentajansa eivät ole havainneet. Jos hevosen suusta tulee verta tai sen kyljet ovat auki, sen paikka ei ole radalla. Ratsastajan pitää kysyä itseltään pyytääkö hän hevoseltaan asioita, joita se ei pysty tekemään. Tasapainossa liikkuva rento hevonen ei pure kieltään. Jos hevosella on hammasongelmia, ne pitää hoitaa. Ratsastus ei saa aiheuttaa hevoselle vammoja. Liikkeen epäpuhtaus ei ole yksiselitteinen asia, mutta se on aina oire siitä, että hevosella ei ole kaikki kunnossa. Lievä ontuma saattaa näkyä vain tietyissä liikkeissä, esimerkiksi kaarevilla urilla. Jos stewardi näkee verryttelyssä toistuvaa epäpuhtautta, voitaisiin ratsastajalle antaa keltainen kortti. Kahden kortin jälkeen pitäisi ennen seuraavaa starttia esittää eläinlääkärintodistus siitä, että hevonen on tarkastettu. Jos hevonen ontuu selvästi, sitä ei pidä päästää radalle. Jos hevonen esittää epätahtisia liikkeitä radalla, tuomarin täytyy uskaltaa antaa ala-arvoiset numerot ja perustella ne. Ratsastaja kyllä reagoi siihen ja tarkistaa, onko kyseessä fyysinen ongelma vai valmennusongelma. Syy lievään ontumaan ei aina löydy helposti, mutta epäpuhtaasti liikkuva hevonen ei ole kilpailu- tai valmennuskunnossa. Kansainvälisissä kilpailuissa tehdään hevostarkastus ennen kilpailua, mutta se ei sulje pois mahdollisuutta, että hevonen loukkaantuu tarkastuksen jälkeen ennen starttia. Stewardit verryttelyalueilla ja tuomarit radalla ovat tärkeitä lenkkejä hevostemme hyvinvoinnin seuraamisessa.

• ratsastusvarusteiden erikoisliike • kattava valikoima rehuja, ravintolisäaineita • varusteita myös mittatilauksella • verkkokauppa

Equiline Eurostar

olevan, Malmström kuvailee orivarsaksi arvioitua tulokasta. Eläinlääkäri Tiina Eklund on seurannut tammaa ja sen tiinettä tytärtä RH´s Queen Quatroa (Master - Dream of Glory) säännöllisin väliajoin ja Malmström mittaa hevosilta lämmön joka päivä. Pientä huolta aiheutti viime tarkastuksessa havaittu istukan paksuuntuminen. Se voi hoitamattomana aiheuttaa jopa istukkatulehduksen. Asherah Ishtar on nyt säännöllisessä lääkityksessä ja seurannassa.

arja Malmström oli etsinyt hannoverilaistamma Asherah Ishtarille (Dream of Glory - Grundstein) sopivaa oria ja päätyi hakemaan astutuslupaa maailman parhaaksi kutsutulle kouluorille Moorlands Totilakselle (Gribaldi - Glendale). Lupa ei ollut itsestäänselvyys, sillä vain laadukkaimmat ja sopivimmat tammat valittiin hakijajoukosta, jotta jälkeläisillä olisi mah-

dollisimman hyvät lähtökohdat. Nyt Totilaksesta tiine Asherah Ishtar on jo loppusuoralla, laskettu aika on 26.5. Tamma on muhkeassa kunnossa ja sikiön liikkeet näkyvät ulospäin kylkien aaltomaisena liikkeenä. – Varsa potkii kovasti. Eläinlääkäri sanoikin, että hän saa saman tien näpeillensä tunnustellessaan vatsaa. Elävän oloinen varsa näyttää näin ulospäin

Varsomiseen valmistautuminen alkaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Toukokuun puolivälissä aloitamme tamman kokoaikaisen valvomisen. – Olen ottanut sitä varten töistä vapaata. Jaamme valvomisen kolmen hengen kesken, mutta tiedossa on vain muutaman tunnin yöuniaikoja. Tallin valvontakameran ja tammaan kiinnitettävien anturien avulla varmistetaan, ettei tamma varso yksin. Varsa on 11-vuotiaalle Asherah Ishtarille neljäs, joten Malmström osaa myös odotella tuttuja merkkejä. Tamma alkaa kaksi viikkoa ennen varsomista tehdä karsinaansa pesää työntämällä olkia seinille reunuksiksi ja kaivamalla keskelle kraateria. Samoihin aikoihin sillä myös laskeutuu maito nisiin. Lähestyvä varsominen saa tamman levottomaksi, eikä se tahdo loppuvaiheessa pysyä paikoillaan. Jännittäviä hetkiä on luvassa myös Malmströmille, onhan Totilaksen ensimmäisen ja ainoan suomalaisvarsan syntyminen ainutlaatuinen tapahtuma. – Varsomisessa on muutenkin niin monta jännitysmomenttia. Yritän tällä hetkellä olla ajattelematta koko asiaa, hän huokaisee.

olkloristi Karoliina Ojanen on tehnyt tutkimuksen tyttökulttuurista ratsastustalleilla. Ratsastusta harrastaa 63 000 alle 19-vuotiasta, joista 98 prosenttia on tyttöjä. Heidän lisäkseen ratsastustalleilla viihtyy suuri joukko tyttöjä, jotka eivät ratsasta, mutta käyvät hoitamassa hevosia. Karoliina Ojanen on haastatellut ja havainnoinut väitöskirjaansa varten ratsastustalleilla toimivia tyttöjä. – Talleilla tytöt eivät vain hoida hevosia ja ratsasta vaan viettävät paljon laatuaikaa tyttöjen kesken. Talli on tila, jonkalaisia siellä oleskelevien mukaan ei tytöille muualla ole juuri tarjolla. Pojille kyllä. Jotkut pitävät tallia toisena kotinaan, kertoo Ojanen. Hevostytöt mielletään ronskeiksi ja maanläheisiksi. Talleilla ei meikata, ja kumisaappaat saavat olla hevosen lannassa. Tallielämä voi vapauttaa tytön tavallisista ulkonäköpaineista ainakin siellä olon ajaksi. Poikia ei juuri näy, ja heitä ei sinne yleensä halutakaan. – Talleilla vallitsee erilainen ulkonäkökoodisto kuin muualla. Vaikka se toisaalta ehkä antaa tytöille enemmän tilaa olla oma itsensä, sen noudattaminen ei välttämättä ole vapaaehtoista. On näytettävä tallilaiselta jos tahtoo olla yhteisön täysvaltainen jäsen, toteaa Karoliina Ojanen.

Ojanen ei halua niputtaa tallien tyttöjä luonteensa puolesta yhteen muottiin, he ovat keskenään hyvin erilaisia. Tallilla käymisen myötä tyttöjä alkaa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin yhdistää tietty ahkeran ja tunnollisen, työtätekevän hoitajan ihanne. Tallitytöt ovat ystäviä keskenään. Mutta hevosten hoitaminen on oikeaa työtä, ja siihen liittyy tiukka työnteon hierarkia. Kokeneemmalla ja vanhemmalla on enemmän oikeuksia ja tilaa yhteisössä. – Tallityttöyhteisössä on monia piirteitä, jotka muistuttavat hyvinkin perinteistä tyttöyttä, sanoo Ojanen. Hierarkkisessa rakenteessa pärjääminen edellyttää vanhempien hoitajien kuuntelemista ja tottelemista ja yleensäkin sosiaalista hyväksyntää ja tunnustusta hyvänä hoitajana. Hyvän hoitajan ihanteet ovat osittain todella perinteisiä, ja tytöt myös kontrolloivat toisiaan niiden noudattamisessa. Ojanen väitteli 2.4. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Tyttöjen toinen koti - etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1319.

, &&#,-. .(%% +# $ &#**.$ ( +/)(- ( ( --#,#/.#&& ''

-,) -.)- / +- #&. ..,#&- ( --#,#/.#&- '' 000 *" +' +

%.( ),- - " +' )#(- & ( ( +#%)#,- +$)., /)#' ,, , .+ /#&& $4&& ('11$#&&4'' /),' +# '#( ( /),/41&4 /),"# / + )% & ( ''#%%#- +/#% /#/ +.,- +-#% #( ( )-) $5+( "& ,')( &$ ,%.&' )+2 #-#' -,.- +/#% %..( (( ( .(. )+, )., #(& ( +.,- &##% ##( %%) -,.- +/#% ) #( +#, ( "% $ &$ ,&##% , ).(-+10)+& ($ ( -,.-#& /),- +/#% 3#'4+ .-#) .&.( -,.' ,- +#- )+, -. + ,, ! )+#( # #(! *)+- .)' ( -,.- +/#% +$ , )+, ")* -,.% && +# /), $ %)#+ - +/#% +#%%) #**) )' )+2 &,#(%# 4( -,.

beronin, Shakespearen keijujen kuninkaan kaiman, MM-ura alkoi kultamitalilla 1998 ja jatkui menestyksekkäästi joko joukkuemitaleilla tai hyvällä henkilökohtaisella sijoituksella. Lisäksi Oberon on ohjastajansa Arja Mikkosen kanssa voittanut Suomen mestaruuden ja sillä on useita PM-sijoituksia. Ei ole ollenkaan liioiteltua sanoa, että kyseessä on historian menestynein suomalaishevonen. Arja tutustui 3-vuotiaaseen Oberoniin sen kotitallilla, Savijärven kartanolla vuonna 1993. Hän oli ollut tallimestarina Savijärvellä ja saanut siellä valjakkoajokipinän, kun laji rantautui Suomeen 1987. Savijärvellä valjakkoajo kuului myös tallimestarin toimenkuvaan. – Olin ollut muutamia vuosia aikaisemmin Saksassa töissä ja näin siellä oikeita valjakkokisoja ja nappasin sen aika nopeasti. Se sopi minulle hyvin, ei tarvinnut olla niin atleetti ja urheilullinen, mutta pystyi saamaan hevosesta irti saman kärryiltä kuin selästä, Arja kertoo. Vaihdettuaan työpaikkaa, Arja kävi Savijärvellä auttelemassa hevosten ajamisessa. Mielessä oli myös oman hevosen hankkiminen. Yksi ajettavista oli SG Oberon, pieni, kehittymätön, kaita varsa, joka oli vaatimaton liikkeiltään ja ulkonäöltään, kapeakaulainen ja isopäinen. Vuoden kuluttua Oberon oli säkäkorkeudeltaan yhä alle 160-senttinen. Arja päätti ostaa sen, ei kuitenkaan kisahevosekseen. –Se tuntui niin simppeliltä ja helpolta. Ajattelin, että ajan sillä vähän aikaa, koulutan ja myyn sitten eteenpäin. En uskonut, että siitä olisi koskaan tullut kisahevosta itselleni. Toisin kuitenkin kävi. Hitaasti kehittynyt Oberon alkoi muuttua. Pahnanpohjimmaisesta alkoi kuoriutua tallin komistus. Saatuaan itseluottamusta ja taitoa, se oli 5-6-vuotiaana lähes ylivireä. Karsinasta se singahti ulos melkein puolipas-

sagessa ja sitä oli hillittävä kaksin käsin. Silti se pysyi paikallaan pitelemättä, kun sitä valjastettiin tallin pihalla. Kuusivuotistalvenaan Oberon myös kasvoi täyteen mittaansa, 166 sentin säkäkorkeuteen, Arja muistelee.

Kuusivuotiaalla Oberonilla Arja ajoikin jo vaativassa luokassa ja taso on pysynyt samana Oberonin viime syksyiseen eläkkeelle siirtymiseen asti. Koko uransa aikana Oberon ei ole kertaakaan joutunut jättämään kilpailua väliin loukkaantumisen tai sairastumisen vuoksi. Oberonin lahjat tulivat esiin vasta kuusivuotiaana. Arja muistelee, että vaikka se oli ylivireytensä vuoksi vähän vaikea, sen tavasta tehdä töitä ja fyysisestä kehityksestä näki, että kyseessä

nen, se on Arjan perheenjäsen, vähän niin kuin koira. Se on nöyrä, sillä on suuri luonne ja se rakastaa esiintymistä, Simonsén kertoo. Pohdittaessa millainen Oberon olisi ollut orina, Simonsén sanoo, että ei ole asiaa sen enempää pohtinut. – Oberon on ikuinen poika, ei se ole koskaan ollut ori.

oli poikkeuksellinen lahjakkuus. Jos kotioloissa tuntui siltä, että Oberonista ei ollut oikein mihinkään, kilpailussa se loisti ja antoi kaikkensa. Arja kertoo, että kilpauransa loppuvaiheessa se ei enää ottanut vakavasti edes kisaverryttelyä vaan odotti, että lähtömerkki annettiin.

– Silloin se vetäisi keuhkot täyteen ja antoi mennä. Kun kisattiin loppuvuosina, se tiesi jo niin hyvin mitä on tulossa ja osasi laskelmoida tilanteet. Vanhojen hevosten kanssa on mielenkiintoista tehdä töitä, ne ovat niin ovelia. Ben Simonsén, Arja Mikkosen ja Oberonin kilpakumppani ja joukkuetoveri ei löydä kotikartanonsa kasvatista ainoatakaan puutetta, ellei sellaiseksi lasketa sen viime vuosien ennakointeja tehtävien suorituksessa. Kokenut Oberon on päättänyt itse radan linjoista ja välillä sitä on pitänyt oikaista. Simonsén kertoo myös Arjan ja Oberonin suhteesta, jossa kommunikointi muistuttaa ihmisten puhetta. Kiperässä paikassa Puolan MM-kisoissa Arja ei kipeällä kädellään pystynyt hillitsemään hevosensa menoa ohjilla. Sen sijaan katsomossa kuultiin, kuinka Arja huusi: Oberon, pysähdy! Ja hevonen pysähtyi. – Arjalla ja Oberonilla on ihan erityinen yhteys. Ei se ole tavanomaista hevosihmisten kommunikointia. Oberon on enemmän kuin hevo-

Arjan ja Oberonin menestykseen on monta syytä. Ben Simonsén muistuttaa, että Oberonin ja sen aikalaiset on treenattu kestäviksi. Valjakkoajon maraton oli ennen sääntöjen muutosta jopa 28 kilometrin pituinen, nyt ajetaan 15 kilometriä. Arja pohtii Oberonin kestäneen kunnossa myös siksi, että vaikka ratsastus on ollut talvisin sen päätreenausmuoto niin pitkään kuin Arjan selkä sitä kesti, kulkevat valjakkohevoset paljon enemmän suorilla linjoilla kuin ratsut. Myös pitkä yhteinen taival on menestyksen osatekijä. Arja on ollut koko uransa ajan Oberonin valmentaja, hoitaja ja kuski. Hevoselle omistajan, hoitajan ja tallien vaihtamiset ovat aina riskejä. Arja tuntee Oberonin niin hyvin, että näkee jo karsinassa, mitä hevoselle kuuluu ja onko se kunnossa. Luonteeltaan erittäin säyseä Oberon on kuitenkin pidättyväinen. Arjan mukaan se ei juuri pidä rapsutteluista, mutta valjaat nähdessään se saattaa painaa päänsä hetkeksi Arjan olkapäälle. Kisoissa on toisin, siellä Oberon ottaa vastaan halaukset, antaa Arjan jopa pussata. Oberon on onnekas myös siksi, että muutettuaan yhdeksän vuotta sitten Ruotsiin Arja kiinnostui hevosten hieromisesta, aluksi kotitarvetta varten. Pian Oberonlla oli oma hieroja.

Oberonin eläkepäivät kuluvat kahden ponikaverin seurassa laitumella. Skånessa, Arjan nykyisellä kotiseudulla hevoset pidetään isoilla laitumilla vuoden ympäri. Oberon kuitenkin haluaa välillä sisälle, ja viettää yönsä tallissa ja Arja sanoo, että on parasta tehdä niin kuin se haluaa. Mustavalkoisia shettiskavereita eläkeläisellä on kaksi, koska ensimmäisen Arja hankki jo pari vuotta sitten, Oberonin ollessa 18-vuotias. Silloin eläköityminen tuntui ajankohtaiselta. Kilpailut kuitenkin veivät vielä mennessään ja yksinäinen poni tarvitsi seuraa. – Oberon on aina ollut laumassa ja sillä on ollut kavereita. Komet ja Kilroy pitävät sen liikkeellä, eikä ainakaan vielä ole havaittavissa mitään ulkoisia muutoksen merkkejä sen fysiikassa, kertoo Arja. Tänä talvena Oberonilla ei ole ajettu, Arja on juoksuttanut sitä liinassa ja tarkastanut, että kaikki on kunnossa. Myös Arja on lopettanut kilpailu-uransa ja päätöstä tukeakseen hän on luopunut jo valtaosasta kisavarusteitaan. Rankka laji on vaatinut veronsa. Oberon on säilynyt kunnossa, mutta Arjalla on ollut ongelmia selän ja olkapäiden kanssa. – Muutin aikanaan Ruotsiin, koska kilpaileminen täältä oli helpompaa. Nyt tuntuu siltä, että hevosfysioterapeutin työni kannalta on parempi pysyä Ruotsissa. Minulla on työni suhteen sama kunnianhimo kuin valjakkoajossa, jossa halusin aina oppia ja kokeilla uusia asioita, Arja kertoo. Oberonin yksityishieroja auttaa nyt työkseen muita hevosia. Ollessaan Ruotsissa nelivaljakkokuski Tomas Erikssonilla, hän opiskeli hierontaa omaan tarpeeseen, omien hevosten auttamiseksi. – Se alkoi tuntua niin mielenkiintoiselta, että ajattelin, että voisin vaihtaa alaa. Jatkoin opiskeluja Tukholmassa Axelssonin koulussa 2003 ja valmistuin 2005. Kävin vielä toisen koulun Skarassa ja valmistuin sieltä 2007, Arja kertoo. Arjalla on kotikaupungissaan Helsingborgissa vakioasiakkaiden joukko, ratsuja, esteponeja ja muutamia valjakkohevosia, joita hän hieroo kerran kuussa. Päivässä hän hoitaa 4–5 hevosta.

evoset voi päästää laitumelle, kun ruoho on kasvanut riittävästi, mutta ei liikaa. Sopiva korren pituus on 10–15 senttiä, jolloin hevonen pääsee hampaillaan leikkaamaan varren kasvupisteen yläpuolelta. Ruoho on myös silloin myösravintopitoisinta. Ruoho voi vahingoittua, jos se ei ole ehtinyt kasvaa riittävän pitkäksi. Pitkäksi kasvanut ruoho taas korsiintuu ja korsiintunut massa pitää niittää pois. – Kestää viikon, kaksi ennen kuin suoliston mikrobit mukautuvat ruohoon. Ja sama tapahtuu taas siirryttäessä laitu-

melta sisään muutaman viikon kuluttua, kertoo MMT:n erikoistutkija Markku Saastamoinen. Ruohon syöttämistä kannattaa jatkaa muutaman viikon ajan myös hevosen siirtyessä takaisin sisäruokintaan. Niitettyä ruohoa ei saa seisottaa pitkiä aikoja kasoissa, sillä se alkaa lämmetä, mikä johtaa rehun nopeaan pilaantumiseen. Laiduntaminen sopii kilpahevosille erinomaisesti. Hyvin sulava ruoho parantaa myös muiden rehujen hyväksikäyttöä, lisää ruokahalua ja on pölytöntä. Sillä on

positiivinen vaikutus mahaongelmiin ja se on eduksi hedelmällisyydelle. Laitumella hevonen elää lajilleen luonnollisella tavalla. Se syö jatkuvasti pieniä annoksia, liikkuu ja seurustelee muiden hevosten kanssa. Jännittyneille ja kuumille hevosille laiduntamisella voi olla rauhoittava vaikutus. Jatkuva kevyt liike on hyväksi verenkierrolle, lihaksistolle, nivelille ja jänteille. Kilpahevosten laiduntavat yleensä kilpailemisen ja valmennuksen ohessa sekä syövät väkirehua. Näiden hevosten hevosen totuttaminen ruohoon on tehtävä erityisen huolellisesti, jotta suolis-

ton toiminta ei häiriinny ja laske hevosen suorituskykyä. Totutusta ei kannata aloittaa juuri ennen tärkeää kilpailua. Täydestä valmennuksesta kokonaan laitumelle siirtyvän hevosen kuntoa ja rehustusta pitää laskea muutaman viikon ajan ennen laitumelle siirtämistä. Liikunnan määrän vähennetään asteittain kävelylenkkeihin. Samalla lasketaan väkirehuruokintaa ja lisätään heinän sekä ruohon määrää. Hevosen painon saa pidettyä kurissa säännöstelemällä laiduntamisaikaa tai pitämällä hevonen niukalla laitumella. Väkirehuruokinnan säilyttäminen laiduntamisen rinnalla vähentää joskus ruohon ylensyöntiä. – Ahmiva hevonen kannattaa ruokkia aamulla normaalisti, jotta se on kylläinen laitumelle mennessään ja syö vähemmän, sanoo Saastamoinen. Osa hevosista pääsee laitumelle ensimmäistä kertaa elämässään. Ne voivat alussa kokea tilanteen epämiellyttävänä. Kannattaa miettiä hevoskohtaisesti, miten asian hevoselle esittää. Rauhalliset ja kokeneet laiduntoverit auttavat esimerkillään sopeutumisessa. Hevosen rauhattomuutta voi vähentää viemällä hevosen laitumelle ratsastuksen jälkeen ja nälkäisenä. Silloin sen mielenkiinto kohdistuu laiduntamiseen. Hyönteiset voivat myös stressata herkkää hevosta. Hevonen on hyvä ottaa talliin muutama tunti ennen ratsastusta, jotta sen vatsalaukku ei ole pullollaan ruohoa. Muun lauman vetovoima tai rehuämpäri sekä riimun jättäminen päähän auttavat hevosen kiinniottamisessa. Muuten hevosen on turvallisempi olla laitumella ilman riimua. Loppukesästä ruohon kuitupitoisuus lisääntyy, sulavuus huononee ja ravintoarvot laskevat. Silloin voikin olla tarve antaa laidunhevosille lisärehua, joko heinää ja tai väkirehua. – Lisäruokinnan avulla siirtyminen sisäruokintaan tapahtuu luontevasti. Hevoset tottuvat sisäruokintaan, mutta voivat jatkaa laidunkautta, vaikka ruohon kasvu on heikentynyt. Pitkään laitumella olleet hevoset eivät yleensä ole herkkiä lämpötilamuutoksille. Kylmän yön jälkeinen huurteinen ruohokaan ei ole epäterveellistä perusterveille hevosille. – Kun lämpötila laskee alle +5 asteen,

ruohon fruktaanipitoisuus nousee. Sokeripitoinen ruoho on aina haitallista kaviokuumeelle herkille hevosille. Hevoselle on oltava tarjolla riittävästi puhdasta vettä. Vedentarve vaihtelee suuresti lämpötilan mukaan. Ruohon ollessa parhaimmillaan hevonen voi juoda vain alle viisi litraa vettä päivässä. Kuumalla ilmalla kulutus voi olla kymmenkertainen. Imettävän tamman vedentarve voi olla vielä suurempi. Vesiastiaan kerääntyy nopeasti roskia ja muodostuu levää. Sinne voi hukkua hyönteisiä, hiiri tai orava. - Vesiastioita ja veden kulutusta pitää seurata useaan kertaan päivässä. Oravan raato pääsi kerran pilaamaan vesitornillisen ihmisten juomavettä, sanoo Saastamoinen. Valtioneuvoston uudessa asetuksessa hevosten suojelusta käsitellään hevosen

tarhausta ja laiduntamista. Kohdassa ulkotarha (6§) sanotaan, ”Tarvittaessa ulkotarhassa ja laitumella on oltava hevoselle suojaa epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan”. Asetusten noudattamista valvovan Eviran ohjeistuksen mukaan tallin lähettyvillä ulkoilevat hevoset eivät tarvitse suojaa, jos ne saadaan tarvittaessa siirrettyä talliin. Jos hevoset ovat kaukana laitumella tai hoitajat ovat päivisin poissa tallilta, vaaditaan laitumella suoja. Rakennetun suojan sijaan käy jossain tapauksissa esimerkiksi tiheä metsikkö. – Tuhansia vuosia aroilla elänyt ja selvinnyt hevonen hakee varjoa auringolta. Laidunkatos on hevosilla käytössä kesällä eikä talven kylmillä säillä, toteaa Saastamoinen. Normaaleissa kesäoloissa hevonen pärjää hyvin ulkona, kunhan raikasta vettä on tarjolla. Pitkien, paahteisten hellejaksojen aikana hevosella sen sijaan pitää olla mahdollisuus hakeutua varjoon tai hakea se kuumimpaan aikaan sisään. Aitojen on oltava turvalliset, helposti havaittavat ja hevoselle sopivasta materiaalista. Varsoilla ja poneilla pitää huomioida poikkijuoksujen tiheys ja alimman juoksun korkeus. Laidunhevosilta poistetaan yleensä ainakin takakengät turvallisuussyistä. Se vähentää potkujen aiheuttamia vammoja. Kengättömänä hevosen kavion pohja saa runsaasti stimulaatiota ja se yhdessä läpivuorokautisen rauhallisen liikkumisen kanssa parantaa kavion laatua. Hyöty ei ole välttämättä riittävä vielä yhden kengitysvälin aikana. Kovalla pohjalla kengätön kavio voi puolestaan kulua liikaa. – Kenkien poistaminen ei riitä, vaan kaviot täytyy vuolla ja hoitaa säännöllisesti. Hoitamattoman ja pitkän kavion reuna repeilee ja lohkeilee helposti kovalla ja epätasaisella maalla, sanoo Saastamoinen.

arkista laitumen pohja, aidat ja tolpat hyvissä ajoin ennen hevosten vientiä laitumelle. Totuta hevonen vihreän ruohon syöntiin vähitellen. Totuttelun alussa sopiva syöttöaika on noin 15 minuuttia päivässä. Pidennä syöttöaikaa vähitelleen viikon, parin ajan. Näin vältetään kaasuähkyn vaara. Toinen vaihtoehto on tuoda hevoselle vastaniitettyä ruohoa karsinaan. Sitten voi päästää hevosen aluksi tunniksi syömään ja pidentää aikaa melko nopeasti. Loishäätölääkitys annetaan ennen laitumelle siirtymistä. Parasta on ottaa hevosista lantanäyte ja lääkitä sopivalla valmisteella ne, joilla on madonmunia ulosteessaan. Nämä hevoset kannattaa tutkia vielä 2–3 viikkoa lääkityksen jälkeen, jotta saadaan selville, onko lääke tehonnut. Mikäli hevosten lantanäytteitä ei ole tutkittu, lääkitään kaikki laitumelle me-

nevät yksilöt kolme, neljä päivää ennen laitumelle siirtymistä moksidektiiniä sisältävällä matolääkkeellä. Kaikki samaa laidunta käyttävät hevoset on syytä madottaa samanaikaisesti samalla valmisteella. Laidunkauden aikana lantanäytteet tutkitaan kerran, ja lauma madotetaan tulosten edellyttämällä tavalla.

Varsat madotetaan 10 viikon iässä ensimmäisen kerran ja ensimmäisen elinvuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Hevosen jo totutellessa vihreään, ryhdytään sekä väkirehun että kuivan heinän määrää vähentämään asteittain. Kuinka paljon niitä vähennetään, riippuu siitä,

onko hevonen koko vuorokauden laitumella vai tuleeko se yöksi sisään. Jos yöt vietetään tallissa, on heinää oltava tarjolla sisälläkin. Mikäli hevonen tekee vain kevyttä työtä, voi väkirehun jättää kokonaan pois. Tarkkaile hevosen kuntoa ja tee päätökset sen mukaisesti. Nykysuositusten mukaan yötä päivää ulkona oleva hevonen tarvitsee laituinen laadusta ja kunnosta riippuen 0,25 tai puoli hehtaaria maata. Raikkaan veden saanti laitumelle on turvattava. Vesiastiat pitää tarkistaa ja puhdistaa päivittäin. Hevonen juo 30–60 litraa päivässä ja helteellä enemmän, joten veden riittävyydestä täytyy huolehtia. Ympärivuorokautisesti laiduntavat hevoset tarvitsevat sääsuojan, mikäli laitumella ei ole luonnollista suojaa tai varjoa. Ne tarvitsevat laitumelle myös suolakiven ja mineraalilisän, jotka kannattaa sijoittaa katokseen, jotta sade ei liuota niitä. On hevosia, joita paarmat kiusaavat niin, että ne juoksevat karkuun, eivätkä pysty syömään. Pahimpana paarmaaikana on parasta ottaa hevonen sisään. Karkotteita juuri paarmoja vastaan on vaikea löytää.

Joillakin hevosilla on ihossaaan auringolle yliherkkiä kohtia. Näitä ovat yleensä valkoiset merkit esimerkiksi päässä. Tarvittaessa herkät alueet voi suojata joko hupulla tai ihmisten aurinkosuojavoiteella. Kesäihottumaa esiintyy islanninhevosten ohella muillakin roduilla. Ihottumahevonen vaatii loimituksen ja suojauksen. Usein näitä hevosia ei voi pitää hämärässä pahimpaan hyönteisaikaan ulkona ollenkaan. Lievästi kesäihottumaiset pärjäävät yleensä laitumella mukavasti. Hevosenleikki voi jättää jälkiä, jotka vaativat hoitoa. Kaikki hevoset eivät tule toimeen keskenään isollakaan laitumella. Tarkkaile hevosten käytöstä ensimmäisten päivien aikana ja poista häiriköt laumasta. Kun lauma on rauhoittunut tarkista hevoset aamuin ja illoin haavojen, ruhjeiden ja muiden ongelmien varalta. Syksyllä hevoset voi siirtää takaisin talliin ja sisäruokintaan noin viikon totutusjakson jälkeen. Jos ruokinnan muutos tedään liian nopeasti ja samaan aikaan vapaa liikunta vähenee, on syksylläkin ähkyn vaara.

uija ja Henri Tolvanen pitävät 30 hevosen tallia Nurmijärvellä. Tarhoja ja laitumia on yhteensä 15 hehtaaria. Laitumen hoitoon kuuluu monta eri vaihetta. Ne uusitaan noin kuuden vuoden välein tai useammin, jos olosuhteet vaativat. Uudistaminen aloitetaan vanhan heinän hävittämisellä. Sen jälkeen lohko kynnetään syksyllä. Sitten kalkitaan maaperätutkimukseen perustuvan tiedon pohjalta joko syksyllä tai talvella. Kalkitus lisää heinän kasvua, lehtevyyttä ja siitä saatavan kalsiumin määrää. – Meillä ajetaan noin kahdeksan tonnia kalkkia hehtaarille. Kustannus on 400 euroa hehtaaria kohden. Heinä syö maasta kalkkia, joten nurmi tarvitsee kalkitusta. Samalla saadaan fosfori liukoiseen muotoon, maan mururakenne paranee, ja kasvit pystyvät hyödyntämään lannoitteet tehokkaammin, Henri korostaa. – Maaperätutkimus on kaiken A ja O. Se pitää tehdä viiden vuoden välein jo EUsäädösten takia, hän toteaa. Se on myös lannoituksen perusta. Ensimmäisen kevään lannoituksessa käytetään 90–100 kiloa typpeä hehtaarille.

– Laidunmaa tasataan keväällä. Peltoon ei saa jäädä vesivakoja tai painaumia. Huolellisesta tasauksesta on hyötyä vuosiksi eteenpäin, sanoo Henri. Keväällä kylvetään suojavilja, joka yleensä on vahvakortinen, lakoontumaton vehnä ja uusi heinä. Kylvön jälkeen tehdään kasvinsuojeluruiskutus. Heinän siementä menee hehtaarille noin 25–30 kiloa. Laidunheinäseos sisältää noin 70 prosenttia timoteitä ja esimerkiksi 20 prosenttia nurmi- ja 10 prosenttia ruokonataa. Hyviä ominaisuuksia heinäseokselle ovat sadon lehtevyys ja nurmen kuivuuden kesto. Laitumen pitää myös kestää tallaamista. Syksyllä korjataan vilja ja oljet. Sänki jätetään suojaamaan kasvavaa nurmea. Jos pellossa on paljaita laikkuja, ne paikataan syksyllä puinnin jälkeen. Pienten laikkujen pinta pehmennetään haravalla, ja päälle huiskaistaan heinänsiementä käsin. Isommat alat tehdään koneella. Seuraavana keväänä nurmi lannoitetaan jälleen 90 kilolla typpeä hehtaaria kohden, ja tehdään rikkaruohoruisku-

tus. Kesällä lohkolta saadaan ensin kuivaa heinää ja sitten säilöheinäsato, jolloin vuodesta riippuen hevoset voivat päästä laiduntamaan syyskuussa odelmaa, eli uutta kasvustoa. – Nurmi lannoitetaan heti kun ensimmäinen sato on korjattu. Mieluiten jo seuraavana päivänä, jolloin maa on kosteaa, Henri neuvoo. Raivan tilan pelloilta saadaan kaikki tallissa tarvittava heinä, ja usein sitä riittää vielä myyntiinkin. Vasta kolmantena kesänä laidun on kokonaan hevosten käytössä. Se lannoitetaan kasvukauden aikana 2–3 kertaa. Lannoite saa olla typpirikasta, määrät riippuvat maaperätutkimuksen tuloksista. Ensimmäinen lannoitus tehdään heti kun routa sulaa ja maa kantaa. Hevosten totutus laitumeen voi alkaa siitä parin viikon kuluttua. Laitumien hoitoa on myös lohkojen vaihtelu. Heinä ei pääse liian pitkäksi, eivätkä hevoset järsi sitä liikaa. Laidunheinä on parhaimmillaan 20–30 sentin korkuisena. Lohkojen vaihdon yhteydessä ne lannoitetaan, ja hylkylaikut niitetään sänkimurskaimella. Samalla lantakasat levittyvät nurmeen tasaisesti.

uonolla laitumella hevoset syövät nälkäänsä kasveja, joihin ne eivät muuten koskisi. Etenkin syksyllä on syytä tarkkailla laitumen kuntoa. Tavanomaisessa viljelyssä haitalliset kasvit hävitetään heinäkasvustosta kasvinsuojeluruiskutuksilla. Luomuheinän sisältämien rikkakasvien vaikutusta hevosiin ei ole vielä päästy kunnolla tutkimaan. Tallien lähellä voi kasvaa myös puutarhakasveja, jotka ovat myrkyllisiä. Kun piha-alueita suunnitellaan ja koristekasveja valitaan, kannattaa ottaa selvää, mitkä lajit sopivat hevosten kotiympäristöön. Tarkista myös vanhojen piho-

jen koristekasviston sopivuus. Tulppaaneja tai liljoja ei saa olla hevosten ulottuvilla. Hevosen käsittelijän on syytä olla tarkkana talutellessaan hevostaan paikoissa, joissa on koristekasveja laatikoissa tai kukkapenkeissä. Euroopanmarjakuusi (Taxus baccata) on hevosille tappavan myrkyllinen jo 250 gramman annoksena. Se sisältää kahta myrkkyä, taksiinia ja muurahaishappoa. Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä. Siihen voi kuolla jopa tunnissa, eikä myrkkyjen yhdistelmälle ole tehokasta hoitoa. Marjakuusi on erityisen myrkyllinen tal-

viaikaan. Taksiinit vaikuttavat sydämeen. Marjakuusi kasvaa villinä vain Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu. Manner-Suomessa se kestää viljeltynä vain maan lounaisimmissa osissa. Muualla kasvaa japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata), joka myös on myrkyllinen. Tammi (Quercus robur) on upea jalopuu. Tarhojen läheisyydessä ne voivat olla riski hevosille. Puussa on jonkun verran tanniineja, mutta raakoina sen terhot, sisältävät niitä runsaasti. Jos vihreitä tammenterhoja putoaa maahan runsaasti, ja hevonen syö niitä, seuraa mu-

nuaisvaivoja ja vatsalaukku voi turvota. Ruotsissa on hevosen vatsalaukusta löydetty jopa 20 kiloa tammenterhoja. Kuolemantapauksia on raportoitu sekä naudoilla että hevosilla. Luonnonvaraisena tammi kasvaa vain lounaisimmassa Suomessa, mutta istutettuna se viihtyy Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa myöten.

tojen rikkaruoho, joka on hyvin yleinen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Se sisältää alkaloideja ja thiaminaasi-entsyymiä, joka tuhoaa B1-vitamiinia. Sitä on ollut kuivassa heinässä, ja sen pitkäaikaisen syötön on todettu aiheuttavan hermosto-oireita. Myrkytyksen hoitoon käytetään tiamiinia, joka on B1-vitamiini.

Niittyleinikki (Ranunculus acris) ja sen sukulaiset kukkivat pitkin kesää pelloilla ja niiden reunoilla. Pureskeltaessa leinikeistä erittyy myrkyllistä polttavan makuista ainetta, joten yleensä hevoset jättävät ne rauhaan. Syötyään leinikkejä hevonen alkaa kuolata, ja sillä voi esiintyä ähkyoireita ja ripulia. Kuivatut niittyleinikit, esimerkiksi heinässä, eivät aiheuta oireita. Peltovillakko (Senecio vulgaris) valtaa laikkuja pelloilla ja joutomailla. Sen myrkyllisyys vaihtelee kasvuvaiheen mukaan. Se muuttuu myrkyllisemmäksi vanhetessaan. Villakko muodostaa alkaloideja, jotka vaikuttavat hermostoon ja maksaan. Solutasolla ne vaikeuttavat solukalvojen toimintaa, proteiinisynteesiä, entsyymien aktiivisuutta ja solunjakautumista. Toinen alkaloideja muodostava kasvi on ruokohelpi (Phalaris arundinacea), joka tunnetaan nykyään parhaiten kuivikepellettien raaka-aineena. Rannoilla kasvavan ruokohelven lehdet ovat vartta alkaloidipitoisempia. Suokorte (Equisetum palustre) on pel-

Sananjalkaa (Pteridium aquilinum) on siirretty metsästä koristeeksi pihoille. Hevoset syövät sitä, vaikka se on myrkyllinen. Myös sananjalassa on thiaminaasi-entsyymiä. Syötynä sen osuuden pitäisi olla 30–50 prosenttia hevosen ravinnosta kuukauden ajan ennen kuin myrkytysoireet ilmaantuvat. Koisokasvit (Solanum spp.) ovat levinneet Rovaniemen korkeudelle asti. Tunnetuin on peruna. Sen, kuten kaikkien koisokasvien vihreät osat sisältävät useita myrkyllisiä aineita. Hevoset ovat erityisen herkkiä solaniinille. Myrkytysoireet näkyvät parasympaattisen hermoston ja ruoansulatuselimistön toiminnassa. Hevosesta tulee apaattinen, sen syke ja hengitys hidastuvat ja pupillit laajenevat. Myös lihasheikkoutta, ähkyä

ja ripulia voi esiintyä. Suuret solaniinimäärät aiheuttavat sydänpysähdyksen. Myrkytykseen ei ole hoitoa, vain oireita voidaan helpottaa. Lupiinit (Lupinus spp.) leviävät pitkin tienpientareita ja levittäytyvät myös heinäpelloille. Niiden sisältämät alkaloidit aiheuttavat hengityshalvauksen, mutta silloin lupiinia pitää syödä suuria määriä. Pitkä-aikainen syönti voi aiheuttaa maksavaurioita ja jopa sikiön epämuodostumia. Näiden aiheuttaja on kuitenkin lupiinin varrella esiintyvä home.

laan vuosittaista loishäätöä heisimatoa vastaan, mieluiten syksyisin.

astuulliseen loiskontrolliin liittyy kaikkien matolääkkeiden siirtyminen reseptilääkkeiksi. Loislääkkeitä on käytetty noin 50 vuoden ajan. Lääkkeitä kohtaan muodostuu koko ajan laajempaa vastustuskykyä. Lääketeollisuus yrittää kehittää uusia lääkkeitä, mutta markkinoille ei ole tulossa vastustuskykyisiin supermatokantoihin tehoavaa tuotetta. Tämä voi johtaa hallitsemattomaan loisongelmaan. Tutkimusten mukaan 20 prosenttia hevosista kantaa 80 prosenttia madoista. Koko tallia ei pidä madottaa tavan vuoksi, vaan hevoset pitää lääkitä yksilöllisesti, tarpeen mukaan. Lääkityksen tarve selvitetään tutkimalla madonmunien määrä ulostenäytteestä. Lääkityksen teho kannattaa tarkistaa ottamalla uusi ulostenäyte noin kahden viikon kuluttua madotuksesta. Mikäli madonmunien määrä ei ole vähentynyt merkittä-

västi, eli 95 -100 prosentilla, niin tallin hevosille on kehittynyt vastustuskyky matolääkkeille. Ulostenäyte otetaan jokaisesta hevosesta erikseen. Näyte kerätään aamulla karsinasta muutaman tuoreen ulostekasan palleroista. Määräksi riittää pieni minigrip-pussillinen. Näyte lähetetään tutkittavaksi tuoreena tai viimeistään kahden vuorokauden vanhana jääkaappisäilytyksen jälkeen. Useat laboratoriot määrittävät madonmunia. Varmista tutkimusmahdollisuus laboratoriosta tai omalta eläinlääkäriltäsi. Strongyluksille on määritetty raja-arvo yli 200 EGP, eli munaa grammaa kohti, jonka ylittyessä hevonen lääkitään. Suolinkaisille raja-arvoa ei ole, vaan hevonen lääkitään, jos munia löytyy. Heisimadon munien havaitseminen ulostenäytteestä ei ole täysin luotettavaa. Siksi suositel-

Paras tapa pitää loiset kurissa on kerätä ulosteet laitumelta joko mekaanisesti tai koneellisesti 1-2 viikon välein. Siivouksella estetään ulosteen mukana tulleiden munien kehittyminen tartuntakykyisiksi toukiksi. Laidunkierto on suositeltavaa. Pitkää ruohoa ei tarvitse niittää kesken laidunkauden, mutta voi olla hyödyllistä niittää se laidunkauden loputtua. Vastoin yleistä luuloa pakkanen ei tuhoa madonmunia laitumelta. Suolinkaista lukuun ottamatta madot eivät ole ongelma tarhakautena. Pihatto-olosuhteita ei ole tutkittu niin paljoa, että voitaisiin antaa ohjeita, mutta suolinkainen voi levitä pihattojen sisätiloissa. Varsomiskarsinat ja pihatot tulisi puhdistaa sekä desinfioida vähintään vuosittain. Suosituksia noudattamalla voimme hidastaa loislääkkeiden vastustuskyvyn kehittymistä. On tärkeää välttää turhia lääkityksiä, mutta samalla pitää loistaakka hallinnassa. Valtaosalle hevosista loiset eivät tuota ongelmia. Meidän pitää löytää ne yksilöt, jotka tarvitsevat tiuhempaa loislääkitystä ja auttaa näitä hevosia voimaan paremmin.

4Ă&#x2039;YTTĂ&#x2039; HEVOSELĂ&#x2039;MĂ&#x2039;Ă&#x2039;

HEVOSOPISTOLLA TAPAHTUU 2011 SEMINAAREJA 23.1.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN Avoimet ovet Hevosopisto esittelee koulutusta, toimintaa ja tiloja.

RATSUHEVOSJALOSTUSTA 22.-26.3. OripĂ¤ivĂ¤t, jĂ¤rj. Hippos, YHO & RJL 15.-17.4. PonioripĂ¤ivĂ¤t, jĂ¤rj. Hippos 28.-29.5. KasvattajapĂ¤ivĂ¤t, jĂ¤rj. Hippos KANSAINVĂ&#x201E;LISTĂ&#x201E; RATSASTUSTA 17.-19.6. XXXVIII Finnderby presented by Agrimarket Este- ja kouluratsastusta kansainvĂ¤lisellĂ¤ tasolla, Mannerheim-kenttĂ¤kilpailu KENTTĂ&#x201E;-, ESTE ja KOULURATSASTUSTA 3.4.

Kilpailuviikko Kuuden pĂ¤ivĂ¤n kilpailu, jossa on luokkia poni-, juniori- ja senioriratsukoille alue- ja kansallisella tasolla.

9.-11.9.

Esteratsastuksen SM-kilpailut Viikonloppuna ratkaistaan juniorien, nuorten ja seniorien suomenmestaruudet esteratsastuksessa!

Suomenhevosseminaari Suomenhevosen jalostuksellinen edistyminen - taustoja ja tulevaisuudennĂ¤kymiĂ¤

5.2.

2.-7.8.

UUTTA! Subaru hallikenttĂ¤kilpailu Kansallinen kenttĂ¤kilpailu hallissa.

Hevosopisto Oy YpĂ¤jĂ¤n Hevosopisto Opistontie 9 32100 YPĂ&#x201E;JĂ&#x201E;

puh. (02) 76 021 fax (02) 7602 200

s +OULUTUS s +ILPAILUT s %LĂ&#x2039;MYKSET s

NUORTEN HEVOSTEN KOULU- ja ESTERATSASTUSTAPAHTUMA 19.-21.8. Nuorten Hevosten Festivaali Nuorten hevosten koulu- ,este- ja maastoesteratsastuksen tapahtuma, jĂ¤rj. Hevosopisto ja RJL. SUOMENHEVOSRATSUJEN VIIKONLOPPU 1.-4.9.

Suomenratsujen Kuninkaalliset Tapahtumassa mukana suomenhevosratsujen parhaimmisto ja nuoret suomenhevoset laatuarvostelussa.

JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤ pidĂ¤ttĂ¤Ă¤ oikeuden muutoksiin.

etunimi.sukunimi@hevosopisto.fi

WWW HEVOSOPISTO FI

ieto hevostaudeista perustuu hevosenomistajien eläinlääkäreiltään tilaamiin ja Yliopistollisen hevossairaalan tekemiin tutkimuksiin. Alaan liittyy tekijöitä, jotka edistävät tarttuvien tautien leviämistä. Pienen hevosmäärän vuoksi tautivalvontamme on ollut lievempää kuin suurten hevosmaiden. Tarttuvien tautien ongelmia on esiintynyt meillä harvoin. Ilmastomme on osaltaan estänyt monien tautien esiintymistä. Tärkeimmät tarttuvat hevostaudit ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat, pääntauti ja salmonella. Meillä saattaa myös esiintyä näivetystautia, virusarteriittia, raivotautia ja Länsi-Niilin virusta. Tautitautitapauksista olisi otettava nykyistä enemmän näytteitä, jotta saisimme riittävästi tietoa tautien esiintymisestä. Yliopistollisen eläinsairaalan yhteyteen avattiin kliinisen mikrobiologian laboratorio 2009. Nyt saamme tietoa bakteereista, niiden vastustuskyvystä antibiooteille sekä vastustuskyvyn kehittymisestä. Uusia uhkia ovat metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -tartunta, eli MRSA sekä suolistoloisten lisäänty-

vä matolääkeresistenssi. MRSA, salmonella ja Länsi-Niilin virus voivat olla uhka myös ihmiselle. Hevosille ei ole suunniteltelmallista terveydenhuoltoaa eikä siihen kuuluvaa tartuntatautien vastustusstrategiaa. Yhtenäistä rokotusohjelmaa ei ole, eikä rokotteiden käytöstä ole tietoa. Yksityisellä sektorilla ja lääketeollisuudellaa on vahva jalansija hevosen en terveydenhuoltoa koskevassa vassa neuvonnassa. Niiden antamien suositusten mukaisesti matolääkkeitä käytetään tiheään ilman laboratoriotutkimuksia, ja loisten vastustuskyky lääkeaineille on kasvanut. Lääkkeiden luovutus talleille on yleistä. Antibioottien hallitsematon käyttö lisää niille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä ja leviämistä. Uhkakuvana ovat sairaalabakteerit, joihin mikään antibiootti ei tehoa. Talleja ei voida sulkea kontakteilta ja tartuntavaaroilta. Ravivalmennus-, ratsastuskoulu-, täysihoito- ja kasvatustalleilla, pihatoilla, kesälaitumilla sekä he-

vossairaaloilla, -klinikoilla ja siittoloilla on omat riskinsä tartuntojen leviämisen suhteen. suht H Hevosten suuri liikkuvuus, kilpailut ja useilla vu eeri talleilla käyvät harrastajat lisäävät tartuntariskiä. Monissa talleissa on mikrobeille suotuisat olosuhteet, eesimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto. Taulin tien tehokas saneeraus ei onn onnistu ja toimenpiteet haittaavat elinkeinoa. Harva talli on suunnitellut miten toimisi epidemiatilanteessa. Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa kaikin tavoin. Tuontiin ja kansainvälisiin kilpailuihin liittyy tautiriski. 2009 Suomeen tuotiin 3 518 hevosta. Rekisteröintipakko helpottaa tarttuvien tautien hallintaa, mutta rekisteritietoja voidaan väärentää. Suuri osa tuonneista on EU:n ulkopuolelta Venäjältä tai EU:n sisältä Baltian maiden kautta välitettyjä hevosia. Venäjältä tuodaan vuosittain 500–800 hevosta. EU-säädösten mukaan kolmansista maista tulevista hevosista otetaan verinäytteitä tarttuvien tautien varalta, mutta määrä on alle kymmenen vuodessa.

Hevosinfluenssa on kuumeinen hengitystieinfektio, jonka aiheuttaa influenssavirus. Sitä vastaan on rokotteita. Meillä ei kuitenkaan ole tietoa rokotteiden suositusten mukaisesta käytöstä eikä koko hevospopulaation rokotesuojasta. Epidemioita ilmenee parin vuoden välein. Evirassa on vuosittain tutkittu vain muutama hevosinfluenssanäyte. Näytteitä pitäisi tutkia enemmän, jotta tietäisimme miten influenssavirus liikkuu ja onko se muuttunut. Herpesvirukset ovat melko yleisiä. EHV4 aiheuttaa hengitystieoireita nuorille hevosille ja EHV-1 voi aiheuttaa abortin ja hermosto-oireita. Rokotteita on hengitysoireiden lieventämiseen, mutta niiden käytöstä ei ole tietoa. Evirassa tutkitaan näytteitä herpesvirusten osoittamiseksi vuosittain useita kymmeniä. Näytteitä pitäisi saada paljon enemmän, jotta saisimme tietoa tartuntojen todellisesta esiintymisestä. Pääntaudin aiheuttaa Streptococcus equi subsp. equi -bakteeri. Oireina ovat kuume, joskus sierainvuoto sekä märkäpesäkkeiden muodostuminen pään ja kaulan imusolmukkeisiin. Joskus paiseita syntyy muuallekin. Nuoret hevoset sairastuvat herkästi. Sairastaneiden arvioidaan olevan immuuneja taudille ainakin viisi vuotta. Tauti leviää hevosesta toiseen suoraan tai välillisesti. Leviämisen kannalta kriittisiä ovat kantajahevoset. Rasitustilanteet, kuten tuontihevosten pitkä kuljetus, voivat laukaista kantajilla bakteerin erittämisen. Pääntautiin ei ole pitkätehoista, turvallista rokotetta. Sitä esiintyy jatkuvasti, mutta vain osa tapauksista ilmoitetaan viranomaiselle. Tuontien mukana maahan voi tulla uusia, taudinaiheutuskyvyltään ärhäköitä bakteerikantoja. Pääntautiepidemiat tulisi aina varmentaa viljelyllä. Samalla saadaan talteen bakteerikantoja taudin seurantaan. Vuosittain pääntautibakteeri todetaan 10–40 hevosessa. Maastamme puuttuu yhtenäinen suositus tartunnan saneeraamiseksi. Tallit saavat halutessaan Yliopistollisesta hevossairaalasta toimintaohjeet tautitapauksen ilmetessä.

Varsojen rodokokki-infektion aiheuttaa Rhodococcus equi -maabakteeri, joka nousee pölyn mukana keuhkoihin ja aiheuttaa paiseisen keuhkotulehduksen. Se on hyvin vastustuskykyinen antibiooteille. Lääkitys on laboratorionäytteen perusteella löydettyyn aiheuttajabakteerin tehoava antibiootti. Yleensä se on erytromysiinin ja rifampisiinin yhdistelmä, jota käytetään usean kerran päivässä viikkojen ajan. Salmonella voi tarttua ihmisiin sekä koiriin ja levitä sitä kautta. Suomessa se on hevosella harvinainen. Tauti aiheuttaa kuumetta, ähkyä ja ripulia. 2009 kahdella tallilla oli äkillinen, taudinpurkaus, johon sairastui puolet kummankin tallin hevosista. Aiheuttajaksi osoittautui salmonella. Oireettomien kantajien merkitystä ei tunneta ja positiivisia yksilöitä ei hoideta, sillä tehokasta antibioottia ei ole. MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus on vastustuskykyinen kaikille beetalaktaamiantibiooteille ja usein muillekin antibiooteille. Se voi tarttua ihmisten ja eläinten välillä. Tartunta voi olla oireeton. Oireettomissa hevosissa tartunta on havaittu muun muassa nenäontelossa. Eläimillä on omia MRSA-kantojaan, jotka voivat tarttua ihmisiin. Yliopistollisessa hevossairaalassa on todettu kolme MRSA-epidemiaa vuodesta 2006 lähtien. Siellä otetaan MRSA-näytteet jokaisesta ulkomailta tai toiselta klinikalta saapuvasta antibiooteilla hoidetusta potilaasta. Riskitekijöitä ovat samassa taloudessa elävä MRSA:n kantaja, eläin tai ihminen, klinikalla olo, toistuvat klinikkakäynnit, kirurgiset toimenpiteet sekä antibioottihoito. Antibioottien turha käyttö on lisännyt MRSA:n leviämistä. Oireettomia hevosia ei lääkitä. Bakteerien häätö on haasteellista, koska tallien riittävä puhdistus ja desinfiointi ovat hankalia toteuttaa. Hevosesta MRSA voi siirtyä joko suoran kosketuksen tai hoitotarvikkeiden välityksellä. Viranomaiset ovat laatineet ohjeistuksen leviämisen ehkäisemiseksi hevosen MRSA-tapauksessa. Tärkeintä on käsihygienia.

Virusarteriittivirusta, EAV:tä, esiintyy maailmanlaajuisesti. Se leviää pisaratartuntana hengitysteihin sekä sperman välityksellä. Siihen voi kuulua kuume, sidekalvontulehdus, sierain- ja silmävuoto, turvotus, luominen ja heikot vastasyntyneet, mutta suurin osa tartunnoista on oireettomia. Suomessa todettiin EAV:n vasta-aineita jo 1990-luvulla. Virusta on löytynyt myös spermanäytteistä. Meillä rokotteita ei ole käytössä. Siitosorien tutkimukset virusarteriitin varalta ovat pakollisia useissa maissa, mutta eivät Suomessa. Spermaa, sierainlimaa ja sikiöitä on tutkittu Evirassa virusarteriitin varalta useita kymmeniä vuosittain. Näivetystaudin aiheuttaa lentivirus, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan. 2010 Euroopassa oli lukuisia hevosen ja aasin näivetystautitapauksia. Tauti leviää Romaniasta hevosten laittomien vientien vuoksi. Suurin osa Euroopan näivetystautitapauksista on löydetty rutiinitestauksissa maahantuontien yhteydessä. Tautia ei voi ehkäistä rokottein. Viruksen saatuaan hevonen ei pääse siitä eroon. Yleensä tauti johtaa hevosen kuolemaan tai lopettamiseen. Kärpäset, hyttyset ja todennäköisesti polttiaiset levittävät virusta. Suomessa tautia oli viimeksi 1943. Länsi-Niilin virus on hyttysten ja lintujen levittämä. Ilmaston lämpenemisen myötä se voi levitä Pohjois-Eurooppaan. Se aiheuttaa hevosilla neurologisia oireita, jopa kuoleman ja se voi tarttua ihmisiin. Tänä vuonna sitä on todettu hevosissa Unkarissa. Suomeen se voi levitä lintujen, tuontihevosen tai ulkomaiselta kilpailumatkalta palaavan hevosen mukana.

Laajin valikoima Suomessa astuvia oreja Jatkuvasti myytävänä hyväsukuisia varsoja ja nuoria hevosia osoitteessa www.sammalistontalli.com

om www.sammalistontalli.c om www.st-tallipuoti.c www.stall-sti.de Tiedustelut ja varaukset: Sammaliston Tila, 11130 Riihimäki Oriasema: Anneli Hakatie, puh. 0400 808 731

Orin isä Cancara (s.2004) on suurilinjainen suoritusori, joka muistuttaa isäänsä, Cassini I:stä. Cancara suoritti 70 päivän oritestinsä 2009, ja palkittiin sekä estekapasiteetistä että tekniikasta täydellä 10:llä. Maastoesteosuudesta Cancara sai arvosanaksi 9,75. Cancara periyttää vahvasti hyvää tyyppiä ja hyvää liikemekaniikkaa. Cancaran emä Lacosta kuuluu yhteen kaikkein menestyksekkäimmistä tammaperheistä (stamm 162), joka on tuottanut lukuisia olympiahevosia ja siitosoreja, sekä kansainvälisesti erittäin menestyneitä jälkeläisiä este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa. (mm. Carthago Z, Canturo, Sandro Kahn, Santiago)

Catcallin emän Mona Lisan vanhin jälkeläinen (Casscolour -07) pääsi vuona 2010 Bundeschampionaatin finaaliin, ja on kilpaillut nuorten hevosten S-luokkia. Mona Lisan emä Terina on jättänyt 14 varsaa, joista 13 kilpaillut: 10 on kilpaillut este S-luokissa ja 1 koulu S-luokissa. Catcallin emänisä Cambridge (Caletto I – Marlon xx stamm 1947) oli Ludger Beerbaumin ratsastamana erittäin menestyksekäs kansainvälisissä vaikeissa esteluokissa, ja oli mm. kahteen kertaan Bundeschampionaattifinalisti. Vuonna 1993 ja -94 Cambridge oli kilpailumenestykseltään paras esteori. Jo Cambridgen ensimmäisestä jälkeläisvuosikerrasta hyväksyttiin viisi oria holstein-jalostukseen. Cambridgen estejalostusindeksi on 144, ja se on jättänyt mm. jalostusoriit Chambertin ja Catoki.

Hinnasto: Varausmaksu 200 € + alv 23 %. Tiiney-

destä 90 vrk 400 €+alv 23 %. Oriaseman ell kulut 400 €/kausi + alv 23 % sis.tiineystarkastuksen. Siirto 400€+alv/kausi + 80€+alv/siirtoannos+rahti.

Tiedustelut: Ordenojan oriasema, Pöytyä, www.ordenoja.fi Kalle Savo 0400 221 173, Liisa Savo 0400 983 287 tai 050 512 6027

elena Mattila, Oulunsalon ratsastuskoulun yrittäjä, hörppii kahvia oman tallinsa taukohuoneessa. – Asiakastarpeesta tämä idea syntyi. Olin itse se asiakas, hän kertoo Oikeastaan idean isä oli Helenan puoliso Kari, joka heitti ajatuksen ilmaan mökkisaunassa tammikuussa 2006. Helenasta oman tallin perustaminen tuntui aluksi pähkähullulta hankkeelta. Kauaa häntä ei kuitenkaan tarvinnut puhua ympäri. – Päässä alkoi pyöriä ajatuksia siitä, millaisessa tallissa itse viihtyisin. Kirjasin niitä paperille, ja melkoinen lista siitä syntyikin. Yrityksen visio ja strategia alkoivat hahmottua, Helena kertaa.

Liiketoimintasuunnitelman hiomiseen kului koko vuosi 2006. Sopiva tontti löytyi lopulta Oulunsalosta, noin viidentoista kilometrin päästä Oulun keskustasta. – Oulunsalon kunta innostui hankkeestamme ja myönsi meille vuokratontin lunastusoikeudella. Se oli iso kädenojennus, sillä tällaisen bisneksen aloitusvaiheessa on valtavasti kustannuksia. Mattiloilla ei ollut aiempaa kokemusta hevosalalta. Sitä he eivät edelleenkään pidä huonona asiana. – Tuntuu siltä, että hevosalalla vallitsee usein ihan omat viidakon lakinsa. Me lähdimme toteuttamaan ratsastuskoulu-

toimintaa aivan samoilla pelisäännöillä, joilla yritysmaailmassa yleensä pelataan. Kaikkihan perustuu työntekijöiden hyvinvointiin ja asiakkaiden tyytyväisyyteen, Helena summaa. Oulunsalon ratsastuskoulu työllistää kaksi opettajaa, tallivastaavan ja oppisopimustyöntekijän. Työntekijät hoitavat kokonaan tallin arjen pyörittämisen. Yrittäjälle jää aikaa paperitöihin ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Tallilla Helena ei välttämättä käy edes joka päivä. – Teen muutamia tallivuoroja kuukaudessa. Siten varmistan sen, että tyttöjen työmäärä pysyy kohtuullisena. En voi vaatia tallityöntekijältä enempää kuin minkä pystyn itse hoitamaan. Tuntuu,

että Oulunsalossa pidetään työntekijöistä erityisen hyvää huolta. – Työntekijäni ovat tallin käyntikortti asiakkaalle, Helena painottaa. Työntekijöinään Helena pitää myös kaikkia nelijalkaisia tallin asukkaita. – Hevosethan ovat koko toiminnan perusta. Meillä ne saavat ulkoilla laumassa puolentoista hehtaarin metsätarhassa. Tietysti loukkaantumisriskit kasvavat laumassa, mutta minä näen hyödyt tär-

keämpinä. Hevoset saavat purkaa turhat höyrynsä vapaa-ajallaan ja tulevat kaikki toistensa kanssa hyvin toimeen myös työtilanteessa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös hevoskiertoon. – Pyrin järjestämään niin, että jokainen hevonen tulisi läpiratsastettua osaavan ratsastajan toimesta ainakin kolmen päivän välein, sanoo tallin vastaava opettaja Kaisa Leskinen. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mietitään

Oulunsalossa jatkuvasti. Pikkutytöstä asti eri ratsastuskouluissa ratsastanut Helena halusi tehdä tallin, jossa asiakas tuntee itsensä arvokkaaksi. – Asiakkaana haluan, että minulle vastataan puhelimeen, minut otetaan vastaan ja minulle kerrotaan, mihin menen ja mitä teen. Haluan toimivan vessan ja haluan pestä käteni saippualla. Haluan siistin ympäristön ja haluan kokea olevani tervetullut. Haluan myös hevosen, joka osaa asian, jonka opettaja haluaa minulle opettaa, Helena luettelee. Ratsastuksen laatuun panostetaan, ja kevätkauden päätyttyä kaikki asiakkaat saavat välitodistuksen, jossa käydään läpi jokaisen henkilökohtaiset vahvuudet ja kehittämisen kohteet. – Harva aikuinen ratsastaja tähtää hampaat irvessä GP-tasolle. Kaikkein tärkeintä on, että tallilla on sosiaalisesti mukavaa. Moni tuntiporukka viiväh-

tääkin tallin taukohuoneessa tunnin jälkeen kahvikupin ääressä. Kun Helenaa pyytää summaamaan neljä yrittäjävuottaan, hänen ei tarvitse miettiä vastausta. – Ihania! Ratsastuskoulu on muuttanut koko perheen elämäntyylin. Vaikka tallin työvastuut on jaettu, on eläimissä tietyllä tapaa kuitenkin kiinni koko ajan. – Ei näihin voi olla kiintymättä. Jos jollain hevosella on jotain vakavampaa, ei sitä voi olla miettimättä. Helena ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta, etteikö talliyrittäjällä olisi muuta elämää. – Kaikki on kiinni organisoinnista. Minä pidän kyllä lomani, ja illat pyhitän perheelle. Olen tehnyt työntekijöille selväksi, että turhia puheluita on vältettävä. Työ ja perhe ovat aina etusijalla, 9ja 12-vuotiaiden tyttöjen äiti sanoo.

Nainen, ehkäise vaurioita – korjata et enää voi Naisen rinnat venyvät 1-3 mm vuodessa, 30:ssa vuodessa 3-9 cm. A-kupin rinta liikkuu suorituksen aikana jopa 4 cm, suuremmat kupit huimat 15 cm. Rintoihin kohdistuva rasitus urheilun aikana aiheuttaa rintojen venymistä. Venymistä ei voi täysin estää, mutta sitä voi oleellisesti hidastaa, käyttämällä tutkitusti tukevia urheiluliivejä. Tuettomille rinnoille liikunnallisesta rasituksesta koituneita vaurioita ei korjaa enää mikään lihasharjoitus tai aika, ei välttämättä edes kirurgin veitsi. Rinnoissa ei nimittäin ole lainkaan lihasta, vaan rintoja pitävät paikoillaan ainoastaan ohuet sidekudossäikeet - Cooperin ligamentit - ja herkkä ihokudos. Ligamentit venyvät noin 1-3 mm vuodessa. 30:ssa vuodessa rinnat laskeutuvat 3-9 cm, riippuen rintojen koosta ja käytetystä tuesta. Jos rintasi ovat jo venyneet, ne venyvät vielä lisää. Aloittamalla tukevien urheiluliivien käytön suojelet rintojasi tästä päivästä eteenpäin. Tavallisten rintaliivien käyttö urheilussa vähentää rintojen liikettä vain 38%**. Shock Absorber –urheiluliivien on tieteellisesti todistettu vähentävän liikettä 78%*. - Tutkimuksissa, joissa on kuvattu rintojen liikettä liikunnan aikana, on todettu, että rinnat voivat heilua liikkuessa jopa yli 10 senttiä. Jos rintoja ei tueta kunnolla, voi rintakudokseen syntyä jopa sisäisiä verenvuotoja tai iholle raskausarpia, rintojen venymisen lisäksi. Vauriot voivat olla kivuliaita ja korjaantuvat arpikudoksella. Kaikkien naisten tulisi tukea rintansa erityisen hyvin liikunnan aikana riippumatta rintojen koosta, sillä kudosrakenne voi olla toisilla heikompaa ja altistaa siten vaurioiden syntymiselle, vaikka rinnat olisivat kooltaan pienetkin, varoittaa urheilulääkäri ja ammattiurheilija Tanja Komulainen.

APUA SUURIRINTAISILLE Myös monet suuririntaiset ovat löytäneet avun Shock Absorber –urheilurintaliiveistä, sillä oikein mitoitettu, riittävä tuki ja hengittävät materiaalit vähentävät rintojen painon aiheuttamaa rasitusta niskaan ja hartioille olematta kuitenkaan tukalan oloiset.

- Suuririntaisilla on tunnetusti enemmän niska- ja hartiaseudun kipuja sekä päänsärkyä. Liikunta yleensä helpottaa vaivoja, mutta jos rinnat pääsevät liikkuessa heilumaan, se saattaakin lisätä ylävartalon kuormitusta. Hyvin istuvat ja kunnolla tukevat urheiluliivit, joissa on leveät ja hankaamattomat olkaimet, estävät etenkin suuririntaisilla niska- ja hartiaseudun kipuja sekä ihovaurioita. Kun liivit tukevat ja kantavat rintoja kunnolla, ryhtikin oikenee: rintaranka suoristuu, hartiat ja pää asettuvat helpommin oikeille paikoilleen. Lihakset eivät kuormitu epäluonnollisesti. Liikunnasta pystyy silloin nauttimaan ja tehojakin saa paremmin irti, urheilulääkäri Tanja Komulainen vahvistaa. Tämä on huomioitu jo Shock Absorber -urheiluliivien suunnitteluvaiheessa ja siksi kuppikokoja on mallistossa kokoina A-HH ja rinnanympäryksiä 60-100. Myös liivien mallit on suunniteltu katseenkestäväksi ja niitä päivitetään trendikkäillä kausiväreillä kaksi kertaa vuodessa.

VÄÄRÄ KOKO JA RIITTÄMÄTÖN TUKI PILAAVAT SUORITUKSEN Yhä useammalla naisella on myös vääränkokoiset liivit, yleensä liian pienellä kuppikoolla ja liian suurella ympärysmitalla. Tiesitkö, että oikea koko tulisi testauttaa asiantuntijalla säännöllisesti kerran vuodessa, sillä se vaihtelee monta kertaa elämänkaaren aikana? Lähes aina ammattilaisen mittauksessa ilmenee, että aiemmin käytetty koko on täydellisen väärä – siksi naisten olisi kannattavaa pyytää asiantuntevan myyjän apua aina uusia rinta- tai urheiluliivejä ostaessaan. Oikein mitatut ja urheilulajiin soveltuvat urheiluliivit vähentävät rintojen fysiologisia vaurioita sekä auttavat keskittymään itse suoritukseen. Tavalliset rintaliivit on suunniteltu kevyeen päivittäiskäyttöön, eivätkä ne sovellu urheiluun riittämättömän tuen takia. Urheiluun suunnitellut liivimateriaalit eroavat myös suuresti päivittäisliiveistä. Urheiluliivien materiaalit siirtävät kosteuden pois ihon pinnalta, pitävät yllä viileää tunnetta ja kuivuvat nopeasti. - Urheilijalle on ensisijaisen tärkeää, että suoritus ei jää kiinni varusteista. Mikäli jokin varusteista, esimerkiksi naiselle erittäin tärkeät urheiluliivit, eivät ole parhaat mahdolliset, haittaa se keskittymiskykyä ja näin vaikuttaa negatiivisesti koko suoritukseen, kouluratsastaja ja -valmentaja Karita Kotikulma kertoo. - Urheiluliivit vaikuttavat ratsastaessa oleellisesti ryhtiin ja siksi mallin tulee olla äärimmäisen tukeva. Shock Absorberin urheiluliivit ovat optimaaliset niin harraste- kuin ammattikäyttöön. Teknisten materiaalien ansiosta ne ovat myös erittäin miellyttävät käyttää ja näin voin keskittyä olennaiseen.

Shock Absorber – kaikille naisille.

Karita Kotikulman kuvat: Esko Tuomisto

URHEILULIIVIEN SOVITUSOPAS:

Decolteelta ja sivulta pursuavat rinnat kertovat liian pienestä kuppikoosta. Rintojen tulisi mahtua kokonaan kuppimateriaalin sisään.

Liian pieni koko

Rypyt ja väljyys kuppimateriaalissa osoittavat liian suuren koon. Urheiluliivi ei saisi painua kainaloon, jossa se saattaa hiertää.

Liian suuri koko

Liian suuri ympärysmitta

Sopiva urheiluliivi

– Omasta mielestäni paras urheiluliivimalli ratsastukseen on Shock Absorber B5046, jossa pystysuuntaista liikettä vähentävä paneeli tukee rintoja juuri oikein.

www.shockabsorber.fi

Liian suuri rinnanympärys nousee takaa kohti niskaa. Rinnanympärysnauhan tulisi olla aina erittäin napakka, lähes puristava ja asettua vaakasuoraan. Sovita ja osta liivi aina uloimmassa hakasessa, siirrä hakasta tiukempaan elastisen materiaalin löystyessä. Täydellinen urheiluliivi peittää rinnat kokonaan materiaalin jäädessä kupin kohdalta kireäksi. Olkaimet säädetään tiukalle pitämään rinnat kehoa vasten. Rinnanympärys on napakka ja pysyy paikoillaan urheilun aikana.

oidaanko siis todeta, että ratsastus on turvallista? Ratsastukseen liittyy aina riski eikä kaikkien tapaturmien syntymistä voida estää. Tärkeämpää olisikin huomioida tapaturmien mahdollisuus, ja varautua tilanteisiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 160 000 ratsastuksen harrastajaa, joista aikuisia on 90 000 ja alle 19-vuotiaita 70 000. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola vakuuttaa tapaturmien varalta Ratsastajainliiton rekisteröidyt jäsenet ja Green card -ratsastajat. Lisäksi vakuutettuina ovat satunnaisratsastajat sekä toiminnassa mukana olevat talkootyöntekijät. Yhteensä vakuutettuina on noin 56 000 henkilöä. Vuodesta 2010 lähtien on markkinoilla ollut SRL:n rekisteröidyille jäsenille ja Green card -ratsastajille tarkoitettu vapaaehtoinen laajennettu tapaturmavakuutus, joka kattaa:

kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan on SRL:n jäsenten ja vakuutettujen määrä kasvanut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on havaittavissa jonkin verran kasvua vahinkojen määrässä suhteessa vakuutettujen määrään. Tarkastelu tehtiin suurimpien vakuutettuina olevien ryhmien, SRL:n rekisteröityjen jäsenten ja Green card -ratsastajien osalta Tapiolan vahinkotilastosta. Vahinkoja sattui 2010 noin 1,4 prosentille SRL:n rekisteröidyistä jäsenistä ja Green card -ratsastajista. Kymmenen vuotta sitten vahinkoja sattui vain 0,8 prosentille henkilöistä. Valtaosa, noin 80 prosenttia, tapaturmista sattuu ratsastettaessa. Hevosen hoidon yhteydessä sattuu noin 10 prosenttia ja talutettaessa seitsemän prosenttia vahingoista.

Tapaturman hoitokuluja jopa 10 000 euroa tapaturmaa kohden Lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa enintään 10 kertaa Ortopediset sidokset, kuten lasikuitukipsin Varusteiden jälleenhankintakustannukset, jos niiden leikkaaminen on välttämätöntä tapaturman hoitamiseksi. Korvaus on enintään 500 euroa. Vuonna 2010 SRL:n jäsenetuna olevan perusvakuutuksen piirissä oleville henkilöille sattui 628 korvauksiin johtanutta vahinkoa. Vapaaehtoisen vakuutuksen kautta korvattiin 49 vahinkoa. Yhteensä vahinkoja oli 677 kappaletta. Korvattujen vahinkojen lukumäärä on lähes kolminkertaistunut viimeisen

Putoaminen on ylivoimaisesti suurin syy tapaturmiin, osuus on yli 60 prosenttia. Kolmasosa putoamisista aiheutuu hevosen pillastumisesta, säikähtämisestä tai pukittamisesta. Esteet aiheuttavat noin viidesosan putoamisista. Alle 10 prosenttia putoamisista aiheutuu hevosen kompastumisesta tai liukastumisesta. Putoamisen yhteydessä loukkaantumiset jakautuvat tasaisesti koko kehoon. Yleisimmin vahingoittuu pää, noin 10 prosentissa tapauksista. Monesti pudotaan selkä edellä, jolloin selkä ja lantio tärähtävät ja rintakehän luut murtuvat. Usein myös pää iskeytyy maahan. Ylä-

raajat olkapäistä ranteisiin loukkaantuvat, kun pudotessa yritetään ottaa käsillä vastaan. Pääsääntöisesti putoaminen aiheuttaa suhteellisen lieviä vammoja vammamekanismin voimakkuudesta huolimatta. Vakavia vammoja sattuu harvoin, mutta ne voivat olla seuraamuksiltaan pitkäaikaisia. Kypärä ei suojaa kaikelta, mutta luultavasti pelastaa monet vakavilta vammoilta tai jopa kuolemalta. Putoamisia aiheuttavia tilanteita on lähes mahdoton estää, sillä ne johtuvat hevosen luonteeseen liittyvistä tekijöistä. Hevonen voi säikähtää mitä tahansa, kuten kissaa, koiraa tai katolta putoavaa lunta. Parasta on varautua asianmukaisilla varusteilla, kuten kypärällä ja turvaliivillä ja ratsastamalla rauhallisessa ympäristössä, jossa hevosta pelottavat asiat on minimoitu. Hevosen hoidon ja talutuksen yhteydessä vahingot ovat hevosen potkun, puremisen tai tallaamisen aiheuttamia. Näistä seuraa keskimääräistä vakavampia ruhjeita ja murtumia. Potkut ja tallaamiset ovat hevosen luonnollisia puolustautumiskeinoja. Tämä yhdistettynä hevosen valtavaan massaan ja voimaan, aiheuttaa vakavia seurauksia. Hevosen oikea lähestyminen ja hevosen hoidossa oikeiden otteiden tunteminen on tärkeää. Uusien ratsastajien perehdytyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Turhilta tapaturmilta voidaan välttyä esimerkiksi käymällä ratsastustuntien yhteydessä läpi yleisiä hevosen hoitoon ja käsittelyyn liittyviä asioita. Hoitotilanteessa aiheutuu myös paljon haavoja. Sormiin kohdistuu vammoja, jotka aiheutuvat välineiden väärästä käytöstä. Varmasti jokainen ratsastaja tietää, ettei riimunarua tai ohjia, jotka ovat hevosessa kiinni, pidä kietoa käteen-

sä. Ratsastajan oma huolimattomuus on syynä myös hevosen selkään noustessa tai sieltä laskeuduttaessa syntyneisiin polvi- ja nilkkavammoihin.

Työtapaturmia tutkittaessa on havaittu, että noin 90 prosenttia niistä johtuu ihmisen tekemistä tietoisista tai tiedostamattomista valinnoista. Sama pätee ratsastukseen. Pääsääntöisesti tapaturmat eivät aiheudu tallin omistajan tai työntekijöiden virheistä tai huolimattomuudesta, vaan harrastajien huolimattomuudesta tai hevosen luonteelle ominaisista tekijöistä. Turvallisuus talleilla jää pääasiassa ratsastajien omalle vastuulle ja he

voivat omalla toiminnallaan ja varusteillaan vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Hevosen kunnosta, varusteista ja toimintaympäristöstä huolehtiminen sekä asiallisten turvavarusteiden käyttö ehkäisevät onnettomuuksia. Kyky arvioida omat ja hevosen taidot oikein on ratkaisevan tärkeää. Turvallisuuden paras tae on keskittyminen. Ennakoi tilanteet hevosen kannalta: kuuntele, katsele, tarkkaile ympäristöä ja hevosen viestintää. Tapaturmariskiä lisääviin tekijöihin kuten liikenteeseen ja hevosiin tottumattomiin ihmisiin vaikuttaminen ja opastaminen voi olla vaikeaa, mutta vaivan arvoista. Turvallisuuteen panostaminen kannattaa, sillä se mikä on ihmiselle turvallista, on myös turvallista hevoselle.

Hienotunteista huolenpitoa hevosystäväsi viimeisestä matkasta.

Hevosten tuhkauspalvelu Mäntsälässä! Soita ja kysy lisää, 0400 496 819

aikka ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, on teoria ratsastuksen takana tärkeää opetella. – Mitä, miksi ja kuinka ovat kysymyksiä, joita yhä esitän itselleni, kertoo Kyra. Teoriasta löytyy apua siihen, miten liike tulisi teknisesti suorittaa ja miten se korjataan. Teoriaan on hyvä tukeutua kun kohtaa ongelman. Ihminen on käyttänyt hevosta vuosituhansien ajan ja kirjoja on kirjoitettu vino pino. Kyran oma ratsastuksen käsikirja on armeijan perus-

ratsastuksen taitokirja, Ridhandboken. Kyra lukee paljon muustakin kuin ratsastuksesta. Malcolm Gladwellin kirjoittama Outliers kertoo ihmisistä, jotka ovat huippuja omalla alallaan. Pelkkä tieto ei tee mestaria. Gladwellin kirjasta löytyy teoria, jonka mukaan huippumenestykseen tarvitaan noin 10 000 tuntia harjoittelua. Jos ratsastaa tunnin joka päivä, määrän täyttymiseen tarvitaan 32 vuotta.

– Runsas hevosen selässä vietetty aika on yksi syy siihen, että olen oppinut sen minkä olen oppinut, Kyra kertoo. Ratsastin nuorempana kaikilla hevosilla, joita alleni sain. Kävelytin toipilaita, ratsastin poliisihevosilla ja menin nuorten hevosten selkään. Myös ne hevoset, joilla en ole menestynyt, ovat opettaneet minulle paljon. Jos ei ole mahdollista ratsastaa kymmentätuhatta tuntiaan täyteen, myös katsomalla voi oppia paljon. Aikaisemmin istuttiin maneesissa katsomassa

muiden valmennuksia. Nykyään Internet tuo hyvän ratsastuksen jokaisen saavutettavaksi. Paitsi teoriaa ja hevosten selässä vietettyjä tuhansia tunteja, matkaan hyväksi ratsastajaksi kuuluu myös kantapään kautta oppiminen. Kyra on käynyt kovaa koulua esimerkiksi Matadorin kanssa. Soulin olympiakisoissa Kyra oppi, kuinka tärkeää on luottaa omaan tuntemukseensa ratsustaan ja keskittyä vain omaan suoritukseensa. Matador oli kuumakalle, jota piti verrytellä vartti sen jälkeen kun se tuntui hyvältä. Ensimmäisenä kilpailupäivänä sijoitumme kuudensiksi. Finaalipäivänä otin riskin verrytellä vähemmän, että hevonen olisi radalla energisempi. Kullan tavoittelu johti rikkonaiseen suoritukseen ja mitali meni sivu suun. Matador jouduttiin myös leikkaamaan ähkyn takia. Se ei astutusjaksonsa aikana syönyt kunnolla, mutta tieto sen syömättömyydestä ei kulkenut riittävän hyvin. Kun Matador palasi kotiin, sen ruokavalio muuttui liian nopeasti. Nykyään ruokinnasta tiedetään paljon enemmän ja sen kanssa osataan olla tarkempia. Ratsastusurheilu on melkoista bisnestä, josta monet asiantuntijat saavat tulonsa. Jos kysyy kolmelta eläinlääkäriltä, voi saada kolme eri mielipidettä. Satulasepät eivät välttämättä ratsasta itse, ja tarjoavat joskus ostettavaksi sopimattomia satuloita. Ruokinta ja kengitys luovat omat haasteensa. Ratsastajan täytyy tehdä valtavasti valintoja ja tietää asioista paljon itse. Nuorena näkee enemmän mahdollisuuksia kuin vaikeuksia, ja lasi on aina puoliksi täynnä. Mitä enemmän tiedät, sitä enemmän tiedät siitä, mikä voi mennä väärin, etkä ehkä uskalla yrittää. Vaatii uskaliaisuutta tehdä virheitä, mutta niistä oppii.

Varsinkin ratsastajan, jolla ei ole varaa ostaa valmista GP-hevosta vaan kouluttaa sellainen itse nuoresta hevosesta, täytyy uskaltaa ottaa vastaan pari pukkia. Estetaustansa vuoksi Kyra ei pelkää antaa hevosensa vähän irrotella. Kouluratsuilla pitäisi uskaltaa mennä maastoon. Huipulle pyrkivä ratsastaja tarvitsee taustakseen tukijoukkoja, kuten sponsoreita. Ihmisiä täytyy osata innostaa. Minulla ei ole ollut suuria kaupallisia sponsoreita, mutta tukenani on ollut henkilökohtaisia kontakteja, kuten hevosenomistajia, jotka ovat uskoneet tekemiseeni. Kontakteja hakevan ratsastajan täytyy uskaltaa olla näkyvillä, ei vain puhumassa, vaan myös tekemässä. Eteen tulevat mahdollisuudet täytyy uskaltaa ottaa vastaan. Pärjätäkseen ratsastaja tarvitsee hyvän fysiikan ja tasapainon. Mitä kovemmaksi kilpailu tulee, sitä tärkeämpi on ratsastajan kunto, se vaikuttaa myös ratsastajan mieleen. Jos fysiikka on huono, ei jaksa myöskään henkisesti. Kyra on ollut uransa alusta asti hyvässä fyysisessä kunnossa. Lapsena ei ollut varmaan yhtään lajia, jota en olisi kokeillut. Esimerkiksi Tai-Ji voi olla Kyran mukaan hyvää treeniä ratsastajalle. Myös venyttely, varsinkin iän karttuessa, on tärkeää. Yksi Kyran menestykseen vaikuttava tekijä on suomalainen sisu. Tutkimusten mukaan moni hyvä urheilusuoritus voi johtua kostonhalusta. ”Minä kyllä näytän ...kele.” Nuorena sain kouluradan arvostelupaperiin tuomarilta kommentin, että olen niin paksu, että se verottaa pisteitäni yhden per liike. Vanhempana, satsatessani lajiin kaikkeni, pudotin painoani 20 kiloa. On tärkeää kääntää kurssi positiiviseen suuntaan ja näyttää arvostelijoille. Muiden ei saa antaa lannistaa.

Ratsastuksessa on hyvä olla valmennussuunnitelma, jossa otetaan huomioon lähtökohta, välitavoitteet ja pitkän tähtäimen päätavoitteet. Suunnitelmaa ei ole pakko toteuttaa vain siksi, että se on paperilla. Joskus hevonen esimerkiksi tarvitsee ylimääräistä vapaata. Suunnitelmassa pitää olla tarpeeksi keveyttä ja vaihtelua. Jos menee huonosti, ei kannata heti muuttaa tekemistä ja panikoida parin huonon päivän vuoksi. Kuten meilläkin on joskus huonoja päiviä, päänsärkyä ja kolotuksia, myös hevonen voi olla hetkellisesti lihaksistoltaan jäykkä. Verikokeet ja taivutukset kannattaa kuitenkin tehdä mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Ei tarvitse odottaa ontumiseen asti, ennen kuin lähtee tutkimaan, missä vika on. Hevonen puhuu omaa elekieltään, jota meidän täytyy opetella lukemaan.

Meiltä saa Bonusta!

Ratsastuskypärä Velvet Ratsastushousu Active

Naisten ruudulliset tai yksiväriset puuvillaneuloksesta valmistetut ratsastushousut. Edessä kaksi vetoketjutaskua, lahkeensuissa tarranauhat. Daewoo-kokopaikka sävy sävyyn. 95% puuvillaa, 5 % elastaania.

23,-

Prinze

FT19415ELGRSH

FT19416ELGRSH

2,50

Jänne- ja takahivutussuojat Horze

Jänne- ja hivutussuojat etu- ja takajalkoihin. Joustava tarrakiinnitys, ulkopinta muovia, sisäpinta neopreenia.

S-Etu

pari

Norm. 18,- / 12,Etusi S-etukortilla 16%

Norm. 2,90

Racing Natural 2 kg Luonnon suolasta valmistettu nuolukivi kaikille eläimille.

2,10

Norm. 2,50

Racing Himalaja n. 2 kg

250 miljoonaa vuotta vanhasta vuorisuolasta louhittu suolakivi. Sisältää suolan lisäksi hivenaineita luonnollisessa muodossa.

5,60

Norm. 6,60

Tarjoukset voimassa toukokuun ajan. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Tarkista lähin Agrimarkettisi osoitteesta

FT22817OGRS

Norm. 4,35

Puhtaasta vuorisuolasta valmistettu erikoisnuolukivi sisältää suolan lisäksi hevoselle tarpeellisia hivenaineita.

www.agrimarket.fi.

Chooze

FT24807OGR105

Hertta nuolukivi 10 kg Korkealaatuinen, säänkestävä nuolukivi natriumin saannin turvaamiseen. Racing Rocky 2 kg

pari

21,-

SF82255

S-Etu Norm. 49,- / 45,Etusi S-etukortilla yli 15%

3,70

15,- 10,-

Yleishuopa ja kouluhuopa klassisella ruutukuviolla kevään raikkaissa väreissä.

SF82259

Yksivärinen

Yleishuopa, neliömalli Chooze Kouluhuopa, neliömalli Prinze

Hevosalan Tuotteet- kuvaston kuukauden tuotteet!

SF82252

Ruudullinen

26,-

SF82258

41,- 38,-

Klassinen samettikypärä, jossa helpot säädöt. CE EN 1384 - turvahyväksytty turvakypärä. Koot 52-63.

FT17010ELGRP

FT17000ELGRP

FT30017BL52

FT36471BL34

FT36472SWH34

Kohti kesälaitumia Agrimarketin kautta.

Ötökkähuppu

Polyesterverkosta valmistettu ötökkäloimi, joka käy myös kuivatteluun tai aurinkosuojaksi. Tarrakiinnitys riimuun. Koot: 105-155.

Ötökkäloimi

Loimeen sopiva huppu polyesterverkosta. Tarrakiinnitys riimuun. Koot S-XL.

6,80 Norm. 8,-

Huppu

42,50 Norm. 50,-

Loimi

lussa ratsastetaan ilman raippaa. Ja hevonen sanoo pian, että pyöri itse vaan.

leisö istui paikoillaan hartaan keskittyneenä täydessä katsomossa ja taputti hillitysti opetustuokioiden päätteeksi. Se olikin asiallista, koska suurin osa valmennettavista hevosista aisti ilmassa leijuvan juhlan tunnun ja teki lennokkaita u-käännöksiä katsomoa ohittaessaan. – Ratsastaisitko hetken eri askellajeissa, niin katson miten voin auttaa, oli Edward Galin avausrepliikki. Sama kohtelias asenne säilyi koko valmennuksen ajan. Hän ei missään tapauksessa halunnut nolata oppilaitaan. Hän ymmärsi, että maailmanmestarin edessä ratsastaminen vaatii melkoista rohkeutta. Ammattitaito näkyi siinä, kuinka hän pystyi tarjoamaan ratsastajille toimivia ratkaisuja ja onnistumisen tunteita. Näitä asioita Edward Gal painotti valmennettavilleen: Pehmeä käsi, pyöreä muoto. Kädet sanovat hevoselle hitaammin ja jalat nopeammin. Kun hevonen laskee niskansa ja päänsä, on ratsastajan vuoro rentouttaa kätensä ja ohjasotteensa. Minua ei haittaa, vaikka ratsastatte hevosianne koottuina, kunhan muoto on pyöreä ja niska alhaalla. Ratsastajan pitää tuntea, milloin hevonen liikkuu eteen, ja milloin se juoksee alta pois. Muistuttakaa hevosillenne, että olette sen selässä. Aina kun hevonen antaa hyvän tunteen, rentouttakaa käsi. Toisaalta odottakaa, että hevonen myötää, ja sitten keventäkää ohjasotetta. Joskus ohjasotetta on kevennettävä, jotta näkee miten hevonen siihen reagoi. Ohjasta voi myödätä ilman, että hevonen pitenee. Hevonen voi ajatella: Näin se menee. Minä roikun ohjissa, ja hän kannattelee päätäni. Silloin se tarvitsee muuta ajateltavaa. Jos yrität kantaa hevosta, et

saa sitä koottua millään konstilla. Ratsastajat haluavat joskus auttaa hevosta liikaa. Liikesarjat ravissa tai laukassa, kuten sulkuväistö - suoristus - käännös, opettavat hevoselle, että sen on tarkoitus liikkua koko ajan eteen. Sulkuväistöjä kannattaa käyttää hyväksi sekä ravi- että laukkatyöskentelyssä.

Raippaa ei pidä käyttää vaikeilta tuntuvissa liikkeissä henkisenä tukena napsutellen sillä hevosta jatkuvasti. Kilpai-

Hevosen pitää ajatella eteenpäin. Tuijottelijalla ratsastavan pitää ajatella hevosta nopeammin ja jatkaa ratsastamista tuijottelusta huolimatta. Jos hevoselle antaa tuumankaan periksi, se häipyy saman tien. Aktiivisuus ei tarkoita lujempaa ja vielä lujempaa. Hevosen ei kuulu päättää temposta. Kun hevonen pysyy matalampana, sitä on helpompi kontrolloida. Se ei myöskään saa pidentyä, ennen kuin se liikkuu peräänannossa. Myödätessään hevonen alkaa rentoutua, jolloin ratsastaja keventää kättään. Ikävä kyllä suunnanvaihdon jälkeen kaikki alkaa alusta. Kun hevonen tunkee sisäänpäin, pidä kädet matalalla ja siirrä ne hevosen kaulan ulkosivulle. Hevosen jännittyessä sitä ratsastetaan pyöreämmäksi ja laskemaan niskansa alas. Jännittyneellä hevosella ratsastaminen tähtää siihen, että hevosen niska ja pää pysyvät alhaalla, ja se alkaa liikkua rentona peräänannossa. Tässä tapauksessa liikaa on parempi kuin ei mitään reaktiota. Rentoutuminen ei tietenkään tarkoita, ettei hevonen ala jännittyä uudelleen, mutta alas ja pyöreäksi ratsastamalla

saa ongelman ratkaistuksi nopeammin. Ratsastajan pitää tuntea, että hän pystyy vaikuttamaan hevoseen. Hän määrää suunnan ja vauhdin. Ratsastaja tekee hevosella asioita omien tuntemustensa perusteella, ei siksi että joku maneesin keskellä seisova käskee. Ajattele, mitä teet. Älä kuitenkaan yritä saavuttaa kaikkea yhtaikaa. Kun pilkkoo ohjelman peräkkäisik-

si tehtäviksi, ja suorittaa yhden kerrallaan, se tuntuu paljon helpommalta. Piruetinkin harjoittelun voi aloittaa tekemällä siitä ensin osan. Rytmi on kaikki kaikessa, jos se ei säily, ei piruetista pääse ulos. Samoin laukanvaihdoissa kaikki on rytmistä kiinni. Kun siihen pääsee sisään, vaihtoja voi tehdä kolmen sijasta vaikka viisitoista peräkkäin. Kun ratsastaja tuntee, että hevonen liikkuu eteen ja kantaa itsensä, ei hänen tarvitse tehdä mitään muuta kuin nauttia.

Espoo Hipposport Oy Joensuu Joensuun Ratsastusvaruste Jokela Jokelan Lemmikkitarvikkeet Jyväskylä Rahulan Rehu Oy Kangasala Bob & Piaffe Oy Kauhajoki Hevospuoti Riimunnaru Kiuruvesi Trot Fillys Kokkola Foto Björndahl Ky Kouvola Kouvolan Hevostarvike Kuopio Suitsisoppi Lahti Nitima Lappeenranta Jannen Vaunu Oy Mikkeli Varusteliike Liinakko Nummela Hevo’s

ess valmentaa ratsukoita ympäri maailmaa, esimerkiksi Tuija Tuomisen johtamassa Lahan kartanossa. – Hess on loistava pedagogi. Hänellä on jokaiselle jotain annettavaa, kertoo Tuominen. Hess on aina koko sydämellään läsnä ja haluaa sekä hevoselle että valmennettavalle hyvää. Hyväntahtoinen opetustyyli näkyy valmennuksen jälkeen koko ratsukossa. Hessin antama positiivinen palaute nostaa ratsastajan itsetuntoa. Se luo varmuutta, joka välittyy myös hevoseen. Hessin kehut eivät ole tyhjiä. Sanojen takana on tarkka silmä ja rautainen ammattitaito. Paitsi valmentajan, myös tuomarin ura on kehittänyt Hessin silmän tarkaksi. Hän näkee nopeasti, minkälaisia ongelmia ratsukolla on ja miten niitä voi ratkaista. – Hess haluaa hevosten liikkuvan eteen koko kehoaan käyttäen, kertoo Tuominen. Ratsastajan tulee antaa hevoselle mahdollisuus liikkua. Hevosen tulee reagoida ratsastajan apuihin, joiden vastaavasti tulee olla oikeudenmukaiset. – Hyvällä ratsastajalla on tunnetta, tasapainoa ja oikea ajoitus, Hess toteaa. Hyvä hevonen taas on elastinen, energinen, ylämäkeen rakentunut ja hyväluonteinen.

Oulu Oulun Ratsumestarit Parkano Parkanon Ratsutarvike Pieksamäki Green Trail Oy Pietarsaari Horse Stuff Pori Ratsastusvaruste Ma-Nu Raisio Suomen Ratsutarvike Rovaniemi Pohjoisen Ratsu Saarijärvi Eläinpalvelu Aesa Bra Salo Petpoint Salo Sastamala Kivihevonen Seinäjoki Haaramo Oy Tampere Ratsukellari Turku Reunos Oy

– Kun olin ensimmäistä kertaa Hessin tunnilla, hän kannusti minua opettamaan hevoselleni ykkösvaihdot. Ilman kannustusta tuskin olisin aloittanut työtä, toteaa Tuominen. Joskus tarvitaan ulkopuolisen tukea vaikealta tuntuvan tehtävään tarttumiseen. – Lopeta aina valmennus positiiviseen tunteeseen, muistuttaa Hess. Se luo hyvän motivaation varsinkin hevoselle.

Tuusula Hippodome.com Vaasa Vaasan Ratsastuskeskus Ypäjä Ratsuriihi Äänekoski Eläintarvike Hissunkissun

Kaprioli Trading Oy ratsastuksen-asiantuntijaliike.com

Orican detach - a- neck Sadeloimi irrotettavalla kaulaosalla. 1200 D ”triple weave” päällismateriaali. Vedenpitävä ja hengittävä. Koot 115-165 cm.

, 94

Wick-Dri Cooler Combo Koko kaulan peittävä verkkoloimi, jonka yläosa hyvin kuivattavaa fleeceä. Kiinnitys piilotetuilla ristivöillä ja jalkalenkeillä. Koot 115-165 cm.

, 32

Landa

Landa Lite

Vedenpitävä ja hengittävä koirantakki. Koot 30-80 cm.

Sadeloimi 600 D päällismateriaalia. Vedenpitävä ja hengittävä. Koot 95-165 cm.

Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com

Kaprioli Trading Oy

9 14

Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty.

Landa Standard Ulko/talliloimi 600 D ripstop-materiaalia, 100 g täyte. Vedenpitävä ja hengittävä. Koot 95-165 cm.

ilpailujännitys on yleinen ongelma. Jännityksen sietokyvyn vaje korostuu ratsastuksessa, jossa toisena osapuolena on herkästi reagoiva hevonen. Jännityksen taustalla on yleensä tunne, että hallinta pettää. – Hallinnan tunnetta voi vahvistaa rentoutusmenetelmillä, joihin liitetään suggestioita ja positiivisia mielikuvia oikean toiminnan kokemuksista, jotka voi siirtää kilpailutilanteeseen. Jokainen pystyy kehittämään työkaluja jännityksen hallintaan. Jotkut kestävät hyvin painetta, mutteivät osaa keskittyä, sanoo urheilupsykologi Seppo Heino. Omaa keskittymiskykyä voi treenata. Kisaviikolle kannattaa suunnitella keskittymismallit. Kisapäivänä mielenhallinta näyttelee suurinta roolia, jolloin harjoitteita käytetään eniten.

Keskittymisharjoittelun avulla haetaan tekemiseen harmoniaa ja selkeyttä. Juuri ennen rataa on mahdollisuus tehdä jotain. Peliä ei ole menetetty, vaikka viisi minuuttia ennen suoritusta alkaa jännittää. Kun on tehnyt kotiläksynsä, ehtii rauhoittua, korostaa tekemisen loogisuutta ja antaa itselleen tekemistä ohjaavia suggestioita. On tärkeää tehdä mielikuvaharjoittelua myös sellaisen tilanteen varalta, joka ei suju hyvin. Jos tällaisen tilanteen kohtaa kilpailupaikalla, on harjoittanut itselleen mielikuvien avulla valmi-

udet toimia. Jos esteradalla putoaa puomi, ajatukset pitää pystyä suuntaamaan loppurataan. Suorituksen jälkeen tulisi vetäytyä hälyltä syrjään ja palauttaa mieleen, miksi onnistui tai miksi epäonnistui. Miltä suoritus tuntui? Tunteet kannattaa nostaa mieleen ja kirjoittaa paperille. Kilpailu- ja harjoittelupäiväkirjaa kannattaa pitää sekä psyyken että taidon näkökulmasta ja kirjata ylös muutama huomio. Silloin tietää, minkälaisia tun-

temuksia kannattaa lähteä hakemaan ja mitä välttää. On tärkeää huomata, mitä yhteistä oli niillä kerroilla kun onnistui tai niillä, jotka menivät pieleen. Joidenkin Heinon sohvalla istujien ongelma ei ole psyykessä, joka on vahva ja toimii hyvin. Kilpailusuorituksen epäonnistuminen johtuu yksinkertaisesti taidon puutteesta. Toiminta ei ole vakiintunutta tai se on rajallista. Urheili-

ja selviytyy tietyntyyppisistä tehtävistä, mutta jos tulee taidollinen haaste, osaaminen katoaa. Asia saattaa näyttää psyyken ongelmalta, mutta kun urheilupsykologi kuuntelee, mitä kilpailuissa tapahtuu, nämä henkilöt erottuvat nopeasti. – Valmentautumisessa on tällöin puutteita ja taidoista kehittynyt yksipuolisia. Harjoittelun pitäisi olla monipuolista, jolloin kilpailuissa selvittäisiin paremmin siellä vastaantulevista tilanteista. Ratsastuksessa pitäisi Heinon mielestä keskittyä pitkäjänteisempään, tavoitehakuisempaan ja yksilön eroja paremmin huomioivaan valmennukseen sekä laatia pidemmälle tähtääviä suunnitelmia. Valmennuksessa pitäisi kyetä järjestämään kilpailutyyppisiä tilanteita. Se vaatii valmentajalta vahvaa panostusta. Heino toteaakin, että lajin valmentajien tulisi olla sitoutuneempia ja aktiivisempia. Valmentajilla ei välttämättä ole kokemusta tasosta, jonne ollaan pyrkimässä. Tällöin kannattaisi käyttää tilapäisapua ja kysyä konsultaatiota kokeneemmilta. Kilpaurheilija pystyy harvoin menestymään saman valmentajan ohjauksessa uransa alusta loppuun. Jokaisen urheilijan tulee valmentajan tuella huolehtia omasta kehittymisestään. Kun ollaan tietyllä tasolla ja perustyö on tehty, voi keskittyä siihen mitä pitäisi tehdä, jotta menestyisi entistä paremmin. Ratsastus on iän suhteen armollinen laji. Aikaa kehittyä on runsaasti ja menestyä voi varttuneempanakin. Jos haluaa pärjätä, menestykseen vaikuttaviin seikkoihin pitää kiinnittää paljon huomiota ja priorisoida kehittymistarve.

Kehittyminen tuo jopa enemmän mielihyvää, kuin menestyminen. Jos kehitetty osio onnistuu kilpasuorituksessa, ei välttämättä haittaa, vaikkei palkintojenjaossa vastaanottaisikaan sinivalkoista ruusuketta. Silloin voi olla tyytyväinen omaan kehittymiseensä ja huomata, ettei harjoiteltu osa-alue enää petä. Se antaa tekemiseen loogisuutta, rauhoittaa mieltä ja palkitsee älyllistä uteliaisuutta. Fokuksen voi keskittää kehittymiseensä, vaikkei kilpailisikaan. On kiinnostavaa jäädä koukkuun kehittymiseen.

Esteratsastuksessa korostuvat tilannekohtaisuus ja hevoskohtaisuus. Ihmisen pitäisi oppia reagoimaan paljon nykyistä nopeammin. – Esteratsastuksessa pitää aina kysyä meneekö hevonen eteenpäin. Tämä ei ole sama asia kun pidentää askelta, sanoi Piia. Esteratsastuksessa on neljä asiaa yli muiden. Opettajan pitää keskittyä ennen kaikkea niihin. Kun analysoit suorituksia, kysy oppilailtasi olivatko seuraavat neljä osatekijää kohdallaan suorituksen aikana. Ne tarkoittavat riittävää ja sujuvaa laukkaa sekä suoralla, kaarteissa että kaarevilla urilla. Laukan laatu synnyttää hyvät etäisyydet. Tavoitteena on iso ja rento hyppy. Kokemattomille ratsastajille ei pitäisi puhua etäisyyksien löytämisestä, koska se johtaa taaksepäin ratsastukseen ja liikaan käden käyttöön.

Hevoselle pitää antaa keskittymisrauha ennen estettä, kaikki hätäily ja turha tekeminen pois. Tasainen rytmi, tuntuma ja pohje kiinni kohti estettä. Tee aina huolellinen tiesuunnitelma ja keskity laukka-askeleiden säilyttämiseen. Aikaluokat tarvitsevat omanlaisensa suunnitelman. Käy suunnittelemasi tiet läpi mielessäsi useaan kertaan ja sovella tiukkaa itsekuria, jotta et anna hevosen kaatua kaarteissa sisäpohkeen päälle.

iia kehotti opettajia pitämään ilmaisunsa yksinkertaisena ja selkeänä. Opettajan pitää itse ymmärtää mitä sanoo. Olkaa selkeitä ja rakentavia. – Hevosen pitää toimia normaaleilla avuilla. Mitä paremmin se on perusratsastettu, sitä paremmin se toimii esteradalla. Opettakaa ratsastajanne ja hevosenne etenemään normaalia laukkaa ja ratsastamaan etäisyystehtävät oikeil-

la askelmäärillä, lisäämättä tai vähentämättä niitä, sanoi Piia. Miettikää mitä harjoittelette ja miksi harjoittelette. Ennen tuntia pitää tietää ja osata kertoa mikä toimii ja mikä ei toimi. Ratsastajan pitää oppia tuntemaan milloin hevonen on pohkeen edessä. Se on tunne, jota oppilaittesi pitää hakea. – Ratsastuksen punainen lanka on: tasapainossa eteenpäin, muistutti Piia.

Vaikuttamiskykyä on esimerkiksi se, että ratsastaja siirtää kaarteessa sisään painavan hevosen takaisin ulos ja sisäpohkeen ympärille. Tämä tehdään pohkeella, ei kädellä. Oikein vaikuttava ratsastaja pitää hevosen pohkeen edessä kaarteen läpi. Samalla hänellä on yhtä paljon tuntumaa molemmissa ohjissa, tämä on tärkeää etenkin kaarteissa,

koska suurin osa ratsastajista vetää sisäohjasta kaarteessa. Sisäkäden pitäisi seurata hevosta. Istunnasta pitää kehittää vahva ja esteratsastajan täytyy hallita monta eri istuntaa. Pitää osata vaikuttaa hevoseen kun istuu perusistunnassa hevosen liikkeen mukana tai sen takana, samoin kevyessä istunnassa. Kevyessä istunnassa hartiat ovat hieman istuinluiden etupuolella. Esteratsastajan täytyy osata istua liikkeen mukana, liikkeen takana sekä niin kutsutussa

turvaistunnassa harjoitellessaan esimerkiksi erikoisesteitä ja vesihautoja kokemattomilla hevosilla. Ilman jalustimia ratsastaminen on tehokkain tapa harjoitella istuntaa. Se on hyödyllistä varsinkin oppilaille, joilla on taipumus hypätä ennen hevosta. Jos oppilaan istunta on niin heikko, että hän häiritsee hevosta ilman jalustimia, on parempi antaa hänen käyttää jalustimia kunnes hän oppii istumaan alas.

entuckyn MM-kilpailussa Piia seurasi MM-osallistujien aamuratsastusta. laukkasi kierros kierroksen jälkeen puolipitkin ohjin, ilman tuntumaa, kevyessä istunnassa ympäri kenttää. Harjoitus kesti 45 minuuttia. taivutteli hevostaan käynnissä ja ravissa syvässä muodossa alas istuen. Hän ratsasti väistöjä ja hieman hidasta laukkaa. Yhteensä harjoitus kesti 15 minuuttia. ratsasti kahden edellisen välimaastossa. Ei niin kovaa kuin Meredith, ei niin teknisesti kuin Marcus.

Hän ei istunut yhtä kevyesti kuin Meredith eikä yhtä syvään alas kuin Marcus. Harjoitus kesti noin puoli tuntia. – Huiput tuntevat hevosensa ja osasivat ratsastaa niitä sen mukaisesti. Eri tavoilla pääsee samaan tulokseen kun osaa sopeutua hevoseensa. Kaikki käyttivät eri istuntaa, hevoset liikkuivat eri muodoissa, eri vauhdilla ja harjoitukset olivat erimittaisia. Roomaan on monta tietä, sanoi Piia.

Se on taas tĂ¤Ă¤llĂ¤! FINNDERBY XXXVIII 17.â&#x20AC;&#x201C;19.6.2011

XXXVIII FINNDERBY presented by Agrimarket 17. - 19.6.2011 YPĂ&#x201E;JĂ&#x201E; FINLAND

Tervetuloa YpĂ¤jĂ¤lle kokemaan ratsastuksen huippuhetket ja kansainvĂ¤listĂ¤ tunnelmaa!

,BOTBJOWĂ&#x160;MJOFO FTUFSBUTBTUVTLJMQBJMV 1FSJOUFJOFO 'JOOEFSCZ MVPLLB

,BOTBJOWĂ&#x160;MJTUĂ&#x160; LPVMVSBUTBTUVTUB .BOOFSIFJN LFOUUĂ&#x160;SBUTBTUVTLJMQBJMV

5JMBB FEVMMJTFU FOOBLLPMJQVU NFOOFTTĂ&#x160; XXX MJQQVQBMWFMV m ,BUTP MJTĂ&#x160;UJFEPU UBQBIUVNBTUB XXX IFWPTPQJTUP m JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤ pidĂ¤ttĂ¤Ă¤ oikeudet muutoksiin. YhteistyĂśssĂ¤:

Hevosopisto Oy, YpĂ¤jĂ¤n Hevosopisto Equine College YpĂ¤jĂ¤ Opistontie 9, 32100 YPĂ&#x201E;JĂ&#x201E; QVI t GBY

4Ă&#x2039;YTTĂ&#x2039; HEVOSELĂ&#x2039;MĂ&#x2039;Ă&#x2039;

+OULUTUS s +ILPAILUT s %LĂ&#x2039;MYKSET

www.hevosopisto.fi

AJANKOHTAISET

HEVOSVARUSTEET JA -REHUT Verkkopaimen Olli 1800

Paimenen älykäs automatiikka säätää iskun tehoa tarpeen mukaan turvallisesti ja tehokkaasti. Suurin iskuenergia: 9,7 J

/kpl

Verkkopaimen Olli 1000

Huipputehoinen ja selkeä näyttöinen, jossa 5 joulen iskuenergia, täydelliset testitoiminnot ja graafinen infonäyttö. 5 J iskuteho riittää pitkissäkin aidoissa. /kpl

nnen kilpailusuoritusta ratsastajan ja hevosen tulee vertyä fyysisesti. Tulla lämpimiksi niin, että nivelnesteen viskositeetti muuttuu seisontaviskositeetista liikuntaviskositeetiksi. Fyysiseen verryttelyyn kuuluu myös sydämen ja hengityselinten aktivointi. Elimistöt valmistuvat tulevaan suoritukseen. Ratsastuksessa urheiluväline elää, tuntee ja ajattelee. Työnjako on kuitenkin selvä: Hevosen tehtävä on laukata ja hypätä. Ratsastajan tehtävä on johtaa etenemistä niin, että ratsukko tulee oikein esteelle, jolloin sen ylittäminen tulee mahdolliseksi virheittä ja usein nopeassa tempossa. Hyviin lähestymisiin kuuluu taitolajille tyypillisesti se, että toiminta on juuri oikeaa, ei liikaa, eikä liian vähän. Oikea tempo, ponnistuspaikka, tasapaino, paine ja tie kuuluvat hyvään lähestymiseen. Verryttely kuuluu asioihin, jotka ratsastaja voi standardisoida ja harjoitella. Miten verryttely tulisi suorittaa, riippuu hevosesta. Hevosta pitää ratsastaa ja verrytellä sen mukaan millainen se on. Ei kaavamaisesti, vaan yksilöllisesti. Suomessa on tapana yliverrytellä. Juuri koskaan ei tehdä liian vähän, mutta usein liikaa. Kaikki voimainkäyttö, joka ei palvele valmistautumista suoritukseen, on poissa suorituksessa tarvittavista voimavaroista. Yliverryttelyä on lähes jokaisen estehevosen kohdalla kaikki, mikä ylittää 15 minuuttia. Usein yliverryttely johtuu ratsastajan heikoista hermoista. Halutaan uudelleen ja uudelleen varmistua siitä, että ollaan valmiita. Kyse on vain verryttelyssä, eikä siellä saa yllättää hevosta, vaatia jotakin uutta tai yrittää kouluttaa hevosta. Usein ratsukko pudottaa radan ensimmäisen tai toisen esteen. Silloin on lähes aina kysymys verryttelyvirheestä. Puomien olisi pitänyt pudota verryttelyalueella, ei radalla. Hevosen verryttelytarve muuttuu sen iän mukaan. Vanhemmat tarvitsevat usein vähän enemmän kuin nuoremmat. Ratsastajan tulee kuitenkin verryttelyssä tarkistaa, että hevonen vastaa eteenja taaksepäin sekä pidentää ja lyhentää laukkaansa.

Suevia juoma-allas laitumelle, 400 litraa UV-suojattua muovia. Iso tyhjennysaukko.

/kpl

Lisävarusteena: Uimuri

30,50

Rengaseristinlaatikko (Eristimiä 100 kpl/ltk)

Mukana kätevä akkuporakoneeseen kiinnitettävä väännin, jolla saat helposti ja nopeasti eristimet tolppiin.

Vedenkuljetuspussi H2gO Vetoisuus 80 l. Ei sovellu talvikäyttöön. /ltk

/kpl

Hyönteiskarkote FlyStar

Markkinoiden myydyin mm. Ruotsissa. Testattu ja rekisteröity tuote 500 ml.

Vohveliloimi

Hengittävä loimi, joka imee kosteutta. /pll

/kpl

! UUTUUS

Föl 25 kg

Erityisesti varsoille kehitetty täysrehu.

! U U T U US

Kuljetus-, kuivatus ja tallikäyttöön. Koot: 135-165 cm

Sisältää runsaasti korkealaatuista, helposti sulavaa valkuaista. Pienempi 5 mm pellettikoko.

trailerCam

Perävaunun valvontakamera.

/kpl

Laajakulmalinssillä ja pimeänäköominaisuudella. Täydellinen paketti on helppo asentaa traileriin kuin traileriin.

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa toukokuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

aavuttuamme tallille, näky oli ihana. Kaikki rakennukset olivat sävysävyyn vihreitä ja samantyylisiä. Isot tarhat ja maalaismaisema sai mielen lepäämään. Vastaan tuli pirteänoloinen nainen, joka oli Anki, tallin omistaja. Hän tutustuttaisi minut islanninhevosten maailmaan.

Talli oli sisältä siisti ja valoisa. Tunsin oloni tervetulleeksi. Hevosilla oli hevosystävälliset puitteet, mistä pidin paljon. Anki näytti minulle hevosen, jolla ratsastaisin, se oli suloinen kimo islanninhevonen nimeltä Vignir, eli Ukkosen Jumala. Laitoimme hevoset valmiik-

si ja suuntasimme kentälle. Noustuani selkään Vignir tuntui pieneltä, mutta vantteralta. Sen selässä oli helppo olla. Yllätyin huomatessani, että islanninhevoset ovat reippaita, eikä askellajiratsastus ole helppoa. Anki kertoi joidenkin hevosten olevan todella herkkiä ja täydellisyyttä hipovan töltin ratsastus oli vaikeudeltaan verrattavissa passagen tai piaffin ratsastukseen. Harjoittelimme ensin kentällä tölttiä, se tuntui pehmeältä ja miellyttävältä. Töltissä ei ole liitovaihetta, kuten esimerkiksi laukassa tai ravissa. Oli hauska mennä niin pienellä hevosella, joka puhisi intoa. Hetken kentällä ratsastettuamme, menimme kierroksen tallin ympäristös-

sä olevalla radalla. Rata oli aidattu, joten minulla oli turvallinen olo, vaikka meninkin täysin tuntemattomalla hevosella. Anki kysyi, uskaltaisinko mennä vähän reippaampaa laukkaa. Hihkaisin sen käyvän hyvin. Laukka ei ollutkaan mitään hidasta tai löntystelevää. Vedet silmissä laukkasin valkoisella unelmalla. Olo oli mieletön ratsastuksen jälkeen. Sanoinkin Ankille, että mitäs teen puoliveriselleni, jos rakastun näin paljon islanninhevosiin. Kokemuksena islanninhevosella ratsastaminen oli mieletön ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille.

Laatuportaat on Ratsastajainliiton jäsentallien käyttöön suunniteltu laatukäsikirjamalli, jonka avulla yritykset voivat kehittää ja suunnitella toimintaansa. Jos talli kokee olevansa jokaisella osa-alueella korkeimmalla portaalla, se voi anoa tallille laatukäyntiä sekä laatumerkkiä. Laatumerkkiä voivat hakea kaikki tallityypit: ratsastuskoulut, harrastetallit sekä yksityistallit. Jokaiselle tallityypille on oma räätälöity Laatuportaat-oppaansa.

Laatumerkinnän saavuttanut yritys on todella laadukas kaikilla osa-alueilla. Tärkeimpänä pidämme henkilökunnan koulutusta ja ammattitaitoa. Hyvä henkilökunta ja yrittäjä osaa pitää huolta niin hevosen hyvinvoinnista kuin yrityksen taloudesta. Ammattimaisella otteella pidetään tallitilat siisteinä ja viihtyisinä. Talli voi olla hyvä ja toimiva ilman merkkiäkin, kaikilla talleilla ei siihen ole mahdollisuutta. Laatuportailla halutaan korostaa hevo-

sen hyvinvointiin liittyvää perushoitoa. Myös asiakkaille on hyvä opettaa, että hevosen hyvinvointi koostuu perusasioista, ei uudesta lilan värisestä loimesta tai kimallekaviorasvasta. Hevosen hoidossa kiinntetään huomiota laadukkaisiin perusrehuihin, riittävään ulkoiluun laumassa sekä terveydenhuoltoon. Asiakkaan näkökulmasta laatutalleilla on panostettu opetuksen laatuun, pieniin opetusryhmiin, joissa on enintään kahdeksan ratsukkoa ja mahdollisuus pienryhmiin. Myös hyvää talli-ilmapiiriä vaalitaan. Motivoitunut ja koulutettu ratsastuksenopettaja sekä työhönsä soveltuvat hevoset auttavat ratsastajia kehittymään. Laatutalleissa kannustetaan asiakkaita myös muuhun liikuntaan ja talleilla on mahdollisuus opetella hevostaitoja. Yhteistä kaikille laatumerkin saaneille talliyrityksille on, että toiminta on

huolella suunniteltua ja henkilökunta on monipuolisesti kouluttautunutta ja ammattitaitoista. Laatuportaat palvelee talleja tarjoamalla mahdollisuutta käyttää yhtä osaaluetta markkinoinnissaan. Esimerkiksi jos ratsastuskoulussa hevosten hyvinvointi on korkeimmalla portaalla, saa talli siitä halutessaan tallitarkastajalta merkinnän. Laatuportaiden avulla voi tarkastella omaa toimintaansa. Onko jokin palvelu kannattavaa, esimerkiksi täysihoitohevoset ratsastuskoulussa? Onko tallilla riittävästi osaamista edistyneempien ratsastajien opettamiseen? Voisiko tallitiloille tehdä jotain? Vaativatko tilat suurta remonttia vai auttaisiko perussiivous ja talkoopäivä? Onko turvallisuusasiakirja ajan tasalla? Voisiko ratsastuksenohjaaja kouluttautua ratsastuksenopettajaksi? Miten yhteistyömme ratsastusseuran kanssa toimii?

aalais- ja paimentolaiselämä kasvatti unkarilaisten hevostaitoja. Hevosia käytettiin ja käytetään yhä moniin tarkoituksiin. Unkarin hevosjalostus on kautta aikojen korostanut monikäyttöisyyttä. Tavoitteena on ollut saada ratsuhevosia ja pienempiä vetohevosia sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Jalostuksessa on pidetty tärkeinä kykyä kantaa suuria taakkoja, sitkeyttä ja helppoa ohjattavuutta sekä hevosten hyvää ulkomuotoa. Husaarien ajan hevonen pystyi kulkemaan 30–50 kilometriä päivässä viidellä heinä- ja kaurakilolla. Geneettinen perimä tekee niistä ihanteellisia maastoratsastamiseen ja metsästykseen. Unkarissa kasvatetaan kuutta eri hevosrotua, mikä on merkittävää huomioiden Unkarin suhteellisen pienen pintaalan, vain 93 000 neliökilometriä. Yleisimpiä ovat kisber-felver, gidran, nonius ja metzöhegyesi-felver, eli Unkarin lämminverinen. Ne sietävät hyvin äärimmäisiä olosuhteita, eivät ole pelokkaita, eivätkä erityisen herkkiä hyönteisten puremille. Unkarilaisten kiinteä suhde hevosiin näkyy heidän kielessään suurena määränä hevosiin liittyviä sanoja. Kielessä on yli 300 ilmaisua pelkästään kuvaamaan hevosen väritystä. Nelipyöräiset hevoskärryt ovat alkujaan peräisin Unkaris-

ta pienestä Kócsin kylästä 1300-luvulta. Unkarinkielinen sana hevoskärryille, samalla tavalla äännetty kócsi viittaa kärryjen syntysijoille. Sana on tunnistettavissa useissa kielissä. Unkarin maantieteelliset ja vesistölliset olot sekä sääolosuhteet suosivat hevoskasvatusta ja ratsastusta. Karpaatit ympäröivät Pannonian tasankoa sekä itäja pohjoispuolelta muodostaen leppeän, luonnonkauniin ja vaihtelevan vyöhykkeen. Yksi seudun vetovoimaisimmista piirteistä on se, että ratsastusreitit eivät rajoitu tunnin, parin lenkkeihin tallien ympärille. Ratsastajat voivat vapaasti liikkua ratsain ympäri maata lukuun ottamatta harvoja yksityisalueita. Balatonin ylämaa vulkaanisine kukkuloineen on ainutlaatuista aluetta. Se alkaa Keski-Euroopan suurimman järven rannoilta ja Balatonin ylämaan kansallispuisto kattaa suurimman osan alueesta. Ylämaan tuntumassa sijaitsee Nemesvitan kylä, josta matkailijalle aukeavat monipuoliset ratsastus- ja patikointimaastot, mahdollisuus golfin pelaamiseen, kylpyläelämään, historiallisiin nähtävyyksiin tutustumiseen sekä ostosten te-

kemiseen Tapolcan tai Keszthelyn kaupungeissa. Maastoratsastuksen tai patikointiretken yhteydessä voi tutustua viinikellareihin ja maistella tunnettuja paikallisia viinejä. Toinen ratsastajia kiehtova alue Unkarissa on suuren tasangon alue eteläisessä Itä-Unkarissa, jossa vierailijat saavat kokea loputtoman tasangon ilmapiirin. Ratsastaminen Unkarissa on sekä monipuolista että edullista. Tarjolla on ratsastuksen ohjausta, hevostaitoja ja maastoratsastusta sekä kärry- ja metsästysretkiä. Palvelujen taso ja turvallisuus kuitenkin vaihtelevat. Korkeatasoisimmat ratsastustilat tarjoavat majoituksen lisäksi erikoispalveluja niille, jotka haluavat tutustua Unkariin muutenkin kuin vain satulasta. Parhaiden ratsastustilojen hevoset ovat hyvin hoidettuja ja koulutettuja. Retkiä ohjaavat ammattilaiset. Ruoka ja asuminen ovat edullisia ja ratsastaminen maksaa 15-20 euroa tunti, maastotunnit 10-15 euroa ja koko päivän maastoretki piknikeväineen 55-65 euroa. Hevoskärryillä retkeily maksaa 10–18 euroa tunti.

än asetti reilu vuosi sitten tavoitteekseen nousta kansainvälisen ratsastajainliiton rankinglistalla 50 parhaan joukkoon. Vuosien työ on tuonut tuloksen. – Tuntuu hienolta ja toivon, että tämä motivoi nuoria ratsastajia. Kaikki on mahdollista, kun jaksaa tehdä töitä ja panostaa. Hyvä rankingsijoitus helpottaa kisapaikkojen saamista, mutta muuten se ei ole minulle itseisarvo. Keskityn enemmän hyvien tulosten tekemiseen, sanoi Nina. Hänellä on käytössään neljä kansainvälisen tason hevosta, Talent, Mouse, Wivina ja Uruguay. Nousu 30 parhaan joukkoon ei ole hänen mielestään realistinen tavoite. – Nykyisillä hevosillani en voi jatkuvasti kisata viiden tähden kisoja, mitä top 30 ratsastajat tekevät. Heillä on käytössään kaksi sen tason hevosta. Minulla on hyviä ja kilpailukykyisiä, mutta hieman rajallisia hevosia. Meille sopii kilpailla 3-4 tähden kisoja ja silloin tällöin 5 tähden tasolla. Mikaela Lindh ja Skovlunds Más Guapo ovat 47. sijalla kouluratsukkojen joukossa. Emma Kanerva ja Sini Spirit ovat toinen kouluratsukkomme sadan parhaan joukossa. MM-debyyttinsä viimekesänä tehnyt ratsukko on noussut tilalle 66. Molemmat ratsastajat tähtäävät EM-kilpailuihin, jotka järjestetään 18.–21.8. Rotterdamissa, Hollannissa. – Meillä on joukkueena nyt hyvät mahdollisuudet EM-kisoissa, Fia sanoi. Kenttäratsastuksen kärkisijalla suomalaisista on Maija Yli-Huhtala sijalla 436, Salla Aario sijalla 509 ja Australiassa asuva Dominic Ingvall sijalla 536.

– Tavoitteemme on lähettää joukkue EM-kilpailuun, jossa on jaossa kolme maapaikkaa joukkueille Lontoon olympialaisiin. Toinen mahdollisuus olympiapaikkaan avautuu henkilökohtaisen olympiarankingin kautta. On hyvä asia, että kvaalit saadaan alkukaudesta, jolloin ratsukot voivat keskittyä EM-kisoihin valmistautumiseen sekä pisteiden keräämiseen olympiarankingissa, sanoi Ratsastajainliiton urheilujohtaja Aki Ylänne. Suunnitelmissa on, että ykkösratsukot ottaisivat kesäkuussa Suomessa mittaa toisistaan SM-kisoissa Hyvinkäällä ja jatkaisivat viikkoa myöhemmin Ypäjälle joukkueena Pohjoismaiden mestaruuksissa. Tällä hetkellä Kanerva valmentautuu Saksassa, Hagelstam Tanskassa ja Malmström Kyran luona Englannissa. Lindhillä on oma valmennuskeskus Tanskassa.

olme joukkuepaikkaa jaetaan Rotterdamin EM-kisoissa tänä kesänä ja toinen mahdollisuus on saada paikkoja henkilökohtaisen olympiarankingin kautta. – Meillä on nuori, mutta kehityskykyinen joukkue. Jos se ei kvaalaa EMkisoissa, uskon että henkilökohtaisesta rankingista saadaan kolme ratsastajaa Lontooseen ja heistä voidaan muodostaa joukkue. EM-kisoihin on turha laittaa liian kovia paineita, sillä ratsukot kehittyvät niiden jälkeenkin, Kyra sanoo. Hän valmentaa ratsukoita säännöllisesti ja auttaa mahdollisuuksien mukaan heitä myös kisapaikoilla. Kouluratsastuksen arvokisaprojekti kulkee nimellä

Top Dressage Finland. EM-kilpailuihin vaaditaan, että ratsukko on saanut yli 64 prosentin tuloksen kahdelta eri IO-tason tuomarilta kahdessa eri kilpailussa. Kyra on suosittu kansainvälinen valmentaja, jolla on oppilaita ympäri maailman. Hän on Ruotsin joukkueen neuvonantaja. Myös Portugalin kärkiratsukot ovat treenanneet jo vuosia hänen kanssaan. Suomella on neljä EM-kvaalit saanutta ratsukkoa: MM-ratsastajamme Emma Kanerva & Sini Spirit, Mikaela Lindh & Más Guapo, Alexandra Malmström & MD Waterford sekä Stella Hagelstam & Hagels Achat. Lisäksi Hagelstamin Sorayalla on yksi kvaali.

Suomella on ollut arvokisajoukkue kouluratsastuksessa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 sekä Rooman MM-kisoissa 1998. Nyt pitkäaikainen kehitystyö kantaa jälleen hedelmää. – GP-joukkuetta ei rakenneta parissa vuodessa. Varsinkaan, jos ei ole rahaa ostaa valmiita hevosia. Suurin osa ratsastajistamme on itse kouluttanut hevosensa GP-tasolle. Kyralle kuuluu iso osa kunniasta kouluratsastuksemme tason nousussa. Ennen Top Dressagea hän on valmentanut myös Suomessa Team PP -ratsukoita. Hagelstam, Kanerva ja Malmström ovat olleet Kyrklundin valmennuksissa jo nuorina ratsastajina. – Se että olen käynyt Suomessa, on antanut pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta ja tunteen siitä, että omalla työllä voi päästä jonnekin. Ajatukseni on antaa ratsastajille työkalut, jotta he voivat ratsastaa GP:tä tulevaisuudessa. Perusratsastuksessa ei voi olla reikiä, ja Grand Prix:ssä pärjätäkseen ratsastajalla ei voi olla heikkouksia. Kyrklund kiittää menestyksestä myös sitä, että ratsastajilla on ollut hyvät omat kotivalmentajat kuten Janne Bergh.

Ötököiden häätöön Tehoaineet Hyönteis- ja ihottumaloimet saapuneet

Kesään kevyemmät varusteet kypärät kengät housut puserot

Erä turvaliivejä

alk. 69:-,

niin kauan kuin riittää.

Hevosmeri H E VO S E L L E JA R AT S A S TA JA L L E w w w. h e v o s m e r i . f i

Espoon Suomenoja, Suomalaistentie 1-3, Palvelemme ark. 10-18, la 10-15. Puh. 0400 152 453

Aitausten tekoon Agrimarketin kautta!

Korkealaatuiset DeLaval-aitaustarvikkeet

DeLaval aitalangat ja nauhat Valkoiset aitalangat ja nauhat t 1JFOJ WBTUVT BMMF PINJB NFUSJ

9,90 19,50 29,00

W2-lanka 250 m W10-nauha 200 m W20-nauha 200 m

Mustavalkoiset aitalangat ja nauhat t )ZWĂ&#x160; OĂ&#x160;LZWZZT FSJUUĂ&#x160;JO QJFOJ WBTUVT BMMF PINJB NFUSJ

34,00 40,80

BW4-lanka 250 m BW20-nauha 200 m

DeLaval aitatolpat 3,10 3,65 4,95

Muovitolppa 140 cm Lasikuitutolppa 150 cm Puutolppa 75x1800 mm t ,VMNB KB WFSĂ&#x160;KĂ&#x160;UPMQBLTJ

DeLaval aitaeristimet Rengaseristin t LQM TBOLP

24,80

Kombieristin t /BVIBMMF KB LĂ&#x161;ZEFMMF LQM

15,50

DeLaval verkko-ja akkupaimenet Verkkopaimen 10M t Lyhyisiin perusaitoihin

130,00

Akkupaimen 2B 189,00 t 7PMUJO BLVMMF UBJ QBJNFOQBSJTUPMMF t 7PJEBBO MJJUUĂ&#x160;Ă&#x160; NZĂ&#x161;T BVSJOLPLFOOPPO

Aitaamisen asiantuntijat apunasi!

tewardi toimii kilpailuissa tuomariston puheenjohtajan alaisuudessa. Hän voi myös olla tuomariston jäsen. Estestewardeja kouluttava Pia Myrskog toivoo, että kilpailuissa olisi aina erikseen nimetty stewardi, joka voi toimia tuomaritornin seinien ulkopuolella ja ehtii arvioida kokonaistilannetta.

Myrskog toivoo kilpailuihin lisää stewardeja ja kannustaa hevosihmisiä opiskelemaan tehtävään. Hän painottaa, että stewardilla on oltava vahva hevostausta. Kilpailuissa hevosenhoitajina toimineet ihmiset sopivat yleensä tehtävään hyvin. Myös ratsastuksenopettajat ovat usein asenteeltaan ja kokemukseltaan oikeanlaista stewardiainesta. Alalle toivotaan myös kokeneita ja kilpailuja paljon kiertäneitä ratsastajia. Stewardilla on oltava hyvä itsetunto, maalaisjärkeä, hyvät sosiaaliset taidot ja silmää, milloin voi puuttua asioihin. Radalle menossa olevaa ratsastajaa ei kannata ryhtyä opastamaan, jos ei ole aivan pakko. Stewardi ei ole poliisi, vaan auttaja, jolla on taskussaan vaikkapa hevosten numerolappuja kadonneiden tilalle. Stewardin työ on haastavaa, koska on uskallettava kohdata ihmisiä ja on tehtävä nopeita ja ehkä ikäviäkin ratkaisuja. Myrskog pitää tehtävää kuitenkin palkitsevana ja hyviä stewardeja arvostetaan. Aluestewardin vaatimuksena on hyväk-

sytysti suoritettu yhden päivän kestävä stewardikurssi. Kursseja järjestetään yleensä tammi-maaliskuussa erikseen eri lajeissa. Kurssilla tutustutaan stewardin työhön, yleisiin kilpailusääntöihin, lajisääntöihin ja suoritetaan teoriakoe. Käytännön harjoittelu tehdään neljänä kilpailupäivänä. Tuomariston puheenjohtaja valvoo harjoittelun. Kansallinen stewardioikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut aluestewardikurssin ja jolla on jokin kansallinen toimihenkilöoikeus eli hän on esimerkiksi tuomari, ratamestari tai tekninen asiantuntija. Aluestewardien tulee muistaa anoa kansallista stewardioikeutta, mikäli hän hankkii muun kansalli-

sen toimihenkilöoikeuden. Tiedot eivät päivity automaattisesti. Stewardikoulutukseen on tulossa muutoksia vuonna 2012. Ne koskevat muun muassa hevoskokemuksen määrää ja ikärajoja. Stewardeja kouluttava sääntövaliokunnan puheenjohtaja Kaija Borup kertoo, että suunnitteilla on lisätä aluestewardin vähimmäisvaatimuksiin kolmen vuoden kokemus kilpailutoiminnasta esimerkiksi kilpailijana, hevosenhoitajana tai valmentajana. Myös ikärajoja tarkistetaan. Nyt kansallisena stewardina voi toimia jo 22-vuotiaana, mutta jatkossa ikäraja saattaa nousta 25 vuoteen. Kansainvälisestä stewardikoulutuksesta vastaa kansainvälinen ratsastajainliitto, FEI. Koulutuksia järjestetään tasoilla 1-3. Ykköstason koulutusta voidaan järjestää suomeksi, mutta kansainväliselle uralle pyrkivien tulee suorittaa osakokeet englanniksi. Koulutukseen voi hakeutua, kun on toiminut kansallisena stewardina vähintään kolme vuotta. 1-tason stewardit voivat toimia kansainvälisissä kilpailuissa apustewardeina esimerkiksi verryttelyvalvonnassa. Liitto lähettää sopivia henkilöitä 2-tason koulutukseen tarpeen mukaan. Henkilöillä pitää olla ollut 1-tason koulutus vähintään kolme vuotta. FEI nimeää 2-tason stewardeista kansallisen Steward Generalin esityksestä 3-tason stewardeja. 2-tason stewardina pitää toimia vähintään kolme vuotta ennen esitystä 3-tasolle.

tarjoaa aivan uuden vaihtoehdon monikäyttöautoa, farmaria tai kevyttä maastokelpoista autoa tarvitsevalle. Huippuluokan viimeistely, luotettava tekniikka ja poikkeuksellisen vähäpäästöiset moottorit täyttävät tämän päivän autoilijan tiukimmatkin vaatimukset. Huolettomat kilometrit varmistaa japanilaismerkkien pisin takuu 5 v / 150 000 km sekä 3 v maksuton MAP-ajoturvapalvelu. Tervetuloa koeajolle! Mitsubishi ASX autoveroton hinta alk. 16 752,85 + arvioitu autovero 4 242,15 = kokonaishinta 20 995 + tk 600 = 21595 e. Vapaa autoetu alk. 510 e/kk. EU-yhd. 5,5–5,9 l/100 km, CO2-päästöt 135–150 g/km. Takuu 5 vuotta tai 150 000 km. 24 h MAP-ajoturvapalvelu 3 vuodeksi veloituksetta. Kuvien autot erikoisvarustein.

MITSUBISHI-JÄLLEENMYYJÄT: ESPOO Delta Auto 0207 408 801 • FORSSA Astrum Auto Oy (03) 4246 9800 • HELSINKI Delta Auto Herttoniemi 0207 408 511 • Delta Auto Konala 0207 408 501 • HYVINKÄÄ Delta Auto 0207 408 531 • HÄMEENLINNA Delta Auto 0207 408 591 • IISALMI E Hartikainen Oy 0400 330 066 • JOENSUU Autoliike Mutanen Oy 044 788 8600 • JYVÄSKYLÄ Autobest Oy 0207 990 600 • JÄRVENPÄÄ Mäkelän Kone Oy (09) 5495 2500 • KAJAANI E Hartikainen Oy 0400 115 111 • KEMINMAA Delta Auto 0207 408 901 • KOKKOLA Käyttöauto Oy (06) 823 9600 • KOTKA Delta Auto 0207 408 711 • KOUVOLA Kouvolan Autosompa Oy (05) 544 5700 • KUOPIO E Hartikainen Oy 0400 331 155 • KURIKKA Automyynti Saarakkala Oy (06) 450 9000 •

www.mitsubishi.fi

Hinta, euroa Takuu, v/km Kulutus, EU-yhd. l/100 km CO2 g/km Pituus, mm Akseliväli, mm Tavaratila, l, min/max

Mitsubishi ASX 1.6 Inform 20 995 5/150000 5,9 135 4295 2670 416/1193

Nissan Qashqai 1.6 Visia 22 590 3/100000 6,0 139 4330 2630 410/860

Tiedot maahantuojien internet-sivut 4.3.2011.

TEST 2010

”Mitsubishi kuluttaa vähiten sekä kaupungissa että maantiellä” Tuulilasi 01/2011 bensiini crossover-vertailu.

KUUSAMO Koillismaan Auto 010 7633 822 • LAHTI Mega-Auto Oy 0207 510 400 • LAPPEENRANTA Delta Auto 0207 408 731 • LOHJA Lohjanportin Auto Oy 0207 458 300 • MIKKELI Ajanvaunu Oy (015) 321 6640 • OULU Delta Auto 0207 408 601 • PORI Satakunnan Autotalo Oy (02) 522 7000 • RIIHIMÄKI Riihimäen Auto-Center Oy 010 666 8070 • ROVANIEMI Niemelän Auto Oy (04) 245 5111 • SALO Astrum Auto Oy (02) 777 3911 • SAVONLINNA Ajanvaunu Oy 0500 555 676 • SEINÄJOKI Autosein Oy (06) 414 0905 • TAMPERE Delta Auto 0207 408 631 • TURKU Delta Auto 0207 408 641 • VAASA Käyttöauto Oy (06) 315 6300 • VARKAUS Varkauden Autokari Oy 0207 479 920 • YLIVIESKA Autosompa Oy (08) 411 2700

Ota hevosellesi vakuutus, joka sopii sille kuin räätälöity loimi. Hevosvakuutuksissamme on valinnanvaraa – ja niihin erikoistuneet myyjämme auttavat sinua rakentamaan juuri oikean vakuutusturvan hevosellesi. Se on sinunkin etusi! Lähimmän asiantuntijan yhteystiedot löydät osoitteesta tapiola.fi/elaimet.

Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

TIEDOSTAVALLE HEVOSIHMISELLE!

unne Hevonen on kotimainen hevoslehti, joka jakaa tietoa hevosen hyvinvoinnista, hevosen kouluttamisesta ja ennen kaikkea siitä hyvästä tunteesta, jonka hevosen kanssa työskentely voi ihmiselle antaa. Tunne Hevonen -lehti jakaa oppeja luonnollisesta hevostaidosta unohtamatta maalaisjärkeä ja hyvää hevosmiestaitoa, jota löytyy hevosharrastajien parista, sukupolvesta toiseen ja useista eri kulttuureista. TTunne Hevonen on 52-sivuinen lehti tiedostavalle hevosihmiselle. LLehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Hinnat: kestotilaus 35 €, m määräaikaistilaus 40 €, irtonumero 7 €. Katso verkkokaupastamme aja ajankohtaiset tarjoukset!

www.tunnehevonen.fi

! # # ' # ! " ! !"! " ! ! " ! ' '' ' ' ! ' ! !!' " " '! "! !" ! !" ! ! !" ! #' ! !" !"! !

Ä&#x2018; # "! # "! Ä&#x2018; ' #% !% *%*"* '($%($ & $ $"!! & # ! & *%*% " & $ ' $% !% % $&!# (+$ && % &! $% (+$ Ä&#x2018; '% ! $ $"!! & $% # ! & &

# " '!$$ # ' # &$ " ! "&

# ' #% !% "& ) $& & #!

! "

$$$ # ! & #

ELĂ&#x201E;INYSTĂ&#x201E;VĂ&#x201E;SI HYVINVOINNIN PUOLESTA

! # #" " #

â&#x20AC;˘ SatulasepĂ¤n palvelut â&#x20AC;˘ Hevosvarusteiden korjaus ja valmistus â&#x20AC;˘ Koirille pannat ja taluttimet kristallikoristein

www.satulahuone.fi SatulaseppĂ¤ Satu Ritari JĂ¤rvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 041-4450 307

Satulansovitukset ammattitaidolla

www.horsewell.fi Christ Carat 2 7390 sis. alv. Suomen Ratsutarvike Oy

Rehut Rehutja ja satulat satulat ammattitaidolla ammattitaidolla www.vixen.fi www.vixen.fi

Â§ Hevosjuridiikkaa Â§ Kansalliset ja kansainvĂ¤liset hevoskauppariidat yms.

Risto Salmi 040 7222 811

maksuton alkuneuvottelu ja spostikysely ## # " ##

www.salmipartners.fi risto.salmi@salmipartners.fi

AISAPOIKA EQ-TRAILER HEVOSTILAN MONITOIMIKĂ&#x201E;RRY Estetarvikkeiden siirtoon ja kentĂ¤n hoitoon

045 651 9980

0504644541

RATSASTUSKENTTIEN KONSULTOINTIA VUOSIEN KOKEMUKSELLA

esim. Tallinna Horse Show â&#x20AC;&#x201C; ErkylĂ¤n kartano â&#x20AC;&#x201C; Kilon kartano â&#x20AC;&#x201C; Hattel Horse

3 4

-'! *&+,$$ &&((! &#*&./

3 111 "&))+!.-!/.!./0. $& 4 4 &+$, "&))+!.-!/.!./0. $&

Tiedustelut LĂ¤tti (Immi) Ismo

Puh. 0500 639 195

VanhamĂ¤en talli *LisĂ¤simme leirejĂ¤ kesĂ¤lle *Uusia hevosia *Uusi opettaja Katso lisĂ¤Ă¤: www.vanhamaki.fi

www.piccola.fi HUMBAUR TRAILER CENTER

Siuntiontie 58, 02580 SIUNTIO, p. 040 551 3523

0400-310100

PL 162 â&#x20AC;˘ 04201 Kerava 09-873 4790

YPĂ&#x201E;JĂ&#x201E;LLĂ&#x201E; HYVĂ&#x201E;N PALVELUN

Lepolantie 2, YpĂ¤jĂ¤, avoinna myĂśs vkl Puh. 045-656 9568 ja 0500-307 391 www.ratsuriihi.fi

LAAJAVALJAS Keski-Suomessa

! "#"

! "# $%% # %"

Laadukkaat saksalaiset SellaPort kisakaapit

! ! "

www.laajavaljas.net

Tmi Staffansbergin Talli staffansberg@kolumbus.fi www.staffansberg.fi puh: 0500-784 615

Tilaa uusi Hevoskuvasto!

%)( .& ,% &#

O O O O O

&, --.( (

(.,% (%.$ ..+#%% & ( .& ( ,% &# ) #( - #

""" !

betoniseinĂ¤t talleihin ja maneeseihin karsinat, ikkunat, ovet, aidat ym.

www.h o r s e m a n f i n l a n d i a . f i

VUDEK A.FI

Myynti, vaihto, huolto - edullinen rahoitus! Vaunutoimitus koko maahan sopimuksen mukaan

Handmade equestrian luxury

info.boeckmanncenter.fi p. 0400-600 901

www.boeckmanncenter.fi

E ENTAJILL ITSERAKT -paketteja PRE CU

â&#x20AC;˘ SiirrettĂ¤vĂ¤t hirsitallit terĂ¤srungolla ja betonilattioilla, ym. â&#x20AC;˘ Ulkokarsinat myĂśs kiinteillĂ¤ perustuksilla. â&#x20AC;˘ Perinteiset tallit elementtitoimituksina. â&#x20AC;˘ Talliremontit CONSTALL KY / ArtjĂ¤rvi 0500-771 923 www.constall.fi

Maksaako pankkisi korkoa tilisi alhaisimman saldon mukaan?

PIHAPISTE – EDULLISIA POISTOTUOTTEITA!

%VOITA

Meillä se maksetaan jokaisen päivän saldolle.

ARVOMME MOUNTAIN HORSE -RATSASTUSHOUSUT JA GLEN GORDON -SUITSIPAKETIN!

PROSENTTIPELISSÄ LAHJAKORTTI ITSELLESI!

ETUSETELI

TORSTAINA:

PERJANTAINA:

Lisää syitä pankin vaihtamiseen löydät osoitteesta tapiola.fi/pankki

Tervetuloa! Reilumpaa pankkipalvelua. Palveluntarjoaja: Tapiola Pankki Oy