Svetlana Eltsova Amare-kurssilainen, Helsingin yliopisto Ope-Amare 04.12.2009 sveta_terralingua@hotmail.com Helsingin ylipisto * koulutus- ja kehitt채miskeskus Palmenia * Lahti
maisema – ландшафт, пейзаж kallio - скала kova kuin kallio - твердый как скала muovata - лепить, вылепить, формовать, придавать форму karu- суровый
Eero Järnefelt, Koli 1908
Kun tarkastelee Suomen luontoa ja huomaa sen maisemissa onnea sekä rauhaa, voi ajatella sitä, että nämä metsät, järvet ja kalliot ovat muovanneet suomalaista luonnetta. Ihmisen toimintaan vaikuttavat ne asiat, mitkä ovat hänen ympärillään tässä maailmassa sekä ne ihmiset, keiden kanssa hän on tekemisissä; täten määrittyvät erilaiset kulttuurit
Suomalaisten kansanluonnetta kuvaavat melankolia, ylpeys, vaatimattomuus, perikesiantamattomuus ja Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja tunnollisuus.
kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalainen on harvinaisen itsepäinen ja siinä piirteessä on hän uskomattoman luja. Sellaiseksi hänet on varmaankin muokannut luonto, josta hän on kaiken hyvän saanut sinnikkäällä työllään kasketen metsät, nujertaen kannot ja vyöryttäen syrjään kivenjärkäleet hedelmällisiltä laidunmailta sekä jatkuvasti taistelen huonoja ilmoja vastaan. Raatajat rahanalaiset. Eero Järnefelt. 1893. Valtion taidemuseo, Ateneum
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Sisu tarkoittaa sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattom uutta. "Suomalaisen sisun monumentti" tunturin huipulla Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella Helsingin yliopisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalaiset ovat saavuttaneet hyvinvoinnin kovalla työllä ja eivät ole tarvinneet sen suurempaa tukea ympäristöltään. He eivät myöskään ole etsineet itselleen johtajia voidakseen seurata näitä. Akseli Gallеn-Kallela, Rakennus, 1903
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalaiset ovat myös tunnollisia, sanansa mittaisia.
Suomalaiset ovat hiljaisia, sisäänpäin kääntyneitä ja jollakin tapaa hieman ujoja.
Suomalaisen luonteen hitaan temperamentin ja vaatimattoman luonteen juuret johtuvat tilavasta asumisesta ja olemisesta. Suomalainen on hitaanpuoleinen, mutta hän on hoksaavainen minkä tahansa asian hyödyn suhteen, siksi hän tuskin tulee jäämään missään häviölle.
Akseli Gallеn-Kallela, 1890 Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Eero Erik Nikolai Järnefelt
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalainen kunnioittaa itsensä kaltaista, mutta hän ei näe tässä kuitenkaan itsensä kilpailijaa. Hän ei käy tämän kimppuun eikä halua, että hänenkään yksityiselämäänsä tunkeudutaan millään tavalla. Suomalainen suojelee omaa pesänsä tunkeilijoilta. Hän haluaa nähdä itsensä ympärillä riippumattoman ja vapaan henkisen ja
fyysisen tilan.
Hugo Simberg: "Halla", 1895
Suomalaiset ovat alttiita masennukselle. Suomalaiset väsyvät etenkin syksyisin, koska illat pitenevät ja pimenevät. Vuodenaikojen vaihtelut ovat siis osa-syynä masennuksen yleisyyteen Suomessa.
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Anna Sahlsten, Kolme kahvia juovaa eukkoa, 1895 Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Hän ei ole kovin aloitteellinen juuri koskaan kanssakäymissään , jos hän on tuntemattomien ihmisten seurassa. Siksi julkiset esiintymiset esimerkiksi oudolle yleisölle, kylässä tai kokouksessa saavat hänen punastuman ja hämmentymään. Mutta jos hän on tutussa ympäristössä ystävien keskellä, hän tuntee olonsa mukavasti ja voi olla mainio keskustelija. Suomalaiset naiset, jotka ovat tuttuja keskenään, voivat osoittautua uskomattoman puheliaiksi.
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Mitä on tämä hiljaisuus? Mitä tietävi rauha mun sydämessäin, tää suuri ja outo ja uus? Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja tou'ot muut.
Elin Kleopatra Danielson-Gambogi (1861-1919) Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Eino Leino
Keskivertosuomalainen haluaa asua pääkaupungissa, metsässä, järven rannalla, omassa talossa koiransa kanssa ilman naapureita. Ja kaiken tämän suomalainen haluaa samanaikaisesti. Kaikesta voi nähdä, että suomalainen rakastaa tänä päivänä mukavuutta, mutta entiseen tapaan hän kuitenkin hakeutuu takamaiden yksinäisyyteen.
Jyrki Kallio-Koski, Oulu: SUOMALAINEN UNELMA
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään, sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen: metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat. Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy kun toinen heittää kiukaalle vettä. Sellaisella suomalaisella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen. Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
Suomalainen -runon on kirjoittanut kirjailija Jorma Etto. Häntä on joku kutsunut yhden runon runoilijaksi, vaikka hän itse asiassa oli hyvä kirjailija ja kulttuurimies. Hän toimi Rovaniemen kaupunginkirjaston hoitajana ja kulttuurilehti Kaltion toimittajana.
”Kaveria ei jätetä” mentaliteetti Suomalainen on varovainen eikä sitten ole kovin luottavainen. Mutta mikäli joku ihminen ei koskaan petä suomalaista, vaan joka kerta tavatessa vahvistaa suomalaisessa luottamuksen tunnetta, hänellä on mahdollisuus päästä ”omien” joukkoon.
Albert Edelfeltin öljymaalaus Leikkiviä poikia rannalla vuodelta 1884
Suomalaisen kanssa ei ole kovin helppoa saavuttaa todella lujaa ystävyyssuhdetta. Hän muistaa kauan loukkaukset eikä helposti anna niitä anteeksi. Hänellä on hyvin usein taipumus uskoa kuka tahansa syylliseksi, paitsi itsensä.
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalainen ei rakasta omaa maataan vain abstraktisesti: Hän rakastaa omaa kotiaan, jonka luomaa lämpöä ja turvaa hän suuresti arvostaa. Suomalainen rakastaa maatilkkua talonsa ympärillä, katua, jonka varrella talo on, kaupunkia, missä katu on, sekä maata, missä tämä kaupunki on. Ja lisäksi kaikkialla pitää olla järjestys. Kaikkina vuodenaikoina kaikki paikat pidetään puhtaana. Talvella tehdään lumityöt, syksyllä haravoidaan lehdet ja keväällä istutettaan rakkaudella kukkasia, lisäksi hoidetaan kuntoon lasten leikkipaikka ja tehdään pihalle mukava paikka grilliä varten.
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Kotimainen – kotimainen on adjektiivi, jonka usein kuulee suomalaisen puheessa. Ostaessaan elintarvikkeita, vaateita tai muita tavaroita kaupasta hän on aina kiinnostunut tietämään: ”Onko se kotimainen?” Ja jos hänen rahapussissaan on tarpeeksi rahaa, niin suomalainen ostaa mieluummin kotimaista tuotantoa olevan tuotteen, vaikka se olisi kalliimpikin, sillä onhan se sitten ekologisesti puhtaampi ja laadukkaampi.
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Mikä on olennaista suomalaisessa ihmisessä? Kaikkein olennaista on hänen patriotismi.
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti
Suomalaisilla on huono itsetunto ”Klassinen mielikuva joka suomalaisilla on itsestään, väittää että suomalaisilla on huono itsetunto. Suomalaismediat toistavat ja jalostavat tätä mielikuvaa toistamalla sitä säännöllisesti sen eri muodoissa….. Jos pohdimme tuota huonoa itsetuntoa, mitä se oikein tarkoittaa? Suomalaiset vertailevat itseään toisiin ihmisiin, erityisesti ulkomaisiin ihmisiin ja kantavat huolta siitä mitä nämä toiset ajattelevat meistä, suomalaisista. Suomalaiset ovat siis huolissaan siitä mitä toiset ihmiset ajattelevat. Suomalaiset siis välittävät siitä mitä muun maalaiset ihmiset ajattelevat. Suomalaiset välittävät toisista ihmisistä. Järisyttävää. Suomalaisten muka niin huono itsetunto onkin osoitus positiivisesta piirteestä, välittämisestä!”
Huono omatunto, Maria Wiik ( 1853 - 1928 )
Tomppa, tiedemies, Espoo
Helsingin ylipisto * koulutuskoulutus- ja kehittä kehittämiskeskus Palmenia * Lahti