Hippos 04/2011

Supreme High Rider

! "

#

#

Tulevaisuus voi tuoda tullessaan monenlaista mukavaa.

Elämästä ei kuitenkaan koskaan tiedä. Siksi on viisasta varautua etukäteen vähemmän mukavien ja usein myös kalliiden sattumusten varalta. Ota pennulle eläinlääkärikuluvakuutus – sen voi pitää voimassa koiran koko eliniän. Jos asiaa eläinlääkärille tulee, voit käyttää suorakorvauspalveluamme ja maksaa vakuutuksen mukaan korvattavasta hoidosta vain omavastuuosuuden.

Tarkista suorakorvauspalvelua tarjoavat klinikat tapiola.fi/elaimet tai soita 01019 5100 ma–pe 8–20.

Koiravakuutuksesta 10 % alennus Suomen Kennelliiton jäsenille.

Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

J

ännitimme Hippoksen toimituksessa koko porukalla ehtiikö Moorland´s Totilaksen suomalainen varsa syntyä ennenkuin tämä lehti pantiin kiinni.

Riemu oli suuri, kun 23.5. avasin Helsingin Sanomat, jonka kertoi etusivun puolikkaalla poikkeuksellisen uutisen varsan syntymästä. Me saimme Tottivarsan kanteen!

Olemme seuranneet Totin emän omistajan Tarja Malmströmin rohkeata projektia sen alusta asti suurella kunnioituksella.

Kaikki alkoi siitä, kun kouluratsastaja ja ratsuja kasvattava Tarja haki tammalleen Asherah Ishtarille oria ja huomasi Moorland´s Totilaksen olevan tarjolla jalostukseen. Omien sanojensa mukaan hän tiesi heti, että siinä oli hänen tilaisuutensa.

Lähettettyään hakemuksensa, joissa kyseltiin tamman kilpailumenestyksestä, taustasta ja jälkeläisistä hän joutui antamaan vielä lisätietoja. Tamma ihastutti valitsijoita ja se päätyi yhdeksi 175 valitusta, ainoana Suomesta.

Huippuhevosen jälkeläisen kasvattaminen Suomessa on hieno teko ratsastuskulttuurillemme. Myös Tarjan kotikunta Kirkkonummi on ottanut projektin vakavasti ja sillä tulee olemaan vaikutusta alueen hevostalouteen.

Nyt toivotamme Totille, Tarjalle ja Asherah Ishtarille onnea ja menestystä! Totin tarina jatkuu Hippoksessa.

Tässä lehdessä kerromme myös muista varsoista ja hevosen elämän alusta, jos-

sa ensimmäiset vuodet rakentavat perustan koko loppuelämän laadulle.

Meillä on myös tarjolla uusinta tietoa hevosen näköaistista. Se selittää hevosen ennakoimatonta käytöstä ja antaa ajattelemista kaikille hevosten kanssa tekemisissä oleville.

Minulle mieluinen kokemus tätä lehteä tehdessä oli elämäni ensimmäisen lännenratsastusvalmennuksen seuraaminen.

Aiheena oli laukannosto ja spin.

A

sherah Ishtar synnytti neljännen varsansa hevosille epätavalliseen vuorokaudenaikaan, aamupäivällä keskelle kaatosadetta ja ukkosmyrskyä 23.5.

– Olimme valvoneet koko yön ja nukkumassa sisällä, kun gps hälytti alkavasta varsomisesta, Tarja Malmström kertoo.

Varsa ei jäänyt luonnonvoimien varjoon. Se on näyttävä musta ori, jolla on tähti ja turvassaan pilkku. Luonteeltaan pikkumies, joka sai kutsumanimekseen Totti, on utelias ja rohkea.

– Kun pihalla liikkuu joku, näkyy heti karsinan oven reunalta pieni turpa.

Totti haluaa tietää kuka menee ja mitä tapahtuu.

Totin pitkät jalat aiheuttivat ongelmia imetyksessä. Varsa ei aluksi yltänyt etsimään emän nisää vatsan alta, vaikka suunta oli oikea.

– Se ei tajunnut kumartua hakiessaan nisää. Meidän piti auttaa sitä, jotta se pääsi nisään kiinni. Tamma puolestaan auttaa nostamalla takajalkaansa ylös, kertoo Tarja.

Totti opeteli suuren maailman tavoille ensimmäisenä elinpäivänään, kun se esiintyi emänsä kanssa toimittajille ja ka-

meroille. Entisenä kilpahevosena Asherah Ishtar tiesi mistä oli kyse, eikä Tottikaan ujostellut emänsä takana, vaan laukkaili reippaasti esille. Varsassa on selvästi nähtävissä esiintyjän elkeitä.

Malmström on tarkkaillut varsaa ja tehnyt sen kanssa tuttavuutta.

– Se tulee karsinaa siivotessani ihan lähelle ja työntää turpansa kasvoihini kiinni. Sillä on sympaattinen luonne. Se on valloittava, onnellinen omistaja kuvailee.

Hyvän luonteen lisänä tulee kilpahevosille ominainen itsevarmuus. Tarja kertoo Totin olevan hetkittäin jopa ne-

näkäs ja oman arvonsa tunteva. Se heittää herkästi takapuoltaan ylöspäin ollessaan asioista eri mieltä.

Hevosten oma eläinlääkäri Tiina Eklund kuvailee Tottia vahvaksi, jänteväksi, hyväluiseksi ja terveeksi. Tarja on kiitollinen siitä, että sekä tamma että varsa ovat terveitä ja hyvissä voimissa. Totti vietti ensimmäiset vuorokautensa pääasiassa tilavassa varsomiskarsinassaan.

Päivisin se kävi kentällä jaloittelemassa. Kun ikää oli lähes viikko, emä ja varsa pääsivät laitumelle. Vierailla ei ole asiaa Totin lähelle, siitä pitää huolen Asherah Ishtar.

– Naapurini yrittivät käydä kurkistamassa Tottia karsinassa, mutta tamma tuli hampaat irvessä vastaan. Se on varsastaan erittäin tarkka. Tottia pääsee katsomaan vain minun seurassani, sanoo Tarja.

Alexandre de Paris -hiuskorut

Neitsytpolku 1 s 00140 Helsinki s www.akoya.fi

N

uoren hevosen kouluttajan pitää olla kokenut ratsastaja. Jotta nuoren hevosen tasapaino kehittyy, sen pitää saada hypätä pieniä esteitä ja käydä maastossa. Nuoren pitää saada monipuolista liikuntaa sekä nähdä ja kokea erilaisia asioita. Jos vain harjoittelee liikkeitä kilpailuja ajatellen, tulee helposti ratsastaneeksi liikaa kentällä ja työskentelystä tulee liian yksitoikkoista sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Totuttamisen kilpailuelämään voi aloittaa ottamalla hevosen mukaan kisoihin ilman, että starttaa sillä. Näin se tottuu matkustamiseen, vieraisiin talleihin ja kisapaikkojen hulinaan. Verryttelyssä hevosella voi ratsastaa ilman paineita ja ratsastaja oppii millä tavalla parhaiten valmistaa hevosta tulevia kisoja ajatellen.

Nuorten hevosten kilpailuluokat ovat pääasiassa harjoittelua, koulutusta ja valmistautumista tulevaan. Nuorten MM-kilpailut ovat oma maailmansa. Ne ovat kasvattajille tärkeitä. Muutoin he joutuisivat odottamaan kunnes hevonen on yhdeksän tai kymmenen, ennen kun näkisivät tuloksia GP-radoilla. MM-kilpailu antaa kuitenkin mallin siitä tasosta, jolle koulutuksessa voi pyrkiä.

Tärkeintä on edetä hevosen ehdoilla ja kilpailuttaa sitä tasolla, joka on hieman sen osaamisen alapuolella. Näin hevonen kokee radalla olemisen ja kilpailemisen helppona ja mukavana tehtävänä.

Osa hevosista kasvaa ja kehittyy hitaasti. Kun nuori hevonen alkaa tuntua vaikealta, sillä saattaa olla kasvukausi käynnissä. Silloin on hyvä keventää työtä ja siirtyä maastoon kunnes hevonen jälleen tuntuu hyvältä. On myös tärkeää antaa hevosen lihaksistolle riittävästi palautumisaikaa harjoitusten lomassa. Lihakset eivät kehity, jos ne eivät pääse palautumaan ja kouluhevonen tarvitsee runsaasti lihasvoimaa.

Nuorta kouluhevosta valittaessa on tärkeää, että askellajit ovat puhtaat ja liikemekaniikka hyvä. Luonnollinen tasapaino on hyvin tärkeä. Käynti on askellajeista se, johon on vaikeinta vaikuttaa. Itse en pidä hirveän isokäyntisistä tai -laukkaisista hevosista, koska niiden voi olla vaikeata koota itseään vaikeissa liikkeissä. Kokoamisen pitää olla hevoselle helppoa sekä rakenteellisesti että liikeratojen puolesta.

• ratsastusvarusteiden erikoisliike • kattava valikoima rehuja, ravintolisäaineita • varusteita myös mittatilauksella • verkkokauppa

''&)'&(* & %)++% *) )*+), (+)*

&" # % $$ "" * (, "" * "! " +# % + & ,&)'+&* $+%% (+ ! (&* ##-)

&*& ! (% # ! &+,&# % ,&)* (, "

+ *) )&''

* $

%% % +%+ (+)* # " % ""&

,& )

+#+% *)+$ )* ( *

(" %&% *)+* (, "

( % ( # &() *+

*) )*+), (+)* +

+&$ % *)+* (, "

! & !& ) % *)+ !

# %' #, #+ ) (

*'& %* #&

, ,&% %

( $& *)+" ## (

+%&) ''& &$ &$

) % *) )*+)" )"+)

*)+(

# %* (, " ))+%" ))+%

Kaprioli Trading Oy ratsastuksen-asiantuntijaliike.com

Roma Svetari, mariini ja harmaa.

Koot XXS-XXL.

Maya T-paita teknistä materiaalia, joka pitää ihon kuivana. Koot XS-XXL.

n. 54,-

n. 27,-

Action Pro

Ratsastuskäsineet joustavaa materiaalia.

Mariini ja ruskea.

Koot 6 v - XXL.

Euro-lite kypärä

Kevyt kypärä Coolmaxvuorilla. CE EN 1384 hyväksytty. Musta, sininen ja tummanruskea.

Koot 51-61.

n. 14,50

n. 99,-

Padova Turvakärkijodhpurit nahkaa.

Koot 36-46.

Musta ja ruskea.

n. 135,-

Kevät/kesä 2 011

Ratsastukse

Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com om

n Asiantunti

jaliike

Kaprioli Trading Oy puh. 010-422 5530. Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty.

Kap

Texas Kokopaikkaiset farkkuratsastushousut denimiä Farkunsininen. Koot 34-46.

Nouda uussii kevättk kuvasstto Rattssast stuksseen Asi sianttu unttiija jalliiik ikkeessttä.

n. 96,-

P

rofessuurit ovat jättijuttu meille, mutta ne ovat vielä isompi juttu ratsastukselle maailmanlaajuisesti. Ratsastus on nyt akateemiseen tutkintoon johtava opinto-ohjelma. Tunnen suurta vastuuta saamastani luottamuksesta, Kyra Kyrklund totesi.

Kaksi asiaa vaikutti siihen, että Kyra otti tarjotun työn vastaan.

– Yhteys historiaan on minulle tärkeä. Arvostan perinnettä, joka on kulkeutunut sukupolvelta toiselle. Koen, että minun velvollisuuteni on viedä sitä eteenpäin. Ratsastus on vanha akateeminen taitolaji, joka oli olemassa jo 1600-luvulla. Vuosisatojen saatossa se jossain määrin katosi. Uudet sukupolvet eivät muista tai tule ajatelleeksi, että taito on ollut olemassa jo useita sukupolvia sitten. Toiseksi, poikkitieteellinen tutkimus ja psykologia kiinnostavat minua. Työ avaa minulle uusia ovia perehtyä näihin asioihin.

Uransa alkuaikoina Kyra suhtautui teoriaan huolettomasti, kunnes joutui noloon tilanteeseen.

– Aloitin ratsastuksen 11-vuotiaana ratsastuskoulussa. 17-vuotiaana sain ensimmäisen oman hevoseni ja ensimmäisen ratsastuksenoppaani. Koska hevoseni tuntui hieman vinolta, luin kirjasta ohjeita hevosen suoristamiseen. Sitten ratsastin kirjan ohjeiden mukaan, käytin vasenta ohjaa ja oikeaa pohjetta, mutta mitään ei tapahtunut. Kun seuraavallakaan kerralla ei ohjeista mielestäni ollut hyötyä, nakkasin kirjan nurkkaan ja ajattelin, että en minä teoriaa tarvitse.

– Sitten lähdin opiskelemaan ratsas-

tusta pitkälle kurssille Strömsholmaan, Ruotsiin. Tiesin, että teoriakysymyksiä tulisi vastaan, mutta en silti viitsinyt lukea. Eräällä ratsastustunnilla pääopettajamme Hans Wikne pyysi meitä kertomaan, mikä on etuosankäännöksen tarkoitus.

– Kyrklund, Finland, kerro meille, hän sanoi. Tiesin, että nyt olen pulassa.

Tiesin myös, että vastaukseni olisi väärä, mutta sanoin silti: suunnan vaihtaminen. Naurunrämäkkä oli murskaava.

Siitä päivästä lähtien luin jokaisen sivun, rivin ja sanan kurssikirjastamme Ridhandboken. Luin sen kannesta kanteen yhä uudestaan, Kyra kertoi.

Alun puutteellisista teoriatiedoista huolimatta Kyra oli kurssin päättyessä sen priimus ja hän sai mahdollisuuden jäädä toiseksi vuodeksi Strömsholmaan.

– Sain tilaisuuden soveltaa oppimaani käytäntöön. Tehtäviini kuului pitää tunteja opiskelijoille. Pidin tunnit itsenäisesti, mutta tiesin että katsomossa saattaisi olla joku kurssin opettajista, joten minun oli pakko oppia selittämään mitä, miksi ja miten jokin asia tehdään. Se on ollut ohjenuorani siitä lähtien, Kyra totesi.

– Ruotsissa tajusin teorian tärkeyden, Saksassa opin soveltamaan sitä, mutta vasta palattuani Suomeen ja Kilpatalliin pääsin kokeilemaan erilaisia koulutusmetodeja. Oppilaani antoivat minulle vapauden tehdä asiat tavalla, johon uskoin. Tuohon aikaan perehdyin myös urheilupsykologiaan. Erilaiset tavat oppia ja opettaa kiinnostivat.

Kyra toivoo voivansa antaa ratsastuskoulutukselle ja -opetukselle vanhan perinteen taitoja, mutta myös uusia metodeja.

Suostuessani Ruotsin koulumaajoukkueen neuvonantajaksi, professuuriprojekti oli jo käynnissä.

– Näin valtavan mahdollisuuden, kun voisin työskennellä entistä laaja-alaisemmin ratsastuskouluista huippu-urheiluun.

Ratsastuskoulut ovat äärimmäisen tärkeitä. Tilanne on sikäli hyvä, että kouluissa on koulutetut ohjaajat ja opettajat, toisin kuin lajeissa, joissa lasten vanhemmat huutelevat neuvoja kentän laidalta.

Nyt minulle on annettu ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää peruskoulutusta ja huippu-urheilua rinnakkain.

– Perusasioiden tärkeyttä ei voi painottaa riittävästi. Ratsastajien täytyy alusta alkaen oppia istumaan oikein, hyvässä tasapainossa sekä oppia lukemaan hevosta. Hevonen on vaarallinen, jos näitä taitoja ei hallitse. Useimmat onnettomuudet tapahtuvat taidottomuudesta, ajattelemattomuudesta tai silkasta tyhmyydestä.

– Jokainen, joka työskentelee hevosten ja ratsastuksen parissa joutuu tilanteisiin, jolloin hänen täytyy opettaa muita, tavalla tai toisella, Kyra sanoo.

J

anne aloitti norjalaisessa ratsastuskoulussa 12-vuotiaana. Samana vuonna hän tutustui suomalaiseen hevosmaailmaan, kun leirillä oli opettajana Kiki Nyberg.

Hevosista innostunut tyttö ratsasti ensin kerran viikossa, mutta tienasi tallitöillä nopeasti itselleen toisen viikkotunnin. Hoitohevosia seurasi vuokraponi. Ensimmäisen oman hevosensa Janne osti 15-vuotiaana.

– Perin isoisältäni 10 000 kruunua ja ostin hoitohevoseni, joka oli puoliksi kylmäverinen ja puoliksi lipizza, hän kertoo. Ensin ratsukko hyppäsi 120-sentin luokkiin asti ja kilpaili kansallisella tasolla myös kenttäratsastuksessa. Meno helposti ryöstäytyvän hevosen kanssa oli kuitenkin liian rajua ja vaarallista.

– Menimme pari kertaa nurin ja se riitti, Janne sanoo.

Hänestä tuli kouluratsastaja ja ratsukko voitti Norjan juniorimestaruuden.

Junioreiden maajoukkuevalmennuksessa Janne tutustui Kyraan, jonka houkuttelemana hän saapui ensimmäisen kerran Suomeen 18-vuotiaana kesäksi 1986.

Hän muutti pysyvästi Suomeen samana vuonna, saatuaan Kyran avulla paikan Leena Schultzin ratsastuskoululta Keravalta. Lento Suomeen oli 18-vuotiaalle melkoinen seikkailu.

– Minulla ei ollut varaa maksaa koirani lentolippua ja ruumaan sijoitettavaa kuljetushäkkiä. Valmistin sille riimusta opaskoiran valjaiden näköiset vehkeet ja opettelin tyhjän katseen. Lentokentän henkilökunta luuli minua sokeaksi ja koirani pääsi ilmaiseksi koneeseen. Suomessa minua vastaanottamassa olevan Leenan ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän luuli Kyran lähettäneen itselleen sokean tallityöntekijän, kertoo Janne.

Ratsastuskoululla Janne sai tallitöiden lisäksi ratsastaa ja kilpailla Schultzin opetushevosilla. Keravalta Janne kulki mopolla ja junalla Kyran valmennukseen. Kun Kyralta avautui ratsuttajan ja tallityöntekijän paikka 1987, Janne muutti Helsingin Ruskeasuolle.

Kyralla hän sai tehdä kaikenlaisia tallitöitä, laidasta laitaan. Kyra laittoi työntekijänsä myös valmentamaan. Koulutukseen kuului, että työntekijät seurasivat ja kommentoivat toistensa ratsastusta.

– Kyra opetti, että ratsastuksesta oppii enemmän, kun laittaa sanoja ajatusten päälle. Samalla opin myös suomenkielen. Janne teki töitä Kyralle myös ulkomailla ja hoiti Matadoria Saksassa Herbert Rehbeinin luona.

– Se oli todella mielenkiintoista ja opettavaa aikaa, Janne sanoo.

Kun Kyra muutti Flyingeen 1992, Janne siirtyi johtamaan Helsingin kilpatallia ensin Maarit Raiskion kanssa ja myöhemmin yksin. Seuraavat kymmenen vuotta toivat mukanaan lukuisia SM-mitaleja persoonallisella tanskalaisella Little Guy -ruunalla, pienellä ja pippurisella Gala Mondiale -tammalla, Ettan Ehrnroothin Vividus -orilla sekä kansainvälistä mainetta saavuttaneella Chimkentillä eli Simolla, josta tulia Jannen elämän hevonen.

– Simo oli hevonen, jossa oli paljon laatua. Jos sen sai ulos tallista, kertoo Janne.

Se oli ollut Pietarin valtiollisessa ratsastuskoulussa huipulle tähtäävien junioreiden ja nuorten opetushevosena. Se rakasti jonossa kulkemista ja muiden hevosten seuraa. Ihmisten pyyntöihin sillä oli vain yksi vastaus: tehdä tasan päinvastoin.

Kiitos Heidi Sindan, hevonen ostettiin Suomeen. Ivan Kizimovin myymässä hevosessa oli laatua ja liikettä, joten sen kanssa päätettiin yrittää.

Simo ei kulkenut aluksi ratsastajan kanssa kerta kaikkiaan minnekään. Tai jos se meni, se veti rodeota nollasta sataan. Flyingessä vietetyn valmennusreissun aikana Janne näki, kun Simo hyppäsi tarhan aidan yli ja tuumasi, että ehkä siitä olisi esteille. Ratsastajan kanssa hevonen kuitenkin hyppäsi puomin päälle. Simosta yritettiin tehdä helpompaa ratsua kasvattamalla sen kuntoa. Ainoa, joka Flyingen laukkaradalla hikoili, oli kuitenkin Janne.

– Mietittiin, että syötetään siihen vähän lisää kierroksia. Mutta Simo vain lihoi, kertoo Janne. Jos sen sai tallista ulos, se ei suostunut menemään kuljetusautoon. Maneesin oven ohi Simo vei hoitajiaan kuin rukkasia. Sitten Janne päätti tehdä kaiken päinvastoin ja sanoi Simolle: älä mene. Ja Simohan meni.

– Se on elämäni hevonen. Olen saavuttanut sillä SM-kultaa, hopeaa ja prons-

sia sekä kaikki kansainväliset tulokseni, sanoo Janne.

Hänen mielestään hyvä kilpahevonen haluaa esiintyä eikä pelkää ympäristöä.

Kouluratsastus on tarpeeksi vaikeaa ilman, että hevonen kyttää tuomaritelttaa ja kukkakoristeita. Hyvä hevonen kääntyy ratsastajansa puolelle. Hevosen täytyy olla rohkea.Tällä hetkellä Jannella ei ole omaa hevosta. Tulevaisuudessa ehkä on, jos sopiva tulee kohdalle.

Paarmat ja polttiaiset voivat aiheuttaa hevosille ikäviä puremia ja sietämätÜntä kutinaa, hankaumakohdat myÜs tulehtuvat herkästi. Relaxant Animal Hoitoseerumin luonnolliset tehoaineet hillitsevät kutinaa, estävät vaurioitunutta ihoa tulehtumasta ja tuote on lievästi hyÜnteisiä karkottavaa.

Hoitoa voi tehostaa Hoitavalla pesunesteellä ja Hoitovoiteella. Ei doping-varoaikaa. Lue lisää www.relaxantanimal.fi.

"

#

$ #

#

!

– Hevosen omistaminen on niin kallista, että ihan omistamisen ilosta en hevosta hanki, mutta jos oikea kävelee ohi, niin totta kai sitten, hän sanoo. Silloin tällÜin Janne kuitenkin ostaa, kouluttaa ja myy hevosen. Se on sekä mielenkiintoista että haastavaa.

Jannen päivä Helsingin kilpatallilla alkaa seitsemältä ja täyttyy valmennuksista, ratsutuksista sekä hallinnollisista tehtävistä. Kilpatallin maneesivuorot sijoittuvat aamupäivään. Ensimmäiset ratsukot verryttelevät jo kuuden jälkeen.

Hän valmentaa mieluiten tasolla, jossa voi kouluttaa hevosta ja ratsastajaa intensiivisesti.

Ratsastaja voi olla millä tasolla tahansa, kunhan hän on kiinnostunut kehittymään ja riittävän nÜyrä oppimaan. Hevosen pitää olla terve ja sillä tulee olla edellytykset suoriutua sille asetetuista tehtävistä.

Janne kokee, että parhaita tuloksia ja eniten lisäarvoa sekä ratsukolle, valmentajalle että urheilulle saa usein toistuvalla treenaamisella. Kerran viikossa ratsastava tulee seuraavalla viikolla samojen virheiden kanssa takaisin. Kilpatallin ratsukot käyvät Berghin valmennuksessa 3-4 kertaa viikossa. Se tuo tulosta ja näkyy ruusukkeiden määrässä.

Yksi Jannen menestyksekkäimmistä valmennettavista on Alexandra MalmstrÜm, jonka mukana Janne matkustaa myÜs kilpailuissa. Itse Janne ratsastaa Arthur Kottaksen sekä Kyran valmennuksessa.

Janne on antanut merkittävän panoksen myÜs järjestÜtyÜhÜn Helsingin Ratsastajissa ja Kouluratsastuksen kannatusyhdistyksessä. Hän on toiminut molempien hallituksessa pitkälle toistakymmentä vuotta. – Tänä vuonna Kyra täyttää 60 ja ensi vuonna on Kouluratsastuksen kannatusyhdistyksen 30-vuotisjuhla. Suunnitteilla on kaikkea mukavaa. Kouluratsastuksen parissa tyÜskenteleminen on antoisaa, Janne sanoo.

Aitausten tekoon Agrimarketin kautta!

Korkealaatuiset DeLaval-aitaustarvikkeet

DeLaval aitalangat ja nauhat Valkoiset aitalangat ja nauhat t 1JFOJ WBTUVT BMMF PINJB NFUSJ

9,90 19,50 29,00

W2-lanka 250 m W10-nauha 200 m W20-nauha 200 m

Mustavalkoiset aitalangat ja nauhat t )ZWĂŠ OĂŠLZWZZT FSJUUĂŠJO QJFOJ WBTUVT BMMF PINJB NFUSJ

34,00 40,80

BW4-lanka 250 m BW20-nauha 200 m

DeLaval aitatolpat 3,10 3,65 4,95

Muovitolppa 140 cm Lasikuitutolppa 150 cm Puutolppa 75x1800 mm t ,VMNB KB WFSĂŠKĂŠUPMQBLTJ

DeLaval aitaeristimet Rengaseristin t LQM TBOLP

24,80

Kombieristin t /BVIBMMF KB LĂšZEFMMF LQM

15,50

DeLaval verkko-ja akkupaimenet Verkkopaimen 10M t Lyhyisiin perusaitoihin

130,00

189,00 Akkupaimen 2B t 7PMUJO BLVMMF UBJ QBJNFOQBSJTUPMMF t 7PJEBBO MJJUUĂŠĂŠ NZĂšT BVSJOLPLFOOPPO

Aitaamisen asiantuntijat apunasi!

P

itkän linjan kasvattaja Leila ”Kikka” Kuusterä Parolan Alhaisista korostaa ensimmäisen elinvuoden tärkeyttä varsan leimautumiselle hevoseksi. Turha touhuaminen varsan kanssa saa sen pitämään ihmistä leikkitoverina. Se on vaarallista.

Tamma on yleensä nopea ja hyvä synnyttäjä. Siitä johtuu myös varsomisen dramaattisuus. Jos ongelmia ilmenee, on kiire.

Normaalin varsomisen ponnistusvaihe kestää vain noin puoli tuntia. Ensin tulevat sikiövedet, sitten tamma menee makuulle ja alkaa ponnistaa.

Oikeinpäin oleva varsa syntyy etukaviot ja turpa edellä. Se ei hengitä, ja sen kieli voi olla sininen. Vasta kun rintakehä kupeita myöten on ulkona, varsa alkaa hengittää. Silloin on tärkeää, että

varsaa peittävä sikiökalvo on revennyt pois pään ympäriltä. Yleensä sen hoitaa tamma tai varsa itse.

Varsan takajalat tulevat ulos vähitellen, ja napanuora katkeaa vasta kun koko varsa on ulkona ja tamma nousee. Sitä ei saa kiirehtiä, koska napanuoran kautta varsa saa verivarantonsa.

Emä elvyttää varsan pintaverenkiertoa nuolemalla varsaa. Varsan lihasten värinä tähtää samaan. Tamma nousee yleensä ensin, ja vähitellen varsa alkaa järjestellä jalkojaan ylösnousuharjoituksia varten. Ne tuottavat tulosta noin tunnin päästä. Samalla käynnistyy imureaktio.

Varsottaja kokee hermostuttavia hetkiä vastasyntyneen imeskellessä seiniä, emän kylkiä ja vaikka mitä, ennen kuin se löytää tiensä tamman utareelle.

Seuraavaksi huomio siirtyy varsan takapäähän. Varsapiki on ensimmäinen uloste, joka koostuu tahmeista mustis-

ta palloista. Varsa ulostaa ensimmäisen kerran parin, kolmen tunnin ikäisenä ja virtsaa puolen vuorokauden sisällä.

Hoitaja voi levätä vasta kun on nähnyt varsan päässeen jaloilleen, imevän ja ulostavan sekä tamman jälkeisten irrottua kokonaan.

Varsan napaa ei yleensä desinfioida, mutta jos niin halutaan kuitenkin tehdä, pitää käytettävän puhdistusaineen olla laimeaa.

Imureaktion käynnistyttyä monet juottavat varsalle tuttipullollisen, 150 millilitraa, emästä lypsettyä ternimaitoa. Siitä varsa saa vasta-aineita ennen kuin se alkaa imeskellä karsinan seiniä.

Ternimaitoannos piristää vastasyntynyttä, ja auttaa ensimmäisen ulostuskerran käynnistymisessä.

Jos varsan ensiuloste on kovaa ja kui-

vaa, ulostuloa voi auttaa peräruiskeella tai poimimalla kikkarat varsan peräaukosta perusvoiteella rasvatulla puhtaalla sormella. Varsan pitää ulostaa kuuden tunnin kuluessa syntymästään.

Varsaa ei saa jättää oman onnensa nojaan syntymähetkellä. Pieni pala sikiökalvoa sierainten päällä tappaa varsan minuuteissa. Tarkkailu on helppoa valvontakameralla tai tamman liikkeitä seuraavalla hälytysjärjestelmällä, esimerkiksi varsomisvyöllä, joka lähettää signaalin tamman laskeuduttua kyljelleen.

Normaali synnytys tapahtuu puolessa tunnissa tai nopeammin. Ei ole tavatonta, että pitkän käytävän ruokittuaan hoitaja huomaa varsan syntyneen alkupään karsinassa. Valvontakameraan pitää katsoa alle puolen tunnin välein kun Hhetki on lähellä. Kasvattajalle on raskasta, jos varsominen menee useita päiviä tai pari viikkoa yli lasketun ajan.

Jos tamma ponnistaa, eikä mitään tapahdu, pitää viimeistään vartin kuluttua ottaa yhteys eläinlääkäriin. Hän antaa ohjeet jatkotoimista.

Varsomiskarsina on paikka, jossa väentungosta ei suvaita. Kun varsa on noussut jaloilleen lähettää Kikka Kuusterä kaikki ylimääräiset pois tallista, jotta vastasyntynyt ja sen emä voivat rauhassa tutustua toisiinsa. Periaatetta noudatetaan koko ensimmäinen vuosi. Varsaa hoidetaan juuri sen verran kuin se tarvitsee. Sitä ei harjata, pestä tai puunata.

On myös koulukuntia, joiden mukaan pikkuvarsaa pitää totuttaa hampaiden harjaukseen tai muovipusseilla sivelyyn, mutta Kikan mielestä sellainen voi säikäyttää varsan. Ja kun se alkaa jotain pelätä, voi pelon poistamiseen kulua sen loppuelämä.

Hyvä laidun on varsan paras ulkoilupaikka. Tarhassa varsa voi innostua haukkailemaan hiekkaa. Varsa opetetaan pitä-

mään riimua heti ensimmäisistä päivistä alkaen ja sitä talutetaan aluksi takaa työntäen, riimunnarun kiristymistä välttäen. Jos varsa juuttuu paikoilleen, voi emän ohjata sen taakse työntämään sitä rinnallaan. Talutusharjoituksiksi riittävät matkat laitumelle ja takaisin. Jalkoja nostellaan ja kaviot tarkistetaan kuten muiltakin hevosilta.

Varsan ruokinta on ensimmäiset kolme kuukautta tamman maidon varassa. Optimaaliseen maidon tuotantoon tamma tarvitsee valkuaispitoista ravintoa. Hyvä, viljelty ja lannoitettu laidun on ensimmäisen kesän ruokinnan A ja O. Syksyä kohti laitumen ravintoarvo vähenee. Varsa alkaa hyödyntää korsirehua noin kolmen kuukauden iässä, jolloin laidunkausi on yleensä lopuillaan.

Suomessa kasvavan varsan ruokintaa on aina täydennettävä hyvälaatuisella valkuaisella. Varsarehujen proteiinipitoisuus on 15–16 prosenttia.

Suurissa hevoskasvatusmaissa varsat totutetaan niille suunniteltuun täysrehuun jo kuukauden ikäisestä lähtien.

Menetelmä on nimeltään creepfeeding.

Siinä varsoille on laitumelle rakennettu ruokintahäkki tai -aitaus, johon tammat eivät pääse.

Kavioiden hoito on varsan tulevaisuuden kannalta merkittävä toimenpide. Sillä on ratkaiseva vaikutus hevosen terveydelle ja käytölle. Kengittäjä on syytä kutsua katsomaan normaalia varsaa ainakin ennen laitumelle lähtöä ja viimeistään kun se on kahdeksan viikon ikäinen.

Ruotsalainen fyysikko ja seppä Uno Yxklinten haluaa nähdä uudet asiakkaansa mieluiten parin viikon ikäisinä, vaikka niiden jalka-asennoissa ei olisi korjattavaa.

Jos jaloissa on ongelmia, korjaukset on tehtävä kuuden viikon sisällä. Sen jälkeen luun pituuskasvu hidastuu niin paljon, ettei jalan alaosien, erityisesti vuohisnivelten asentoihin enää pystytä vaikuttamaan. Isommat poikkeamat on korjattava sitä ennen.

Asentovirheet korjaantuvat itsestään noin kuukauden sisällä, jos korjaantuvat.

Sen jälkeen on enää mahdollisuus pienimuotoiseen oikaisemiseen. Vakavissa ongelmissa voidaan tarvita esimerkiksi luukalvon irrotusleikkaus. Parhaan tuloksen

saavuttamimiseksi se pitää tää tehdä 40–50 50 päivän ikäiselle äiselle varsalle.

seksse ek-

Laidunkesän sän jälkeen varsa arsa viettää syksyn ksyn emänsä kanssa samassa karsinassa opettellen syömään heinää ja väkirehua. Noin puolivuotiaana koittaa vierotus, jolloin varsa siirtyy omaan karsinaan tai pihattoon ikäistensä seuraan. Pehmeä tapa on siirtää se yöksi omaan karsinaan, ja antaa päivisin ulkoilla emän kanssa.

Jos tilaa ei ole, on parempi siirtää emä pois noin kuukaudeksi. Sen jälkeen ne voivat taas olla samassa tarhassa, koska emä ei päästä varsaa enää imemään.

Varsalle on tärkeää saada ikäistään seuraa, mutta vieraiden varsojen sijoittaminen yhteiseen karsinaan voi johtaa pahaan kiusaamiseen. Samasta syystä pihattovarsojen laumaan pitäisi aina liittää kaksi uutta varsaa kerrallaan.

Tärkeintä vierotuksessa on, että varsa osaa jo syödä väkirehua, muuten se kuihtuu. Kasvun taantuminen on vaarallista. Vierotuksen jälkeen huonosti syövä varsa on parasta palauttaa takaisin emän hoiviin.

Ensimmäinen madotus tehdään 10-viikkoiselle varsalle suolinkaisia vastaan. Teho tarkistetaan ulostenäytteellä kahden viikon kuluttua. Sen jälkeen varsa tutkitaan ja madotetaan vähintään kolmasti yksivuotispäivään mennessä.

Varsan ensimmäinen rokotus annetaan sen emälle noin kuukausi ennen varsomista. Siitä varsa saa suojan hevosinfluenssaa ja jäykkäkouristusta vastaan.

Varsa rokotetaan puolivuotiaana sekä hevosinfluenssaa että jäykkäkouristusta vastaan. Influenssan vahvisterokote annetaan noin n kuu kuukauden kulututtua ja puolivuosittain kolmivuotiaaksi asti. Jäykkäkouristusrokotus kotus uusitaan vuoden en kuluttua ensimmäisestä mäisestä ja sen jälkeen en kahden vuoden välein. ein.

K

aksivuotias hevonen on lähes valmis. Sen kestävyyteen ja kehitykseen vaikuttavat voimakkaimmin kaksi ensimmäistä elinvuotta, ja etenkin sen mahdollisuudet liikkua tänä aikana. Millään määrällä valmennusta ei saada aikaan yhtä suurta kehitystä kuin pitämällä varsa liikkeellä emänsä kanssa jo ensimmäisenä kesänä.

– Pomppiminen, poukkoilu, pyrähdykset, kiihdytykset ja jarrutukset, vauhti ja hypyt edistävät luun tiheyden ja nivelten kehitystä. Kavion pohjaan kohdis-

tuvat iskut tiiviillä, kimmoisalla alustalla tuovat terveyttä. Viisas kasvattaja innostaa emää liikkumaan varsan kanssa, sanoo Antero Tupamäki.

Hyvä tapa liikuttaa varsaa on ratsastaa emällä ja ottaa varsa mukaan irrallaan. Kun hevoset vielä tekivät maataloustöitä, seurasivat varsat emätammojensa mukana töihin pelloille.

– Varsalle intensiivinen, hetkittäinen pyrähtely on parasta liikuntaa ja sitä pitää olla päivittäin. Tiivis, kimmoisa nurmi on ihanteellinen pohja. Pehmeä hiekkatarha ei tarjoa samoja etuja luuston ja nivelten kehitykselle. Pienessä tarhassa seisottaminen ei kehitä varsaa. Varsaa

voi juoksuttaa vapaana sadan metrin ringissä, jossa on heinäpaalieste. Hyppääminen on terveystreeniä sekä ravi- että ratsuvarsoille, sanoo Tupamäki.

Kaksivuotias hevonen juoksee niin kovaa, kuin se koskaan tulee juoksemaan.

Nopeutta voi valmennuksella lisätä vain kymmenen prosenttia. Sama koskee hyppäämistä. Hevosen kykyä hypätä ylös ja eteenpäin voi valmennuksella kehittää vain hyvin vähän. Myös tasapaino on jo kaksivuotiaalla 80–90 -prosenttisesti kehittynyt.

– Kun olet ostamassa kolmivuotiasta puoliveristä, tutki sen suku, rakenne, liike ja kasvatusolosuhteet. Mitä se on tehnyt, miten paljon ja missä se on liikkunut ensimmäisestä elinpäivästään lähtien. Tee päätöksesi näiden tietojen pohjalta, kehottaa Tupamäki.

Valmennuksella voi lisätä lihasvoimaa yli sata prosenttia. Maksimaalista hapenottokykyä voi lisätä 80 ja sydämen lyöntivolyymin tehoa voi kasvattaa 40 prosenttia. Veren hemoglobiinimäärää voi kasvattaa 30 prosenttia, koordinaatiokykyä 30–40, mutta nopeutta vain 10– 20 ja tukikudoksen lujuutta vain 10–30 prosenttia.

Voima palvelee myös nopeutta ja sitä on kolmea lajia: maksimivoimaa, nopeusvoimaa ja voimakestävyyttä. Vaikeiden luokkien kouluratsuilla on staattisen voiman tarve pakaralihaksissa. Ne työskentelevät hankalassa asennossa pitkään ja hitaassa tempossa. 150-senttinen este taas vaatii räjähtävän ponnistuksen.

– Vaikeiden kouluratsastusliikkeiden vaatima voimataso lisääntyy valmennuksella vain kymmenen prosenttia vuodessa, sanoo Tupamäki.

Ratsuille on vaikeaa lisätä eri lajien vaatimaa voimaa selästä käsin. Tupamäki kehottaa suhtautumaan voimaharjoitteluun varoen. Vaativia liikkeitä ei pitäisi harjoitella useammin kuin kolme kertaa viikossa ja nuorilla hevosilla vain kerran viikossa. Lihas vaatii kovasta treenistä toipumiseen neljä tai viisi päivää. Kevyemmästä treenistä toipuminen kestää pari, kolme päivää.

– Esteratsuilla harjoittelu pitäisi kohdistaa ponnistaviin lihaksiin, pakaroihin, reisiin ja selkään. Tämä ei ole helppoa. Parhaita harjoituksia ovat kiipeily sekä lumessa tai vedessä kahlaaminen.

Puomit, kavaletit ja jumppasarjat tekevät hyvää, mikäli toistoja on riittävästi.

Hyppyjä pitäisi kertyä noin 50 jokaisella

treenikerralla, sanoo Tupamäki.

Hän kehottaa irtohypyttämään nuoria hevosia myös isojen esteiden yli silloin tällöin, jotta ne pääsevät tutustumaan ja haistelemaan tulevaisuuden korkeuksia. Ei myöskään pitäisi suojella hevosia tarhassa riehumiselta. Lyhyet pyrähdykset ja jyrkät, lännenratsastuksen liukupysähdyksen tyyppiset liikkeet ovat hevoselle lajityypillistä, tervettä liikuntaa.

Kouluratsujen kanssa pitää välttää pitkäkestoisten vaikeiden liikkeiden harjoittelua kunnes hevosen koordinaatio tulee mukaan. Koordinaatio on hermojen ja lihasten yhteispeliä. Koordinaatiokykynsä avulla hevonen pystyy korjaamaan oman tai ratsastajan virheen ilman, että se menettää tasapainonsa.

Koordinaatio on suurin osin synnynnäistä, sitä ei voi lisätä valmennuksella, mutta se kehittyy käsi kädessä kestävyyden kanssa.

Kokoavia ja syviä koululiikkeitä ei saa tehdä liikaa. Hevonen saat-

taa mennä vaadittuun muotoon, mutta se ei jaksa olla siellä. Psyyke ei kestä, ja hevonen alkaa protestoida.

– Harjoittelussa pitää muistaa laskea tasoa välillä ja pitää mielessä, että jos hevonen jaksaa tehdä vaikeaa koululiikettä 10 sekuntia tänään, menee vuosi tai kaksi, ennen kuin se jaksaa tehdä liikettä täyden minuutin, sanoo Tupamäki.

Liikkuvan varsa-ajan ja nuoruuden jälkeen hyvä hoito ja säännöllinen liikunta ovat ratkaisevassa asemassa kun halutaan hevonen sellaiseksi, että se kestää lajin vaatimaa liikettä koko suorituksen ajan esimerkiksi kouluratsastuksessa.

Urheiluvammoja syntyy monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi rakenne- ja valmennusvirheet.

Valmennusvirheistä yleisimpiä ovat puutteellinen perusvalmennus, hevosen rasittaminen alikuntoisena tai väsyneenä. Vammoja syntyy myös jos hevosen lajiin tarvittava lihaskunto ei ole riittävä. Puutteellinen verryttely ja jäähdyttely tuottavat terveyshaittoja. Myös väärä kengitys tai sopimattomat varusteet johtavat urheiluvammoihin, joten ne pitää tarkastaa kun haetaan vamman aiheuttajaa.

Vaikeita tilanteita tuovat pitkät kilpailu- ja valmennustauot.

– Hevosta ei pitäisi seisottaa kuin murtumien ja kaviokuumeen takia. Muissa tapauksissa seisottaminen on vaaralli-

Laajin valikoima Suomessa astuvia oreja Jatkuvasti myytävänä hyväsukuisia varsoja ja nuoria hevosia osoitteessa www.sammalistontalli.com

om www.sammalistontalli.c www.st-tallipuoti.com www.stall-sti.de Tiedustelut ja varaukset: Sammaliston Tila, 11130 Riihimäki Oriasema: Anneli Hakatie, puh. 0400 808 731

" "" " "

" "" ! # #

sempaa kuin liikkeellä pitäminen, Tupamäki sanoo.

Jokaisen kovan treenin jälkeen pitäisi hevosen jalat kylmätä kuin sillä jo olisi vamma. Ja jokaiselle tallille kannattaa hankkia jääpalakone tai ottaa kylmäpussit käyttöön. Talvella lumi on hyvä ja helppo kylmäysväline.

Pää, selkä ja häntä ovat hevosen tasapainoelimet. Syvällä sijaitsevat selkäja vatsalihakset muodostavat hevosen kantavan lihasrungon.

– Nämä tukirangan lihakset ovat ratsun kokoamisen tai hypyn kannalta tärkeimmät lihakset. Niitä ei voi tuntea päältä päin, koska ne sijaitsevat 12–18

sentin syvyydessä. Niitä ei yllä puuduttamaan, eikä niitä voi treenata millään yhdellä harjoituksella, sanoo Tupamäki.

Kun pohditaan, onko hevosella lihaskipuja, se mitä hevonen kertoo ihmisen käteen, ei ole totta, koska tärkeimmät lihakset ovat niin syvällä.

– Hevosen normaalit selkärefleksit ovat notkistus ja köyristys. Kun ranka on kipeä, hevonen ei notkista, köyristä, eikä liiku. Kun se on terve, refleksit ovat normaalit ja mitä isoimmat ne ovat, sitä parempi.

Hevoselle parasta lihashuolta on piehtarointi ja sitä seuraava ravistelu, jolloin kaikki lihakset ovat liikkeessä. Venyttelyllä ja hieronnalla on vain pinnallinen rentouttava vaikutus, sanoo Tupamäki.

L

otta Lehtonen ratsastaa kolmivuotiaalla Catcall-orilla. Se harjoittelee tasaista kuolaintukea, askellajien tasapainoa sekä suoruutta. Tehtäviä helpottaa hevosen positiivinen ja energinen asenne.

– Nuoren hevosen kanssa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Systemaattisuus on kuitenkin tärkeää, PorthanBrodell toteaa.

Liinatyöskentely ilman ratsastajaa helpottaa myöhempää työtä ratsastaja selässä. Kun hevonen löytää oman tasapainonsa, sen on helpompi kantaa ratsastajaansa. Nuorta hevosta voi juoksuttaa myös sivuohjien kanssa, jotta se oppii hyväksymään kuolaintuntuman. Liinassa opitut käskyt voi myöhemmin yhdistää ratsastajan apuihin. On hyvä, jos nuoren hevosen alkutaipaleella koulutustilanteessa on kaksi ihmistä, toinen selässä ja toinen maassa.

Kun Catcall on juoksutettu, Lehtonen nousee ratsaille. Hätäisen hevosen selkään kannattaa nousta aikailematta.

Jos hevonen on pelokas tai satula ahdistaa sitä, noustaan selkään rauhallisesti. Catcall päästää ratsastajan selkäänsä tottuneesti ja ori ohjataan liinassa takaisin ympyrälle.

– Juoksuttaja huolehtii vauhdista ja ympyrästä. Ratsastaja vaan pysyy muka-

na ja häiritsee hevosta mahdollisimman vähän, sanoo Porthan-Brodell Nuoren hevosen ratsastajalta vaaditaan hyvää tasapainoa ja kehonhallintaa. Pientä riehumista ei saa pelästyä. Hevosen eteenpäin pyrkimystä ei saa tappaa ratsastajan arkailulla.

Apujen tulee olla alusta asti mahdollisimman herkät ja kevyet.

Kun tehtävät sujuvat, maneesi jaetaan puomeilla kahtia, ja Catcall päästetään irti liinasta. Porthan-Brodell ohjaa hevosta yhä maasta. Jos hevonen alkaa jumittaa tai kiemurrella, on parempi vaihtoehto auttaa se oikeaan suuntaan maasta, kuin riidellä selästä.

Seuraavaksi vuorossa on Petra Ulmosen kuusivuotias Furia. Kerran varsoneelle

tammalle haetaan suoruutta ja aktiivisuutta. Suunnanmuutoksissa hevosen takaosan energia hieman häviää.

– Jos hevonen kiirehtii, sen takaosan nopeus ja energia häviävät. Takaosan aktiivisuus säilyy paremmin tasaisessa tahdissa, neuvoo Porthan-Brodell.

Energian saa säilymään ravi-käynti siirtymisissä, kun jättää siirtymisen tekemättä loppuun asti. Kun siirtyminen viimein tehdään, pehmeä pohje säilyttää hevosen ajatuksen eteen.

Etupainoinen hevonen nostetaan vähän ylemmäksi ja päinvastoin. Hevosta taivutetaan varovaisesti suuntaan, jota se haluaa välttää. Näin lihaksistosta tulee symmetrisempi ja voimakkaampi.

Kun Furia on saatu suoraksi ja pohkeen eteen, sitä aletaan koota kohti vaativampia liikkeitä.

– Avotaivutus on paras tapa aloittaa kokoaminen. Sisätakajalka lähenee silloin hevosen painopistettä.

Porthan-Brodell neuvoo siirtämään Furian takaosaa ulos voltilla pitkänsivun alussa. Näin sisäpohje saadaan hyvin läpi, ja voltilta palatessa sisäohjasta hellittämällä saadaan hevonen jatkamaan avotaivutuksessa uralla. Tarvittaessa ulkoohjalla voi johtaa hevosta takaisin uralle.

Kun laukka on avuilla, tasapainossa ja vastalaukka sujuu, voi aloittaa vaihtojen harjoittelun.

Vaihdon voi aloittaa kulmankatkaisulla. Uralle palaamisen jälkeen, ennen kulmaa vastalaukka vaihdetaan myötälaukaksi. Kulma hillitsee hevosta, jotta se ei lähde kiirehtimään vaihdon jälkeen. Ajatuksen tulee säilyä ylämäkeen, hevonen asetetaan hieman tulevan laukan suuntaan, aktivoidaan, valmistellaan puolipidätteellä ja suoritetaan laukanvaihto. Hevonen ei saisi suunnanmuutoksessa ajatella vaihtoa itse. Silloin se vaihtaa helposti takaa jäljessä. Pieni kosketus raipalla auttaa takaosaa ehtimään vaihtoon mukaan.

Nuorten jälkeen on GP-liikkeitä treenaavien vuori. Minna Kauppinen ratsastaa

ori Berliozilla ja Sanna Törnroth David Cool Heartilla. Porthan-Brodell tarkastaa hevosten valmiuden vaikean tason liikkeisiin. Hevosten tulee olla aktiivisia, suoria ja taipuisia. Niiden tulee kyetä kokoamaan itseään riittävästi suoriutuakseen vaikeista liikkeistä, kuten piaffista tai piruetista, jotka ovat ravin ja laukan eniten kokoamista vaativat tehtävät. Siirtymiset tehtäviin ja niistä ulos ovat haasteellisia ratsastaa. Hevosen tulee olla herkkä pienille avuille.

Eteenpäin pyrkimyksen täytyy olla hevosella omasta takaa.

Puhdas, hyvä laukka on onnistuneen piruetin edellytys. Kulmassa voi ratsastaa sisätakajalkaa hieman ristiin, että hevonen ottaisi painon paremmin molempien takajalkojen päälle. Laukan tulee säilyä aktiivisena ja pyörivänä siten, että muoto ja tuntuma säilyvät. Laukkaa voi ratsastaa hieman eteen ja pienin puolipidättein takaisin, jotta paino jää taakse. Jos hevonen nousee peräänannosta, saa sen taivutuksella takaisin. Hevosta ei saa lukita sisäohjalla, jotta sille jää tilaa työntää takajalka alle ja pyöristää selkänsä.

Piruetin voi aloittaa tekemällä diagonaalilla vuorotellen avo- ja sulkutaivutusta kootussa laukassa. Kun hevonen pysyy ratsastajan haluamalla linjalla, voi aloittaa kääntämisen. Diagonaalilta voi ratsastaa keskipisteeseen, ja kääntää

siitä piruetissa toista kulmaa kohti.

Piruetti on raskasta kintereille ja jänteille, eikä sitä pidä harjoitella liikaa.

Laatu heikkenee, jos harjoittelee liikaa vaikeita asioita.

Piaff on parasta, kun hevonen tekee sitä itse, eikä polkemisesta tarvitse muistuttaa. Kun hevonen tarjoaa piaffia, sille tarvitsee antaa vain pieni apu liikkeen ulos saamiseksi.

Piaffin voi aloittaa tekemällä käynnissä loivasta avosta voltti, ja uralle palaamisen jälkeen pari istuvaa piaff-askelta.

Sisäpohkeella saadaan takajalat nopeiksi.

Maasta käsin annettava kosketus juoksutusraipalla auttaa hevosta ymmärtämään, mitä siltä halutaan. Hevosen tulee pysyä rentona. Jos hevonen nousee liikaa niskastaan, sen selkä laskeutuu ja liike käy mahdottomaksi.

Piaffia kannattaa tehdä mieluummin yksi hyvä askel kuin viisi huonoa. Kun hevonen ajattelee riittävästi eteen, on myös helpompi ratsastaa piaffista ulos passageen. Siirtyminen ratsastetaan pehmeästi pohkeella, ei kannuksella. Muuten tahti rikkoutuu.

– Jos harjoittelet hevoselle vaikeaa asiaa, se voi olla vaikeaa myös ratsastajalle. Älä yritä lintsata tekemällä tehtävää itsellesi helpoksi tinkimällä lopputuloksesta. Virheitä ei tarvitse pelätä.

Niitä tulee joka tapauksessa ja niiden avulla oppii, sanoo Porthan-Broddell.

+

NUORTEN HEVOSTEN FESTIVAALI

3+- t 3BUTVKBMPTUVTMJJUUP

(#%' " )#&' " #( ( &' % '& &'( & " &((%' $ '(! ('&(( #& &'(! " ( & (% ! " "(#%' " )#&' " $ % !! &'#" ( $$(&(#% '( & $ ! && !!

$ $% $ + ('"& % $ * ! "( % -! ! ( # "! % $ ! "% # '

%& "' ' '" !'"$ ("% ") !,*&& * %&" %& # ' # "! ''& %&" %& # '! &'" $ ! !&%'

& ) $ & & "$ &*

,$ %&, ,& ("%"# %&" * &%' "%&'% &&" $*

4ËYTTË HEVOSELËMËË

+OULUTUS s +ILPAILUT s %LËMYKSET

www.hevosopisto.fi

QSFTFOUFE CZ "HSJNBSLFU t o

XXXVIII FINNDERBY

! !

" " " " " " "

"

" " " "

! "

4ËYTTË HEVOSELËMËË

+OULUTUS s +ILPAILUT s %LËMYKSET

www.hevosopisto.fi

S

e, mitä nykyisin tiedetään hevosen silmän toiminnasta, sopii yksi yhteen sen kanssa, miten hevoset käyttäytyvät, sanoo Eva Einola-Koponen. Hevonen toimii täysin vaistojensa varassa, aisteihinsa luottaen.

Hevonen on aroeläin, joka on säilynyt hengissä nopean pakokykynsä ansiosta. Hevosella on kaikista nisäkkäistä suurin silmä, ja se on erikoistunut liikkeen havaitsemiseen. Hevonen näkee eri asioita oikealla ja vasemmalla silmällä.

Tästä syystä sen täytyy nähdä esine molemmilla silmillään, jotta sen aivot mieltävät sen samaksi, jo havaituksi asiaksi.

– Jokaiselle on tuttua, että hevonen saattaa oikeassa kierroksessa pelätä kentän laidalla olevaa kukkaistutusta, sitten se tottuu siihen. Kun kierros vaihtuu, se alkaa jälleen pelätä samaa kukkaistutusta, kunnes se tottuu siihen myös vasemmassa kierroksessa. Tämä johtuu siitä, että hevosen täytyy nähdä esine molemmilla silmillään, jotta sen aivoihin kytkeytyy tieto siitä, että kyseessä on sama asia, sanoo Einola-Koponen.

Hevonen näkee molemmilla silmillä 60– 70 prosenttia siitä, mitä ihmiset näkevät. Se kääntää päätään katsoessaan eri silmillä vuorotellen. Kuitenkin hevonen näkee häntäänsä asti. Kun näkökentässä on liikettä, hevonen kääntää päänsä, jotta se saa molemmat silmät kohteeseen.

Hevosen silmän pupilli supistuu ja laajenee voimakkaammin kuin ihmisen. Se voi jopa supistua kahteen osaan, jolloin hevonen näkee kaiken kahtena. Näin voi käydä esimerkiksi kun ratsastetaan aurinkoa vasten.

Hevosen silmä sopeutuu valomäärän vaihteluihin hitaasti. Tästä syystä sille

on annettava vähintään minuutti sopeutumisaikaa kun se tuodaan kirkkaasta päivänvalosta hämärään talliin tai halliin tai viedään hämärästä ulos kirkkaaseen valoon.

Valo pitää huomioida myös lastauksessa. Kun kuljetusväline pysäköidään lastausta varten, pitää valon tulla takaapäin.

Hevonen ei mene pimeään, eli mustaan aukkoon, koska sen vaistot kertovat sille, että siellä on vaara. Silmän sopeuduttua hevosen hämäränäkö on hyvä, kol-

me, neljä kertaa parempi kuin ihmisen.

Hevonen tarkentaa näköhavaintoaan nostamalla, laskemalla tai kallistelemalla päätään. Maksimaalinen näkökenttä hevosella on käytössään kun se syö maasta pää alhaalla. Liikkeen havaitsemiseen erikoistunut näkö havaitsee kilometrin päässä lentävän A4-kokoisen paperiarkin, mutta ei metrin päässä hiljaa makaavaa koiraa ennen kuin se lähtee liikkeelle.

– Toinen jokaiselle tuttu tilanne on hevosen äkillinen U-käännös maastossa. Ihminen ei ole huomannut mitään, mutta hevonen näki metsähiiren, joka juoksi puunrunkoa pitkin, kertoo Einola-Koponen.

Mitä lähempänä äkillinen liike on, sitä voimakkaammin hevonen reagoi paetakseen. Silmän hitaan kohdistuskyvyn vuoksi

lähellä oleva jackrussellinterrieri saattaa hetken näyttää leijonan kokoiselta, koska hevosen retina suurentaa kohdetta.

– Ihmisten pitää kunnioittaa hevosta ja hillitä itsensä, koiransa sekä lapsensa katsomoissa ja kentillä. Samoin pitää kiinnittää huomiota esteiden sijoitteluun harjoituksissa ja kilpailuissa.

Kokemattomille hevosille ei sarjaesteitä pidä sijoittaa katsomoiden eteen tai poispäin verryttelyalueelta, jossa on jatkuvaa liikettä. Myös toimihenkilöiden pitää olla valppaita ja välttää äkillistä liikkumista varsinkin hevosten takana, jatkaa Einola-Koponen.

Hevonen tottuu turvallisiksi toteamiinsa asioihin ajan myötä ja kokemuksen kasvaessa, mutta säikyttely ei edistä oppimista eikä kasvata luottamusta.

Niin kutsuttu tuijottelu on hevosen luontaista halua nähdä ympäristöä ja tarkkailla sitä vaarojen varalta. Kun hevonen ratsastetaan tai sidotaan apuohjilla syvään matalaan muotoon turpa rintaan, se näkee vain etujalkansa, mikä on ahdistavaa eläimelle, jonka eloonjäämisen ehto on, että se näkee vaaran riittävän ajoissa paetakseen.

– Turpa rinnassa -muodossa hevoselle syntyy kramppeja silmän liikuttajalihaksiin ja kaulaan, kun se yrittää nähdä jotakin tai liikuttaa päätään ja kaulaansa.

Vähitellen syntyy kroonisia lihaskipuja ja haluttomuutta työskennellä. Kaikki

menetelmät, apuohjat ja kuolaimet, jotka rajoittavat hevosen pään liikettä ovat turvallisuusriski hevoselle, ratsastajalle tai käsittelijälle, sanoo Einola-Koponen.

Hevonen ei näe punaista, vaan vain vihreää, sinervää, valkoista ja mustaa. Musta merkitsee aukkoa maassa, eli vaaraa, jota pitää väistää.

Punavalkoinen puomi näkyy hevoselle valkoharmaana. Valkoinen antaa kontrastin hevosen silmälle. Siniset ja lilat ovat kaikki hevoselle samaa harmaata.

Tästä syystä meidän pitää esteitä rakentaessamme muistaa, että punaharmaat puomit eivät näy hiekassa, eikä sininen puomi vesiesteen päällä.

Yksiväriset esteet, etenkin valkoiset, ovat hevosille vaikeita, koska niihin tulee heijasteita. Esimerkiksi valkoinen aita valkoisen esteen takana on hevoselle optinen harha. Se ei erota mikä on estettä, mikä aitaa, ja onnettomuus on lähellä. Lainelautalankut putoavat usein, koska ne ovat yksivärisiä ja sinisiä, eli erittäin vaikeita hahmottaa.

– Hyvin vaikea on myös tumma, yksivärinen este. Tästä saimme esimerkin MM-kilpailussa Kentuckyssä, jossa tummanruskea, aitaa muistuttava este aiheutti runsaasti virheitä, sanoo Einola-Koponen.

Esteiden maalauksessa pitäisi muistaa käyttää mattavärejä, sillä kaikki mikä kiiltää, on hevosen näön kannalta huonoa ja lisää tapaturman riskejä.

Nuoren hevosen ura voi loppua yhteen huonoon kokemukseen. Tästä syystä kokemattomille hevosille pitäisi aina olla selkeästi kontrastiväreillä maalatut puomit ja selkeä maalinja. Yksinäinen valkoinen puomi ilman maalinjaa on vaikein mahdollinen este hevoselle. Mitä täydempi este on, sitä helpompi hevosen on se nähdä.

Nurmikentällä sinipunainen este ei näy, jos välissä ei ole kontrastivärisiä puomeja. Harjoitusten ja kilparatojen suunnittelussa pitää myös huomioida auringon siirtyminen. Vastavaloon ei saa turvallisuussyistä rakentaa. Esteiden välissä, edessä tai takana ei saa olla varjoja, koska hevonen saattaa hypätä varjon yli tai väistää sitä yllättäen. Sama ilmiö koskee valo- ja varjojuovia halleissa.

Jos hiekkakentälle sijoitetussa esteessä on edessä vain valkoista ja takana tummansinikultavärinen puomi, näkee hevonen vain valkoisen osan. Reikämuurien kolot näkyvät hevoselle mustana ja ovat siksi erittäin vaikeita kokemattomille hyppääjille.

Laitamainosten, tuomaritelttojen ja muiden tuulessa tai muuten liikkuvien esineiden sijoittelu kentillä ja halleissa pitää harkita tarkkaan hevosen näkökulmasta ja liike minimoida sitomalla tai tukemalla.

T

arttuvia tauteja ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat, pääntauti ja salmonella. Leviämisen estämisessä käsihygienia on tärkeintä. Jokaisessa tallissa pitäisi olla varalla käsidesinfektioon tarkoitettua liuosta. Tartuntatautia epäiltäessä liuosta hierotaan käsiin jokaisen selkeästi sairaan hevosen käsittelyn ja käsienpesun jälkeen. Näitä hevosia käsiteltäessä on muistettava myös erilliset rehuastiat, työvälineet, jalkineet ja vaatteet.

Vain harva talli on suunniteltu niin, että tauti- tai epidemiatilanteessa hevoset voidaan käsitellä asianmukaisesti tai tarvittaessa eristää. Mieti miten toimisit, jos tallissasi olisi epidemia. Valmiiksi mietitty on puoliksi tehty.

Epidemiat ovat harvinaisia, joten rutiininomaista toimintamallia ei niiden varalle kehity. Yhteinen ohjelma on tallin hevosten ja hevosalan etu. Jos hevonen vaikuttaa sairaalta, omistaja voi mitata sen lämmön, katsoa onko sillä lisääntynyttä sierainvuotoa, onko sen uloste muuttunut, yskiikö se tai onko sillä ähkyn oireita. Hysteriaan ei ole aihetta, sillä taudit saadaan kuriin toimimalla järkevästi ja johdonmukaisesti.

Kaikki tallin hevoset on syytä rokottaa hevosinfluenssaa vastaan, mieluiten samanaikaisesti. Myös herpesviruksen hengitystiemuotoon on rokotteita. Rokottaminen rajoittaa tartunnan leviämistä tehokkaasti ja lieventää taudin oireita.

Tallit voivat vaatia, että kaikki majoitettavat hevoset rokotetaan, varsinkin jos talli on suuri. Kilpailevat hevoset tulee rokottaa, ja samaa voidaan edellyttää harraste- ja siitoshevosilta.

Hengitystieinfektiot leviävät pisaratartuntana ilman välityksellä ja siksi niiden leviämistä on vaikea rajoittaa. Hevosella esiintyy myös muita hengitystieviruksia, jotka voivat nostaa lämpöä.

Monissa talleissa on mikrobeille suotuisat olosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto ja liiallinen

!

kosteus. Linnut, kärpäset ja jyrsijät viihtyvät talleissa ja niiden ympäristössä. Ne kaikki ovat mahdollisia tartuntojen levittäjiä. Avoimet rehuhuoneet ja -astiat houkuttelevat niitä.

Pääntauti leviää hevosesta toiseen suoraan tai välillisesti kosketuksen kautta, hoitajien, hoitovälineiden, karsinarakenteiden sekä rehu- ja juoma-astioiden välityksellä. Pääntautibakteeri säilyy ympäristössä, esimerkiksi kuivikkeissa ja seinissä hyvin. Sairas hevonen tulee eristää muista siten, että kosketusta ei synny, mieluiten eri rakennukseen tai tallin viimeiseen päätykarsinaan. Sairastuneet hevoset hoidetaan viimeiseksi, erillisillä työvälineillä ja työvaatteissa, joita käytetään vain tämän hevosen käsittelyssä.

Yksityiskohtaiset ohjeet pääntautitapausten varalta ovat Yliopistollisen hevossairaalan nettisivuilla.

Antibioottien hallitsematon käyttö lisää vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä. Niitä käytetään paljon turhaan.

Käytölle tulee aina olla selkeä peruste ja varmuuden vuoksi annettuja kuureja tulee välttää. Jokaisen antibioottikuurin pitää olla eläinlääkärin määräämä ja perustua aina kyseisen hevosen tutkimiseen. Niillä on haittavaikutuksia etenkin hevosen suoliston bakteerikantaan, mikä ilmenee löysänä ulosteena tai ripulina.

Antibioottien turha käyttö on lisännyt MRSA:n leviämistä. Oireettomia hevo-

sia ei lääkitä. MRSA leviää suoran kosketuksen ja hoitotarvikkeiden välityksellä.

Evira on laatinut toimintaohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. MRSA:n esiintymistä voidaan vähentää vastuullisella antibioottikäytöllä.

Varsojen rodokokki-infektion aiheuttaa maabakteeri, joka nousee pölyn mukana keuhkoihin. Se aiheuttaa vakavan paiseisen keuhkotulehduksen ja on hyvin vastustuskykyinen antibiooteille. Lääkityksen pitää aina perustua varsan tutkimiseen ja diagnoosiin. Bakteeri on usein tilakohtainen ja sitä on vaikea poistaa.

hevoset karsinaeristää ja ulostenäytteet tutkia salmonellan varalta. Ulostenäytteitä pitää tutkia kolmena tai viitenä perättäisenä päivänä otetuista näytteistä, koska bakteeria ei erity ulosteeseen joka hetki. Myös verinäytteet tulee tutkia, sillä salmonellassa veren valkosolupitoisuus on usein hyvin alhainen.

Salmonella voi olla oireeton ja oireeton hevonen voi olla sen kantaja. Bakteeri elää solun sisällä, joten antibioottien käyttö on turhaa. Miten salmonella aktivoituu ja mikä on kantajien merkitys, on vielä epäselvää. Lintujen, jyrsijöiden ja kärpästen pääsyä talliin tulee rajoittaa.

Lisäohjeita salmonellatapausten ilmaannuttua saa Evirasta tai Yliopistollisesta hevossairaalasta.

Salmonella voi levitä lintujen, jyrsijöiden tai kärpästen kautta. Kostea, lämmin ympäristö ja loppukesä ovat suotuisia olosuhteita salmonellan esiintymiselle. Se voi tarttua ihmisiin ja koiriin.

Oireina on usein kuume ja löysä uloste tai ripuli. Salmonella leviää ulosteesta kosketuksen kautta, esimerkiksi jalkineiden pohjissa karsinasta toiseen.

Ripulihevosen karsinassa tulee käyttää vain karsinakohtaisia saappaita, jotka jätetään rajatulle, likaiselle alueelle karsinan ulkopuolelle. Puhtaat jalkineet jätetään rajatun likaisen alueen ulkopuolelle, puhtaalle alueelle.

Jos useampi tallin hevosista sairastuu ripuliin loppukesällä tai syksyllä, tulee

Hienotunteista huolenpitoa hevosystäväsi viimeisestä matkasta.

Hevosten tuhkauspalvelu Mäntsälässä!

Soita ja kysy lisää, 0400 496 819

@Zg~~ gn]b~ iVaa^aiVh^ iV^ gVihVhijh`djajaiVh^ _V a~]YZ `d`ZbVVc 6eVhh^dcViV eVg]VVhhV hZjgVhhV# ?d`V^hZh" iV '% `VeeVaZZc i^aVj`hZhiV VccVbbZ kZad^ij`hZiiV hVbVVc ]^ciV`ViZ\dg^VVc `V`h^ kVeVVa^eejV#

=jdbVVi]Vc! Zii~ na^ '% ]Zc\Zc gn]b^aa~ bV]Ydaa^hjjh iZ]Y~ kVgVjh _d cni _V kV]k^hiVV adejaa^cZc a^eejb~~g~ kVhiV k^^bZ^hi~~c eZg_VciV^cV '+#-#

>7BK7JAE AEA;7 L?;BuA?D ;D;CCuD5 HV^bbZ bV]Ydaa^hjjYZc iVg_diV :jgddeVc hjdh^ij^b" bVc ]Zkdhh]dlc kVccdjijcZ^bb^aaZ nhi~k^aaZ V^cji" aVVij^hZc 6eVhh^dcViV"Wgjchh^c aVjVciV^cV )#'#'%&' `ad && Va`VZc# IKF;HF7A;JJ? I?IuBJuu0 7gjchh^aaV bj`VcV E~~hna^eji eVg]V^aiV eV^`d^aiV dbV :kZcih 8ajW =Zg`jaa^hZc Wj[[Zi"Wgjchh^c "Zb~ci~! _d`V ]VVh" dbVc kVViZh~^anin`hZc iViiZaZZ h]dlc ]Zc" K>E"eVhh^c `^a `jciVV# `~h^d]_ZabVc L?F#Xhkdii_d ^_djW ed lW_d '&/ ! Wbl$%W_ak_d[d ')*"&- `W -/ ! Wbl$%bWfi[j Wbb[ '( l$ /-"'- $ J_bWW ;l[dji 9bkX_bjW fk^$ &/ .+,- )*+, jW_

mmm$[l[djiYbkX$Ó

bW *$($(&'( ABE ') EL;J ''$)& bW *$($(&'( ABE '. EL;J '- ik +$($(&'( ABE ') EL;J ''$)& ik +$($(&'( ABE '- EL;J ', B?FKJ B70 7?AK?I;J +.%*/%*+ " B7FI;J '(#L$ 7IJ? )*%(/%(- IK0 7?AK?I;J +*%*+%)/ " B7FI;J '(#L$ 7IJ? (/%(-%(* ! C7>:$ JE?C$AKBKJ

HO>Cu7B;DDKI0 @EA7?I;IJ7 (& B?FKIJ7 A7AI? L7F77B?FFK7$

lll#VeVhh^dcViV#Xdb

S

eurat voivat valita, keskittyvätkÜ ne tiettyyn erityisalaan vai toimiako laajemmin ratsastuksen saralla. Vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin on tekijÜitäkin. Vuoden ratsastusseurojen toiminnasta voi lÜytää vinkkejä oman seuran kehittämiseksi, joten voittajaseurojen ideoihin kannattaa tutustua.

Iron Team Riders on panostanut erityisesti hevostaidot ja turvallisuus -teemaan. Jäsenet suorittavat runsaasti hevostaitomerkkejä, ja seura järjestää omia hevostaitokilpailuja. TurvallisuusnäkÜkulma on vahvasti esillä heppakerhoissa toteutetun liikennevalistuksen kautta.

Kajaanin Ratsastusseura järjestää monipuolisia tapahtumia. Kajaanilaiset eivät pelkää haasteita. Seura on kunnostautunut niin keppihevosten Guinnessin ennätystapahtuman kuin pienempienkin kurssien järjestämisessä. Kari Vepsän hevosen käsittelykurssi oli menestys.

Seura- ja tallitoiminnan yhdistäminen pal-

velee sekä seuratoimijoita että talliyrittäjiä.

Alavuden Ratsastajat ovat ottaneet askelen pidemmälle. Seura ja yhteistyÜtallit ovat solmineet �kavioliiton�.

Kangasalan Ratsastajat panostavat kilpailujen taustavoimiin. Seuralla on nimetty talkoovastaava, joka huolehtii toimihenkilÜiden opastuksesta. Helsingin Ratsastajat priorisoivat kunto- ja terveysliikuntaa. Seuralle ollaan kouluttamassa omaa Horsebic-ohjaajaa liikuntatoiminnan kehittämiseksi.

Ratsastajainliitolla on jokaiselle vuodelle oma teema. Viime vuonna se oli Kilpaile kunnolla.

Teema korosti liikunnallisuutta, mutta myÜs eettistä kilpailutoimintaa. Kuluvan vuoden teema on Your Move – Jalka jalustimeen, jonka avulla seurat voivat pohtia nuorisotoimintansa kehittämistä.

Ratsastajainliitto julkaisee syksyllä Ratsastuksen seuraoppaan seuratoiminnan avuksi.

Opas kertoo seuratoiminnan peruspilareista, mutta siinä on myÜs käytännÜn vinkkejä seuran järjestämiä tapahtumia varten. Liiton uudistuneessa organisaatiossa seurapalvelut ovat entistä tärkeämmässä roolissa. SeuratyÜn kehittäminen kuuluu keskeisiin tulevaisuuden toiminnan muotoihin.

TEHOAA TUTKITUSTI! Shoo!TAG™ -HyÜnteissuojakortti on täysin uudenlainen, myrkytÜn, hajuton ja luontoystävällinen keino suojautua hyttysiltä, punkeilta ja kärpäsiltä. Tuotesarjasta lÜytyy hyÜnteissuojakortit hevosille, ihmisille sekä koirille.

Tuotteet tarjoavat tehokkaan ja kestävän suojan jopa koko kesäksi! Saatavilla hyvinvarustetuista päivittäistavarakaupoista ja apteekeista.

Lue lisää osoitteesta:

www.shootag.fi

IHMISILLE! ihin iin ja punkke

hyttys

KOIRILLE!

nkkeihin hyttysiin ja pu

E! HEVOSILLm oihin

paar kärpäsiin ja

Meiltä saa Bonusta!

Harjareppu Sweet

Suosittu turvakypärä (CE EN 1384), jossa ilmastointiaukot edessä ja takana. Päällys vettä ja likaa hylkivää mikrokuitukangasta. Koot 52-59.

Norm. 29,-

Tarjous voimassa kesäkuun ajan.

Norm. 50,-

Vesipussi H2GO, kottikärryyn, 80 L

Kätevä kottikärryyn sopiva vesipussi helpottaa veden kuljettamissa tallissa, laitumella, puutarhassa tai vaikka rakennuksilla. Vetoisuus 80 L. Pakkaus sisältää kumimaton, joka pitää pussin paikoillaan kottikärryssä. Rajoitettu erä!

14,90

KB29382

kpl

Racing Electrolyte

24,70

S-Etu

Tarjous voimassa kesäkuun ajan.

Norm. 17,50

Tarjous voimassa kesäkuun ajan.

Elektrolyyttiseos hevosille. Käytettäväksi ennen ja jälkeen kovan rasituksen. Edistää hevosen suorituskykyä, pienentää painonmenetystä rasituksessa ja nopeuttaa palautumista.

Ratsastuskypärä HaloRider

42,50

14,50

SF82312

FT30015BL55…59

Harjasetti muovilaukussa. Sisältää kuusi erilaista hoitotuotetta.

FT26245BLB

Kesälaitumille Agrimarketin kautta.

Norm. 16,50

FT32058YEL

FT32048CRE110

Tarjous voimassa kesäkuun ajan.

Riimunnaru, tummansininen

T-paita Sydney

Naisten koot

15,50

Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.

Tarkista lähin Agrimarkettisi osoitteesta www.agrimarket.fi.

Lasten koot

1,50

kpl

Tarjous voimassa niin kauan kun tavaraa riittää!

FT22625DB

Finnderby-viikonlopun ajan Agrimarketeista pehmeä riimunnaru uskomattoman halvalla! Ostorajoitus max. 5 kpl/asiakas. Rajoitettu erä.

Puuvillainen, kesäinen t-paita printillä.

Naisten ja lasten koot.

16,50

Agrimarket mukana Finnderbyssä!

Tervetuloa tekemään hyviä ostoksia!

M

illaisia arvoja nykyajan ihmisillä on? Vallitseeko ratsastuksessa toisen ihmisen kunnioittaminen tai reilu peli? Onko sitä koskaan ollutkaan? Näyttäytyykö ratsastuksen tulevaisuus lohduttomana? On tullut aika tarkistaa arvomaailmamme.

Ratsastajainliiton tulevan strategiatyön kynnyksellä on havaittavissa tilaus pohtia uudelleen toiminnan mielekkyyttä ja tarkoitusta. Mitä varten liitto on olemassa? Jokainen voi myös mielessään kysyä, miksi olen mukana toiminnassa? Miksi teen vapaaehtoistyötä, vaikka omakin aika on kortilla?

Liiton nykyiset arvot, ihminen, hevosen hyvinvointi, luonnon kunnioittaminen sekä yhteisöllisyys, ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä, mutta kuinka hyvin ne toteutuvat käytännössä? Kuinka moni on pysähtynyt miettimään, mitä arvot merkitsevät omalla kohdalla? Onko vaarana, että arvot jäävät vain pinnallisiksi fraaseiksi, vain onko niillä paikka elävässä elämässä? Löydämmekö arvot, jotka palvelevat kaikkien etua ja tavoitteita?

Ihmisen kohtaaminen, hevosen kanssa toimiminen, yhteisöllisyys ja seuratoiminta koetaan edelleen tärkeiksi. Maalaisjärki ja yhteys luontoon ovat nykyihmiseltä ehkä katoamassa, mutta silti jokainen meistä kaipaa pysyvyyden lähteille. Perusarvot ihmisen kunnioittamisesta kestävään kehitykseen ovat nykyelämässä vain korostuneet.

Tulevaisuusfoorumin keskusteluissa

nostettiin esille esimerkin voima. Jokaisen ratsastuksen parissa toimivan pitäisi aina muistaa olevansa lajin edustaja sekä esimerkkinä nuoremmille ja kokemattomille. Noudatanko itse omia sääntöjäni? Voinko lunastaa auktoriteettipaikan lasten ja nuorten keskuudessa, mikäli en itse kunnioita toista ihmistä?

Foorumin osallistujien mukaan arvojen pitäisi olla itsestään selviä niin, että ne toteutuvat arjessa jo luonnostaan.

Arvot ovat pysyviä; ihmisen ja eläimen kunnioittaminen on lajissamme ikuinen ominaisuus. Nykyajan haasteissa turvallisuuden ja ammattitaidon merkitys korostuu. Talliyrittäjän, valmentajan, ratsastuksenopettajan tietotaitoa on arvostettava, mutta heidän on myös käytettävä sitä oikein. Olemmeko unohtaneet auktoriteettien kunnioittamisen, vai ovatko auktoriteetit käyttäytyneet sopimattomasti liian kauan? Kuka kasvattaa nykyajan lapsia? Tämä kysymys herää liian usein, myös tulevaisuusfoorumissa.

Ratsastuksessa ilmenee tällä hetkellä vastakkainasettelua lajin sisällä, eri lajien välillä sekä harraste- että kilpailutoiminnan välillä. Rahanjako aiheuttaa vastakkainasettelua. Onko kahtiajaolle enää sijaa?

Olisiko aika hyväksyä, että on ole-massa erilaisia ia polkuja olla mukana toiminnassa??

Tulevaisuusfoorumin keskusteluissa kävi hyvin ilmi, kuinka tärkeää on luoda hyvälaatuista ratsastuskulttuuria, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Hyvässä ilmapiirissä turvallisuus korostuu. Jokainen uskaltaa tehdä ja toisaalta saa oppia muilta. Miksi niin monen uuden ratsastusseuran perustamisen syynä on usein juuri erimielisyys, kauna ja kateus?

Ratsastuksen halutaan olevan tasapuolista. Harrastus, jonka piiriin kaikki ovat tervetulleita. Sitoutuminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Ilmapiiri on yhtä kuin yhteiset säännöt, toimiva demokratia, tasa-arvo miesten, naisten, aikuisten ja lasten kesken.

Hyvä yhteishenki luo yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Hevosen kunnioittaminen yksilönä merkitsee myös sitä, että ratsastaja pitää huolta fyysisestä kunnostaan sekä kehittää jatkuvasti omia taitojaan ja osaamistaan. Hevonen on myös urheilija, jonka hyvinvoinnista on huolehdittava.

Parhaimmillaan liitto on esimerkin näyttäjä. Onko se lunastanut paikkansa ratsastusurheilun keskusjärjestönä, kaikkien jäsenten ”kotina”? Onko kunnia ol-

la liiton jäsen? Tiedotammeko oikein? Meneekö viesti perille? Kuinka moni tuntee liiton nykyisen strategian? Mikä on meidän lajissamme oikein ja väärin?

Muuttuvassa toimintakentässä liiton hallinnon kehittäminen on ehdotonta. Ratsastuksen pelisääntöjen pitää olla läpinäkyviä ja selkeitä.

Jäsenen vaikutusmahdollisuuden ja äänen pitää kuulua. On tärkeää perustella päätökset niin että ne ymmärretään. Kuka pystyy vaikuttamaan?

Mihin? Miten? Pienillä lajeilla on oltava samat vaikutusmahdollisuudet kuin muillakin. Jokaisen yksittäisen jäsenen on saatava tuntea olevansa tärkeä ja että hänellä on mahdollisuus halutessaan osallistua päätöksentekoon.

Tulevaisuusfoorumin osallistujien mielestä liiton tehtävänä on huolehtia siitä, että jäsenille on tarjolla tarpeeksi luotettavaa asiantuntemusta.

Demokraattisuus lisää luottamusta ja sen myötä osallistumisaktiivisuutta. Liiton hallitus on esimerkkiasemassa. Sen omat pelisäännöt antavat raamit koko seurakentälle. Ratsastuksen avainhenkilöt pitää sitouttaa arvoihin ja yhteisiin päämääriin. On kuitenkin muistettava, että toimivimmassakin demokratiassa parhaat ideat tulevat usein juuri niiltä, jotka kyseenalaistavat ja näkevät asian täysin eri näkökulmasta.

Kyseenalaistajia tarvitaan. Olisitko kaivattu kyseenalaistaja juuri sinä?

AJANKOHTAISET HEVOSVARUSTEET

Aitaelementti

Korkeus 1,65 m, leveys 3,0 m, paino n 44 kg.

Ulko-kehän, pystyputken vahvuus 2,5 mm, välivaakaputken vahvuus 1,5 mm.

Pikakiinnitys ketjulla toisiinsa. /kpl

Painekyllästetyt OctoWood -aitatolpat t Kahdeksankulmainen muoto t Teroitettu kärki ja viistetty yläpää t Ennen käsittelyä tolpat kuivataan yli 100°C - ymp. yst. kyllästysaine imeytyy tasaisesti t Teräväksi teroitettu kärki uppoaa hyvin ja viistetty yläreuna kestää iskuja /kpl Alk.

Suevia juoma-allas laitumelle, 400 litraa UV-suojattua muovia.

Iso tyhjennysaukko.

Kiitos kaikille tulevaisuusfoorumiin osallistuneille.

Arvostamme kannanottoja ja osallistumista liiton strategiatyöskentelyyn.

/kpl

Lisävarusteena: Uimuri

30,50

Verkkopaimen Olli 1800

Automatiikka säätää iskun tehoa tarpeen mukaan turvallisesti ja tehokkaasti. Suurin iskuenergia: 9,7 J.

/kpl

!

UUTUUS

horseCam

Kannettava eläinsuojien valvontajärjestelmä.

UBO hevosmatto 1,22 x 0,90 m

Ei tarvitse erillistä kiinnitystä.

Helppo asentaa. Paksuus 18 mm.

19,1 kg/m2 - 21 kg/kpl.

/kpl

!

UUTUUS

Hevosen valvontaan langattomalla yhteytrailerCam /kpl dellä (800 metrin Perävaunun valvontakamera. kantama).

Laajakulmalinssillä ja pimeänäköomi/pkt naisuudella. Täydellinen paketti on Paketti sisältää kaikki välineet kameran käyttöön. Lisäkameran liitäntämahdollisuus. helppo asentaa traileriin kuin traileriin.

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa heinäkuun 2011 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

T

allin ilmapiiri on ratkaiseva tekijä sekä hevosten että siellä toimivien ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Mistä hyvän ilmapiirin tunnistaa? Aikuisten asenne, vastuun esille tuominen ja jakaminen ovat turvallisen ja hyvän ilmapiirin peruskiviä. Hyvässä ilmapiirissä on helppo olla, hyväksyntä ja tasa-arvo ovat aistittavissa ja kaikkien nautittavissa. Tällaisessa ilmapiirissä jokainen viihtyy, oppii helposti uusia asioita ja saa paljon irti yhdessäolosta hevosen kanssa.

Kiusaamiseen altistavia tilanteita ovat hoitajien väliset erimielisyydet ja eriarvoisuus, kokeneempien ja vasta-alkajien näkemyserot sekä tilanteet, joissa aggressiivisempi tai huonosti käyttäytyvä yhteisön jäsen saa mukaansa muita, jolloin ilmapiiri muuttuu kielteiseksi.

Myös opettaja tai henkilökuntaan kuuluva saattaa asettaa tallilla kävijät eriarvoiseen asemaan tai olla epäystävällinen.

Kiusaaminen aiheuttaa paitsi kasvavaa kielteistä suhtautumista, myös pelkoa, epävarmuutta ja lymyävän, sisäänpäin lämpiävän ilmapiirin, johon ulkopuolisen on vaikea päästä sisään. Esimerkiksi uutta tulokasta ei oteta vastaan hänen saapuessa talliin, vaan häneen suhtaudutaan välinpitämättömästi tai ynseästi. Häntä ei auteta ja häntä voidaan jopa estää osallistumasta. Hänen selkänsä takana supistaan. Tuloksena on huono ilmapiiri ja vääristyneet ihmissuhteet, jolloin kenelläkään ei enää ole hyvä olla.

Hyvä ilmapiiri muodostuu luottamuksellisuudesta ja tietoisuudesta siitä, mitä kiusaaminen on ja miten siihen puu-

tutaan, avoimuudesta ja rehellisyydestä, yhteistyöhalusta ja -kyvystä, konfliktitilanteiden ratkomiskyvystä, yhteisten sääntöjen noudattamisesta, erilaisuuden hyväksymisestä sekä toisten huomioon ottamisesta. Nämä yhdessä tekevät harrastamisen turvalliseksi ja mukavaksi sekä edesauttavat niin hevosten kuin tallissa käyvien ja työskentelevien hyvinvointia. Siksi kaikkien hyvinvointia ajatellen, hyvään ilmapiiriin ja yhdessäolon sääntöihin ja niiden noudattamiseen kannattaa panostaa.

vaa, erot voittajan ja hävinneiden välillä ovat pienissä yksityiskohdissa. Siksi sillä, että kantapäät ovat alhaalla, ratsastaja käyttää katsettaan oikein, hiukset ovat kiinni, jalustimet painavaa metallia, valmennettava on hiljaa ja keskittyy, hevosen ja varusteet ovat puhtaat ja siistit, on väliä.

-Te olette hevosten kouluttajia, ette huolimattomia amatöörejä.

Näitä asioita Morris jaksaa vuodesta toiseen tulla meille kertomaan. Hän paljastaa, miten maailman parhaat ratsastajat tekevät. Jokainen lause on osa täydellisyyden palapeliä.

M

orriksen oppi on yksinkertaista ja totta. Ei pidä antaa vuosikymmenien ajan kuultujen lauseiden ja sanontojen, toistojen, pikkutarkkuuden, pelottavien huudahdusten ja ilkeiden sivallusten hämätä.

Omalaatuinen herra johtaa mahtimaa USA:n maajoukkuetta, on valmentanut lukuisia esteratsastuksen nykyisiä ja entisiä tähtiä, ja on voittanut 1950-luvun alussa alkaneella kilpaurallaan esimerkiksi olympiahopeaa sekä Aachenin ja Calgaryn Grand Prix´t. Tuorein menestys on Hong Kongin olympialaisista, jossa Morriksen valitsema ja johtama maajoukkue voitti kultaa.

Morriksen maailmanlaajuista arvostusta voi olla Suomessa vaikea käsittää. Hänen opetustaan ei kuitenkaan ole vaikea

ymmärtää, jos saapuu paikalle. Morris kertoi menestyksensä salaisuuden olevan hänen intohimonsa hevosiin. Ei siis kilpailemiseen, se tulee hevosten kanssa mukavasti sivutuotteena. Toinen menestyksen perusta on hänen pohjaton kiinnostuksensa siihen, miten ihmiset työskentelevät hevosten kanssa.

Kolmas on oma yksityiskohtainen systeemi. Menestys rakentuu lukemattomista pienistä yksityiskohdista. Jos jonkun kohdan tekee huolimattomasti, ei kokonaisuudesta synny parasta mahdollista. Kun kilpailu huipulla on ko-

-Kantapäät alas, kuului maneesissa kymmeniä kertoja. Eikö se jo ole nipottamista? Kantapäässä on avain koko Morriksen systeemiin. Kun ratsastajan kantapää pysyy alhaalla, on hänen tasapainopisteensä riittävän alhaalla. Pohje pysyy paikoillaan ja ratsastaja tasapainossa.

Tasapaino vapauttaa ratsastajan hallitsemaan ja käyttämään muita apujaan tehokkaammin. Kun hän on tasapainossa ja käyttää apuja oikein, hevonen liikkuu ja toimii tasapainossa, vastaten apuihin paremmin. Tasapainoisella ja kuuliaisella hevosella saavutetaan hyviä tuloksia ja ennen kaikkea voittoja.

Onko siis ihme, että Morriksen mielestä Meredith Michaels-Beerbaumilla on maailman paras pohje?

O

n poikkeuksellisen kuuma toukokuun iltapäivä, kun Tiina Luoto lämmittelee quarteroriaan Nybackan tallin ratsastuskentällä Nurmijärvellä. Ilmassa on ukkosta ja taivas dramaattinen. Luonnon lavastus sopii lännenratsastusvalmennukselle. Valmentaja Wilma Mustosen ja valmennettavan koristeelliset kannukset kilahtelevat ja välkähtelevät auringossa ja välillä kaikki peittyy kentältä nousevaan hiekkapölyyn.

Rufly on lännenleffoista tutun näköinen, pienikokoinen, pyöreäposkinen ja säyseä, mutta nopeaälyinen ja vahva. Se on ollut kaksi vuotta Tiinan ratsastettavana. Lähtökohtana oli tallissa seisonut hevonen, jolle rakennettiin ensin kuntoa ja nyt hiotaan taitoja.

Tiinan laji on reining, ohjastus, lännenratsastuksen haastavin laji. FEI hyväksyi reiningin viralliseksi kilpailulajiksi 1990 ja siinä on kisattu kansainvälisellä tasolla vuoden 2002 ratsastuksen maailmanmestaruuskisoista lähtien.

Reiningin askellaji on laukka, jossa tehdään vaihtoja, ympyröitä, peruutuksia, rollbackeja, liukupysähdyksiä ja spinejä.

Spin on vauhdikas 360 asteen käännös takajaloilla, jossa kääntymissuunnan puoleisen takajalan tulisi pysyä paikallaan – jättää hiekkaan vain yksi jälki.

– Tiina ja Rufly onnistuvat liikkeessä satunnaisesti vasemmalle käännyttäessä. Oikealle mennessä Rufly hämmentyy ja yrittää kompensoida osaamattomuuttaan vauhdilla. Seurauksena on pyörähdys, jossa takajalat askeltavat etujalkojen mukana, kertoo Wilma Mustonen.

Kun Rufly on verrytelty, aletaan sen kokoaminen. Wilma ohjaa Tiinaa luettelemalla lännentyylin avut tärkeysjärjestyksessä. Ensin istunta, sitten paino, jalat ja ääni. Viimeisenä apuna tulevat ohjat, joita pidetään yhdellä kädellä.

Reiningin liikkeet perustuvat karjapaimenen työhön, jossa toisen käden on pitänyt olla vapaana lassoa varten. Hevosen hallitseminen painolla ja äänellä perustuu myös siihen, että työskennellessä ei tarvitse keskittyä ohjiin. Spin on pyörähdys, jota käytetään vasikoita erotellessa.

Rufly taipuu oikeaan muotoon ja Tiina saa käskyn pidentää ohjia, joissa on kankikuolaimet.

Wilman ratkaisu Tiinan ja Ruflyn ongelmaan on harjoitus, jossa spin-pyöräh-

dystä valmistellaan side pass -sululla.

Hevonen ratsastetaan kulkemaan pohkeenväistössä pientä ympyrää. Kun ratsastaja huomaa sen saavan takajalan alleen, voi hän jatkaa spiniin. Harjoitus ei onnistu ja Wilma lisää siihen pienen raviympyrän, jolta siirrytään side pass -sulkuun ja sitten spiniin.

Paino taakse, vasemmalle käännyttäessä oikea jalka antaa vauhdin ja oikean ohjan kosketus kaulaan suunnan. Jalkaa – siis kannusta – vain alkuun, jotta hevonen ei totu jatkuvaan apuun ja ihan ensimmäiseksi maiskautus. Wilma kertaa spin-avut ja muistuttaa, että lännenratsastuksessa hevosta pyydetään kerran tekemään haluttu liike, jota se jatkaa niin kauan, kunnes sitä pyydetään lopettamaan.

– Siksi lännenratsus näyttää niin vaivattomalta, Wilma sanoo.

Viidentoista minuutin työskentelyn jälkeen ratsukko saa spinin pyörimään kauniisti vasemmalle. Liikettä on kokeiltu molempiin suuntiin ja Wilma huomaa, että Rufly työntää liikkuessaan vasenta kylkeään ulospäin. Hevosella on siis opittavaa.

– Vasen puoli on vaikea, hevonen on saatava kuuntelemaan! Kokeile yhdellä kädellä, nyt on liikaa jarrua. Vasen pohje ei mene läpi, siinä on pitkälti spinin ongema, valmentaja opastaa.

Kun harjoitus on toistettu molempiin

suuntiin, on aika hellittää ja vaihtaa aihetta.

– Tämä on aika stressaavaa hevoselle sekä fyysisesti että sen pääkopalle. Siksi yhtä liikettä ei kannata treenata kuin 20 minuuttia, Wilma selvittää.

Toiseksi harjoitukseksi Tiina on valinnut laukannoston. Rufly ei pysy aina laukkaa nostaessaan muodossa, vaan vaihtaa askellajia ylöspäin, päätä nostamalla. Wilman mukaan virhe johtuu siitä, että hevonen ei ole oikeassa muodossa eikä siksi jaksa tehdä nostoa alhaalta.

Nyt Tiina saa käyttää molempia käsiään, mutta ohjat ovat edelleen yhdessä kädessä; ne kulkevat satulan edessä olevan käden kautta ylempänä olevaan käteen, joka pitää alakäden ja ohjat vakaina. Laukkaa nostetaan käynnistä ja ravista. Oikea muoto alkaa löytyä, mutta siihen tarvitaan vielä kokoamista voimakkaammalla jalalla, Wilma neuvoo ja kehottaa Tiina löysäämään ohjia.

Wilma on tyytyväinen tunnin tuloksiin, sillä hän on Tiinan valmentajana nähnyt ratsukon kehityksen.

– Vasemmalla kierroksessa näkyi en-

simmäisen kerran, että hevonen pyöristyi spiniä varten ja otti vauhtia. Oikealle spin parani aluksi, mutta Rufly alkoi taas kompensoida osaamattomuuttaan vauhdilla, sitä on harjoiteltava rauhallisesti.

Tiinan ratsastukseen Wilma oli tyytyväinen ja totesi, että valmennettava teki annetut tehtävät todella hyvin.

Wilma ehdotti Tiinalle ratsastusta kokeneemmalla koulutetulla hevosella, jotta hän saisi tuntuman siitä, kuinka vaaditut liikkeet tehdään oikein ja osaisi sitten hakea oikeaa suoritusta Ruflyn kanssa. Wilma kiittää Ruflya fiksuksi, se nappaa jutut tosi nopeasti. Se yrittää itse ennakoida tulevat harjoitukset ja tehtävät ennen kuin ratsastaja on pyytänyt niitä.

Spinissä meillä molemmilla oli ongelmia, emme kumpainenkaan, en minä eikä Rufly oikein tiedetty tarkasti, mitä pitäisi tehdä, Tiina sanoo. Nyt takana on onnistuneita suorituksia ja ohjeet, kuinka jatketaan eteenpäin.

Laukannosto, jossa hevosen pää saatiin pysymään alhaalla kahden käden ohjasotteella tuntui Tiinasta vaikealta, koska käsi ei oikein pysynyt paikallaan – tätäkin harjoitusta jatketaan.

3Q^II SM[qT]M\\I^II

0->7;0=44= 3-;g;8-;1))41

5))/16-6 876161 8=6)<)1>); Jenny Oldfield

Tulossa 24.8.

0->7;0=44= 3)4-6<-:1

8744-6 8):0)1<) Parhaat sarjakuvat vuosilta 2000â&#x20AC;&#x201C;2001

4-0<181;<-1;;g

T

odellisuudessa ep tarkoittaa epäpuhdasta ja hll hylättyä liikojen laukkojen takia. Suurimmalla osalla kilpailijoista lyhenteet olivat hyvin hallussa.

Ravirata tarjosi hyvät ja tilavat puitteet tapahtumalle, jossa osallistujia oli noin 80.

Teoriakokeessa testattiin tietoja hevosen terveydestä, ruokinnasta, valmennuskausista sekä erilaisista lyhenteistä.

Sitä pidettiin melko haastavana, sillä täytyi osata soveltaa Hevostaitokansion oppeja. Sarja II:n voittaja Noora Sihvola kertoi, että teoriakokeessa hänen mielestään eniten taitoja vaati hevosen sairauksia koskeva tehtävä. Hänen mukaansa paras tapa valmistautua hevostaitokilpailuihin on viettää mahdollisimman paljon aikaa tallilla ja osallistua siellä kaikkeen tekemiseen.

Käytännön tehtävät toivat vaihtelua teoriakokeen jälkeen. Rastit olivat monipuolisia: yhdellä sai pintelöidä muovista Plastic-hevosta ja toisella harjata ihan oikeaa shetlanninponia.

Hevostaitokansiossa on myös raviurheiluosuus. Tällä kertaa ravit korostuivat kisassa kysymyksellä ”saako ravikilpailuihin osallistua pintelit jalassa?” Sarja I:n voittaja Anja Ahonen kertoo pintelöinnin olleen käytännön tehtävistä haastavin, sillä pinteleihin ja patjoihin oli niin paljon vaihtoehtoja. Hän valmistautui kilpailuihin yhdessä siskonsa kanssa, joka myös osallistui kisaan.

Oheisohjelmaa tapahtumassa oli runsaasti, ja yleisö viihtyi. Ratsastusjousiammunnassa nähtiin vauhdikas ohjelma,

söpöt shetlanninponit esittivät agilityä, Horsebicissä jumpattiin ja harjoiteltiin tanssia. Your Moven hengessä tutustuttiin myös pesäpallouutuuteen, Hitteriin. Kilpailijoille oli tämän lisäksi erillisiä, kilpailun ulkopuolisia pajarasteja.

Näillä rasteilla päästiin ajamaan raviponilla, tutustumaan hevoshierontaan sekä näyttelytoimintaan.

kuin alkuperäisen kohderyhmän pariin.

Esimerkiksi Hengitysliitto innostui siitä, että allergiset voivat vihdoin oppia ratsastusta.

M

eri Satama opiskeli Ypäjän Hevosopiston ohjaajalinjalla. Yllättäen selkä ei enää toiminut normaalisti. Meri oli ollut ohjaaja, valmentaja ja kengittäjä koko aikuisikänsä. Vuonna 2006 selkä petti ja välilevyn pullistuma leikattiin. Leikkaus onnistui hyvin, mutta toisessa nikamavälissä oli jo odottamassa uusi tyrä. Lääkäri suositteli alan vaihtoa.

Meri suoritti liikunnan ammattitutkinnon Kuortaneen Liikuntaopistossa Kelan uudelleenkoulutuksessa. Koulutuksen aikana syttyi idea Horsebicistä.

Nimi muuttui matkan varrella Equibicistä Horsebicikiksi ja ideat rönsyilivät laidasta laitaan.

Samaan aikaan kun yhteiskunta oli huolissaan siitä, etteivät nuoret liiku, huomasi Meri ratsastavien nuorten leikkivän hevosta tallien ja kotien pihoilla.

Kuortaneella monien lajien harrastajat oheisharjoittelivat tekniikoitaan ilman lajivälinettä. Syttyi idea tehdä ratsastusleikeistä konseptoitu liikuntamuoto.

Kuortaneen jälkeen laji oli vielä ideatasolla. Alkoi testiryhmien ohjaaminen, sidosryhmien metsästys ja uuden oppiminen. Kielitoimisto ilmoitti, että Horsebic on yksi vuoden 2008 uudissanoista.

Meri opiskeli Vierumäen urheiluopiston ja Haaga-Helian erikoistumiskoulutuksessa ja valmistui 2010 kunniamaininnan kera. Kunniamaininnan sai Horsebic-innovaatio. Projektina Vierumäellä oli tehdä Horsebicistä vahva tuote. Tuloksena oli lähes 100-sivuinen ohjaajien opas, jossa on tutkitut tulokset asiakasryhmistä ja segmentoinnista sekä kattavat ohjeet Horsebic-tuntien pitoon. Mukana ovat liikeohjeet tietyillä toistomäärillä ja minuuttirajoilla.

Horsebicin tarkoitus on kehittää ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia.

Peruskestävyys, tasapaino, liikkuvuus ja koordinaatiokyky ovat myös ei-ratsastaville tärkeitä. Yleishyödyllisyys hauskassa paketissa vei Horsebicin myös muiden

Meri on ratsastuksen lisenssivalmentaja. Horsebic herätti halun oppia valmentamisesta lisää, ja Meri opiskelee tällä hetkellä Vierumäellä valmentajan ammattitutkintoa. Samassa koulutuksessa on eri lajien valmentajia, kämppiksenä Merillä on alpinisti. Golffarit ja jalkapalloilijat ovat saaneet valmennusdemojen yhteydessä opiskella ravia ja laukkaa.

Koulutuksen aikana on tarkoitus laatia Horsebicille lajianalyysi. Siihen kootaan liikkeet, ohjeet ja kuvat eri ikäryhmille. Myös oppimistyylit käydään läpi.

Horsebic-ohjaajat saavat kattavan tietopaketin siitä, miten opettaa liikkeet visuaaliselle, auditiiviselle ja kinesteettiselle oppijalle. Ei riitä, että osaa kertoa miten hevonen laukkaa – se pitää pystyä myös näyttämään.

Nyt tuote alkaa olla valmis laukkaamaan ulkomaille esiteltäväksi. Seuraavat 12 kuukautta Meri satsaa Horsebiciin kaikkensa. Hän on vaihtanut asuntonsa asuntoautoksi. Halu oppia muiden maiden ratsastus- ja sen oheisharjoittelukulttuuria on suuri.

Suomessa ohjaajien koulutus ja lajin kehittäminen jatkuu Mira Sinerkarin osaavissa käsissä.

Mountain Horse Supreme saappaat nyt meiltä, ihanaa pehmeää nahkaa Ovh. 399:-

Dijon mahtavat kesäloimet kisakentille ja talliin alk. 79,70

Tällä ilmoituksella 1 tuote myymälästämme -20% OVH:sta

tarjous on voimassa 30.6.2011 saakka, 1 ostostarjous/asiakas

Hevosmeri H E VO S E L L E JA R AT S A S TA JA L L E w w w. h e v o s m e r i . f i

Espoon Suomenoja, Suomalaistentie 1-3, Palvelemme ark. 10-18, la 10-15. Puh. 0400 152 453

Orin isä Cancara (s.2004) on suurilinjainen suoritusori, joka muistuttaa isäänsä, Cassini 1:stä.

Cancara suoritti 70 päivän oritestinsä 2009, ja palkittiin sekä estekapasiteetistä että tekniikasta täydellä 10:llä. Maastoestosuuden Cancara sai arvosanaksi 9,75. Cancara periyttää vahvasti hyvää tyyppiä ja hyvää liikemekaniikkaa.

Cancaran emä Lacosta kuuluu yhteen kaikkein menestyksekkäimmistä tammaperheistä (stamm 162), joka on tuottanut lukuisia olympiahevosia ja siitosoreja, sekä kansainvälisesti erittäin menestyneitä jälkeläisiä este-,koulu- ja kenttäratsastuksessa. (mm.

Carthago Z, Canturo, Sandro Kahn,Santiago) Catcallin emän Mona Lisan vanhin jälkeläinen (Casscolour -07) pääsi vuona 2010 Bundeschampionaatin finaaliin, ja on kilpaillut nuorten hevosten S-luokkia. Mona Lisan emä Terina on jättänyt 14 varsaa, joista 13 kilpaillut: 10 on kilpaillut este S-luokissa ja 1 koulu S-luokissa.

Catcallin emänisä Cambridge (Caletto I – Marlon xx stamm 1947) oli Ludger Beerbaumin ratsastamana erittäin menestyksekäs kansainvälisissä vaikeissa esteluokissa, ja oli mm. kahteen kertaan Bundeschampionaattifinalisti. Vuonna 1993 ja -94 Cambridge oli kilpailumenestykseltään paras esteori.

Jo Cambridgen ensimmäisestä jälkeläisvuosikerrasta hyväksyttiin viisi oria holstein-jalostukseen. Cambridgen estejalostusindeksi on 144, ja se on jättänyt mm. jalostusoriit Chambertin ja Catoki.

Hinnasto: Varausmaksu 200 € + alv 23 %. Tiiney-

destä 90 vrk 400 €+alv 23 %.

Oriaseman ell kulut 400 €/kausi + alv 23 % sis.tiineystarkastuksen.

Siirto 400€+alv/kausi + 80€+alv/siirtoannos+rahti.

Tiedustelut: Ordenojan oriasema,

Pöytyä, www.ordenoja.fi Kalle Savo 0400 221 173, Liisa Savo 0400 983 287 tai 050 512 6027

Made in Finland

Welltex on ainutlaatuinen tekstiili jolla on suotuisa vaikutus lihas- ja nivelvaivoihin.Welltex heijastaa kehon oman lämmön takaisin lihaksistoon lisäten verenkiertoa.

Welltex-tuotteet estävät lihasvaurioiden syntyä lämmittämällä lihaksia ennen ja jälkeen suorituksen.

backontrack.fi

30 YEARS IN BUSINESS

1981-2011

H

evosten kanssa sattuu onnettomuuksia. Autokoulussa opetettiin, että onnettomuuksia ei synny, vaan ne aiheutetaan ottamalla riskejä. Kokemattomat eivät aina tiedosta riskejä. Siksi hyvä ratsastuksenopettaja voi ennaltaehkäistä monta onnettomuutta vähentämällä riskitilanteita.

Talleilla on paljon vapaaehtoisia hoitajia, joista enemmistö on alle 15-vuotiaita. He ovat kokemattomia. He eivät vielä näe vaaratilanteita. He saattavat sitoa hevosen kiinni kaksimetrisellä riimunnarulla, jonka se voi kietoa kaulansa ympäri. He voivat harjata hevosta pihalla ilman riimua tai viedä sen pimeään vesikarsinaan, jonka takanurkassa on viisi luutaa, jotka voivat kaatua hevosen jalkoihin ja aiheuttaa paniikin. He voivat kulkea hevosen takana taputellen sitä takamukselle, koska se ei potki... Opettaja on ilkeä niuho, kun hän kieltää kaikki nämä kivat asiat.

Tunneilla opettajan ammattitaito vähentää onnettomuusriskiä. Osa ratsastajista suhtautuu hevosiin kuin postimerkkeihin, kerää koko sarja. He pyytävät hevosta A, koska eivät vielä ole ratsastaneet sillä. Yleensä tähän on syy. A voi olla ratsastajalle liian vaikea. Jos ratsastaja ei vielä osaa hallita vireää hevosta, voi se päätyä toisen hevosen häntään potkittavaksi. Jos on ratsastanut vain poneilla, on vaikeaa kuvitella, että ison puoliverisen ravi saattaa olla liikaa. Opettajan tehtävä on valita hevonen, jolla ratsastaja varmasti pärjää ja oppii.

Järjestyksen ylläpito ehkäisee onnettomuuksia.

Hyvä opettaja vaatii, että hevoset eivät ole lähekkäin kaarrossa ja että ratsastajilla on ohjat lyhyinä.

Tunneilla ei tehdä ylimääräisiä radan poikkiratsastuksia, voltteja tai ratsasteta liian lähelle muita hevosia. Kaikki hevoset eivät ole kavereita keskenään. On hevosia, jotka inhoavat tosiaan niin, että tappelevat vaikka väliaidan läpi ratsastajat selässään.

Kun opettaja työkseen varoittelee muita, hän saattaa saada kotona kaviosta omaan päähänsä. Minulla on kaksivuotias, jota talutan kypärä päässä ja hansikkaat kädessä. Kerran sen etujalkaa harjatessani se huitaisi takajalallaan mahansa alle ja kopautti minua otsaan. Olen harkinnut kypärän käyttöä harjatessani.

Buzz-Off Rain

Paras suoja ötököiltä, UV-valolta sekä sateelta! Vedenpitävä, hengittävä yläosa ja viileä verkkohelma.

Irrotettava kaulaosa.

Bucas Ltd, Cork, Ireland.

www.bucas.com

E

nnaltaehkäisy on paras pelastus – etenkin kun mukana on sekä ihmisiä, hevosia että ajoneuvoja. Olipa tapahtuma kuinka pieni tahansa, tarvitaan huolellista suunnittelua, sillä se on paras keino torjua ja rajoittaa vahinkoja. Ratsastajainliiton netin materiaalisalkussa on Ekologinen ja turvallinen hevostapahtumaopas järjestäjälle. SLU:n sivuilla on Turvallisuus seuratoiminnassa -niminen opas, jossa on myös turvallisuus- ja pelastussuunnitelman teko-ohjeet. Ne kannattaa lukea.

" ! ! !! $

JUOKSUTUKSEN STARTTISETTI

77

OO 420539

UĂ&#x160; *-" UĂ&#x160; 1" -1/1-69& UĂ&#x160;- 61" / UĂ&#x160; 1" -1/1- UĂ&#x160;- 9/9- 1 1 Sisältää kaiken tarpeellisen: kummaltakin puolelta säädettävän juoksutusvyĂśn, 8-metrisen teryleeniliinan, säädettävän kapsonin, jossa sympatexpehmuste turvalla ja otsapannassa, sekä resorilla varustetut sivuohjat.

Toimitus kätevässä laukussa.

ren Avuksi nuo seen utuk l u o k n e s o v he

HÜÜks HEVOSURHEILU

VANTAA

YLĂ&#x2013;JĂ&#x201E;RVI

1" -1/1- , -/ Paljon säätÜvaraa, sopii sekä poneille että hevosille. Voidaan kiinnittää eri tavoin, niin että hevonen liikkuu ensin matalana ja myÜhemmin korkeammassa muodossa. Opettaa hevosta siirtämään painoa enemmän takaosalle. VyÜ ei seuraa mukana.

VANTAA ¡ Puh. 09 231 340 10 Ma - pe 10 - 20, la 10 - 16 Olemme auki kesäsunnuntaisin 12-16.00 28.8 asti (paitsi 26.6)â&#x20AC;?

32

OO 420117

YLĂ&#x2013;JĂ&#x201E;RVI ¡ Puh. 03 273 0506 Ma - pe 10 - 19, la 10 - 16 Olemme auki kesäsunnuntaisin 12-16.00 28.8 asti (paitsi 26.6)â&#x20AC;?

HÜÜks - Tunnemme hevoset ILMAINEN LINJA KELLON YMPĂ&#x201E;RI 0800-770 700! WWW. HOOKS.FI

V

aljakkokilpailujen kestävyyskokeessa eli maratonissa tarvitaan jokaiselle esteelle 3–4 henkilöä: tuomari, piirtäjä ja ajanottajat. Esteitä voi olla kahdeksan eli toimihenkilöille on tarvetta. − Yleensä maratonpäivänä paikalla on enemmän toimihenkilöitä kuin kilpailijoita. Ihmisiä tarvitaan tulospalveluun, kuulutukseen, kansliaan, eläinlääkärin avustajaksi ja moneen muuhun, kertoo Valjakkojaoston koulutus- ja sääntövastaava Valjakon estetuomareita koulutetaan kursseilla ja kilpailupaikoilla. Tuomariston puheenjohtaja vastaa estetuomareiden toiminnasta.

Tuomari seuraa valjakon tekemistä esteellä toimien yhteistyössä piirtäjän ja ajanottajan kanssa. Piirtäjä piirtää valjakon ajaman reitin karttapiirrokseen.

Ajanottaja ottaa suoritusaikaa. Mahdollinen toinen ajanottaja varmistaa ajanottoa ja on valmis pysäyttämään toisen valjakon, joka ehkä pyrkii esteelle liian aikaisin. Hän myös kellottaa odotusajan.

Estetuomarilla on lista, josta näkyvät esteillä saatavat virhepisteet, esimerkiksi väärä tie. Valjakon suorituksen jälkeen estetuomari kirjaa käytetyn ajan sekä mahdolliset virhepisteet ja ilmoittaa nämä LA-puhelimella tulospalveluun.

Estetuomarin tulisi olla täysi-ikäinen ja esteellä pitää keskittyä tehtävään. Tuomari saa parhaan paikan seurata esteensä tapahtumia.

Usein esteet ovat näköetäisyydellä toisistaan eli hiljaisina hetkinä voi tarkkailla toisen esteen tapahtumia. − Hommia tehdään ruokapalkalla. Tiimityössä ei tarvitse olla yksin. Jos olet kiinnostunut valjakkotoimitsijan tehtävistä, ota yhteyttä kilpailun järjestäjään tai valjakkoajojaostoon. Kaikille löytyy varmasti töitä, vakuuttaa Honkanen.

Kenttäkilpailutuomari kertoo, että kilpailujen järjestäjät kouluttavat maastoestetuomareita. Varsinaisia kursseja ei järjestetä. Koulutus pidetään maastopäivän aamuna tai edellisenä iltana. Tekninen asiantuntija on vastuussa siitä, että maastoestetuomarit on koulutettu tehtävään. − Kenttäkilpailun maastoestetuomareiksi sopivat parhaiten ihmiset, jotka ovat ratsastaneet itse. Tuomarin pitää ymmärtää, milloin hevonen kieltää esteelle ja esimerkiksi mikä on hevosen sopimatonta kohtelua. Tuomari täyttää pöytäkirjat esteiltä ja pitää yhteyttä radiopuhelimella. Tuomarin olisi hyvä olla täysi-ikäinen, luettelee Koivula vaatimuksia.

Ota hevosellesi vakuutus, joka sopii sille kuin räätälöity loimi.

Hevosvakuutuksissamme on valinnanvaraa – ja niihin erikoistuneet myyjämme auttavat sinua rakentamaan juuri oikean vakuutusturvan hevosellesi.

Se on sinunkin etusi! Lähimmän asiantuntijan yhteystiedot löydät osoitteesta tapiola.fi/elaimet.

Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

! # # ' # ! " ! !"! " ! ! " ! ' '' ' ' ! ' ! !!' " " '! "! !" ! !" ! !

!" ! #' ! !" !"! !

Ä&#x2018; # "! # "! Ä&#x2018; ' #% !% *%*"* '($%($ & $ $"!! & # ! &

*%*% " & $ ' $% !% % $&!# (+$ && % &! $% (+$ Ä&#x2018; '% ! $ $"!! & $% # ! & &

# "

'!$$ # ' # &$ " !

"&

# ' #% !% "& )

$& & #!

! "

$$$ # !

& #

Syksyllä 2011 alkaa neljä näyttÜtutkintoon valmistavaa koulutusta: urheiluhierojakurssit Espanjassa ja Tampereella sekä Hevoshierojakurssi ja Koirahierojakurssi. Saat ammatin vuodessa ja lisäksi potkua tulevaisuuteen: tutkintotodistuksella pääsee suoraan AMK:n sisäänpääsykokeeseen, vaikka ei todistusarvosanat siihen muuten oikeuttaisi.

Tampereen Urheiluhierojakoulu kurssitiedustelut (03) 211 0049 tu@tu.fi www.tu.fi

betoniseinät talleihin ja maneeseihin karsinat, ikkunat, ovet, aidat ym.

ww w . h orsem anfi nl andi a.f i GranĂĽsa hevostila

3 4

-'! *&+,$$

&&((! &#*&./

tilaa hevosille Inkoo, 40 km Hkistä

3

111 "&))+!.-!/.!./0. $& 4 4 &+$, "&))+!.-!/.!./0. $&

â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x201C; hevospaikkoja, 30 ha yksilĂśllistä ratsastusopetusta â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x201C; yksilĂśllistä luonnollistaratsastusopetusta hevostaitoa â&#x20AC;&#x201C; kilpavalmennusta â&#x20AC;&#x201C; (ongelma)hevosten koulutusta â&#x20AC;&#x201C; hevosten koulutusta vapaita pihattopaikkoja â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x201C; luonnollista hevostaitoa maneesi 24x65, â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x201C; maneesi 24x65,kenttä kenttä30x70 30x70

www.granasa.fi 040 732 4620 Annika Schulman/Ă&#x2026;sa GrĂśnlund

$!

#

""" !

Myynti, vaihto, huolto - edullinen rahoitus!

Vaunutoimitus koko maahan sopimuksen mukaan info.boeckmanncenter.fi p. 0400-600 901

www.boeckmanncenter.fi

Satulansovitukset ammattitaidolla ELĂ&#x201E;INYSTĂ&#x201E;VĂ&#x201E;SI HYVINVOINNIN PUOLESTA

â&#x20AC;˘ Satulasepän palvelut â&#x20AC;˘ Hevosvarusteiden korjaus ja valmistus â&#x20AC;˘ Koirille pannat ja taluttimet kristallikoristein

! #

#" " #

#

www.horsewell.fi

www.satulahuone.fi Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 041-4450 307

## # " ##

0504644541

VUDEK A.FI

Tilaa uusi Hevoskuvasto!

Rehut Rehutja ja satulat satulat ammattitaidolla ammattitaidolla www.vixen.fi www.vixen.fi

0400-310100

Christ Carat 2 7390 sis. alv.

Suomen Ratsutarvike Oy

PL 162 â&#x20AC;˘ 04201 Kerava 09-873 4790

AISAPOIKA EQ-TRAILER HEVOSTILAN MONITOIMIKĂ&#x201E;RRY Estetarvikkeiden siirtoon ja kentän hoitoon

045 651 9980

www.piccola.fi HUMBAUR TRAILER CENTER

Siuntiontie 58, 02580 SIUNTIO, p. 040 551 3523

LAAJAVALJAS Keski-Suomessa

!

!

"

www.laajavaljas.net

!

YPĂ&#x201E;JĂ&#x201E;LLĂ&#x201E; HYVĂ&#x201E;N PALVELUN

E ENTAJILL ITSERAKT -paketteja PRE CU Lepolantie 2, Ypäjä, avoinna myÜs vkl Puh. 045-656 9568 ja 0500-307 391 www.ratsuriihi.fi

â&#x20AC;˘ Siirrettävät hirsitallit teräsrungolla ja betonilattioilla, ym. â&#x20AC;˘ Ulkokarsinat myĂśs kiinteillä perustuksilla. â&#x20AC;˘ Perinteiset tallit elementtitoimituksina. â&#x20AC;˘ Talliremontit CONSTALL KY / Artjärvi 0500-771 923 www.constall.fi

Handmade equestrian luxury

!!

!!

Maksaako pankkisi korkoa tilisi alhaisimman saldon mukaan?

Meillä se maksetaan jokaisen päivän saldolle.

Lisää syitä pankin vaihtamiseen löydät osoitteesta tapiola.fi/pankki

Reilumpaa pankkipalvelua.

Palveluntarjoaja: Tapiola Pankki Oy