Aikakausmedia tietoisku Infografiikka 28.3.2012

© Väinö Teittinen 2012

KERRO SE KUVALLISESTI! Miten autat lukijaa hahmottamaan yhdellä silmäyksellä sen, mitä on mahdotonta tai hankalaa selittää sanoin?

Tylsät tilastot, monimutkaiset asiat, diagrammit, trendit, numerotaulukot ja piirakat! Ratkaisuna tähän on näiden tietojen visualisointi, infografiikka.

Väinö Teittinen Art Director, Otavamedia Oy, Asiakasviestintä vaino.teittinen@otavamedia.fi vaino.teittinen@gmail.com +358407172616

© Väinö Teittinen 2012

INSPIRAATIO Inspiroivia esimerkkejä - maailmalta, videot, lehdet, kirjat

© Väinö Teittinen 2012

http://www.youtube.com/watch?v=DNW7UafuQts http://www.youtube.com/watch?v=Y54ABqSOScQ

© Väinö Teittinen 2012

POPULAR SCIENCE Editor.................................... Mark Jannot Categories............................. Interdisciplinary Frequency.............................. Monthly Publisher............................... Bonnier Corporation Total circulation (2011)......... 1 302 472 First issue............................. 1872 Country................................. USA Website................................. www.popsci.com ISSN...................................... 0161-7370

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

POPULAR MECHANICS Editor-In-Chief............................. James B. Meigs Categories.................................... Automotive, DIY, Science, Technology Frequency..................................... Monthly Publisher...................................... Bill Congdon Total circulation (2011)................ 1 214 383 First issue.................................... 11 January 1902 Company..................................... Hearst Magazines Country........................................ United States Language..................................... English Website........................................ www.popularmechanics.com

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

MAKE Editor-in-Chief............................. Mark Frauenfelder Categories.................................... Do it yourself (DIY) Frequency..................................... Quarterly Founder........................................ Dale Dougherty First issue.................................... January 2005 Company..................................... O’Reilly Media Country........................................ United States Based in....................................... Sebastopol, California Language..................................... English Website........................................ makezine.com

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

GOOD Categories.................................... general interest, philanthropy Frequency..................................... quarterly Total circulation........................... 25,000+ First issue.................................... 2006 Company..................................... GOOD Worldwide Country........................................ United States Based in....................................... Los Angeles Language..................................... English Website........................................ Good.is

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

PERUSTEITA

© Väinö Teittinen 2012

- Visuaalinen tapa näyttää vaikeaa tietoa - Oleellisen tiedon poimintaa - Taulukko - vuokaavio - räjäytyskuva - mittasuhteiden näyttäjä - aikajana - kartta - kuvitus - sanapilvi - ohje - yksinkertaistus - väri - mittasuhde - leveys - korkeus - pituus - oivallus - rinnastus

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

PROSESSI Tarve-> Tiedon keruu -> prosessointi -> Visualisointi -> Testaus -> korjaus

Tarve

© Väinö Teittinen 2012

Tiedon keruu

Mitä, miksi, miten?

Lähteet, asiantuntijat

prosessointi

Toimittaja, asiantuntijat AD, Kuvittaja, Graafikko

Visualisointi

AD, Kuvittaja, Graafikko

Testaus

Kohderyhmä, asiaan vihkiytymätön

korjaus

Paluu alkuun

© Väinö Teittinen 2012

LÄHTEITÄ Grafiikalle Tiedolle

© Väinö Teittinen 2012

GRAFIIKKAA Google search filetype: svg, pdf Wikipedia kartat: svg http://helveticons.ch/ http://thenounproject.com/ istock

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

TIETOA - yleisiä TILASTOKESKUS http://www.stat.fi/ WIKI TYYPPINEN TIETOKANTA http://www.freebase.com/ KAUPALLINEN+API http://www.infochimps.com/marketplace VALTION LAITOSTEN http://numbrary.com/ AMAZON, TIETEELLISTÄ http://aws.amazon.com/publicdatasets/ GOOGLE http://www.google.com/publicdata/directory

TIETOA - maantiede © Väinö Teittinen 2012

MAAILMANKARTTA ja TIET VEKTOREINA http://www.openstreetmap.org/ DATAN VIENTI ja MUOKKAUS KARTALLE - API - PNG - HTML http://geocommons.com/

TIETOA - maailma © Väinö Teittinen 2012

TERVEYS http://www.globalhealthfacts.org/ KOKOELMA ERI LÄHTEISTÄ 34 databases - 60 million records http://data.un.org/ MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖ http://who.int/research/en/ TALOUS http://stats.oecd.org/

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

SUOMI LUKUINA

Asuminen Energia Hinnat ja kustannukset Julkinen talous Kansantalous Kauppa Koulutus Kulttuuri ja viestintä Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Oikeus Palkat ja työvoimakustannukset Rahoitus ja vakuutus Rakentaminen Sosiaaliturva Teollisuus Terveys Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Ulkomaat Vaalit Väestö Ympäristö ja luonnonvarat Yritykset

© Väinö Teittinen 2012

ÄLÄ UNOHDA LÄHDETTÄ - tarkista faktat

© Väinö Teittinen 2012

INFOGRAFIIKKA NETISSÄ

© Väinö Teittinen 2012

REAALIAIKAISUUS (jopa google docsilla onnistuu) JAETTAVUUS FB - Pinterest - twitter http://create.visual.ly INTERAKTIVISUS

http://www.onlineschools.org/state-of-the-internet/soti.html

© Väinö Teittinen 2012

MUOTO ON NYT TÄMÄ

© Väinö Teittinen 2012

TYPOGRAFIA Mitä tarvitaan?

© Väinö Teittinen 2012

TILAA & KONTRASTIA

condesed - thin - black persoonaa - tiedettä pehmeyttä - voimaa

© Väinö Teittinen 2012

VÄRIT Harmonia

© Väinö Teittinen 2012

HTTP://KULER.ADOBE.COM/

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

TYYLEJÄ

© Väinö Teittinen 2012

KAAVIOT Flow chart

© Väinö Teittinen 2012

KAAVIOT Flow chart

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

TAULUKKO

© Väinö Teittinen 2012

KLASSIKKO

© Väinö Teittinen 2012

CASET Selkalaisia omia töitä parin vuoden ajalta

Yhden kirjeen jakelu tuottaa noin 21 grammaa hiilidioksidipäästöjä, eli saman verran, kuin 140 metrin ajo autolla, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 150 g/km.

Vähentämällä omat pääs-

tönsä minimiin ja tukemalla ilmastoprojekteja Itella on onnistunut vähentämään luvun nollaan. Kaikkien Postin kautta kulkevien lähetysten hiilidioksidipäästövaikutus on Suomessa 0 grammaa.

Ensimmäisenä maailmassa:

lajittelukeskus

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa posti jaetaan sataprosenttisesti hiilineutraalisti.

Kaikkien Postin kautta kulkevien kirjeiden, korttien, pakettien, lehtien ja mainosten hiilidioksidipäästövaikutus on puhdas nolla.

Hiilineutraaliuden ensiaskel on postilähetysten CO2-päästöjen aktiivinen vähentäminen Itellan omilla toimenpiteillä. Jäljelle jäävä päästömäärä kompensoidaan osallistumalla ilmastoprojekteihin eri puolilla maailmaa. Näin varmistetaan, että postinjakelusta aiheutuva päästömäärä vähenee toisaalla.

Hiilineutraali jakelu on osa Itellan ympäristöohjelmaa. Keskeistä ohjelmassa on jatkuva hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Itellan omassa toiminnassa, tärkeimpänä energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan, vähäpäästöisen energian käytön lisääminen.

Postin lajittelu- ja jakelutoiminta on saanut kansainvälisestikin arvostetun ISO 14001 -ympäristösertifikaatin.

Postinkuljetuksen ajoreitit suunnitellaan erittäin tarkasti. Autoja ajetaan täydellä lastilla ja niiden huollosta ja rengaspaineista pidetään huolta säännöllisesti. Kuljettajia on koulutettu noudattamaan taloudellista ajotapaa.

Päästöt ovat myös yksi tärkeimmistä kriteereistä aina kun hankitaan uusia ajoneuvoja.

POSTIA SINULLE ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

terminaali

itellan kiinteistöissä energian kulutus on laitettu kuriin esimerkiksi automaattisesti valot sammuttavalla tekniikalla. Kiinteistöissä käytetään vain uusiutuvalla energialla tuotettua vihreää sähköä.

Myös kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun on kiinnitetty runsaasti huomiota.

4

itella osallistuu ilmastoprojekteihin, jotka korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tuottavat uusiutuvaa energiaa.

Näin varmistetaan, että postinjakelusta aiheutuva päästömäärä vähenee jossain muualla.

Päästöt hyvitetään Gold Standard -luokituksen saaneissa ilmastoprojekteissa. Itella on rahoittanut muun muassa biovoimalahanketta Thaimaassa sekä perulaisten kansalaisjärjestöjen hanketta, jossa varattomille ko-

titalouksille lahjoitetaan nykyistä parempia vain vähän puuta kuluttavia liesiä. Lisäksi Itella on tukenut esimerkiksi Suomen ensimmäisen aurinkovoimalan valmistumista.

lähetYsten jakelu asiakkaalle pyritään hoitamaan mahdollisimman päästöttömästi. Polkupyörällä jaetaan postia vuodessa 4,1 miljoonan kilometrin matka ja jalan 2,9 miljoonan kilometrin matka. Postia kuljettaa myös 19 sähkömopoa, 12 maakaasuautoa ja 500 sähköpolkupyörää. Myös ensimmäiset ns. uuden sukupolven sähköautot ovat kokeilussa.

Autolla jaettavan postin jakelureitit suunnitellaan niin, ettei auton tarvitse pysähtyä jatkuvasti, vaan posti jaetaan useamman postilaatikon laatikkoryhmään.

5

© Väinö Teittinen 2012

Kaikista posteista voi • noutaa ja lähettää postilähetyksiä • ostaa postimerkkejä • ostaa postitus- ja pakkaustarvikkeita • ostaa postikortteja

keltainen kirJelaatikko on tarkoitettu 2. luokan postille, sininen 1. luokan postille. Jos kirjelaatikoita on vain yksi, siihen voi pudottaa sekä 1. luokan että 2. luokan postia. 0,55 euron postimerkillä varustetut joulukortit pudotetaan keltaiseen laatikkoon Tiesitkö, että Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa kaikki posti kulkee täysin ilmastoystävällisesti!

smartPost-Pakettiautomaatti on helppo tapa lähettää ja vastaanottaa paketteja. Kun teet tilauksen verkkokaupassa ja valitset toimitustavaksi SmartPOSTin, voit noutaa pakettisi valitsemastasi automaatista.

Automaatilta voit myös lähettää paketteja.

Maksu hoituu turvallisesti sirukortilla. Pakettiautomaatit sijaitsevat keskeisillä kauppapaikoilla ja ovat käytettävissä joka päivä.

posti lähelläsi Joulun aikaan Posti on läsnä arjessamme näkyvämmin kuin muulloin. Joulukortit ja lahjapaketit kulkevat kodista kotiin ja levittävät lämmintä joulumieltä kaikkialle.

Posti palvelee kuitenkin lukuisilla muillakin tavoilla ja usein ympäri vuorokauden. Kun klikkaa päälle tietokoneen tai kännykän, voi käyttää useita Postin palveluita mihin aikaan tahansa.

Tuttu postinjakaja puolestaan tuo lehdet, kirjeet sekä kortit viitenä päivänä viikossa ja haja-asustusalueilla myös vie mennessään postitettavat kirjeet. Tarvittaessa oven eteen hurauttaa Postin pakettiauto, jonka uumenista nostetaan painava lähetys kotiovelle. Vilkkaille liikepaikoille on noussut myös SmartPOST-pakettiautomaatteja.

Postipalveluiden lisäksi saat posteista myös vinkkejä ja lahjaideoita. Tutustu joulun ajan tuotevalikoimiin sivuilla 12–17.

moni Postin Palveluista hoituu nopeasti ja edullisesti verkossa. Surffaa osoitteeseen www.posti.fi ja löydä Postin noutoPisteitä on esimerkiksi kioskien yhteydessä. Niistä voi noutaa verkkokaupasta tilattuja paketteja ja ostaa postimerkkejä.

Postimerkkien jälleenmyyjiä on Suomessa noin 3 000.

4

Paketit kulkevat kirjeiden tapaan ovelle asti, kun ne on postitettu näppäränä Ovelle-pakettina.

suomalaisten arki ei pyörisi ilman Postin palveluja. Osa niistä tulee kotiin asti: tutun postinjakajan tuomat kirjeet, aikakauslehdet ja paketit sekä monipuoliset verkkopalvelut. Netin kautta Postiin pääsee aina silloin, kun itselle parhaiten sopii.

• Postien osoitteet ja aukioloajat • Postinumerohaku • Kirjelaatikkohaku • Lähetysten seuranta • Hintalaskuri • Toimitusaikakysely • Postin verkkokauppa • NetPosti • Omakuvapostimerkki • Sähköisesti lähetettävä aito postikortti • Muuttoilmoitus • Ideaposti • Postin Facebook

5

POSTIA SINULLE ASIAKASLEHTI

Jokaisessa suomen kunnassa on vähintään yksi Postin myymälä tai myyntipiste, yhteensä niitä on noin tuhat. Myyntipisteet toimivat kaupan, kioskin, huoltoaseman tai muun palveluyrityksen yhteydessä.

joissa valoa ei tarvita kovin paljon, Antti Kokkonen kertoo.

– Yövaloa tarvitsevien kannattaa muistaa myös kätevät, suoraan pistorasiaan työnnettävät pienet led-valaisimet, Marja Einesalo vinkkaa.

Philipsin kehitysjohtaja Henri Juslénin mielestä ongelmana on nykyään se, että ihmiset ostavat huonoja ledejä paikkoihin, joihin ne eivät sovellu.

– Parhaimmat, valovirraltaan vaikkapa 60 watin hehkulampun kanssa tasaväkisesti kilpailevat led-ratkaisut ovat vielä toistaiseksi kalliita.

Tulevaisuudessa led-lamppujen energiatehokkuus kuitenkin kasvaa ja hinnat halpenevat. Juslén uskoo, että ledien voittokulku on vääjäämätön. Aikataulua hän ei uskalla veikata.

– Nyt aluksi hehkulamput korvautuvat kierrekantaisilla pienloistelampuilla. Pienloistelamppujen paikan saattavat ottaa sitten kierrekantaiset ledit.

Itse Juslén uskoo kuitenkin eniten kehitysmalliin, jossa perinteiset kierrekantaiset lamput tulevat poistumaan kokonaan.

Tilalle tulevat led-valaisimet, joissa on erilliset, helposti vaihdettavat lamppu- ja elektroniikkaosat.

– Valaisimet voivat olla tällöin muodoltaan hyvin erilaisia kuin nykyään. Koska kotitalouksissa on kuitenkin niin paljon kierrekantaisia valaisimia, koko valaisinkannan uudistumiseen kuluu aikaa.

Helsingin Energian Energiakeskuksessa on esillä pieni, mutta valaiseva lamppunäyttely. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa erilaisiin lampputyyppeihin ja siihen, minkälaista on eri värilämpötilojen valo.

Lisää lampputietoa löytyy myös esimerkiksi Helsingin Energian lamppuoppaasta: www.helen.fi/pdf/kodin_lamppuopas.pdf Lamppuopasta samoin kuin Motivan sivustoa www.lampputieto.fi on käytetty paikoin myös tämän artikkelin lähteenä.

huonolaatuiset lamput kannattaa palauttaa kauppaan.

12

Värintoistoindeksi

Polttimo

watti

Pienloistelamppuja on erinäköisiä- ja kokoisia. Isojen silmukkamallien lisäksi tarjolla on perinteisen hehkulampun muotoisia pyöreäkupuisia pienloistelamppuja. Näiden pituus voi olla eri kuin hehkulampun. Wattimäärän noustessa yleensä myös lampun koko kasvaa.

Teho eli watti kertoo, kuinka paljon energiaa lamppu kuluttaa. Mitä suurempi teho, sitä enemmän kuluu sähköä. Valaisimesta kannattaa tarkistaa, mikä on siihen tarkoitetun lampun suurin sallittu teho.

Värintoistoindeksin avulla saadaan selville, kuinka todellisina lampun valo toistaa värit. Värintoistoindeksi (ra) ilmoitetaan lukuarvona välillä 0–100 %. Mitä suurempi arvo, sitä luonnollisempina värit toistuvat. Lamppuja valittaessa tulee varmistaa, että niissä on tarkoitukseen sopiva, riittävä värintoistokyky.

Kodeissa ja toimistotiloissa riittää yleensä värintoistoindeksi, joka on vähintään 80.

lämmintä vai kylmää valoa?

lampputyyppi Hehkulamppu Pienoisloistelamppu Loistelamppu Halogeenilamppu Led Päivänvalo

Sytytin Pienloistelampun sytytin on itse lampussa, eikä sitä voi vaihtaa. Useissa loistelamppuvalaisimissa on sytytin, joka on syytä vaihtaa lampunvaihdon yhteydessä.

Kelvin eli värilämpötila ilmaisee lampusta säteilevän valon väriä.

Mitä pienempi kelvinarvo, sitä lämpimämpää ja keltaisempaa valo on. Kuvan vasemmanpuoleisen lampun kelvinarvo on noin 2 700, joka on sama kuin hehkulampussa.

Lämmin valo voi olla hyvä valinta tunnelman luomiseksi esimerkiksi olohuoneeseen. Viileä ja kirkas valo sopii sen sijaan tiloihin, joissa tarvitaan hyvää yleisvaloa. Myös ulkovalaisimeen kannattaa valita kirkas lamppu.

Valon väri Kelvin (K) 2 700 K 2 700–4 000 K 2 700–6 500 K kynttilä auringon valo yötaivas 3 000 K 3 000 K–6 500 K 1 800 4 000 5 500 8 000 12 000 16 000 5 500 K

energiamerkintä

lampun kanta Yleisimmät kannat ovat kierrekantaiset E14 (pieni kanta) ja E27 (normaali kanta). Numero tarkoittaa kannan leveyttä millimetreissä. E-kirjain tulee keksijänsä Thomas edisonin nimestä. Kierrekantaisten lisäksi on erityyppisiä nastakantaisia lamppuja, kuten g ja gU.

Energiamerkintä kertoo lampun energiatehokkuuden asteikolla A–g. Pienloistelamput ovat A-luokkaa ja säästävät jopa 80 % energiaa verrattuna hehkulamppuun, joka sijoittuu luokituksen alimmalle tasoille. Kierrekantaiset halogeenit ovat C-luokkaa.

Valaistus on kodin suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Tutkimusten mukaan noin 22 % kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Vaihtamalla hehkulamput pienloistelamppuihin voi valaistuksen sähkönkulutus pudota viidennekseen.

Minne palaneet lamput?

• Pienloistelamput ja loistelamput ongelmajätekeräykseen tai kauppaan, jos ostat uuden lampun. Tarkista osoitteesta www.lampputieto.fi, mitkä oman paikkakunnan kaupat ottavat palaneita lamppuja vastaan.

• Halogeenilamput sekajätteeseen.

• Hehkulamput sekajätteeseen.

• Ledit sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteeseen

gU10

G9

E14

E27

14 mm

27 mm

lamppu käytön mukaan • Pienoisloistelamput eivät pääsääntöisesti sovi himmentimillä varustettuihin valaisimiin.

• Himmennettävyydestä on pakkauksessa erillinen maininta (esim. Dimmerable).

• Joitain pienloistelamppuja voidaan himmentää myös tavallisella valaisinkatkaisijalla ilman himmennintä.

Käyttöaika Pienloistelampun elinikä on moninkertainen verrattuna hehkulamppuun. Kuvan lampussa se on kymmenkertainen.

Jos loistelamppu särkyy Kierrä lamppu kiinni kannasta, ei polttimosta. ”Kuvulliset” mallit kestävät paremmin kulutusta ja näyttävät paremmilta sisustuksessa.

Jos kylmä pienloistelamppu tai loisteputki menee sirpaleiksi, huoneilmaan ei vapaudu terveydelle haitallista elohopeahöyryä. Kerää lasinsirpaleet ja muut

osat esimerkiksi jäykän paperin avulla kannelliseen purkkiin. Pyyhi lattia märällä. Kirjoita purkin päälle sen sisältö ja toimita ongelmajätekeräykseen.

Mikäli kuuma pienloistelamppu tai loisteputki rikkoutuu, huoneilmaan vapautuu hieman terveydelle haitallista elohopeahöyryä. Tuuleta huonetta

• Hämäräkytkinlamput on varustettu valoanturilla, jolloin lamppu syttyy ja sammuu automaattisesti valon määrän mukaan.

• Kylmiin olosuhteisiin on saatavilla pakkaskestävä pienloistelamppu.

Valovirta = lumen 20–30 minuuttia ja poistu sieltä itse. Toimi tämän jälkeen kuten kylmän pienloistelampun tai loisteputken rikkoutuessa.

Lähde: www.lampputieto.fi

Pienloistelamppua ostaessa kannattaa kiinnittää huomio lampun lumen-arvoon wattien sijaan. Lumen kertoo lampun säteilemän valon määrän. Jos esimerkiksi pienloistelampun lumen-arvo on pienempi kuin hehkulampun, valo on silloin hehkulampun valoa himmeämpi.

hehkulamppu Teho w Valovirta lm 100 75 60 40 25 15

1 380 960 730 430 230 120

Pienloistelamppu Teho w Valovirta lm 23 20 15 11 7 5

1 150–1 500 800–1300 750–950 530–700 260–400 150–250

13

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

viisaasti LAMPPUKAUPASSA

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

FINNMATKAT ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

15 AsKELTA YMPäRISTÖN PUOLESTA

Lentovaihtoehdoista ilmastoystävällisin on tilauslento, kun hiilidioksidipäästön määrä lasketaan henkilökilometriä kohden. Tämä perustuu siihen, että lomalennot lennetään aina lähes täysinä ja suoraan lomakohteisiin. Siksi matkustamossa on runsaasti istuimia.

Polttoainekulutusta saadaan hillittyä monin keinoin. TUIFly Nordicin lentokalusto on muun muassa varustettu niin sanotuilla wingleteillä, eli lentokoneen kärkisiivekkeillä, jotka vähentävät turbulenssia ja ilmanvastusta sekä parantavat siiven kärkien muodostamaa nostovoimaa.

Myös entistä pienemmällä lentonopeudella säästyy polttoainetta, samoin säännöllisillä moottoripesuilla. Mitä vähemmän mukana on painoa, sitä niukemmin polttoainetta kuluu. Siksi kaikki varustus, kuten esimerkiksi juoma- ja ruokavaunut, on tehty mahdollisimman kevyistä materiaaleista. sertifikaatti kertoo ympäristötyöstä Viime vuoden lopulla TUIFly Nordicille tehtiin ympäristösertifiointi, jossa tarkasteltiin muun muassa polttoaineen kulutusta, teknisen osaston toimintoja, kemikaalien ja jätteiden käsittelyä sekä matkustamopalvelua.

TUIFly Nordicista tuli kolmas ISO 14 001 -sertifikaatin saanut lentoyhtiö maailmassa. Samalla se teki ilmailualan historiaa olemalla ensimmäinen ympäristösertifioitu lomalentoyhtiö.

12 Loma syksy 2009

1

KIITorADALTA rULLATAAN TErMINAALIIN yhdellä moottorilla aina, kun olot sallivat. Tämä tehdään ainoastaan laskeuduttaessa, sillä aina ennen jokaista lentoa mekaanikon on valvottava moottoreiden käynnistymistä.

KAIKKI LENToKoNEhALLEIsTA TULEvA ongelmajäte kerätään talteen ympäristöä säästävällä tavalla.

Niille kunnille, joissa lentokonehallit ja huoltotoiminta sijaitsevat, tehdään kattava ympäristöraportti.

6

5 2

FINNMATKAT ASIAKASLEHTI

Lentoyhtiöissä ympäristötyö tarkoittaa monenlaisia toimia, joilla polttoainekulutusta sekä kasvihuoneja hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä.

Susanna haanpää Kuvitus Väinö Teittinen Kuvat istock

© Väinö Teittinen 2012

TUTKITUsTI yMPärIsTÖysTäväLLINEN

PIENEMPI LENToNoPEUs säästää polttoainetta. TUIfly Nordicin pitkäaikaisen toimintatavan mukaisesti lennetään mieluummin pienemmillä nopeuksilla ja polttoainetta säästäen kuin kuin nopeasti ja polttoainetta runsaasti kuluttaen.

jATKUvAA LIUKUA ELI vIhrEää LAsKUA käytetään niin usein kuin mahdollista sen sijaan, että asteittain vähennetään korkeutta ennen laskeutumista. Tätä laskeutumistapaa on käytetty TUIfly Nordicin lennoilla jo vuosia.

7 WINgLETIT ELI KärKIsIIvEKKEET vähentävät polttoaineen kulutusta neljästä kuuteen prosenttia lentokonetyypin mukaan.

TUIFly Nordicin koko laivastoon on lisätty wingletit, joiden avulla syntyvä päästövähennys vastaa yli 300:aa edestakaista lentoa Mallorcalle.

3

KUN LENToKoNEEN MooTTorIT pestään säännöllisesti, vältetään niiden kuumeneminen.

Puhtaat moottorit toimivat myös entistä tehokkaammin ja säästävät polttoainetta.

4

12. TAXfrEE-TILAUKsET tehdään ennakkoon.

Koneessa on vähän myytäviä tuotteita, ja valikoimassa pyritään suosimaan yhä kevyempiä tuotteita, kuten viinejä kierrätysmuovipulloissa tai hanapakkauksissa. Tuotteet pakataan kierrätysmateriaalista valmistettuihin, entistä pienempiin sinetöitäviin muovikasseihin.

Ympäristöystävällinen vaihtoehto on ostaa lennolla hankituille taxfree-tuotteille sininen kangaskassi euron hintaan.

13. ENTIsTä KEvyEMMäT matkustamotarjoiluvaunut ja -laatikot otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten. Mitä vähemmän painoa koneessa on, sitä niukemmin se kuluttaa polttoainetta.

ZoNAL DryINg sysTEM asennettiin TUIfly Nordicin Boeing 757 -koneisiin muutama vuosi sitten estämään kondenssin muodostumista lentokoneiden seinien eristyksiin.

Lentokoneen paino lisääntyy, jos kondenssia muodostuu.

AUToPILoTTIEN ohjELMoINTI säästää polttoainetta. Se on käytössä TUIFly Nordicilla.

9

ToIMET MATKUSTAMOSSA 11-15

11. LENNoILLA TArjoTTAvA ruoka ja koneessa myytävät vesipullot hankitaan kohteesta, josta lento lähtee. Vähentämällä koneen painoa voidaan pienentää myös polttoaineen kulutusta ja päästöjä.

LENToKoNEEN AEroDyNAMIIKKAAN kiinnitetään erityistä huomiota tarkistamalla muun muassa listat, ovet ja lukot. Näin voidaan vähentää ilmanvastusta ja polttoaineen kulutusta.

14. jäTTEIDEN LAjITTELU ALoITETTIIN TUIFly Nordicilla 7 vuotta sitten. Koneissa lajitellaan matkustamon tuottama alumiini, lasi ja poltettava materiaali sekä sanomalehdet.

Joiltakin lentokentiltä toimitetaan poltettava jäte lämpövoimalaitoksiin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

15. TArjoILUssA KäyTETTävää kertakäyttömateriaalia pyritään vähentämään jatkuvasti.

8 10

MAAvIrTAA KäyTETääN TUIFly Nordicin lentokoneissa sähköjärjestelmää varten niillä lentokentillä, joissa sitä on saatavilla. Muissa tapauksissa käytetään lentokoneen Auxiliary Power Unitia eli APUa, joka on pieni polttoaineella käyvä turbiinimoottori.

kesä 2010 Loma 13

teksti: Kynämiehen työryhmä Grafiikka: Väinö Teittinen

Työelämässä varsinkin nuoret journalistit voivat pahoin, kertoo journalistiliiton teettämä tutkimus.

Tekijästä on tullut potilas ja epikriisi näyttää huolestuttavalta.

© Väinö Teittinen 2012

Journalistiliitto teetti syksyllä 2010 tutkimukseen, johon vastasi noin 600 valtaosaltaan 26–35 vuotiasta journalistia. Tulokset kertovat karua kieltä siitä, miten huonosti alalla työskentelevät voivat. Pahoinvointi on yllättävän yleistä.

22/03/2011 # 6Y # tapaus a # 15/12/1971 aLustaVa DiaGNOOsi: ttt

TAITTO

fRUStRAAtiO-OiReiLUA?

UhkAAkO UUPUMUSOiReyhtyMä?

Vain noin puolet, 46 % vastaajista kokee, että heildän työmääränsä on sopiva. 54 % mielestä työmäärä ei ole kohdillaan.

44,8 % eli alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heille osoitettu työ tuntuu mielekkäältä.

”Kai tässä pitäisi olla kiitollinen siitä, että ylipäätään on töitä. Aina ei huvittaisi teeskennellä omistautunutta työntekijää, kun työnantajakaan ei osoita omistautumista meille, jotka työn viime kädessä teemme. Kavereiden kanssa mietimme, että TTT on vähän kuin teoriassa töihin tuleva”, Jeppe miettii motivaatiotaan.

Yli puolet, 53 % vastaajista pelkää menettävänsä työnsä.

Sama pelko kalvaa kaikenikäisiä. ”Mutu-tuntuma on, että vuoden 2009 jälkeen kaiken ikäiset ovat pelänneet työnsä menettämistä. Mitä lyhyemmässä pätkätyössä journalisti työskentelee, sitä pahemmaksi tilanne menee”, tytti oras sanoo.

Vuonna 2009 tYönsä menetti eri sYistä 400 journalistia.

Pelko työn menettämisestä siirtää esimerkiksi perheen perustamiseen liittyviä suunnitelmia hamaan tulevaisuuteen ja vaikeuttaa muutenkin tulevaisuuteen valmistautumista.

Esimerkiksi Jepellä on menossa neljäs vuosi pätkähommissa saman työnantajan leivissä. Nykyinen työpaikka on hänelle kolmas alalla. Hän ei ole neuvotellut pomonsa kanssa työsuhteen vakituistamisesta. ”Jotenkin siinä seuraavan pätkän sopimisessa keksitään aina syy määräaikaisuudelle.” Jeppe on pannut puumerkkinsä nykyisen työnantajan alaisuudessa yhteensä kahdeksaan sopimuspaperiin.

Nuorille tehdyn tutkimuksen lisäksi tehtiin varjokysely luottamusmiehille. Tämän tutkimuksen anti jäi kuitenkin vähäiseksi. Voikin olla, ettei kyselyihin aina uskalleta vastata totuudenmukaisesti.

AkUUttiA tAi kROOniStA inSOMniAA? Unettomuus on yksi syistä, joijien pitäisi kiinnittää erityistä den takia eri-ikäisillä journalis- huomiota. tiammatissa työskentelevillä on ”Työvuoro-ja työaikajärjestelyin vaikeaa. on saatu hyviä vaikutuksia”, ”Kaikilla on unettomuutta, ja Oras kommentoi vuorotyökuorvarsinkin kaikilla vuorotyöläiman vähentämisen keinoja. sillä”, Oras kertoo. Vuorotyö kuormittaa, ja tähän työnanta-

Miten Sinä eä? auttaisit Jepp

as lvä”, Tytti Or ntajille on se Y”Viesti työna loksia. ”Puhutaan X- ja tu i n, to elämää ja kommen lemisesta työ tuksi eri tu en lvi po suku johde estaan tulla heidän tarpe mmat”, Oras korostaa. aie tavalla kuin sa kyselyn Käy katsomas set osoitteesta lok tarkemmat tu /xxx. Samasta osoitteesa m , millä jaksa facebook.co goiden vinkit ta löydät kolle oireisiin. Jätä sivuille a ja mikä autta kkisi! myös omat vin

8

Journali≥i 5 | 10. maaliskuuta 2011

PROfeSSiOnAALiStA ORientAAtiOAPUA? Jeppe kuuluu siihen 68 % vastaajista, joka ei ole puhunut uupumisestaan ammattiauttajien kanssa: ”En ole uskaltanut ottaa yhteyttä lääkäriin työstä juontuvien uupumus- ja uniongelmieni kanssa. Se saattaisi heikentää asemaani vastaisuudessa.”

Pohjakuva: iStockphoto ® 2011

Esimerkkijournalistimme on Jeppe, 32. Hän työskentelee sanomalehdessä, jota julkaistaan seitsemän kertaa viikossa. Näin Jeppe ja muut vastasivat. Tuloksia kommentoi Journalistiliiton asiamies Tytti Oras.

Jeppe ei kuulu työterveyshuollon piiriin, eikä hän ole kysynyt työnantajalta mahdollisuutta päästä siitä osalliseksi.

PARADOkSAALinen kOmmeNtOiNti–VaikeNemissYNDrOOma? uskaltaisiko kommentoida? Vastaajista vain noin 45 % sanoo uskaltavansa ilmaista työpaikallaan mielipiteensä.

Vastanneista 46% koki, että heidän esimiehensä ottaa huomioon heidän ehdotuksiaan tai toiveitaan. Jostain varmaan kertoo sekin, että vain 38 % on sillä kannalla, että heidän esimiehensä on ystävällinen ja helposti lähestyttävä.

Journali≥i 5 | 10. maaliskuuta 2011

9

JOURNALISTI jÄRJESTÖLEHTI

JePPe JOURnALiStin DiAGnOOSi

OnGeLMAnA mikrOskOOppiset tYösuhteet?

INTOLOG ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

© Väinö Teittinen 2012

TUOHI MASTERCARD ASIAKASLEHTI

2) JALOSTUS Ympäristön huomioonottava suunnnittelu (DfE, Design for Environment) tarkoittaa, että tuotteet on suunniteltu siten, että niiden ympäristövaikutukset on ymmärretty ja haittavaikutukset minimoitu.

Tetra Pakin kaikki tuotantolaitokset ovat ISO 14001 tai EMAS sertifioituja.

3) KULJETUKSET Tetra Pakin tavoitteena on käyttää ympäristövaikutuksia vähiten aiheuttavia kuljetusvälineitä pysyen silti edullisina.

Pakkausmateriaali toimitetaan asiakkaalle ympäristöystävällisesti tilaasäästävässa muodossa; rullamateriaalina tai aihioina.

4) TEHDAS/MEIJERI Pakkaus saa lopullisen muotonsa tuotetta pakkaavan laitoksen pakkauskoneessa. Kartonkipakkaus säilyttää tuotteen turvallisesti tehtaalta kuluttajalle.

5) KAUPPA Kaupassa löydät kartonkipakkauksiin pakattuina tutut maidot ja mehut, mutta kartonkipakkaukseen voi pakata myös ruokaöljyjä, kastikkeita, jogurttia sekä muita elintarvikkeita.

7) HYÖDYNTÄMINEN Kierrätysprosessissa kartonkikuitu pestään irti muovista ja pakkauskuidusta valmistetaan hylsykartonkia. Hylsykartongista tehdään mm. paperi- ja tekstiilikuiturullissa käytettäviä hylsyjä, joita voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen.

Kierrätysprosessissa irrotettu muovi ja mahdollinen alumiinifolio kuumennetaan, jolloin muovi kaasuuntuu ja alumiini erottuu pieninä pallosina. Alumiini toimitetaan kierrätykseen ja muovikaasu poltetaan energiaksi.

6) KULUTTAJA Kuluttajan osuus kierrätysprosessissa on tärkeä. Kierrätä pakkaus – luonto kiittää!

MILLAISIA PAKKAUKSIA VOI KIERRÄTTÄÄ?

Kierrätykseen kelpaavat kaikki kartonkipakkaukset - myös sellaiset joiden sisällä on alumiinikerros - myös ne joissa on muovinen kaula ja korkki tai pelkkä korkki

Miten kierrätän helposti?

- huuhtaise likainen pakkaus, valuta ja anna sen kuivahtaa - litistä ja pakkaa sisäkkäin. Näin ne vievät vähemmän tilaa keräysastiassa - toimita tiivis paketti keräysastiaan.

- Jollei taloyhtiössäsi ole omaa kartonkikeräysastiaa, lähin keräysastia löytyy näiltä kotisivuilta

http://www.kierratys.info/.

Kartonkipakkauksia kerätään yli 900 keräyskartongin aluekeräyspisteessä. Lisäksi useissa kerrostalokiinteistöissä on keräysastia.

TETRAPAK JULISTE

© Väinö Teittinen 2012

1) RAAKA-AINE Kartonkipakkausten pääasiallisin materiaali on kartonki, joka valmistetaan puukuiduista. Puu on elävä ja jatkuvasti uudistuva raaka-aine.

Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia ja auttaa tasapainottamaan ympäristöä.

© Väinö Teittinen 2012

TUOHI MASTERCARD ASIAKASLEHTI

FISKARS HOME ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

Maitolasinen valaisin pehmentää sisällä olevan pienloistelampun valoa. Pienimmässä kuvussa on sisällä halogeenilamppu.

valot kohdallaan

Musta lieriö kätkee sisälleen maitolasisen kuvun. Tähän malliin sopii pienloistelamppu.

Plafondivalaisin, jossa on pienloistelamppu, sopii matalaan huoneeseen ja erityisesti lastenhuoneeseen.

Halogeeni on hyvä valinta tiloihin, joissa tarvitaan nopeasti valoa, esimerkiksi eteiseen.

Säädeltävään pöytälamppuun sopii pienloistelamppu.

us

ist

ut

i

ais

val an

v Ku

Loisteputki antaa hyvän yleisvalon esimerkiksi kylpyhuoneessa.

8

Halogeenin kosteustilaluokitus IP65 sopii kylpyhuoneeseen.

Seinään kiinnitettävä yölamppu on hyvin suunnattavissa.

is tka nra

Hig

hl

t igh

la Va

i.

ink

els

,H Oy

75 watin hehkulamppujen kohtalonhetki koittaa syksyllä, 60 wattisten lamppujen valmistus loppuu ensi vuoden syksyllä. Vuonna 2012 kielletään kaikki yli seitsemän watin perinteiset hehkulamput.

Energiasyöppöjen hehkulamppujen tilalle ovat tulossa erityisesti pienloistelamput eli energiansäästölamput. Ne ovat Motiva Oy:n Antti Kokkosen mielestä energiatehokkain vaihtoehto kodin yleisvalaistukseen.

– Yleensä perinteisen hehkulampun voi korvata suoraan kierrekantaisella pienloistelampulla. Tällöin kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että ei säästä energiaa valoisuudesta tinkimällä.

Lamppuostoksilla huomio kannattaa erityisesti kiinnittää valovirran yksikköön eli lumen-arvoon (lm), joka ilmoittaa valonlähteen säteilemän valon määrän.

– Jos tavoitteena on sama valovirta kuin 60 watin hehkulampussa, pienloistelampun lumenarvon pitää olla reilut 700. Mikäli tähtäimessä on sama valovirta kuin 40 watin hehkulampussa, lumen-arvon pitää olla yli 420.

Kun pienloistelamput tulivat markkinoille, pakkauksissa puhuttiin lähinnä vain eri lampputyyppien wattivastaavuuksista. Antti Kokkonen on siitä pahoillaan, sillä tämä harhautti kuluttajia ja johti pettymyksiin, nimittäin kallis energiansäästölamppu ei välttämättä valaissutkaan riittävästi.

– Vanha tuttu watti kertoo vain lampun kuluttamasta tehosta, ei sen säteilemän valon määrästä. Lampunostajan kannattaa unohtaa wattiajattelu. Lumen-muuntotaulukko olisi hyödyllistä opetella ihan samoin kuin euron tullessa opeteltiin, kuinka monta markkaa on yksi euro.

Vaihto uuteen kannattaa 15 watin pienloistelamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 watin hehkulamppu, mutta se kuluttaa 75 prosenttia vähemmän energiaa. Tutkimusten mukaan 22 prosenttia kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen.

– Vaikka osa hehkulamppujen tuottamasta lämpöenergiasta voitaisiinkin hyödyntää, asunto on energiatehokkainta lämmittää tarkoitukseen suunnitelluilla laitteilla eikä lam-

9

matti Välimäki Kuvitus Väinö teittinen Kuvat highlight Valaistus oy

© Väinö Teittinen 2012

Hehkulamppujen lähtölaskenta on alkanut. Millä koti sitten valaistaan, kun hehkulamppuja ei ole? Ja miten löytää oikea lamppu watti-, lumenja kelvin-viidakossa?

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

Muuntajalla varustettu halogeeni on pitkäikäinen ja valovoimainen.

FINNMATKAT ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

Meidän talo

Yksi rakastaa, toinen inhoaa silittämistä sydämensä kyllyydestä. Niin tai näin, sileä vaate on huolitellun ja tyylikkään näköinen. Silittämisen ei tarvitse olla tylsää. Muutamilla yksinkertaisilla vinkeillä työ sujuu mukavasti.

© Väinö Teittinen 2012

Jaana Kalliokoski Kuvitus Väinö Teittinen

S

ilitysraudan hankkimisessa tulee olla tarkka. Jo kaupassa kannattaa puntaroida, tuntuuko rauta painavalta vai sopivalta. Kuluttaja-lehden testin mukaan 1,5 kilon rautaa on vielä mukava käsitellä, mutta toisaalta painavampi silitysrauta edesauttaa ryppyjen oikenemista. Entäpä mikä on vesisäiliön tilavuus ja kuinka helppo se on täyttää ja tyhjentää?

Johdon pitää olla riittävän pitkä ja liikkua niin, ettei se ole silittäjän tiellä. Markkinoilla on myös johdottomia höyrysilitysrautoja.

Raudan pohjamateriaali vaikuttaa puolestaan siihen, miten mukavasti se liukuu tekstiilillä. Päällystetty teräspohja liukuu paremmin kuin ruostumaton.

Alumiinipohja paitsi liukuu huonosti, myös naarmuuntuu helposti. Myös lämpötila- ja höyrysäätöjen helppous on syytä tarkistaa.

Oio huolella märkänä Vaatteen jälkikäsittely helpottuu, kun uhraa hieman aikaa pyykin käsittelyyn. Tekstiilin pesuohjeet tarkistetaan ennen pyykinpesukoneen lataamista. Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen vinkkaa, että pesty pyykki kannattaa oikoa märkänä ja saumat suoristaa mahdollisimman hyvin ennen kuin sen laittaa kuivumaan.

– Kun esimerkiksi paidat, hameet ja housut kuivatetaan ilmavasti vaateripustimilla, silittäminen ei ole läheskään niin työlästä.

Ihanteellista olisi silittää pyykki saman tien, hieman kosteana. Raudan kuumuus valitaan tekstiilin hoito-ohjemerkintöjen mukaan.

– Makuasia sitten on, silittääkö kaiken alusvaatteista liinavaatteisiin. Monelle riittää, kun työvaatteet ovat sileät ja siistit.

Pelkkä sileys ei kuitenkaan ole ainoa peruste silittämiselle. Silitetty vaate nimittäin pölyää huomattavasti vähemmän, sillä kuuma rauta sulkee ja supis-

4

Näin silität kauluspaidan

Aloita kauluksesta. Silitä ensin kauluksen sisäpuoli, sen jälkeen ulkopuoli.

Avaa napit hihansuusta ja levitä suu laudalle. Silitä ensin sisäpuoli, sen jälkeen ulkopuoli.

'

Sitten itse hihat. Aseta hiha laudalle niin, että hihansauma on alhaalla. On makuasia, haluaako olkavarteen silityssauman vai ei. Mikäli haluat sauman, silitä hiha kokonaan ensin toiselta, sitten toiselta puolelta. Vältä rytistämästä mansetteja, nehän jo silitit. Mikäli et halua hihaan saumaa, aseta hihan yläosa laudan ulkopuolelle ja jätä se silittämättä.

Lopuksi käännä hiha niin, että hihansauma on keskellä, ja paina raudalla kevyesti hihan keskiosaa, välttäen jälleen reunoja. Mikäli laudassa on hihalauta, sitä kannattaa käyttää.

Huolla säännöllisesti

taa kuidunpäitä. Myöskään lika ei tartu ihan niin helposti.

– Suosittelen rypistyvien vaatteiden silittämistä edes kevyesti.

Jos nyt sitten pesun jälkeen ei ehdikään saman tien silittää, ei hätää. Pyykin voi aina sumuttaa kevyesti vedellä ennen silitystä, ja vaate siliää huomattavasti helpommin.

Silittäminen sujuu Hanna Pikkaraisen mielestä mukavasti, kun kuuntelee samalla musiikkia tai katselee televisiota.

– Silittämisestä kannattaa pyrkiä tekemään itselleen mahdollisimman miellyttävä tilanne. Itse teen silittäessä ajatusmatkoja ja katselen maisemia.

Silitä sujuvasti järjestyksessä On hyvä, että silitysrauta ja -lauta ovat helposti käsillä. Urakkaa helpottaa myös, kun silitettävät tekstiilit on pinottu valmiiksi odottamaan vuoroaan.

Silittäminen aloitetaan aina pienintä lämpötilaa vaativasta tekstiilistä. Muuten voi käydä niin, että rauta onkin liian kuuma ja polttaa tekstiilin.

Silittämisen lähtökohtana on aina puhdas rauta. Joskus silittäessä rauta sylkee höyryä silloinkin, kun sitä ei tarvita. Se voi Pikkaraisen mielestä olla merkki siitä, että rautaan on kertynyt kalkkia.

Silitysraudan käyttöohjeet kannattaa ehdottomasti säilyttää. Niistä voi tarkistaa, miten rauta puhdistetaan ja miten usein. Joissakin raudoissa kalkkisaostumat poistetaan vedellä ja etikalla ja joissakin se on ehdottomasti kielletty. On myös höyrysilitysrautoja, joissa on automaattinen kalkinpoisto- tai estojärjestelmä. Puhdistusohjeet on siksi aina tarkistettava käyttöohjeesta.

Pikkarainen vinkkaa yksinkertaisen konstin silitysraudan puhdistamiseen.

– Täytä vesisäiliö täyteen ja anna raudan kuumentua maksimilämpötilaan. Ota tämän jälkeen pistotulppa irti seinästä ja anna raudan puksuttaa höyryt pihalle esimerkiksi tiskialtaan tai vanhan rätin päällä ilmassa.

Saostumien pitäisi tulla ulos höyryn mukana. Puhdista pohja tämän jälkeen kostealla pyyhkeellä, jossa voi olla mukana hieman etikkaa. Puhdista myös pumpulipuikolla pohjan ja rungon välinen ura. Sinne on saattanut kertyä pölyä ja likaa.

Mikäli silityksestä ei yrityksistä huolimatta saa millään itselleen lempiaskaretta, kannattaa jo kaupassa valita sellaisia tekstiilejä, jotka ovat helposti siliäviä. Esimerkiksi pieni määrä lykraa puuvillassa helpottaa siliämistä.

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

Silittämällä siistiä

Pikkarainen neuvoo silittämään tekstiilit nurjalta puolelta, jotta vältetään silitysjäljet ja kiilto. Ensin silitetään pienimmät ja hankalimmat kohdat, esimerkiksi paidan kaulukset ja hihansuut. Saumat myötäillään varovasti ja vältetään painamasta rautaa pesuohjemerkkien päälle. Viimeiseksi silitetään laajat alueet. Lopuksi viimeistellään yksityiskohdat.

Höyry helpottaa silittämistä. Helmikoristeet, kirjailut ja muut arat kohdat kannattaakin höyryttää ilman että painaa raudan kiinni tekstiiliin.

Höyryä voi kokeilla myös, jos vaate kaikesta huolimatta kiiltää. Kiiltokohtaa voi yrittää myös silittää kostutetun silitysharson läpi.

Neulevaatteet Pikkarainen suosittelee silitettävän silitysharson läpi. Neuleita kannattaa tuulettaa, jos vain mahdollista. Tuulettaminen vähentää pesukertoja ja vaate myös siliää ulkona hyvin.

Ylipäätään käytön jälkeen vaatteita on hyvä tuulettaa, rypyt oikenevat kuin itsestään. Nimittäin käytettyä vaatetta ei pidä enää mennä silittämään. Vaatteeseen on jo todennäköisesti kertynyt hieman likaa, ja silittämällä hiki ja tahrat poltetaan siihen kiinni. Myös kevyt sumutus auttaa käytettyä vaatetta oikenemaan.

Silitystyön jälkeen vesisäiliö tyhjennetään ja raudan annetaan jäähtyä ennen kuin se laitetaan säilytykseen.

Silitysrautaa säilytetään yleensä pystyasennossa.

(

Lopuksi paidan isot pinnat.

Aloita toisesta etukappaleesta ja silitä paita ympäri kohta kohdalta. Vältä painamasta rautaa nappien päälle, ne voivat sulaa.

) Tarkista vielä yksityiskohdat, kuten esimerkiksi olkavarret.

Höyrytä ne kevyesti, niin et samalla rytistä muuta osaa.

Anna paidan jäähtyä hetken aikaa ennen kuin puet sen päällesi, tai ripusta paita vaatepuulle ja sulje ylänappi.

Lisätietoja: Kuluttaja-lehden nro 5/2006 höyryrautatesti www.martat.fi, www.tts.fi Silitysrautojen kodinkoneoppaat www.helsinginenergia.fi

5

Meidän talo

© Väinö Teittinen 2012

Matti Välimäki Kuvitus Väinö Teittinen

Suomessa on kymmeniä tuhansia asuntoja, joiden sisäilmassa on liikaa terveydelle haitallista radonia.

R

adon on näkymätöntä, hajutonta ja mautonta. Salakavala radioaktiivinen kaasu ei ilmoita läsnäolostaan, mutta se saattaa jättää varsin ikäviä, vasta vuosien kuluttua havaittavia jälkiä.

Radonin on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 300 keuhkosyöpätapausta. Radon voi olla sairauden syynä yksinäänkin, mutta tupakoitsijoilla se nostaa riskiä erityisesti.

Noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista.

Suomessa eniten radonia maailmassa Säteilyturvakeskuksen laboratorionjohtaja Hannu Arvela kertoo, että radonia syntyy maaperässä ja kiviaineksessa jatkuvasti, kun uraani ja radium hajoavat. Suomessa asuntojen sisäilman radonpitoisuudet ovat koko maailman korkeimpia. Syyt löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta.

– Suomessa on paljon radonia tuottavaa uraania. Toisaalta meillä on runsaasti soraa, moreenia ja hiekkaharjuja eli maaperiä, joissa radonpitoinen ilma liikkuu helposti.

– Kun vielä esimerkiksi pientalot rakennetaan soratäytön päälle, maaperän radonpitoi-

nen ilma pääsee virtaamaan asuntoihin. Talviaikaan ikkunoiden kautta ei voi myöskään tuulettaa samalla tavalla kuin etelässä, mikä nostaa osaltaan sisäilman radonpitoisuutta, Hannu Arvela selittää Eräillä alueilla radonia esiintyy selvästi enemmän kuin toisilla.

– Radonia on erityisen paljon esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla, läntisessä Kymenlaaksossa, Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Mittaukset marras-huhtikuussa Hannu Arvela neuvoo, että ainakin riskialueilla asuvien kannattaisi tutkia asuntonsa sisäilman radonpitoisuus. Pientalojen lisäksi ongelmia saattaa esiintyä myös kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Helsingin Energiasta voi lainata radonmittaria. Lainattavan mittarin suuntaa-antavien tulosten perusteella voidaan selvittää mahdollinen tarkempien jatkotutkimusten tarve. Tarkempia mittareita voi tilata Säteilyturvakeskuksesta.

Säteilyturvakeskuksen mittari on pieni purkki, joka asetetaan vaikkapa kirjahyllylle.

Mittaus kestää kaksi kuukautta ja se pitää tehdä lämmityskauden aikana, marras–huhtikuussa. Purkki lähetetään sitten analysoitavaksi Säteilyturvakeskukseen.

Sokkeli

Radonin torjunta uudisrakentamisen yhteydessä on huomattavasti halvempaa kuin vanhan asunnon radonhaittojen korjaaminen.

RADON • Radioaktiivinen kaasu, jota syntyy uraanin ja radiumin hajotessa.

Radonia voidaan poistaa

Ongelmia myös kallioporakaivoissa Myös kallioperään kairattavien kaivojen veteen saattaa liueta radonia. Kallioporakaivoista jopa kymmenen prosenttia saattaa ylittää vedelle sallitut raja-arvot, rengaskaivoissa ongelma on sen sijaan erittäin harvinainen.

– Jos kaivo on kesämökillä, jolla oleskellaan vuosittain vaikkapa vain kuukauden verran, normaalipitoisuudet voidaan ylittää reippaastikin. Ongelmallisempia ovat omakotitalojen sekä ahkerassa käytössä olevien kesäasuntojen porakaivot.

Mikäli porakaivossa on radonongelma, vaihtoehto esimerkiksi taajama-alueella on liittyä kunnalliseen vesijohtoverkkoon, rengaskaivon rakennuttaminen tai radonin poistolaite.

Säteilyturvakeskus analysoi porakaivojen vesinäytteitä. Radonia sisältävä talousvesi voi osaltaan nostaa sisäilmankin radonpitoisuutta.

– Myös vapaa-ajan asunnon sisäilman radonmittaus voi olla tarpeellinen, jos asuntoa käytetään paljon kesäajan ulkopuolella, Hannu Arvela muistuttaa.

• Radonia voi olla suuria pitoisuuksia sisäilmassa tai porakaivon vedessä.

Mitä pitää sitten tehdä, jos sisäilmassa on radonia selvästi raja-arvoja enemmän?

– Radontorjuntaan kannattaa ryhtyä, mikäli radonia on yli 400 becquereliä kuutiossa.

Käytännössä asuntoon voidaan asentaa tällöin esimerkiksi radonimuri, eli laatan alta vesikatolle menevä putki, johon kytketään huippuimuri.

Syntyvä alipaine vähentää asuntoon virtaavan radonpitoisen ilman määrää.

– Joskus, esimerkiksi useamman asunnon rivitaloyhtiössä, kysymykseen saattaa tulla myös talon ulkopuolinen radonkaivo, joka tuulettaa maaperää. Usein toimenpiteitä tehostetaan esimerkiksi asuntojen ilmanvaihtoa parantamalla.

Radon huomioidaan nykyään myös uudisrakentamisessa siten, että laatan ja sokkelin välinen liitos sekä erilaiset läpiviennit tiivistetään tarkasti. Uudisrakennuksiin asennetaan varmuuden vuoksi myös radonputkisto – käytännössä salaojaputkisto, joka johtaa ilmaa pois asunnon alta.

• Voimakas altistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

• Radonia voidaan mitata ja sitä voidaan poistaa sekä ilmasta että vedestä.

Lisätietoa radonista ja radonmittauksista: www.radon.fi

Helsingin Energian Energiakeskus lainaa sähkönmyyntiasiakkailleen radonmittaria. Mittarin laina-aika on 10 päivää. Mittausaika on kahdesta vuorokaudesta viikkoon, jonka jälkeen tulokset on suoraan luettavissa mittarin näytöltä. Radonia mitataan marras-huhtikuussa.

Helsingin Energia, Energiakeskus Kampinkuja 2, 3. krs puh. (09) 617 2726

Huippuimuri

Radonputkisto

Pohjalaatan ja sokkelin välinen liitos tiivistetään kunnolla

Pinta-aines

Sora, jossa radonpitoinen ilma liikkuu helposti Kallioperä 4

5

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

Ilmassa radonia?

– 100 000 suomalaisasuntoa on jo tutkittu. Tulosten perusteella Suomessa on ainakin 60 000 asuntoa, joissa radonia on niin paljon, että korjaustoimiin pitäisi ryhtyä, Hannu Arvela kertoo.

Järvivesi vaatii hiekkasuodattimen

© Väinö Teittinen 2012

Timo Jaakkolan mukaan järvivesi käy astianpesukoneeseen tietyin edellytyksin: ottovesiputken päässä on oltava suodatin, eikä vesi saa olla kovin pehmeää.

– Ylöjärven asuntomessualueella tehtiin muutama vuosi sitten kokeilu, jossa osa talouksista otti pyykinpesukoneen veden järvestä, kun taas vertailuryhmän koneet toimivat kunnan vesijohtovedellä. Vuoden kuluttua kokeilusta koneet avattiin ja purettiin. Yllätys oli suuri, kun järvivettä käyttäneet koneet olivat puhtaampia kuin johtovettä käyttäneet.

Järvivesi kulki hiekkasuodattimen läpi, ja suodatin toimi odotettua paremmin. Juomave-

tenä järvivettä ei sen bakteeripitoisuuksien vuoksi olisi voitu käyttää, mutta pyykkikoneeseen se kävi kyllä. En keksi, miksei järvivesi kävisi myös astianpesukoneeseen. Tosin järvivesi on pehmeää, sen pintajännite on matala, joten se vaahtoaa herkästi koneessa.

Kylmävesiliitännällä puhtaampaa jälkeä Tulisiko astianpesukone liittää kylmään vai lämpimään tuloveteen? Vaikka mökillä olisi lämminvesivaraaja, Timo Jaakkola suosittelee kylmävesiliitäntää.

– Molemmat liitännät käyvät päinsä, mutta ero näkyy pesutuloksessa: kylmävesiliitännällä saadaan puhtaampaa jälkeä. Ohjelma nimittäin pidentyy, kun kone joutuu lämmittämään veden, eikä ruoka pala kiinni astioihin, kun vesi on aluksi kylmää.

Jos vesi on hyvälaatuista, mökin astianpesukonetta ei tarvitse Timo Jaakkolan mukaan

hoitaa sen kummemmin kuin kaupunkiasunnonkaan konetta. Tärkeätä kuitenkin on, että sekä vesipumpun että astianpesukoneen asentaa LVI-ammattilainen tai kodinkonealan ammattilainen. Edes pöytäkonetta ei hänestä pitäisi asentaa itse, vaikka tehtävä vaikuttaa helpolta: laitetaan pistoke seinään, tulovesiliitäntä paikalleen ja päästövesiputki altaaseen.

Iso vahinko voi kuitenkin olla pienestä kiinni, jos tuloveden liitoksesta ei tulekaan tiivis.

– Tärkein muistettava asia on talvisäilytyslämpötila. Jos mökki jää kylmilleen ja lämpötila laskee miinuksen puolelle, vedenottoventtiili ja vedenpehmennin hajoavat pakkasessa.

Peruslämmön on pakko olla päällä jatkuvasti, Timo Jaakkola muistuttaa.

Kaivosta aloittaen kone on kallis Jos mökki ei ole järven rannalla eikä tontilla ole kaivoakaan, astianpesukoneelle tulee hintaa. Johtava asiantuntija Erkki Santala

Suomen ympäristökeskuksesta suosittelee, että koneesta haaveillaan yhdessä LVI-suunnittelijan kanssa ja paikan päällä. Kirjoituspöytätyönä kaivon suunnittelu ei onnistu.

Suunnittelijan tulee tuntea myös jätevesiasetukset eli osata ottaa poistoveden talteenotto huomioon.

– Ennen kuin kaivoa aletaan tehdä, kunnan terveysvalvonnasta kannattaa kysyä neuvoja. Esimerkiksi Pirkanmaan maaperässä on arseeniongelmia ja Kymenlaakson rapakivialueella fluoria. Yleisin haaste on kuitenkin liiallinen rauta. Ongelma voi tosin olla esimerkiksi vain tietyllä kohtaa tonttia kivilajin vaihtelun mukaan. Kun porakaivo tai rengaskaivo on tehty, uuden kaivon veden laatu on hyvä tutkituttaa, jotta sen mikrobimäärät saadaan selville.

Jos mökkejä on alueella useita, kaivo yhteishankintana naapurien kanssa tulee omaa kaivoa halvemmaksi. Erkki Santala suosittelee kuitenkin, ettei kaivoa tehdä ”näillä puheilla”,

vaan asiat kirjataan tarkasti paperille. Porakaivoon ei voida asentaa kaikkien omaa pumppua, vaan tarvitaan yhteisiä hankintoja ja yhteistä vastuuta kaivon ja laitteiston ylläpidosta.

– Laajoilla loma-asutusalueilla on perustettu vesiosuuskuntia tai kunnan vesihoitolaitos on laajentanut verkostojaan siten, että vakituisten asuntojen välissä sijaitsevat mökit ovat päässeet samaan verkkoon ympärivuotisten asuntojen kanssa.

Jätevesi tulee kerätä talteen Astianpesukoneen poistovettä ei saa päästää luontoon. Mökille on tehtävä suunnitelma jäteveden käsittelystä ja sille on haettava kunnasta toimenpidelupa. Suunnitelma kannattaa teettää vesihuollon ammattilaisella.

Haja-asutusalueella jätevedet puhdistetaan yleensä kiinteistökohtaisilla maa- tai panospuhdistamoilla. Kunnan viranomaiset anta-

Peruslämpö ympäri vuoden: • Mökin lämpötilan pitää olla aina muutaman asteen plussan puolella, vedenottoventtiili ja vedenpehmennin hajoavat pakkasessa.

Astianpesukone mökillä

Sähkö: • Mökin on hyvä kuulua sähköverkkoon.

• Aggregaatin antama teho ei välttämättä riitä virranlähteeksi.

LVI-ammattilainen: • Vesipumpun ja tulovesiliitännän asennuksessa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Jätevesijärjestelmä: • Varmista, että loka-auto pääsee mökille ympäri vuoden.

• Kunnan viranomaiset antavat neuvoja siitä, kannattaako tontille teettää maasuodattamo vai pienpuhdistamo.

Tuloveden paine: • Pesukone vaatii noin 0,5–10 barin paineen.

• Jos paine riittää suihkuun, se riittää myös pesukoneelle.

• Vesipumpun tuotoksi on arvioitava 7 l/min muun veden kulutuksen lisäksi.

Umpisäiliö

Vedenotto: • Kaivo on paras vaihtoehto.

• Järvivesi on suodatettava.

• Merivettä ei voi käyttää.

10

Mieti tarkoin putkijaon sijainti: • Pienessä keittiössä jako vie yllättävän paljon tilaa. Hyvä paikka voisi olla esim. lauteiden alla.

Varaudu vesivahinkoon: • Huolehdi kylmälle alttiiden putkien riittävästä lämmöneristyksestä.

Pienpuhdistamo

• Mökiltä poistuttaessa vesipumpun virransaanti on hyvä katkaista esim. sulaketaulusta – tämä estää pumpun käynnistymisen putkirikon jälkeen.

11

HELSINGIN ENERGIA ASIAKASLEHTI

KAIKKEIN TÄRKEINTÄ ON, ETTEI KONE PÄÄSE JÄÄTYMÄÄN. MÖKIN LÄMPÖTILAN ON AINA OLTAVA PLUSSAN PUOLELLA.

INTOLOG ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

i n n o va at i o Lentokoneeseen tai helikopteriin asennettu laserkeilauslaitteisto.

Laserkeilaimen rekisteröimä kaikusignaali.

TEKSTi PEKKA MOLIIS | Kuva SAMI HELENIUS | KuviTuS VÄINö TEITTINEN

Lentokorkeus 2000 metriä.

laserkeilaus mittaa puuvarat

V LASERKEILAUKSEN PLUSSAT • kustannukset metsähehtaarille ovat alle puolet perinteisestä maastoinventoinnista.

• Tasainen työnlaatu, ei tekijäkohtaisia eroja.

• Pystytään inventoimaan suuria pinta-aloja samaan aikaan.

• Pieni virheprosentti.

uodesta 2008 lähtien yhtiön metsävaratietojen keruu on hoidettu pääosin laserkeilauksen avulla. Sitä ennen kokemuksia menetelmästä kerättiin pilottialueilta eri puolilta Suomea. Metsätalouden tarpeisiin soveltuvaa mallia lähdettiin kehittämään 1990-luvun lopulla.

– Tänä päivänä järjestelmä on tarpeeksi luotettava. Metsävaratietoja on kerätty vuosittain noin 150 000 hehtaarilta ja kolmen vuoden sisällä yhtiön koko metsäpinta-ala on keilattu, UPM Metsän metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uuttera arvioi.

Laserkeilauksen avulla tapahtuva metsävaratietojen inventointi on perinteistä maastossa tehtävää inventointia tarkempi.

Maastomittauksen mittavirhe saattoi olla tekijästä riippuen jopa 30 prosenttia, mutta laserkeilauksen avulla saadaan laadultaan tasaista työnjälkeä aiempaa pienemmillä mittavirheillä.

– Menetelmän etuna on sen tarkkuus.

Tuloksissa ei myöskään ole tekijästä riippuvaa vaihtelua, Uuttera vahvistaa.

MiTTauSTa TaivaalTa

Laserkeilaus ja siihen liittyvä digitaalinen ilmakuvaus tapahtuvat kesäaikaan. Parin kilometrin korkeudella kohteen yläpuo-

26

Metsän henki 1/2011

lella lentävässä lentokoneessa oleva gpspaikannusta käyttävä laserkeilain lähettää maata kohti laserpulsseja, joista osa heijastuu takaisin vastaanottimeen.

Näin kerättyjen tietojen perusteella voidaan tuottaa tarkka tieto puuston latvuston rakenteesta pulssinkulkuajan, lähetyssuunnan ja lähettimen avulla. Pulsseja lähetetään keskimäärin 0,5–1 jokaista neliömetriä kohden. Havaintoja kertyy niin puiden latvoista kuin maanpinnasta ja näiden tietojen avulla voidaan määrittää puuston pituus, määrä ja laatu.

Pelkkä laserkeilaus ei kerro luotettavasti mittaustulosta puulajeittain. Niinpä inventoivasta alueesta tarvitaan myös digitaalinen ilmakuva, jotta pystytään tuottamaan puulajikohtainen tieto tarkemmin.

Kun laserkeilauksella saatu tieto ja ilmakuvien informaatio yhdistetään maastossa olevilta metsäotoksilta eli koealoilta kerättyihin tietoihin saadaan entistä tarkemmin selville kunkin metsäkuvion sisältämä puuvaranto. Säännöllisin väliajoin tapahtuva laserkeilaus antaisi tarkan tiedon myös puuston kasvusta.

Ajantasainen metsävaratieto on tärkeä työkalu tulevia metsähoitotoimenpiteitä suunniteltaessa.

– Mahdollisimman ajantasainen tieto on metsänomistajalle tärkeää informaatiota.

Keilattavan alueen halkaisija noin 1000 metriä.

UPM ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

uPM:n metsävarojen inventointi on sananmukaisesti noussut uudelle tasolle viime vuosina. lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen avulla metsäomaisuuden hoidon pohjaksi on tarjolla entistä monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa.

GPS-yhteys satelliittiin.

Ensimmäinen kaiku esimerkiksi puun latvasta. Toinen oksalta ja kolmas maan pinnalta.

Nyt UPM:n metsät keilataan läpi kuudessa vuodessa, mutta jatkossa emme enää toimi tätä tahtia. Maastoinventoinnin ja kasvumallien avulla pystymme päivittämään keilauksella kerättyjä tietoja luotettavasti.

Uusintakeilauksen sykli riippuu siitä, kehittyykö tekniikka niin, että menetelmällä saadaan jotain uutta oleellista tietoa irti, Janne Uuttera arvioi.

TEKNiiKKa TuO SÄÄSTöjÄ

Työttömiksi myös maastoinvestoinneista aiemmin vastanneet metsäammattilaiset eivät jää. Töitä riittää taimikoilla ja toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa.

– Täysin ei laserkeilaus metsäammattilaisia korvaa. Taimikoista kerättävä puustotieto ei vielä ole riittävän tarkkaa. Toistaiseksi UPM:n taimikoiden inventointi tehdään maastotyönä. Yksi laserkeilauksen tulevaisuuden kehitysalueita tulee olemaan laserkeilauksen taimikontulkinta, Janne Uuttera kertoo.

Laserkeilauksen etuja perinteiseen maastoinvestointiin verrattuna ovat laadun ohella kustannustehokkuus ja mahdollisuus suurten metsäalojen yhtäaikaiseen inventointiin. Kun suuria metsäpintaaloja inventoidaan nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen, kustannukset per hehtaari pu-

toavat alle puoleen vanhoihin menetelmiin verrattuna.

– Menetelmä on kustannustehokas silloin, kun inventointialue on vähintään 30 000 hehtaaria. Kun keilaus tapahtuu isoilla pinta-aloilla yhtä aikaa, niin meillä on käytössä suurilta aloilta tasalaatuiset ja saman ajankohdan tiedot, mikä on etu toimenpidesuunnittelussa, Uuttera toteaa.

Metsävaratietojen inventoinnissa UPM on maailman ykkösluokkaa.

– Suomi on ehdottomasti edelläkävijöitä alalla ja UPM on kehityksen eturintamassa Suomessa, metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uuttera kehaisee. ● Metsän henki 1/2011

27

rullaa KuiN PolKuPyörällä

tilaa säästävät Kahvat aximet, abori untiuri derferum quistiuntiae rerum quatur autatur, venis pore nonse-

POSTIA SINULLE ASIAKASLEHTI ja FISKARS HOME ASIAKASLEHTI

tekniikka taustalla

laaKEroitu KEsKiaKsEli aximet, abori untiuri derferum quistiuntiae lant.

Nessita quaeperchil et et pliqui quas ex et hit litis doluptat quassin pellorum se-

© Väinö Teittinen 2012

70 o

tEräs vaiPPa aximet, abori untiuri derferum quisti31cm

Fiskars antoi kaulimelle aivan uudenlaisen muodon: kahvat on asetettu polkupyöristä tuttuun 70 asteen kulmaan. Polkupyörän malliset kahvat ovat ergonomiset: ne antavat kotileipurin ranteiden levätä. Kahvojen ansiosta kaulin vie myös vähemmän kaappitilaa kuin perinteinen malli. Kaulin ei myöskään pääse pyörimään pöydältä lattialle. Kaulimen runko on alumiinia, joka on päällystetty teflonilla®. Näin sitkeinkään taikina ei tartu kiinni, eikä kaulitsemiseen tarvita välttämättä jauhoa.

PaiNo vaiN 394 grammaa

PolyKarboNaatti aximet, abori utiuri derferum quitiuntiae lantNessita quaeperchil et et pliqui quas ex et hit litis dolup-

Toimisiko Justiinalle?

Kova-aNodisoitu alumiiNi aximet, abori untiuri derferum quistiuntiae lant.

Nessita quaeperchil et et pliqui quas ex et hit litis doluptat quassin pellorum se-

ErgoNomiaaN oN aximet, abori untiuri derferum quistiuntiae lant.

Nessita quaeperchil et et pliqui quas ex et hit litis do-

tEFloN aximet, abori untiuri derferum quistiuntiae lant.

Nessita quaeperchil et et pliqui quas ex et hit litis

www.fiskarshome.fi

29

M-REAL ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

EFFICIENTLY

Illustration: Väinö Teittinen

In Metsäliitto Group there is plenty of wood to go around. And all of it is used to the last branch: what is not used in production, is used as energy. In efficient use of wood, everything goes around – as we are talking about wood-based products, it is all recyclable.

SAWMILL, PLYWOOD MILL SAWN TIMBER, ENGINEERED WOOD AND PLYWOOD

COMMERCIAL FOREST Most of the wood is procured from the forests of Metsäliitto’s ownermembers in Finland.

WOODEN SOLUTIONS These are used in, for example, industrial construction, the transport industry, and for homes and gardens.

M-REAL ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen © Väinö Teittinen 2012

LOGS

CHIPS RECYCLING As they are made of wood-based materials the products are recyclable. Both board and paper can be recycled back to pulp or incinerated to create energy.

WOOD FIBRE

PULP MILL

BIOMASS

PULP BOARD/PAPER MILL

POWER STATIONS These supply electricity and heat to the local community and the grid.

34

m-real magazine | issue 2 # 2009

BOARD AND PAPER M-real’s mills produce high-performance board and paper. Metsäliitto Group also produces tissue and cooking paper.

m-real magazine | issue 2 # 2009

35

SICHERHEIT BEI M-REAL

Bei M-real wird die Sicherheit für Mensch und Umwelt groß geschrieben. Für den gesamten Produktlebenszyklus, vom Wald und der Fabrik über den Transport bis hin zum Recycling und zur biologischen Abbaubarkeit, nimmt die Sicherheit eine übergeordnete Rolle ein.

Für die Kunden von M-real ist dies eine Selbstverständlichkeit - für M-real ist es jedoch weit mehr. Das Unternehmen garantiert die Rückverfolgbarkeit von Rohstoffen und Endprodukten und ermöglicht eine lückenlose Sicherheitskette.

SICHERE PRODUKTE DANK SICHERER PRODUKTION Durch kontinuierliche Tests und Prozessüberwachung wird beispielsweise sichergestellt, dass die Verpackungsmaterialien für Lebensmittel geeignet sind.

Die in der Papier- und Kartonproduktion verwendeten Zusatzstoffe werden streng überwacht und in den Werken garantieren Experten täglich die chemische Sicherheit sowie die Einhaltung der REACH-Verordnungen. Zudem gewährleisten spezielle Systeme, dass keine Fremdstoffe mit dem Karton in Berührung kommen.

Nicht nur die Sicherheit der Verbraucher, sondern auch die der Angestellten steht bei M-real im Vordergrund. Präventive Maßnahmen für mehr Zufriedenheit am Arbeitsplatz und Arbeitsschutz haben deshalb ihren festen Platz im Geschäftsbetrieb des Unternehmens. Die gezielte Förderung des Wohlbefindens am Arbeitsplatz und Angebote wie z. B. Workshops ermöglichen eine Erhöhung der Arbeitssicherheit und haben bereits dazu beigetragen, unfallbedingte Fehlzeiten stark zu senken.

SICHERHEIT NICHT NUR IM WERK Auch während des Transports der Endprodukte werden höchste Hygienestandards eingehalten. Für M-real tätige Subunternehmen sind vertraglich verpflichtet, nur saubere LKWs und Güterzüge zu verwenden.

Die Endprodukte werden sorgfältig verpackt, um zu verhindern, dass während des Transports Staub oder andere verunreinigende Substanzen mit dem Karton in Kontakt kommen.

34

m-real magazine | Ausgabe 1 # 2009

M-REAL ASIAKASLEHTI

© Väinö Teittinen 2012

WÄLDER UND ROHSTOFFE Die Rohstoffe für M-reals Produkte stammen aus bekannten Quellen und erfüllen alle relevanten Gesetzesvorgaben. Alle bei M-real verwendeten Materialien, vom Holz über die Chemikalien bis hin zum Verpackungsmaterial für die Riese, stammen von sorgfältig ausgewählten und zugelassenen Lieferanten. M-real legt besonderen Wert darauf, Holz aus nachhaltig bewirtschafteten Wäldern zu verwenden.

RÜCKVERFOLGBARKEIT - VOM ROHSTOFF BIS ZUM ENDPRODUKT Das Prinzip der Rückverfolgbarkeit gilt nicht nur für Rohstoffe, sondern auch für die Endprodukte. Wir wissen genau, woher jede einzelne Komponente unserer Produkte stammt. Durch diesen Ansatz werden beispielsweise Kontrollen, Rückrufaktionen und Verbraucherinformationen erheblich vereinfacht. Da wir über alle Inhaltsstoffe genauestens Bescheid wissen, liefern wir zuverlässig und kontinuierlich und ermöglichen unseren Kunden täglich beste Ergebnisse.

SICHER IM TÄGLICHEN UMGANG Auch Kunden-Feedback wird bei M-real dazu genutzt, die Arbeitssicherheit, z. B. in Büroumgebungen, zu erhöhen.

Bequeme Tragegriffe, leichtere Riese und Verpackungen, die sich leicht tragen und öffnen lassen, sind nur einige Beispiele für M-reals Innovationen im Bereich BüropapierVerpackungen.

Gerade im Bereich Lebensmittelverpackungen steht die Sicherheit der Verbraucher an oberster Stelle.

Hygiene- und Produktsicherheitsrisiken der gesamten Lieferkette, von der Karton- und Verpackungsentwicklung bis hin zur Herstellung und Verarbeitung, werden unter Einhaltung international anerkannter Standards wie der Norm ISO 22000 überwacht.

SICHER FÜR DIE UMWELT Durch die Reduzierung des Produktgewichts ist es M-real gelungen, sowohl das Abfallaufkommen als auch den Rohstoffverbrauch zu senken.

Leichtgewichtige Produkte erfordern weniger Energie bei der Herstellung und ermöglichen darüber hinaus eine Senkung der Transportkosten innerhalb der Lieferkette. Natürlich erfüllen die Consumer Packaging-Produkte von M-real die EU-Anforderungen in Bezug auf Wiederverwertbarkeit, biologische Abbaubarkeit und Energierückgewinnung.

m-real magazine | issue 2 m-real magazine | Ausgabe 1 # 2008 2009

35

NOUSUKIITO JATKUU VUOSI 2007

175 000

VUOSI 2006

VUOSI 2005 VUOSI 2004

94 000

99 000

M

atkustajat toivat viime vuoden tammi–elokuun välisenä aikana Suomeen 25 prosenttia enemmän alkoholia kuin vuonna 2008 samalla ajanjaksolla. Eniten alkoholijuomia tuotiin laivoilta ja Virosta, vaikka matkoja Viroon ei ole tehty enempää kuin aiempanakaan vuonna.

Litroiksi muunnettuna long drink -juomien tuonti lisääntyi peräti 70 prosentilla. Olutta ja siideriä rahdattiin kotimaahan neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna matkustajatuonti lisääntyi noin kymmenellä prosentilla.

Hieman yli puolet kaikesta matkustajien tuomasta alkoholista on väkeviä juomia, 17 prosenttia olutta, 12 prosenttia mietoja viinejä, 5 prosenttia siidereitä ja 7 prosenttia long drink -juomia.

Matkustajatuonti kääntyi kasvuun vuoden 2008 alussa, eli heti, kun alkoholiveroa nostettiin Suomessa. Kasvu jatkui entisestään uuden veronkorotuksen jäljiltä viime tammikuussa.

Myynti litroina Suomessa

•

Baileys on parhaimmillaan jäiden kera. Nautinnon voi valmistaa monella tavalla.

BAILEYS OVER ICE Laita kolme isoa jääpalaa ja 4 cl Baileysiä on the rocks -lasiin. Nauti.

FROZEN BAILEYS Laita 8 jääpalaa blenderiin, kaada mukaan 8 cl Baileysiä ja sekoita, kunnes kaikki jäät ovat rikkoutuneet. Kaada long drink -lasiin ja tarjoile.

KUVA Väinö Teittinen

viinaa ja tuoretta kermaa yhdistelevällä reseptillä vuodesta 1974. Pehmeän ja täyteläisen maun viimeistelee ripaus sokeria, suklaata ja vaniljaa. Baileys säilyy parhaiten tasaisessa lämmössä. Avattuakaan pulloa ei tarvitse säilyttää jääkaapissa. Baileysin kolme makuvaihtoehtoa ovat Original, Caramel ja Mint Chocolate.

BAILEYS SHAKEN Laita 4 cl Baileysiä ja jäitä shakeriin, sekoita, kaada lasiin ja nauti.

15

© LEHtiKuVa/ap pHOtO/LiOnEL CirOnnEau

Baileys Original Irish Cream on maailman kuudenneksi myydyin alkoholijuomamerkki ja samalla maailman eniten myyty likööri. Myös Suomessa Baileysin menestys on ollut vakuuttavaa. Se on maan myydyin kermalikööri ja tuoreimmat myyntitilastot povaavat hyvää myös tulevalle.

Baileysiä on valmistettu aitoa irlantilaista viskiä,

DRINKKIVINKIT

© Väinö Teittinen 2012

145 000

Neljännes lisää!

HARTWALL ASIAKASLEHTI

TeksTi SuSanna Haanpää kuviTus Väinö tEittinEn

BAILEYS

TNS Gallup teki matkustajatuontiseurannan vuoden 2009 tammi-elokuun väliseltä ajanjaksolta.

11

YHDEssÄ

© Väinö Teittinen 2012

Ratkaisu myös rahan säilytykseen Tampereen kaupungilla on käytössään myös G4S:n turvakaapit, jotka toimivat välisäilytystiloina rahalle. Osa Tampereen kaupungin yksiköistä tilittää rahaa kassasta turvakaappiin, josta arvokuljettajat aikanaan hakevat rahat.

– Vastuu rahoista siirtyy G4S:lle sillä hetkellä, kun tur-

vapussi tiputetaan turvasäiliöön. Vaikka toki turvallisuus on arvokuljetuspalveluiden valinnassa tärkeämpi asia kuin vastuukysymykset, Siltanen toteaa – Sen jälkeen kun rahat on laitettu turvakaappiin, pääsee niihin käsiksi vain arvokuljettaja, joka noutaa rahat kuljetettavaksi suoraan turvakaapista. Arvokuljetukseen kuuluu palveluna myös se, että kuljetamme kaupungin eri toimipisteissä tarvittavia vaihtorahoja sovitulla aikataululla sovittuun paikkaan.

Silloin turvakaapit toimivat välisäilytyspaikkoina ja varmistavat, että rahat ovat tallessa myös rahankuljettajien lähdettyä, kertoo Matti Virtaniemi.

Hanna Siltanen antaa G4S Cash Solutionsille positiivista palautetta.

– Olemme olleet tyytyväisiä G4S:n arvokuljetuspalveluihin.

Yhteydet pelaavat häiriöttä ja nykyiset turvakaapit sopivat meille oikein hyvin, kertoo Hanna Siltanen.

G4S ASIAKASLEHTI

koordinaattori hanna Siltanen sanoo.

– Meille arvokuljetuspalvelut merkitsevät tosi paljon. Kaupungilla on kassapisteitä eri puolilla kaupunkia ja henkilökunnalle arvokuljetuspalvelut merkitsevät turvallisuutta, joka on palvelun ulkoistamisen myötä lisääntynyt. Rahan kuljettaminen ja käsittely eivät kuulu kaupungin ydintoimintoihin ja arvokuljetusten ulkoistaminen on vähentänyt kaupungin henkilöstön rahankäsittelyn tarvetta selvästi. Samalla voimme keskittyä varsinaisiin työtehtäviimme, kertoo Hanna Siltanen.

Turvaa julkiselle sektorille

Arvokuljetukset vievät ajatukset kaupan rahankuljetuspalveluihin.

Kuitenkin myös julkisella sektorilla liikkuu merkittäviä määriä käteistä rahaa.

TE ksTi annik a TEnk anEn , jonna HÄkkil Ä

kuviTus os k ari korHonEn

Oikein hoidettuna arvokuljetuspalvelut lisäävät olennaisesti asiakkaan turvallisuudentunnetta ja tyytyväisyyttä. Arvokuljetuksista vastaavat henkilöt, joilla on siihen tarvittava osaaminen ja tekniikka. Nykyään harva meistä haluaisi ottaa vastuun työnantajansa rahoista ja kuljettaa rahoja päivän päätteeksi pankkiin.

– Julkiselle sektorille arvokuljetuspalvelut sopivat samalla tavalla kuin kaupan alalle. Missä tahansa liikkuu rahaa, se on vietävä turvallisesti perille. Julkisen sektorin organisaatiot ovat tässä samassa asemassa kuin mikä tahansa yritys, sanoo aluemyyntipäällikkö Matti virtaniemi G4S Cash Solutionsista – Rahan kuljettamiseen liittyy aina riskejä, mutta ammattimaisesti hoidettuna arvokuljetuksen riskit voidaan ennakoida ja minimoida, Virtaniemi lisää.

Kaupungin käteinen liikkuu hallitusti Tampereen kaupunki ulkoisti arvokuljetuspalvelunsa vuosia

16

sitten ja yhteistyötä G4S Cash Solutionsin kanssa on tehty jo toistakymmentä vuotta. Rahojen kuljetuksen hoitavat työnsä osaavat ammattilaiset.

– Periaatteessa toiminta on yksinkertaista. Rahaa siirretään paikasta toiseen yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Arvokuljettajilla on käytössään oikeat välineet, joilla rahat suojataan.

Asiakkaan turvallisuutta lisää myös se, että rahat on vakuutettu ja vastuu niistä on arvokuljetuspalveluilla eli G4S Cash Solutionsilla. Asiakkaalle ratkaisu on siis riskitön, Matti Virtaniemi kertoo.

Arvokuljetuspalvelut tapahtuvat käytännössä siten, että Tampereen kaupungin yksiköt ovat sopineet G4S Cash Solutionsin kanssa kuinka usein rahojen noutoa tai toimitusta tarvitaan. Kuljetuskäyntejä on myös mahdollista muuttaa ottamalla yhteyttä G4S:n yhteyshenkilöön.

– G4S on osoittautunut joustavaksi rahan kuljettamisen aikataulujen säätämisessä, Tampereen kaupungin asiakaspalvelu-

Arvokuljetuspalvelut lisäävät turvallisuutta.

G4s S e c u r i t y S e r v i c e S - k o n S e r n i n a S i a k a S l e h t i

17

© Väinö Teittinen 2012

TYÖKALUT Indesign +Patternmaker, Illu, ivcon.exe, Google sketchup

© Väinö Teittinen 2012

SKETCHUP Sketchup-Perustyökalut - valikot Jako, kopiointi, pyöritys export, import, indesign, illu, photoshop, pdf perspektiivi - kuvakulmat - Tyylit kirjastot - itse tehdyt viivat - kuvitukset -> g4s

advanced - renderöinti - physics --> esimerkki - 3d kirjastot - google 3d - avalon - autocad - pinnat - projektiot - taustakuva

© Väinö Teittinen 2012

DEMOT OPENSTREETMAP WIKI svg - ILLU