Toimintakertomus 2015 (24 sivua)

2015

Turun Aikuiskoulutussäätiö • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun kesäyliopisto • Villa Marjaniemi

TURUN AIKUISKOULUTUSSÄÄTIÖ Organisaatio

Valtuuskunta

Omistusosuus 100 %

KOY Turun Artukaistentie 13 hallitus toimitusjohtaja

Omistusosuus 11,6 %

Koneteknologiakeskus Turku Oy Hallitus Säätiössä mukana

Tartu Rahvaülikool

KOY Tillerinkatu 6 hallitus toimitusjohtaja

Säätiön hallinto Toimitusjohtaja

Ruissalon Marjaniemi Oy hallitus

Turun Aikuiskoulutuskeskus Johtokunta Rehtori

Oppisopimuspalvelut

Taloushallinto Talouspäällikkö

Tukipalvelut Materiaalihallinto Myynti ja markkinointi Tietohallinto

Turun Aikuiskoulutussäätiön hallitus, toimikausi 2012–2015

2

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Nimennyt

Aila Harjanne, pj.

Harry Nordqvist

Turun kaupunki

Jari Lainio, varapj.

Arto Helin

EK

Merja Jalava

Eija Kesti

Turun kauppakamari

Sari Majuri

Terhi Peltonen

Turun kaupunki

Outi Rannikko

Osmo Rantanen

SAK

Martti Ruokola

Maarit Kaipainen

Turun kaupunki

Jouni Ruotsalainen

Matti Salmi

SAK

Turun kesäyliopisto Johtokunta Rehtori

REFORMIN KAUTTA KOHTI TULEVAA Teksti: Harri Seikola, Senior Adviser/Turun Aikuiskoulutussäätiö

Vuoden 2015 merkittävin asia ammatillisessa koulutuksessa oli tulevan reformin valmistelu ja siihen liittyvät kysymykset. Vuoden 2018 alusta voimaan astuva laki ammatillisesta koulutuksesta pitää sisällään aiemmasta poiketen kaiken ammatillisen koulutuksen - myös aikuiskoulutuksen. Samassa yhteydessä rahoituslaki tulee muuttumaan merkittävästi.

Reformin myötä tullaan kokemaan todella merkittäviä muutoksia koko ammatillisen koulutuksen kentällä. Uudistuksille on toki tarvetta huomioiden yhteiskuntamme tämän hetkinen taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen. Uudistuksia, ajantasaistamista ja toiminnan tehostamista tarvitaan, mutta on toivottavaa, että reformin toteuttamista ohjaavat työelämän uudistuvat tarpeet sekä opiskelijanäkökulma, eivätkä hallinnolliset tai taloudelliset argumentit.

Työelämä muuttuu radikaalisti, uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Osaamisvaatimukset ja tehtävät muuttuvat montakin kertaa työuran aikana. Osaamista on päivitettävä, vaaditaan jatkuvaa oppimista ja taitojen soveltamista, jonka seurauksena aikuiskoulutuksen tarve kasvaa entisestään merkittävästi.

Tulevaisuus luo erittäin suuria haasteita koulutuksen järjestäjille ja luonnollisesti myös henkilöstölle. Kysymys ”kuinka kouluttaa ammattiin, jota ei vielä edes ole olemassa?”, on todella kova haaste.

Perinteinen opettaminen ja opettajuus antavat tilaa uusille toimintamuodoille. Työelämän muuttuvien tarpeiden tiedostaminen, kaikkinainen yhteistyö työelämän kanssa sekä työpaikalla tapahtuva laadukas oppiminen tulevat lisääntymään. Verkostot, kumppanuudet ja uudistuva opettajan rooli työelämän ja oppilaitoksen välisenä valmentajana ovat avaintekijöitä koulutusreformin onnistumiselle.

Joitakin asioita tulevaisuuden tarpeista voidaan kuitenkin jo nyt selkeästi tiedostaa. Digitaalisuus, robotiikka ja automaatio tulevat olemaan arkipäivää kaikilla aloilla, ainakin jossain muodossa. Digivalmiuksien lisääminen ja digitaalisen oppimisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta pysymme mukana kehityksessä, mieluusti vieläpä sen kärjessä.

Työelämä tarvitsee jatkuvasti henkilöstön täydennyskoulutusta, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla.

Toisaalta meillä on lähes 600 000 aikuista, joilta puuttuvat vaadittavat perustaidot. Työelämän voimakkaassa muutoksessa myös heidän lisäkouluttamiseensa on panostettava. Pärjätäksemme jatkossa kansainvälisessä kilpailussa, on ammatilliseen ai-

kuiskoulutukseen kokonaisuutena panostettava ja sitä kehitettävä.

Ne koulutuksen järjestäjät, jotka nyt kehittävät toimintatapojaan ja panostavat tulevaan, ovat reformin jälkeen maamme ammatillisen koulutuksen eliittiä.

Tämän päivän kehittäjät ovat huomisen voittajia. Yksi niistä tulee varmasti olemaan Turun Aikuiskoulutussäätiö.

Suunnitelmissa oleva Artukaisten aikuiskoulutuskampus on merkittävä askel elinkeinoelämän tulevien koulutustarpeiden toteuttamiselle. Uuden kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus kasvoi lähes 60 000 m2:iin. Tämä mahdollistaa koko toiminnan keskittämisen tulevaisuudessa Artukaisiin.

Lähivuodet ovat varmasti haasteellisia ja vaativat todella paljon niin kehittämistoimenpiteitä kuin sopeuttamistakin. Turun Aikuiskoulutussäätiössä tehtiin vuoden 2015 aikana merkittäviä toimenpiteitä tulevaa silmällä pitäen. Vuoden tulos oli sekä laadullisesti että taloudellisesti erinomainen ja se antaa uskoa onnistumisille myös tulevina vuosina.

Haikein mielin Olen saanut olla yli 30 vuotta aikuiskoulutuksen johtotehtävissä ja sitä kautta mukana niin alueellisissa kuin valtakunnallisissakin koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Työtehtävieni myötä minulla on ollut erinomainen mahdollisuus olla mukana myös elinkeinoelämän eri yhteyksissä, joiden kautta olemme pystyneet kehittämään toimintaamme työelämän vaatimusten mukaisesti. Toivon, että jatkossa työelämän ja oppilaitoksen välinen kytkös entisestäänkin vahvistuu ja Turun Aikuiskoulutussäätiö on reformin jälkeenkin ammatillisen koulutuksen eliittiä.

Lähtiessäni nyt ansaituille eläkepäivilleni harrastamaan ”kauppaa ja merenkulkua” haluan lausua erittäin suuret kiitokset kuluneista ihanista vuosista kaikille teille, joiden kanssa olen saanut kehittää ja viedä aikuiskoulutusta eteenpäin. Suurimmat kiitokset luonnollisesti kuuluvat kaikille oman organisaation henkilöille, joita haikein mielin tulen useasti kaipaamaan.

3

VALOKEILASSA

Aila Harjanne diplomikauppias Turun Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtaja

Turun Aikuiskoulutussäätiön kulunut toimintavuosi oli monin tavoin onnistunut. Molemmat oppilaitoksemme - Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Turun kesäyliopisto - saavuttivat tavoitteensa loistavasti.

Myös säätiön omistamat kiinteistöyhtiöt etenivät vakaasti toimintasuunnitelmansa mukaisesti ammatillisen koulutuksen käyttöön. Ruissalossa sijaitseva juhla- ja kokoustila Villa Marjaniemi onnistui niin myynti- kuin tuottotavoitteessaankin. Oman toimintansa ohella Marjaniemi on tarjonnut opiskelijoille mainion oppimisympäristön monella eri alalla.

Säätiötä 12 vuotta ansiokkaasti johtanut opetusneuvos Harri Seikola luovutti toimitusjohtajuuden Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa rehtorina toimivalle Tommi Forssille. Senior Adviser, opetusneuvos Harri Seikola jatkaa säätiön palveluksessa kesäkuun 2016 loppuun asti.

Turun Aikuiskoulutussäätiö on alun perin perustettu ammatillisen koulutuksen järjestäjäksi ja kehittäjäksi, työttömyyden torjumiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman takaamiseksi kaupungissa. Tarve on edelleen aivan yhtä ajankohtainen kuin säätiön perustamisen hetkellä. Säätiön toiminta on alusta asti järjestetty työelämälähtöiseksi, jossa työelämän eri osapuolet ovat samanaikaisesti päättämässä ammatillisen koulutuksen menestystekijöiden ylläpitämisestä ja turvaamisesta. Turun kaupunki antoi säätiön perustajana 10 000 markkaa säätiön pääomaksi. Muita perustajajäseniä olivat SAK ja Turun kauppakamari. Näin ollen edustettuina ovat alusta asti olleet kuntakenttä, työntekijät ja työnantajat.

Koko opetuksen ja koulutuksen kenttä elää nyt voimakkaiden muutosten kourissa, kuten koko suomalainen yhteiskuntakin. Tässä ajassa tarvitaan nopeasti alueen koulutustarpeisiin vastaavia toimijoita.

Ammatillisten osaajien kouluttajana Turun Aikuiskoulutuskeskus on alueen suurin ja yhteistyöverkostonsa kautta myös laaja-alaisimman palvelutarjonnan omaava aikuiskouluttaja. Turun kesäyliopisto osaltaan varmistaa, että alueella on tarjolla laadukasta, korkeakoulutasoista täydennyskoulutusta alueen osaajien osaamista täydentämään.

Oppilaitostemme tiivis ja hyvä yhteistyö takaa myös aivan uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia muuttuvaan oppimisen kenttään. Haluan vielä kiittää näin julkisestikin koko henkilöstöämme molemmissa oppilaitoksissamme innostavan ja tuloksellisen vuoden saavutuksista! Kiitos!

4

@turunakk

facebook.com/turunakk

Turun AKK

turunakk.blogspot.�i

Ensimmäinen blogikirjoituksemme näki päivänvalon 11.9.2015.

Seuraamalla blogiamme pääset tutustumaan monialaisesti kouluttajiimme sekä muuhun henkilökuntaan, jotka kertovat tehtävästä riippuen hyvinkin erilaisista päivistään.

5

KILPAILUETUNA

AMMATILLINEN OSAAMINEN Teksti: Tommi Forss, rehtori/Turun Aikuiskoulutuskeskus ja toimitusjohtaja/Turun Aikuiskoulutussäätiö

Osaamiseen panostaminen on aina investointi tulevaisuuteen. Koulutusmyönteisenä kansana suomalaiset kerryttävät osaamistaan erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla läpi koko työuransa ja vielä sen jälkeenkin.

Meille kaikille on laadittu yhtenäinen ”koulutusputki” esikouluikäisestä aina noin 20-vuotiaaksi asti. Koulutusputken aikana saatu osaaminen harvoin riittää koko työuran ajaksi. Tämän vuoksi on tarpeen miettiä osaamisen kerryttämistä myös aikuisiällä. Aikuisiällä tehdystä kouluttautumisesta suuri osa on yhdessä työnantajan kanssa sovittua suunnitelmallista osaamisen kasvattamista nykyisissä työtehtävissä kehittymiseksi.

Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen on työnantajalle aina investointiin verrattava panostus. Investoinnista tulee saada enemmän hyötyä kuin investointiin on sijoitettu. Hyötyjen mittaaminen ei aina ole pelkästään tehokkuutta, laatua tai tuottavuutta mittaavien indikaattorien varassa. Usein ns. kovia tekijöitä keskeisemmässä roolissa henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen hyödyllisyydessä tulee vastaan työssä innostumisen ja sitoutumisen lisääntyminen yhdessä sovittujen kehityspolkujen kautta.

Miten koulutus- ja osaamistarpeeseen tulisi valita oikea koulutusmuoto? Aiemmin on usein ajateltu, että pitkäkestoinen koulutus on paras ja tuloksekkain vaihtoehto. Alanvaihtajille ja tutkintoa suorittaville asia on edelleen usein näin, kun taas työssäkäyvälle ja kiireiselle kouluttautujalle paras vaihtoehto on hänelle räätälöity henkilökohtainen koulutus. Kiireet ja tavoitteet työssä ohjaavat usein kouluttautumista jopa aivan oikeaan suuntaan. Aika on arvokasta, oli se sitten työ- tai vapaa-aikaa. Tehokkaasti ja joustavasti toteutettu koulutus varmistaa osaamisen hankkimisen sekä kouluttautujan että työnantajan toiveet huomioiden.

Sisällöltään antoisilla,

oikein mitoitetuilla ja laadukkailla

koulutuspalveluilla on

aina kysyntää

- toteutustavastaan riippumatta.

Neuvottelukuntien yhteistapaaminen järjestettiin 1.9.2015 Liedon Vanhalinnassa.

Tilaisuuden teemana oli pohtia neuvottelukuntatyön tulevaisuutta.

Illan kruunasi drag-artisti Marko Vainion Divet Show. Kuvassa ”Michael Monroen” oikealla puolella on toimitusjohtaja Tommi Forss ja vasemmalla johtokunnan puheenjohtaja Niko Kyynäräinen.

6

Koulutusmahdollisuuksien selvittäminen Afrikassa -hankkeen rahoitus on Ulkoasiainministeriön myöntämää valtionavustusta Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmasta. Tavoitteena on edistää kehitysmaihin suuntautuvaa, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävää ja liiketaloudellisesti kannattavaksi suunnitellun toiminnan aloittamismahdollisuuksia.

Tarkoituksena on etsiä ja löytää sopiva afrikkalainen yhteistyökumppani, jonka kanssa voimme ryhtyä koulutusvientiyhteistyöhön tulevaisuudessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä kokeneen koulutusviejän, ruotsalaisen Education Finder Sweden Ab:n kanssa. EFS:llä on valmiina luotettavia yhteistyökumppaneita eri Afrikan maissa ja he ovat tehneet jo useita vuosia koulutusvientiä eri puolille maailmaa.

Lopullisena tavoitteena ja visiona olisi lisensoida toisen asteen ammatillista koulutuspalvelua Afrikassa.

Elokuussa työryhmä kokoontui Villa Marjaniemessä. Kuvassa vas. Iiro Isaksson, Terho Hotanen, Alamdar Khan, Peter Kalanzi, Lilian Chibiko ja rehtori Tommi Forss.

VALOKEILASSA

Niko Kyynäräinen Turun Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja

Yhteiskuntamme haasteet näkyvät elämän jokaisella osa-alueella, niin tietysti myös aikuiskoulutuksessa. Vaikka rakennemuutoksessa eläminen on jatkuvaa, ei voi olla ihmettelemättä viime vuosien taantuman pitkää kestoa sekä äkillisiä muutoksia, jotka koettelevat yhteiskuntaamme. Jotenkin soisi yhteiskuntamme olevan niin kehittynyt ja historiastaan valveutunut, ettei mitään alaa mennä julkisuudessa teilaamaan auringonlaskun alaksi. On sitten kyse meriteollisuudesta, terveydenhuollosta, rakentamisesta, kaupasta tai luovuudesta. Kaikista niistä aloista syntyy tulevaisuuden menestystekijöitä, joiden osaajia aikuiskoulutuksessa viemme eteenpäin.

Ottaen huomioon talouden haasteet täytyy erityisesti kehua aikuiskoulutuskeskuksen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Toimiva johto saa erityismainintoja siitä, että välttämättömät uudistukset on laitettu käytäntöön ripeästi, eikä ole jääty tuleen makaamaan. Valitettavasti taloudellisesti haastavat ajat ovat vallitseva olotila, siitä pitävät huolen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Niiden oikeellisuutta on perusteltua kritisoida, sillä tultiinhan edellisistäkin taantumista vahvempina nimenomaan koulutukseen satsaamalla. Kuitenkin työvoimapoliittisen koulutuksen vähentäminen on johtanut meilläkin aikuiskoulutuksessa

mittaviin leikkauksiin, joiden vaikutusta on kuitenkin kyetty paikkaamaan panostamalla oikeisiin asioihin. Johtamisjärjestelmän muutoksilla haettiin yhä kiinteämpää suhdetta asiakkaisiin, eli elinkeinoelämään.

Eteenpäin on joka tapauksessa katsottava valoisin mielin. Elinkeinoelämässä on piristymisen merkkejä, kasvu tarkoittaa myös koulutustarpeita.

Ollaksemme huipulla on tekijöidemme oltava ehdotonta maailman huippua. Tämä tarkoittaa sitä että on myös jatkossa panostettava henkilökunnan osaamistason ylläpitoon tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi on huomioitava panostaminen rakenteiden sijasta toiminnallisesti järkeviin kokonaisuuksiin. Myös Turun seudulla on löydettävä järkevä kokonaisuus ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta. Näin monen toimijan olemassaolo ei ole taloudellisesti kestävää. Olemme pitäneet talouden kunnossa ja tehneet muutoksia, näin hyvässä tilanteessa ei moni tässä maassa ole. On jatkettava vuoden 2015 tapaan kehityksen tiellä jatkuvasti parantaen koulutusta elinkeinoelämän edellytysten mukaan ja kasvun turvaamiseksi.

7

LAATU JA RISKIENHALLINTA Teksti: Pekka Sillanpää, laatujohtaja ja Paavo Hänninen, turvallisuusasiantuntija

Turun Aikuiskoulutuskeskuksella on ollut jo pitkään käytössä laadunhallintajärjestelmä. Inspecta Sertifiointi Oy:n on myöntänyt Turun Aikuiskoulutussäätiölle koulutus- ja kehittämispalveluista sertifikaatin, joka täyttää ISO 9001:2008 standardin vaatimukset. Sertifikaatti on myönnetty vuonna 2004 ja laadunhallintajärjestelmä auditoidaan vuosittain Inspectan Sertifioinnin toimesta.

Laadunhallintajärjestelmä on keskeisessä osassa varmistamassa asiakaslupaustemme toteutumista.

Järjestelmän ydin on laatukäsikirja, josta löytyy toimintamme kuvaukset sekä ohjeistus käytännön toimintaan. Laatukäsikirjan yksi tärkeä ominaisuus on sen mukautuminen sekä toimintaympäristössä että toiminnassamme tapahtuviin muutoksiin. Sen uudistumiseen voi vaikuttaa kuka tahansa henkilöstöön kuuluva, joka huomaa päivitettävää tai kehitettävää. Tällä periaatteella käsikirjastamme onkin tullut hyvin käytännönläheinen ja arjen työtä ohjaava.

Viime vuonna standardista tuli uusi versio ISO 9001:2015, jossa korostuu erityisesti johdon vastuu, sidosryhmien huomioiminen sekä riskienhallinta. Johdon tulee sitoutua ja ottaa entistä enemmän vastuuta eri sidosryhmien huomioimisessa sekä varmistua laadunhallintajärjestelmän käytettävyydestä asiakasodotuksiin vastattaessa.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa aloitettiin vuoden 2015 lopussa laatujärjestelmän päivittäminen, jotta toimintamme vastaisi uudistettuja vaatimuksia. Riskienhallintatoiminta tulee korostumaan toiminnassamme entisestään tulevaisuudessa. Riskienhallinta kattaa Turun AKK:n lisäksi myös muut Turun Aikuiskoulutussäätiön toiminnot. Perusajatuksena on, että päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa olisi aina mukana taustalla myös kulloinkin tilanteeseen soveltuva riskinäkökulman huomioiminen. Riskejä tulee tarkastella niin uhkien kuin myös mahdollisuuksien näkökulmasta.

Vuoden 2016 aikana tullaan tekemään koko Turun Aikuiskoulutussäätiön toiminnan kattava riskienarviointi, jonka toteutuksen suunnittelu aloitettiin syksyn aikana. Riskienhallinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään pohjana riskienhallinnan omaa standardia ISO 31000.

8

2015 ONNISTUMISIA

by Turun AKK:n opiskelijat

”Olen kotoisin Saksasta, missä opiskelin kulttuuritutkijaksi sekä taidehistorian ja kasvatustieteen maisteriksi.

Työskentelin vuosia Saksan televisiossa ja erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä EU-projekteissa sekä kulttuurin, kasvatuksen ja matkailun alalla”, kertoo 46-vuotias Petra Mallwitz-Sainio. ”Suomen kieli ja kulttuuri kiinnostivat minua kovasti, ja alun perin tulin Suomeen 14 vuotta sitten oppiakseni kielen. Aikomukseni oli viipyä Suomessa vain puolitoista vuotta, mutta sitten kävi se tavallinen tarina, eli rakastuin ja sillä tiellä ollaan. ” ”Syksyllä 2014 hakeuduin Turun AKK:n matkailun moniosaajakoulutukseen, koska halusin työharjoittelun kautta kokeilla hotelli- ja matkailualaa tulevaisuuden ammattinani. Ajatusta omasta yrityksestä olin pyöritellyt jo kauan ennen tätä, mutta opiskelun aikana hioin liiketoimintasuunnitelmaa ja sain sen suhteen todella paljon hyviä neuvoja”.

Koulutuksen päätyttyä Petrasta tuli yrittäjä Teijon Masuunin kahvilaan Salossa. Kulttuurikahvila tarjoaa asiakkailleen suomalaisia, saksalaisia ja itävältalaisia tuotteita. Lähes kaikki reseptit ovat perhesalaisuuksia.

”Aluksi töitä ei ollut tarjolla lainkaan, nyt työnantajat soittelevat perään”, kertoo 21-vuotias Roy Pyykkö työtilanteestaan suoritettuaan myynnin ammattitutkinnon Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa. ”Peruskoulun jälkeen hain omaa alaani, kunnes pääsin Nuori Myyjä -koulutukseen. Opiskelu oli mukavaa ja motivoivaa. Työharjoitteluun menin Stockmann Herkkuun, sain erinomaisen työtodistuksen ja työtarjouksenkin, mutta ensin päätin käydä armeijan. ”Valmistumiseni jälkeen hain töitä ja lopulta sainkin työn myyntiesittelijänä. Tein ko. hommia muutaman kuukauden ja kauppoja syntyi, kunnes asiakas suositteli minua eteenpäin. Äkkiä olin tilanteessa, että minulle soiteltiin yrityksistä ja pyydettiin työhön! Vapun jälkeen aloitinkin uudet hommat b2b-myynnissä.”

Riia Hakala (vas.), Joonas Mantzo ja Annika Nikula omaavat kaikki erilaiset taustat, mutta aloittivat perhepäivähoitajaopinnot syksyllä 2014 samassa ryhmässä. Valmistumista juhlittiin joulun alla vuonna 2015.

Kaikkien kolmen mielestä opinnoissa oli parasta käytännönläheisyys, joustavuus ja monipuolisuus. Teoriaopintoja oli kaksi päivää viikossa, loput oltiin työssäoppimispaikoissa ”oikeissa” töissä, joissa tietoja pääsi heti soveltamaan käytäntöön. Myös mukava ja jämäkkä pääopettaja Anne Hyvätti saa kiitosta.

Tulevaisuus näyttää kaikkien osalta valoisalta: Joonas työllistyy työssäoppimispaikkaansa määräajaksi, Annikalla on työsuhde esikoulun henkilökohtaisena avustajana toukokuulle, ja Riina on saanut päiväkodista pitkän sijaisuuden.

Kaikkien mielissä siintää myös jatko-opintojen mahdollisuus samalla alalla - kipinä on siis syttynyt!

Petri Pukkila (39) toimi järjestyksenvalvojien esimiehenä keväällä 2015 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetyissä Taitaja 2015 -kisoissa.

”Täällä on vartioitu jo reilun viikon ajan ja nyt on ensimmäinen messupäivä takana. Rauhallisesti on sujunut”, juttelee Petri.

Mikä sai hakeutumaan turvallisuusalana opintojen pariin? ”Pahasta syntyi hyvää eli vanha työpaikka kuljetusalan esimiehenä meni alta ja oli mietittävä työkuviot uusiksi. Aiemmin tein pitkiä päiviä puhelin korvassa yksin kotona, nyt halusin ihmisten pariin ja monipuolisiin tehtäviin. Vartijan työ on vastannut näitä odotuksia. Valmistumisen jälkeen oli jo työpaikkakin valmiina. Itse asiassa ehdin tuskin aloittaa ko. yrityksessä työharjoittelussa, kun jo tarjottiin työtä. Tulevaisuus näyttää siis erittäin hyvältä”, kertoo tyytyväinen mies.

Kiinnostus autoihin sai Markus Koivusen (30) hakeutumaan syksyllä 2014 Turun Aikuiskoulutuskeskuksen ajoneuvoasentajan perustutkintokoulutukseen. ”Parasta aikuisopiskelussa on ollut huippuhauskat luokkakaverit ja rento ilmapiiri.

Ajoneuvoasentajakoulutukseen kuului jonkun verran teoriaa mm. autosähköistyksen ja turvavarusteiden opiskelua. Pitkä, 7,5 kuukauden mittainen työharjoittelu mahdollisti teorian siirtämisen suoraan käytäntöön. ”Työharjoittelu poiki myös työsopimuksen Turun Autoklinikalle. Suurin osa kanssaopiskelijoistakin tuntuu työllistyvän suoraan koulun penkiltä päästyään, ja se on hienoa!”

Jatkuu 2016...

9

Kuva: Taru Lehtonen/Turun AKK

Auringonkukkaprojekti 20 vuotta

Kevin Stocks lauloi ja hurmasi

Pienestä iltapäivätapahtumasta alkanut, matkan varrella Auringonkukka-nimen saanut, ja koko viikonlopun kestäväksi tapahtumaksi laajentunut Turun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijoiden vapaaehtoisprojekti ajoittuu aina Ruisrock-viikonloppuun. Sen aikana opiskelijat vievät eri puolilta Suomea saapuvia kehitysvammaisia Ruisrockiin ja huolehtivat heistä kahtena festaripäivänä ja -yönä 24/7.

Villa Marjaniemessä vietetty 20-vuotisjuhla kokosi yhteen toimijoita vuosien varrelta. Heidän ja tietysti itse rokkaajien lisäksi paikalle oli saapunut myös muutaman vanhempia. Jotain projektin tärkeydestä ja siihen sitoutumisesta kertoo, että osa rokkaajista on ollut mukana alusta asti.

Iltapäivän vetonaulana oli The Voice of Finlandissa, rokkikukko Michael Monroen tiimissä yllättänyt paraislainen Kevin Stocks, joka kertoi itsekin toimineensa kehitysvammaisten parissa mm. kuljettajana Paraisilla.

Leppoisan, mutta hikisen ja ajoittain jopa riehakkaan iltapäivän päätteeksi lähihoitajaopiskelijat siirtyivät suojatteineen suoraan festivaalialueelle, jossa meno jatkui rokkaamisen merkeissä.

Turun AKK:n tiloissa Kärsämäessä oli samaan aikaan käynnissä Varjorokki-tapahtuma, jossa esiintyi nouseva turkulaisyhtye Sinful Society.

10

Perjantai 3.7.2015 oli helteinen päivä, ja hyvä niin!

Ruisrock-viikonloppu oli alkamassa ja ilmassa oli suuren musiikkijuhlan tuntua! Sitä oli ilmassa myös Villa Marjaniemessä, jossa vietettiin Auringonkukkaprojektin 20-vuotisjuhlia noin 80 kutsuvieraan voimin.

Työtä ympäri vuoden Juhlavuonna projektista vastasi lähihoitajaryhmä 33, jonka pääopettajana toimi Taina Rönnemaa.

Kisällin opissa oli Terhi Pihlajaniemen luotsaama ryhmä 34, jonka harteilla projektin toteutus on vuonna 2016.

Yhden viikonlopun onnistumisen eteen opiskelijat tekevät töitä ympäri vuoden opintojensa ohella: hankkivat yhteistyökumppaneita ja sponsoreita, aikatauluttavat kuljetukset ja ruokailut, selvittävät osallistujien lääkitykset, sekä suunnittelevat toimintaohjeita äkillisten tilanteiden varalta.

Opiskelijoiden pyytetön työ ei ole jäänyt omaisilta huomaamatta - siitä kertovat useana vuonna mm.

Turun Sanomien Jokamiehen palstalla omaisten kirjoittamat vuolaat kiitokset.

Vuoden 2015 aikana Turun Sanomat keräsi juttusarjaa teemalla ”110 hyvää tekoa”. Auringonkukasta kertovat juttu julkaistiin TS:ssä 30.6.2015.

Myöhemmin samana vuonna Turun Kynnys ry. palkitsi Ruisrock Festivalin pitkäjänteisestä työstä esteettömyyden ja saavutettavuuden hyväksi. Monessa mielessä siis erittäin hyvä vuosi!

Lue lisää www.auringonkukkaprojekti.fi

Kansainvälistä meininkiä ilolla Toukokuussa miesvoittoinen, iloinen, touhukas ja erittäin kansainvälinen ryhmä saapui aloitusinfoon kuulemaan Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinnon suorittamisesta Turun AKK:ssa. Opiskelijoista kaksi oli suomalaista, muiden juuret olivat Somaliassa, Etiopiassa, Nigeriassa, Ghanassa, Kamerunissa, Kiinassa, Nepalissa, Intiassa, Vietnamissa sekä Unkarissa. Kaikkia yhdisti halu suorittaa nopeasti ammattitutkinto ja saada pätevyys myös jatko-opintoihin ohjaajaksi tai esimieheksi. Osa työskenteli opintoja aloittaessaan ainakin osittain vastaavissa tehtävissä, yksi palvelupäällikkönä.

Hyvässä yhteishengessä eteenpäin Motonetin ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen koulutusyhteistyö on alkanut jo vuonna 2007, mutta etenkin vuosi 2015 jää muistoihin erittäin tiiviin ja laajan yhteistyön vuotena. Vuoden aikana yhteistyössä Broman Groupin henkilöstön kehittämispäällikön Jukka Smolanderin (kuvassa) kanssa jatkettiin Myynnin ammattitutkintoon ja Kaupan esimiehen ammattitutkintoon valmistavien koulutusten parissa.

Myynnin ammattitutkintoryhmiä oli kaksi ja kaupan esimiehen ammattitutkintoryhmiä yksi. Kaikki koulutukset toteutettiin oppisopimuskoulutuksena. Yhteyshenkilönä Turun AKK:ssa toimii Sirpa Otsola. ”Ammattitutkintokoulutus on ollut joustavaa ja mielekästä, kun opiskelijat saavat opetusta työelämälähtöisesti”, sanoo Smolander.

Vaikka oppisopimusryhmissä opiskeli vuoden aikana kaikkiaan reilut 60 opiskelijaa, oli Turun AKK:n ja Motonetin yhteistyön suurin ponnistus kuitenkin kaikkien Suomen myymälöiden asiakaspalvelukoulutus keväällä 2015 ja lisämyyntikoulutus syksyllä 2015. Ko. koulutuksissa sama kouluttaja kiersi kaikki Motonet-myymälät yhdessä suunnitellun sapluunan mukaan Helsingistä Rovaniemelle, ja koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan reilut 600 työntekijää 22 Motonetin myymälästä.

Opinnot alkoivat syyskuussa, jolloin opiskelijat pääsivät perehtymään siivouksen ammatilliseen puoleen ja koneiden ja laitteiden ihmeelliseen maailmaan. Lukujärjestys oli laadittu sekä suomeksi että englanniksi, ja sen sisältö muodostui ammattiaineiden ja valinnaisten aineiden opetuksesta, sekä suomen kielen opiskelusta. Jotkut suomen kielen ammattisanat, kuten ’käynnistyskytkin’ tuntuivat todella haasteellisilta. Mutta kertaus on opintojen äiti ja ennen pitkään suomenkieliset sanat alkoivat jäädä mieleen ja lausuminenkin sujua mallikkaasti.

Silmiinpistävää ryhmässä on ollut loistava yhteishenki ja ’kaveria ei jätetä’ -meininki - auttamishalu on kaikilla kova. Pääkouluttaja Leena Hertto (toinen oik.) kehuu myös osallistujien motivaatiota ja asennetta opiskeluun sekä halua päästä eteenpäin, osa jatko-opintoihin.

Leena toteaa, että näin hauskaa opettaminen harvoin on ja pelkääkin kovaa ikävää, kun ryhmä kesällä 2016 valmistuu ja jättää jälkeensä hiljaiset käytävät. Ryhmää opetti myös Hanna Kivisaari-Comas (oik.)

”Yhteistyö myös näissä koulutuksissa on ollut helppoa. Turun Aikuiskoulutuskeskus on ollut nopea ja joustava yhteistyökumppani, ja palautteet koulutuksista ovat olleet jatkuvasti kiitettäviä. Siksi jatkossakin on helppo suunnitella uusia kuvioita ja koulutuksia edelleen laajentuvan myymäläverkoston tarpeisiin”, Jukka Smolander summaa vuoden 2015 yhteistyötä.

Loppukesällä 2015 Suomessa syntyi keskustelua maahanmuuttajien kotoutumisesta, kun turvapaikanhakijoiden määrä maassa alkoi kasvaa.

Talouselämä-lehti teki maahanmuuttajien kotoutumisesta ison, neljän aukeaman artikkelin (Talouselämä 35/2015).

Talouselämän toimittaja haastatteli ja kuvaaja kuvasi artikkelia varten Turun AKK:n LVI- ja kiinteistötekniikan, lähihoitaja-, puhdistuspalveluja kotoutumiskoulutuksen opettajia ja maahanmuuttajaopiskelijoita.

Artikkelista sai erittäin hyvän kuvan siitä, miten vahva vaikutus kotoutumiskoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on maahanmuuttajan kotoutumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

11

Pitkäjänteinen yhteistyö kantaa hedelmää Turun Aikuiskoulutuskeskus on Arkean pitkäaikainen yhteistyökumppani organisaation henkilöstön kehittämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja Lounais-Suomen suurimpana alan yrityksenä ja työnantajana. Yrityksessä työskentelee 1100 alan ammattilaista.

Molempien tahojen monipuolisuuden vuoksi koulutusyhteistyötä onkin usealla koulutusalalla. Pitkäaikaisin kumppanuus on puhdistuspalvelun koulutusalalla, jossa laitoshuoltajaksi on oppilaitoksessamme opiskellut vuoden 2012 alusta lähtien yli 100 laitoshuoltajaa.

Hyvän yhteistyö puhdistuspalvelun koulutusalalla on tuonut mukanaan uusia kumppanuuksia myös turvallisuus- sekä LVI- ja Kiinteistötekniikka-koulutusaloille.

Turvallisuusalalla opiskelijoita on valmistunut Vartijan ammattitutkintoon.

Vuoden 2015 lopulla ryhdyttiin suunnittelemaan yhteistä konekoulutusta. Talven 2015/2016 aikana Arkean kokeneet koneiden käyttäjät opettivat Turun AKK:n kiinteistönhoidon opiskelijoita. Arkean ajanmukaiset koneet saatiin hienosti hyötykäyttöön, vaikkakin lunta toki olisi kuvaushetkellä saanut olla enemmänkin lanattavana.

Näiden kaikkien tutkintoon valmistavien koulutusten lisäksi yhteistyötä on kehitetty erilaisten lyhyt- ja täsmäkoulutusten avulla ja matka jatkuu, sanovat koulutuspäällikkö Terhi Rummukainen sekä Arkea Oy:n toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

Kattavaa turvakoulutusta esimiehille Turun Aikuiskoulutuskeskuksen (Turun AKK) turvallisuusala ja SOL Palvelut Oy aloittivat valtakunnallisen Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon valmistavan, 1,5 vuotta kestävän oppisopimuskoulutuksen SOL:n henkilöstölle. 9.2.2015 alkaneen koulutuksen opiskelijat koostuvat esimiestehtäviä tekevistä henkilöistä. Koulutuksen tavoitteena on syventää heidän tietämystään sekä osaamistaan turvallisuusalan liiketoimintaan liittyvistä kokonaisuuksista. Samalla he suorittavat vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan koulutuksen.

Koulutus koostuu viidestä tutkinnon osasta. Jokaista tutkinnon osaa varten on suunniteltu toteutettavaksi kaksi lähipäivää. Ennen lähipäiviä opiskelijat saavat ennakkotehtävän ja materiaalin, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijoita orientoitumaan aiheeseen. Lisäksi jokaiselle tehdään henkilökohtainen etätehtävä, joka suunnitellaan osaamisen kartoituksen perusteella. Opiskelijat saavat palautteen henkilökohtaisesti Turun AKK:n Optima-verkkoympäristössä.

12

Opiskelu vaatii opiskelijoilta sekä työnantajalta suurta sitoutumista. Turun AKK:n turvallisuusasiantuntija Paavo Hännisen mukaan koulutus on kuitenkin sujunut mallikkaasti ja tähän mennessä reilun 20 hengen ryhmä on hyvin aikataulussa. Tavoitteena on, että tutkintotodistukset jaetaan koko ryhmälle kesäkuussa 2016 Villa Marjaniemessä järjestettävässä päätöstilaisuudessa.

Finnish Science & Technology Camp toi elokuussa 2015 Turkuun 22 tianjinlaista ala- ja yläkoululaista. Turun lisäksi kesäkoulu pysähtyi Tukholmassa, Velkualla ja Helsingissä. Kesäkoulun tavoitteena on kasvattaa Suomi-ystävällisiä, kansainvälisesti suuntautuneita ja avarakatseisia nuoria aikuisia.

Kesäkoulu tarjosi tianjinlaisnuorille mahdollisuuden kokea paitsi suomalaista laatukoulutusta myös Suomen puhdasta luontoa. Kesäkoulussa tutustutaan Suomeen monella eri tavalla. Leirin ohjelma oli jaettu kolmeen osaan: tiede- ja teknologia, luonto ja kaupunki.

Turussa järjestetyssä tiede- ja teknologiaosuudessa nuoret osallistuivat erilaisiin työpajoihin. 12.8. oli vuorossa puu- ja maalaustyötä Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa, missä opettajamme Tony Puhakka, Mikko Helin ja Jarkko Pirhonen johdattivat tianjinlaiset linnunpöntön rakentamisen ja ohutlevytyön saloihin. Opettajien mukaan innostus ja tekemisen ilo välittyivät, vaikka selvästi näki, että monella oli vasara ensimmäistä kertaa kädessä. Mutta kyllä yhteiskuvasta hyvin erottu taitavasti rakennettuja linnunpönttöjä!

13

TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUKSEN JOHTOKUNTA

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Nimennyt

Niko Kyynäräinen

Mika Koskinen

Turun kaupunki

Kirsi-Marja Salonen

Erja-Maija Roine

Turun kaupunki

Lea Huuhtanen

Sirka-Liisa Kavén

Turun kaupunki

Sami Jalonen

Jarkko Heinonen

Turun kauppakamari

Janne Laulumaa

Jari Kramsu

SAK

Maaret Laakso

Birgitta Juhala

SAK

Teppo Virta

Kimmo Lang

EK

Arto Honkanen

Jorma Aho

Turun AKK:n edustaja

...neuvottelukuntatyöstä ja sen kehittämisestä?

VALOKEILASSA

Meyer Turku Oy:n henkilöstöjohtaja Arto Helin on ollut mukana Turun Aikuiskoulutuskeskuksen neuvottelukuntatyössä vuodesta 2006 lähtien. Halusimme kuulla, mitä mieltä ”konkari” on...

”Neuvottelukuntatyö on parhaimmillaan win-win-tilanne sekä oppilaitokselle että yrityksille. Työelämästä tuodaan viestiä ajankohtaisista osaamistarpeista, joihin ketterä koulutusorganisaatio pystyy reagoimaan. Ideaalitilanteessa työskentelyllä voi olla positiivisia vaikutuksia koko Turun talousalueen kasvun mahdollisuuksien kehittämiseksi ja kasvun synnyttämiselle. Kun saadaan syntymään kasvua, kyetään vähentämään kehitystä jarruttavaa keskinäistä kisailua resursseista.”

...koulutusmaailman tulevaisuudesta? ”Alasta riippumatta syvä osaaminen saavutetaan vasta käytännön työtehtävissä, se on tosiasia. Siksi on tärkeää, että työssäoppiminen ja myös osaamisen siirtäminen on järjestetty hyvin. Tulevaisuudessa näyttää siltä, että kansainvälisyyden ymmärtämisen sekä kieli- ja kulttuuriosaamisen tarve entisestään kasvaa. Myös digitalisaatio muuttaa yritysten toimintaa väistämättä, mutta on vielä monelta osin konkretisoitumatta.” ”Osaamista tulisi määrätietoisesti monipuolistaa, ettei se kapene. Monialaisuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että osaaminen on sirpaleista - uuden osaamisen tulee laajentaa alan perusosaamista.”

14

NEUVOTTELUKUNNAT Autoala

* = neuvottelukunnan sihteeri

Liiketoiminta

Aaltonen Ari Aanila Tero Hellberg Erik Myllynen Hanna Oja Heikki Vaihinen Vesa Rosten Ossi Häkkinen Tapio* Kramsu Jari **

Hyvinvointiala Birstolin Anita Hyvätti Päivikki Jokinen Kirsi Lahtonen-Kiviranta Soile Mäkelä Tarja Nieminen Marjaana Rannikko Outi Soukainen Ulla Ylönen Minna Nolvi Merja * Laakso Maaret **

Aalto Hanna-Kaisa Aalto-Nyyssönen Tuuli Frantti Anneli Helin Arto Lindholm Michael Oikarinen Tarja Pekkanen Merja Uotila Jussi Vätti Mirja Ylirönni Pasi * Jalonen Sami **

Marata (matkailu-, ravitsemis ja talous) Auli Rake Hirvenoja Satu Liesegang Hannele Louko Laura Rautamaa J-P Rautiainen Tarja Reunanen Raija Rompasaari-Salmi Tuija Valonen-Yilmaz Kristiina Rummukainen Terhi * Salonen Kirsi-Marja **

...telakan tilanteesta ja tulevaisuudesta? ”Telakalla on omistaja, joka katsoo ja panostaa pitkälle tulevaisuuteen. Tilauskanta on poikkeuksellisen hyvä ja jatkuvuutta sekä mahdollisuuksia on selvästi nähtävissä pitkälle eteenpäin. Laivanrakennusteollisuuden kannalta olennaisimpia mahdollisuuksia ja haasteita ovat tuotannon modularisointi, energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys. Etumatkaamme ylläpidämme varmalla toimitusajalla ja laadulla. Innovatiivisuus ja jatkuva kehitys ovat myös keskeisiä tekijöitä.”

** = Turun AKK:n johtokunnan edustaja

Meri- ja metalliala Eskonen Vesa Katja Henriksson Ritva Lindström Nykänen Tuomo Tausa Markku Vaskikari Timo Vuorinen Pasi Häkkinen Tapio * Virta Teppo **

Rakennustekniikka Grusander Risto Inkinen Ville Lang Kimmo Ruotsalainen Jouni Uschanoff Markku Valkeejärvi Risto Vataa Tuomas Vatanen Jukka Aho Jorma * Janne Laulumaa **

Sähköala Heinelä Timo Laaksonen Isto Palomäki Aarre Sormunen Markku Takatalo Antti Salokannel Marko * Laulumaa Janne **

Talotekniikka Hakala Pertti Honkasalo Matti Leimu Juha Lempiäinen Antti Salmi Matti Vatanen Jukka Aho Jorma * Kramsu Jari **

Turvallisuusala Airo Janne Helen Matti Ketola Pauli Koskinen Markku Mäenpää Jussi Niskanen Tommi Tapper Harri Laulajainen Juhani * Kramsu Jari **

”Telakan toimintavolyymin kasvu lisää myös sen ympärillä olevan verkoston toimintaa ja välillisesti lähes kaikkea toimintaa talousalueellamme. Teollisuudessa yleisesti, mutta erityisesti telakalla henkilöstön ikärakenne tuo mukanaan merkittäviä eläköitymismääriä, vaikka työurat koko ajan hieman pitenevätkin. Tekniikan perusopetuksen (ammatti-instituuttien, ammattikorkeakoulujen ja teknisten yliopistojen) valmistumismäärät ovat lähivuosina riittämättömät, joten täydennys- ja muuntokoulutusta tullaan tarvitsemaan.”

15

Palvelun tulosalue

Tekniikan tulosalue

Audiovisuaalisen viestinnän at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Autoalan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Isännöinnin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Hitsaajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Jalkojenhoidon at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Hitsaajamestarin eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Johtamisen eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Kiinteistöpalvelujen pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kaupan esimiehen eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Kone- ja metallialan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Koulunkäynnin ja ap- ja ip-toiminnan ohjauksen at. . . 43

Koneistajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Laitoshuoltajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Kunnossapidon at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Markkinointiviestinnän at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Kylmäasentajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Matkailualan pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Maalarin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Matkailun ohjelmapalvelujen at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Pintakäsittelyalan pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Matkaoppaan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Putkiasentajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Myynnin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Putkiasentajan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Perhepäivähoitajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Rakennusalan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Sihteerin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Rakennustuotealan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Siivousteknikon eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Sähkö- ja automaatiotekniikan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Siivoustyönohjaajan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Sähköasentajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Sosiaali- ja terveysalan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Sähköyliasentajan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Yrittäjän at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Talonrakennusalan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455

Talonrakennusalan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Talotekniikan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Tekniikan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tietokoneasentajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Tietoliikenneasentajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Tietoliikenneyliasentajan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Tuotekehittäjän eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Tutkintojen kehitys 1993–2015

Turvallisuusalan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Turvallisuusvalvojan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Vartijan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325

1000

780

Muut tutkinnot sekä korttikoulutukset Anniskelupassi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Elintarvikehygieniapassi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467

500

Ensiapu I ja II . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601 Henkilönostinkortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 Hätäensiapu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 Katto- ja vedeneristysalan tulityökortit. . . . . . . . . . . . . . . 37

15 20

19 93

Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002. . . . . . . . . . . . . . 288 Telinetyökortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 Tieturva I ja II (yhteensä). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Trukkikortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 Tulityökortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 Työturvallisuuskortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326 Yleiset kielitutkinnot (kaikki kielet ja tasot) .. . . . . . . . . 584

16

TOIMIALAT 42 200 otp

Teknologiateollisuus

2 576 000 €

64 800 otp

Rakennus- ja kiinteistötekniikka

3 239 000 €

53 300 otp

Sähkö- ja turva-alat

3 053 000 €

43 800 otp

Hyvinvointiala

1 867 000 €

28 900 otp

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalat

1 385 000 €

69 600 otp

Ohjaava koulutus

2 514 000 €

48 000 otp

Liiketoiminta

2 223 000 €

Muut

0

57 700 €

10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000

Opiskelijatyöpäivät 350 600 otp

YHTEENSÄ

Liikevaihto 17 434 000 €

RAHOITUSLÄHDE 164 000 otp

Työvoimapoliittinen koulutus

7 234 000 €

154 300 otp

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

6 884 000 €

23 100 otp

Oppisopimuskoulutus

1 596 000 €

9 200 otp

Henkilöstökoulutus

547 000 €

Muu koulutus

1 173 000 €

17

Turun kesäyliopiston henkilökunta vasemmalta: koulutussuunnittelijat Mikko Suhonen ja Tommi Vuorinen, rehtori Tuula Aamurusko sekä koulutussihteerit Helena Risku ja Susanne Peltonen.

KOULUTUSTARJONTAMME LISÄÄNTYI JA LAAJENI Teksti: Tuula Aamurusko • Kuvat: Turun kesäyliopisto

Turun kesäyliopisto järjestää laadukasta ja korkeatasoista aikuiskoulutusta, johon voi osallistua elämän eri vaiheissa, ilman pohjakoulutus-, ikä- tai muita vaatimuksia ja pääsääntöisesti ilman erillistä hakumenettelyä. Kesäyliopistossa voi opiskella työn tai muun opiskelun ohella.

Koulutustarjonta monipuolistaa ja täydentää alueen muiden oppilaitosten tarjontaa sekä koulutusten sisältöjen että koulutusten järjestämisajankohtien osalta. Turun kesäyliopisto tuottaa alueelle Suomen eri korkeakoulujen opintoja.

Toiminnassa tärkeitä asioita ovat vastuullisuus ja luotettavuus, palveluhenkisyys sekä opiskelumahdollisuuden tarjoaminen kaikille.

Kaikille avointa vapaan sivistystyön koulutustarjontaa on Turun kesäyliopistossa lisätty vuosina 2011–2014 yli 50 prosentilla, noin 4000 tunnista yli 6000 tuntiin. Vuonna 2015 päästiin entistä parempaan tulokseen, 6694 tuntiin.

Jokaiseen koulutukseen tulee saada riittävästi osallistujia, jotta koulutus voidaan järjestää ja työtä tunnettuuden vahvistamiseksi tarvitaankin jatkuvasti. Kesäyliopiston laaja kohderyhmä on vahvuus ja voimavara, mutta asettaa tunnettuuden lisäämiselle ja markkinoinnille haastetta.

Markkinoinnin vaikutuksia seurattiin vuoden mittaan tiiviisti. Myös markkinoinnin vaikutuksia suhteessa kustannuksiin arvioitiin kriittisesti ja toimenpiteitä suunnattiin entistä enemmän kustannustehokkaaseen markkinointiin ja viestintään. Tunnettuuden kasvamisen osalta tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä: www-sivuilla kävijöiden sekä koulutukseen ilmoittautuneiden määrät jatkoivat kasvuaan.

18

Syksyn aikana suunniteltiin ja valmistauduttiin viettämään juhlavuotta, sillä Turun kesäyliopiston perustamisesta tulee 4.6.2016 kuluneeksi 80 vuotta.

Vuoden 2015 aikana avointa korkeakouluopetusta oli tarjolla Turun, Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Teatterikorkeakoulusta ja uutena yhteistyökumppanina Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kesäyliopistossa oli mahdollista opiskella perus- tai aineopintoina alkukasvatusta, draamakasvatusta, erityispedagogiikkaa, farmasiaa, gerontologiaa, kasvatustiedettä, liikuntalääketiedettä, logopediaa, lääketiedettä, ravitsemustiedettä, sosiaali- ja terveyshallintotiedettä, suomi toisena ja vieraana kielenä -aineopintoja, tanssipedagogiikkaa sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa.

Lisäksi oli tarjolla yksittäisiä kursseja esiintymisvalmiuden kehittämisestä, kehittämisprojektien suunnittelusta ja johtamisesta, sisustussuunnittelusta ja tilastotieteestä sekä Turun yliopiston kieli-

keskuksen hyväksymiä, opintopisteytettyjä kielikursseja 11 eri kielessä.

Kielikoulutuksia järjestettiin edelleen monipuolisesti. Yhteensä 112 kurssilla opetusta annettiin 17 eri kielessä. Uutena kielenä oli tarjolla Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu 10 opintopisteen viittomakielen perusteet, joka alkoi syyskuussa ja jatkuu keväälle 2016. Muutaman vuoden tauon jälkeen järjestettiin opetusta myös kreikan kielessä, Kreikkalaista kulttuuria ja kreikan alkeita. Maahanmuuttajille suunnatuille Finnish for Foreigners -kursseille osallistui 240 pääasiassa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa.

Abi- ja lukiolaiskursseilla opiskeli 405 osallistujaa.

Kurssit ajoitettiin kesään ja ennen ylioppilaskirjoituksia. Kielten ja matematiikan lisäksi opetusta annettiin kemiassa.

Työelämän osaamista vahvistettiin monipuolisesti.

Suosituiksi jo aiemmin osoittautuneita, kuten kirjanpidon, voimauttavan valokuvan, mindfulnessin ja hengitysterapian koulutuksia järjestettiin edelleen.

Syksyllä aloitettiin Tampereella Basics in Psychophysical Psychotheraphy –koulutus, joka jatkuu kevääseen 2016. Uusia koulutuksia olivat muun muassa muassa Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, Työyhteisösovittelijavalmennus, Digitaalisen markkinoinnin perusteet, Digikuvauskoulu ja Luovan kirjoittamisen työpaja, Kivun psykologia ja kipuselviytyminen ja urheiluvammojen hoitoon liittyvä faskiatekniikoiden koulutus, jotka kaikki kiinnostivat asiakkaita ja joita päätettiin toteuttaa jatkossakin.

Some-koulutuksista toteutuivat Miten toteutan tehokkaan Facebook-kampanjan, Tehokasta bloggaamista ja Facebook-mainonnan ABC.

tenopetukseen -hankkeeseen, jossa toteutetaan kaksi koulutusryhmää yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, toinen Turussa ja toinen Tampereella vuoden 2016 aikana. Oppisopimuskoulutuksina saatiin päätökseen neljä koulutusta ja yksi uusi aloitettiin syksyllä. Näistä kolme oli suunnattu varhaiskasvatuksen, yksi vanhustyön ja yksi mielenterveystyön henkilöstölle.

Tulevaa Koulutustarjontaa on viime vuosien aikana uudistettu ja laajennettu. Ratkaisu on osoittautunut oikeaksi: monet jo aiemmin kesäyliopiston koulutuksiin osallistuneista ovat löytäneet tarjonnasta lisää mielenkiintoisia koulutuksia ja toisaalta kesäyliopistoon on tullut uusia asiakkaita.

Jotta asiakkaita jatkossakin riittää, koulutuksen tulee olla yhtä korkealuokkaista ja laadukasta kuin tähänkin asti. Valtakunnan tasolla koulutukseen kohdistuvat leikkaukset eivät saa näkyä koulutuksen laadussa. Koulutusten on täytettävä ne lupaukset, jotka asiakkaille annetaan. Turun kesäyliopistossa tulevaan taloudellisesti kiristyvään tilanteeseen on varauduttu karsimalla kuluja kuitenkaan palvelua heikentämättä.

Kehittämisen painopisteet ovat 1) toiminnan laatu, tavoitteellisuus ja tehokkuus, 2) tunnettuus ja markkinointi sekä 3) työelämän tarpeet ja yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Näiden hyväksi kesäyliopistossa tehdään työtä jatkuvasti, jotta kesäyliopiston koulutustarjonta ja toiminta jatkossakin täyttävät asiakkaidemme toiveet ja tarpeet.

Maaliskuussa järjestettiin maksuton yleisöluento Yök, en syö – asiaa lasten ravitsemuksesta, joka keräsi lähes 200 aiheesta kiinnostunutta lasten kanssa työskentelevää sekä lasten vanhempaa. Saattohoitoa käsittelevään päivän koulutukseen Elämän loppuvaiheen hyvä hoito osallistui 83 kuulijaa.

Turun kaupunginkirjaston kanssa solmittiin puitesopimus, jonka mukaan kesäyliopisto järjestää maakunnalliset täydennyskoulutukset yhteistyössä kirjaston kanssa. Syksyn aikana toteutettiin kuusi koulutusta. Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa toteutettiin koulutusohjelma Erityisryhmästä lähipäiväkotiin – inkluusio tässä ja nyt, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä varhaiskasvatuksen työntekijöiden tietoisuutta ja tukea uusien ajattelutapojen vahvistumista inkluusion merkityksestä erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksessa. Koulutusohjelma jatkuu kevääseen 2016.

Opetushallitus myönsi kesäyliopistolle 45 000 euron rahoituksen Eloa ja iloa monimuotoiseen kielVuonna 2015 Turun kesäyliopisto avasi tilin myös Instagramiin, josta sittemmin on tullut yksi sosiaalisen median kanava Facebookin ja Twitterin rinnalle.

19

VALOKEILASSA

Arja Virta Turun kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja

Työ Turun kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtajana on avartavaa ja virkistävää. Se on avannut näköalan toisenlaiseen koulutusorganisaatioon, jolla on aivan erityinen koulutustehtävä, ja joka pystyy nopeasti reagoimaan yhteiskunnallisiin koulutustarpeisiin - täydentäen esim. yliopistolaitoksen koulutustarjontaa.”

Kesäyliopiston merkitys on juuri sen joustavuudessa - ja toisaalta sen monipuolisuudessa. Kesäyliopisto vastaa hyvin erilaisiin koulutustarpeisiin, ajatellen esimerkiksi avointa yliopisto-opetusta, kielikursseja ja vaikkapa oppisopimuskoulutuksia. Toisaalta oma merkityksensä on alaltaan vaihtelevilla teemakohtaisilla kursseilla, jotka voivat kiinnostaa mitä erilaisimpia intressiryhmiä.

Olen kokenut hyvin positiivisena mahdollisuuden olla mukana kesäyliopiston johtokunnassa. Johtokunta on aktiivisesti keskusteleva, koulutusasioista kiinnostuneiden henkilöiden yhteisö. Turun kesäyliopisto on hyvin hoidettu, ketterä koulutusorganisaatio.

Tulevaisuudessa näen erityisenä kehitysalueena kesäyliopistojen verkostomaisen yhteistyön esim. virtuaalipedagogiikan mahdollisuuksia hyödyntäen.

Vuoden aikana aktivoiduimme Facebookissa. Markkinoimme koulutuksiamme sekä esittelimme videoilla suuren määrän vieraiden kielten opettajiamme.

20

Arja Virta on historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professori Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella, jossa hän kouluttaa luokanopettajia sekä historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajia. Arja on tehnyt ko. työtä jo vuodesta 1979 lähtien: ensin lehtorina ja vuodesta 1996 alkaen professorin tehtävässä.

Tällä hetkellä Arja toimii myös opettajankoulutuslaitoksen johtajana sekä kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksesta vastaavana varadekaanina.

Arjan harrastuksiin kuuluu yhteiskunnallisten asioiden ja kansainvälisen politiikan seuraaminen sekä kaunokirjallisuuden lukeminen.

Rahoituslähde

Opetustunnit

Osallistujat

2 851

Avoin korkeakouluopetus

2 361

3 843

Muu vapaa sivistystyö

1 958

515

Ammatillinen lisäkoulutus

501

387

Hankkeet ja tilauskoulutukset

340

Liikevaihto 2015 Turun kaupungin avustus 46 200 € Tilauskoulutus 38 560 €

Hanketuotot ja muut tuotot 11 505 €

Ammatillinen lisäkoulutus 181 429 €

Oppisopimuskoulutus 70 750 €

Valtionosuus 285 613 €

Osallistumismaksut 904 276 €

Yhteensä 1 538 333 €

Johtokunta 2015 Varsinainen jäsen

Varajäsen

Nimennyt

Arja Virta, pj

Taina Syrjämaa

Turun yliopisto

Tuomas Lehtinen, varapj

Juhani Soini

Akava

Jaana Mäkikalli

Maria Lindbom

Turun kauppakamari

Sanna Salanterä

Reijo Knuutinen

Turun yliopisto

Maarit Tontti

Paula Pelkola

Turun Seudun Kehittämiskeskus

Jorma Uoti

Marianne Gunell

Akava

Sameli Valkama

Sami Savolainen

Turun kaupunki 21

VILLA

RUISSALO 22

VILLA MARJANIEMEN KASVU JATKUI Teksti: kartanon frouva Laura Louko

Ruissalon Marjaniemi Oy:n, järjestyksessään viides toimintavuosi oli erinomainen. Uusien virkistyspäivätuotteiden sekä oheisohjelmien ja -palvelujen kautta löydettiin kokonaan uusia asiakkaita ja asiakasryhmiä. Liikevaihto ylitti budjetoidun.

Tulos parani 20 % ja kannattavuus 30 % liikevaihdon ollessa 470 000 €. Vuoden tavoite oli kannattavuuden parantaminen, ja siinä onnistuttiin erinomaisesti.

Tärkeimmät kohderyhmät ja kävijämäärät Vuonna 2015 tärkeimmät asiakasryhmät olivat yritys- ja kokousasiakkaat sekä hääseurueet. Marjaniemen kävijämäärät kasvoivat 7125 kävijästä 9482 kävijään.

Erillisiä ryhmiä Villa Marjaniemessä kävi yhteensä 279.

Marjaniemi oppimisympäristönä Vuoden aikana Marjaniemessä on ollut useita oppilasryhmiä, jotka ovat käyttäneet rakennuksia ja ympäristöä aitona työelämän harjoituspaikkana. Oppilastyöpäiviä kertyi 5920, joka on 2720 enemmän kuin vuonna 2014.

Eniten Villa Marjaniemeä käyttivät oppimisympäristönään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen Matkailualan moniosaaja -opiskelijat, jotka pääsivät tutustumaan mm. asiakaspalvelutyöhön suositulla Villa Marjaniemen kodassa Turun joulutorilla kuukauden ajan.

Turun AKK:n Turvallisuusalan opiskelijat ovat toimineet liikenteenohjauksessa ja vaatepalvelussa. Saman oppilaitoksen Kiinteistöalan opiskelijat ovat toimineen ulko- ja sisäalueiden kunnostustöissä. Rakennualan opiskelijat puolestaan rakensivat jäähuoneen portaat ja kunnostivatt vanhan kaivonkannen.

Villa Marjaniemen rantasauna ulkoporealtaineen on ympärivuotinen palvelu, jonka lähialueen yritykset ovat ottaneet hyvin omakseen. Erityisesti sesonkiaikaan rantasaunan kalenteri on täynnä varauksia.

Talvisin saunalle mahtuu n. 25 henkilöä, kesäaikaan katettu terassi lähes tuplaa henkilömäärän. Kesäisin pitkään laituriin voi saapua myös veneellä.

Suosittuja ovat myös päärakennuksessa järjestettävät äitienpäivä- ja joulubuffet sekä erilaiset konsertit ympäri vuoden. Villa Marjaniemen kiireisimmät ajat ovat huhtikuusta kesäkuun loppuun ja elokuusta marraskuun loppuun. Tunnelmallisille talvihäille saattaa siis löytyä vapaita viikonloppuja!

Turun kesäyliopiston opiskelijoita on käynyt Villa Marjaniemessä mm. voimaannuttavan valokuvauksen opinnoissa.

Vuonna 2015 Villa Marjaniemi avasi tilin myös Instagramiin, joka on oiva tapa jakaa kuvia mm. kattauksista ja ruoka-annoksista, upeasta luonnosta ja ohjelmapalveluista puhumattakaan.

Marraskuussa Villa Marjaniemi pääsi mukaan Vuoden Hääyritys -äänestykseen! Voitto ei tullut kotiin, mutta kovassa seurassa jo pelkkä nimityskin oli suuri kunnia!

23

Turun Aikuiskoulutussäätiö Kärsämäentie 11, 20360 Turku Puh. 0207 129 200 www.turunaikuiskoulutussaatio.fi

Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku Puh. 0207 129 200 • info@turunakk.fi • www.turunakk.fi Facebook: facebook.com/turunakk Instagram: turunaikuiskoulutuskeskus Twitter: @TurunAKK LinkedIn: Turun Aikuiskoulutuskeskus YouTube: www.tyoutube.com/turunaikuis

Turun kesäyliopisto Sirkkalankatu 4, 20520 Turku Puh. (02) 232 3302 • kesayliopisto@turunkesayliopisto.fi • www.turunkesayliopisto.fi Facebook: facebook.com/TurunKesaYliopisto Instagram: turun_kesayliopisto Twitter: @t_kesayliopisto

VILLA

RUISSALO

Villa Marjaniemi Marjaniementie 50, 20100 Turku Puh. 0207 129 400 • info@villamarjaniemi.fi • www.villamarjaniemi.fi Facebook: facebook.com/villamarjaniemi.fi Instagram: villamarjaniemi