Globalisti 1/2019 - teemana yritysvastuu

GLOBALISTI CHANGEMAKER-LEHTI · 1/2019

Chilen feministinen yliopistovaltaus Irak: Öljy-yhtiöiden vastuu ulottuu öljyn jälkeiseen maailmaan Onko järjestöjen kehitysmaakuvastolle vaihtoehtoa?

YRITYSVASTUU Loppu vastuunpakoilulle: Ykkösketjuun-kampanja vie Suomea yritysvastuun kärkeen

Vastuullisen kuluttajan ongelmia 2

Onhan t'm' nyt varmasti vastuullisesti tuotettua?

Ja kahvia ylip''t''n?

TEKIJÄ: Akseli Manner

OFFICIALLY APPROVED

TEKIJÄ: Akseli Manner

Pääkirjoitus 3

VASTUULLISUUS EI OLE KIRJOITUSVIRHE PÄÄTOIMITTAJA: Virve Louekari “Hakusi ei tuottanut tulosta. Varmista, että hakusana on kirjoitettu oikein.” Tällaisen ilmoituksen saa, kun etsii tietoa tietoa vastuullisuus-hakusanalla erään kansainvälisen yrityksen suomenkielisiltä sivuilta. Vaikka yrityksen liikevaihto on vuodessa yli 50 miljardia dollaria ja työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, ei yrityksen sivuilla mainita kertaakaan vastuullisuutta, vaan kyseessä oletetaan olevan harmillinen kirjoitusvirhe.

Sama yritys kertoo kyllä sivuillaan Suomessa tekemistään hyväntekeväisyyshankkeista, mitkä ovat tietenkin hieno juttu.

Kyseenalaistavalla tuulella oleva kuluttaja jää kuitenkin miettimään, kuinka monta puhelinsoittoa ja sähköpostia vaatisi yrityksen vastuullisuuden selvittäminen edes pintapuolisesti. Voisiko tiedon saaminen yritysten vastuullisuudesta olla joskus yhtä helppoa kuin samojen yritysten tuotteiden ostaminen? Vain yhden klikkauksen päässä?

On arvioitu, että yhdysvaltalaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 300 000 esinettä. Skandinaavisesta minimalismista pitävät suomalaiset tyytyvät ehkä vähän vähempään, mutta on selvää, että kotiemme esineet ovat kulkeneet tuhansien käsien

kautta. Kuitenkin olemme tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei velvoita yrityksiä vähentämään Suomen ulkopuolella tapahtuvia ihmisoikeusrikkomuksia. Jos yrityksillä olisi velvollisuus raportoida vastuullisuudesta, olisi kuluttajien helpompi valita eettisin vaihtoehto.

Koska Suomen tarvitaan uusi yritysvastuulaki, on myös Changemaker mukana yli 100 järjestön ja yrityksen Ykkösketjuun-kampanjassa. Perehdyimme tässä lehdessä aiheeseen tarkemmin. Kokeilimme ostaa vastuullisesti tuotetut kengät ja kysyimme vastuullisuudesta Keskolta ja S-ryhmältä, jotka ovat molemmat mukana kampanjassa.

Kävimme myös Intiassa tarkastelemassa maan toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, keskustelimme Chilessä seksuaalista häirintää vastaan toimivien aktivistien kanssa ja pohdimme montaa muuta globaalin oikeudenmukaisuuden aihetta.

Ps. Lehti on tehty vapaaehtoisvoimin. Tule sinäkin mukaan lehden toimitukseen! Mukaan ovat tervetulleita kaikentasoiset oikeudenmukaisemmasta maailmasta kiinnostuneet kirjoittajat, kuvittajat ja valokuvaajat.

Kysy lisää paatoimittaja@changemaker.fi.

TEKIJÄLLE KASVOT Maija Luhtasela ”Kirjoitin Globalistiin artikkelin Intian puhtauskäsityksistä. Inspiraationa kirjoitukselle toimi viime elokuun Intian matkani, jonka aikana sain tutustua Etelä-Intian tropiikkiin ja siihen, kuinka paikalliset ihmiset tekevät töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Oli innostavaa huomata, kuinka vanhat perinteet toimivat voimana muutokselle, jonka tähtäimessä on toimivan kierrätysjärjestelmän luominen ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen.

Uskomalla muutoksen voimaan eli siihen, että ympäri maailmaa ihmiset tekevät osansa ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen, voimme muuttaa tulevaisuuden!”

Lue Maijan juttu sivulta 34-37.

Tässä numerossa 4

GLOBALISTI 1/2019 2 Vastuullisen kuluttajan ongelmia 3 Pääkirjoitus 6 Changemakerin kuulumisia

TEEMA: YRITYSVASTUU 8 Yritysvastuu - miksi sinunkin pitää välittää siitä, kuinka yritykset toimivat 10 Vastuuta pois kuluttajilta yritysvastuulailla 13 Rana Plazan perintö on vielä lunastamatta 14 Euroopassa kannetaan jo yritysvastuuta 16 Kaupan alalla toivotaan yritysvastuulakia 18 Öljy-yhtiöiden vastuu ulottuu öljyn jälkeiseen maailmaan 22 Yritykseni ostaa vastuulliset kengät 24 Ole osa ratkaisua, älä ongelmaa!

25 Puheenvuoro: Tahtomattaan sankari 26 Onko järjestöjen kehitysmaakuvastolle vaihtoehtoa?

30 Feministinen tuuli tuivertaa Chilessä 34 Intian puhtausperinne vauhdittaa ympäristönsuojelua 38 Företagsansvar – en förutsättning för att skydda mänskliga rättigheter samt naturen 39 En lag om företagsansvar förskjuter ansvaret från konsumenten 42 Varför är influencers problematiska?

S.30 FEMINISTINEN TUULI TUIVERTAA CHILESSÄ

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.

PEFC/02-31-120 PEFC Certified Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista

Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0032

www.pefc.org

5

S.18 ÖLJYYHTIÖIDEN VASTUU ULOTTUU ÖLJYN JÄLKEISEEN MAAILMAAN

S.26 ONKO JÄRJESTÖJEN KEHITYSMAAKUVASTOLLE VAIHTOEHTOA?

LEHDEN TOIMITUS Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi, www.changemaker.fi Päätoimittaja: Virve Louekari

Saarela, Angelica Saari, Iida Silfverhuth, Anna Tykkyläinen, Lassi Vasanen.

vesisäiliön vastuuhenkilö Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa.

Avustajat: Linnea Parkatti, Aino Luhtasela.

Painopaikka: Erweko, Oulu

Taitto: Mikael Björkman.

ISSN-L 2323-5128 ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

Toimitussihteeri: Ella Lautaniemi Toimituskunta: Aaro Immonen, Martta Kaskinen, Kaisu Kinnunen, Kreeta Koskijoki, Isto Koskinen, Maija Luhtasela, Akseli Manner, Sofia Marin, Niina Ollanketo, Helena Parkatti, Sofia Perhomaa, Inka

Kannen kuva: Ville Palonen / Kirkon Ulkomaanapu. Kuvassa Abdi Muse, joka on

Ajankohtaista 6

CHANGEMAKERIN KUULUMISIA KOONNUT: Iida Silfverhuth

KUVAT: Changemaker Finland

CHANGEMAKER MUKANA RADIKALISOITUMISTA EHKÄISEVÄSSÄ KOULUTUKSESSA Pelastakaa lapset ry, Changemaker ja sisäministeriö toteuttivat yhteistyössä väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevän Tunnista radikalisoitumisen merkit ja puutu ajoissa -koulutuksen.

Koulutus oli suunnattu erityisesti verkossa nuoria kohtaaville ammattilaisille, kuten nuorisotyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille ja nettipoliiseille.

Koulutuksen aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä väkivaltaisen radikalisoitumisen uhka on kasvanut. Erityisesti nuoret ovat radikalisoitumiselle altis ryhmä. Lähes kaikki väkivaltaiset ääriliikkeet kohdistavat rekrytointinsa nuoriin ja valtaosa rekrytoinnista tapahtuu verkossa.

Changemakerin tärkeimpänä tehtävänä koulutuksessa oli tuoda nuorten oma ääni kuuluviin, sillä nuoret ovat oman verkkokäyttäytymisensä asiantuntijoita. Koulutukseen osallistumisen lisäksi Changemakerin nuoret pitivätkin esityksen siitä, kuinka nuoret käyttävät sosiaalista mediaa ja millaisia väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia nuoret verkossa kohtaavat. Changemakerin esityksestä kävi ilmi, että lähes kaikissa nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa esiintyy vihapuhetta ja ääriajattelua lietsovia toimijoita. Medialukutaidon merkitystä korostettiin, sillä se mahdollistaa kriittisen suhtautumisen vihapuheeseen ja radikalisoitumiseen.

TULE MUKAAN VAIKUTTAMISTOIMINTAAN! Haluaisitko vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta?

Jos vastasit kyllä, tule mukaan – nuorisoverkosto Changemaker on olemassa sinua varten. Lisätietoja osoitteesta www.changemaker.fi.

Ajankohtaista 7

CHANGEMAKER-VIIKONLOPPU KERÄSI VÄKEÄ YMPÄRI SUOMEN Changemaker-viikonloppu järjestettiin syksyllä Kajaanissa 12.–14.10. Ohjelmaan kuului perinteisesti yhdessäoloa, koulutuksia, teemaryhmiä ja jäsenkokous – sekä tietenkin hyvää vegaaniruokaa.

Viikonlopun aikana järjestetyn rauhakoulutuksen aiheena oli Euroopan unionin maiden asevienti Jemeniin ja Suomen valtion läpinäkyvän politiikan puuttuminen asevientiin liittyen. Vaihtoehtoisesti oli myös mahdollista osallistua toiminnalliseen rauhatyöpajaan.

Talouskoulutuksessa puolestaan käsiteltiin uuden kampanjan teemaa, eli yritysvastuuta. Yritysvastuulaki velvoittaisi yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeudelliset olosuhteet ja ratkomaan niissä ilmenevät ongelmat.

Ympäristökoulutuksessa taas Oulusta Kajaaniin saapunut luontokeskus Aapan Olli-Pekka Siira esitteli laajasti, millaisia vaikutuksia kaivostoiminnalla on kehitysmaissa.

Esitys haastoi kuulijan pohtimaan, kuinka paikallisesti haitalliset ympäristövaikutukset liittyvät yritysten vastuuseen ja yritysvastuulakiin.

CHANGEMAKER MUKANA YKKÖSKETJUUN-KAMPANJASSA Viikonloppuna aloitettiin myös vuoden 2019 kampanjan suunnittelu. Changemaker on mukana yli sadan yrityksen, ammattiliiton ja kansalaisjärjestön kanssa Ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen yritysvastuulaki. Suurin kampanjointi tehdään ennen eduskuntavaaleja, jotta uusi hallitus ottaisi yritysvastuulain säätämisen osaksi tulevaa vaaliohjelmaa.

Kampanjointia on hyvä jatkaa myös vaalien jälkeen esimerkiksi vaatimalla päättäjiä säätämään laki mahdollisimman ripeästi.

Kajaanissa päästiin suunnittelemaan myös ruokaturvakampanjan viimeistä tem-

pausta. Villit ehdotukset pohjautuivat ajatukseen siitä, että Suomessa tulisi kiinnittää ihmisten huomio maailmanlaajuisesti puutteelliseen ruokaturvaan nimenomaan joulun alla, kun Suomessa vietetään suurelta osin yltäkylläistä aikaa.

AKTIIVISIA VAPAAEHTOISIA TIIMIIN Changemaker-viikonlopussa toteutettiin myös Changemakerin ylintä päätäntävaltaa jäsenkokouksen puitteissa. Vuodelle 2019 valittiin uusi kahdeksanhenkinen tiimi puheenjohtajanaan Julia Manni. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma hyväksyttiin tavoitteinaan tehdä Changemaker näkyvämmäksi toimijaksi ja saada toimintaan mukaan yhä enemmän nuoria.

Uusi tiimi aloittaa myös entistä aktiivisemman some-elämän. Jos et vielä seuraa Changemakeria somessa, löydymme Facebookista, Instagramista ja Twitterista!

TEEMA: Yritysvastuu 8 TEKSTI: Kreeta Koskijoki

KUVAT: Unsplash, Pexels

RIITTÄÄKÖ TEHDASTYÖNTEKIJÄN PALKKA ELÄMISEEN?

MILLAISET OIKEUDET PUUVILLAPELLOLLA TYÖSKENTELEVILLÄ ON?

YRITYSVASTUU - MIKSI SINUNKIN PITÄÄ VÄLITTÄÄ SIITÄ, KUINKA YRITYKSET TOIMIVAT

TEEMA: Yritysvastuu 9

VOIVATKO TYÖNTEKIJÄT LIITTYÄ VAPAASTI AMMATTILIITTOON?

ONKO KULJETUS YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ?

Yritykset vaikuttavat miljooniin ihmisiin ja ympäristöön, ja niiden liikevaihto voi olla valtionkin budjettia suurempi. Sen vuoksi yrityksillä tulee olla erityinen sosiaalinen vastuu siitä, kuinka toiminta vaikuttaa kuluttajiin, työntekijöihin ja kaikkiin tuotantoketjun osiin.

Osa yrityksistä huolehtii yritysvastuustaan moitteetomasti: työntekijät saavat työstään reilun korvauksen, ympäristövaikutukset huomioidaan ja verot maksetaan.

Kuitenkin yritysvastuun laiminlyönnit nousevat otsikoihin aika ajoin.

Jotta liiketoiminta olisi kestävää, tulee siinä ottaa huomioon kaikille yhteiskunnille aiheutuvat seuraukset. Työolojen parantamisesta erityisesti kehitysmaissa on puhuttu paljon, mutta kokonaisvaltainen ihmisoikeusvaikutusten tarkasteleminen tuotantoketjuissa on vielä melko tuore ilmiö.

Kiinnostus yritysten ihmisoikeusvastuusta on kuitenkin kasvanut. Esimerkiksi H&M-merkin työntekijöiden työolosuhteiden kritisointi on levinnyt somessa, ja kuluttajat ovat kertoneet jopa boikotoivansa merkkiä. Kuluttajien toiminta onkin johtanut siihen, että yritykset ovat ryhtyneet parantamaan työoloja.

Samalla yritysvastuuseen kuuluu yhä tiiviimmin ympäristövaikutusten huomioiminen. Tilanteissa, joissa ilmastonmuutoksen hidastaminen ja liikevoiton tekeminen ovat ristiriidassa, voivat yritykset joutua pohtimaan omia arvojaan. Tärkeää

“Kuluttajien toiminta on johtanut siihen, että yritykset ovat ryhtyneet parantamaan työoloja.” on myös korjata tehdyt virheet maksamalla korvauksia, korjaamalla ympäristövahingot ja pyytämällä julkisesti anteeksi.

Koska yritykselle eettisesti kestävä vaihtoehto ei aina ole taloudellisesti kannattavin, on liiketoiminta tasapainoilua kestävien ja kannattavien valintojen välillä.

SAANKO TARPEEKSI TIETOA YRITYKSEN VASTUULLISUUDESTA? Yhtenä syynä siihen, että yritykset pitävät usein tärkeämpänä tulosta kuin eettisyyttä on osakeyhtiörakenne, joka voi kannustaa lyhyen aikavälin voittojen tavoitteluun. Näin tilannetta selittää Minna Halme, joka toimii vastuullisen liiketoiminnan johtamisen professorina ja Aalto yliopiston kestävän kehityksen keskuksen johtajana.

“Pitkällä aikavälillä sijoitukset esimerkiksi energiatehokkuuteen ovat järkeviä investointeja myös taloudellisesti. Kuitenkin kun halutaan nopeita voittoja ja nopeaa kasvua, menee tämä usein ristiin ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden huomioimisen kanssa”, Halme sanoo.

Osakeyhtiörakenteeseen liittyy myös omistuksen kasvottomuus. Aina ei ole selkeää tietoa siitä, kuka tai ketkä omistavat suuret yritykset, jolloin omistajat eivät välttämättä koe olevansa tilivelvollisia yrityksen toiminnasta. Samalla yksittäisen omistajan on vaikea vaikuttaa suuren yrityksen vastuullisuuteen.

Jos siis yritysten johto ja osakkeenomistajat etsivät nopeita taloudellisia voittoja, ei ihmisoikeuksien ja ympäristön huomioiminen ole ensimmäinen prioriteetti. Yritysvastuu vaatii siis toteutuakseen paitsi tiedostavia kuluttajia, myös yrityksiä ohjaavaa lainsäädäntöä.

Kuva: Ykkรถsketjuun -kampanja

TEEMA: Yritysvastuu 11 TEKSTI: Ella Lautaniemi

VASTUUTA POIS KULUTTAJILTA

YRITYSVASTUULAILLA Ykkösketjuun-kampanja vaatii tulevaa eduskuntaa säätämään yritysvastuulain. Myös Changemaker on mukana tavoittelemassa lakia, joka velvoittaisi yrityksiä vastaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kaikessa toiminnassaan.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa on määritelty niin kutsuttu huolellisuusvelvoite. Huolellisuusvelvoitteen mukaan yrityksillä tulisi olla asianmukaisia prosesseja, joiden avulla ne voivat tunnistaa, välttää ja vähentää yritystoimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Myös Suomessa kampanjoitavan yritysvastuulain päämääränä on, että yrityksiä vaaditaan noudattamaan toiminnassaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta.

Ajatuksena ei ole, että yritystoimintaan liittyvät ihmisoikeusloukkaukset pystyttäisiin täydellisesti poistamaan, mutta lain myötä kaikkien yritysten tulisi ottaa ihmisoikeudet huomioon toiminnassaan.

Yritysvastuulaki palvelisi myös kuluttajaa: kukaan tuskin haluaa laittaa rahojaan asioihin, joiden tuottaminen on loukannut ihmisoikeuksia. Kuluttajalla harvoin kuitenkaan on mahdollisuutta saada tietoa kaikkien ostamiensa tuotteiden taustoista. Yrityksiä velvoittava laki siirtäisikin vastuuta kuluttajalta yritykselle.

LAKI ASETTAISI YRITYKSET TASA-ARVOISEMPAAN ASEMAAN Ihmisoikeudet ovat tärkeitä kuluttajille, joten jo nyt useat suomalaiset yritykset valvovat toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Ihmis-

oikeuksien kunnioittaminen on kuitenkin vapaaehtoista, joten kaikki yritykset eivät sitä tee. Kansallinen lainsäädäntö takaa ihmisoikeuksien toteutumisen Suomessa, mutta useat yritykset toimivat suoraan tai välillisesti maissa, joissa kansallinen lainsäädäntö ei takaa ihmisoikeuksia kaikille.

Ykkösketjuun-kampanjan mukaan ihmisoikeuksien ohella on kyse myös kilpailukyvystä, kun suomalaisten yritysten ei tarvitse huolehtia toimintansa vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen maailmalla. Jos yritys esimerkiksi hankkii epäinhimillisissä oloissa tuotettuja raaka-aineita, se pääsee halvemmalla kuin yritys, joka huolehtii raaka-ainetuotannon työntekijöiden työoloista. Kaikkia yrityksiä velvoittava laki asettaisi suomalaiset yritykset samalle viivalle.

ALLEKIRJOITA VETOOMUS JA HAASTA MUUTKIN MUKAAN Ykkösketjuun-kampanja on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin koordinoima. Kampanjaan on lähtenyt mukaan suuri joukko kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja ja yrityksiä, muun muassa Reilu kauppa, SAK, Finlayson, Fazer, Ihmisoikeusliitto ja Paulig.

Myös yksittäiset ihmiset voivat osallistua kampanjaan allekirjoittamalla kampanjasi-

“Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on vapaaehtoista, joten kaikki yritykset eivät sitä tee.”

vulta löytyvän vetoomuksen. Kampanja sijoittuu tarkoituksella kevään eduskuntavaalien alle ja myös eduskuntavaaliehdokkaat voivat osoittaa tukensa kampanjalle. Kampanjasivulta voit tarkistaa, onko sinun ehdokkaasi jo sitoutunut kampanjaan.

Koska myös yritykset voivat olla osallistua kampanjaan, voi kuluttaja haastaa yrityksen lähtemään mukaan. Voit esimerkiksi kysyä, onko lempimyymäläsi tai lounaspaikkasi jo mukana kampanjassa ja kertoa, että asiakkaana pidät yritysvastuuta tärkeänä. Hyvistä asioista kannattaa myös viestiä eteenpäin.

Keskustele yritysvastuusta ja kampanjasta ystäviesi kanssa ja käy tykkäämässä kampanjasta sosiaalisessa mediassa.

Lisää tietoa kampanjasta löydät osoitteesta ykkosketjuun.fi

TEEMA: Yritysvastuu 12

MIKSI SUOMI ON SAATAVA MUKAAN YKKÖSKETJUUN? Palvelualojen ammattiliitto PAM haluaa varmistaa, että työtä tehdään turvallisesti ja reilusti.

“PAMilla on pitkä historia globaalissa ammattiyhdistysliikkeessä. Kansallista yritysvastuulakia tarvitaan, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä ilman pelkoa ihmisoikeusrikkomuksista”, sanoo PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Elena Gorschkow.

Tuotannon muuttuessa yhä enemmän maiden rajoja ylittäväksi yritystoiminnaksi, on hankalampaa varmistaa, että tuotantoketjussa on kaikki kunnossa.

“On luontevaa siirtää myös edunvalvonnan fokusta tämän kehityksen mukana.

Ammattiliitot voivat olla yrityksille merkittäviä kumppaneita tuotantoketjujen kartoituksessa ja toimenpiteiden toteutuksessa”, sanoo Gorschkow.

Yritysvastuulakikampanja tulee näkymään PAMin toiminnassa ennen vaaleja ja ammattiliitto pyrkii vaikuttamaan myös siihen, että asia olisi mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Kuva: Eeva Anundi

“AMMATTILIITON TYÖ ON POHJIMMILTAAN IHMISOIKEUSTYÖTÄ”

Kuva: Ykkösketjuun -kampanja

“KAMPANJAA TEHDÄÄN YHDESSÄ KAIKKIEN MUKANA OLEVIEN YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA, JA KAMPANJAKOALITION ROOLI KAMPANJAN ETEENPÄIN VIEMISESSÄ ON KORVAAMATON.” “Finnwatch on vaatinut Suomeen yritysvastuulakia jo vuosia. Käynnistimme ison julkisen kampanjan siksi, että eurooppalaisten esimerkkien ansiosta lain läpimenolle on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin”, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Ykkösketjuun-kampanja pyrkii saamaan Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjauksen ihmisoikeuksia koskevasta yritysvastuulaista. Kun tämä tavoite on saavutettu, ale-

taan tehdä vaikuttamistyötä mahdollisimman kunnianhimoisen ja toimivan lain saamiseksi.

Kampanjan koordinaattorina Finnwatchin tehtävänä on pitää kampanjakoalitio koossa ja varmistaa sisäinen tiedonkulku ja koordinointi.

“Kampanjaan on ollut helppo saada toimijoita mukaan”, kertoo Vartiala. “Suurin osa tahoista, joita pyysimme kampanjaan, lähtivät mukaan. Yritykset, järjestöt ja ammattiliitot voivat yhä osallistua kampanjaan.”

“MYÖS ME NUORET HALUAMME LUOTTAA SIIHEN, ETTEI OSTETTUJEN TUOTTEIDEN TAUSTALLA OLE LAPSITYÖVOIMAA TAI MUITA IHMISOIKEUSLOUKKAUKSIA.” kyvää some-kampanjointia. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan kampanjasuunnitteluun ja kampanjatyöpajojen ajankohdat löytyvät Changemakerin tapahtumakalenterista.

“Kaikkien lukijoiden pitäisi lähteä mukaan vaatimaan yritysvastuulakia, koska kuten kampanja tuo esiin, ihmisoikeudet ovat liian tärkeitä jätettäväksi vain yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Nyt on aika toimia sen puolesta, että yritysvastuulaki saadaan kirjattua Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan”, kannustaa Suominen.

Kuva: Jonna Sihvonen

“Yhtenä Changemakerin tavoitteena on yhdistää nuoria toimimaan ihmisoikeuksien puolesta, ja siksi olemmekin mukana Ykkösketjuun-kampanjassa. On tärkeää olla mukana vaikuttamassa siihen, että Suomeen saataisiin yritysvastuulaki, joka velvoittaisi yritykset selvittämään ihmisoikeusvaikutuksensa”, kertoo Changemakerin varapuheenjohtaja Sinituuli Suominen.

Changemakerin toiminnassa on luvassa aiheeseen liittyviä hauskoja tempauksia, eri järjestöjen kanssa toteutettavia yhteistapahtumia sekä nä-

TEEMA: Yritysvastuu 13 TEKSTI: Inka Saarela

KUVA: Ella Lautaniemi

RANA PLAZAN PERINTÖ ON VIELÄ

LUNASTAMATTA Yritysvastuu nousi uutisiin, kun bangladeshilaisessa tekstiilitehtaassa tapahtui tuhoisa onnettomuus. Uhrit odottavat kuitenkin edelleen korvauksia ja työolojen paranemista.

Kahdeksankerroksinen tehdasrakennus Rana Plaza romahti Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa huhtikuussa 2013.

Yli 1100 ihmistä kuoli ja 2500 loukkaantui.

Rana Plaza toimi monen kansainvälisen brändin alihankkijana ja siellä tehtiin esimerkiksi Benettonin ja Primarkin vaatteita.

Tehdasrakennusta ei ollut tarkoitettu teollisuuskäyttöön, joten talon rakenteet eivät kestäneet sähkögeneraattoreiden tärinää ja seiniin tuli halkeamia. Onnettomuuspäivänä työntekijät eivät halunneet mennä tehtaaseen seinässä olleen suuren halkeaman takia, mutta tehtaanjohto pakotti heidät töihin.

Vähän ennen yhdeksää aamulla rakennus sortui.

Onnettomuus kiinnitti hetkellisesti huomion työoloihin halpatuotantomaiden vaatetehtaissa.

Kansainvälinen kuluttajaliike ja YK:n työjärjestö ILO alkoivat vaatia onnettomuuden syiden kunnollista tutkintaa ja korvauksia uhreille. Kansainväliset vaatebrändit haluttiin vastuuseen. Syntyi palo- ja rakennusturvallisuussopimus Accord, jonka yli 180 vaatebrändiä on allekirjoittanut.

Accordin insinöörit aloittivat 1500 tehtaan tarkastukset Bangladeshissa ja yritykset sitoutuivat tehdasomistajien kanssa maksamaan tarvittavat korjaukset. ILO, Bangladeshin hallitus, ammattiliitot ja länsimaiset yritykset neuvottelivat korvauksista työntekijöille ja heidän omaisilleen.

Rana Plazan uhreille perustettiin myös ra-

hasto. Tehdasta käyttäneiden yritysten antamat korvaukset jäivät kuitenkin pieniksi, joten onnettomuudessa vammautuneet ja menehtyneiden omaiset eivät ole saaneet riittäviä korvauksia.

Vaikka Rana Plazan romahduksesta on kulunut viisi vuotta, ovat työolot Bangla-

deshin vaatetehtaissa yhä huonot. Työntekijöillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työolosuhteisiin, koska usein tehtaat rajoittavat työntekijöiden järjestäytymistä tai jopa kieltävät sen.

Työntekijät Bangladeshin vaatetehtaissa kertovat edelleen kohtaamastaan henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Vaatteita on tehtävä tietty kappalemäärä päivittäin ja toisinaan ompelijoilla ei ole mahdollisuutta vessataukoihin. Palkattomat ylityöt ovat yleisiä ja niistä kieltäytymisestä saattaa seurata väkivaltaa. Työtä tehdään minimipalkalla, joka ei välttämättä kata edes elinkustannuksia.

Kolmentoista euron paidasta työntekijälle jää noin kaksi senttiä.

Vaateteollisuuden ongelmat ovat todellisia, vaikka ne nousevat vain harvoin otsikoihin. Miljoonat ihmiset työskentelevät tekstiiliteollisuudessa ja heille epäinhimilliset työolot ovat arkipäivää. Suurille kansainvälisille vaateketjuille on tehtävä selväksi, että ihmisoikeuksien polkeminen ei ole hyväksyttävää.

TEEMA: Yritysvastuu 14 TEKSTI: Niina Ollanketo

KUVAT: Pixabay

EUROOPASSA KANNETAAN JO YRITYSVASTUUTA Yrityksiä vastuullistavia huolellisuusvelvoitelakeja on syntynyt jo useissa Euroopan maissa.

Tämä on tärkeä viesti Euroopan komissiolle, jolta kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet koko Euroopan unionin laajuista yritysvastuulakia.

Eurooppalainen yritysvastuulainsäädäntö on kirjavaa, ja osassa maista sitovan huolellisuuden piiriin on otettu ihmisoikeuksien lisäksi myös ympäristöriskejä. Jo olemassa olevia säädöksiä voidaan käyttää apuna myös Suomen yritysvastuulain suunnittelussa.

SVEITSI Vuonna 2018 hyväksytty kansalaisaloitteesta alkunsa saanut laki velvoittaa yritykset noudattamaan asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyen koko arvoketjussa*.

→ Ketä laki koskee?

Yrityksiä, jotka täyttävät ainakin kaksi seuraavista ehdoista: 1) työllistävät vähintään 500 henkilöä 2) toimivat korkean riskin aloilla* 3) tilikauden tase* on 35 miljoonaa € 4) tulos on vähintään 69 miljoonaa € Lain arvioidaan koskevan 10 000-15 000 yritystä.

→ Seuraamukset lain noudattamatta jättämisestä?

Yritys joutuu korvaamaan omasta ja tytäryhtiöidensä huolimattomuudesta johtuneet ruumiinvammat sekä vahingot fyysiselle koskemattomuudelle ja omaisuudelle. Yritys voi vapautua tästä vastuusta vain, jos se osoittaa noudattaneensa riittävää huolellisuutta tai olevansa kykenemätön vaikuttamaan tytäryhtiön toimintaan.

*TARKISTA TÄÄLTÄ TERMIT! ARVOKETJU:

Yritysten verkosto, jossa yritykset toimittavat erilaisia raaka-aineita tai palveluita, jotka kasvattavat tuotteen arvoa. Esimerkiksi suklaapatukkaa varten yksi kasvattaa kaakaopavut, toinen poimii ja jauhaa ne, kolmas tuottaa sokeria, neljäs kuljettaa sokerin tehtaalle, viides suunnittelee pakkauksen ja brändin.

TASE:

Mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa yrityksen tilinpäätöspäivänä.

KORKEAN RISKIN ALUE JA ALA:

Alueet, joilla väkivallan, ihmisoikeusrikkomusten ja kansalaisvapauksien rajoittamisen riskit ovat huomattavia. Korkean riskin alueita ovat myös alueet, joilla on meneillään konflikti tai järjestäytynyttä väkivaltaa, tai jotka ovat siirtymässä konfliktista rauhaan. Korkean riskin ala tarkoittaa alaa, jolla toimitaan usein korkean riskin alueilla.

TEEMA: Yritysvastuu 15

RANSKA Vuonna 2017 voimaan astunut laki velvoittaa yritykset suunnittelemaan ja julkaisemaan ”huolellisuussuunnitelman” ja toimimaan sen mukaisesti.

Suunnitelman tulee sisältää ihmisoikeus- ja ympäristöriskit, jotka liittyvät yrityksen toimintaan koko sen arvoketjussa*. YK:n ohjaavien periaatteiden inspiroima laki oli ensimmäinen, jossa yrityksille toimialasta riippumatta säädettiin velvollisuus huolehtia kaikista ihmisoikeuksista.

→ Ketä laki koskee?

Yrityksiä, jotka: 1) ovat Ranskan kaupparekisterissä 2) työllistävät suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta: a) Ranskassa 5 000 ihmistä tai b) Ranskassa ja ulkomailla yhteensä 10 000 ihmistä Arviolta laki koskee noin 150-200 yritystä.

→ Seuraamukset lain noudattamatta jättämisestä?

Lakia rikkonut yritys voi saada tuomioistuimen määräämän uhkasakon.

Yleinen vahingonkorvausvelvollisuuslaki pätee vahinkotapauksissa.

SAKSA Saksassa laki on vielä ehdotuksen tasolla. Laki velvoittaisi yritykset noudattamaan asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksiin liittyen koko arvoketjussa. Lisäksi huolellisuusvelvoitteen mukainen toiminta pitää dokumentoida. Lain on ehdotettu olevan saksalaisia yrityksiä kansainvälisesti pakottava säännös, mikä estäisi niitä hyötymästä löyhemmistä yritysvastuu- tai ihmisoikeussäädöksistä toimiessaan Saksan ulkopuolella.

→ Ketä laki koskee?

Suuryrityksiä ja yrityksiä, jotka: - toimivat korkean riskin toimialoilla tai -alueilla* tai konfliktialueilla - on rekisteröity Saksassa; tai joiden keskushallinto on Saksassa; tai joiden pääasiallinen toimipaikka on Saksassa

→ Seuraamukset lain noudattamatta jättämisestä?

Yritykselle voidaan määrätä rangaistusmaksuja tai muita rangaistuksia. Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus määrää vahingonkorvaukset.

→ Entä seuraamukset lain säntillisestä noudattamisesta?

Saksassa on suunnitteilla myös kannustimia vastuullisille yrityksille, kuten vientitukia ja julkisia hankintoja vastuullisilta yrityksiltä.

MUITA YRITYSVASTUULAKEJA: ● EU:n konfliktimineraaliasetus (2017; astuu voimaan 2020) ● Ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeva EU-direktiivi (2014; kansallinen toimeenpano Suomessa 2016) ● Ison-Britannian pakkotyö ja ihmiskauppa -laki sekä toimitusketjujen läpinäkyvyyttä koskevat säännnökset (2015) ● Alankomaiden laki lapsityötä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (ei vielä hyväksytty) ● Kalifornian toimitusketjujen läpinäkyvyyttä koskeva laki (2010) ● Yhdysvaltojen Dodd-Frank-laki (2010) Lue lisää aiheesta: Finnwatch: Laki yritysten ihmisoikeusvastuusta. Vertaileva katsaus eri maiden lakihankkeisiin ja parhaisiin käytäntöihin. (2018)

TEEMA: Yritysvastuu 16 TEKSTI: Aaro Immonen

KAUPAN ALALLA TOIVOTAAN YRITYSVASTUULAKIA Monen lähikauppa haluaa Suomeen yritysvastuulain, sillä Kesko ja S-ryhmä ovat mukana #Ykkösketjuun-kampanjassa. Kummassakin yrityksessä uskotaan yhteisten pelisääntöjen voimaan.

Ykkösketjuun-kampanjassa on mukana yli sata yritystä pienistä toimijoista monikansallisiin yrityksiin. Mukana ovat myös Suomen vähittäiskaupan suurimmat toimijat, eli Kesko ja S-ryhmä. S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen korostaa,

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen

että kampanjan tavoittelema huolellisuusvelvoite oli tärkeä syy mukaan lähtemiseen.

“Päivittäistavarakaupassa toimimme osana globaalia kauppaa ja markkinataloutta. Yritysvastuulaki toisi yhteiset pelisäännöt, jotka koskisivat kaikkia yrityksiä

niiden koosta riippumatta”, sanoo S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Molemmissa yrityksessä käytiin ennen kampanjaan mukaan lähtöä huolellisesti läpi, mitä aloite yritysvastuulaista tarkoittaa. Usean miljardin liikevaihtoa pyörittävälle yrityksille kyseessä ei ole pikkujuttu.

“Kun meitä lähestyttiin asialla, katselimme asiaa eri puolilta ja mietimme, mitä se voisi meille tarkoittaa. Päätimme sitten yhteistuumin, että voimme lähteä tähän hyvin mukaan, koska meillä on puhtaat jauhot pussissa”, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo.

Kalervo peräänkuuluttaa sitä, että yritykset pitävät huolta sekä asiakkaiden, oman henkilöstön että hankintaketjujen ihmisoikeuksista.

Myös Kesko kertoo tekevänsä hankintansa riskimaista huolellisuusvelvoitteen mukaisesti.

“Haluamme tietysti kannustaa, että muut yritykset lähtisivät toteuttamaan samaa. Minkään yrityksen ei tulisi saada minkäänlaista kilpailuetua tinkimällä ihmisoikeuksista”, Kalervo sanoo.

KULUTTAJAT KYSELEVÄT SOMESSA Keskon Matti Kalervon mukaan osa kuluttajista on hyvin kiinnostunut yritysvastuusta, kun taas toiset eivät siitä juuri välitä.

“Suorat kysymykset kuluttajilta meille ovat vähentyneet, mutta sen sijaan keskustelua käydään nykyään enemmän sosiaalisessa mediassa. Voi sanoa, että siellä on viikottain jokin keskustelu meneillään.”

Lea Rankinen sanoo suuren osan kuluttajista ajattelevan, että yrityksen pitää toimia vastuullisesti ja tarkastella toimitusketjuihin liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä. Hänen mukaansa monia kuluttajia kiinnostaa erityisesti elintarvikkeiden ja vaatteiden alkuperä.

HUOLELLISUUSVELVOITE HELPOTTAISI YHTEISTYÖTÄ S-ryhmä on vuosien aikana rakentanut malleja, joiden avulla riskialueet ja riskimaat tunnistetaan ja niissä olevien tavarantoimittajien tehtaita auditoidaan. Mallien avulla voidaan myös tarkastella ihmisoikeuksien toteutumista.

“Olemme tehneet kokonaisvaltaista ihmisoikeuksien tarkastelua koko yritystasolla – oli kyseessä sitten asiakas, henkilöstö tai tavarantoimittajat”, Lea Rankinen kertoo.

Kaikkia koskeva huolellisuusvelvoite helpottaisi Rankisen mukaan yrityksen vastuullisuustyötä. Hankintaketjut ovat usein pitkiä, joten vastuullisuuden valvonta vaatii paljon.

TEEMA: Yritysvastuu 17

Kuva: Unsplash

“Kun halutaan mennä pidemmälle ketjuissa, silloin se tarkoittaa juuri sitä, että pitää saada valtava määrä muitakin sitoutettua siihen mukaan. Emme voi tehdä sitä yksin, vaan tarvitaan myös uudenlaisia yhteistyömuotoja.”

UHANALAISET KALAT EIVÄT PÄÄDY MYYNTIIN Matti Kalervo kertoo, että myös Keskolla on tehty parikymmentä vuotta työtä vastuullisuuskysymyksissä. Yritys on vuosien aikana sitoutunut useisiin eri velvoitteisiin Kansainvälisen työjärjestön ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteista lähtien.

Periaatteet näkyvät myös valikoiman tasolla. Kymmenen vuotta sitten Kesko teki linjauksen, jonka mukaan se ota valikoimiin

WWF:n kalaoppaassa punaisella merkittyjä, uhanalaisia lajeja.

Kymmenen vuotta sitten Kesko sai myös oman vastuullisuusohjelmansa. Nyt ohjelmasta on käytössä toinen versio, ja kolmas versio tulee voimaan vuonna 2020. Sen pohjana ovat keskustelut sidosryhmien kanssa.

“Niiden jälkeen arvioimme asioiden tärkeyden suhteessa sosiaaliseen, ympäristöja taloudelliseen vaikutukseen. Löysimme aika selkeästi teemat, joista meidän tulee vastuullisuustyössämme erityisesti pitää huolta”, Kalervo kertoo.

Yritysvastuun valvonnassa tarvitaan pitkäjänteistä ja herpaantumatonta työtä.

“Esimerkiksi niin, että edellytämme kaikilta tavarantoimittajiltamme riskimaissa hyväksyttyä sosiaalisen vastuun auditointia.

Jokaisen tehtaan jokaisessa auditoinnissa sitten käydään läpi parisataa tarkistuskohtaa.”

SOPIMUKSIA EI IRTISANOTA KEVYESTI

Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo

Ihmisoikeusasioissa ilmenee toisinaan väärinkäytöksiä. Näissä tilanteissa Kesko pyrkii etsimään korjaavia toimenpiteitä yhdessä tavarantoimittajan kanssa.

“Jos tavarantoimittajan johto ei suostu yhteistyöhön, vasta siinä vaiheessa lähdetään sopimuksen irtisanomiseen. Tätä sattuu onneksi hyvin harvoin. Se on viimeinen keino, koska työntekijöiden asemaa ei taatusti paranna, jos lopetamme ostot, eli rahavirta loppuu”, Matti Kalervo sanoo.

“Usean miljardin liikevaihtoa pyörittävälle yrityksille Ykkösketjuunkampanja ei ole pikkujuttu.”

Myös S-ryhmällä on prosessinsa ongelmatilanteiden varalle.

“Jos tehdasvalvonnassa tai kansalaisjärjestöjen raporteissa tulee ilmi puutteita, teemme toimittajan kanssa suunnitelman niiden korjaamiseksi. Tämän jälkeen tehdään uusi tarkastus, jossa varmistetaan asioiden olevan kunnossa”, Lea Rankinen kertoo.

PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN Saadaanko yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia koskaan poistettua kokonaan? S-ryhmän Lea Rankisen sanoo kysymyksen olevan vaikea, sillä mukana on niin monia tekijöitä.

“Uskon, että mitä laajemmalla rintamalla ihmisoikeusriskejä tunnistetaan ja mitä enemmän siinä on toimijoita mukana, sitä paremmin tuloksia tulee.”

Matti Kalervo näkee, että yritysvastuuasioissa edetään pikkuhiljaa kohti parempaa. Maailma ei muutu yhdessä yössä.

“Käytäntö on opettanut, että pienin askelin tässä joudutaan etenemään. Kampanja yritysvastuulaista on yksi esimerkki näistä askelista.”

ÖLJYYHTIÖIDEN

VASTUU ULOTTUU ÖLJYN JÄLKEISEEN MAAILMAAN TEKSTI: Lassi Vasanen

KUVAT: Unsplash, Pixabay

Irakissa toimivilla kansainvälisillä öljy-yhtiöillä on mahdollisuus vaikuttaa maan kehitykseen myönteisesti.

Tämä kuitenkin edellyttää paitsi sidosryhmien mukaanottamista, myös valmistautumista maan talouden rakennemuutokseen.

Öljy muodostaa 65 prosenttia Irakin bruttokansantuotteesta ja lähes sata prosenttia maan viennistä ja valtion tuloista. Öljyn suuri osuus maan taloudesta selittyy osittain terrorismin vastaisella sodalla, jonka aikana terveeseen taloudelliseen kehitykseen ei ole ollut edellytyksiä. Taistelujen laannuttua Irakin öljyriippuvuus tuleekin todennäköisesti pienentymään, kun muu talous voi kasvaa.

Irak piti vuodesta 1972 alkaen öljystä tulevat rahavirrat tiukasti valtion kontrollissa.

Vielä Saddam Husseinin aikana Irakin kansallinen öljy-yhtiö oli monopoliasemassa, ja tulot virtasivat valtion kassaan. Baathistien autoritaarinen hallinto ei kuitenkaan jakanut tuloja koko yhteiskunnan kannalta rakentavasti, vaan keskittyi oman valta-asemansa vahvistamiseen.

SOTA MUUTTI RAHAVIRTOJA Irakin sota muutti asetelman perusteellisesti. Öljysektori yksityistettiin ja öljynporaus avattiin kansainväliselle kilpailulle. Yhdysvaltain johtaman liittouman miehitys mahdollisti

yksityistämisen, ja on selvää, että öljysektorin avaaminen länsimaisille öljy-yhtiöille oli hyödyllistä ennen kaikkea miehittäjävallalle.

Irakin öljyteollisuus oli Irakin sodan alkaessa vuonna 2003 aiempien sotien ja sanktioiden vuoksi vanhentunut ja tarvitsi modernisaatiota. Ulkopuolinen tietotaito ja rahoitus siis myös kehittivät Irakin öljysektoria.

VOITONJAKOA EI OLE RATKAISTU Öljysektorin yksityistämisessä puuttui visio öljytulojen jakamisesta. Vuonna 2005 hyväksytty Irakin uusi perustuslaki määritti, että Irakin öljyn omistavat kaikki irakilaiset, mutta ei tarkentanut, kuinka öljystä saatavat voitot tulisi jakaa.

Tulojen jakamista koskeva laki on ollut valmisteilla vuodesta 2007 alkaen, mutta maakuntien välisten erimielisyyksien vuoksi sen hyväksyminen on ollut vaikeaa. Tämän hetkinen säännöstö on monimutkainen kokoelma erilaisia tulkintoja, mikä ei kuitenkaan ole estänyt kansainvälisten öljy-yhtiöiden tuloa Irakiin.

Irakilla on kahdentyyppisiä sopimuksia kansainvälisten öljy-yhtiöiden kanssa. Teknisissä palvelusopimuksissa kansainvälinen

“Maan sisäiset kiistat jättävät kansainvälisille öljy-yhtiöille tilaa neuvotella eri alueiden kanssa ilman Irakin kansallista etua tavoittelevaa koordinaatiota.” öljy-yhtiö toimii toimeksiantajana alueelliselle öljy-yhtiölle siten, että toimeksiantaja kattaa kulut, ottaa taloudellisen riskin kontolleen ja saa määrätyn summan tuotettua barrelia kohti.

Tuotannon jakamissopimuksissa taas kansainvälinen yhtiö jakaa tulot ja kustannukset paikallisen toimijan kanssa. Sekä teknisten palvelusopimusten että tuotannon jakamissopimusten ohella kansainväliset öljy-yhtiöt maksavat Irakiin tuloja

TEEMA: Yritysvastuu 21 “Kansainvälisten öljy-yhtiöiden suunnitelmiin tulee sisältyä myös suunnitelma öljyn ulkopuoliselle todellisuudelle, eli sille, mitä kohdemaissa tapahtuu, kun öljyn myynti ja hinta laskevat ja yhtiöt poistuvat maasta.”

myös verotuksen muodossa. Veron suuruus on 35 prosenttia Irakissa ja 15 prosenttia kurdialueella.

ÖLJY-YHTIÖIDEN KONFLIKTISENSITIIVISYYS Irakin kaltaisissa konfliktissa elävissä valtioissa yritysten on toimittava konfliktisensitiivisesti eli vältettävä toimimasta tavoilla, jotka järkyttävät yhteiskuntaa ja ruokkivat konfliktia. OECD:n mukaan keskeinen haaste Irakissa on se, että kansainväliset öljy-yhtiöt eivät kärjistäisi poliittisia jännitteitä paikallisia yhteistyökumppaneita valitessaan ja heidän kanssaan toimiessaan. Öljymaissa konfliktisensitiivisyyteen kuuluu myös öljyn rooli strategisena luonnonvarana ja maiden voimakas riippuvuus öljytuloista. Kansainvälisten öljy-yhtiöiden yritysvastuu ulottuukin kehityspolitiikan piiriin, sillä öljyvaltioiden talous ja kehitys ovat vahvasti sidoksissa öljyteollisuuteen.

Suurimpia konfliktia aiheuttavia voimia ovat korruptio, heikko hallinto, etninen vastakkainasettelu, öljyriippuvuus ja köyhyys.

Rauhaa edistäviä tekijöitä sen sijaan ovat vahva yhteiskunnallinen osallistuminen ja eri alueiden, uskonnollisten ja etnisten ryhmien osallistaminen. Ollakseen konfliktisensitiivinen yrityksen tulee siis arvioida toiminnan vaikutuksia laajalla skaalalla.

ÖLJYTULOJEN EPÄTASAINEN JAKAUTUMINEN LISÄÄ KONFLIKTEJA Kansainväliset öljy-yhtiöt eivät ole olleet erityisen konfliktisensitiivisiä, sillä ne tekevät päätöksiä pitkälti liiketoiminnallisin perus-

tein. Yhtiöiden näkökulmasta kysymys on voitoista ja tappioista, mutta laajemmassa irakilaisessa yhteiskunnassa öljy-yhtiöiden toimilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Irakin eteläosissa köyhyys, työttömyys ja pula sähköstä ovat aiheuttaneet levottomuuksia, kun öljyrikkaan alueen asukkaat kokevat, että he eivät pääse osalliseksi alueensa öljytuloihin. Moniin asioihin, kuten korruptioon ja Irakin heikkoon hallintoon ulkopuoliset yhtiöt voivat vaikuttaa hyvin rajallisesti, mutta ne voivat usein hyötyä niistä. Maan sisäiset kiistat nimittäin jättävät kansainvälisille öljy-yhtiöille tilaa neuvotella eri alueiden kanssa ilman Irakin kansallista etua tavoittelevaa koordinaatiota.

Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat kuitenkin osallistuneet Irakin kehittymiseen myös siten, että ne ovat mahdollistaneet Irakin öljyntuotannon kaksinkertaistumisen. Vuotta 2003 edeltävästä yli kahdesta miljoonasta barrelista päivässä on päästy tämän päivän yli neljään miljoonaan barreliin päivässä.

SIDOSRYHMÄT OTETTAVA HUOMIOON Kasvanut öljyntuotanto on luonnollisesti tukenut myös irakilaisia, vaikka rehottava korruptio ja voittojen virta öljy-yhtiöiden omistajille pienentävät hyötyä ja kasvattavat kokemusta osattomuudesta. Kuten tavallista, politiikassa mielikuvat voivat vaikuttaa todellisuutta enemmän, ja usein mielikuva Irakissa onkin, että kansainväliset öljy-yhtiöt ja keskushallinto keräävät voitot omiin taskuihinsa, kun taas paikalliset asukkaat jäävät ilman. Tämän vuoksi öljy-yhtiöiden hyvän tahdon osoittaminen on ensiarvoisen tärkeää yhteiskuntarauhan edistämiseksi.

Toinen keskeinen kansainvälisten öljy-yhtiöiden kiistanalaisuus liittyy niiden sidosryhmien valintaan ja rinnakkaisten sopimusten tekemiseen. Yhtiöt ovat tehneet sopimuksia Kurdialueen ja Irakin kanssa huomioimatta sitä, että näiden välillä on epäsopua öljyalueiden hallinnasta. Tämä eskaloitui lokakuussa 2017, kun Kirkukin öljykentät vallattiin kurdeilta takaisin Irakin hallinnon hallintaan. Jotta tällaisilta ristiriidoilta voitaisiin välttyä, tulisi keskeisten sidosryhmien olla mukana päätöksenteossa.

ÖLJYN JÄLKEINEN MAAILMA Irakin keskeinen haaste on sama kuin kaikilla muillakin öljyriippuvaisilla valtioilla. Öljyn merkitys kansainvälisessä taloudessa tulee laskemaan, ja sen myötä öljy-yhtiöt joutuvat siirtämään varallisuuttaan ja liiketoimintojaan vaihtoehtoisiin tulonlähteisiin.

Ollakseen valmis globaalin talouden muutokselle Irakin on siis kyettävä monipuolistamaan talouttaan.

Kansainvälisten öljy-yhtiöiden suunnitelmiin tulee sisältyä myös suunnitelma öljyn ulkopuoliselle todellisuudelle, eli sille, mitä kohdemaissa tapahtuu, kun öljyn myynti ja hinta laskevat ja yhtiöt poistuvat maasta. Mitä riippuvaisempia kohdemaat ovat öljystä ja mitä hauraampia ne ovat muutokselle, sitä suurempi vastuu kansainvälisillä öljy-yhtiöillä on.

Kansainvälisten öljy-yhtiöiden tulee siis tukea kaikkia öljystä riippuvaisia hauraita yhteiskuntia tekemään samoja toimenpiteitä kuin ne itsekin tekevät: laajentamaan toimintaansa ja tulonlähteitään.

TEEMA: Yritysvastuu 22 TEKSTI: Anna Tykkyläinen

KUVAT: Unsplash

YRITYKSENI OSTAA VASTUULLISET KENGÄT Olen isossa helsinkiläisessä kauppakeskuksessa lauantai-iltapäivänä.

Aion selvittää kenkien ja niitä valmistavien yritysten vastuullisuutta liikkeiden myyjiltä. Tämä on - valitettavasti - ensimmäinen kerta, kun paneudun aiheeseen näin antaumuksella. Äsh! Kauppa kuhisee asiakkaita, joten minun on vaikea saada myyjän huomio.

Pohdin, pitäisikö minun tulla jonain toisena päivänä. Ei! Tämä on tärkeää. Sovitan ensin kenkäparia ja etsin sitten vapaana olevan myyjän.

“Hei, anteeksi. Missä nämä kengät on valmistettu?”

“Ne on suunniteltu Ruotsissa, valmistettu Vietnamissa.”

“Missä siellä? Millaisissa oloissa?”

Myyjä selailee papereita ja kertoo minulle varsin ympäripyöreästi tehtaiden työoloista.

Kysyn, voinko ottaa kuvan papereista, mutta niitä ei ole tarkoitettu asiakkaille. Hän suosittelee minua perehtymään yrityksen sivuilla olevaan 40-sivuiseen raporttiin. Kiitän ja jätän kauniit kengät hyllylle. En tiedä niistä vielä tarpeeksi.

“Nämä on valmistettu Portugalissa tai Espanjassa”, sanoo seuraavan liikkeen myyjä ja katoaa takahuoneeseen etsimään lisää tietoa. Taustalla soiva pop-kappale vaihtuu odotellessani toiseen samanlaiseen. Myyjiä löytyy vain kassalta ja nyt taakseni kertyy jonoa.

Huomaan pohtivani, mitä muut ajattelevat minusta. En kai vaikuta siltä, että luulen olevani parempi kuin muut? Olenko hankala? En, muistutan itseäni. Minulla on oikeus saada tietoja valmistusolosuhteista.

Sen taitaa tietää myös myyjä, joka palaa vihdoin takahuoneesta. Hän antaa minulle tulostetun paperipinkan ja sähköpostiosoitteen, johon voin ottaa yhteyttä.

“Kengät olikin valmistettu Vietnamissa, muistin väärin” “Okei, ei se mitään. Vaikeahan sitä on kaikkea muistaa” Jätän kengät hyllylle.

Kolmannessa kenkäkaupassa saan tietää, että kengät ovat valmistettu Indonesiassa. Myyjä ei osaa kertoa tarkasti tarvitsemiani lisätietoja valmistusoloista, joten jätän yhteystietoni, jotta kouluttajaksi nimetty henkilö voi ottaa minuun yhteyttä.

Myyjä kertoo, että kouluttaja on kiireinen, joten yhteydenottoa voi joutua odottamaan. Lähden tyhjin käsin liikkeestä.

Olen taas uudessa liikkeessä. Minua kehotetaan selvittämään merkin eettisyyttä soittamalla yrityksen vaihteeseen. Eräs ihastelemani kenkämerkki on kuulemma saksalainen, sen tarkemmat tiedot löytyy netistä. Heillä myydään myös yhtä kenkämerkkiä, joka suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Lisäksi toinen merkki suunnitellaan Suomessa, valmistetaan Virossa.

Viidennessä liikkeessä myyjä selaa vimmalla yrityksen nettisivuja. Hän ei meinaa aluksi löytää tietoja yrityksen vastuullisuudesta. Pohdin, kysynkö myyjiltä liian suo-

raan ja yllättäen. En kai aseta rivimyyjää ikävään tilanteeseen? Miksen ole suoraan yhteydessä yrityksen johtoon?

Myyjä löytää viimein oikean sivun. Hän kääntää minulle englannista suurpiirteisesti yrityksen periaatteita ja kehottaa minua lukemaan lisää sivuilta. Jätän kengät paikalleen ja pohdin, kuinka nopeasti aiemmin tein ostopäätökseni.

Alan uupua. Päätän suunnata kotiin - ja kotitehtäviä minulla piisaakin: pitää käydä viiden yrityksen sivulla, lukea, analysoida, soittaa vaihteeseen, lukea myyjän antamat tulosteet ja 41-sivuinen raportti.

Yritän soittaa vaihteeseen muutaman päivän kuluttua. En pääse linjoille, yritän soittaa eri numeroihin. Myöhemmin minulle soitetaan takaisin. Ystävällinen henkilö sanoo olevansa seminaarissa ja pyytää laittamaan sähköpostia. Lupaan laittaa. Suljen puhelimen. En jaksa alkaa kirjoittaa ystävällisen virallista sähköpostia. En jaksa nähdä näin paljon vaivaa, en juuri nyt. En selvittelyn, soittoyritysten, onnistuneen soiton, töiden, kotitöiden ja harrastusten jälkeen.

Kuinka moni kuluttaja näkee tämän vaivan? Jos jokainen ostopäätös vaatisi minulta näin paljon, näkisinkö vaivan? Näkisinkö tämän vaivan edes kerran, jos en kirjoittaisi tätä juttua? Haluaisin uskoa niin, mutta en ole varma.

TEEMA: Yritysvastuu 23

“Kysyn, voinko ottaa kuvan papereista, mutta niitä ei ole tarkoitettu asiakkaille.”

VAIVATTOMAMPAA VASTUULLISUUTTA?

Kuva: Canva

Valtavirtaan kuuluvien kenkäkauppojen vastuullisuuden selvittäminen vaatii liikaa kuluttajan aikaa. Se on aina pois jostain muusta. Toisaalta on mukava perehtyä kunnolla ja oppia lisää - tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole hifistelyä, vaan ainoa tapa saada tietoa vastuullisuudesta. Tarvitsemme helpompia väyliä, jotta suuremman mittakaavan ja useamman ihmisen vastuullinen kuluttaminen on edes vaihtoehto.

On myös strategia jättää kertomatta tai tehdä siitä vaikeaa: vain harvat jaksavat tai pystyvät selvittämään asioita perinpohjaisesti - muut tarvitsevat nopeasti kengät, jotka kestävät säätä.

Tarjonta vastaa kysyntää, kysyntä tarjontaa. Mitä enemmän ja suuremmalla joukolla vaadimme tietoa, sitä enemmän tietoa lopulta saamme. Jos yritysten läpinäkyvyys ja avoimuus ovat ainoa väylä saada rahaa, ne tulevat taipumaan.

Mutta kuinka pian?

TEKSTI: Angelica Saari

KUVITUS: Isto Koskinen

OLE OSA RATKAISUA, ÄLÄ ONGELMAA! Ekologinen ja kestävä kulutus voi tuntua vaikealta, mutta on parempi lähteä liikkeelle pienin askelin, kuin tuskastua omien mahdollisuuksien rajallisuudesta.

1. KUNNIOITA KIERRÄTYSTÄ Aina ei tarvitse ostaa uutta. Melkein kaikki tarvittava löytyy kirpputoreilta, Tori.fi:stä tai Facebookin Marketplacesta. Lisäksi säästät pitkän pennin, jonka voit sijoittaa unelmien toteuttamiseen!

2. LAJITTELE JÄTTEET Eri jätelajit, kuten biojäte, lasi, metalli, kartonki ja paperi, kannattaa lajitella omiin astioihin. Vaarallisen jätteen voi viedä erilliseen kierrätykseen. Oman kunnan vaarallisten jätteiden keräyspaikat voit katsoa kierratys.info -karttapalvelusta. Nykyään myös muovin kierrättäminen on mahdollista. Muovinkeräyspisteet löydät osoitteesta: rinkiin.fi/kotitalouksille

3. VAIHDA MUOVIPUSSISTA KANGASKASSIIN Jätä turhat muovipussit kaupan hyllyyn ja pakkaa ostokset kangaskassiin. Kannattaa myös miettiä, mitkä tuotteet todella tarvitsevat muovipussia: jos ostat yhden paprikan, et tarvitse sille pussia. Useimpien ruokakauppojen hedelmäosastolla myydään myös kestopusseja, joihin voit pakata hedelmät ja vihannekset yhä uudelleen. Muovin kulutusta voit vähentää myös vaikkapa vaihtamalla muovisen hammasharjan bambuiseen.

4. KORVAA ELÄINPERÄISIÄ TUOTTEITA KASVIPERÄISILLÄ Vegaaninen ruoka voi olla aivan yhtä monipuolista kuin muutkin ruokavaliot. Koko ruokavaliota ei kuitenkaan tarvitse laittaa kerralla remonttiin, vaan voit kokeilla uusia ruokia vähitellen: mitä jos ensi kerralla kaupassa ostaisit kaura- tai riisimaitoa? Herkullisia kasvisruokareseptejä löytyy muun muassa Vegaaniliiton sivuilta ja blogeista. Tietoa kasvissyönnistä löydät seuraavilta sivuilta; vegaaniliitto.fi, oikeuttaelaimille.fi

5. KYSY, KYSEENALAISTA JA VAIKUTA! Kuluttajana sinulla on mahdollisuus valita ja vaatia ekologisesti kestävämpiä ja eettisiä tuotteita ja palveluita. Harkitse siis millaisen yrityksen tuotteita ostat. Viesti yrityksille kiinnostuksestasi vastuullisiin tuotteisiin esimerkiksi kyselemällä tuotteiden alkuperästä ja tuotantoketjusta niin ruokakaupassa kuin kännykkäostoksillakin. Voit myös lähettää palautetta lähikaupalle esimerkiksi toiveesta saada valikoimaan enemmän suomalaisia satokausikasviksia tai Reilun kaupan tuotteita.

Puheenvuoro 25

TAHTOMATTAAN SANKARI Keskustelin eräänä iltana ystäväni kanssa sankaruudesta. Hän kertoi kärsivänsä suurista median luomista paineista, sillä hän on itse julkisuudessa. Nuo paineet kietoutuivat hänen mielestään hänestä rakennettuun sankarimyyttiin.

Ystäväni tunsi, että media esittää hänet suurista vaikeuksista selviytyneenä menestyjänä, jolla menee nyt erittäin hyvin. Hän kuitenkin kertoi tuntevansa ahdistusta siitä, että hänet esitetään tällaisessa valossa. Hän kokee painetta siitä, että hänen pitäisi olla esikuva, vaikka elämä on vieläkin suurta taistelua.

Hän ei halua olla uhri, eikä myöskään sankari ja selviytyjä – vaan ihminen, joka on selviytymässä aikaisemmista vaikeista kokemuksistaan.

Media kuhisee selviytymistarinoita, joiden päähenkilö on selviytynyt koettelemuksistaan menestyjänä. Mediassa ihmisen elämä on kuin tarina. Toki jokainen luonnollisesti pyrkii jäsentämään elämäänsä tarinaksi ja etsimään tapahtumille syitä ja seurauksia. Jokainen myös rakentaa omaa identiteettiään täl-

laisella tarinallistamisella. Mutta elämä ei ole kuitenkaan vain tarina tai juonellinen kokonaisuus, vaan elämä on elämä.

Kaikille asioille ja tapahtumille ei välttämättä ole syitä. Joskus asiat vain tapahtuvat. Median menestystarinoiden kautta saattaa kuitenkin saada helposti käsityksen, että jossain kohtaa elämää jokaiselle tapahtuu merkittävä käännekohta, jonka jälkeen vaikea elämä muuttuu automaattisesti menestystarinaksi.

Media tuottaa meille selkeitä mielikuvia siitä, mitä elämän pitäisi olla. Oma elämänikin olisi voinut olla helpompaa, jos olisin jo varhain ymmärtänyt, että elämäni on elämää eikä menestystarina.

Ei siis ole hyvä, että yksilö esitetään mediassa pelkästään suurena sankarina ja menestyjänä. Journalistina minulla on valta ja vastuu siitä, kuinka esitän ihmiset ja heidän elämäntarinansa lukijoille. Journalistin valta suorastaan hirvittää.

Mutta samanaikaisesti vastuun kantaminen on myös palkitsevaa, sillä saan purkaa yhteiskuntamme uskomuksia ja stereotypioita.

Kaisu Kinnunen Kirjoittaja on intohimoinen ihmisoikeuksien tutkija ja puolustaja, kirjallisuuden ja rescue-koirien rakastaja ja rap-musiikin, metsän ja meren ystävä.

“Media kuhisee selviytymistarinoita, joiden päähenkilö on selviytynyt koettelemuksistaan menestyjänä.”

26 TEKSTI: Martta Kaskinen

ONKO JÄRJESTÖJEN KEHITYSMAAKUVASTOLLE

VAIHTOEHTOA? Järjestöt tarjoavat meille kuvia lapsista repaleisissa vaatteissa, raskaana olevista tytöistä ja naisista pelloilla raskaassa työssä.

Nämä surulliset tarinat kehittyvän maailman tilasta havahduttavat ihmiset lahjoittamaan mutta jakavat samalla maailmaa kahtia.

Suomen hallitus ilmoitti vuonna 2015, että kehitysyhteistyön määrärahoja vähennettäisiin vuodesta 2016 alkaen 200 miljoonalla eurolla koko hallituskauden ajan. Leikkaukset ovat ajaneet kehitysyhteistyöjärjestöt tavoittelemaan yksityishenkilöiden lahjoituksia menetelmillä, jotka eivät ole täysin ongelmattomia.

Järjestöjen tekemää työtä tarvitaan, ja niiden tukeminen on tärkeää. Varainhankinnassa käytetyt yksipuoliset tarinat kehittyvästä maailmasta tuovat kuitenkin toisenlaisia ongelmia. Ne luovat ja ylläpitävät yksinkertaista mielikuvaa kahtiajakautuneesta maailmasta: kehittyvissä maissa asuvat eivät osaa auttaa itseään vaan tarvitsevat apuamme, kun taas meillä länsimaalaisilla on kyky ja valta auttaa heitä.

Retoriset keinot, joissa “sinä voit antaa hänelle elämän lähettämällä tekstiviestin tähän numeroon”, korostavat yksilötason valta-asetelmaa. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Meillä täällä Suomessa ei ole yksilötasolla kovinkaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa globaaliin eriarvoisuuteen, joka on pitkälti kytköksissä kansainväliseen talouspolitiikkaan. Ongelmien ja niiden ratkaisujen asettaminen näennäisesti yksilötasolle yksinkertaistaa sekä epäpolitisoi hyvinkin poliittisia rakenteita.

KOLONIAALISIA MIELIKUVIA Otetaanpa askel laajempaan mittakaavaan.

Akateemikot puhuvat post-koloniaalista lähestymistavasta, jonka mukaan siirtomaa-

valta-ajan valta-asetelma ei päättynyt siirtomaavaltojen itsenäistymiseen 1960-luvulta eteenpäin. Tässä koloniaalisessa valta-asetelmassa niin kutsuttu globaali pohjoinen on hierarkiassa korkeammalla kuin niin kutsuttu globaali etelä – niin poliittisesti, taloudellisesti, kuin mielikuvien tasollakin.

Mielikuvien merkitys voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta post-koloniaalisten ajattelijoiden mukaan niillä on paljonkin valtaa.

Mielikuvat auttavat jäsentämään ja ymmärtämään maailmaa ja omaa asemaamme suhteessa muihin. Kuva kärsimyksestä yhdistettynä tarinaan, jossa me voimme pienen lahjoituksen avulla lopettaa tuon kärsimyksen, luo voimakkaan mielikuvan “meidän” vallastamme suhteessa “heihin”.

Tämä mielikuva ei valta-asetelmaltaan ole

27

Kuva: Sofia Perhomaa

28

kovin kaukana koloniaalisen ajan “valkoisen miehen taakasta”, jolla tarkoitettiin eurooppalaisten velvollisuutta sivistää “villejä” afrikkalaisia.

Koloniaaliset mielikuvat ovat yksi tapa ylläpitää maailman eriarvoisuutta. Niin kauan kuin “me” kuvittelemme olevamme “heidän” yläpuolellaan, on epätasa-arvo syvällä kulttuurin rakenteissa. Hyvä tarkoitusperä ei tätä epätasa-arvoa lievennä. Jos hyvän tekeminen tapahtuu sen kustannuksella, että säälimällä kuvittelen itseni voimakkaammaksi ja kykenevämmäksi ihmiseksi kuin hän, jota haluan auttaa, tapahtuu hyvän tekeminen epäoikeudenmukaisuudella ratsastaen. Siksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten globaaleista ongelmista viestitään.

JÄRJESTÖILLÄ VAIHTOEHDOT VÄHISSÄ Vika ei yleensä kuitenkaan ole siinä, etteivätkö järjestöt olisi tietoisia tämän yksinkertaistavan tarinan ongelmallisuudesta. Vika on siinä, ettei niillä ole vaihtoehtoja. Kun

julkista rahoitusta leikataan, on järjestöjen myytävä toimintansa tarvetta suurelle yleisölle lahjoitusten toivossa.

Ja kyllähän nykyisenlainen järjestökuvasto myy. Lahjoittaja voi tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi, kun hän hyvin pienellä

malla elintasolla, kuin me suomalaisetkin: keskiluokkaista kaupunkielämää ulkomaanlomineen ja opiskelijabileineen.

“Ongelmien ja niiden ratkaisujen asettaminen näennäisesti yksilötasolle yksinkertaistaa sekä epäpolitisoi hyvinkin poliittisia rakenteita.”

Monet ovatkin kritisoineet yksipuolista mediakuvastoa Afrikasta, ja esimerkiksi Instagramista löytyy yli 20 tuhatta kuvaa merkinnällä #theafricathemedianevershowsyou, eli Afrikka, jota media ei ikinä näytä.

Ruandalainen sisustusmuotoilu tai Nigerian muotiviikot eivät ylitä suomalaisten lehtien uutiskynnystä, mutta AIDS, korruptio ja yksittäiset hyväntekijät kyllä ylittävät.

Silloin tällöin mediassa toki käydään keskustelua siitä, että uutisointi kehitysmaista on kovin negatiivista. Keskustelussa keskitytään kuitenkin yleensä siihen, että kehitysmaista tulisi kertoa enemmän positiivisen kehityksen tarinoita, vaikkapa lapsikuolleisuuden vähenemisestä. Tällainenkaan uutisointi ei ole täysin positiivista, sillä se korostaa lähtötason kurjuutta kehitysmaissa. Yhdistettiin Afrikka sitten

vaivalla kuulee auttavansa kaukana olevia, apua tarvitsevia ihmisiä. Tuntuu kivemmalta kuulla olevansa tarinan sankari, kuin että lahjoitus hukkuu monimutkaisen ja kasvottoman koneiston pyörteisiin.

Tasa-arvon toteutumisen kannalta olisi kuitenkin parempi, että näkisimme myös toista puolta niin sanotuista kehitysmaista.

Yhä useampi afrikkalainen elää melko sa-

YKSIPUOLISET TARINAT RUOKKIVAT RASISMIA

29

Kuvituskuvat ovat löytyneet ilmaisesta kuvapankista Africa-hakusanalla. Vaikka 40 prosenttia afrikkalaisista asuu kaupungeissa, ovat lähes kaikki kuvat maaseudulta. Kehitysmaista käyttämämme kuvasto on siis vääristynyttä kaikkialla, mikä vääristää myös mielikuviamme.

lapsikuolleisuuteen tai sen vähenemiseen, liitetään manner synkkään mielikuvaan kuolleista lapsista.

Nigerialainen kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie on puhunut yksipuolisen tarinan vaarasta. Kun länsimaalaiset kuulevat vain katastrofi- tai selviytymistarinoita Afrikasta, ovat heidän ennakkoluulonsa afrikkalaisia kohtaan vähätteleviä, sääliviä – ja koloniaalisia. Yksipuoliset tarinat ruokkivat rasismia, kun esimerkiksi tarinat Afrikan lapsiäideistä ja -avioliitoista ylläpitävät mielikuvaa afrikkalaisista miehistä raiskaajina tai naisia alistavina. Afrikkalaisen feminismin voittoja ei samalla tavoin hehkuteta, eikä varsinkaan miesten osallistumista tasa-arvotyöhön.

JULKINEN RAHOITUS MAHDOLLISTAISI MONIPUOLISEMPIA TARINOITA Olisi kuitenkin paljon pyydetty kehitysyhteistyöjärjestöiltä näyttää kehitysmaiden vaurautta, kehityksen omatoimisuutta ja länsimaalaislähtöisen kehitystyön tarpeen

vähenemistä. Rahoitustarve ei nimittäin ole vähentynyt, vaikka työn sisältö muuttuukin. Se, että yhä useampi tyttö aloittaa peruskoulun on edistystä, mutta harva tyttö käy peruskoulun loppuun saakka. Niin kauan, kuin rahoitusta tarvitaan ja se tulee pääosin yksityisiltä lahjoittajilta tai yrityksiltä, on vain luonnollista ja markkinatalouden logiikan mukaista, että järjestöt tukeutuvat “mikä parhaiten myy” -vetoiseen markkinointiin.

Sen sijaan voitaisiin kysyä, pitäisikö kehitysyhteistyön ylipäätään tukeutua yksityishenkilöiden sääliin? Vai olisiko sittenkin parempi, että valtio rahoittaisi järjestöjen toimintaa, jolloin järjestöt voisivat keskittyä viestimään suomalaisille kehitysmaiden realiteeteista monipuolisemmin, unohtaen köyhyysmarkkinoinnin?

SUOMESTAKAAN EI HALUTA KERTOA YKSIPUOLISTA TARINAA Monipuolisemmat tarinat Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta voisivat haastaa rasistisia

mielikuvia, luoda uudenlaista kiinnostusta näitä alueita kohtaan, ja rikkoa koloniaalisia valtarakenteita kielen ja kulttuurin tasolla.

Näin myös voitaisiin kuunnella, mitä ihmiset haluavat kotimaistaan kerrottavan. Mekään tuskin haluaisimme, että kaikki kansainvälinen uutisointi Suomesta koskisi leipäjonoja tai Jari Aarniota.

Tarinoiden monipuolistaminen ei tarkoita, etteivätkö köyhyys ja ihmisoikeusrikkomukset ole todellinen ongelma monessa kehittyvässä maassa. Samoin se, että Suomen kansainvälinen maine keskittyy hyvän koulujärjestelmän tarinaan, ei poista täältä tarinaa leipäjonoista eikä huumepoliisin korruptiosta.

Kehitysyhteistyöjärjestöt tekevät tärkeää työtä epätasa-arvon ja köyhyyden poistamiseksi, ja työnsarkaa löytyy. On kuitenkin muistettava, ettei se, mitä meille kerrotaan, ole koko totuus. Mielikuvissa on valtaa, sillä ne rakentavat kulttuurisia asenteita ja ennakkoluuloja. Vain laajentamalla näkökenttäämme ja kuuntelemalla erilaisia tarinoita voimme nähdä maailman tasa-arvoisempana paikkana.

31 TEKSTI: Sofia Marin

CHILESSÄ FEMINISTINEN TUULI TUIVERTAA

Chilessä opiskelijat ovat nousseet vastustamaan seksuaalista häirintää valtaamalla yliopistoja. Universidad de Chilen SESEGEN Ciencias -ryhmä tarjoaa tukea häirintää kohtaaville opiskelijoille. Ryhmän tavoitteena on tehdä yliopistosta turvallinen ja tasa-arvoinen opiskelupaikka.

Tuoleja roikkumassa yliopiston kampuksen sisäpihan aidassa. Patsaita, joiden suut on peitetty huiveilla. Lakanoita ripustettuna yliopiston ulkoseinässä. ”Vaikka käytän hametta, sinulla ei ole oikeutta raiskata minua”, lukee yhdessä. Yliopiston dekaanit, professorit ja muu henkilökunta on häädetty työpaikaltaan.

Opetustoiminta on keskeytetty. Pääoven yllä on musta lakana, johon on kirjoitettu valkoisella spray-maalilla: ”Vallattu”. Chileläisessä yliopistossa on meneillään feministinen valtaus.

Yliopisto-opiskelijat ovat kyllästyneitä seksismiin opinahjoissaan, ja ovat yrittäneet saada ääntänsä kuulluksi valtaamalla yliopistoja.

Jotkut valtaukset ovat alkaneet yksittäisestä häirintä- tai hyväksikäyttötapauksesta, toiset taas syntyvät yleiseen tilanteeseen turhautumisesta.

Valtausten tavoitteet ovat kuitenkin aina samat: seksismivapaa koulutus ja rangaistukset seksuaalirikoksia tehneille. Opiskelijoiden mukaan ilmoituksia häirinnästä ei käsitellä asianmukaisella tavalla, ja yliopisto peittelee häirintätapauksia.

Valtauksien aikana mielenosoittajat majoittuvat yliopistolla ja pitävät kampu-

saluetta hallinnassaan yötä päivää. Osallistujat kokoontuvat viikottain kokoukseen, jossa päätetään jokaisen valtaukseen osallistuvan työtehtävät ja työvuorot: kuka siivoaa, kuka laittaa ruokaa, kuka pitää järjestystä yllä ja kuka hoitaa viestintää.

Asioista keskustellaan ja päätökset tehdään äänestämällä. Valtauksen jatkostakin äänestetään netin kautta joka viikko.

VAHVAT SUKUPUOLIROOLIT Chilen yhteiskunnassa on edelleen vallalla vahvat sukupuoliroolit. On yleistä, että naisten oletetaan olevan vastuussa kodin- sekä lastenhoidosta ja miestä pidetään perheen päänä. Katolinen kirkko on osaltaan vaikuttanut siihen, että monella chileläisellä on hyvin konservatiiviset arvot.

Yliopistovaltauksien aikana opiskelijat järjestävät keskustelutilaisuuksia naisten asemasta ja oikeuksista. Tilaisuuksissa pohditaan myös, miten miehet voisivat omalta osaltaan edesauttaa yhteiskunnallista muutosta naisten tasa-arvoisten oikeuksien saavuttamiseksi.

FEMINISMIN AALTO Yhteiskunnallinen liikehdintä naisten oikeuksien puolesta on ollut viime vuosina pinnalla Chilessä. Voidaan puhua feministisestä aallosta, joka on syntynyt sekä sisäisten että ulkoisten vaikutteiden seurauksena. Sisäisistä vaikutteista yksi näkyvin ovat yliopistoissa ilmi tullut häirintä.

Myös muualla maailmassa noussut keskustelu naisten oikeuksista ja seksuaalisesta häirinnästä on edesauttanut huomion saattamista siihen, mitä chileläiset naiset joutuvat kokemaan. #MeToo:n kaltaiset kampanjat ovat toimineet tällaisina ulkoisina vaikutteina.

Latinalaisen Amerikan maissa eniten näkyvyyttä on saanut Argentiinasta lähtöisin oleva kampanja #NiUnaMenos (suomeksi: ”Ei yhtään naista vähemmän”), joka syntyi vastalauseeksi Argentiinaa ja koko maanosaa kuormittaneille naismurhille.

HALLITUKSELTA VAADITAAN TOIMIA Vuonna 2018 Chilen kaduilla on ollut erityisen paljon feministisiä mielenosoituksia. Kaupunkien kaduilla on ollut suuria naisjoukkoja, joista osa protestoi huppu päässä, ilman paitaa. Heidän kylteissään ja banderolleissaan on lukenut esimerkiksi: ”Sovinistista väkivaltaa vastaan”, ”Seksismi pois koulujärjestelmästä” ja ”Ei tarkoittaa

32

CHILELÄISISTÄ NAISISTA...

30 % on kokenut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

39 % on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana.

Lähde: Activa Research, Worldwide Independent Network of Market Research, 2018

Chilen rikoslaki ei sisällä käsitettä seksuaalinen häirintä. Laki tunnistaa ainoastaan seksuaalisen väkivallan. Työlainsäädäntö puolestaan on tunnistanut seksuaalisen häirinnän vuodesta 2005 lähtien.

33

ei”. Mielenosoittajat vaativat, että hallitus ja instituutiot alkavat toimiin seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi.

Hallitus on tunnustanut tarpeen sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäville toimille. Presidentti Sebastián Piñera allekirjoitti toukokuussa perustuslakiuudistuksen, jonka mukaan hallitus sitoutuu edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja takaamaan yhtäläiset oikeudet molempien sukupuolten edustajille. Konkreettisina tavoitteina ovat esimerkiksi saada lisää naisia johtoasemiin työelämässä, luoda toimiva rangaistusjärjestelmä parisuhdeväkivallalle ja tasapäistää miesten ja naisten terveysvakuutusten hinnat.

YLIOPISTON AKTIVISTIT NAISTEN ASEMAA PARANTAMASSA Chilen vanhimmassa yliopistossa, Universidad de Chilessä, toimii opiskelijoiden feministinen ryhmä SESEGEN Ciencias, eli Luonnontieteiden tiedekunnan gender-sihteeristö. Ryhmän jäsenet tarkkailevat naisten asemaa yliopistossa ja tarjoavat apua seksuaalisen häirinnän tai seksuaalirikosten uhriksi joutuneille. Tavoitteena on seksuaalisen häirinnän ja naisten kokeman syrjinnän poistaminen yliopistomaailmasta.

SESEGEN:in jäsenmäärä on vaihdellut, mutta tällä hetkellä jäseniä on kuusi. Kolme jäsentä, kemian opiskelija Natalia sekä biologianopiskelijat Catalina ja Angie tekevät tiedekunnassaan valistustyötä naisten aseman parantamiseksi. ”Kerromme naisten asemasta tiedemaailmassa yhdistäen siihen feministisen näkökulman. Järjestämme foorumeita, keskustelutilaisuuksia ja muita aktiviteetteja”, naiset sanovat.

YLIOPISTO OLLUT HALUTON TUTKIMAAN HÄIRINTÄTAPAUKSIA SESEGEN perustettiin vuonna 2016 naispuolisen maisteriopiskelijan kokeman seksuaalisen häirinnän seurauksena. Opiskelija

teki rikosilmoituksen, kun yliopiston työntekijä häiritsi häntä seksuaalisesti. Natalia, Catalina ja Angie kertovat, että yliopiston työntekijät eivät aluksi halunneet edes tutkia tapausta, ja häirinnän uhria puolustavien opiskelutovereiden oli mentävä yliopiston Gender-osaston puheille.

Viranomaiset sekä osa opiskelijoista kohtelivat rikosilmoituksen tekijää asiattomalla tavalla; opiskelijan kertomusta tapahtuneesta epäiltiin ja häntä uhkailtiin

“Opiskelijoiden mukaan ilmoituksia häirinnästä ei käsitellä asianmukaisella tavalla, ja yliopisto peittelee häirintätapauksia.” väkivallalla. Tapahtuma osoitti, että naisten oikeuksia puolustavalle järjestölle on tarvetta. Näin syntyi SESEGEN. Tapahtuneen jälkeen myös monista muista seksuaalisen häirinnän tai väkivallan tapauksista on tehty rikosilmoitus. SESEGEN:in toiminta ei kuitenkaan ole ollut yksinkertaista; ryhmän jäseniä on uhkailtu heidän puolustaessaan uhreja.

HÄIRINNÄN VUOKSI JÄTETÄÄN JOPA OPINTOJA KESKEN Naiset kertovat jakaneensa pamfletteja, joissa ilmoitettiin yliopiston työntekijän olevan rikostutkinnan alaisena seksuaalisesta häirinnästä. Rangaistuksena lehtisten levittämisestä he saivat porttikiellon kouluunsa. Vielä tähänkään päivään mennessä tutkinnan tuloksesta ei ole annettu virallista vastausta uhrille. Jotain saatiin kuitenkin aikaiseksi, sillä häirintään syyllistynyt työntekijä ei ole enää yliopistolla töissä, naiset kertovat.

Natalia, Catalina ja Angie tekevät töitä, jotta naiset voisivat opiskella yliopistossa rauhassa ja turvallisesti. Yliopisto olisi sellainen paikka, jossa naisille taataan koskemattomuus, ja sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu. Tavoitteena on, että oikeus toteutuu opiskelijoiden kohdatessa seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.

“Tällä hetkellä yliopisto ei valitettavasti ole tällainen, vaan joukossa on seksuaalista häirintää tai väkivaltaa harjoittavia henkilöitä, joita ei karkoiteta yliopistosta eivätkä he saa rangaistuksia. Tämän seurauksena jotkut naisopiskelijat jopa jättävät opintonsa kesken”, ryhmän jäsenet kertovat.

PUUTTEELLINEN OIKEUSJÄRJESTELMÄ Sekä SESEGENin edustajien että monien yliopistovaltauksiin osallistuvien mielestä Chilessä ei ole toimivaa järjestelmää naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Kohdatessaan väkivaltaa naiset voivat tehdä rikosilmoituksen, mutta oikeuden toteutumisesta ei ole takeita. Viranomaisilla ja päättäjillä ei ole halua saada aikaan Chilen tarvitsemaa kulttuurista muutosta.

SEGESENin edustajat myös painottavat, etteivät chileläiset naiset myöskään voi luottaa siihen, että oikeusjärjestelmä turvaisi heidän oikeutensa. Esimerkiksi raiskaajat saavat lievän rangaistuksen tai jäävät jopa vapaiksi. Yhteiskunnan ongelmana on, että miesten naisiin kohdistama väkivalta nähdään usein arkipäiväisenä ja normaalina asiana.

Positiivisena kehityksenä SESEGENin jäsenet mainitsevat feministisen liikehdinnän lisääntymisen viimeisen vuoden aikana.

Yliopisto-opiskelijat ovat kokoontuneet yhteen kertomaan avoimesti kokemuksistaan ja vaatimaan tasa-arvoista ja kunnioittavaa kohtelua. He toivovat feministiryhmien viestin tavoittavan mahdollisimman monet, jotta Chilen naiset jonain päivänä voisivat nauttia miesten kanssa tasa-arvoisesta asemasta ja kohtelusta.

34 TEKSTI: Maija Luhtasela

KUVAT: Aino Luhtasela

INTIAN PUHTAUSPERINNE VAUHDITTAA YMPÄRISTÖNSUOJELUA Matka Intiaan opetti, kuinka puhtaus liittyy paitsi pyhyyteen, myös yhteiskunnan järjestykseen. Maan nuori sukupolvi edistää ympäristönsuojelua, ja siksi muovipussin saattaa saada kaupasta vain sateella.

35

Intiassa on joki, joka virtaa koko maan halki.

Ganges-joesta kertovan myytin mukaan joki laskeutui maahan Siva-jumalan hiuksia pitkin, jotta se ei tuhoutuisi maan voimasta. Yhtä kauan kuin joki on ollut olemassa, on siinä puhdistautuminen ollut tärkeä uskonnollinen riitti intialaisille. Länsimaalaisille joki on kuitenkin epäpuhdas, sillä se on täynnä likaa – bakteereita, ilmasta leviäviä saasteita ja roskia. Kun matkustin viime kesänä Intiassa, pysähdyin pohtimaan, kuinka pyhyyteen ja luontoon liittyvä kolmas elementti, puhtaus, piirtyy modernissa Intiassa.

Kun katsomme karttaa, Ganges virtaa vain Pohjois-Intiassa. Hindulaisuudessa on kuitenkin ajattelutapa, jonka mukaan pyhillä asioilla voi olla duplikaatteja – pyhän veden virkaa toimittavat kaikki Intian joet. Pyhyyden läsnäolo läpäisee siis koko Intian luonnon. Hindulaisuuden yhteys veteen on syvä ja paikalliset pyhät kirjat ovat täynnä vertauskuvia luonnon ja pyhän yhteydestä. Hindulaisuuden pyhissä kirjoituksissa yksi teemoista onkin grihya sutrasssa esitetty puhtaus. Puhtaus on yksi pyhistä riiteistä kaikissa maailmanuskonnoissa. Puhtausriittien muodostaminen on ollut välttämätöntä aiempina aikoina, kun uskonnon normit ovat määrittäneet laajasti muutakin elämää.

LIKA ON AINETTA VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA Vietin matkani trooppisessa Etelä-Intian Keralassa tehden havaintoja siitä, kuinka puhtauden ja pyhän yhteys vaikuttaa intialaisten jokapäiväisessä elämässä.

Talossa, jossa majoituin, sammutettiin illan hämärtyessä kaikki valot. Perheen äiti sytytti pienen rukouslampun, jonka kanssa hän liikkui huoneesta toiseen rukoillen. Tätä ennen kuitenkin oli tärkeää peseytyä – rukoushetki jätetään ennemmin välistä kuin toteutetaan likaisena. Hän kertoi: ”Käyn suihkussa ennen rukoilemista, sillä haluan osoittaa puhtaudella kunnioitusta jumalia kohtaan.”

Antropologian klassikkotutkija, Mary Douglasin mukaan ”lika on ainetta väärässä paikassa”.

Länsimaissa puhtaus tarkoittaa bakteerittomuutta – täysin bakteeriton on absoluuttisesti

puhdas. Tämä lääketieteen näkemys ei ota huomioon sitä, että puhtaus ja moraali ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa sekä aikaan ja paikkaan. Douglasin mukaan siivoamisen, pesemisen, kuuraamisen ja järjestelemisen takana ei ole niinkään bakteerikammo ja pelko sairastumista vaan huoli yhteiskunnan rakenteesta ja sen järjestyksestä. Intialaisessa kulttuurissa puhtauden tavat, peseytyminen, kierrätys ja hygienia, eroavat länsimaalaisesta, mutta se ei tarkoita epähygieenisyyttä. Jo ensimmäisenä reissupäivinä Intiassa huomaa, kuinka oikea käsi on ruoka- ja käyttökäsi ja vasenta kättä käytetään vain peseytymiseen kylpyhuoneessa.

PUHTAUSKÄSITYKSET OSANA ARKEA Turistin katseeni kiinnittyi ensin likaisiin tienvarsiin, mutta päivien ja viikkojen kuluessa tienvarsilla näkyi myös siivoajia – roskia poimittiin jatkuvasti.

Puhtaus ja luonnon läheisyys sitoutuvat tiiviisti intialaiseen arkeen, jonka avulla nykyinen ja tulevat sukupolvet suunnistavat eteenpäin.

Intialaisten uskonto ei ole vain fiktiota tai sankaritarinoita, vaan osa elävää kulttuuriperintöä, joka sopeutuu modernin maailman haasteisiin.

Vaikka Gangesin puhtausongelma ja Delhin saastepilvet ovat todellisia haasteita Intiassa, on maa täynnä näitä ongelmia ratkaisemaan kykeneviä ihmisiä.

Eräänä iltapäivänä meidät oli kutsuttu ystäväni naapuriin teelle. Höyryävä chai kaadettiin kuppiin pöydälle, jonka suojana oli sanomalehti.

Sanomalehti kiinnitti huomioni, sillä siinä oli suuri punainen pullo ja nuolista muodostettu tuttu kierrätysmerkin logo. Pyysin ystävää kääntämään tekstin. ”Siinä käsitellään hallituksen pyrkimystä vähentää muovijätteen määrää.”

Seuraavana päivänä ajoimme kaatosateessa kauppaan. Koska olimme liikkeellä moottoripyörällä eikä säilytystilaa ollut, pyysimme muovikassia, jotta ostokset pysyisivät kuivana.

Viaton kysymys aiheutti lavertelun, jonka aikana myyjä kertoi, että myös Keralassa poliitikot ovat kieltäneet muovipussien jakamisen ilmastosyistä. Sateesta johtuen saimme kuitenkin muovikassin, joka suojasi herkät elintarvikkeet.

“Pyhyyden läsnäolo läpäisee koko Intian luonnon ja yhteiskunnan. ”

36

SAASTEONGELMAA RATKAISEMASSA INTIAN Y-SUKUPOLVI Ympäristön saasteongelmia on ratkaisemassa sukupolvi, jonka tavoitteena on saastevapaa Intia. Intia on valtavassa murroksessa niin talouden, yhteiskunnallisen kehityksen kuin teknologian ja median suhteen. Intian pääministerin Modin hallitus onkin useiden esimerkkien mukaan sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Esimerkiksi maahan on valmistunut maailman suurin aurinkoenergialaitos ja maan tavoitteena on olla maailman kolmanneksi suurin energiatuottaja. Murroksen tekijänä

on nykyinen nuori y-sukupolvi. Työorientoituneet nuoret haluavat ennen kaikkea menestyä työelämässä ja olla osa nyt vapautuneen, mutta pitkään imperialistien kahleissa olleen, maansa talouskasvua.

Intian itsenäinen taival on kuitenkin nuori, sillä maa vietti viime vuonna vasta 70. itsenäisyyspäiväänsä. Keralassa moni harmaatukkainen ihminen on syntynyt brittihallinnon aikana ja kolonialismin muisto on edelleen elossa. Se näkyy myös länsimaisessa tavassa nähdä Intia paitsi kaoottisena, myös likaisena. On totta, että kierrätyksen organisointi on ehdottomasti yksi modernisoituvan intialaisen yhteiskunnan haasteista.

Ennen kuin yhteiskunta järjestää mahdolli-

“Ympäristön saasteongelmia on ratkaisemassa sukupolvi, jonka tavoitteena on saastevapaa Intia.” suuksia – jätehuoltoa, roskiksia, roskien lajittelua – ei yksilöllä ole vaikutusvaltaa asiaan.

Kun saavuimme varaamamme Airbnb-asuntoon Kochinin kaupunkiin, talon isä näytti meille keltaisen roskiksen keittiössä: ”Ja tänne saa laittaa sitten vain ruokaa! Tiistaisin

37

jätehuollosta haetaan ruokajäte.” Olin yllättynyt siitä, kuinka suurkaupungissa todella oli kierrätyskulttuuri – samalla tavalla paikallisissa isoissa ostoskeskuksissa oli monta vierekkäistä roskakoria lajittelua varten.

Kun vietimme aikaa maaseudulla, ruokajäte vietiin takapihan kookospuun alle.

Paikalliset uskoivat, että ruokajäte lannoittaa kookokset parhaiten.

TRADITIO VOI OLLA MYÖS MUUTOKSEN VOIMALÄHDE Intiaa tutkinut Sirpa Tenhunen toteaakin, että intialaiseen traditioon liittyvät asketismi, henkisyys ja hierarkia - mutta myös

analyyttisyys ja argumentaatiotaito sekä pitkä kaupankäynnin, ja kuluttamisen historia. Koska intialainen saastuttaa elämänsä aikana kuudesosan keskiverto suomalaisen keskiarvosta, on maalla hyvät mahdollisuudet tavoittaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Ilmastonmuutokseen reagointi voisi siis jollain tavalla olla myös yksinkertaiseen paluuta. Keskiluokkaisessa eteläintialaisessa elämässä näyttäytyi kohtuullisuuden tavoite. Roskien polttamiselle syntyy hiljalleen vaihtoehtoja ja kehittyvällä maalla on mahdollisuuksia panostaa uusiutuviin energialähteisiin. Modin hallituksella on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen ta-

voite olla maailman kolmanneksi suurin aurinkoenergian käyttäjä.

Puhtauden kulttuuristen merkitysten kautta voi ymmärtää sen, että intialaisten puhtauskäsityksiä, samoin kuin suomalaisia, sitoo monimerkityksinen kulttuuri, jonka ymmärtäminen auttaa toimimaan yhteisön jäsenenä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii uudenlaista katsetta luonnon puhtauteen ja kierrätykseen.

Ennen kaikkea pohdin, minkälaisia mahdollisuuksia minulla on vähentää jätteen määrää kotimaassa. On yksinkertaisesti luotettava siihen, että muut tekevät oman osuutensa. Löytyihän myös Intiasta merkkejä siitä, että ympäristöä halutaan vaalia.

38

TEXT: Kreeta Koskijoki

ÖVERSÄTTNING: Michaela von Kügelgen

BILD: Pexels

FÖRETAGSANSVAR

- EN FÖRUTSÄTTNING FÖR ATT SKYDDA MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER SAMT NATUREN

Företag påverkar både miljön och miljontals människor – omsättningen för företagen kan till och med vara större än en statsbudget.

Därför bör företagen ha ett speciellt socialt ansvar för hur deras verksamhet påverkar konsumenterna, arbetstagarna och alla delområden i produktionskedjan.

En del företag tar klanderfritt hand om sitt företagsansvar: arbetstagarna får en rättvis ersättning för sitt arbete, miljöpåverkan beaktas och skatterna betalas. Trots det får vi då och då se rubriker om företag som försummat sitt ansvar.

En hållbar affärsverksamhet innebär att man beaktar alla följder av verksamheten.

Det har redan talats om att förbättra arbetsförhållandena framförallt i utvecklingsländer, men en heltäckande granskning av produktionskedjan och hur den påverkar mänskliga rättigheter är fortfarande ett ganska nytt fenomen.

Intresset för företagens ansvar kring mänskliga rättigheter har ändå vuxit. Kritik mot till exempel arbetsförhållanden för arbetstagarna på H&M har spridits i sociala medier och konsumenter har till och med sagt att de bojkottar märket. Konsumenternas handlingar har lett till att företagen har börjat förbättra arbetsförhållandena.

Att uppmärksamma miljöpåverkan hör också allt tätare ihop med ett allmänt företagsansvar. I de situationer där arbete mot klimatförändringen står i konflikt med företagets eventuella rörelsevinst kan ett företag vara tvunget att reflektera över de egna värderingarna. Det är också viktigt att reparera tidigare misstag genom att betala ersättningar, ta ansvar för miljöskador och be ursäkt offentligt.

Det etiskt hållbara alternativet är inte alltid det mest ekonomiska för ett företag och därför handlar affärsverksamhet om att balansera mellan lönsamma och hållbara alternativ.

Strukturen på ett aktiebolag är en orsak till att företagen oftare anser att resultatet är viktigare än etiken. Strukturen uppmuntrar till att eftersträva kortsiktiga vinster, förklarar Minna Halme som är professor i ansvarsfull affärsverksamhet samt ledare för centret för hållbar utveckling vid Aalto-universitetet

”På lång sikt är investeringar i till exempel energieffektivitet smarta men också ekonomiskt lönsamma. Men när företagen strävar efter snabba vinster och snabb tillväxt rimmar det illa med att beakta miljö och social hållbarhet”, säger Halme.

Aktiebolagsstrukturen innebär också att ägandet är anonymt. Det finns inte alltid klara uppgifter om vem eller vilka som äger de stora företagen – vilket å sin sida leder till att ägarna kanske inte anser sig vara redovisningsskyldiga för företagets verksamhet.

Det är också svårt för enskilda ägare att påverka i ett stort företag.

Så länge som företagens ledning och aktieägare jagar efter snabba vinster kommer mänskliga rättigheter och miljö inte att vara första prioritet. Verkställt företagsansvar kräver alltså medvetna konsumenter men också lagstiftning som styr företagen.

39 TEXTI: Ella Lautaniemi

ÖVERSÄTTNING: Michaela von Kügelgen

EN LAG OM FÖRETAGSANSVAR FÖRSKJUTER ANSVARET FRÅN KONSUMENTEN

Ykkösketjuun-kampanjen kräver att den kommande riksdagen ska stifta en lag om företagsansvar. Också Changemaker är med och arbetar för lagen som skulle förplikta företagen att respektera mänskliga rättigheter i all sin verksamhet.

I FN:s principer som styr mänskliga rättigheter inom företagsverksamhet har man definierat en så kallad aktsamhetsplikt. Enligt den måste företagen ha lämpliga processer enligt vilka de kan identifiera, undvika och minska på företagsverksamhetens negativa inverkningar på mänskliga rättigheter.

Målsättningen för den kampanjaktuella lagen om företagsansvar är att ställa krav på företagen att följa tillräcklig noggrannhet kring mänskliga rättigheter. Tanken är inte att man ska kunna utplåna alla kränkningar mot mänskliga rättigheter men i och med lagen skulle alla företag vara tvungna

att beakta mänskliga rättigheter i sin verksamhet.

Lagen om företagsansvar skulle också betjäna konsumenterna: knappast vill någon lägga pengar på saker vars produktion kränker mot de mänskliga rättigheterna.

Konsumenter har ändå sällan möjlighet att få information om bakgrunden för alla produkter de köper. En lag som ställer krav på företagen skulle förskjuta ansvaret från konsumenterna till företagen.

LIKSTÄLLER FÖRETAGEN Mänskliga rättigheter är viktiga frågor för konsumenter och därför övervakar flera finBild: Ykkösketjuun -kampanja

40

ländska företag redan den egna verksamhetens inverkan på mänskliga rättigheter.

Att respektera mänskliga rättigheter är ändå frivilligt, vilket betyder att alla företag inte gör det. Den nationella lagstiftningen garanterar att mänskliga rättigheter förverkligas i Finland, men flera företag verkar direkt eller indirekt i länder där den nationella lagstiftningen inte garanterar mänskliga rättigheter för alla.

Vid sidan om mänskliga rättigheter handlar Ykkösketjuun-kampanjen också om konkurrenskraft, i och med att finländska företag inte skulle behöva fundera på den egna verksamhetens inverkan på hur mänskliga rättigheter förverkligas runt om i världen.

Om ett företag till exempel skaffar råvaror som producerats i omänskliga förhållanden kommer det lättare undan än ett företag

som tar hand om arbetstagarnas arbetsförhållanden också på råvarunivå. En lag som skulle förplikta alla företag skulle likställa de finländska företagen.

UNDERTECKNA UPPROPET OCH UTMANA ANDRA ATT GÖRA SAMMA Ykkösketjuun-kampanjen koordineras av medborgarorganisationen Finnwatch som granskar företagsverksamhetens globala inverkan. En rad medborgarorganisationer, fackförbund och företag har redan anslutit sig till kampanjen. Bland annat Rättvis handel, FFC, Finlayson, Fazer, Förbundet för mänskliga rättigheter samt Paulig.

Också enskilda personer kan delta i kampanjen genom att underteckna uppropet

som finns på kampanjsidan. Kampanjen genomförs avsiktligt under våren, just före riksdagsvalet. Också riksdagsvalskandidater kan visa sitt stöd för kampanjen. Från kampanjsidan kan du se om din kandidat redan förbundit sig till kampanjen.

Eftersom också företag kan delta i kampanjen kan konsumenter utmana ett företag att gå med. Du kan till exempel fråga om din favoritaffär eller din lunchrestaurang redan är med i kampanjen och berätta att du som kund ser företagsansvar som en viktiga fråga.

Det lönar sig också att sprida det goda budskapet. Diskutera företagsansvar och kampanjen tillsammans med dina vänner och gilla kampanjen på sociala medier.

Mer information om kampanjen hittar du på adressen ykkosketjuun.fi

VARFÖR MÅSTE VI FÅ MED FINLAND I FÖRSTA KEDJAN? Vi frågade tre aktörer som är med i kampanjen om vad de har för tankar kring företagsansvar och varför vi behöver en lag om företagsansvar till Finland.

“FACKFÖRBUNDETS ARBETE ÄR I GRUNDEN ARBETE FÖR MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER” att allt i produktionskedjan står rätt till. ”Det är naturligt att flytta intressebevakningens fokus i takt med den här utvecklingen.

Fackförbund kan vara betydande partners för företag som ska kartlägga produktionskedjan eller verkställa åtgärder”, säger Gorschkow.

Kampanjen för en lag om företagsansvar kommer att synas i PAM:s verksamhet före valet.

Fackförbundet strävar också efter att frågan ska bli en del av förhandlingarna kring regeringsprogrammet.

Bild: Eeva Anundi

Servicefacket PAM vill försäkra sig som att arbete utförs i säkra och rättvisa förhållanden. ”PAM har en lång historia inom den globala fackförbundsrörelsen. Vi behöver en nationell lag om företagsansvar så att finländska företag kan nå framgång utan att behöva känna rädsla för att bryta mot mänskliga rättigheter”, säger Elena Gorschkow som ansvarar för PAM:s samhällsrelationer.

När både produktion och företagsverksamhet i allt större grad sker över nationella gränser är det svårare att försäkra sig om

41

Bild: Ykkösketjuun -kampanja

“KAMPANJEN GENOMFÖRS TILLSAMMANS MED ALLA DE FÖRETAG OCH ORGANISATIONER SOM ÄR MED. KAMPANJKOALITIONENS ROLL ÄR OVÄRDERLIG FÖR ATT DRIVA KAMPANJEN.” ”Finnwatch har krävt en lag om företagsansvar till Finland redan i flera år. Vi startade en stor offentlig kampanj eftersom chansen för att lagen ska stiftas nu är bättre än någonsin tidigare tack vare exempel från Europa”, berättar Sonja Vartiala som är verksamhetsledare på Finnwatch.

Ykkösketjuun-kampanjen strävar efter att Finlands nästa regeringsprogram ska innehålla en anteckning om en lag om företagsansvar. När det målet har uppnåtts inleds påverkan-

”En av Changemakers målsättningar är att sammanföra unga att tillsammans verka för mänskliga rättigheter och därför är vi med i #Ykkösketjuun-kampanjen. Det är viktigt att vara med och påverka att Finland får en lag om företagsansvar som skulle förplikta företagen att utreda sin inverkan på mänskliga rättigheter”, säger Sinituuli Suominen som är vice ordförande för Changemaker.

Changemaker planerar bland annat roligt program, gemensamma evenemang med olika organisationer samt en synlig kampanj på sociala medier. Alla intresserade är välkomna med

i planeringen av kampanjen.

Tidpunkterna för kampanjens workshoppar hittar du i Changemakers händelsekalender. ”Alla läsare borde ansluta sig och kräva en lag om företagsansvar, eftersom mänskliga rättigheter är så viktiga och kan inte endast hänga på företagens frivilliga insatser. Med en lag om företagsansvar skulle alla företag förpliktas att respektera mänskliga rättigheter. Nu är det dags att agera för att lagen om företagsansvar tas med i nästa regeringsprogram”, säger Suominen.

Bild: Jonna Sihvonen

“OCKSÅ VI UNGA VILL KUNNA LITA PÅ ATT DET INTE LIGGER BARNARBETSKRAFT ELLER ANDRA KRÄNKNINGAR MOT MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER BAKOM DE PRODUKTER VI KÖPER.”

sarbetet för att skapa en så ambitiös och fungerande lag som möjligt. Som koordinator för kampanjen ansvarar Finnwatch för att hålla ihop kampanjkoalitionen och säkerställa intern informationsförmedling samt koordinering. ”Det har varit lätt att få aktörer med i kampanjen”, berättar Vartiala. ”En stor del av dem som vi tillfrågade har valt att delta i kampanjen. Företag, organisationer och fackförbund kan fortfarande ansluta sig.”

42 TEXT: Helena Parkatti

VARFÖR ÄR INFLUENCERS

PROBLEMATISKA? Tänk dig en snygg kvinna, som konstant är på resande fot och publicerar bilder från hela världen, klädd i moderiktiga kläder och perfekt smink. Hon har två miljoner följare på Instagram och hon interagerar med dem på ett sätt som får dem att känna sig som hennes kompisar.

Det är inte svårt att föreställa sig varför företag väljer att erbjuda henne pengar i utbyte mot att hon publicerar en bild med deras produkter och berättar hur mycket hon älskar dem. Det är mycket effektivare marknadsföring än en traditionell tv-reklam.

Människor som får betalt för att göra reklam för sina följare kallas “influencers”.

Ordet kommer från engelskans “influence”, vilket betyder att påverka. Det är exakt det som influencers gör. De påverkar sina följare att köpa allt från kläder och smink till bilar och telefoner.

Influencers uppmanar alltså sina följare att konsumera mera, vilket inte är särskilt beundransvärt, med tanke på att det redan konsumeras alldeles för mycket. Dessutom brukar influencers ofta göra reklam för väl-

digt oetiska företag, som till exempel använder sig av barnarbetskraft.

Influencers marknadsför en livsstil, som skulle leda till världens undergång, om alla deras följare levde på samma sätt. Tamara Kalinic, en serbisk-brittisk influencer, berättar i ett blogginlägg att hon flög 79 gånger under året 2017 och detta verkar inte vara något ovanligt för en influencer. Man får finare bilder utomlands och därför lönar det sig att resa så mycket som möjligt.

Problemet är att de uppmuntrar sina följare att resa mycket, dels genom betalda samarbeten med flygbolag och dels genom att få deras följare att eftersträva en livsstil som innebär mycket resande. Detta är uppenbarligen inte någonting att hurra över, med tanke på att flygande i stor grad bidrar till klimatförändringen.

Trots detta, blir influencers sällan kritiserade på grund av deras bristande hänsyn till etiska frågor. En anledning till detta kan vara att influencers är ett så pass nytt fenomen att man ännu inte förstått vidden av deras makt.

“Influencers är ett så pass nytt fenomen att man ännu inte förstått vidden av deras makt.”

VAIKUTTAMISTYÖN ABC-KOULUTUS CHANGEMAKER KEVÄÄN KOULUTUKSESSA OPIT VAIKUTTAMISEN PERUSASIAT: MITEN JÄRJESTÄÄ KAMPANJA TAI VAIKUTTAMISTEMPAUS SEKÄ MITEN LAATIA KANNANOTTO TAI VETOOMUS. KURSSILLA SELVIÄÄ, MITEN NUORI VOI SUOMESTA KÄSIN VAIKUTTAA GLOBAALEIHIN TEEMOIHIN KUTEN NÄLKÄÄN, ILMASTONMUUTOKSEEN JA RAUHAAN. SAMALLA TUTUSTUT TOISIIN MAAILMAN MUUTTAMISESTA KIINNOSTUNEISIIN NUORIIN AIKUISIIN! KATSO KOULUTUSPAIKAT JA –AJAT CHANGEMAKERIN NETTISIVUILTA! WWW.CHANGEMAKER.FI

TULE CHANGEMAKER -VIIKONLOPPUUN 5.-7.4.

Changemakerin kevään tärkein koulutustapahtuma Changemaker-viikonloppu kokoaa yhteen nuoria eri puolelta Suomea. Luvassa on kiinnostavia puhujavieraita mm. rauhaan, ilmastoon sekä vaikuttamistoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Viikonloppu järjestetään 5.-7. huhtikuuta Ulvilassa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa changemaker.fi