Matilda -käsiohjelma

Page 1


Matilda was first commissioned and produced by the Royal Shakespeare Company and premiered at The Courtyard Theatre, Stratford-upon-Avon, England on 9 November 2010, it transferred to the Cambridge Theatre in the West End of London on 25 October 2011 and received its US premiere at the Shubert Theatre, Broadway, USA on 4 March 2013. Orchestrations and Additional Music – Chris Nightingale Presented by arrangement with Music Theatre International (Europe) Suomen kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 27.10.2021

Kesto noin 2:40 (sisältää väliajan)

2


PERUSTUU ROALD DAHLIN ROMAANIIN MATILDA Käsikirjoitus DENNIS KELLY Musiikki ja laulujen sanat TIM MINCHIN Dialogin suomennos REITA LOUNATVUORI Laulujen suomennos HANNA KAILA Ohjaus SAMUEL HARJANNE Koreografia JARI SAARELAINEN Kapellimestari JOONAS MIKKILÄ Harjoituskapellimestari TONY SIKSTRÖM Lavastuksen suunnittelu PETER AHLQVIST Pukujen suunnittelu PIRJO LIIRI-MAJAVA Valosuunnittelu JUHA HAAPASALO Äänisuunnittelu KALLE NYTORP Videosuunnittelu TERO KOIVISTO Illuusioiden suunnittelu STEVEN ABUSCH Kampausten ja naamioinnin suunnittelu SARI RAUTIO Ohjaajan assistentti JACK JOHANSSON Tanssikapteeni SOILE OJALA Tuottaja ARJA AHRENS Apulaistuottaja ELISE RICHT

Taiteellisen suunnittelun tuotanto Harjanne Company LTD Oy Musiikkituotanto MD Company Oy

3


ROOLEISSA Matilda Rehtori Trunchbull Miss Honey Mr. Wormwood Mrs. Wormwood Michael Wormwood Mrs. Phelps Lääkäri / Kahlekuningas Akrobaatti Rudolpho Bruce Lavender Amanda Nigel Eric Alice Hortensia Tommy

ALMA JÄRVENSIVU VILLA MURTAGH HELINÄ PUUSA JANI KARVINEN PIHLA POHJOLAINEN JYRKI MÄNTTÄRI ANNA-MAIJA TUOKKO JUHA-MATTI KOSKELA PETRA KARJALAINEN JARI AHOLA HANNA MÖNKÄRE JACK JOHANSSON HENRY HUTTUNEN / VÄINÖ MUJE FRIDA RATINEN / JUDITH ÄIJÖ HELMI KALLIO / VIOLA KÄKI VOITTO MAASOLA / EINO SALONEN ELIAN RUOKOLA / TOPI SJÖHOLM EMMI KESKI-KAPEE /MAIJA KURRA EMMI MÄKELÄ / EMILY SHIPWAY SAMUEL KÄRKKÄINEN / NIKLAS NORMIO

4


ENSEMBLE & VARAHENKILÖT (U/S)

VIOLA KÄKI MIKKO NUOPPONEN INNA TÄHKÄNEN MEERI TOIVONEN ANSSI VALIKAINEN / JUHA-MATTI KOSKELA PYRY KÄHKÖNEN VEERA TAPANAINEN JERO MÄKELÄINEN Swingit

u/s u/s u/s u/s

Matilda Rehtori Trunchbull Miss Honey Mrs. Wormwood

u/s Mr. Wormwood u/s Michael Wormwood u/s Mrs Phelps LAURA ALLONEN CHRIS BEWSHER ELLA KORPINEN SOILE OJALA MIIKKA WALLIN

5


6


ORKESTERI JOONAS MIKKILÄ / VILLE MYLLYKOSKI Kapellimestari, kosketinsoittimet VILLE MYLLYKOSKI / MARITTA MANNER Kosketinsoittimet TOMI HYTTINEN / TIMO HAKALA Rummut, perkussiot ARI KATAJA Kontrabasso, sähköbasso VILLE-VEIKKO AIRANIEMI / PETER ENGBERG Kitarat MIKKO MÄKINEN / PETTERI HIETAMÄKI Alttosaksofoni, klarinetti, huilu ILONA HEINONEN Pasuunat MATTI-JUHANI ORPANA / PETRI NIEMINEN Bassoklarinetti, klarinetti, tenorisaksofoni HANNA KILPINEN / OONA ROSENLUND Sello JUKKA TIIRIKAINEN / MIKKO KOPONEN Trumpetti, flyygelitorvi, pikkolotrumpetti, kornetti TERO SAARTI / HANNA-MARI LEHTONEN Trumpetti, kornetti, flyygelitorvi PAAVO MALMBERG Elektronisten soitinten ja nauhojen ohjelmointi ja äänitys

7


Vain sinä itse voit muuttaa tarinaasi

M

AAILMAAN syntyy päivittäin noin 385 000 lasta. Se on noin 140 miljoonaa lasta vuodessa, noin 4,3 sekunnissa. Numerot saattavat tuntua hurjilta. Silti jokainen syntyvä lapsi on ihme itsessään. Lähtien siittiöiden kilpa-ajoista hedelmöittyvään munasoluun, raskausaja n haasteisiin ja synnytykseen liittyviin mahdollisiin komplikaatioihi n.

Vastasyntynyt lapsi on kaikessa suloisuudessaan täydellisen riippuvainen vanhemmistaan. Aikuisen vastuu on suuri, ja huolenpito ja käytetyt kasvatusmetodit jättävät vahvan jälkensä lapsen aikuistuessa. Myöhemmin vastaavaa jalanjälkeä jättävät varsinkin lapsen opettajat, esikuvat ja sosiaalinen ympäristö. Roald Dahlin Matilda on lastenkirjana erityinen. Teemoiltaan varsin synkkä tarina, värikkään mielikuvituksen siivittämä. Maailmaa katsotaan lapsen näkökulmasta ja hahmot nähdään sellaisena kuin lapsi maailmansa hahmot näkee. Matilda syntyy perheeseen, joka ei halua häntä. Matilda haluaa lukea ja opiskella ja etsii sielun ja mielen sivistystä. Muu perhe tuijottaa televisiota ja keskittyy ulkonäköön, kotiympäristö on pinnallinen ja ilkeä. Tämän lisäksi areenalle astuu vielä Rehtori Trunchbullin hahmo, joka edustaa koko maailman pahuutta kiteytettynä yhteen pakettiin. Pahuus ei katso ikää, sukupuolta, ammattia tai ulkonäköä. Neiti Honeyn hahmo taas edustaa rakkautta ja välittämistä - lempeyttä, myötätuntoa ja rauhallisuutta. Kaikkea sitä, mitä Matildan elämästä uupuu. Matilda on täysin yksin. Hän kokee monenlaista kiusaamista päivittäin, ja hänen ainoa lohtunsa on uppoutuminen kaunokirjallisuuden ihmeelliseen maailmaan. Rauhaan ja hiljaisuuteen, joita kaoottisesta ja äänekkäästä maailmasta hänen ympärillään ei löydy. Aikamme ehkä osuvin vastine Matildalle voisi olla Greta Thunberg. Hän on tullut tunnetuksi erityisesti ilmastoaktivistina, joka nousee valtaapitäviä aikuisia vastaan ja nostaa esiin maailmassa olevia epäkohtia. Hän on saanut osakseen paljon ihailua, mutta vähintäänkin saman verran vihamielistä kommentointia ja asenteita. Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka uhatuksi monet aikuiset ovat asemansa kokeneet kun alaikäinen lapsi nousee kapinaan. Onneksi hän elää perheessä, joka rakastaa, kannustaa ja tukee häntä. Mutta rohkea hän on. Olen saanut suuren etuoikeuden tutustua ja työskennellä Matilda-musikaalin reilun kahdenkymmenen ihmelapsen kanssa. Olen myös juuri äskettäin tullut enoksi ja kummisedäksi. Olen siis saanut seurata paalupaikalta, miten pieni ihminen syntyy, kehittyy, kasvaa, oppii ja oppii välittämään, rakastamaan ja ajattelemaan. Lapsissa on tulevaisuus, ja lapsissa on sellaisia luonnonvoimia, joita ei aina huomata. Olen suunnattoman ylpeä tietäessäni, että nämä ihmeet ovat vastuussa tulevaisuudesta. Toivon, että heidän herkkyytensä saa yleisön ajattelemaan syvällisemmin kiusaamista ja sitä, miten maailman pahuutta vastaan kannattaa taistella. Kaikki eivät voi olla yhtä rohkeita kuin Matilda, mutta vain sinä itse voit muuttaa tarinaasi. Rohkaiskoon Matilda muita olemaan reiluja, rehellisiä, rakastavia ja kunnioittavia. Ja joskus myös pikkuisen tuhmia. SAMUEL HARJANNE ohjaaja

8


9


10


Kirjasta menestysmusikaaliksi

M

ATILDA-HAHMO oli omapäinen jo kirjailijan kynässä, sillä kirja oli Roald Dahlille erikoisen vaikea kirjoitusprosessi. Dahl kertoi pienen päähenkilön vain muuttuvan ja muuttuvan, ja hänen täytyi kirjoittaa sen takia kirja läpi kokonaan uudelleen. Kun kirja ilmestyi vuonna 1988, se voitti kansallisen lasten­ kirjapalkinnon.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin britti­­ läinen Royal Shakespeare Company tarttui tarinaan, teki siitä musikaalin vuonna 2010 ja siitä se siirtyi Lontoon West Endin kestosuosikiksi. Käsikirjoituksen teki näytelmäkirjailija Dennis Kelly ja musiikin koomikko, näyttelijä ja säveltäjä Tim Minchin. Musikaali puhutte­­­lee sekä lapsia että aikuisia, ja se on voittanut yli 90 erilaista kansainvälistä palkintoa, niistä 24 parhaasta musikaalista. Ensimmäisenä käännöksenä Matilda-musikaali esitettiin Etelä-Korean Soulissa vuonna 2018, ja sen jälkeen sitä on esitetty ympäri maailmaa. Nyt Samuel Harjanteen ohjaama Matilda saa Suomen kantaesityksensä Tampereella. Suomen Matildan nuoret tähdet herättivät ihastusta maailmalla, kun heidän musiikkivideonsa kappaleesta Revolting Children, suomeksi Lasten kapina, sai säveltäjä Minchinin hehkuttamaan twitterissä: ”This Finnish Revolting Children is freakin AWESOME.” (”Tämä Suomen Revolting Children on älyttömän MAHTAVA.”) Lähteet: uk.matildathemusical.com/about/the-story/ www.roalddahl.com/roald-dahl/timeline/1980s/1988

11


R

ROALD DAHL – Poika, lentäjä ja kirjailija OALD DAHL (1916–1990) on brittiläinen kirjailija, jonka tunnetuimpia teoksia ovat Matilda, Jali ja suklaatehdas, Jaakko ja jättipersikka ja Iso kiltti jätti. Hänet tunnetaan rikkaasta ja leikkisästä kielestään ja groteskista huumoristaan. Dahlin kirjojen voima kumpuaa lasten oikeuksista ja kekseliäisyydestä. Niitä luetaan ja rakastetaan sukupolvesta toiseen.

Dahl syntyi Llandaffissa, Walesissa norjalaisille vanhemmilleen. Hän menetti pienenä vanhemman siskonsa ja heti perään isänsä. Pikkupoikana hänen elämänsä keskipiste oli kylän pieni karkkikauppa, jonka erikoisen nimisiä karkkeja hän rakasti. Kaupan pitäjä oli ilkeä lapsille, ja kerran Dahl keksi laittaa karkkipurkkiin kuolleen hiiren kostoksi. Kuten Matilda ja kirjojen lapset, hänkin näki kaikki aikuiset jättiläisinä. Koulun rehtorin väkivaltainen kuritus jätti nuoreen Dahliin syvän epäreiluuden kokemuksen, mikä selvästi siirtyi myöhemmin Matildan tarinaan. Dahlin haaveena ei ollut tulla kirjailijaksi. Oikeastaan hän ei haaveillut ammateista ollenkaan, vaan siitä, että hän saisi viilettää alamäkeä pyörällä ilman käsiä lakki vinossa. Hän oli nähnyt erään koulun vanhemman pojan tekevän niin.

12


Parikymppisenä Roald Dahl työskenteli öljy-yhtiössä ja tapasi matkoillaan monenlaisia ihmisiä. Yksi heistä oli mies nimeltä U.N. Savory (unsavory tarkoittaa suomeksi vastenmielistä). Mies oli kalju, mutta peitti sen aina visusti peruukeilla. Hän oli sitä mieltä, että bisnekset sujuvat hyvin, jos tukka on hyvin. Dahl piti häntä täysin kajahtaneena, ja hahmo jäi hänen mieleensä. Toisessa maailmansodassa Dahl toimi vakoojana ja hävittäjälentäjänä. Hän loukkaantui vakavasti, kun hänen lentokoneensa putosi Libyan autiomaahan. Toipilasaikanaan Dahl alkoi kirjoittaa vihreässä virttyneessä nojatuolissaan ensin novelleja aikuisille ja sitten rakastettuja lastenkirjojaan. Niitä on sittemmin käännetty kymmenille kielille. Roald Dahl sai viisi lasta amerikkalaisen näyttelijän Patricia Nealin kanssa. Suhde päättyi eroon, ja myöhemmin hän nai Patrician ystävän elokuvatuottaja Felicity Croslandin. Dahlin kuoleman jälkeen Felicity jatkaa Roald Dahl -museon ja Roald Dahl’s Marvellous Children’s Charity -hyväntekeväisyys­ järjestön toimintaa. Roald Dahl on sanonut, että jos sinulla on hyviä ajatuksia, ne loistavat naamastasi kuin auringonsäteet ja näytät aina ihanalta. Lähteet: https://www.roalddahl.com/home/grown-ups Dahl, Roald (2004). Poika/Yksinlentoon. Suom. Seppo Sipilä. Helsinki: Avain.

13


DENNIS KELLY Käsikirjoitus Dennis Kellyn teatteritöitä ovat Debris, Osama the Hero, After the End, Love and Money, Taking Care of Baby, DNA, Orphans, The Gods Weep ja The Ritual Slaughter of Gorge Mastromas. Hän on kirjoittanut libreton National Theatren uuteen Pinocchiomusikaaliin 2017 ja 2018 hänen näytelmänsä Girls and Boys sai ensi-iltansa Royal Courtissa. Hänen näytelmiään on esitetty ympäri maailmaa ja niitä on käännetty noin neljällekymmenelle eri kielelle. Kellyn TV-käsikirjoituksia ovat Pulling ja Utopia. Elokuvakäsikirjoituksiin kuuluu Kevin MacDonaldin ohjaus Black Sea.

TIM MINCHIN Sävellys ja laulujen sanat Tim Minchin on australialainen muusikko, koomikko, säveltäjä, näyttelijä, kirjoittaja ja ohjaaja. Hän on konsertoinut Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Australiassa soolona, eri bändien ja sinfoniaorkestereiden kanssa. Hän on julkais­sut viisi DVD:tä, viimeisin levytys on tehty Heritage Orchestran Royal Albert Hallissa. Hän säveltänyt ja kirjoittanut laulujen sanat kahteen West Endin ja Broadwayn musikaaliin, Matildaan ja Päiväni murmelina -musikaaliin. Molemmat olivat Tony-palkintoehdokkaan parhaan sävellyksen ja parhaan musikaalin palkintokategorioissa. Minchin kirjoitti, tuotti ja näyttelijä tv-sarjassa Sky Atlantic/Foxtel -sarjassa Upright (2019). Muita tv- ja elokuvatöitä ovat Atticus Fetchin rooli Californication-sarjan kaudella 6, Logie Awardin voittanut Smasher Sullivan ABC:n Secret River -sarjassa sekä Friar Tuck Lionsgaten Robin Hood rebootissa. Näyttämöllä hänet on nähty Judaksen roolissa Iso-Britannian ja Australian areenakiertueella musikaalissa Jesus Christ Superstar 2012 sekä Rosencrantzina Sydney Theatre Companyn näytelmässä Rosencrantz and Guildenstern are Dead seuraavana vuonna. Hän on julkaissut kaksi kirjaa: graafisen novellin Storm ja kuvitetun lastenkirjan When I Grow Up. Hän on Australian ritarikunnan jäsen, filantrooppi ja keskinkertainen jonglööri.

14


15


S

”Sinä senkin saivareen sappikivi!” (rehtori Trunchbull)

16

M


M

Matilda on aina ajankohtainen ATILDA-MUSIKAALILLA on tärkeä universaali viesti: vaikka olet pieni, voit saada aikaan isoja muutoksia. Pienellä tytöllä voi olla kovin ahdasta maailmassa, joka on rakennettu niin, että aina joku muu päättää ja sanoo, miten tehdään. Matildan hahmo voimauttaa lapsia ympäri maailmaa, sillä terävällä älyllään hän löytää keinot hallita epäoikeuden­ mukaisuutta ja nostaa esiin sen, mikä ei ole reilua.

Matilda-kirjan julkaisusta tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta vuonna 2018. Sen kunniaksi Englannin Buckinghamshireen pystytettiin Matilda-patsas. Siinä pieni tyttö seisoo kädet lanteilla ja katsoo rohkeasti kohti häntä paljon korkeampaa huutavaa hahmoa. Mutta hahmo ei olekaan rehtori Trunchbull, vaan Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump.

G

Kun 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg ryhmineen lähti Englannin Plymouthis­ta New Yorkiin YK:n kokoukseen purjeveneellä vuonna 2019, aikuiset solvasivat häntä Twitterissä ja pilkkasivat hänen aspergerin oireyhtymäänsä. Kiusaajat yrittivät haukku­ malla hiljentää tytön, koska he pelkäsivät, että hän sekoittaa heidän järjestyksensä. Kiusaajat olivat aikuisia ihmisiä. Matildassakin vanhemmat korottavat ääntään, muuttu­ ­­vat yhä vihaisemmiksi ja käyttävät yhä karmeampia solvauksia, kun asiat eivät mene heidän päättämällään tavalla. Kuten Matilda, Greta puolusti sitä, mikä hänelle on tärkeää, ja jatkoi veneellään eteenpäin. Maailma kohtaa kriisejä, ja ihmisille tulee vaikeita kysymyksiä ratkaistavaksi. Joka ikinen, oli sitten presidentti tai päiväkotityttö, kohtaa silloin pelkoa, epävarmuutta ja tietämättömyyttä. Matilda näyttää, että lapsuus, pienuus ja keskeneräisyys voi olla voimavara. Tärkeintä on olla reilu.

17


18


19


i Puusa ä Orvokk in l e H i on Nimen 2 vuotta. 1 la. Ikä: ksyjä ampereel T htoisia lä e an a a p a v ä ja soit ja ä k jä k y y s Asun n k n ä l ä nk teen ja, käytä jälkeen e n n a lu a u m o o r K uen ävät), l t h e gorilla. t n a e s t s r e M (plu ksen b Wegeliu o k a J . a o n pia kki. ani on ni/tarin n kesämö irja hee Lempik oman per n o i aikkan on Lempip arasta p ä s s lemise hdessä Näytte inen ja y

m n eläyty

oo roolihahm

n,

inta o ä raska s s e is m

.

tekeminen

myöhään. i s o t ipä. t ä kot ja le t menev e oh s l k a u n it e jo m ti r o us ha nnöllises usinat, ä r ä s n o a että josk n a t ii s rras rjoituk iran, ha o väs ha k e s ia k a k r n a a P stä. ainakin h n ia elämä io , t a t u a n ä Isona entämään sek l a ä t y is t s m y e asti P k ja lu äsisi nope it? ä p is a n liikuntaa ii lu n a h ja oiman tuntuista n a superv v ä a k t t u in M vapa uisi. i todella is l o e s ei toteut s u e koska ik o n e ? Muut toiseen. tuhma s u k paikasta s lla jo

le Näytte

rkeää o

n tä Miksi o

20


Nimeni

Villa Murtagh 9 vuotta Asun Sastamalass a. Ikä:

on

Koulun jä

lkeen

teen läksyt. LasseLempip Mai jan etsiv aikkani on ätoimisto. T T T. Näytte lemises sä para sta on Näytte kun saa laulaa lemises sä rask pal jon. ainta Paras e e i o väs har le m ikään. joituksii n on Isona a v ä li ion ainakin näyte palakeksi. Minkä s llä. upervo iman h aluaisit Miksi o ? V eden n tärke voiman. ää olla joskus On lapsen työ tuhma? täytyy puolus tä olla joskus tuhma ja jos kus taa itseään. Lempik ir

jani on

SIVU.

ALMA JÄRVEN

n Nimeni o

10 VUOTTA RVELLÄ. un YLÖJÄ

Ikä:

N PALAN JA OLE LI Ä V N Ö SY , TEEN LÄKSYT EENEJÄ. n e e lk jä I TEATTERITR n A T E T Koulu T E G OLE RIN ATILDA. ANSSA, JOS EI K N E ID N TALO JA M E E R ID E O V IN KA R A T TELMA JA ni on ja ir ONE. ik p m e L I JA OMA HU R E T T A E T HTAVIEN IHA i on M n a JA k U ik IS a A ip Lemp SENSÄ ILM kinta on IT

As

s

isessä hau

Näyttelem

.

A OLEMINEN

SS MISTEN KAN

kainta isessä ras

Näyttelem

TTA SILTI NE

TREENIT, MU on PITKÄT

ON

O-PILTTI. ÄÄ JA MANG IP LE , O LL U P SI n on VE arjoituksii h s ä v e s Para S MAHHYVÄÄ. TALOSSA JA JO AKAOKIN ON A A K SS A N IV IO K V H A A K TELLÄ, ASU INAKIN NÄY A n io a Isona EN. LAPSIA. JA LENTÄMIS A N D E A IS SA M O A IK T IS A T DOLL ? ITEENSÄ n haluaisit a im o OMAT MIELIP rv e A p SA u s Ä T ä T k E in M ma?

HAUSKOJA.

lla joskus

rkeää o Miksi on tä

KUULLUKSI.

21

tuh


Matilda-koulu taidekasvattajana

M

ATILDAN lapsiesiintyjät alkoivat valmistautua rooliinsa jo kesällä 2020. Silloin he aloittivat Matilda-koulun, jossa joka sunnuntai harjoiteltiin tavoitteellisesti musikaalin tulevia musiikkinumeroita koreografioineen. Oli paljon helpompaa aloittaa varsinaiset näyttämöharjoitukset helmikuussa 2021, kun vaativat tanssi- ja lauluosuudet tulivat nuorilta esiintyjiltä jo luonnostaan. Se antoi heille tilaa keskittyä kaikkeen uuteen, mitä harjoitusvaihe ammattinäyttelijöineen toi mukanaan suurella teatterilavalla: valot, roolivaatteet kengistä lähtien, uudet ihmiset ja työtavat.

Matilda-koulu valmisti lapset toimimaan ammattimaisen musikaalituotannon esiintyjinä, mutta samalla se oli merkittävää taidekasvatusta. Työryhmän kanssa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, paineensietokykyä ja kaverin auttamisen tärkeyttä. Koreografi Jari Saarelainen kertoo, että liikkeiden harjoittelemisen ohessa puhuttiin paljon. Hänen mukaansa sekin kehittää tunnetaitoja, kun keskustellaan siitä, miltä tuntuu tehdä ja miksi tehdään. Ihan ensimmäisenä lasten kanssa juteltiin siitä, että liikkeen suorittaminen täysin oikein on oikeastaan toissijainen asia. Tärkeintä on kertoa yhteistä tarinaa. Matilda-koulu ja harjoituskausi vaati lapsilta ja heidän vanhemmiltaan paljon. Harjoitusten välissä tehtiin läksyjä ja kokeet järjesteltiin niin, etteivät ne osuneet

22


harjoitusten kanssa päällekkäin. Tuottaja Elise Richt kertoo kaiken menneen hyvin ja että yhteistyö vanhempien ja koulujen kanssa oli joustavaa ja ymmärtäväistä. Teatterinjohtaja Otso Kauton mielestä lapsiartistien kouluttamisen pedagogiset hyödyt ovat ilmeiset: sitoutuminen pitkäkestoiseen työhön, yhdessä tekemisen kunnioitus ja mahdollisuus kohdata aikuisia jaetun päämäärän äärellä. Hän lisää, että yhtä tärkeitä ovat taiteelliset voitot. ”Lapsikatsojan eläytyminen ikätoveriin lavalla on toisenlaista kuin lasta esittävään aikuiseen. Matildan kaltaisessa tarinassa, jossa lapsi nousee kapinaan aikuisten tyhmyyttä vastaan, on oikean lapsen rooli myös toimia kaikkien lasten puolesta, heidän edessään ja edestään.” Lähteet: Haastattelut Elise Richtin, Jari Saarelaisen ja Otso Kauton kanssa

”Mikä olikaan koulumme motto? Bambinatum est magitum. Lapset ovat matoja.” (rehtori Trunchbull)

23


Musiikkinumerot I NÄYTÖS Ihme Tuhma Akrobaattitarina 1 Koululaulu Säälittävä Moukari Tuhma-repriisi Kirskulaulu Wow Tää lapsonen Akrobaattitarina II Bruce II NÄYTÖS TV Kun iso oon Akrobaattitarina III Akrobaattitarina IV Kapina haisee Hiljaa Tää talo on mun Lasten kapina

24


Tuhma Sadussa, kun prinsessa sen pahan noidan kouriin kaapataan se aina on ennalta-arvattavaa, ja minkäs sille voi, niin se kirjoitetaan. Viaton uhri tarinassaan. Ja Romeo ja Julia, on heidän pakko tarinaansa seurata. Ei auta rakkaus, kun tyhmyys on valloillaan. Se onnen vie, kun suostuta ei joustamaan, ja usein on tarinoilla loppu niin julma. Siis miksei niitä loppuja joku vaan muuta? Ja säännöt on sääntöjä, tiedän, mutta joskus on pakko olla pikkuisen tuhma. Vaikka elämä ei oo reiluu, ei silti pidä olla mikään mutrusuu, ei murjottaen koskaan mitään tapahdu, ei muutosta tuu. Vaikka pieni oot, ei se sua estele, kun pienuus on vain pienen pieni hidaste, kun muistat, ettet muiden vuoksi vaikene, kun silloin muut vois luulla et sehän kyllä käy. Mut ei se käy, sen pitää muuttua.

Hiostaa tyyni sää ennen kuin myrskyää. Ja ujokin katse voi olla kuin haaste. Ihan pienestä myrsky voi syntyä. Ja maastakin pieni voi vain ponnistaa. Kello käy aamuksi yön se jo toi. Vapauteen lukotkin aueta voi. Jäitkö kiinni sun satuun? Ja tahdot jo pois? Nyt aivan turhaa sun itkeä ois! Vaik’ pieni oot, ei se sua estele, kun pienuus on vain pienen pieni hidaste, kun muistat, et jos muiden vuoksi vaikenet, ei muutosta tuu. Vaikka elämä ei oo reiluu, ei silti pidä olla mikään mutrusuu, ei elämän saa antaa olla epäreiluu, kun silloin muut vois luulla, et sehän kyllä käy, mut ei se käy, ja kun ei se käy, sen pitää muuttua. Mut vain minä itse voin tarinaa muuttaa, kukaan muu kuin minä ei voi suuntaa vaihtaa joskus on pakko olla pikkuisen tuhma. Matilda-musikaali. Tuhma (Naughty), Matildan soolo. Säv. ja san. Timi Minchin, suomennos Hanna Kaila.

25


”Älä poika pelottele äitiäs sillä kirjalla!” (herra Wormwood)

Matildan lukemisvinkit:

JUS

Ajattele itse. Säännöt on sääntöjä, tiedän, mutta - - Lukemisessa ei ole sääntöjä. Älä välitä kohdista, joita et ymmärrä, vaan anna sanojen virrata ympärilläsi kuin musiikki. Jos et hyväksy tarinan loppua, muuta se. Eikä kirjaa ole pakko lukea loppuun. Vaikka pieni oot, ei se sua estele. Pienuus on vain pienen pieni hidaste. Jos annat elämän olla epäreilua, muut voi luulla, että se käy. Vaikka ei se käy.

T

NÄIN!

MINÄ LUIN NÄMÄ… 1. Humiseva harju 2. Taru sormusten herrasta 3. Aarresaari 4. Näkymätön mies 5. Salainen puutarha 6. Rikos ja rangaistus 7. Robinson Crusoe 8. Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut Mutta sinä luet, mitä sinä haluat.

26

an n

äin!

ÄH! Ä L it osiaanka

E

Kirjat ovat typeriä ja tekevät sinusta idiootin. Kaikki mitä sun pitää tietää, voit oppia telkusta. Bisneksessä tukka on tärkein asia. Reiluudella ei pitkälle pötki.

P

Herra Wormwoodin lukemisvinkit:


REITA LOUNATVUORI Suomentaja Reita Lounatvuori on suomentanut useita viime vuosien menestys­ näytelmiä, kaikkiaan käännöksiä on noin 80. Hänet palkittiin kääntäjien valtionpalkinnolla vuonna 2016. Hänen näytelmä­suomennoksiaan on esitetty lukuisissa maamme ammattiteattereissa kuten Helsingin Kaupunginteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Turun Kaupunginteatterissa, Linnateatterissa, Hämeenlinnan Teatterissa sekä Teatteri Takomossa ja myös Tampereen Työväen Teatterissa. Hänen viimeisimpiä käännöksiään TTT:lle ovat Nyotaimori ja kevään 2022 ensi-ilta Come From Away. HANNA KAILA Suomentaja Näyttelijä-laulaja Hanna Kaila on kääntänyt useita musikaaleja. Näitä ovat muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa ja TTT:ssä esitetty Kinky Boots, jossa Hanna Kaila nähdään myös Patin roolissa (2018, Kari Arffman ja Hanna Kaila) sekä HKT:n musikaalit Pieni Merenneito (2019, Reita Lounatvuori ja Hanna Kaila) ja Tim Minchinin säveltämä ja sanoittama musikaali Päiväni murmelina (2020, Reita Lounatvuori ja Hanna Kaila). Tammikuussa 2022 nähdään vielä musikaaliensi-ilta Come From Away, johon Kaila on tehnyt suomennokset. SAMUEL HARJANNE Ohjaaja Samuel Harjanne on intohimoinen musikaalien rakastaja, ja lajinsa ehdoton asiantuntija. Hän on valmistunut teatteriohjaajan maisteriksi Lontoon maineikkaasta Guildford School of Actingista vuonna 2015 erikoistuen musiikkiteatteriin. Hänen ohjauksiaan on nähty useissa ammattiteattereissa Suomessa, kuten myös Englannissa, Ruotsissa ja Virossa. Ohjaukset: Spring Awakening (2021 Ruotsi, 2018 Englanti, 2017 Englanti ja Suomi), Sister Act (2020 Viro), Kinky Boots (2020, 2018 Suomi), Päiväni murmelina (2020 Suomi), Maailma on tehty meitä varten (2020 Suomi), The Secret Garden (2019 Englanti), Disneyn Pieni merenneito (2019 Suomi), Viulunsoittaja katolla (2018 Englanti), Billy Elliot (2018 Suomi), Les Misérables (2017 Viro), Chicken Little (2017 Englanti), DinoStory (2017 Englanti), Käyttöohje kahdelle (2016 Suomi), Don’t Run (2015 Englanti), Loserville (2015, Englanti), Kolme pientä porsasta (2014, Suomi), Disneyn Aladdin - kaksikielinen versio (2012, Suomi), Altar Boyz (2008, Suomi). Näyttelijänä Samuelin on voinut nähdä mm. musikaaleissa Les Misérables, Striking 12, Next to normal ja Vampyyrien tanssi. Hänen äänensä voi tunnistaa monista animaatioelokuvista, ja TV-sarjoista. Samuel perusti vuonna 2019 Harjanne Company Ltd Oy:n, joka on erikoistunut teatterituotantojen taiteellisen suunnittelun tuotantoon. www.samuelharjanne.com Twitter & Instagram: @samuelharjanne

27


JOONAS MIKKILÄ Kapellimestari Joonas Mikkilä työskentelee teatterikapellimestarina ja säveltäjänä. Sibelius- Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla opiskellut Mikkilä on tehnyt laaja-alaisesti töitä teatterimusiikin kentällä vuodesta 2013. Viimeisimpiin Mikkilän kapellimestaritöihin lukeutuvat Once-musikaali (Lilla Teatern) sekä Hamlet ja Kinky Boots (TTT). Lisäksi hän on orkestroinut ja sovittanut musiikkia useisiin teatteriteoksiin. Tulevalla kaudella Mikkilä kirjoittaa yhtä musikaalia, orkestroi toista ja harjoittelee kolmatta. Lopun aikaa Mikkilä miettii, että tähän rinnalle mahtuisi vielä monta ihanaa teosta lisää. Vuodesta 2019 Mikkilä on toiminut musiikkipalveluita teattereille tuottavan MD Companyn toimitusjohtajana. TONY SIKSTRÖM Harjoituskapellimestari Tony Sikström on työskennellyt monipuolisesti teattereissa muusik­ ­kona, äänisuunnittelijana ja kapellimestarina kymmenen viime vuoden ajan. Töiden sivussa hän on kouluttautunut jatkuvasti teatterimusiikin ja äänisuunnittelun saralla ensin Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja nyttemmin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Sikströmin viimeisimpiä työnantajia ovat olleet mm. Tampereen Työväen Teatteri, Suomen Komediateatteri, Svenska Teatern, Zodiak ja Suomen Kansallisteatteri JARI SAARELAINEN Koreografi Jari Saarelainen on arvostettu koreografi, tanssinopettaja ja tanssija, joka tekee monipuolista ja näkyvää uraa taiteen parissa teattereissa, televisiossa ja tanssikouluissa. Monipuolisen tanssitaustansa ansiosta hän on tullut tunnetuksi persoonallisesta, tunnistettavasta ja tunnustetusta tyylistään, joka rikkoo rajoja baletista street-tansseihin ja showlajeista nykytanssiin. Hän on suorittanut tanssitaiteen opinnot Teatterikorkeakoulussa. Saarelainen on suunnitellut koreografiat moniin musikaaleihin, kuten; Käyttöohje kahdelle (Suomen komediateatteri), Vihainen Leski (Helsingin kaupunginteatteri), Nunnia ja konnia (Kokkolan kaupungin­ teatteri), Sound of Music (Vaasan kaupunginteatteri) ja Billy Elliot (Tampereen Työväen Teatteri). Hän on tullut tutuksi miljoonayleisön keränneistä MTV:n Tähdet, tähdet-viihdeohjelman lähetyksistä, jossa toiminut viisi tuotantokautta koreografina. Saarelainen on palkittu Dance award-palkinnolla ansioistaan koreografina. PETER AHLQVIST Lavastussuunnittelija Peter Ahlqvist on turkulainen lavastaja ja näyttelijä. Hän on toiminut niin lavastajana, pukusuunnittelijana kuin tarpeiston- ja peruukin­ valmistajana monissa ammatti- ja harrastajateattereissa. Hän valmistui Teatterikorkeakoulun ruotsinkieliseltä näyttelijälinjalta 2013 ja on työskennellyt näyttelijäntyön ohessa lavastajana muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa, Turun Kaupunginteatterissa ja Porin Teatterissa. Hänen viimeisimmät musikaalilavastuksensa ovat Helsingin kaupunginteatterin Pieni Merenneito ja Päiväni Murmelina. TTT:ssä hänen suunnitteluaan on nähty Kinky Boots -musikaalissa.

28


PIRJO LIIRI-MAJAVA Pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava on valmistunut lavastustaiteen maisteriksi Taide­ teollisesta Korkeakoulusta vuonna 2000 ja vaatesuunnittelijaksi Åbo Hemslöjdslärarinstitutista vuonna 1992. Hän on työskennellyt niin lavastajana kuin pukusuunnittelijana vuodesta 1990 lukuisissa teattereissa, teatteriryhmissä ja oopperaproduktioissa eri puolella Suomea. Hänen viimeisimpiä töitään pukusuunnittelijana ovat Hobitti Turun Kaupunginteatteri 2021, Mary Poppins Svenska Teatern 2020, Pieni Merenneito HKT 2019, Billy Elliot TTT 2018 ja Taru Sormusten Herrasta Turun Kaupunginteatteri 2018. Lavastuksen ja puvut hän on suunnitellut produktioihin Adalmiinan Helmi TTT 2018, Hemåt över isen Åbo Svenska Teatern 2020. Hänet palkittiin taiteellisesta työstään Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän palkinnolla 2021 SARI RAUTIO Kampausten ja maskeerausten suunnittelija Sari Rautio työskentelee kampaaja-maskeeraajana sekä kampaamon esimiehenä Tampereen Työväen Teatterissa. Hän on ollut kiinnitettynä myös Lappeenrannan kaupunginteatterissa, Suomen Kansallisoperassa ja Baletissa, Savonlinnan Oopperajuhlilla. Rautio on toiminut myös teatteritekniikan ammattitutkinnon sekä kampaus- ja maskeerausalan opettajana. Hän on työskennellyt teatterin lisäksi tv-sarjojen ja elokuvauksen, muotinäytösten ja valokuvausten parissa. KALLE NYTORP Äänisuunnittelija Kalle Nytorp on työskennellyt äänen ja musiikin parissa lukuisissa eri tuotannoissa jo yli 20 vuoden ajan. Hänen merkittävimpiä suunnittelu­ töitään Tampereen Työväen Teatterissa ovat Tytöt 1918 (2018), Billy Elliot (2018), Juhannustanssit (2019), Viita 1949 (2016), Evita (2014), Chicago (2010) ja Vuonna 85 Remix (2009). Nytorp palkittiin Teatteritaiteen edistämispalkinnolla vuonna 2014. JUHA HAAPASALO Valosuunnittelija Juha Haapasalo on tehnyt valo-, ääni- ja projisointisuunnitteluja Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1989. Sitä ennen hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa (1983-1989). TTT:ssä hänen viimeisimpiä töitään ovat mm. Jeppe Niilonpoika (2020), Neiti Julie (2019), Billy Elliot (2018), Adalmiinan helmi (2018), Cabaret (2016) ja The Addams Family (2013).

TERO KOIVISTO Videosuunnittelija Tero Koivisto on valmistunut Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta valoilmaisun linjalta ja työskentelee Tampereen Työväen Teatterissa. Koivisto on tehnyt ääni- ja videosuunnittelua useisiin teatterituotantoihin.

29


STEVEN ABUSCH Illuusioiden suunnittelu Steven Abusch on Play Group Theatren (PGT) perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on valmistunut lavastajaksi Binghamtonin yliopistosta, sekä italialaisesta Lorenzo de Medici-instituutiosta. Hän on suunnitel­ ­­lut lavastuksia ja illuusioita useisiin musikaaleihin, joista mainittakoon Urinetown, Bat Boy, Hairspray, Viulunsoittaja katolla, Children of Eden, Pinocchio ja Pieni kauhukauppa. Hän on myös ohjannut useita PGT:n tuotantoja kuten Pippin, Kärpästen herra, Peter Pan sekä From The Inside Out, johon hän myös kirjoitti käsikirjoituksen ja laulujen sanat. JACK JOHANSSON Ohjaajan assistentti Jack Johansson on ruotsalainen musikaalinäyttelijä ja tanssija, joka valmistui Göteborgin balettiakatemiasta 2016 pääaineenaan musiikkiteatteri. Hän toimi apulaiskoreografina balettiakatemian Evitassa heti vuonna 2017. Johansson on ollut apulaiskoreografi myös Pienessä merenneidossa (HKT 2019) ja työskennellyt lukuisissa musikaali­ tuotannoissa (kuten Kinky Boots Helsingin Kaupunginteatterissa ja TTT:ssä) sekä televisiossa. Ruotsissa hän on toiminut paitsi tanssijana myös tuottajana, ohjaajana ja koreografina. Jack on ylpeä Harjanne Companyn työntekijä. SOILE OJALA Tanssikapteeni Soile Ojala on freelancer tanssija, koreografi ja esiintyjä. Hän on opiskellut Tukholman balettiakatemiassa. Ojala on työskennellyt lukuisissa musikaaleissa ja teatteriproduktioissa. Hän on toiminut tanssikapteenina ja ohjaajan assitenttina muun muassa Turun kaupunginteatterin Cabaret-musikaalissa (2020) ja Åbo Svenska Teaternin Kalevalassa (2019) sekä tanssikapteenina ja koreografin assistenttina TTT:n Billy Elliotissa (2018) ja tanssikapteenina TTT:n musikaalissa Viulunsoittaja katolla (2017).

30


31


32


NÄYTTELIJÄT

Matilda ALMA JÄRVENSIVU

Matilda VILLA MURTAGH

Matilda HELINÄ PUUSA

Miss Agatha Trunchbull JANI KARVINEN

Mrs. Wormwood ANNA-MAIJA TUOKKO

Mr. Wormwood JYRKI MÄNTTÄRI

Miss Honey PIHLA POHJOLAINEN

Michael Wormwood JUHA-MATTI KOSKELA

Mrs. Phelps PETRA KARJALAINEN

Lääkäri / Kahlekuningas JARI AHOLA

Akrobaatti HANNA MÖNKÄRE

Rudolpho JACK JOHANSSON

33


Bruce HENRY HUTTUNEN

Bruce VÄINÖ MUJE

Eric ELIAN RUOKOLA

Alice EMMI KESKI-KAPEE

Alice MAIJA KURRA

Amanda HELMI KALLIO

Nigel VOITTO MAASOLA

Nigel EINO SALONEN

Tommy SAMUEL KÄRKKÄINEN

34


Eric TOPI SJÖHOLM

Lavender FRIDA RATINEN

Lavender JUDITH ÄIJÖ

Amanda VIOLA KÄKI

Hortensia EMMI MÄKELÄ

Hortensia EMILY SHIPWAY

Tommy NIKLAS NORMIO

35


ENSEMBLE & VARAHENKILÖT (U/S)

VIOLA KÄKI u/s Matilda

ANSSI VALIKAINEN u/s Mr. Wormwood

MIKKO NUOPPONEN u/s Miss Agatha Trunchbull

PYRY KÄHKÖNEN u/s Michael Wormwood

INNA TÄHKÄNEN u/s Miss Honey

VEERA TAPANAINEN u/s Mrs Phelps

MEERI TOIVONEN u/s Mrs. Wormwood

JERO MÄKELÄINEN

36

JUHA-MATTI KOSKELA u/s Mr. Wormwood


SWINGIT

LAURA ALLONEN

CHRIS BEWSHER

ELLA KORPINEN

SOILE OJALA

MIIKKA WALLIN

37


in the

na ter

of

tion

l al o

ic ymp

mit

tee

ga

wardin

de by a

gratitu sses its

com

expre

ate c fi i t Cert pic meri olym to:

bull

runch

pal T Princi

nt

oveme

ic M Olymp to the ndered lympiad. re s e ic O of serv s of the gnition r the Game fo in reco

onal ternati of the In mittee t n e d Presi ic Com Olymp 66

26.7.19

38


TEKNINEN TOTEUTUS

Tekninen päällikkö Järjestäjä Lapsiavustajien koordinaattori Kuiskaaja Näyttämömestari Apulaisnäyttämömestarit Erikoistehostemestari Tarpeistonhoitaja Pukijat Kampaukset ja naamiointi Valo-operaattorit Valotekninen operaattori Seuraajaheittimet Saliääni Äänitekniikka Teatteriteknikot Näyttämömiehet

MIKA LEHTINEN MARKKU TURUNEN IIDA SAHLMAN MARJA LAITALA HANNU AHOLA OSMO NIEMINEN, LASSE HILTUNEN ESA HEIKKINEN JOHANNA HARJUNPÄÄ KATRI INNANMAA, LEA EEROLA SARI RAUTION johdolla HEIDI SAARINEN, TYTTI VIRJO, KATJA HONKONEN, IINA RAJAMO JUHA HAAPASALO / VILLE FINNILÄ SAMI RAUTANEVA SUSAN KETONEN, SARA KIURU, TERO RAATIKAINEN KALLE NYTORP, JARKKO TUOHIMAA, RAULI ROININEN RAULI ROININEN, ARI KÄKILEHTO, ANTTI VUORELA, TUOMAS LEPIKKÖ MATTI KANERVO, MARKKU SAARI TINO AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN, OLLI SALO, TUOMAS OITTINEN, LUCA VAPAAVUORI

Lavastuksen valmistus Tarpeiston valmistus Peruukit Pukujen valmistus

AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, KARI KOSKIRANTA, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA SARI RAUTIO, TIINA RYYNÄNEN EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla TAIJA-LEENA AUTIO, SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA, HELI TAPPER, KATRI INNANMAA, LEA EEROLA, TEIJA HYRKÄS

Viestintä Graafinen suunnittelu Valokuvat Promovideot Käsiohjelma toimitus Käsiohjelman taitto

SARI ANDERSSON ANNE SILLANAUKEE KARI SUNNARI VALTTERI AUVINEN IIRIS SYRJÄ, SARI ANDERSSON JOHANNA HÄKKILÄ

39


40


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.