Hippos 01/2011

Hööks - Tunnemme hevoset -

VANTAA Puh. 09 231 340 10 Ma - pe 10 - 20, la 10 - 16 YLÖJÄRVI Puh. 03 273 0506 Ma - pe 10 - 19, la 10 - 16

ILMAINEN LINJA KELLON YMPÄRI 0800-770 700!

WWW. HOOKS.FI

UUSI KUVASTO! Jos olet jo Hööksin asiakas, kuvasto tulee sinulle automaattisesti.

Hööks

HEVOSURH

Postituskulut (6,50) sekä postiennakkomaksu (3,15) veloitetaan. Yli 300,- tilaukset postikuluitta.

Täydellinen 60 päivän palautusoikeus. Emme valitettavasti voi toimittaa alle 22,- tilauksia.

KEVÄT/KESÄ

2011

EILU

1 50

GOLD MEDAL® 600671 AMBITION FLEECE

GOLD MEDAL® 300662 CERES SUITSET

CRW® 120178 CASORIA PIKEE

3450

7850

1590

HORSEHEAD® 100729 SUPREME RATSASTUSHOUSUT ALK

7890

Tendenciosos

Kaikkea ratsastaj alle, hevoselle & koi ralle www.h ooks.fi

2010-12-07

12 03

Täyttä hevoselämää.

KESÄN 2011 LEIRIT ja MEETINGIT Leirit 2011: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

Sennuleiri 30.5. - 3.6.

Koululeiri 5.6.-10.6.

Esteleiri 19.6. - 23.6.

Koulu- ja esteleiri I 26.6. - 1.7.

Koulu- ja esteleiri II 3.-8.7.

Kenttäleiri 10.-15.7.

370 euroa 400 euroa 370 euroa 400 euroa 400 euroa 400 euroa

Valmennusleirit 2011: 7.

8.

Poni + Juniorimeeting 17.-21.7.

Hakulomake www.hevosopisto.fi, haku 31.3. mennessä Seniorimeeting 24.-28.7.

420 euroa

420 euroa

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lisätiedot leireistä www.hevosopisto.fi • Koulutus • Kilpailut • Elämykset •

www.hevosopisto.fi

Hanki parempi vakuutus Kun olet Suomen Ratsastajainliiton jäsen tai sinulla on Green Card, sinulla on jo tapaturmavakuutus. Se turvaa sinulle hyvän hoidon, jos loukkaannut ratsastaessa tai hevosta hoitaessasi.

Nyt voit tehdä vakuutuksestasi vieläkin paremman: • hoitokulujen korvaus nousee 10 000 euroon saakka tapaturmaa kohden • lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa korvataan 10 kertaa • ortopediset sidokset korvataan • jos varusteiden leikkaaminen on välttämätöntä tapaturman hoitamiseksi, tilalle hankittavien varusteiden kustannuksia korvataan 500 euroon saakka • vakuutuksessa ei ole omavastuuta.

Parempi vakuutus maksaa perusvakuutuksen maksun lisäksi vain 10 euroa vuodessa!

Tee näin: Naputtele ratsastus.fi ja klikkaa banneria, jossa lukee Parempi tapaturmavakuutus. Seuraa ohjeita. Seuraavan kerran voit nousta ratsaille turvallisemmin mielin.

Tapaturmavakuutuksen tarjoaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola.

Tätä kysymystä olen pohtinut elämässäni muutamia kertoja. Aina olen päätynyt samaan lopputulokseen. Minulla ei ole riittänyt uskoa omaan tunnollisuuteeni, ahkeruuteeni ja ajankäyttööni. Hevonen on jäänyt hankkimatta.

Moni päättää rohkeasti toisin. Rekisteröityjä ratsuja ja poneja tuotiin maahan viime vuonna 2 200 kappaletta. Ratsuja ponivarsoja syntyi tuhat. Puhumattakaan rekisteröimättömistä tuonneista.

Hevosen osto ei ole yksinkertainen tapahtuma. Siinä tarvitaan malttia ja asiantuntija-apua. Siinä on myös kestettävä pettymyksiä.

Onneksi useimmat hevoskaupat onnistuvat ja siitä syntyy pitkä ja ikimuistoinen matka. Parhaimmillaan se tuo elämään paljon iloa, uusia kokemuksia ja tunteita. Nuorena oman hevosen saanut ratsastaja kasvaa tunnolliseksi ja luotettavaksi myös muissa toimissaan. Kun tätiratsastaja päättää antaa rakkaalle, eläkeikää lähestyvälle opetushevoselle kodin loppuelämäksi, molemmat ovat löytäneet täydellisen parin.

Oman hevosen nurja puoli on ikävämpi tarina. Monessa tallissa seisoo se unelmien ratsu, joka on ostettu ehkä hieman liian pikaisella päätöksella. Aluksi kaikki on sujunut hyvin, mutta sitten ratsastajan mieli on muuttunut. Hevonen unohtuu talliin ja liikkuu enää vain aitauksessaan. Sen kunto rapautuu eikä se enää yllä hyviin suorituksiin.

Jos hevosen perheessä ei ole tarpeek-

si hevostaitoja tilanne riistäytyy käsistä.

Jos hevostaidot ovat vain ratsastustuntien varassa, jää usein paljon oppimatta. Ratsastaja saattaa saada alleen valmiiksi satuloidun ratsun, ja antaa sen tunnin jälkeen suoraan hoitajalle.

Ratsastuslerillä hoitoponi tuntuu melkein omalta, sanoo 10-vuotias Mette leirijutussamme. Leirillä opitaan hevostaitoja myös teoriatunneilla ja vapaa-ajalla, joka kulutetaan ratsuja hoitaen ja välineitä huoltaen. Ja hevosista jutellen. Se on hyvä pohja tuleville valinnoille, jopa päätökselle hevosen hankinnasta.

Siuntion hyvinvointikeskuksessa voi kokeilla kuntotestausta ja kuunnella esteratsastaja ajauksia oman kunnon merkityksestä ratsastuksessa. Kuntopäivän teemana on ratsastajan ja hevosen fyysisestä kunnosta huolehtiminen.

Muita aiheita ovat Horsebic-liikunta ja ratsastajan kehonhallinta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset päivään: kielo.kestinmaki@ratsastus.fi .

TAIDENÄYTTELY 10-20.2.2011 Näyttely avoinna ark.10-18, la10-15

K

un aiot hankkia hevosen, mieti, mitä aiot hevosella tehdä. Haluatko kilpa- vai harrastehevosen? Laske kuinka paljon rahaa ja aikaa sinulla on. Tee toivomuslista hevosen ominaisuuksista. Vertaa sitä käytettävissä olevaan rahamäärään ja päätä, mistä toiveista et voi luopua.

Jos haet harrastehevosta, sen pitää olla helppo käsitellä ja luotettava. Sen liikkeissä pitää olla mukava istua. Sen pitää toimia sekä yksin että muiden hevosten kanssa ratsastettaessa. Tarvitset avuksesi henkilön, joka osaa arvioida näitä ominaisuuksia.

Minkä ikäisen hevosen haluat? Osaatko kouluttaa nuoresta hyvä ratsun, vai ostatko koulutuspalvelut ammattilaiselta?

Jos haet kilpahevosta, millä tasolla aiot kilpailla?

Tarvitsetko opetusmestarihevosen? Tee suunnitelma pää- ja välitavoitteineen. Pyydä valmentajaasi arvioimaan onko suunnitelma realistinen. Esimerkiksi SMkilpailuun tähtäävä viimeistä juniorikauttaan kilpaileva ei voi hankkia hevosta, joka ei osaa laukanvaihtoja.

Kun tiedät toiveesi ja tavoitteesi, pyydä videoita sopivista myytävistä hevosista. Voit ensin käydä kokeilemassa hevosta yksin. Haluat nähdä sen ratsastettuna ja kokeilla sitä. Jos se kiinnostaa, kokeile sitä toisen kerran valmentajasi kanssa. Nyt haluat nähdä hevosen tallissa, tutkia sen sekä seurata sen käytöstä kun se laitetaan kuntoon. Sitten ratsastat itse, jotta tunnet miten se toimii ilman esiratsastusta. Ratsastajan ja hevosen suhde on kuin avioliitto.

Sinun täytyy tietää millaisen hevosen kanssa pärjäät ja voit onnistua.

Kun olet löytänyt hevosen, jonka haluat ostaa, tarkista sen kilpailutulokset. Jos se on kilpailut tasaisesti, se on todennäköisesti ollut terve ja säännöllisessä valmennuksessa. Seuraava askel on ostotarkastus.

Valitse oma eläinlääkäri ja ole läsnä tarkastuksessa.

Mitä vaativampaan työhön hevonen tulee, sitä kattavampi tarkastuksen pitää olla. Kansainvälisiä hevosia hankkiessani pyydän jalkojen ohella röntgenkuvat myös niskasta ja selästä. Pitkälle koulutetuista hevosista pyydän myös jänteiden ultrauksen ja verikokeen dopingnäytettä varten. Täydellistä hevosta ei ole. Jokaisen hevosen kohdalla pitää punnita hyviä ja huonoja ominaisuuksia ja päättää minkä kanssa pystyy elämään.

J E W E L L E R Y

C O L L E C T I O N

TERVETULOA! Mikaela & Artturi Soratie Momba & Timo Soratie

J

uha Erolan Muistoja Talin laukkaradoilta avaa kiinnostavan ikkunan ratsastusurheilumme ja hevosjalostuksemme alkuvaiheisiin 1920-luvulta toisen maailmansodan myllerrykseen.

Suomalainen laukkaurheilu eli kulta-aikaansa vuosina 1929-1939, ja sen merkitys oli valtava kehitettäessä kotimaista urheiluhevosta ja puolustuslaitoksen ratsuhevosta, nykyratsujemme edeltäjiä.

– Hevosurheilun historiassa on paljon pieniä unohdettuja yksityiskohtia, joiden merkityksen laajuus avautuu kokonaisuutta laajemmassa mittapuussa tarkasteltaessa. Vaikka laukkaurheilun aikajänne jäi lyhyeksi, oli innoittavaa tarkastella sen kokonaismerkitystä tämän päivän ratsastajan näkökulmasta, Erola kertoo.

– Oli mielenkiintoista huomata valtava innostus, panostaminen ja talkootyön merkitys, joilla saatiin aikaan Taliin kansainväliset mittapuut täyttävä hevosurheilualue laukkaratoineen.

Pöytäkirjoista ja muistiinpanoista käy ilmi pyyteetön yritteliäisyys hevosurheilun puolesta. Samat ongelmat varjostavat osaltaan tämän päivän urheiluratsastusta myös ja pieni talvisodan

henki ei olisi pahasta nykyisinkään, kirjailija muistuttaa.

Erola työskentelee Ypäjällä toimivan Suomen Hevosurheilumuseon museomestarina. Hänellä on pitkä ja monipuolinen tausta hevosmiehenä ja ratsastajana. Hän on myös opettanut Hevosopistolla ratsastusurheilun historiaa.

– Me nykyajan ratsastajat emme aina ajattele, kuinka paljon vaikeammissa olosuhteissa tuon ajan ihmiset loivat meille kulttuurin ja valmiudet vastaanottaa tämän päivän haasteita. Vaikka ei olisikaan varsinaisesti kiinnostunut laukkakilpailukulttuurista, kirja tarjoaa tietopohjaa suomalaisen urheiluhevosen kehittämisestä.

– Oman urheilulajin historian tuntemisen tärkeyttä ei voi sivuuttaa millään osa-alueella. Sen tärkeys korostuu jalostuksen tuntemisella, valmennusmetodien ymmärtämisellä ja tietysti hevosen hoidon merkityksellä kilpaurheilussa. Kirja kertoo paljon tuon ajan kilpailijoista ja hevosten valmennuksesta, asioista, jotka vaikuttavat urheiluumme myös tänä päivänä.

Hevosurheilumuseon arkistosta löytyneet ratsumestari Werner Walldenin

muistiinpanot laukkahevosen valmentamisesta ja kilpailuttamisesta on sisällytetty kirjaan lyhennettynä. Walldenin neuvot ovat pääpiirteittäin täysin käyttökelpoisia ja osuvia nykyäänkin.

– Totta kai asiat muuttuvat tutkimuksen myötä suuntaan jos toiseen, mutta hevosen perushoidon tavoitteet maalaisjärjellä ajateltuna pysyvät samoina.

Ehkä huolestuttavaa nykyisin on, että kaikki vanha tieto pyritään heittämään romukoppaan. Joskus unohdetaan että hevosella on oikeus olla hevonen ja saada hoitoa hevosena, ei omituisena ihmisen omien mielihalujen heijastajana.

Kirja piirtää eloisan aikalaiskuvan, jota huippuratsastaja Aili Nevalaisen albumeista saadut valokuvat valottavat hienosti. Laukkakilpailujen kulta-aika hehkui kansainvälistä tunnelmaa ja iloista seurapiirielämää.

– Toki oli hauska uppoutua iloisen 1920-luvun tunnelmaan sekä seurapiiri-ilmiöihin, jollaisia nykyisin on vaikea tavoittaa. Tunnustan että arvostan frakkeja, valkoisia pöytäliinoja ja hyvää käytöstä, Erola sanoo.

Juha Erola Muist j T li l kk

OLDENBURGER

Sohn der Sonne from the Spring Elite Auction 2010 Swedish Champion 2010

1. ja 2. huhtikuuta 2011

74. Eliittihuutokauppa Mukana: • 40 huipputason kouluratsua • 15 huippuhyppääjää • 33 korkealaatuista ponia

Last Champ from Spring Elite Auction 2010

OLDENBURGER PFERDE ZENTRUM VECHTA Grafenhorststr. 5 49377 Vechta · Germany Tel.: +49-44 41-93 55-12 or -31 Fax: +49-44 41-93 55-55 www.oldenburger-pferde.com

H

evonen on maalauksen aiheena yhtä vanha kuin ihminen. Yksi tämän ajan suosituimmista ja taitavimmista hevosten kuvaajista on Jean Louis Sauvat, jonka pastelli- ja hiilipiirroksia ja hevosveistoksia on nähty Suomessa Akoyan tiloissa Horse Show´ssa, Espoon Master Golfin ravintolassa sekä kesänäyttelyissä. Nyt Sauvatin upeita teoksia on esillä Helsingissä.

Jean Louis Sauvat (s. 1947) on neljännen polven taiteilija, hänen isoisoisänsä kuului samoihin piireihin kuin esimerkiksi Henri Touloise-Lautrec ja Georges Seurat. Sauvat on myös Grand Prix -tason ratsastaja, joka on noussut päivittäin satulaan jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Sauvat kuvaa vapaita hevosia levossa ja liikkeessä. Joskus mukana on myös tunnistettava ratsastaja, klassisen rat-

sastuksen mestari portugalilainen Nuno Oliveira (1925–1989), Sauvatin oppimestari ja ystävä.

Hevosen anatomiaa tutkiva Sauvat tekee myös veistoksia, joissa eläimen rakenne on viipaloitu levyiksi ja linjat taivutettu metallitangoista. Vaikuttavimpia ovat hänen lähes elävän kokoiset ilmeikkäät ja voimaa uhkuvat hevospiirroksensa, joissa aihe tulee lähelle katsojaa.

Jean Louis Sauvatin hevostaiteesta on julkaistu myös laaja, ranskankielinen teos, johon tekstin on kirjoittanut Sauvatin maamies, hevosesityksiä suunnitteleva ja toteuttava taitoratsastaja Bartabas.

Sekä Sauvat että Bartabas työskentelevät Versaillesin ratsastusakatemiassa, jonka upeasti entisoidyissä tiloissa Sauvat opettaa kuvataiteita ja Bartabas tekee koreografioita akatemian ratsastusnäytöksiin.

M

ikaela Lindh on noussut kansainvälisen kouluratsastusmaailman nimeksi hevosensa Más Guapon kanssa saavuttamansa GP-menestyksen myötä.

Kouluratsastus ei ollut kuitenkaan Lindhin ykkösvaihtoehto. Ponivuodet kuluivat telinevoimistelun parissa.

– Kuuluin telinevoimistelun maajoukkueeseen ja voimistelin kuusi päivää viikossa tähtäimenä olympialaiset, Lindh kertoo. Tykkäsin lajista hurjasti, mutta vartalo ei kestänyt kovaa treenaamista.

Lindh palasi lapsena veljensä kanssa aloittamansa harrastuksen pariin. Telinevoimistelu vaihtui ratsastukseen.

Turkulaisen Lindhin ratsastusura alkoi Lindströmin talleilta, Kaarinasta.

– Sieltä sain pohjan hevostaidolleni. Teimme hevosten kanssa kaikkea mahdollista.

Lindh aloitti kilpauransa este- ja kenttäratsastuksessa, joissa hän saavutti myös

SM-tason sijoituksia. Kouluratsastuksen pariin Lindh ajautui saatuaan 16-vuotiaana isältään hevosen, joka ei halunnut hypätä. Lindh starttaili hevosensa kanssa helppoja alueluokkia. Ikäkausikilpailut jäivät kilpailematta taloudellisten resurssien puuttumisen vuoksi.

Estetallilla ei myöskään osattu neuvoa kilpakouluratsastuksessa.

Parikymppisenä Lindh siirtyi Kuusiston tallin osakkaaksi. 14-vuotiaasta ratsastustunteja pitänyt Lindh sai ratsutettavakseen yksityishevosia ja valmennettavien määrä kasvoi niin, että työllä oli mahdollista elää. Turun Sanomissa mainospiirtäjänä toiminut Lindh ryhtyi päätoimiseksi valmentajaksi.

– Oli mahdotonta olla päivätöissä kahdeksan tuntia ja sen jälkeen tallilla toinen mokoma. Niinpä luovuin oikeista töistä ja ryhdyin ratsastamaan tosissani.

Viiden Kuusiston tallilla vietetyn vuoden jälkeen Lindh perusti Raadelmaan ratsastuskoulun Lilli Luoman ja Heli Hirvon kanssa. Vuoden jälkeen Lindh perusti oman yrityksen, Equidaen, jossa hän keskittyi valmentamaan ikäkausiluokissa kilpailevia ratsastajia.

– Pääsin työskentelemään poni-, juniori- ja nuorten ratsastajien kanssa, joilla oli paitsi halua panostaa lajiin myös vanhemmat, jotka tukivat kilpailemista.

Se mahdollisti treenaamisen ja kilpailemisen hyvillä ratsuilla. Lindhin valmennettavat voittivat muun muassa junioreiden PM-kultaa 1999.

– Nuoria on mukava valmentaa. Heille pääsee alusta asti opettamaan kaiken ratsastuksen perusteista ja hevostaidosta, eikä aika mene opittujen virheiden korjaamiseen.

Jos haluaa huipulle, täytyy ymmärtää ruohonjuuritaso.

Luoma ja Lindh toivat Raadelmaan kansainvälisiä valmentajia oman ratsastuksensa tueksi. Lindh kehittyi vauhdilla saavuttaen voittoja ja sijoituksia kansallisissa luokissa Inter-tasolle saakka.

Saksasta Raadelmaan kutsuttiin Johnny Hilberath. Hasse Hoffmann saapui Tanskasta.

Vuonna 1996 Lindh matkusti itse Tanskaan valmentautumaan.

– Minulla oli silloin Katja Kuistilan omistama Frederik. Se oli hankala ja railakas ratsu, jonka jätin Hoffmannin luo Tanskaan ja kävin siellä itse kuukausittain valmentautumassa.

Pitkään Tanskassa valmentautumassa käynyt Lindh päätti muuttaa asumaan maahan vakituisesti vuonna 2001.

Nykyään Lindh pyörittää 30 hevosen Sø-

ostajaehdokas kokeili Masia sen upean piaffin ja passagen takia, mutta ruuna ei mennyt kaupaksi sekä haluttomuudestaan laukanvaihtoihin että hyperaktiivisen luonteensa vuoksi. Masia piti taluttaa orikuolaimella ja siitä oli vaikea löytää jarruja.

– Masi asui naapurissa, ja ihastuin siihen ensi silmäyksellä sen ollessa 6-vuotias. Yritin ostaa sen jo silloin, mutta se ei ollut kaupan. Myöhemmin hinta nousi minulle liian korkeaksi.

Kun Masi ei mennyt kaupaksi, Lindh sai vihdoin ostettua sen itselleen.

– Jos hevosella on rakenne kunnossa ja potentiaalia askellajeissaan, en hylkää sitä luonteen vuoksi.

Masin työstäminen aloitettiin perusratsastuksella ja askellajien vahvistamisella. Kun yksittäiset vaihdot saatiin onnistumaan, sarjat lähtivät sujumaan heti seuraavana päivänä.

Masin yliaktiivisuus on saatu tasoittumaan säännöllisillä rutiineilla. Se tarvitsee paljon ohjelmaa.

– Uskon, että siltä on puuttunut oma ihminen, jota ilman se on vähän villiintynyt. Nyt kun sillä on meidät ympärillään, se on rauhallisempi, vaikka ensimmäisenä päivänä kilpailuissa on hyvä, jos sen perässä pysyy. lyst-valmennuskeskusta Karlebossa Kööpenhaminan lähistöllä yhdessä miehensä kouluratsastaja Poul Fabricius-Bjerren kanssa.

– Kymmenessä vuodessa olemme luoneet yrityksestä vahvan ja menestyvän.

Teen paljolti samaa työtä kuin ennen Suomessa: valmennan nuoria ratsastajia.

Lindh ratsastaa seitsemän hevosta päivässä ja valmentaa kuutta oppilasta Tanskan maajoukkuetasolla. He noudattavat tarkkaa viikko-ohjelmaa, jossa tiedetään minuutilleen, mitä milloinkin tapahtuu. Kurinalaista valmennusta leimaa telinevoimistelun maailmasta peritty säännöllisyys ja perusteellisuus.

– Vuoden alussa pidämme ratsastajien kanssa kilpailupalaverin, Lindh kertoo.

Tanskan kansallinen kilpailukalenteri vahvistuu vuoden vaihteessa ja myös FEI:n kansainväliset kilpailut ovat silloin tiedossa. Yhteisessä palaverissa jokaiselle valmennettavalle asetetaan kilpailutavoitteet, joiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen valmennussuunnitelma, jota noudatetaan täsmällisesti hevosen kunto huomioon ottaen.

Maineikkaan valmennusuransa lisäksi Lindh on menestynyt kilparatsastajana ja taistellut tiensä Grand Prix - tasolle.

Se ei ole ollut helppoa. Varsinkaan, kun Lindhillä ei ole ollut mahdollisuutta ostaa valmiita ratsuja, vaan ne on pitänyt kouluttaa itse. Se vie aikaa. Lisäksi matkassa on ollut huonoa tuuria.

– Lahjakkaimmille hevosilleni on sattunut aina jotain GP-uran alussa.

Golden Dancer ja Cor-Andro olivat molemmat superlahjakkuuksia, jotka ylsivät Inter-tasolla 75 prosentin suorituksiin. GP-uransa alussa Golden Dancer jouduttiin lopettamaan kaularangan vaurion vuoksi ja Cor-Andro hankosidevamman takia.

– Nyt en jää odottelemaan, että Más Guapollekin tapahtuu jotakin. Kilpailen sillä kun se on terve. Ilman kansainvälistä kokemusta ei synny kansainvälistä rutiinia.

Skovlunds Más Guapo, ”Masi” on 1998 syntynyt DWB-ruuna (isä Master), jonka Lindh osti marraskuussa 2009. Moni

Más Guapon ja valmennettavien lisäksi Lindhin tallissa asuu myyntihevosia, joita hän kouluttaa GP-tason kynnykselle ja myy pari vuodessa. Oma jalostusori Zo Special ja kaksi yhdeksänvuotiasta ”lentävää hollantilaista”, jotka lähentelevät GP-tasoa ja ovat Lindhin tulevaisuudenlupaukset.

– Vanity ja Versace ovat lahjakkaita ja hyviä, mutta omalaatuisia ja todella rasittavia, nauraa Lindh. Minulla on harvoin ihan normaaleja hevosia.

Lindhin unelmaratsu on hevonen, jossa on paljon energiaa, jota säädellä. Hevonen, joka haluaa esiintyä kun se tulee radalle ikään kuin sanoen: katsokaa kuinka hyvä olen.

– Harvalla hevosella tämä on synnynnäistä, mutta sitä voi opettaa.

Hyvät kokemukset ja vaatimalla koulutusvaiheessa kilpailuissa mieluummin liian vähän kuin liikaa, auttavat hyvän kisapään rakentamisessa. Varsinkin hermostunut hevonen tarvitsee kilpailupaikalla paljon aikaa, eikä kukaan saa stressata sen ympärillä. Mitä rauhallisempi

hevosen hoitaja on, sitä parempi on lopputulos. Kipakan ratsastajan ei kannata itse laittaa kisoissa kipakkaa hevostaan kuntoon. Ripeäluonteisella Lindhillä on yleensä nopeita hevosia, joita hän ei itse hoida kisapaikalla.

Tulevaisuudessa Lindh toivoo voivansa pienentää tallinsa toimintaa ja rajoittaa hevosmäärän kahteenkymmeneen. Se mahdollistaisi pienen, tehokkaan tiimin ja laadukkaan tekemisen, jolloin kaikki hoituisi kunnolla ja rauhassa, asia kerrallaan. – On taloudellisesti tuottavampaa ratsastaa laadukkaasti omaa hevosta ja myydä se, kuin valmentaa tuntitolkulla.

Silloin aikaa riittäisi muuhunkin, kuten puutarhanhoitoon. – Olen perfektionisti kotini kunnon suhteen, Lindh paljastaa. Haluan, että maljakossa on aina tuoreita kukkasia. Elämässä täytyy olla laatua.

Paitsi kodinhoitoon, Lindh haluaisi lisää aikaa myÜs kilpailemiseen. Riittävän ajan lisäksi siihen tarvitaan toimiva tiimi. – Nyt minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni oma tiimi.

En edes aikaisemmin ymmärtänyt, kuinka tärkeää se on menestymisen kannalta. Mieheni Poul, valmentajani sekä hoitajani Janica Hiipakka ja Saara Ronkainen mahdollistavat toimintani. – Kouluratsastus on hieno laji. Kun suoritus onnistuu, mitä se tuskin koskaan tekee, se on kuin huumetta, painoton tila.

Onnistumiset ovat kovan tyÜn takana. Lindhin menestyksen salaisuus on sisukkuus ja periksi antamattomuus. – Jos olen asettanut tavoitteen, teen kaikkeni saavuttaakseni sen. Vaikka siihen menisi monta vuotta ja hevosta. Olen aina halunnut ratsastaa isoilla areenoilla ja suurelle yleisÜlle.

Sellaisen toiveen tavoittaminen vaati hyviä kilpailuhermoja. – Telinevoimistelutaustani on muovannut minulle hyvän kisapään, en jännitä. Olen myÜs kilpailuhullu. Mitä tahansa teenkin, haluan voittaa.

Mås Guapon kanssa Lindh tähtää ensin EM-kilpailuihin, sitten olympialaisiin.

Smartex Turnout loimien ainutlaatuiset ominaisuudet

WICKING STAY DRY TECHNOLOGY

WATERPROOF/ BREATHABLE

SMARTEX TURNOUT

¡ Stay-Dry vuori imee kosteuden hevosesta - hevonen pysyy aina kuivana ¡ Erittäin vahva ballistinen nailonpäälliskangas ¡ Vedenpitävä ja hengittävä

Bucas Ltd, Cork, Ireland.

www.bucas.com

- hyvissä merkeissä Avoinna ark. klo 10 – 18, la klo 10 – 14 Kilonkartanontie 2, 02610 Espoo Puh. 09 – 541 9116, faksi 09 – 541 9701

SBUTBTUVT!IJQQPTQPSU GJtXXX IJQQPTQPSU GJ

Myynti : hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan

H

oitoponista tulee viikon aikana melkein oma, oppiminen on mukavampaa ja tehokkaampaa ja ihaninta oli laukka maastossa, huokaavat Helinin sisarukset, jotka ovat aloittaneet jo neljänä vuotena kesälomansa Savisaaren Ratsastuskeskuksen kesäkurssilla. Savisaari valittiin, koska perheellä on kesämökki parinkymmenen kilometrin päässä tallista. Emmi, 13, ja Mette, 10, heräävät aamulla ennen kahdeksaa, yhdeksältä ollaan jo satuloimassa poneja.

Päiväleiri antaa aikaa lepoon usein rankkojenkin päivien jälkeen; kurssilaiset ratsastavat kaksi tuntia päivässä ja

opiskelevat tunnin teoriaa. Lounastauolla leikitään ja uidaan. Leiriltä kotiudutaan kolmen ja neljän välillä, sillä yöpyminen Savisaaren ratsastuskeskuksessa on mahdollista vanhempien luvalla vasta yli 14-vuotiaille.

Tytöt aloittivat shetlanninponeilla alkeiskurssilla ja ovat kesä kesältä vaihtaneet suurempiin poneihin. Viime kesän helppo C-tasoisella kurssilla Emmi ratsasti jo eestinhevosella. Päiväleirille tytöt päätyivät jo alkeisvaiheessa, sillä Helsingin keskustassa asuville tytöille ratsastuksen harrastaminen on haas-

teellista: lähitalleille on jonot ja pidemmälle tytöt eivät vielä osanneet mennä omin neuvoin.

Viikon kurssilla oppi menee perille tehokkaammin ja asiat pysyvät mielessä, kun ne kerrataan päivittäin. Myös tyttöjen äiti Tiina on valmis kuljettamaan kurssilaisia aamuin illoin, sillä kesälomalla on aikaa enemmän. Kokemusta hänellä on myös tyttärien viikkotunneille viemisestä. Se haukkaa arjesta ison palan pitkien välimatkojen vuoksi.

Tyttöjen harrastustavat ovat sittemmin jakautuneet; Emmi on kesäratsastaja ja Mette käy säännöllisesti tunneilla myös kouluaikaan. Mette on päässyt talvisin myös viikonloppuleireille. Savisaaren kursseilla molemmat kertovat oppineensa esteratsastusta ja Emmi kertoo päässeensä viime kesänä eroon hyppykammosta.

Tunneillakäynnin ja leirin ero on selvä: – Leirillä saa kavereita, kun on aikaa tutustua toisiin paremmin. Leiritunnilla saattaa olla vähemmän ratsastajia ja opettajalla on helpompaa keskittyä paremmin jokaiseen ihmiseen, sanoo Emmi.

Leiripaikan sopivan sijainnin lisäksi Tiinan valintaan vaikuttivat myös leirillä jo olleiden kokemukset ja mielipiteet paikasta ja toiminnasta. Myös leiriläisten turvallisuudesta huolehtiminen oli hänelle tärkeä valintakriteeri – Myös hinta vaikuttaa, leirit ovat kalliita. Siksi rahalle on saatava vastiketta eli riittävästi ratsastustunteja, leiri-

läisten pitää saada hoitaa hevosia ja poneja ja ratsastuksen ja hevostenhoidon teoriaakin on leiriläisille tarjottava, sanoo Tiina.

Leirit ovat vastanneet Tiinan ja tyttärien odotuksia. Kun tytöt ovat tulleet leiriltä innoissaan kotiin ja suunnitteleet heti osallistumista seuraavalle leirille, on se merkki, että he ovat viihtyneet.

Tiinan mielestä leirin rento tunnel-

ma ja leiriläisten tasapuolinen kohtelu ja opettaminen ovat tärkeitä kokemuksia. Leiriläisillä pitää olla myös tilaa tutustua toisiinsa.

Sekä tytöt että heidän äitinsä hakevat tietoa ratsastusleireistä enimmäkseen netistä. Heidän kokemuksensa on, että mitä enemmän tietoa leirin sisällöstä saa etukäteen, sitä oikeammat ovat odotukset ja koko leirin onnistuminen varmistuu. Heidän toiveensa onkin, että järjestäjät laittaisivat leireistä ja kursseista mahdollisimman paljon tietoa verkkoon, ihan kaikista yksityiskohdistakin. Lisäksi leirin järjestäjien on osattava neuvoa puhelimitse runsaasti lisää.

Selkokielinen tieto siitä, mitä milläkin leirillä oikeasti on tarkoitus oppia, on myös olennaista sopivan leirin valinnassa. Vanhemmalle, joka ei itse ratsasta, tiedottaminen esimerkiksi leirin tasoista koodeilla ei riitä.

Osallistu Suomen Ratsastajainliiton uuteen jäsenhankintakilpailuun!

Kutsu kaikki ratsastavat tai hevosharrastuksesta kiinnostuneet tuttavasi, kaverisi, siskosi, kaimasi, kummisi tai naapurisi liittymään ratsastusseuran jäseniksi.

Eniten uusia ratsastusseuraan liittyneitä jäseniä kerännyt jäsenhankkija voittaa huippupalkinnon, matkan kahdelle Lontoon Olympian huippukisoihin! Lisäksi kaikkien osallistuneiden ja uusien jäsenten kesken arvotaan huippukisamatkat: Lontooseen, Tukholman Globeniin ja Helsinki Horse Show’hun!

Kaikki vähintään kolme uutta jäsentä hankkineet jäsenhankkijat palkitaan kisalipuilla!

Tule mukaan kilpailuun ja voita upeita palkintoja!

Tehdään ratsastuksesta ja seuratoiminnasta entistä suositumpaa!

KAIKKI jäsenhankkijat, jotka ovat hankkineet vähintään 3 uutta jäsentä, saavat palkinnoksi vapaavalintaisesti: Kaksi fanikatsomolippua Horse Show’n lauantai- tai perjantai-illan näytöksiin syksyllä 2011 TAI Kaksi lippua Finnderbyyn kesällä 2011 TAI Kaksi lippua Hamina Bastioniin kesällä 2011 KAIKKIEN jäsenhankkijoiden ja kaikkien uusien (kampanjan kautta) jäseniksi liittyvien kesken arvotaan: Matka kahdelle Lontoon Olympiaan joulukuussa 2011 Matka kahdelle Tukholman Globeniin syksyllä 2011 Kaksi lippua + hotellipaketti kahdelle henkilölle Horse Show’n sunnuntain maailmancupiin 2011 Tallink Siljan Linen risteilylahjakortteja kahdelle Kirjalahjapaketteja KOLME parasta jäsenhankkijaa palkitaan lisäksi: Voittaja saa kahden hengen matkan Lontoon Olympiaan 2011 Toiseksi eniten jäseniä hankkinut voittaa Nokia N 8 -älypuhelimen Kolmanneksi eniten jäseniä hankkinut saa kaksi lippua vuoden 2011 Horse Show’n lauantaipäivään, lauantai-iltaan ja sunnuntain World Cup - näytökseen + hotellipaketin kahdelle Scandic Hotelsissa Helsingissä

Houkutt ratsastusseele ura lisää jäseniä an – voita matk Lontooseen a !

Suomen Ratsastajainliittoon kuulutaan jäsenseurojen kautta. Jäsenseuroihin kuuluvat saavat jäsenetuina mm. kattavan tapaturmavakuutuksen, jäsenkortin ja Hippos-lehden. Ratsastajainliiton yhteistyökumppanit myöntävät SRL:n jäsenille kaupallisia etuja, kuten alennuksia polttoaineesta ja ratsastusmatkoista.

Kilpaileminen ja ratsastusmerkkien suorittaminen edellyttää kuulumista johonkin ratsastusseuraan.

Suomen Ratsastajainliiton yhtenä pääpainopisteenä on edistää ratsastukseen liittyvää seuratoimintaa. Jäsenseurojemme ja jäsentalliemme kautta haluamme varmistaa kaikille ratsastusta harrastaville monipuoliset ja turvalliset olosuhteet ratsastuksen ja hevosten parissa. Ratsastusseuroja on Suomessa n. 450, joten jokaiselle löytyy varmasti oma!

JÄSENHANKINTAKILPAILU on voimassa 1.2.–1.6.2011 välisen ajan.

KAMPANJA koskee vain uusia SRL:n jäsenseuroihin liittyviä henkilöitä, ts. henkilöllä ei ole saanut olla voimassa olevaa täys- tai perhejäsenyyttä mihinkään ratsastusseuraan vuonna 2010.

GREEN CARD -JÄSENET ja seurojen kannatusjäsenet vuodelta 2010 voivat olla mukana kampanjassa.

HUOM. Uuden jäsenen jäsenmaksu pitää olla maksettu kyseisen kampanjan aikana, jotta hänet voidaan laskea mukaan kilpailuun!

Lisätietoa ratsastuksen seuroista ja seurojen yhteystiedot löytyvät SRL: n nettisivujen seurahakurista: www.ratsastus.fi.

Ilmoita luettelo kaikista uusista (täys- tai perhe)jäseneksi liittyvistä jäsenistä joko sähköisesti osoitteeseen nina.kaipio@ratsastus.fi tai postitse SRL/ Nina Kaipio, Radiokatu 20, 00093 SLU Mainitse viestissäsi/kirjeessäsi seuraavat asiat: oma nimesi, yhteystietosi (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) ja oma ratsastusseurasi uusien jäsenten nimi ja seura, johon jäsenet ovat liittyneet oma vapaavalintainen lippuvaihtoehtosi (HIHS, Finnderby, Hamina), mikäli ilmoitat vähintään 3 uutta jäsentä kilpailuun Kaikkiin voittajiin otetaan yhteyttä kilpailuajan päätyttyä. Tulokset julkaistaan SRL: n Internetsivuilla sekä Hippos-lehdessä.

HUOM. Kaikki uudet jäsenet ilmoitetaan yhdellä kerralla! Kannattaa siis kerätä jäseniä koko kevätkauden ajan ja ilmoittaa kaikki jäsenet kampanjan lopussa. Huolehdithan myös siitä, että jäsenet ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Vain jäsenmaksunsa kampanjan aikana maksaneet lasketaan mukaan kilpailuun!

Lisätietoja: SRL/ Nina Kaipio, nina.kaipio@ratsastus.fi, puh. 040 197 4572

L

eiripaikkaa kannattaa miettiä huolella ja ajan kanssa. Seuraavia kysymyksiä on hyvä pohtia: Millaiselle leirille haluat? Onko talli SRL:n hyväksymä? Mikä on leiriin varattu budjetti? Voiko oman hevosen ottaa mukaan?

Kuinka kaukana leiripaikka sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Ammattitaitoinen opettaja, koulutetut hevoset sekä asialliset tilat luovat turvalliset puitteet leirille. Mieti tarkkaan, mitä haluat. Haluaisitko vaellusleirille, jossa pääset ratsastamaan vaihtelevissa maastoissa vai kunnon koulu- tai estevalmennusleirille, jossa ei hikipisaroita säästellä? Vai haluaisitko opetella oman hevosen pitämistä?

Varmista, että leiri tarjoaa sinulle juuri sitä mitä etsit. Jos haluat kehittyä ratsastajana ja ratsastaa mahdollisimman paljon, voisitko olla valmis tinkimään esimerkiksi majoitustilojen täydellisyydestä?

Kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja sekä käydä paikan päällä etukäteen, jotta leiri varmasti täyttää odotuksesi.

Tallien kotisivuilta löytyy paljon tietoa.

Suosituksia kannattaa kysyä kavereilta, oman tallin porukalta ja ratsastuksenopettajalta.

tulee helposti hiertymiä.

Jos leirillä on uimapaikka, muista uimapuku! Lisäksi mukaan tarvitaan omat pesetymistarpeet ja lääkkeet.

Ota mukaan myös muistiinpanovälineet. Niitä tarvitaan teoriatunneilla ja voit kirjoittaa muistiin uusien kavereiden yhteystiedot. Kamera on hyvä olla mukana, jotta saat tallennettua leirin kohokohdat. Ja muista vesipullo. Sitä tarvitaan helteellä.

Ota mukaan ratsastusvarusteesi. Jollet omista esimerkiksi kypärää, varmista leiripaikasta, voiko kypärän lainata. Pakkaa riittävästi vaihtovaatteita, etenkin maneesittomilla talleilla ja vaelluksilla tarvitaan sateenpitävät varusteet. Leiriä varten kannattaa varata sisään ajetut kengät, ratsastussaappaat ja -housut, sillä uusissa vaatteissa ja kengissä

Leirillä väsyy enemmän kuin tavallisesti.

Varaudu reippaaseen menoon ja toiminnallisiin päiviin. Leiri on ainutlaatuinen ja upea kokemus, joten nauti mahtavista maisemista, uusista hevosista ja ihanista ystävistä. Muista avoin mieli, ole ystävällinen, iloinen ja auttavainen. Tallin säännöt ovat voimassa myös vieraassa paikassa.

Parhaat paikat menevät heti, jopa edellisvuoden syksyllä, mutta leiriä valittaessa ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Tarkista, että leirin taso on sinulle sopiva, pyydä tarvittaessa ratsastuksenopettajaa arvioimaan ratsastustasosi.

Alkeisleireille voi yleensä mennä, vaikkei olisi lainkaan ratsastuskokemusta.

Mikäli haluat oman hevosen mukaan, varmista leirn järjestäjältä, onko se mahdollista ja sisältyykö leirin hintaan myös hevosen hoito ja ruokinta.

Muistathan, että varausmaksua ei yleensä palauteta peruutustapauksissa ilman lääkärintodistusta, joten ilmoittautuminen on sitovaa.

S

uunnitellessasi hevosen ostoa, ota heti alusta lähtien projektiin mukaan ratsastuksenopettajasi tai valmentajasi. Hän tuntee sinut ja taitosi. Lisäksi hänellä on käsitys siitä, millainen hevonen olisi sinulle sopivin. Käy hänen kansaan läpi toiveesi ja tavoitteesi sekä käytettävissäsi oleva rahamäärä. Vastaa rehellisesti kysymykseen onko sinulla varmasti aikaa ja intoa käydä tallilla joka päivä, joka säässä.

Varaa aikaa myytävien hevosten etsimiseen, videoiden katseluun ja talleilla käymiseen hevosia kokeilemassa. Kiire on huono seuralainen hevosen hankinnassa. Kartoita alueesi tallipaikkatilanne ajoissa ennen hevosen hankkimista.

Kun olet löytänyt mieleisesi hevosen, on aika perehtyä hevoskaupan paperipuoleen ennen kaupan tekoa.

Ostajan kannattaa tarkastaa Suomen Hippoksen hevosrekisteristä, että hevonen on myyjän. Mikäli hevonen on toisella henkilöllä myytävänä, tarkista, että hänellä on oikeus tehdä kauppa omistajan puolesta.

Jokaisella hevosella on passi tai alkuperätodistus, jonka tiedot on hyvä tarkistaa. Vertaa passin väri-, merkki-, polttomerkki- ja muita tunnistetietoja hevoseen. Mikäli et itse osaa tätä tehdä, pyydä avuksesi joku, joka osaa.

Seuraavaksi ostajan pitää sopia myyjän kanssa hevosen ostotarkastuksesta eläinlääkärillä. Ostajan oikeus on valita eläinlääkäri, joka tarkastuksen tekee.

Viisas ostaja on mukana kun tarkastus tehdään. Ilman ostotarkastusta ei he-

vosta pidä hankkia. Tarkastuksen yhteydessä eläinlääkäri lukee hevosella tunnisteena mahdollisesti oleva mikrosirun ja varmistaa ikäarvion hampaista, mikäli tarkka ikä ei ole tiedossa.

Ostotarkastuksen kustannukset ovat hyvin sijoitettua rahaa. Terveen ja sairaan hevosen ylläpito maksaa yhtä paljon, mutta sairauksista on lisäkustannuksia.

Ostotarkastuksen yhteydessä voi myös pyytää hevoselle vakuutustarkastuksen.

Kun hevonen on ollut ostotarkastuksessa ja ostaja on sen päättänyt sen hankkia, on aika tehdä kirjallinen kauppakirja. Malli täyttöohjeineen löytyy esimerkiksi Suomen hevosenomistajain keskusliiton nettisivulta www.shkl.net/ kauppakirja.pdf. Vakuuta hevonen ostohetkestä alkaen.

Täytä Suomen Hippoksen nettisivulta löytyvä omistajanvaihdosilmoitus ohjeiden mukaisesti ja toimita se Suomen Hippokseen kahden viikon kuluessa kaupasta.

Varsinkin kilpahevosten hankkiminen ulkomailta on yleistä. On luotettavinta käyttää suomalaisten, Euroopassa vakiintuneiden ammattimaisten hevoskauppiaiden ja kilparatsastajien palveluita. Heidän avullaan esimerkiksi puutteellinen kielitaito ei aiheuta harmeja.

Ota ulkomaille lähtiessäsi mukaan luottohenkilö, ratsastuksenopettajasi tai valmentajasi. Ulkomailla pääsee kokeilemaan useita hevosia yhdessä paikassa suurilla kauppatalleilla, mutta samaa hevosta pääsee ehkä koeratsastamaan vain

kerran. Sinun on vaikeaa päästä vaikuttamaan ostotarkastuksen tekevän eläinlääkärin valintaan, etkä ehkä itse pääse paikalle kun tarkastus tehdään.

Osa ulkomailta hevosia ostavista pyytää lähettämään ulkomaisen eläinlääkärin tutkimustulokset ja röntgenkuvat omalle eläinlääkärilleen Suomessa, mutta tämä ei ole sama asia kuin hevosen tutkiminen. Myös ulkomailta ostettu hevonen on hyvä vakuuttaa heti ostohetkestä alkaen. Mikäli et itse hae hevosta Suomeen, se saattaa joutua odottamaan tilaamaasi kuljetusta myyjän luona. Suomalaisen kuljetusliikkeen, jolla on kaikki asianmukaiset luvat, hinta yhden hevosen kuljetuksesta Hollannista, Belgiasta tai Saksasta Suomeen on noin 4 500 euroa. Hinta laskee jos samaan kyytiin tulee useampia hevosia.

Hevosten tuominen Suomeen EUmaista, Norjasta ja Sveitsistä on vaivatonta. Täydelliset tuontia ja tuotavien hevosten terveyttä koskevat määräykset ja ohjeet ovat luettavissa Eviran nettisivuilta.

Suomeen tuotu ratsu pitää tunnistaa ja rekisteröidä Suomen Hippokseen.

EU:n komission hevoseläinten tunnistamista koskeva asetus astui voimaan 1.7.2009. Asetuksen mukaan kaikki rekisteröimättömät hevoseläimet tulee tunnistaa ja merkitä Suomen Hippoksen rekisteriin. Ota yhteyttä Suomen Hippokseen ennen hevosesi saapumista maahan. Tunnistuksessa saattaa olla jonoa.

Onnea

upean Bates NEW Isabell-satulan ja muiden palkintojen voittajille!

SYYSKUVASTON 2010 KILPAILUN VOITTAJAT 1.palkinto Bates Uusi Isabell koulusatula 2.469,Riitta Maininki, Pielavesi Suitsisoppi, Kuopio 2.palkinto WeatherBeeta Tristar loimi 349,Maria Mannström-Ahlskog, Purmo Horse-Stuff, Pietarsaari 3.palkinto Hubertus Classic Showsuitset 207,Susanna Korventausta, Salo Petpoint Salo, Salo 4.palkinto MediLamb neliöhuopa 135,Ilona Hietavuo, Turku Reunos Oy, Turku 5.palkinto Back2Back Dallas farkkuratsastushousut 94,Sanna Kilpeläinen, Lappeenranta Jannen Vaunu Oy, Lappeenranta

Kyllä kannatti osallistua!

Kaprioli Trading Oy, puh. 010 422 5530

!

Tavataan Hevoset-messuilla taas huhtikuussa!

8.-10.4.2011

a! n ee r a s Ü t y ä n i s u U Hevosalan suurin koko perheen messutapahtuma järjestetään taas Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Luvassa upeita näytÜksiä, mielenkiintoista ohjelmaa ja hyviä messutarjouksia.

Hevoset 2011 -messujen osastot ja näytÜsareena on nyt yhdistetty saman katon alle, joten ohjelman yhteydessä on helppo tutustua messujen tarjontaan sekä samalla tehdä ostoksia.

5BNQFSFFO .FTTV KB 6SIFJMVLFTLVT r r XXX IFWPTNFTTVU Ăą

O

stotarkastus tehdään aina keskinäisellä sopimuksella ja paikalla voivat olla sekä ostaja että myyjä tai heidän edustajansa, esimerkiksi valmentaja tai ammattimainen hevoskauppias. Ostotarkastuksen tilaa ja maksaa sopimuksen

mukaan kumpi tahansa kaupan osapuolista. Hinta vaihtelee riippuen siitä, mitä kaikkea tutkitaan ja kuka tarkastuksen tekee. Hevosen ostohinta voi vaikuttaa tarkastuksen laajuuteen ja näin myös sen hintaan. Yleensä ostotarkastuksen hinta on pieni verrattuna siihen, mitä yllät-

tävien tai piilevien vikojen tutkiminen, hoitaminen ja menetetty hevosen käyttöaika maksavat. Ostotarkastukseen liittyy paljon tunteita, suuria odotuksia ja joskus pettymyksiäkin.

Ostotarkastuksen tekeminen vaatii kokemusta. On suositeltavinta teettää se

hevosiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Ostajalle on tärkeää, että tarkastuksen tekevä eläinlääkäri toimii ostajan edun mukaisesti, myyjästä riippumatta. Yleensä ostaja valitsee eläinlääkärin. Joskus myyjä voi kieltäytyä hyväksymästä valittua eläinlääkäriä. Tunnettu hyvämaineinen hevosten välittäjä voi suositella omaa eläinlääkäriään, mutta hänen tulee kunnioittaa ostajan päätöstä, mikäli ostaja haluaa toisen eläinlääkärin. Ostaja päättää kuka häntä kaupassa edustaa.

Tutkimus voidaan tehdä aluksi tallilla ja tarvittaessa hevonen voidaan sen jälkeen kuljettaa tarkempiin tutkimuksiin hevossairaalaan tai -klinikalle. Hevosesta tulee aina olla saatavilla esitiedot eli hevosen ikä, rotu, sukupuoli, käyttötarkoitus, suoritustaso ja aikaisemmat mahdolliset terveysongelmat: esimerkiksi ontumatutkimukset ja röntgenkuvaukset löydöksineen. Ostajan on tärkeää tietää ja kertoa eläinlääkärille, mitkä odotusarvot hänellä on hevosen suhteen, eli mihin käyttöön ja mille tasolle tutkittava hevonen on aiottu hankkia. Ostotarkastuksen taso riippuu vaatimustasosta ja hevosen käyttötarkoituksesta. Onko kyseessä harrastehevonen vai kilpatason hyppääjä, grand prix -kouluratsu vai kenttähevonen?

Kliiniseen tutkimukseen kuuluu hevosen yleiskunnon arviointi, sydämen ja keuhkojen kuuntelu eli auskultaatio sekä mahdollisten merkittävien rakennevirheiden havainnointi. Lähes kaikille hevosille tehdään myös ontumatutkimus, johon kuuluvat lihaksiston, jalkaasentojen ja kavioiden sekä muiden rakenteiden tunnustelu, arvio sekä kaikkien raajojen taivutukset. Taivutukset ovat erityisen tärkeitä haettaessa lieviä ongelmia, jotka eivät näy normaalisti ravissa. Täydellisiä tai virheettömiä he-

vosia on harvassa. Tämä korostuu etenkin, jos hevonen on iäkäs ja sillä on takanaan useita vuosia käyttöhevosena.

Ostotarkastuksen tavoitteena on löytää aiottuun käyttöön sopiva tai hyväksyttävän riskin omaava hevonen.

Puoliveriratsuille voidaan tehdä myös perustason hermostotutkimus, koska niillä esiintyy lieväasteisia neurologisia sairauksia. Myös silmät tulisi tutkia, sillä silmäongelmia esiintyy yllättävän paljon.

Suun, hampaiden ja purennan tarkastaminen kuuluu perustutkimukseen. Varsinkin kovan suoritustason kilpahevosille kuten kenttäratsuille tehdään usein myös hengitysteiden sairauksien varalta kurkunpään ja keuhkoputkien tähystys, eli endoskopia, sillä maksimaalinen hapenvaihto on maksimaalisen kilpasuorituksen edellytys. Verinäytteet voidaan tutkia tarvittaessa.

Röntgentutkimuksia tehdään riippuen hevosen hinnasta, käyttötarkoituksesta ja omistajan toiveista. Kalliille hevoselle tulisi aina tehdä perusröntgentutkimus, joka sisältää minimissään 16 - 20 kuvaa. Kliininen tutkimus ja sen löydökset tukevat röntgentutkimusta. Pelkkien röntgenkuvien perusteella ei voida sanoa, ontuuko hevonen tai kuinka voimakkaasti se ontuu. Ostopäätöstä ei koskaan tulisi tehdä pelkkien röntgenkuvien perusteella. Digitaalinen röntgenkuvaus on parantanut herkkyyttä havaita pieniä muutoksia ja kuvaa voidaan myös käsitellä. Tarvittaessa voidaan ottaa lisäkuvia esimerkiksi voimakkaiden taivutusreaktioiden perusteella tai vanhojen löydösten laajuuden ja mahdollisen etenemisen arvioimiseksi.

Röntgenkuva kertoo luiden ja niiden päissä olevien nivelien tilasta. Uusien kuvantamismenetelmien kehittyessä on huomattu röntgenkuvan rajallisuus. Se ei paljasta muutoksia muualla kuin luussa. Lisäksi röntgenkuva litis-

tää kolmiulotteisen kuvauskohteen kahteen tasoon kuvassa, koska syvyystaso puuttuu. Tästä syystä on otettava myös viistokuvia. Tulevaisuudessa tomografia- (CT) ja magneettikuvaukset tulevat ajamaan röntgenkuvauksen edelle myös pehmytkudosten tarkemman erottelukykynsä vuoksi.

Ostotarkastuksen tavoitteena on antaa eläinlääkärin lausunto hevosen terveydentilan soveltuvuudesta aiottuun käyttötarkoitukseen, eli kyseessä on kokonaistilanteen arvio. Toisinaan arvion tekeminen on vaikeaa, esimerkiksi johtavatko röntgenlöydökset todennäköisesti käyttöä rajoittavaan ontumavaivaan.

Useimmiten ostaja haluaisi selkeän kyllä tai ei -vastauksen. Onko hevonen käyttötarkoitukseensa sopiva vai ei? Kieltävää vastausta ei ole yhtään helpompaa antaa kuin ehdotonta kyllä-vastausta.

Jos hevonen ontuu ja / tai reagoi voimakkaasti taivutukseen, on se harvoin sovelias käyttötarkoitukseensa.

Hevoset, jotka ovat normaaleja sekä kliinisissä että lisätutkimuksissa kuten röntgenkuvauksessa ja tähystyksessä, ovat useimmiten soveliaita suureen osaan käyttötarkoituksista. Joskus röntgenkuvissa näkyy esimerkiksi pieni irtokappale nivelessä. Se hyväksytään ja tällöin oletetaan, ettei löydös vaikuta hevosen terveydentilaan haitallisesti ja hevonen voi olla käyttötarkoitukseensa sopiva. Kuitenkin esimerkiksi alkuvaiheen nivelrikkomuutosten arviointi on paljon vaikeampaa.

Lievien nivelrikkomuutosten merkitys riippuu paljon hevosen iästä, kulloisestakin käyttöasteesta, löydöksis-

tä kliinisessä tutkimuksessa ja hevosen käyttötarkoituksesta tulevaisuudessa.

Näissä tapauksissa ehdottomia vastauksia ei aina ole mahdollista antaa ostajalle. Näin ostotarkastus on enemmänkin riskin arvioimista ja on tärkeää luottaa omaan eläinlääkäriin asiaa arvioitaessa.

Ostotarkastuksen yhteydessä hevoselle tehdään usein myös vakuutustarkastus.

Toisinaan tiettyjä löydöksiä esimerkiksi röntgentutkimuksessa ei pidetä merkittävänä esteenä hevosen soveltuvuudelle aiottuun käyttötarkoitukseen, mutta vakuutusyhtiö voi sulkea kyseessä olevan rakenteen vakuutuksen ulkopuolelle. Tämä on tärkeää hevosen ostajan ymmärtää. Vakuutus myönnetään usein

hevosen loppuelämäksi eikä kukaan voi ennustaa, ettei tietty löydös aiheuttaisi vaivaa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Toisaalta tarkastuksessa löytyy harvemmin kokonaisuudessaan täysin virheetöntä hevosta.

Yhteenvetona tutkimuksessa todettujen löydösten merkitys arvioidaan hevosen iän ja aiotun käyttötarkoituksen sekä muiden tutkimuslöydösten, röntgenin ja kliinisen tutkimuksen tulosten mukaan. Yksi yleisin ja vakavimmin otettava syy hevosen ”hylkäämiseen” ostotarkastuksessa on spontaaniontuma, eli hevonen ontuu juoksutettaessa ilman taivutuskokeita. Tällöin ontuman syy tulisi pyrkiä selvittämään ja ontuman

pitää parantua, jotta hevonen voidaan tarkastaa uudelleen.

Täydellisen hevosen löytäminen ei useinkaan onnistu. Eläinlääkärin tekemä ostotarkastus on yksi tärkeä osa varmistaa aiottuun käyttöön sopivan hevosen löytyminen.

Ostotarkastuksen tekevän eläinlääkärin tulee olla kaupasta riippumaton ja toimia ensi kädessä ostajan edustajana. Ostaja valitsee haluamansa eläinlääkärin tutkimaan hevosen. On parempi hylätä ostotarkastuksessa hevonen, jolla todetaan ongelmia jo ostohetkellä. On myös hyväksyttävä, että täydelliseltä tuntuvalla tai näyttävällä hevosella saatetaan ostotarkastuksessa todeta löydös, joka estää sen käytön aiottuun tarkoitukseen.

• ratsastusvarusteiden erikoisliike • kattava valikoima rehuja, ravintolisäaineita • varusteita myös mittatilauksella • verkkokauppa

O

tsikon kehotus, joka sisältyi Ruotsin ja Suomen vuoden 1734 lakiin, pitää edelleen paikkansa. Hevoskauppa on vaikeampaa, jopa vaarallisempaa, kuin kuolleita esineitä koskeva kauppa.

Hevonen elää ja muuttuu jatkuvasti. Aikanaan Saksan laissa oli otettu huomioon ero elävien ja kuolleitten irtaimistoesineiden välillä. Siinä oli erityisesti hevos- ja karjakauppaa koskevia pykäliä.

Vuoden 2002 alusta EU-maiden kauppa- ja kuluttajansuojalainsäädäntö harmonisoitiin. Nyt hevonen on suoraan verrattavissa kuolleeseen irtaimeen: autoon, pöytään tai vastaavaan. Millään tavalla ei huomioida, että hevonen elää ja muuttuu. Hevoskaupan juridiikasta on tullut kansainvälistä. Laki on kaikkialla Euroopassa, pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta, sama. Nähtäväksi jää, korjaavatko lainsäätäjät erehdyksensä, joka on johtanut päättömyyksiin.

Nykyisessä hevoskauppalainsäädännössä on kaksi erityisen tärkeää asiaa.

Ensimmäinen liittyy hevoskaupan toimijan statukseen. Jos myyjä ja ostaja ovat yrityksiä tai muuten ammattimaisesti toimivia, sovelletaan kauppalakia. Se tarkoittaa, että se mistä on sovittu, pätee.

Jos molemmat osapuolet ovat harrastajia, sovelletaan myös kauppalakia. Jos toinen osapuoli, useimmiten myyjä, on ammattilainen tai yrittäjä, joka myy hevosen harrastajalle, harrastajan suojana on kuluttajansuojalaki, joka on tiukka ammattimyyjän oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Käräjäoikeudet ovat hanakoita pitämään hevoskaupan osapuolia ammattilaisina. Kyse ei ole siitä, että on toiminut aktiivisesti hevoskaupassa. Riittää, että esimerkiksi on hevoskasvattaja tai ratsastuskoulun pitäjä.

Toinen on vaaranvastuun siirtymisen hetki. Usein kuvitellaan, että hevonen voidaan palauttaa, jollei se miellytä. Näin ei ole. Kaupan voi purkaa yleensä vain, jos on todistettavissa oikeudessa, että hevonen jo vaaranvastuun siirtyessä oli sairas tai joko luonteeltaan tai tavoiltaan sopimaton.

Kauppakirja tulee aina tehdä, samoin eläinlääkärin ostotarkastus. Ostotarkastuslausuntoon kuuluu ammattitaidon ja kokemuksen pohjalta annettu käsitys löydösten käytännön merkityksestä.

Hevoskauppojen aiheuttamien oikeusriitojen tuntijana totean, että kirjat kannattaa lukea mieluummin ennen kuin jälkeen.

B

ulgarian valtiollisen urheilukoulun oppilaana akrobatiaan erikoistunut Vladimir Georgiev on työskennellyt taitoratsastajana sekä sirkuksessa että kymmenissä elokuvissa ja kuusi vuotta kilpahevostallin kouluttajana sekä ratsuttajana.

– Ratsastustunneilla aloitettu hevosharrastus ei useinkaan anna valmiuksia hevosen käyttäytymisen ymmärtämiseen. Se voi muodostua ongelmaksi omaa hevosta hankittaessa, sanoo Georgiev.

Karkkilassa asuva Georgiev on Suomeen muutettuaan erikoistunut ongelmahevosten kouluttamiseen.

Ratsastuksen nopeasti kasvanut suosio näkyy uusien harrastajien ja hevosenomistajien lisääntyneinä yhteydenottoina, hän toteaa.

– Usein kyse on äskettäin ostetusta hevosesta, jota uusi omistaja ei saa tottelemaan ja mukautumaan tahtoonsa. Toiveet uutta hevosta kohtaan eivät ole toteutuneet odotetusti, ja pettymys on voinut jo saada miettimään eläimen poismyyntiä ja uuden hankintaa.

Vaihto toiseen hevoseen ei kuitenkaan ole ratkaisu silloin, kun ongelman solmukohtana on toimimaton suhde ratsun ja sen omistajan välillä. Tätä Georgiev pitääkin yleisimpänä syynä ongelmallisiksi leimattujen hevosten käytökseen. Aidosti luonnevikaiset hevoset ovat hänen mukaansa harvinainen poikkeus.

– Kolmenkymmenen vuoden aikana olen tavannut ainoastaan kaksi tällaista hevosta, eikä kumpaakaan niistä enää voitu kouluttaa ratsuiksi. Oletan molempien tulleen aiemmin elämässään väkivaltaisesti kohdelluiksi, ja menettäneen siksi täysin luottamuksensa ihmisiin.

Hevosen luottamus ja tottelevaisuus omistajaa kohtaan edellyttää Georgievin mukaan ymmärrystä eläimen käyttäytymisestä. Ilman sitä ei sen enempää ihminen kuin hevonenkaan kykene toimimaan oikein.

– Tämä on asia, joka kenties eniten erottaa Bulgarian ja Suomen hevoskulttuurit toisistaan. Entisessä kotimaassani ratsuhevosperinne on vuosisatoja vanhaa. Jo muinaisista ajoista lähtien siellä on ratsastettu, sodittu ja vaellettu hevosen selässä. Suomessa valtavirtana on aiemmin ollut työhevosten kanssa toimiminen. Ratsuväen lakkauttamisen jäl-

keen sotilaallisen hevoskulttuurin perinne Suomessa katkesi, eikä harrasteratsastaminen ole korvannut sitä. Siksi myös paljon tietoutta on ehtinyt unohtua tai kadota kokonaan, Georgiev sanoo.

Georgievin mielestä ratsastuskouluissa tulisikin ratsastuksen ohella olla myös hevosen käsittelyyn ja sen käyttäytymiseen liittyvää opetusta.

– Kun tunnit yleensä ovat ennalta säädeltyjä ja vakioituja, ei niihin osallistuvalle kerry kokemusta ja tietoa siitä, miten hevonen eri tilanteissa reagoi ja toimii. Tämä osaamattomuus voi kostautua myöhemmin, omaa hevosta hankittaessa, Georgiev toteaa.

Kouluttaessaan hevosta ja korjatessaan sen käytösongelmia Georgiev työsken-

telee aina ensimmäiseksi maasta käsin, liinassa.

Hän painottaa tämän vaiheen tärkeyttä.

– On ehdottoman välttämätöntä juoksuttaa hevosta liinassa niin usein ja toistuvasti, että se varauksetta tottelee ja noudattaa sille annettuja komentoja.

Hevosen on opittava ymmärtämään, että johtaja on ihminen, ei se itse. Tämän omaksuttuaan hevonen tottelee ja suhtautuu kunnioittavasti myös muihin kuin omistajaansa. Edellyttäen, että hekin omalla käytöksellään osoittavat sille johtajuuttaan.

Liinassa tehtävien juoksutus-, askel-, talutus-, pysähdys- ja peruutusharjoitusten jälkeen Georgiev etenee koulutuksen seuraavaan vaiheeseen. Siinä hevonen totutetaan satulaan nostamalla sitä selkään ja pois.

– Ennen selkään nousua juoksutan hevosta yleensä vielä satulaan ja kylkiin sidottujen, eripainoisten säkkien kanssa. Näin opetan sen hyväksymään ratsastajain painonvaihtelut, kylkikosketukset ja erilaiset kuormitukset.

Tärkeä osa koulutusta on siedätys, jota Georgiev tekee paitsi satulaan sidotulla isolla muovipressulla, myös sivelemällä eläintä kahisevalla viuhkalla.

Selkään nousu tapahtuu satulaan totuttamisen lailla asteittain, toistuvin

satulaan nousuin ja alas laskeutumisin.

Hevosen hyväksyttyä ratsastajan selkäänsä alkaa työskentely aidatulla kentällä. Lyhyin käynti- ja käännösharjoituksin Georgiev hakee ohjastuntumaa ja kokeilee ohjien vaikutusta hevoseen.

Hän sanoo alusta pitäen koettavansa totuttaa ratsun niin huomaamattomiin ja kevyisiin ohjasotteisiin kuin mahdollista.

Omat sirkushevosensa Georgiev opetti aikoinaan tottelemaan ratsastajaa myös ilman suitsia ja ohjia.

Pelkästään teknisten seikkojen osalta monia hevosen koulutukseen liittyviä asioita voi toki opiskella kirjoista, Georgiev sanoo.

– Niistä ei kuitenkaan voi ammentaa sitä käytännön kokemusta, joka on välttämättömyys hyvän kouluttajan ammattitaidolle.

Georgievin ohje onkin: Jollet ehdottoman varmasti tiedä toimivasi oikein, on parempi olla tekemättä mitään.

– Vääränlainen koulutus tuottaa uusia ongelmia entisten lisäksi. Tämä pätee pelkästään juoksutusharjoitteluun, jossa siinäkin näkee usein hämmästyttävän paljon virheitä, hän sanoo.

Hän painottaa myös kouluttajan oikeanlaista asennoitumista, johon ehdottomasti kuuluu rauhallisuus ja kärsivällisyys. Kouluttaessaan Georgiev sanoo käyttävänsä paljon rauhallista jutustelua hevoselle, samoin kuin kiittelemistä hyvin onnistuneen suorituksen jälkeen.

– Vaikkei hevonen ymmärräkään sanojen merkityssisältöä, se reagoi ilmapiiriin, jonka kouluttaja tilanteeseen luo.

Tämä koskee yhtä lailla hevosen omis-

tajaa. Vaistotessaan tämän epävarmuuden tai pelon, hevonen hermostuu itse, eikä luota enää omistajan kykyyn hallita tilannetta.

– Jotta tältä vältyttäisiin, otan aina koulutukseen mukaan myös omistajan, opettaakseni hänet toimimaan oikein hevosensa kanssa. Vain siten hänen ja ratsun keskinäinen yhteistyö saadaan sujumaan moitteettomasti.

P

erustaidot pelastamisesta kuuluvat hevosten kanssa toimiville.

Samoin kuin jokaisen kansalaisen pitäisi hallita ensiavun perusteet. Onnettomuustilanteessa hevoselle tuttu ihminen pystyy ainakin rauhoittelemaan hevosa tehokkaimmin.

– Koska hevonen on saalis- ja pakoeläin, se menee helposti paniikkiin. Siitä seuraa shokki ja jopa kuolema, korosti suu-

reläinpelastusta opiskellut hevospelastuskurssilla Kylmälässä.

Onnettomuustilanteessa hevonen voi käyttäytyä hyvin rajusti. Jos se ei pääse pakoon, se voi ryhtyä puolustautumaan hyökkäämällä auttajiensa kimppuun. Toisaalta hevonen voi nopeastikin luovuttaa ja jäädä paikoilleen kuolemaan, jos se on jäänyt kiinni tai ei saa pitoa jalkojensa alle. Hevosihmisille lienee tuttua,

että pihalle irti päästetty hevonen ryntää takaisin palavaan talliin.

Oman ongelmansa tuottavat pelastuskaluston kuten palo-autojen äänet ja vilkkuvat valot. Leminen kehottikin palokuntalaisia sammuttamaan sireenit ja vilkkuvalot, jos onnettomuuspaikalla on hevosia. Hän neuvoi, että pelastusyksikön johtajaa ja hevosen omistajaa olemaan neuvotteluyhteydessä heti

tilanteen alussa. On tärkeää, että tieto kulkee molempiin suuntiin. Samoin on välttämätöntä, että hysteeriset ihmiset ja kaikki koirat ohjataan pois onnettomuusalueelta, jossa käsitellään hevosia.

Jokaisen pitäisi osata tehdä köydestä yksinkertainen riimu tai vetovaljaat, joiden avulla hevonen saadaan siirrettyä turvaan. Nosto- tai vetovaljaiden paikoilleen sijoittamisessa on huomioitava kaksi arkaa aluetta: kaulan alaosa ja kupeet. Henkitorvi ei saa painua kasaan. Eikä hevosta saa missään nimessä nostaa mahan ympärille takajalkojen eteen sidotulla köydellä. Valjaat sijoitetaan lenkkeinä etu- ja takajalkojen sisäpuolelle ja kulkemaan sieltä lapojen ja lautasten yli.

Vedettäessä eteenpäin lenkki tulee satulansijaan, ja köysi pujotetaan etujalkojen välistä, jolloin päät tulevat rinnan alta. Taaksepäin vedossa lenkki on lantion päällä ja köysi kulkee takajalkojen välistä taakse. Takajalkojen sisäpinnalla kulkee suuria suonia ja imusolmukkeita, joiden suojaksi olisi hyvä olla pehmusteita. Pään ja etenkin silmien suojaaminen on tärkeää hevosta pelastettaessa.

Melkein mikä tahansa vaate kelpaa, rintaliivejäkin on käytetty hyvin tuloksin.

Eläinpelastusvastaava, ylipalomies Helsingin pelastuslaitokselta kehotti hälyttämään ammattiapua onnettomuuspaikalle mieluummin turhaan kuin liian myöhään.

Jos hevonen putoaaa ojaan tai vajoaa suohon ratsastajan on tehtävä pikainen arvio sen selviytymismahdollisuuksista ja soittaa apua heti. Nopea toiminta säästää hevosen voimia, pelastajien työ on

helpompaa ja lopputulos parempi. Uupunut hevonen menee helposti shokkiin kohtalokkain seurauksin. Nurminen muistutti, että hätäkutsun voi perua yhdellä soitolla, jos hevonen selviää pälkähästä omin avuin.

Hevosen käsittelijän taidot tai niiden puute voivat olla ratkaiseva tekijä pelastustilanteessa. Nurminen toivoo, että jokainen hevosenomistaja opettaisi hevosensa sietämään korvien tukkimisen ja silmien peittämisen. Samoin hevosen pitäisi lähteä liikkeelle myös vieraan ihmisen taluttamana, ja se pitäisi siedättää seuraamaan taluttajaa ohi laitteiden, jotka savuavat, lepattavat tai päästelevät ääniä. Nykyhevosille, etenkään tutuissa ympyröissä pyöriville harrastehevosille, ei automaattisesti kartu kokemuksia muuttuvista tilanteista lähiympäristössä. Niitä hevonen kuitenkin tarvitsee.

Vesa Nurminen haluaa innostaa tallinpitäjiä yhteistyöhön pelastushenkilöstön

kanssa. Se hyödyttäisi molempia osapuolia. Palokunnan tai VPK:n toimijat voivat antaa arvokkaita ohjeita, ja ammattilaisina huomaavat puutteet tallin paloturvallisuudessa. Kun tullaan tutuiksi, syntyy molemminpuolinen luottamus, jolloin toiminta tehostuu hätätilanteessa.

Kurssille osallistuneet viisi Grankulla FBK:n palokuntanuorta olivat innostuneita ja valmiita tulemaan talleille kertomaan paloturvallisuuteen ja pelastukseen liittyvistä tärkeistä asioista.

Yhteys tallilla käyvään eläinlääkäriin olisi tärkeä myös pelastajille. Nurminen kehottaa tallinpitäjiä puhumaan asiasta tallilla vakituisesti käyville eläinlääkäreille. Ihannetilanne on se, että pelastusviranomaisella, esimerkiksi palopäälliköllä, olisi kännykässään seudun hevoseläinlääkärien puhelinnumerot ja eläinlääkäreillä vastaavasti pelastusviranomaisen numero. Silloin eläinlääkäri tietää, että soitto koskee hätätilannetta. Nurminen toteaa, että näitä soittoja tulisi vuodessa ehkä pari kolme eläinlääkäriä kohden.

Vesa Nurminen kertoo, että vuonna 2009 Helsingissä eläinpelastustapauksia oli 850 ja viime vuonna noin 700.

Koko maassa hälytyksiä eläinten pelastamiseen tuli noin 2 500. Niissä pelastettavien skaala vaihteli pikkulinnuista suureläimiin.

Kuopion ja Helsingin Pelastusopistoissa opetetaan myös eläinten pelastusta.

Koulutuksen tavoitteena on luoda eläintenpelastusstandardit eli turvalliset toimintatavat pelastajille ja pelastettaville, joita noudatettaisiin koko maassa. Hevosten osalta tähän antoi hyvän pohjan 2006 Vermossa pidetty amerikkalaisen Large Animal Rescue Teamin hevospelastuskurssi.

HEVOSSAIRAALA YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA Yliopistollinen hevossairaala palvelee Helsingin Viikissä. Hevossairaala tarjoaa laadukasta tutkimusta ja hoitoa ajanmukaisissa tiloissa. Eläinlääkäreinämme toimii sekä kotimaisia että ulkomaisia kirurgiaan ja sisätauteihin erikoistuneita asiantuntijoita.

Asiantuntijoillamme on kansainvälinen Diplomate-erikoistumistutkinto. đ Poliklinikkapalvelut ja sairaalapalvelut đ Päivystys 24 h. Hätäpäivystysalueena Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.

Hätätapauksia vastaanotetaan suoraan myös muualta Suomesta. đ Tallikäynnit Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

Ajanvaraus Hevossairaalan ajanvaraus ma-pe klo 8:00-16:00 puh. (09) 191 57350

Hevospäivystys puh. 0600–97412 (maksullinen numero)

Koetilankuja 1, Viikki, Helsinki

www.vetmed.helsinki.fi/elainsairaala/hevossairaala

J

os perusta ei ole kunnossa, ongelmia tulee varmasti. Vaikka pohja olisikin rakennettu huolella, täytyy perusasioiden kanssa työskennellä jatkuvasti. Huonosti ratsastettu hevonen ei tee montaa nollarataa.

Mitä nuorempi ratsastaja on, sitä mukavampaa olisi kuitenkin harjoitella jotain muuta kuin tylsiä perusjuttuja. Korkeat esteet ja haasteelliset tehtävät tuntuvat usein puomityöskentelyä mielenkiintoisemmilta.

Hevosen kunnollinen läpiratsastaminen on haastavampaa kuin jotenkuten hypätty 130- rata. Miten nuoret ratsastajat motivoidaan perusratsastukseen.

– Mitä enemmän opin, sitä vähemmän huomaan osaavani. Ratsastajan motivointi ei ole minun tehtäväni. Ratsastajalla täytyy olla motivaatio omasta ta-

kaa, muuten tipahtaa lajista pois, toteaa Piia Pantsu.

Ensimmäisessä ryhmässä oli 13–15 -vuotiaita ratsastajia. Ida-Maria Hörkkö, Miinaliisa Kaira sekä Jenna ja Jonna Yrjövuori. He eivät olleet Pantsulle ennestään tuttuja. Hän aloitti seuraamalla tyttöjen verryttelyä. Kuolainvalinnat kertovat ratsukosta paljon. Jokaisessa ratsukossa oli jotain hyvää. Ratsastajan pitäisi tiedostaa se myös itse, sillä positiivisten puolien löytäminen auttaa jaksamaan vaikeiden päivien yli.

Jokaisesta ratsukosta löytyi myös korjattavaa.

Pantsu ohjasi ratsukot viuhkan muotoiselle puomitehtävälle. Neljä puomia ratsastetaan ravissa.

– Välien ei tarvitse olla täysin identtiset, hän sanoo. Ratsastajan täytyy selvitä pienistä eroista.

Puomitehtävän ulkopuolelle on ympyrällä neljä kavalettia tasaisin välein.

Väliin haluttiin 4–5 laukka-askelta tievalinnoilla, ei kädellä taaksepäin ratsastaen. Ratsukoiden tuli suoriutua tehtävästä hyvässä tahdissa ja peräänannossa.

Yksikään ratsukoista ei aivan täytä Pantsun vaatimuksia hyvästä perusratsastuksesta, jonka peruspilarit ovat ratsukon kulkeminen takajalkojensa päällä, suorana, pohkeen edessä ja molemmilla ohjilla. Hevoset eivät olleet tarpeeksi hyvin läpiratsastettuja, vaan kulkivat löysästi, vinosti tai apuja vastaan. Myös tottelevaisuudessa oli puutteita.

Pantsu ohjasi ratsukkoja yksi kerrallaan. Pitkänä ja puutteellisesti takajalkojensa päällä kulkevaa ratsua haettiin parempaan tasapainoon puolipidätteillä, joita jokainen kierros voi sisältää jopa sata. Puolipidätteitä ei tehdä pelkällä kädellä, jota Pantsun mukaan käytetään aivan liikaa, vaan istunnalla ja pohkeella. Hevonen ei saa juosta pitkänä. Ratsastajan täytyy tuntea pohkeillaan pehmeät kyljet ja istuntansa alla aktiiviset takajalat.

Pantsu halusi aktiivista ratsastusta. Se ei tarkoita näkyvää apujen käyttöä. Oikeanlainen ratsastus näkyy ulospäin eleettömyytenä, mutta on rankkaa liikuntaa.

Pantsu puuttuu myös ratsukoiden kuolainvalintoihin. Hevosen pitää kulkea

takaa eteen. Liian usein näkee hevosia, jotka on keritty edestä taaksepäin siten, että kaula on lyhyt ja runko pitkä, vaikka asian pitäisi olla toisinpäin. Kovalla kuolaimella saa helposti aikaan sen, että hevonen ei hakeudu tuntumalle, vaan pakenee kuolaimen taakse ja jää tyhjäksi.

Ratsastus ei ole ihanaa, jos käsissä ei ole lainkaan painetta. Ohjat saavat painaa ratsastajan kädessä kilon tai parin verran.

Pantsu kannattaa peruskuolainten käyttöä. Nuorille hevosille nivelkuolain on paras vaihtoehto.

– Jos hevonen on ala-asteella, sen suussa ei voi pitää yliopistotason kuolainta.

Perusratsastukseen täytyy pystyä peruskuolaimella. Jos se ei onnistu, ongelma on jossain muualla kuin kuolaimessa.

Nuorten ratsastajien ratsut alkavat toimia valmennuksen aikana paremmin.

– Kun perustyön tekee huolellisesti ja nöyrästi poni-iässä, on paljon helpompi siirtyä ratsastamaan hevosilla, sanoo Pantsu.

Valmennusmaneesiin oli rakennettu myös monipuolisia kenttäesteitä.

– Kenttähevoselle voi outoa nähdä täl-

laisia esteitä maneesissa, koska yleensä niitä ylitetään luonnossa, toteaa Pantsu.

Maija Yli-Huhtalan, Inna Rannan, Sanna Siltakorven ja Tuija Rosenqvistin ratsut suhtautuvat näkemäänsä kuitenkin rauhallisesti. Nämä ratsastajat olivat Pantsulle tuttuja. He ovat kenttäratsastuksen valmennusrenkaassa. Hevoset liikkuivat edellistä ryhmää paremmin. Ne näyttivät treenatuilta ja liikkuivat hyvin avuilla.

– Se on selvä. Näillä naisilla on kokemusta ja he ovat ehtineet olla monta vuotta mukana liiton valmennusjärjestelmässä, sanoi Pantsu.

Jokaiselta löytyy myös oma systeemi.

Kilparatsastajan täytyy luoda jo nuorena systeemi omalle ratsastukselleen. Sellainen tapa, mikä tuntuu itselle sopivalta ja mihin itse uskoo.

Ryhmässä oli myös nuoria hevosia ja maneesi oli täynnä energiaa. Kun rat-

sukot olivat verrytelleet kevyessä ravissa lihakset lämpimiksi, Pantsu antoi luvan laukata.

Verryttelylaukka näytti erilaiselta kuin katsojat olivat tottuneet näkemään. Hevoset etenivät reippaasti ja saavat pukitella ylimääräisen energian itsestään.

– Jos istuu alas ja laittaa energisen hevosen kasaan, kaikki jännittyneisyys jää sen sisälle, toteaa Pantsu. Kun nousee kevyeen istuntaan ja antaa vähän mennä, saa ylimääräisen virran pois.

Ensimmäisenä erikoisia esteitä pääsi kokeilemaan Tuija Rosenqvistin 18-vuotias Jillaroo, joka näytti ikäistään nuoremmalta täydessä kisakunnossa.

– Hyvä perustyö ja hyvä huolto saavat iäkkäänkin hevosen näyttämään tällaiselta, kehui Pantsu.

Jillaroo suorittaa tehtävän vaikeuksitta. Se on nähnyt paljon ja osaa asennoitua erilaisiin tehtäviin. Ryhmän muut hevoset ovat kuitenkin vielä nuorukaisia.

– Kun nuoren hevosen tuo ensimmäis-

tä kertaa uudenlaiselle esteelle, lähestyminen kannattaa tehdä ravissa, sanoo Pantsu. Kokemattomuutta ei saa korvata vauhdilla, kuten ei muitakaan puutteita.

Hevosen tulee ehtiä havainnoida este.

Ratsastajan on hyvä lähestyä erikoista estettä turvaistunnassa, ylävartalo hieman taaempana ja jalat edempänä kuin normaalissa kevyessä istunnassa. Käden tulee olla valmis myötäämään isoon hyppyyn ja painon tulee pysyä tukevasti jalustimilla.

– Alapohkeen paikka on ratsastajan henkivakuutus, totesi Pantsu. Jos alapohje lentää taakse, kroppa lentää eteen.

Suomen parhaita kenttäratsastajia katsellessa herää into hypätä. Hurjien erikoisesteidenkin hyppääminen näytti yksinkertaiselta, kun ratsukot olivat tehtäviensä tasalla.

Kun perusasiat ovat kunnossa, saa mennä myös kovaa ja korkealta.

K

yra ratsastaa monisatapäisen yleisön eteen Top Scorella. Ruunaa jännittää.

– Haluamme kouluratsastukselle ison katsomon, mutta kaikki eivät istu siellä hiljaa, Kyra toteaa. Emme voi opettaa katsojia, joten meidän täytyy opettaa hevosta.

Korvat hörössä kulkeva hevonen on uljas näky, mutta ei keskity ratsastajaansa. Psyykkinen peräänanto, jossa hevonen antautuu ratsastajansa ohjattavaksi, täytyy ansaita. Jännittynyttä hevosta ei saa käsitellä arasti tai vihaisesti. Sille on annettava aikaa.

– Jos hevonen jännittää katsomopäätyä, sitä ei saa laittaa voimakkailla sisäavuilla kahden tulen väliin, Kyra neuvoo.

Hän ratsastaa hevosen vastataivutuksessa katsomon ohi ulko-ohjalla ja sisäpohkeella antaen sille tilaa sisäohjalla.

Vastataivutuksen ristiaskeleet auttavat hevosta keskittymään tehtävään.

Kyra jatkaa Top Scoren ratsastamista avuille. Hän ei tee kompromissia istuntansa tai apujensa suhteen. Hevosen tulee muuttua, ei ratsastajan.

– En yritä ottaa hevosta kuolaimelle ja pitää sitä siellä. Aluksi haluan vain, että hevonen kantaa sekä itsensä että minut, lähtee eteenpäin pohkeesta ja tulee takaisin ohjasta. Jos hevonen ei reagoi pieneen pohjeapuun, en purista sitä, vaan potkaisen. Palkinto toivotusta reaktiosta on avun hellittäminen.

Kun Top Score kuuntelee ratsastajaansa, Kyra ottaa siihen enemmän tuntumaa ja alkaa vaikuttaa hevosen askelpituuteen käynnissä. Kun ruuna yrittää saada ohjat pidemmiksi, Kyra vastustelee sitä keskivartalonsa avulla vetämättä ohjista ja käyttämättä pohjetta, kunnes hevonen rentoutuu ohjalle.

Peräänanto syntyy kuin itsestään oikean ratsastuksen tuloksena. Kun hevonen on hyvin avuilla, sen on mahdollista suorittaa siltä vaaditut tehtävät.

Vaikeiden liikkeiden ratsastaminen

vaatii ratsastajalta hyvää perusistuntaa, keskivartalon hallintaa ja tasapainoa, joita ilman hän ei kykene käyttämään apuja herkästi ja toisistaan riippumatta. Vain rennosti ja puristamatta istuva ratsastaja antaa hevoselle mahdollisuuden liikkua lennokkaasti ja näyttävästi.

Kootuimmat liikkeet, piaffe ja piruetti, vaativat hevoselta riittävän suuren energiatason ja sen, että ratsastaja pystyy säätämään hevosen askelpituutta, tahtia sekä muotoa.

Piruetissa hevonen kääntyy takaosansa ympäri sisätakajalan polkiessa paikallaan. Hevosen selkä nousee, ristiselkä laskee ja tahti säilyy. Liikettä varten laukan tulee olla koottu. Hyvän, lyhyen laukan saa nostettua lyhyestä käynnistä.

Hevonen saa taipua kaulastaan sisään, kunnes se rentoutuu ja odottaa. Ulkoohjan puolipidätteillä estetään, ettei hevonen paina ulospäin. Ratsastaja ei saa

yrittää nostaa hevosen rintaa ja säkää, hevosen täytyy nousta ratsastajan luo.

Piruettia täytyy edeltää tunne, että sen tekeminen on mahdollista. Tunteen jälkeen piruetin voi joko tehdä tai jättää tekemättä, tai sitä voi ratsastaa pari askelta. Ilman oikeaa tunnetta piruettia ei pidä yrittää.

Kyran Matador, joka voitti hopeaa MMkilpailuissa 1990, oli esimerkki nopeasti oppivasta hevosesta.

– Matti oppi piaffet metsässä, jossa se ei malttanut kävellä kotiin, Kyra kertoo. Passagen se oppi vahingossa, kun ravasin sen kanssa pientä volttia.

Kun se yhtäkkiä tarjosi passagea, kiitin sitä ja vein sen heti talliin. Seuraavana päivänä se ei olisi muuta kuin passagea tehnytkään.

Kun hevonen tekee asian, minkä haluat sen oppivan, muista kiittää sitä tavalla, jonka hevonen ymmärtää.

H

evoset veivät pikkupojan sydämen jo viisivuotiaana. Rodrigo ratsasti joka viikonloppu, kuten sanojensa mukaan kaikki muutkin lapset. Maan kansallisurheilulle, jalkapallolle, Rodrigolla ei ollut aikaa.

Rodrigon kiinnostus hevosiin säilyi teinivuosien yli. Täysi-iän kynnyksellä hän pääsi opiskelemaan Portugalin valtion ratsastuskouluun, yhteen maailman neljästä valtiollisesta klassisesta ratsastuskoulusta, jossa hän eteni työskentelemään koulun pääratsastajana.

Vielä tänäkin päivänä vain miehet ovat oikeutettuja opiskelemaan ja työskentelemään valtion ratsastuskoulussa.

Kaikki koulun hevoset ovat oreja, joiden ratsutuksesta miesten päivät täyttyvät.

Valtion ratsastuskoulu kasvattaa lusitanoja, joita jokainen miehistä ratsastaa neljästä viiteen päivässä, valmistaen niitä näytöksiä varten sekä myytäväksi vuosittain järjestettävässä huutokaupassa.

Matka orien viemisessä GP-tasolle vie vuosia ja tuhansia huolellisia työtunteja. Hiottu lopputulos pääsee oikeuksiinsa paitsi upeissa näytöksissä, myös kansallisilla kilpa-areenoilla.

Valtion ratsastuskoulun lisäksi Rodrigo työskentelee kotimaassaan Morgado Lusitano -tilan pääkouluttajana, ratsuttaa

tilan hevosia, ohjaa työntekijöitä ja valmentaa ratsastamaan tulevia vieraita.

Varttitunnin matkan päässä Lissabonin lentokentältä sijaitseva Morgado Lusitano on tuttu matkakohde myös suomalaisille, joita vierailee klassisen ratsastuksen lähteillä ympäri vuoden.

Morgado Lusitano -tilalla ratsastetaan nimensä mukaisesti lusitanoilla.

– Rotu on alun perin kasvatettu sotaan ja sen jälkeen härkätaisteluita varten, kertoo Rodrigo. Lusitanoilla on suuri sydän ja hyvä luonne. Ne ovat fiksuja, nopeita oppimaan ja valmiita työskentelemään ratsastajansa puolesta.

Tänä päivänä rotua viedään enemmän kilpahevossuuntaan muun muassa kokoa ja liikettä kasvattamalla, hevoset ovat säilyttäneet kompaktin rakenteensa, joka tekee niistä notkeita ja helppoja koota. Kokoamiskykynsä ansiosta lusitanoilla on helppo suorittaa vaikeita liikkeitä, kuten passagea, piaffia, sarjavaihtoja ja piruetteja, joita Morgado Lusitano -tilan asiakaaat pääsee kokeilemaan.

– Morgadossa on hyvä opetus ja pit-

källe koulutetut hevoset. Myös ei-ratsastava puoliso viihtyy siellä miellyttävän tunnelman ansiosta. Olen käynyt Morgadossa neljä kertaa ja tuonut yhden lusitanon mukanani, kertoo Pia Sarin-Pylvänäinen. Myös Rodrigon oppeja voi tuoda tuliaisiksi kotiin. Avo- ja sulkutaivutuksiin perustuvat harjoitukset ovat erinomaista jumppaa puoliverisille, joille kokoaminen ei ole yhtä luontevaa kuin lusitanoille.”

Vaikka Rodrigo Matos pitää lusita-

nojen kanssa työskentelystä hän toteaa, ettei ole roturajoitteinen.

– Hyvä hevonen on hyvä hevonen, rotuun katsomatta. Tärkeimmäksi seikaksi hevosessa hän mainitsee luonteen.

– Kilpailuissa menestyäkseen hevonen tarvitsee hyvät askellajit, mutta

hyvä luonne on silti se, mikä ratkaisee, hän sanoo.

Maailmalla hän on ratsastanut muun muassa suomenhevosilla.

– Kaikki yksilöt joita olen kokeillut, ovat olleet miellyttäviä ratsastaa.

Suomeen Rodrigo saapui valmentamaan ensimmäistä kertaa vuonna 2006 Elina ja Marko Parpalan kutsumana. Pariskunta tutustui Rodrigoon Portugalissa, jossa Elina työskenteli hevosten parissa.

– Ihastuin Rodrigon ratsastus- ja valmennustyyliin, ja halusin päästä ratsastamaan hänen valmennuksessaan myös Suomessa, kertoo Elina Parpala.

– Paitsi kevyt, siisti ja rauhallinen, Rodrigon tyyli on myös erittäin järjestelmällinen ja looginen. Tehtävät seuraavat toisiaan edellisen valmistellessa seuraavaan. Jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu, ikään kuin huomaamatta, erilaisten tehtävien kautta, Elina jatkaa.

Oma valmentautuminen motivoi Parpaloita tuomaan Rodrigon Suomeen.

Muidenkin innostuminen valmennuksista oli etu, joka mahdollisti opetuksen järjestämisen kustannustehokkaasti.

Nykyään Rodrigo valmentaa useammalla suomalaisella tallilla.

Rodrigo piti ensimmäisen valmennusnäytöksensä ulkomailla kaksikymmentävuotiaana. Silloin hänet kutsuttiin Tanskaan. Nyt 37-vuotias ratsastaja on kiertänyt ympäri maailmaa. Portugalin valtion ratsastuskoulusta ottamansa virkavapaan ansiosta Rodrigolla on mahdollista työskennellä ulkomailla runsaasti.

Hänellä on oppilaita paitsi ympäri Eurooppaa, myös muun muassa USA:ssa, Australiassa, Brasiliassa ja Meksikossa.

– Ongelmat kaikkialla ovat samankaltaisia, kertoo Rodrigo.

Hevoset saisivat olla aktiivisempia ja notkeampia sekä paremmassa tasapainossa. Valmentaja kuuluttaa myös ratsun ja ratsastajan välisen harmonian perään.

Rodrigon valmennustunnilla tehdään paljon tehtäviä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Siirtymisten avulla saadaan hevonen kevyemmäksi ja kantamaan itsensä paremmin. Sivuttaisliikkeet auttavat notkistamaan hevosta, ja valmennuksen

aikana harjoitellaan paljon avo- ja sulkutaivutuksia. Hevosen täytyy liikkua myös suorana ja aktiivisesti eteenpäin.

Portugalissa tehdään työtä paljon paljon maasta käsin. Rodrigo opettaa sitä oppilailleen. Joskus jäykän hevonen työstäminen on helpompaa maasta kuin selästä.

– Pidän opettamisesta. Haluan jakaa kokemustani, auttaa ihmisiä hevostensa ja ratsastuksensa kanssa ja nähdä kuinka he kehittyvät, kertoo Rodrigo.

Oppilailtaan Rodrigo toivoo avoimuutta uusille tekniikoille ja kovaa halua edistyä. Tärkeintä on kuitenkin rakkaus hevosiin ja lajiin.

G

otlantilaiset kutsuivat vapaina vaeltavia ponejaan nimellä skogsbaggar på hajdi. Tarvitessaan he hakivat laumasta nuoren hevosen. Russ-nimi tulee alunperin ratsua tai sotahevosta tarkoittaneesta sanasta ross.

Russien vapaus loppui 1850-luvulla, kun saaren yhteismetsät jaettiin maanomistajille. Poneja alettiin laiduntaa aidatuilla alueilla. Samaan aikaan käynnistyi ponien vientikauppa. Jalostuksella haluttiin säilyttää rodun elinvoima.

Russiin lisättiin itämaista ja puoliverisen perimää. Kantakirja suljettiin vasta vuonna 1971.

Saaren molemmat isot siittolat hiipui-

vat 1920-luvulla, ja rotu oli lähellä häviämistä. Silloin perustettiin Lojsta Hedin laidunalue. Aluksi metsäistä nummea oli 100 hehtaaria. Nyt Lojsta Hed on 650 hehtaarin aidattu suojelualue, joka on jaettu talvi-, kesä- ja syyslohkoihin.

Lojstan laumassa on noin 50 tammaa.

Keväällä laumaan päästetään ori astumaan ja syksyllä se haetaan pois. Lauma kasvaa kesäisin 30 varsalla, jotka vierotetaan marraskuussa, ja tammat siirtyvät talvilaitumelle. Heinäkuinen Lojstan russien kantakirjaus on rotuharrastajien ja turistien kansanjuhla.

Vapaaherratar Eva Wrede aloitti russien kasvatuksen Rabbelugnissa 1950-lu-

vulla. Vähän myöhemmin Marketta Salmenpohja perusti russ-siittolan Linjalan tilalle. Kasvatit tunnistaa M.N. -etuliitteestä. Kotimäen Ponitalli aloitti russien kasvatuksen 1970-luvun puolivälissä. Russien määrä on taas nousussa. Rekisterissä niitä on 500, ja varsoja syntyy vuosittain noin 20.

Aila Kajander on kasvattanut russeja jo 30 vuotta. Näyttelyissä, ratsuina ja ajoissa menestyneitä Ai.Ka -poneja on syntynyt yli 30. Ailan kasvatuksen kivijalka on jalostuksessa A-palkittu tamma M.N.Eskimo (i. Fridolf 11, e. Elaine 73, ei. Marino), se on siitokseen hyväksytyn Ai.Ka. Hekyll -orin (i. Haj 21) ja Ai.Ka. Elegian (i. Lustig 24), Turun viimekesäisen Juhlanäyttelyn paras Suomessa syntynyt russin emä.

Siitosori Lustig on tuotu Ruotsista.

Se on AiKa-Tallilla myös opetuskäytössä. Ailan mukaan oreja on perinteisesti pidetty laumassa, jolloin ne viihtyvät ja saavat virikkeitä. Nokkela russ keksii itselleen toimintaa, jos ympäristö ei tarjoa sitä riittävästi.

Ravinopeus on russeille ominaista. Se pohjautuu ponien käyttöön ajohevosina satojen vuosien ajan. Jo 1900-luvun alussa poneilla alettiin ajaa Gotlannissa ravikilpailuita, jotka levisivät mannerRuotsiin 1950-luvulla. Russit muistuttavat ajo-ominaisuuksiltaan ravihevosia, joten ne ovat suosittuja ravinuorten käytössä. Erja Mattilan ja Maria Seppälän omistama ori Gumino on ME-poni tuloksella 1.36,1 a / 1640 metriä.

UUSI RATSASTUSVAATEMALLISTO KAUPOISSA 23. HELMIKUUTA 2011 Katso l채hin j채lleenmyyj채si osoitteessa www.bvertigo.com

P

sykologi Seppo Heino on toiminut urheilijoiden psyykkisen valmennuksen asiantuntijana 1970luvun lopulta saakka ja valmentanut useiden lajien kansainvälisellä huipulla kilpailevia. Ratsastuksen parissa Heino on työskennellyt Soulin olympialaisista lähtien.

– Ratsastus on psyykkisen valmennuksen kannalta erityinen laji, koska siinä tulee huomioida myös ratsastajan mielentilan herkästi vaistoava hevonen.

Ratsastajan epävarmuus ja tilanteen hallitsemattomuus välittyy ratsuun.

Heino neuvoo, että jokaisen ratsastajan tulisi tehdä itselleen selväksi miksi hän ratsastaa.

Onko ratsastus harrastus, josta tavoittelen viihdykettä ja virikettä? Onko ratsastus laji, jossa haluan mitellä voimiani ja kokea kilpailutunnelmaa? Haluanko tosissani maailman huipulle?

Näillä vaihtoehdoilla on erilaiset toimintaehdot. Kuljettava polku pitäisi valita ratsastusuran oikeassa vaiheessa.

Urheilee millä tasolla tahansa, harrastuksen tulee olla palkitsevaa. Lajilta pitäisi saada vähintään yhtä paljon kuin sille antaa.

Vaikka ratsastaja ei pyrkisi huipulle, psyyken puolella voi olla jotain tekemistä hankaloittavaa. Sellaisissa tilanteissa on hyvä perata mieltään ja nostaa mielenhallinnan valmiuksia, jotta saisi ratsastuksesta enemmän irti. Kun saa psyykkisestä valmennuksesta apua

itsensä hallintaan, siitä on hyötyä myös muussa elämässä.

Urheilupsykologia on yksilöllistä. Eri henkilöt tarvitsevat erilaista valmennusta.

– Pääsääntöisesti ihmiset tulevat urheilupsykologin juttusille, jos he ovat huolissaan psyyken toimimisesta. Nuorilla saattaa olla kasvuongelmia, jotka tulevat esiin myös urheilussa. Jännitys

ja keskittymiskyvyn puute ovat yleisiä ongelmia, sanoo Heino.

Hän kertoo, että Yli 70 prosenttia ratsastajista kokee, ettei kilpailuissa kykene samaan kuin harjoituksissa.

Kilpailutilanteessa saattaa iskeä roolipaine: halutaan miellyttää jotakin tai näyttää jollekin.

Ratsastajan pitää ratkaista oma suhde yleisöön, yleisömäärään ja siellä oleviin merkittäviin henkilöihin. Yleisöön ei voi vaikuttaa, siellä saattaa olla ketä tahansa. Ristiriitaisia henkilöitä on kuitenkin hyvä välttää.

Moni kilparatsastaja kantaa mielessään velkaa tukijoukoille: vanhemmille, hevosen omistajille tai sponsoreille. Paine pitäisi pystyä neutralisoimaan. Kilpasuoritusta kilpailija tekee aina vain itselleen.

Jokaisella ihmisellä on henkilökohtaiset turvarajat, joita tulee kunnioittaa.

Jotkut ihmiset kestävät kipua eikä ajatus hampaan menettämisestä estä lajin harjoittamista. Jotkut ihmiset kammoavat kipua ja ajastus mustelman saamisesta on kamala.

Urheilupsykologi ei yritä siirtää ihmisen turvarajaa. Mutta hän saattaa esittää

onnettomuudesta palaavalle ratsastajalle kysymyksen: haluatko varmasti jatkaa tätä lajia? Pelon ja epävarmuuden voittaminen on mahdollista vain riittävän pohdinnan kautta.

Erilaiset ihmiset suhtautuvat haasteisiin eri tavoin. Optimistisen menestyjän strategia on helppo ymmärtää. Hän ajattelee positiivisesti ja uskoo voittoonsa. Epäonnistuminenkaan ei kaada maata, koska seuraavalla kerralla menee varmasti paremmin.

Menestyjä voi myös suojata itseään ennakko-odotusten paineilta, puhua negatiivisesti ja vähätellä mahdollisuuksiaan. Tällainen menestyjä on huolestunut paitsi kisaviikolla, myös muuten. Hän on kuitenkin tunnollinen ja hoitaa asiansa huolellisesti. Hänellä on kisasuunnitelman lisäksi varasuunnitelma. Hänen asenteensa vaikuttaa väärälle, mutta toiminta on kuitenkin oikeaa ja hän menestyy. Hän tarvitsee vähättelevät puheensa, joilla hallita paineitaan. Tukijoukkojen on tärkeää ymmärtää tämä.

Jos puhuu kuin yllä kuvailtu menestyjä, mutta epäonnistuu jatkuvasti, ei ole ky-

seessä menestymisen strategia. Epäonnistujia yhdistää vääränlainen toiminta, liian vähäinen harjoittelu, huono keskittyminen, riittämätön lepääminen, huonot elämäntavat.

Osa näistä toiminnoista on puolustusmekanismia. Hän hakee syyn epäonnistumiselleen jo etukäteen ja toteaa: jos olisin toiminut toisella tavalla, olisin pärjännyt paremmin. Epäonnistumisen syytä voidaan hakea myös väärästä sukunimestä, olosuhteista tai tuomarista.

Joskus hevonen, joka ei ole tehtäviensä tasalla voi viedä ratsastajaltaan onnistumisen edellytykset. Jos ratsastaja joutuu tällaiseen tilanteeseen jatkuvasti, tulee hänelle tunne, ettei menestys ole häntä varten. Jos menestystä ei ole tullut, ei ratsastaja enää jaksa uskoa tulevaisuuteen.

Joskus menestyjä epäonnistuu hetkellisesti. Hän ottaa esimerkiksi epärealistisen riskin. Kun tuntee itsensä ja hevosensa, täytyy ratsastaa sen mukaisesti.

Huolimatta siitä, että se tarkoittaisi tyytymistä kolmossijaan voiton asemasta.

Kolmas on kuitenkin parempi, kun jäädä kokonaan ilman sijoitusta.

Todennäköisyys onnistumiseen on pieni, kun tavoitellaan enemmän kuin on mahdollista saavuttaa.

Cascon värikkäät lastenkypärät suojaavat pientä päätä. Portaattoman säädön ansiosta kypärässä on kasvunvaraa. Talvella ohuen pipon tai kypärämyssyn pukeminen sen alle onnistuu. Kypärät ovat erittäin kevyitä, vain 360 grammaa. Kokovaihtoehdot 44–50 ja 50–55 senttimetriä.

Ratsastushousut ovat mukavamman kuin liukkat toppahousut tai jäykät farkut. Pienille ratsastajille on omia housuja esimerkiksi Equipagen mallistossa, alkaen 92 cm:stä.

Turvaliivit ovat ilahduttavan yleinen näky ratsastuskouluissa.

Täti tutki Horse Housen palaturvaliivin, joka mukailee vartaloa ja sivujen nyöritys antaa säätövaraa. Turvaliivin selkäosan käännettävä läppä puolestaan tuo muunneltavuutta pituuskasvua ja erilaisia satuloita varten. Pienin liivi on noin 6-vuotiaden kokoa. Hinta Horse House Finlandissa 129 €.

Junnut voivat nauttia suosikkipiirtäjä Lena Furbergin taiteesta muutenkin kuin Hevoshullu-lehden välityksellä. Somat ponit koristavat Hööksin kevään juniorivaatteita ja ponien varusteita. Oman ponin onnelliset omistajat voivat siis hurmata tallikisoissa pukeutumalla sävy sävyyn ratsunsa kanssa.

Racing-täysrehut intaan! tiukkaan talvih

Käytä hintaedut hyväksesi!

Racing-täysrehut tuoreena suoraan tallillesi tarjoushinnoin!

Tarjoushinnat koskevat tehdastoimituksina lavoittain toimitettuna Racing-myslejä, Prix-, Peacemaker-, Senior- ja Pony-täysrehuja. Kysy heti lisää jälleenmyyjältä!

Tarjous voimassa 31.3.2011 saakka. Hintoihin lisätään toimituseräkoon mukainen rahti.

Agrimarketeista ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. | www.racing.fi

Täyttä hevoselämää.

YHTEISHAUSSA 2011 OLEVAT KOULUTUKSET HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 120 ov Hevostenhoitaja, PK ja YO Hevosharrastepalvelujen tuottaminen Hevoskasvatus Hevosvarusteiden valmistaminen

Kengittäminen Ratsuhevosten peruskouluttaminen Ravihevosten hoitaminen ja valmentaminen

Ratsastuksenohjaaja, YO KAKSOISTUTKINTO (hevostenhoitaja + yo-tutkinto) Kaksoistutkintolinjalla voi suorittaa hevostenhoitajakoulutuksen aikana myös ylioppilastutkinnon osana ammatillista peruskoulutusta, kesto noin 3,5 vuotta. Hevostenhoitajaopinnoissa opiskelija voi suuntautua eri valinnaisopintoihin oppilaitoksen tarjonnan mukaan.

KOLMOISTUTKINTO (hevostenhoitaja + yo-tutkinto + lukion päättötodistus) Kolmoistutkinnossa opiskelija saa edellisen lisäksi myös lukion päättötodistuksen.

Opiskeluaika on 4 vuotta.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lisätietoa oppilaitoksesta ja opinnoista www.hevosopisto.fi Tiedustelut: Koulutus opinto-ohjaaja Ulla Kemppainen puh. 040 8607 617 e-mail ulla.kemppainen@hevosopisto.fi

toimistosihteeri Eila Lähdesmäki puh. (02) 7602 204 e-mail eila.lahdesmaki@hevosopisto.fi

• Koulutus • Kilpailut • Elämykset •

www.hevosopisto.fi

LIITY JÄSENEKSI HEVOSENOMISTAJIEN OMAAN LIITTOON! Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry valvoo kaikkien hevosenomistajien etua. Jäsenkortillamme saat useita etuja ja alennuksia eri tahoilta. Jäsenenämme saat myös asiantuntija-apua hevosen omistamiseen liittyvissä tilanteissa, olipa kysymyksessä sitten hevoskaupan riitatilanne tai neuvonta tallisopimuksen teossa. Jäsenemme voivat tilata Keskusliiton toimistolta myös asiantuntijan tarkistamia sopimuspohjia esimerkiksi ratsun vuokrausta tai hevosenostoa varten. Hevosenomistajien Keskusliiton jäsenenä olet myös mukana mahdollistamassa hyvän elämänalun kymmenille orpovarsoille joka vuosi ylläpitämämme valtakunnallisen Keinoemovälityksen kautta!

Liitolla ja jokaisella sen jäsenellä on todellinen vaikutusmahdollisuus hevosalan asioihin. Liitto on edustettuna Suomen Hippoksen valiokunnissa, muun muassa ratsu- ja ponivaliokunnassa, joten kentältä tullut palaute saadaan tuoreeltaan tiedoksi.

Sokerina pohjalla jäsenet saavat kuusi kertaa vuodessa paksun, nelivärisen Hevosenomistaja -lehden kotiinkannettuna. Joka numerossa on runsaasti luettavaa hevosalasta: jalostusasiaa, asiantuntijahaastatteluja, henkilökuvia, eläinlääkintää... Lisäksi sponsoroimme palkinnoilla esim. ratsastuskilpailuja ja valtakunnallista poninäyttelyä.

Voit tutustua etuihin ja toimintaamme nettisivuilla Sivuilta löytyy myös sähköinen jäsenlomake jäseneksiliittymistä varten.

Jäsenmaksu vuonna 2011 on vain 38 euroa!

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

Postimerkki

Liityn jäseneksi Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton alaiseen hevosenomistajayhdistykseen (määräytyy kotipaikan mukaan). Jäsenmaksun maksan saatuani jäsenmaksupankkisiirron.

Nimi: _____________________________________________________ Osoite: ____________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka: ___________________________________ Hevosen nimi: (yksi riittää) ___________________________________ __________________________________________________________ Allekirjoitus (alle 18v. huoltajan):________________________________

Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Jokimaankatu 6 A 15700 Lahti

Yli 15 v.

www.taitaja2011.fi

i! yöminäs Testacaebtook.com/ysao.fi www.fa

Opiskele työhön, joka huvittaa!

Koulutamme käden taidon ammattilaisia, joilla on tulevaisuudessa kysyntää. Meiltä etenet halutessasi ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon saakka. Koko koulutustarjontamme löydät netistä

www.ysao.fi

alla esimerkkinä luonnonvara-alan tutkinnot

Hevostalouden perustutkinnot Ratsastuksenohjaaja

Ratsastuksenohjaajan työhön kuuluu: ratsastustuntien pitäminen eritasoisille asiakasryhmille ratsastustallin tai -koulun hevosten terveydentilan seuranta tallityöt hevosten ratsastaminen erilaisten hevosharrastekerhojen pitäminen yhteistyö ratsastusseurojen kanssa

Hevostenhoitaja Hevostenhoitajan työhön kuuluu:

hevosten hoitaminen hevoskasvatus hevosharrastepalvelujen tuottaminen hevosvarusteiden valmistaminen Opiskelu tapahtuu Hingunniemen koulutilalla Kiuruvedellä.

Maatalousalan perustutkinnot Maaseutuyrittäjä

Maaseutuyrittäjän työhön kuuluu:

maatilan kasvinviljelyyn ja kotieläintenhoitoon liittyvät työt sekä niissä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttö ja huoltotyöt taloussuunnittelu, kannattavuuden seuranta ja kirjanpidosta huolehtiminen ja niissä käytettävien atk-sovellusten käyttö maatilan metsätalouteen liittyvät työt

Eläintenhoitaja pk/yo

Haluaisitko hevosharrastuksestasi itsellesi ammatin?

Sinun ammattisi, hevosenhoitaja?

Voit suorittaa myös yo-tutkinnon opintojen yhteydessä.

Yhteishaku 28.2.–18.3.2011, www.haenyt.fi

Eläintenhoitajat voivat työskennellä eläintenhoitajina sekä yrittäjinä mm. eläinhoitoloissa maatiloilla kotieläinpihoilla kunnan lomittajina karjanhoitajina sekä lemmikkieläinliikkeissä Opiskelu tapahtuu Peltosalmen koulutilalla Iisalmessa.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Elina Lehkonen puh. 050 538 2326 opintosihteeri Sanna Kurvi puh. 03 8287122, 050 403 6803 Aikuisopiskelua

Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme, Paavo Härkönen, p. 0400 793 146 ja Anneli Lämsä p. 0400 793 136 tai katso netistä osoitteesta www.ysao.fi

Tuplaa mahdollisuutesi ja valitse MAHIS! MAHIS on oppilaitosten yhteistyöverkosto, jossa on mahdollisuus yhdistää sekä ammatillisia että lukio-opintoja tai suorittaa lähialoilla kaksi ammatillista tutkintoa.

Lisätietoja www.mahis.fi MAHIS-opinto-ohjaaja p. 0400 793 126.

Hae meille yhteishaussa 28.2.-18.3.2011 www.haenyt.fi

Osaavissa käsissä tulevaisuus

Oulu Kajaani

Hingunniemi Kiuruvesi

Kokkola Kuopio

Hingunniementie 98, Kiuruvesi, p. (017) 272 5911

…kuten monipuolista hevosalan koulutusta Asikkalassa ja Jokimaalla

Lahti

Kotikyläntie 254, Helsinki Iisalmi, p. (017) 272 5701

Peltosalmi Iisalmi

Hevosenhoitajan oppisopimuskoulutus t QFSVTUVULJOUPPO WBMNJTUBWBB LPVMVUVTUB BMBO yrittäjille ja työntekijöille Hevosvalmentajan ammattitutkinto t UVULJOUPPO WBMNJTUBWBB UÊZEFOOZTLPVMVUVTUB monimuotokoulutuksena t TVVOUBVUVNJTFOB SBWJWBMNFOOVT UBJ IFWPTIJFSPOUB t NBIEPMMJTUB UVMMB NZÚT TVPSBBO UVULJOUP UJMBJTVVLTJJO Kengityskursseja Lisätietoja: aikuisten opintosihteeri Sari Sjönberg puh. 044 708 0558 Tutustu: www.salpaus.fi/luonnonvara_ala

te u m l u h Harja

un u j r n Ha

www.rautalamminlukio.fi

,BUBSJJOBOLVKB t 3BWJKPLJ t QVI

Opiskele hevosalan ammattilaiseksi Pudasjärvellä Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä on erinomainen hevosalan oppimisympäristö. Koulutuksessa keskitytään monipuolisesti sekä ravi- että ratsastustoimintaan sekä varuste- ja välinehuoltoon.

Opiskelijamme ovat menestyneet alan valtakunnallisissa kisoissa - tervetuloa huippuosaajien joukkoon!

Lisätietoja: opintoasiainsihteeri Mari Ruttonen, p. 010 27 23975, opinto-ohjaaja Paavo Kortetjärvi, p. 010 27 23767.

Lue lisää www.osao.fi/hevostalous

KOULUTETTU AMMATTILAINEN ON TULEVAISUUDEN TAITAJA! HAE YHTEISHAUSSA 28.2.–18.3.2011 WWW.OSAO.FI

Kysy nettiopolta!

Nettiopo vastaa kysymyksiisi koulutuksesta ja opiskelusta OSAO:ssa.

nettiopo.osao.fi

O S AO

www.ponitalli.net

PERNIÖN PONITALLIN

SUOSITUT RATSASTUSLEIRIT Suosituin tuntiponimme, kilpaponi Perran Dancing Devil ja Jussi Rautiainen

RATSASTUSLEIRIT - 2 ratsastustuntia/vrk - hoitohevonen/-poni

4 vrk 120,- + 240,- 3. ma 20.6. – to 23.6.

- 4. ti 28.6. – pe 1.7.

Kesäleirit 2011 5 vrk 150,- + 290,- 1. ma 6.6. – pe 10.6. (täynnä) - 2. ma 13.6. – pe 17.6. (täynnä) - 5. ma 4.7. – pe 8.7.

- 6. ma 11.7. – pe 15.7.

- 7. ma 18.7. – pe 22.7.

- 8. ma 25.7. – pe 29.7.

- 9. ma 1.8. – pe 5.8.

- 10. ma 8.8. – pe 12.8.

Viikonloppuleirit 2011 50,- + 110 ,- pe 25.3. – su 27.3. toiveleiri (täynnä) - pe 8.4. – su 10.4. esteleiri - pe 29.4. – su1.5. vuokrausleiri - pe 26.8. – su 28.8. vuokrausleiri - pe 16.9. – su 18.9. toiveleiri - pe 14.10. – su 16.10. esteleiri - pe 4.11. – su 6.11. toiveleiri - pe 8.11. – su 20.11. esteleiri

26. LEIRIKESÄ, LEIRIT SIS.

• majoitus leirimökeissä, leiriasuntolassa ja uudessa päärakennuksessa • uusi leiritilan päärakennus • ruokailut • osaavat ratsut joista kaikki ponit kilpailleet kansallisella tasolla ja hevoset alue- tai kansallisella tasolla • tehokas opetus • ratsastuksenopettajana Satu Aittamäki (ROK 7) • 40x60 m valaistu, aidattu hiekkakenttä, maneesi 23x64 m ja upeat maastot • 1 h teoriaa / vrk • mahdollisuus merkkisuorituksiin • mahdollisuus leirikisoihin ja leirikasteeseen • TV, videot, leirikioski • vakuutus • sauna • uimaranta • erityisruokavalion mahdollisuus • paljon lemmikkieläimiä • omalla hevosella leirihinta sama.

• UUSI TALLI • UUSI LEIRIASUNTOLA • UUSI MANEESI 23X64 M • UUSI LEIRITILAN PÄÄRAKENNUS

11-v. Nita Rautiainen ja Munsboro Cecily HIHS poniluokassa.

Leiriratsuina mm. : Munsboro Cecily: aluecupkultaa 2009 ja HIHS 2009, aluemestaruuskultaa 2010, HISH voitto ja Amateur Tour hopeaa 2010. Rikse: junnu GP, B-rengas, aluemestaruushopeaa. Mangan Rose: tuntsari aluemestaruus koulupronssi -06. BuceFalos: A-rengas, aluejoukkomestaruuskultaa, tuntsari aluemestaruusestekulta -05, pronssi -07. Pärla: tuntsari aluemestaruuskoulukultaa -03. Caramba: B-rengas, tuntsari aluemestaruus estekultaa, -03, -04, -06, -hopeaa -07, -09 ja -kouluhopeaa -09. Dancing Devil: HIHS -07, -08 ja -10. Charmtroll: vuonohevosten estemestaruuskultaa -07, tuntsari aluemestaruusestekultaa -07, -hopeaa -08 ja pronssia -09. Polle: shettisten estemestaruushopeaa -07 ja kultaa -08. Floppe: kilpaileva friisiläinen Lady of the Lake: kansallisen tason estehevonen.

ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT p. 02-735 4360 / 040-5651334

TILAA MYÖS ILMAINEN LEIRIESITE! • 130 km Helsingistä, 85 km Turusta.

Kilpailussa menestyviä leiriponeja Bucefalos ja Caramba.

Afrodite, Bucefalos, Hagelunds Adeline, Pärla, Dofique, Zarfa, My, Bella.

!"#$%&'&&%()*%(+)%%%%,-./01%.234"0"564$/7,8$9/

Lasten ja nuorten leirit kesällä 2011 1 2 3 4

06.-10.06.2011 13.-17.06. 2011 20.-23.06.2011 27.06.-01.07. 2011

ma-pe ma-pe ma-to ma-pe

360 € 350 € 300 € 350 €

Esteleiri 80 cm Yleisleiri Ekaleiri 4pv Toiveleiri

5

04.-08.07. 2011

ma-pe

360 €

6 7 8 9

11.-15.07. 2011 18.-22.07. 2011 25.-28.07. 2011 02.-05.08. 2011

ma-pe ma-pe ma-to ti-pe

350 € 360 € 350 € 300 €

Esteleiri; alkeet/ jatkoryhmä Yleisleiri Esteleiri 80 cm Teholeiri 3h/pv Ekaleiri 4pv

Aikuisten leirit kesällä 2011 I I1 III

30.05.-03.06.2011 ma-pe 08.-12.08. 2011 ma-pe 15.-19.08. 2011 ma-pe

Ratsastuksen opettajana

395 € 395 € 395 €

Ratsutila Aramara on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ja valvoma ratsastuskoulu eteläisessä Keski-Suomessa, Jämsässä.

Tule viettämään unohtumaton leirikesä upeisiin maisemiin ja kokemaan laadukas opetus.

Leirejä järjestetään vasta-alkajista edistyneemmille ratsastajille.Varaa paikkasi ajoissa!

Leirien aikataulut sekä infoa tallista osoitteesta

www.aramararatsutila.fi Varaukset ja lisätiedot Anni Roivas Ratsastuksenopettaja puh. 050-5749420 Löydät meidät myös Facebookista!

ETELÄ-ESPOON RATSASTUSKOULUN KESÄ 2011

T & S Horse Team

SUOSITUT MYLLYMÄEN TALLIN LEIRIT POHJOIS-POHJANMAALLA

RATSASTUSKOULU Ratsastuksenopettaja MIA LAURINKOSKI Kirveskoskentie 96, 07170 Pornainen, 019-664 7005, 0400-188 255

1*.7.22* 0*8d11d

TA R

KE

M

( leir ei ku Ku in t rssit Joka H U

rss amm ) – ise OM ien ik 20 sta IO WW MAT var uun ` a LE I! aaji -1 len I RIS W. SISÄLL 1. 6.6-10.6.2011 HEPPAHÖPERÖN RATSASTUS JA HOITOLEIRI I lle 1 lo nus TÄ T t-p pp ta AL ÖT JA (ALKEIS) (5 VRK) 6-16-vuotiaille suunnattu alkeistason leiri.

LIT HIN aita kauuun mkeun vara 2. 13.6-17.6.2011 HEPPAHÖPERÖN RATSASTUS JA HOITOLEIRI II pa nn at AIT NA n p es (JATKO) (5 VRK) 6-16-vuotiaille suunnattu jatkotason leiri.

TK ääll sä!

A e!

V 3. 19.6-23.6.2011 ESTELEIRI (5 VRK) Tehokas!

AT OTISI Leiri on Esteleiri, reipasta menoa esteillä.

KA VUIL VIO LAM 4. 27.6-3.7.2011 HUMMAILULEIRI (7 VRK) Super suosittu!

Superpitkä (7 vrk) ja Super mukava leiri oikeille hevoshulluille!

T.F ME I 5. 6.7-7.7.2011 TEHOKOULU/ISTUNTA KURSSI (2 VRK) Tehokas!

Tehokoulukurssi on tehokas ja suunnattu jatkotason (selviytyvät laukkaamisesta itsenäisesti) ratsastajille.

6. 8.7-10.7.2010 PIENTENLASTEN PÄIVÄLEIRI ( 3VRK ) Super suosittu!

Perheen pienemmille ratsastajille 3-7-vuotiaille.

7. 12.7-13.7.2011 TEHOESTEKURSSI (2 VRK) Tehokas!

Tehoestekurssi on reipasta menoa esteillä.

8. 21.7-24.7.2011 ÄITI/LAPSI PITKÄ VIIKONLOPPULEIRII (4VRK) kivaa yhdessä oloa!!

Äiti/lapsi leiri on äideille ja lapsille suunniteltua yhteistä aikaa! Ratsastusta 1 h ja ajo opettelua 1 h per päivä! Leikkejä ja pelejä!

Varmasti molemmille mieleen painuva kesän kohokohta!

9. 7. 26.7-28.7.2011 PIENTENLASTEN PÄIVÄLEIRI (3 VRK) super suosittu!!!

Perheen pienemmille ratsastajille 3-7-vuotiaille.

10. 30.7-31.7.2011 TEMPPUILU VIIKONLOPPULEIRI (2VRK) Super sisältö!!!

Temppuiluleiri on tarkoitettu ajosta, ratsastuksesta (eri ratsastuksen muodoista) kiinnostuneille.

1*

8&.1 Tilalla paljon muitakin eläimiä! Varausmaksu on :.3 7&9 150` jota ei palauteta. Kurssien 2>88d 8 varausmaksu 50`/kurssi.

34:8* ->

KATSO SUOSITUT KESÄLEIRIT www.keiramontalli.net

TERVETULOA!

Rats.ohj Tiina Dahlgren Hallaperäntie 290, 74700 Kiuruvesi 050-5416296, tiina.dahlgren@tallitaitavatkaviot.fi

Keiramon talli

p. 08-687 3481, 040-527 0797 email: ratsastuskeskus@kajaani.net www.ratsastuskeskus.kajaani.net

www.hs-talli.net • p. 040-587 3656

1LLQLVDORQ 5DWVDVWDMDW U\

TIEDOSTAVALLE HEVOSIHMISELLE!

YSTÄVÄNPÄIVÄTARJOUS 2011 vuosikerta

36 €/

Tarjous on voimassa 14.3.2011 asti.

T Tunne Hevonen -lehti on mukana Kiva Talli ry:n toiminnassa.

Kiva Talli ry:n tarkoituksena on edistää kiusaamisvapaata harrastustoimintaa hevostalleilla, ratsastuskouluissa ja kaikkialla hevosharrastuksen parissa.

Tutustu lisää: www.kivatalli.fi

unne Hevonen on kotimainen hevoslehti, joka jakaa tietoa hevosen hyvinvoinnista, hevosen kouluttamisesta ja ennen kaikkea siitä hyvästä tunteesta, jonka hevosen kanssa työskentely voi ihmiselle antaa. Tunne Hevonen -lehti jakaa oppeja luonnollisesta hevostaidosta unohtamatta maalaisjärkeä ja hyvää hevosmiestaitoa, jota löytyy hevosharrastajien parista, sukupolvesta toiseen ja useista eri kulttuureista.

Tunne Hevonen on 52-sivuinen lehti tiedostavalle hevosihmiselle. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Hinnat: kestotilaus 38 €, määräaikaistilaus 40 €, irtonumero 7 €. Katso verkkokaupastamme ajankohtaiset tarjoukset!

www.tunnehevonen.fi

tarjoaa aivan uuden vaihtoehdon monikäyttöautoa, farmaria tai kevyttä maastokelpoista autoa tarvitsevalle. Huippuluokan viimeistely, luotettava tekniikka ja poikkeuksellisen vähäpäästöiset moottorit täyttävät tämän päivän autoilijan tiukimmatkin vaatimukset. Huolettomat kilometrit varmistaa japanilaismerkkien pisin takuu 5 v / 150 000 km sekä 3 v maksuton MAP-ajoturvapalvelu. Tervetuloa koeajolle!

Mitsubishi ASX autoveroton hinta alk. 16 752,85 + arvioitu autovero 4 242,15 = kokonaishinta 20 995 + tk 600 = 21595 e. Vapaa autoetu alk. 510 e/kk.

EU-yhd. 5,5–5,9 l/100 km, CO2-päästöt 135–150 g/km. Takuu 5 vuotta tai 150 000 km. 24 h MAP-ajoturvapalvelu 3 vuodeksi veloituksetta. Kuvien autot erikoisvarustein.

MITSUBISHI-JÄLLEENMYYJÄT: ESPOO Delta Auto Espoo 0207 408 801 • FORSSA Astrum Auto Oy (03) 4246 9800 • HELSINKI Delta Auto Herttoniemi 0207 408 511 • Delta Auto Konala 0207 408 501 • IISALMI E Hartikainen Oy 0400 330 066 • JOENSUU Autoliike Mutanen Oy 044 788 8600 • JYVÄSKYLÄ Autobest Oy 0207 990 600 • JÄRVENPÄÄ Mäkelän Kone Oy (09) 5495 2500 • KAJAANI E Hartikainen Oy 0400 115 111 • KOKKOLA Käyttöauto Oy (06) 823 9600 • KOUVOLA Kouvolan Autosompa Oy (05) 544 5700 • KUOPIO E Hartikainen Oy 0400 331 155 • KURIKKA Automyynti Saarakkala Oy (06) 450 9000 • KUUSAMO Koillismaan Auto (08) 851 1133 • LAHTI Mega-Auto Oy 0207 510 400 • LAPPEENRANTA Auto-Suni

www.mitsubishi.fi

TEST 2010

Oy 0207 694 600 • LOHJA Lohjanportin Auto Oy 0207 458 300 • MIKKELI Ajanvaunu Oy (015) 321 6640 • PORI Satakunnan Autotalo Oy (02) 522 7000 • RIIHIMÄKI Riihimäen AutoCenter Oy 010 666 8070 • ROVANIEMI Niemelän Auto Oy (04) 245 5111 • SALO Astrum Auto Oy (02) 777 3911 • SAVONLINNA Ajanvaunu Oy 0500 555 676 • SEINÄJOKI Autosein Oy (06) 414 0905 • TAMPERE Delta Auto Tampere 0207 408 631 • TURKU Delta Auto Turku 0207 408 641 • VAASA Käyttöauto Oy (06) 315 6300 • VARKAUS Varkauden Autokari Oy 0207 479 920 • YLIVIESKA Autosompa Oy (08) 411 2700

Ota hevosellesi vakuutus, joka sopii sille kuin räätälöity loimi.

Hevosvakuutuksissamme on valinnanvaraa – ja niihin erikoistuneet myyjämme auttavat sinua rakentamaan juuri oikean vakuutusturvan hevosellesi.

Se on sinunkin etusi! Lähimmän asiantuntijan yhteystiedot löydät osoitteesta tapiola.fi/elaimet.

Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

betoniseinät talleihin ja maneeseihin karsinat, ikkunat, ovet, aidat ym.

w w w . h orsem anfi nl andi a.f i

HEVOSENOMISTAJAT! Olkipelletti kuivikkeeksi • Erinomainen imukyky • Lähes pölytön

★ YKSILÖLLISIÄ VIIKONLOPPUPAKETTEJA ★ VIIKONLOPPUALKEISKURSSEJA ★ VALMENNUSTA, YKSITYISTUNTEJA

Arja Aminoff 0400-826 949 Riikka Niemistö 040-505 8148

★ VAELLUKSIA UPEISSA KULTTUURIHISTORIALLISISSA MAISEMISSA ★ MYÖS HEVOSTEN JA PONIEN KOULUTUSTA VAIN TUNTI www.billnasratsastus.fi HELSINGISTÄ LÄNTEEN info@billnasratsastus.fi

Ainut USA:ssa patentoitu tuote hevosten vatsa- ja suolistohaavaumien hoidossa SUCCEED®

Kentaur satulat Ratsumestarit

kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa onnea kaudelle 2011!

Kisakausi lähestyy!

On aika tarkistaa kalusto! Myyntihevoset ja välitysehdot löydät www.ratsumestarit.net Ota yhteyttä: Annikka Pikkanen GSM 040 527 3922 www.ratsumestarit.net

HYVINVOINTIA HEVOSILLE www.inthacienda.fi

Cavalor rehut www.kandaari.fi

Rehut Rehutja ja satulat satulat ammattitaidolla ammattitaidolla www.vixen.fi www.vixen.fi

Asiantuntevaa hevoskauppaa vuodesta 1985

www.piccola.fi HUMBAUR TRAILER CENTER

Siuntiontie 58, 02580 SIUNTIO, p. 040 551 3523

E ENTAJILL ITSERAKT -paketteja PRE CU

0400-310100

LAAJAVALJAS Keski-Suomessa

Varastokatu 13, 05800 Hyvinkää (019) 485 455, fax (019) 485 005 www.muovihuone.fi

- hevosvarusteet tilauksesta - satulan toppaus, korjaustyöt - koiranpannat, taluttimet ja valjaat - erikoisvarusteet - laukut ja vyöt - muotokuvat TAITEILIJAN MUODONTAJU JA KÄDENTAITO

www.laajavaljas.net

PL 162 • 04201 Kerava 09-873 4790

Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen puh. 050 467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski

Satulansovitukset ammattitaidolla Uudet englantilaisetja westernsatulat sekä laaja valikoima käytettyjä satuloita.

Katso kuvat internetistä

www.horsewell.fi Myynti, vaihto, huolto - edullinen rahoitus!

Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. 020 712 1510

Vaunutoimitus koko maahan sopimuksen mukaan info.boeckmanncenter.fi p. 0400-600 901

www.boeckmanncenter.fi

ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA

Kansalliset ja kansainväliset hevoskauppariidat yms.

• Satulasepän palvelut • Hevosvarusteiden korjaus ja valmistus • Koirille pannat ja taluttimet kristallikoristein

Risto Salmi 040 7222 811

www.satulahuone.fi Satulaseppä Satu Ritari

www.salmipartners.fi risto.salmi@salmipartners.fi

Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 041-4450 307

§ Hevosjuridiikkaa §

maksuton alkuneuvottelu ja spostikysely

• Siirrettävät hirsitallit teräsrungolla ja betonilattioilla, ym.

• Ulkokarsinat myös kiinteillä perustuksilla.

• Perinteiset tallit elementtitoimituksina.

• Talliremontit CONSTALL KY / Artjärvi 0500-771 923 www.constall.fi

YPÄJÄLLÄ HYVÄN PALVELUN

Lepolantie 2, Ypäjä, avoinna myös vkl Puh. 045-656 9568 ja 0500-307 391 www.ratsuriihi.fi

Tilaa uusi Hevoskuvasto!

0504644541

Granåsa hevostila tilaa hevosille Inkoo, 40 km Hkistä

–– hevospaikkoja, 30 ha yksilöllistä ratsastusopetusta –– yksilöllistä luonnollistaratsastusopetusta hevostaitoa – kilpavalmennusta – (ongelma)hevosten koulutusta – hevosten koulutusta vapaita pihattopaikkoja –– luonnollista hevostaitoa maneesi 24x65, –– maneesi 24x65,kenttä kenttä30x70 30x70

Ruokinnan edelläkävijä

www.granasa.fi 040 732 4620 Annika Schulman/Åsa Grönlund

www.dynavena.fi

Ruoveden Ratsutallin

Leirikesä 2011 Tervetuloa jälleen leirille!

Kauraton

Black Horse Booster,

kypsennetty puolitiiviste kauraan perustuvan ruokinnan täydentämiseen. Sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Sisältää myös seleeniä turvallisesti orgaanisessa muodossa.

Yrittäjäntie 20, Karkkila www.biofarm.fi (09) 225 2560

Varaukset

sähköpostitse ruovesi@ruovedenratsutalli.fi tai puh. 03 476 0618 arkisin 15.–15.30.

Muista kevään yhteishaussa koulun Ruoveden Yhteis linja TUS lukion RATSAS io.fi k www.ruovedenlu

Räätälöidyt VIIKONLOPPULEIRIT upeissa maisemissa!

Ota yhteyttä ja sovi leiri omalle porukalle!