1930 luku
Taru Lehtonen 05GRA08
JULISTEET 1920-luvun loppupuoli oli suomalaisen julisteen murroskautta. Muun maailman tapaan meilläkin käytettiin julisteita mainonnan välineinä. Mainostoimistojen organisoitumisten myötä alalle ilmestyi nuoria kykyjä, jotka sanoutuivat irti vanhoillisesta suunnittelusta ja ottivat rohkeasti vaikutteita ulkomailta.
1931 A. M. Cassandre: L’Atlantique Juliste linjaa ajan matkailujulisteiden suunnittelun.
1930-luku Tuntematon: Hangon merikylpylä Koko: 35x59 cm Paul Söderström: Saimaa Rainer Baer: Käy Naantalissa Koko: 41x59 cm
1930-luvun mainosjulisteissa pääpaino oli kuvassa ja tuotteessa, typografialla oli vain aihetta täydentävä rooli. Suomen maineikkain julisteentekijä 1930-luvulla oli Jorma Suhonen (s. 1911) Hän oli Ateneumista valmistunut graafikko, pikemminkin koloristi ja maalari kuin piirtäjä. Tärkeimmäksi vaikuttajakseen Suhonen nimesi ranskalaisen taiteilijan A.M. Cassandren (1901–1968). Suhonen perusti opiskelukavereidensa Holger Erkelenzin ja Aarno Knuusin kanssa SEK-ryhmän vuonna 1934. SEK aloitti toimintansa piirtämönä, mutta vuosien mittaan siitä tuli merkittävä kuvallinen vaikuttaja suomalaisen mainostoiminnan kehittyessä. Kaikki SEKin suunnittelijat sanoivat ottaneensa vaikutteita ulkomailta, erityisesti ranskalaisilta, puolalaisilta ja sveitsiläisiltä julistetaiteilijoilta. Tämä näkyi uusina kuvakulmina ja puhtaina väreinä. Muita SEKin palkkalistoilla olleita maineikkaita julistesuunnittelijoita olivat Paul Söderström, Henry Czarnech ja Göran Englund.
1933 Jorma Suhonen: Aero Voitto Scandinavian Air -julistekilpailussa. Koko: 64x100 cm
1939 Jorma Suhonen: Visit Helsinki Tilaaja Suomen Messut Koko: 60x99 cm
1934 Göran Nichman Koko: 56x40 cm
Talvikisojen järjestäminen Lahdessa alkoi vuonna1923. Kisat saivat oman erikoispostileiman vuonna 1935. Leima on ollut käytössä kaikissa kisoissa lukuunottamatta sotavuosia 1942–1947. Vuodesta 1948 lähtien käytössä on ollut kuviollinen leima.
Ludwig Hohlwein Talviolympialaiset
Franz Würbel Kesäolympialaiset
1936 Olympiavuosi on Saksan. Kesäkisat muistetaan paitsi Leni Riefenstahlin 2-osaisesta Olympia-elokuvasta, myös siitä, miten Hitler kieltäytyy kättelemästä kisojen parasta urheilijaa, mustaihoista Jesse Owensia. Kisoista lähetetään myös maailman ensimmäiset ei-studiossa kuvatut tv-lähetykset.
Ajan venäläisjulisteet korosstivat naisten aktiivista roolia yhteiskunnassa.
1933
Värimaailma muuttui perinteisestä puna-mustasta pastellisemmaksi.
Natsien hakaristilippu ikuistettiin jopa Münchenin maatalousnäyttelyn julisteeseen.
Berliinin kesäkisoissa eri väriset olympiarenkaat nostetaan ensimmäistä kertaa kisojen keskeiseksi tunnukseksi.
1934
1931
Mariia Voron Shock brigade reaping for a Bolshevik harvest
Vera Korableya Come, comrade, join us in the collective farm
1930 Nikolai Mikhailov There is no room in our collective farm for priests and kulaks!
1932 Natsit pitivät oheista vaalijulistetta natsit yhtenä tehokkaimmistaan.
LEHDET Suomi Suomen Kuvalehti ja Kotiliesi hallitsivat 1930-luvulla aikakauslehtimarkkinoita. Muita lehtiä olivat mm. Apu sekä vuonna 1934 perustettu Seura. Sanomalehdistä suurilevikkisin oli Helsingin Sanomat. Ilta-Sanomat perustettiin vuonna 1932. Sarjakuvat ilmestyivät 30-luvulla lehtiin. Suosittuja olivat Tarzan, Dick Tracy, Mikki Hiiri ja Teräsmies. Helmi ja Heikki seikkailivat Suomen Kuvalehden sivuilla, Mika Waltarin ja piirtäjä Asmo Alhon luoma Kieku ja Kaiku puolestaan Kotiliedessä vuodesta 1934 lähtien.
USA aikakauslehtiä olivat mm. Newsweek, Time Magazine sekä Reader’s Digest (Valitut Palat), joka referoi ja ’kansantajuisti’ muissa lehdissä olleita kinnnostavia artikkeleita. Life kertoi tarinansa korkeatasoisilla valokuvilla ja siitä tulikin valokuvajournalismin kiintotähti. Lifen taival loppui vuonna 1972.
Saksa Kuvajournalismi oli yksi ase poliittisessa taistelussa. Vastakkain olivat natsipuolueen Illustrierter Beobacter ja vasemmistolainen Arbeiter Illustrierte Zeitung.
1936 Hitler Jugend Pamfletin kansi
Suomalaiset kuvataiteilijat tekivät elääkseen myös kuvitustöitä. Mm. Martta Wendelin ja Rudolf Koivu piirsivät Kotilieden kansia.
1935 Kotiliesi Kieku ja Kaiku
Lehtien kansia eri maissa
MAINONTA Alan koulutus Suomessa Suomessa oli jo 1920-luvulla järjestetty kursseja myyntihenkilöstölle, mutta Myynti- ja mainoskoulun (nyk. Markkinointi-instituutti) perustaminen vuonna 1931 avasi uusia mahdollisuuksia oppia alaa. Varsinainen mainonnan koulutus alkoi v. 1937 kaksivuotisella Mainoshoitajan tutkinto -koulutuksella. Sitä ennen mainonnan opetus oli painottunut somistamiseen. Koulussa toimi myös Kauppiaspalvelu-somistamo, joka tilaustyönä suunnitteli messuosastoja ja näyteikkunoita. Työn tekivät opiskelijat kouluttajiensa valvonnassa.
Kauneus on aina kiinnostanut naisia.
1931 Turun Sanomat: Polytypos Suomen Kuvalehti: Antimol-koipallot
Tupakkaa sai mainostaa varsin kyseenlaisilla tavoilla ja hahmoilla.
1932 A.M. Cassandre
en i Suom l u t s o ain en S a n a m . 1 928 S u o m v i ja k iele en s ä ol le en l u k hdes n a. Kuva l e tulokse n u l i a kilp
1939 Suomen Kuvalehti
1938 Turun Saippua Oy Hintaluettelo kesäkuu 1938
1930 Tsekkoslovakialaisten painajien teknisen julkaisun kansi
1931 Turun Sanomat TyĂśpaikkailmoituksia 11.12.1931
TYPOGRAFIA 1930-luvun alkuun mennessä Euroopassa oli jo julkaistu sans serif -fontteja (1927; Paul Renner/Futura ja Rudolph Koch/Kabel). Amerikka sai omansa, kun William Adison Dwiggins suunnitteli Metro-fonttipeheen 1930. Lontoon pääsanomalehti the Times otti Times New Romanin fontikseen vuonna 1932. Fontista tuli merkittävä osa sanomalehtien historiaa. Muita 1930-luvulla luotoja fontteja ovat mm. • City/Georg Trump • Albertus/Berthold Wolpe • Rockwell/H. F. Piermont • Caledonia/William A. Dwiggins
1937 Times New Roman Stanley Morrison ja Victor Lardent
• Lydian/Warren Chappell • Empire/American Type Foundries • Dybani/Ludwig and Mayer Foundry • Prisma/Rudolph Koch
1930 Metro medium William Adison Dwiggins
1937 Joanna Eric Gill
1936 Felix Tirkkonen Lentopäiväkirja
1939 Maailmannäyttelyn paikan osoittava metrokartta New Yorkissa.
1937
1937
Onyx Gerry Powell
Peignot light Adolphe Mouron Cassandre
1930-LUKU JA ARKI Alvar Aalto voittaa v. 1931 Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan suunnittelusta käydyn arkkitehtikilpailun. Työssä yhdistyvät fuktionalismin pyrkimykset ja humaani arkkitehtuuri ihanteellisella tavalla. Aalto suunnitteli sairaalaan myös kalusteita, koska uskoi esteettisesti kauniin ympäristön tervehdyttävään voimaan. Niin syntyi mm. edelleen tuotannossa oleva, taivutetusta vanerista valmistettu Paimio-tuoli. Tuoli on kevytrakenteinen ja helposti puhdistettava, mutta myös silmää miellyttävä kaluste.
1930 • Marlene Dietrich esittelee säärensä elokuvassa Sininen enkeli. • Chrysler Building avataan New Yorkissa
• Lazio Biro keksii kuulakärkikynän
1938
• Suomen ensimmäinen yksityinen äänilevyjen valmistaja ja julkaisija Sointu perustettiin Herman Weberin ja Fredrik Seegerin toimesta. Äänitykset tapahtuivat mm. Turussa vapaapalokunnan tiloissa ja niiden onnistumista valvoi saksalainen insinööri Dargatz.
1933 • King Kong ilmestyy valkokankaalle • Campbell’s lanseeraa Chicken Noodle Soupin
1931
• J.S Sirénin suunnittelema Eduskuntalalo vihitään käyttöön 7.3.
1934 • Walt Disney hahmottelee Aku Ankan, joka tekee samana vuonna myös valkokangasdebyyttinsä elokuvassa The Wise Little Hen (Viisas Kana Kananen)
• Zippo-sytytin esitellään
1939 • Kirjallisuuden tuleva klassikko, Agatha Christien And then there were none (Kymmenen pientä neekeripoikaa), julkaistaan. • Frans Emil Sillanpää voittaa kirjallisuuden Nobelin. • Yksi maailman rakastetuimmista elokuvista, Tuulen viemää, saa ensi-iltansa. • Toinen maailmansota syttyy 1.9. • Talvisota syttyy 30.11. • Eduskunta hyväksyy vuosilomalain