JEPPE NIILONPOIKA Ludvig Holberg - Akse Pettersson
JEPPE NIILONPOIKA Ludvig Holberg - Akse Pettersson
Suomennos, sovitus ja ohjaus
AKSE PETTERSSON Musiikki LAURI SCHRECK
Valo-ja projisointisuunnittelu JUHA HAAPASALO Äänisuunnittelu
Fyysisen ilmaisun valmennus
ANTTI PUUMALAINEN
MARC GASSOT
Tuottaja ARJA
Lavastussuunnittelu
Apulaistuottaja ELISE
ANTTI MATTILA
Pukusuunnittelu SANNA
LEVO
Kampausten ja maskien suunnittelu PEPINA GRANHOLM
AHRENS RICHT
Rooleissa Jeppe
Sekä
JOONAS HEIKKINEN
Muissa rooleissa: Nilla ANNE-MARI
ALASPÄÄ
Jaakko Suutari MIIA Paroni JYRKI
SELIN
MÄNTTÄRI
Sihteeri, Nillan isä AUVO Vouti HISKI
VIHRO
GRÖNSTRAND
Lakimies SASKA
PULKKINEN
Lakimies
JUHA-MATTI KOSKELA Maunu, Nillan äiti
KAISA SARKKINEN
WALTTERI HAAPANIEMI
sekä Tampereen Konservatoriosta
SHANTI-TUULIA ERRIAH, KIIRA HALENIUS, NETTA MOROTTAJA, HILJA PENTTINEN, TIANNA VALTA
Tekninen toteutus Tekninen päällikkö
MIKA LEHTINEN
KUHA / ARI KÄKILEHTO Teatteriteknikot
Näyttämömestari
HANNU AHOLA
Apulaisnäyttämömestari
OSMO NIEMINEN, LASSE HILTUNEN Kuiskaaja MARJA
Äänimies PETRI
LAITALA
Ohjaajan assistentti
Näyttämömiehet TINO
AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN, OLLI SALO, TUOMAS OITTINEN Tarpeistonhoitaja
ELLA KÄHÄRÄ
Järjestäjä MARKKU
MATTI KANERVO, MARKKU SAARI
JOHANNA KEISKI TURUNEN
Pukijat
Erikoistehostemestari
ESA HEIKKINEN
KATRI INNANMAA, LEA EEROLA
Valo-operaattorit
Pukuhuolto
Videografiikka TERO
Kampaukset ja maskeeraus SARI RAUTION johdolla
JUHA HAAPASALO / VILLE FINNILÄ Saliääni RAULI
KOIVISTO
ROININEN / ARI KÄKILEHTO
TEIJA HYRKÄS PEPINA GRANHOLM (teosvastaava) sekä
PIA KÄHKÖNEN, HEIDI SAARINEN, EIJA MIKKOLA, TYTTI VIRJO
Pukujen valmistus
EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA, HELI TAPPER, TAIJA-LEENA AUTIO Lavasteiden valmistus AATU RANTASEN johdolla
KARI KOKKONEN, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN Tarpeiston valmistus
VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA
Näyttämökoira ARMI Ensi-ilta 25.1.2020 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä
Kesto noin 2 h 30 min. (sisältää väliajan) Esityksen tekijänoikeuksia valvoo
AKSE PETTERSSON
Graafinen suunnittelu ja valokuvat
KARI SUNNARI
Tiedotus ja käsiohjelman toimitus
SARI ANDERSSON
Esityksessä kiroillaan ja se sisältää voimakkaita efektejä, jotka saattavat järkyttää herkempiä katsojia. Suosittelemme yli 15-vuotiaille. Kiitokset TEIJA ttt-teatteri.fi
AUVINEN
JUHLAN JÄLKEEN Voisinko luottaa toiseen riittävästi antaakseni hänen hallita itseäni? Kykenenkö itsehillintään, entä missä määrin myötätuntoon? Millainen hallitsija minä olisin? Nämä ovat kysymyksiä joita olen pohtinut tehdessäni tätä esitystä. Näytelmän alkuperäinen kysymys, ”Miksi Jeppe juo?” on laajentunut käsittelemään Jepen elämää ylipäätään. Jepen maailmaa kuvastaa yhtäältä kaikkivoipaisuus ja toisaalta mitättömyys, enkä voi sanoa että ristiriita olisi vieras itsellenikään. Suurten haaveiden ja musertavan todellisuuden välinen kuilu kasvaa, kunnes se on ylittämätön. Tästä kumpuaa sekä esityksen komiikka että sen tragedia. Olemme heittäytyneet yhdessä, koko työryhmän voimin näitä kysymyksiä päin ja pyrkineet kohtaamaan Jepen maailman ilman suodattimia. Mikä meissä on Jeppeä? Valta antaa mahdollisuuden toteuttaa sen mistä haaveilee, mutta samalla se myös paljastaa ihmisen. Vallan kahvassa ei voi enää piiloutua unelman taakse vaan on kohdattava se, miltä oma haave näyttää päivänvalossa. Tuo todellisuus voi olla selvin päin liikaa kestettäväksi. Jeppe itse vastaa kysymykseen ”Miksi Jeppe juo?” seuraavalla tavalla: ”Miksen minä joisi?”. Niinpä. Minkälainen on oma laskuhumalamme aamun tuodessa esiin juhliemme jäljet, kun muutumme paroneista takaisin talonpojiksi? Jepen kohtalona on hallita harhassa, miten on meidän laitamme? Mikä on oma vastuumme; itsestämme, muista? Ja miksi me juomme?
Akse Pettersson Ohjaaja
JOONAS HEIKKINEN
ANNE-MARI ALASPÄÄ
MIIA SELIN
JYRKI MÄNTTÄRI
LUDVIG HOLBERG Jeppe Niilonpoika, komedia vuodelta 1722, on merkkiteos kahdella tapaa. Jeppe Niilonpojan ansiosta Bergenissä syntynyttä Ludvig Holbergia (1684-1754) pidetään sekä Tanskan että Norjan kansalliskirjailijana. Holbergin yhteiskunnallinen satiiri on myös ideoita ja rakenteita välittänyt merkkiteos ranskalaisen näytelmäkirjallisuuden ja pohjoismaisen kansankomedian välillä. Ludvig Holberg eli aikana, jota monissa Euroopan maissa jälkikäteen on kutsuttu itsevaltiuden aikakaudeksi. Kuten englantilainen Jonathan Swift tai ranskalainen esikuvansa Moliére, Holberg suomii ihmisluontoa tarvittaessa viiltävän satiirisin ottein. Holberg oli oman aikansa sääty-yhteiskunnan kasvattama ajattelija, joka aidosti epäili ajatusta siitä, että kouluttamaton kansa osaisi hallita asioitaan aatelin lailla tai paremminkin. Toisaalta, juuri tästä syystä hän piti järkipohjaista valistusta elämäntehtävänään.
MUSIIKKI 1. NÄYTÖS Ouverture (säv. Lauri Schreck) Jaakko suutarin luona (säv. Lauri Schreck) All that Life (säv. Lauri Schreck) Geneerinen tango pianolle (säv. Lauri Schreck) Americana (säv. Lauri Schreck) Elämälle (säv. Lauri Schreck, san. L. Onerva) Sonata 1 BWV 1001, Viulusonaatti soitettu sähkökitaralla (säv: Johan Sebastian Bach) Mun päätäni huimaa hurjasti (säv. Lauri Schreck, san. L. Onerva) Americana 2 (säv. Lauri Schreck) Tilutus (säv. Lauri Schreck) 2. NÄYTÖS Andante festivo (säv. Jean Sibelius, sovitus kitaralle: Lauri Schreck) Jepen paluu (säv. Lauri Schreck) Katson virran kalvohon (säv. Leevi Madetoja, san. V. A. Koskenniemi) Oikeussalin aaria (säv. Lauri Schreck, san. Holmberg) Joutsen (säv. Camille Saint-Saëns, sovitus kitaralle: Lauri Schreck)
Tämä trilogia näyttää VALTAVALTA. JEPPE NIILONPOIKA Paroni löytää sammuneen Jepen ojasta ja tekee ihmiskokeen. Jeppe herää hovista paronina, ja heittäytyy uuteen asemaansa. Juoppo on nyt valtias, ja valta juovuttaa. KARVAS PALA Barney Fein on oman asemansa lumoama viihdemoguli, jolle maailma on peli ja hän sen etukäteen sovittu voittaja. HITLER JA BLONDI Seela Sella, 83-vuotias juutalaisnainen tutkii mahdollista Hitleriä itsessään. Jokainen näistä näytelmistä Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa on itsenäinen teos, ja yhdessä ne ovat enemmän, kokonaisuus, joka kuvaa valta-asemaa, sen makua, seurauksia ja väärinkäytöksiä. Ne tarjoavat näyttelijöille mahdollisuuden samaistua motiiveihin, jotka eivät aina kestä päivänvaloa; tunnistettu uhka on helpompi torjua. Ja onhan pahiksia hieno esittää! Otso Kautto
AUVO VIHRO, JUHA-MATTI KOSKELA
HISKI GRÖNSTRAND
KAISA SARKKINEN
SASKA PULKKINEN
ttt-teatteri.fi