Globalisti 1/2018 - teemana ruokaturva

GLOBALISTI CHANGEMAKER-LEHTI · 1/2018

RUOKATURVA KUULUU KAIKILLE S.20 NÄLÄNHÄTÄ EI SYNNY SATTUMALTA | S.30 HYÖNTEISIÄ RUOKAPÖYTÄÄN? | S.36 SARJAKUVAKIN MUUTTAA MAAILMAA

Tässä numerossa 4

GLOBALISTI 1/2018

S.14 RUOKATURVA - MISTÄ ON KYSE?

2 Sarjakuva 5 Pääkirjoitus: Kyse on nälästä 6 Henkilöhaastattelu: Susanna Halme 8 Ajankohtaista 10 Teemaryhmät

TEEMA: RUOKATURVA 14 Ruokaturva – mistä on kyse?

17 Kolmen maan menyy 20 Näin tehdään nälänhätä 23 Ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa 26 Meksikon ruokaturvan epävarma tulevaisuus 29 Ruokaturvatyö Somalimaassa on kestävyyslaji 30 Hyi, hyönteisiä!

32 Ikkuna maailmaan: Nepal jättää jäljen 36 Maailmanmuuttaja: Myös sarjakuva muuttaa maailmaa!

39 Changementor: Ruut Luukkonen 40 Arvostelut 42 Toimintavinkki: YK:n 2030-tavoitteista muodostettu timantti 43 Svenska sidor: 10 tips för dig som vill påverka 44 Receptet på hungersnöd 46 Vad är matsäkerhet?

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.

PEFC/02-31-120 PEFC Certified Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista

Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0032

www.pefc.org

Pääkirjoitus 5

KYSE ON NÄLÄSTÄ PÄÄTOIMITTAJA: Saara-Maria Pulkkinen energia riitä enää mihinkään. Ajatukset pyörivät vain ruoan ympärillä. Mistä sitä voisi saada? Mistä sitä jaksaisi edes hakea?

Muistan muutakin. Miltä tuntuu, kun kuukauden viimeisinä päivinä opintotuki on hävinnyt vuokraan ja muihin menoihin, ja jääkaapissa on vain valo. Miltä tuntuu huomata, että kämppis on syönyt viimeisen jogurtin. Miltä tuntuu kävellä vieraan kaupungin katuja ja olla löytämättä yhtäkään auki olevaa ruokakauppaa, kahvilasta puhumattakaan. Miltä tuntuu olla kuumeessa neljättä päivää vailla ketään, joka jaksaisi kuoria perunoita tai keittää linssejä.

Ruokaturvassa kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta. Nälästä. Perustarpeesta, joka jää tyydyttämättä. Suomalaisella nälkä on useimmiten tilapäistä. Siitä huolimatta kerran nälkää tuntenut kyllä ymmärtää ruokaturvan tärkeyden. Jos omat kin pasmani menevät sekaisin muutaman päivän nälästä, on helppo käsittää, miten jatkuva nälkä ja ruokapula vaikuttavat yksilöihin tai yhteisöihin muualla.

LEHDEN TOIMITUS

KUVA: Timo-Pekka Heima

Joskus kehitykseen liittyviä käsitteitä tai teemoja on vaikea ymmärtää. Veronkiertoa ja ilmasronmuutosta käsitellessä pitää usein hahmottaa laajoja kehitysketjuja ja kokonaisuuksia, joissa kaikki liittyy kaikkeen.

Myös käytännön vaikutukset saattavat jäädä hämäriksi. Vaikka lukisinkin kirjoista sadekertymistä ja nousevista keskilämpötiloista sekä niiden väestövaikutuksista, en voi täysin käsittää, miten ilmastonmuutos näkyy Botswanassa tai Bangladeshissa asuvan ihmisen elämässä.

Tai vaikka kuulisin uutisista, kuinka paljon rahaa vuosittain häviää veroparatiiseihin, en pääse kunnolla kiinni siihen, miten nämä menetetyt eurot ja dollarit vaikuttavat hyvinvointiin meillä ja muualla.

Myös ruokaturva vaikuttaa ensikuulemalta tällaiselta vaikeasti lähestyttävältä aiheelta, ontolta, teoreettiselta käsitteeltä.

Sitten muistan, miltä minusta tuntuu, kun lounas jää yllättäen syömättä. Ensin vähän kaihertaa. Seuraavaksi vatsa kurnii ja mieli mustuu. Sitten alkaa huipata eikä

Tämän Globalistin numeron teemana on ruokaturva. Teemanumeron jutuissa kerrotaan, kuinka monimutkaiset mekanismit ruoantuotantoon ja sen jakautumiseen vaikuttavat. Ruokaturvan takaamiseen ei siis ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Siitä huolimatta artikkeleja lukiessa kannattaa pitää mielessä, mistä kaikessa loppujen lopuksi on kyse. Nälästä.

Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi, www.changemaker.fi

OIKAISU

Päätoimittaja: Saara-Maria Pulkkinen

Sarjakuva: CST-Rumba

Toimitussihteeri: Iida Silfverhuth

Taittaja-graafikko: Mikael Björkman

Ouluun pakolaisena Afganistanista saapuneen opiskelijan nimi on Hani Soltanzade, ei Soltazande, kuten Globalistissa 2/2017 virheellisesti kirjoitettiin.

Toimituskunta: Jaro Karkinen, Virve Louekari, Sofia Peltomaa, Sofia Marin, Lauri Lind, Jenna Kettunen, Petronella Lehtelä, Anne Heikkinen, Ruut Luukkonen, Jonas Biström.

Kannen kuva: Mikael Björkman (Kristina Paukshtite / Pexels.com) Painopaikka: Erweko

ISSN-L 2323-5128 ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

Henkilöhaastattelu 6

VAPAAEHTOISTYÖ ONNISTUU

JOKAISELTA TEKSTI: Iida Silfverhuth

KUVA: Susanna Halmeen kotialbumi

Susanna Halme lähti omatoimisesti vapaaehtoistyöhön Tansaniaan kesällä 2016 siitä huolimatta, että hän on näkövammainen. Susannan esimerkki osoittaa, kuinka vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka vain.

Susanna Halme, 21, on suomen kielen opiskelija Helsingin yliopistossa ja ollut lapsuudestaan asti näkövammainen. Kesällä 2016 hän kuitenkin lähti omatoimisesti Tansaniaan kuudeksi viikoksi. Hän työskenteli tansanialaisessa vammaisten lasten koulussa näkövammaisten lasten parissa opettaen heille muun muassa liikuntaa ja matematiikkaa. Työtä tehtiin sekä lasten parissa, että henkilökunnan kanssa, jolloin Halme pääsi hyödyntämään pohjoismaisen vammaistyön tietotaitoaan.

Halmeen sysäys kohti Afrikassa tehtävää vapaaehtoistyötä lähti kaipuusta päästä ulkomaille ja vuodenvaihteessa 2016 tuleva kesä tuntui sopivan tyhjältä matkan järjestämiseksi. Yksinkertaisella Google-haulla löytyi Projects Abroadin sivut. Projects Abroad on brittiläinen vapaaehtoisjärjestö, joka välittää vapaaehtoistyöntekijöitä kohdemaihin ja kohdetehtäviin.

Halme otti yhteyttä Projects Abroadsiin ja nyt hän kiitteleekin heidän positiivista suhtautumista hänen näkövammaisuuteensa: Halmeelle järjestettiin henkilökohtainen avustaja matkan ajaksi.

Projects Abroadsin kautta matkalle lähteminen toi mukanaan mahdollisuuden tutustua paikalliseen kulttuuriin, sillä vapaaehtoiset asuvat paikallisissa isäntäperheissä ja heidän matkaansa kuuluu myös vapaa-ajalla järjestettäviä retkiä lähiympäristöön

ARVOKASTA TYÖTÄ Suurin yksittäinen hanke ja konkreettinen avustustoimenpide oli Halmeen toimeenpanema pistekirjoituskoneiden korjaus.

Tansanialainen koneiden korjaaja maksoi 300 dollaria, mutta kuten yleensäkin kehittyvissä maissa, valtion köyhäin- ja vammaistuki on käytännössä olematonta. Niinpä Halme otti yhteyttä Suomessa toimivaan Sokeain Lasten Tukisäätiöön.

Järjestö myönsi apurahana vaadittavan summan ja Halmeen mukaan aamu, jona pistekirjoituskoneet olivat korjatut, oli kuin palkinto omasta työstä.

Susanna Halme palkittiin loppuvuodesta 2016, kun Suomen Allianssi myönsi hänelle Vuoden nuori toimija- palkinnon. Kriteerinä oli nimenomaan vapaaehtoistyö Tansaniassa ja erityisesti pistekirjoituskoneiden korjaukseen tarkoitettu varainkeruu.

PARANNETTAVAA SUOMESSA JA TANSANIASSA Susanna Halme oli tehnyt vapaaehtoistyötä Suomessa jo ennen Tansanian matkaansa ja on jatkanut sitä edelleen. Suomessa vapaaehtoistyö on keskittynyt näkövammaisten lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön. Suurimmat erot Suomen ja Tansanian välillä ovat vammaisten asemassa ja heihin liittyvissä asenteissa sekä resursseissa. Luonnollisesti suomalaiset resurssit ovat moninkertaiset Tansaniaan verrattuna. Tansaniassa myös vammaiset kohtaavat yhteiskunnallista isolaatiota ja vammaisiin lapsiin liittyy yleensä häpeää perheessä, jolloin lapset halutaan piilottaa tai eristää erillisiin kouluihin. Suomessa taas näkövammaiset lapset voivat hyvin opiskella samassa luokassa vammattomien lasten kanssa.

Halmeen mielestä olisi kuitenkin myös tärkeätä, että Suomessa yhteiskunta panostaisi näkövammaistyöhön vielä enemmän.

Suomalainen vapaaehtoistyö liittyy vahvasti vapaa-ajan toimintaan, joten se helposti ajatellaan yksilönvastuusta kumpuavaksi.

Mukaan lähtemisen kynnystä tulisi aina laskea alemmaksi myös yhteiskunnallisella tasolla.

Halmeelle vapaaehtoistyö on todella rikasta sisältöä antavaa.

Se tuo elämään itsevarmuutta omista taidoista, sillä vähäiselläkin kokemuksella voi lähteä mukaan. Työn saavutukset kehittävät itseä ja palkitsevat. Lisäksi vapaaehtoistyössä tutustuu monenlaisiin ihmisiin. Kaikille vapaaehtoistyöhön harkitseville voikin Halmetta siteeraten todeta, että jostakin on työ aloitettava. Kannattaa siis lähteä omalta tuntuvaan toimintaan mukaan.

“Vapaaehtoistyö on hauskaa, ja siitä voi tehdä itselleen harrastuksen, johon ei tarvitse pakottaa itseään” - Susanna Halme

Verkoston kuulumisia ja tulevia tapahtumia 8

AJANKOHTAISTA KOONNUT: Iida Silfverhuth

KUVAT: Changemaker Finland

SYKSYN VIIKONLOPUSSA HYVÄKSYTTIIN CHANGEMAKERILLE YHDENVERTAISUUSOHJEET Changemaker-viikonlopussa lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna hyväksyttiin jäsenkokouksessa yhdenvertaisuusohjeet verkoston toimintaan. Ohje on vajaat kaksi sivua pitkä vinkkilista, joka on laadittu kaikkien changemakerien käyttöön paikallistasolta valtakunnalliselle.

Siinä käydään läpi tavallisia yhdenvertaisuuden pulmakohtia esteettömyydestä sisältövaroituksiin ja kaikenlaisen erilaisuuden kunnioittamiseen. Ohje on tarkoitettu auttamaan meitä yhdessä tekemään parempaa, kaikille kivaa ja turvallista Changemaker-toimintaa.

Ohjeessa vinkataan esimerkiksi sukupuolen ja sen moninaisuuden huomioon ottamisesta, hiljaisen tilan luomisesta, yhdenvertaisuus- ja turvahenkilöiden nimeämisestä ja mahdollisuudesta olla heihin yhteydessä ja erilaisuuden kunnioittamisesta.

Changemaker suosittelee yhdenvertaisuusohjeen lukemista kaikille.

Sen voi tehdä helposti netissä Changemakerin kotisivuilla tai googlettamalla changemaker, yhdenvertaisuusohje.

Changemakerin syrjinnästä vapaa alue sai tuekseen yhdenvertaisuusohjeen.

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OMIN SANOIN -KAMPANJA SAATIIN PÄÄTÖKSEEN

Omin sanoin- videokampanja saatiin päätökseen.

Omin sanoin -hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin keskiviikkona 22. marraskuuta klo 17.30 Kino Andorrassa ja Dubrovnik Lounge & Lobbyssa (Eerikinkatu 11, Helsinki). Paikalla oli täysi sali katsojia ja esityslistalla oli monien lyhytelokuvien lisäksi paneelikeskustelu ja Ahoo-bändin säestämät loppujuhlat.

Omin sanoin -hankkeen keskeisinä tavoitteina oli antaa turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneille nuorille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen, oman äänen esilletuomiseen sekä rikkoa ennakkoluuloja ja luoda solidaarisuutta suomalaisten ja Suomeen saapuneiden ihmisten välille.

Hanke oli osa Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-nuorisoverkoston toimintaa vuosina 2016–2017 ja se on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Päätöstilaisuus järjestettiin yhteistyössä Helsingin seurakuntien kanssa.

Verkoston kuulumisia ja tulevia tapahtumia 9

CHANGEMAKERIN EDUSTAJAT LUOVUTTIVAT KESÄKAMPANJAN VETOOMUKSET MINISTERI RISIKOLLE Nuorisoverkosto Changemakerin keräämä vetoomus pakkopalautusten pysäyttämiseksi ojennettiin 4.10.2017 sisäministeri Paula Risikolle. Changemakerin nuorten delegaatio vei vetoomukseen yhteensä kerätyt 1985 nimeä sisäministeriöön. Allekirjoituksista 444 oli kirjoitettu kampanjaa varten suunnitelluille pakkomatka-postikortille. ”Vetoomuksen lähtökohtana oli, että jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Kampanjan vaatimus on, että Afganistaniin ja Irakiin suuntautuvat pakkopalautukset lopetetaan välittömästi ja näiltä alueilta tuleville myönnetään kansainvälinen suojelu. Ketään ei pidä palauttaa pakolla paikkaan, jossa henki on uhattuna”, sanoo Changemakerin puheenjohtaja Matias Uusisilta.

Changemaker haluaa, että Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Vuonna 2016 lähes 3 500 afganistanilaista siviiliä menetti henkensä ja yli 7 900 loukkaantui väkivaltaisuuksissa. Samana ajanjaksona Irakissa kuoli lähes 7 000 siviiliä ja yli 12 000 loukkaantui. Jo nämä luvut kertovat karua kieltään kyseisten maiden turvattomuudesta. Myös ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista molempiin maihin.

Taustalla vaikuttaa Maahanmuuttovirasto Migrin päivitetty linjaus keväältä 2016 luokitella Irak, Afganistan ja Somalia aiempaa turvallisemmiksi maiksi, joten sieltä saapuvat turvapaikanhakijat eivät automaattisesti saa turvapaikkaa lähtömaansa perusteella.

Lisäksi kielteisen turvapaikan Suomesta saaneet pakolaiset luokitellaan laittomasti maassa oleviksi ja maastapoistamislain nojalla poliisi tai muu viranomainen voi huolehtia maastapoiston joko lentokentälle tai kohdemaahan saakka.

Ministeri Risikko kiitti verkostoa vetoomuksen keräämisestä, ja rohkaisi työhön joka parantaisi suomen ilmapiiriä pakolaisia kohtaan. Hän korosti Suomen tällä hetkellä noudattavan EU:n linjauksia ja että ainoastaan Suomi ja Malta ovat toteuttaneet EU:n asettamat tehtävät. Ministeri myös suhtautui erittäin positiivisesti rohkeisiin, päättäjiin vetoavia nuoria, sillä ”nuoria vaikuttajia tarvitaan”.

“Ei riitä, että Suomi toteuttaa Euroopan Unionin antamia tehtäviä tunnontarkasti niin kauan, kun Välimereen hukkuu tuhansia ja ihmisiä palautetaan pakolla vaarallisiin olosuhteisiin”, sanoo Uusisilta.

Changemakerin delegaatio edusti monipuolisesti. Kuvassa oikealta: ministeri Risikko, Tiimin puheenjohtaja Matias Uusisilta, Changemaker-koodinaattori Jonas Biström, talousryhmän vetäjä Yusuf Mohamud ja Globalistin toimitussihteeri Iida Silfverhuth

Vaikuttamistoiminta 10

TEEMARYHMÄT KOONNUT: Iida Silfverhuth

KUVAT: Changemaker Finland

RAUHARYHMÄ SUUNNITTELEE UUSIA KAMPANJA-AVAUKSIA Rauharyhmä on toiminut aktiivisesti vuoden 2017, tehden pääkampanjaa joka puolusti pakolaisten oikeuksia. Alkuvuodesta kampanjoitiin sen puolesta, että kunnat järjestäisivät turvapaikan saaneille ja Suomen vastaanottamille ns. kiintiöpakolaisille kuntapaikan.

Kesällä kampanjan teemana olivat pakkopalautukset, joita vastaan kerättiin adressi. Siihen kertyi lähes 2000 nimeä. Adressi luovutettiin sisäministeri Risikolle syksyllä. Loppuvuoden töihin lukeutui tieto- ja toimintapaketti Rauhan tekijät. Sitä voi lukea netissä Change-

makerin sivuilta tai tilata paperisen version toimistolta. Pienimuotoista kampanjointia suunnitellaan myös vuodelle 2018, ympäristöryhmän kanssa ruokaturvaan liittyviin rauhankysymyksiin. Keväällä järjestetään teemailta Suomen harjoittamasta asekaupasta. Aihe on ajankohtainen koska Suomi myy sotilaallista materiaalia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraateille jotka käyvät sotaa Jemenissä. Jos haluat mukaan toimintaan tai kampanjointiin, ota yhteyttä rauharyhmän puheenjohtajaan Matias Uusisiltaan.

Changemakerin luona kävi Jyväskylän YK-yhdistys. Keskustelussa käytiin läpi maailman muuttaminen eri tavoilla. Meille voi tulla kylään, kysele lisää toimiston koordinaattoreilta.

Vaikuttamistoiminta 11

YMPÄRISTÖRYHMÄLLÄ PÄÄKAMPANJAVASTUU VUONNA 2018

Tutkija Ville Lähde BIOS-tutkimusryhmästä luennoi Ympäristöryhmän teemaillassa ruuan, väestönkasvun, köyhyyden ja ilmastonmuutoksen kytköksistä.

TALOUSRYHMÄLLE UUSIA AVAUKSIA Talousryhmän tavoitteena on muuttaa talous oikeudenmukaisemmaksi.

Kehitysmaat menettävät verovälttelyn kautta kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin mitä ne saavat kehitysapuna. Yrityksille on annettu suurempaa vastuuta ja roolia kehityspolitiikassa, mutta yritysvastuusta ei vielä ole kansainvälistä sopimusta.

Julkiset hankinnat ovat vuoden 2017 alusta alkaen voineet sisältää kestävyyskriteerejä

entistä enemmän, mutta vielä tilaajat eivät niitä ole paljoakaan käyttäneet. Nämä aiheet ovat käsittelyssä Talouden superpäivässä alkuvuodesta.

Jatkossa talousryhmä nostaa näiden aiheiden piiristä erilaisia aloitteita ja tekee vaikuttamistyötä.

Jos kiinnostut talouteen liittyvistä epäkohdista, liity Facebookissa Talousryhmän omaan facebook-ryhmään, sähköpostilistalle ja tule seuraavaan tapaamiseen.

Ympäristöryhmä on käynnistänyt vauhdilla toimintansa vuoden 2018 Changemakerin pääkampanjan tiimoilta.

Miten voi olla, että ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi, ja kuitenkin noin 800 miljoonaa ihmist’ ympäri maailman näkee nälkää? Vastauksia löydät tämän lehden teemaosiosta, mutta jos haluat muuttaa maailmaa ruokaturvan suhteen kestävämmäksi, kannattaa lähteä mukaan Ympäristöryhmän pyörittämään ruokaturvakampanjaan!

Kampanjassa on monia vaiheita ja tapahtumia kevään aikana.

Ympäristöryhmä järjestää vaikuttamiskoulutuksia joissa opit muuttamaan maailmaa niin että ei tule enää nälkäkriisejä.

Kampanjaan voi osallistua monella tavalla, esimerkiksi kampanjastarttissa 8.2.2018, kampanjatilaisuuksissa eri kaupungeissa ja netissä. Katso lisätietoja Changemakerin nettisivuilta.

Ympäristöryhmän puheenjohtajalta Jaro Karkiselta voi myös kysyä lisätietoa.

Ympäristöryhmän jäsenet kuuntelevat tutkija Ville Lähteen luentoa ruokaturvateemaillassa.

KIINNOSTUITKO TEEMOISTAMME? Tule mukaan vaikuttamistoimintaan!

Ennakkotietoa teemoista ei tarvita, innostus ja halu muuttaa maailma riittävät. Liity teemaryhmien sähköpostilistoille nettisivuillamme tai Facebook-ryhmiin: Changemakerin ympäristöryhmä, Changemakerin rauharyhmä ja Changemakerin talousryhmä.

TEEMA: Ruokaturva 12

RUOKATURVA

Maailmassa tuotetaan riittävästi ruokaa kaikille. Siitä huolimatta YK:n elintarvikejärjestö FAO:n arvion mukaan vuonna 2017 noin 815 miljoonaa ihmistä kärsi riittämättömästä ravinnosta.

Lisäksi yhteensä noin kaksi miljardia tarvitsisi laadukkaampaa ruokaa eikä saa nykyisellään riittävästi esimerkiksi vitamiineja ja hivenaineita.

Nälässä on aina kyse yhteiskunnan epäonnistumisesta.

Kenenkään ei tarvitsisi olla ilman riittävää ravintoa, mutta ruoan epäoikeudenmukainen jakautuminen, maailmankaupan kieroutuneisuus, kansainvälisen yhteisön kyvyttömyys suojella maataloudeltaan herkimpiä alueita ilmastonmuutokselta, köyhyys sekä puuttuvat yhteiskunnalliset tukirakenteet mahdollistavat nälänhätien toistumisen yhä uudelleen.

Teemanumeron artikkeleissa kerrotaan näistä ja muista ruokaturvaan liittyvistä aiheista. Nähkäämme nälkä!

KUVA: Paul Jeffrey / ACT-allianssi / Kirkon Ulkomaanapu

TEEMA: Ruokaturva 14

RUOKATURVA –

MISTÄ ON KYSE? TEKSTI: Jaro Karkinen

Ruokaturvan käsitteen alle mahtuu paljon, eikä pelkkä ruoan määrä ole sen kannalta ainoa tekijä: tulva-alueen maanviljelijällä voi olla hetkittäin runsaastikin satoa käytettävissään, mutta jos yhteiskunnan hätäapuverkot eivät toimi peltojen tulviessa, voi hän silti nähdä nälkää. Ruokaturvan onkin määritelty rakentuvan neljän pilarin varaan: ruokaa on oltava riittävästi saatavilla, ihmisillä täytyy olla mahdollisuus ja varallisuus hankkia sitä, ruokaa pitää olla saatavilla myös kriisien aikaan ja sen on oltava laadukasta, turvallista ja ravitsevaa.

Jos yksikin näistä pilareista horjuu, ruokaturva vaaraantuu. Liikakalastus voi tyhjentää kalavedet ja vaikuttaa saatavissa olevan ruoan määrään. Aseellinen konflikti saattaa katkaista muuten toimivat tuotanto- ja jakeluketjut. Kasteluveteen päätyneet teollisuuskemikaalit voivat tehdä viljelykasveista vaarallisia syödä. Köyhyys ylipäänsä voi estää ihmistä pääsemästä käsiksi ruokaan, vaikka sitä muuten olisikin tarjolla.

Ruokaturvan lisäksi kansainväliseen keskusteluun on yrittänyt tehdä tuloaan ruokasuvereniteetin käsite, joka korostaa haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen, kuten pienten valtioiden, oikeutta omaan ruoantuotantoonsa. Esimerkiksi rikkaan teollisuusmaan tehotuottama ja avokätisillä vientituilla tuettu ruoka voi syr-

KUVAT: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

jäyttää kehittyvässä taloudessa paikallisten pienviljelijöiden tuotteet, jolloin ruokaa on kyllä saatavilla, mutta samalla syntyy riippuvuussuhde. Myös parannelluille maataloustuotteille, esimerkiksi erityisen runsassatoiseksi jalostetulle siemenviljalle, myönnetyt patentit on nähty ruokasuvereniteetin kannalta vaarallisena mahdollisuutena kansainvälisille suuryrityksille hallita maailman ruoantuotantoa.

KÖYHYYS TUO NÄLÄN, NÄLKÄ TUO KÖYHYYDEN Kehittyvien maiden maaseudulla elävät muodostavat suurimman ryhmän maailman nälkäänäkevistä: maailman nälkäisistä noin puolet on viljelijöitä, runsas viidennes maaseudun työttömiä, viidennes kaupunkilaisia ja viimeinen vajaa kymmenys luonnonvaraistaloudessa eläviä.

Määrällisesti eniten nälkäisiä on Aasiassa, mutta suhteessa koko väkimäärään pahiten nälästä kärsii Saharan eteläpuolinen Afrikka. Kehittyneiden teollisuusmaiden väestöstä vain puolitoista prosenttia on varsinaisia nälkäisiä: syytä onkin hahmottaa erot absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden välillä, sillä absoluuttisesti köyhä joutuu tinkimään ruoan määrästä, kehittyneiden talouksien vähävarainen taas etupäässä laadusta.

Nälkä ja köyhyys ovat vahvasti yhteydessä ja ne ruokkivat toinen toistaan: nälkäisellä ja varattomalla on vähemmän voimia ja resursseja parantaa omaa asemaansa, ja jos ruoantuotanto tai -jakelu syystä tai toisesta vaarantuu, ensimmäisenä siitä ovat todennäköisimmin kärsimässä köyhimmät ilman ostovoimaa ja turvaverkkoja.

Lisäksi nälkään ja köyhyyteen punoutuvat väkivaltaiset konfliktit, jotka horjuttavat erityisesti jo ennestään epävakaita alueita. FAO:n arvion mukaan vuonna 2017 maailman nälkäisistä noin 489 miljoonaa eli maissa, joissa oli käynnissä jonkinasteinen aseellinen konflikti, ja peräti kolme neljäsosaa nälästä kärsivistä alle viisivuotiaista eli konfliktin keskellä. Aseellisen väkivallan muodoista viime vuosina ovat lisääntyneet erityisesti maan sisäiset konfliktit erilaisten kilpailevien sotilaallisten ryhmien välillä, mikä usein vaikuttaa vakavalla tavalla koko yhteiskunnan rakenteiden toimivuuteen.

Myös konfliktien aiheuttama pakolaisuus on merkittävä ruokaturvan heikentäjä.

LUPAUKSISTA EI OLE PIDETTY KIINNI Suuret nälänhädät ovat ruoan puutteen hälyttävin ja huutavin muoto. Ne saavat usein medianäkyvyyttä ja kansainvälistä huomiota, mutta valitettavasti unohtuvat,

“Ruokasuvereniteetti korostaa pienten valtioiden oikeutta omaan ruoantuotantoonsa.�

TEEMA: Ruokaturva 16

kun akuutein vaihe on ohi. Kun keväällä 2017 Afrikan sarven valtiot julistivat vuoronsa perään hätätilan nälänhädän takia ja kansainvälisellä yhteisöllä oli kiire ehtiä vastaamaan katastrofiin, tilanne ei ollut mitenkään uusi: vain muutamaa vuotta aikaisemmin, vuonna 2011, vastaavanlainen kriisi oli koetellut tismalleen samaa aluetta ja surmannut pelkästään Somaliassa yli neljännesmiljoona ihmistä.

Silloin kansainvälinen yhteisö vannoi, ettei samanlaista tragediaa enää pääsisi tapahtumaan.

“Avun tulisi olla pitkäjänteistä ja kärsivällistä.”

Jo vuonna 1996 maailman ruokahuippukokous tähtäsi ylevästi puolittamaan nälkäisten absoluuttisen määrän vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoteen 1990. YK:n vuosituhattavoite puolestaan laimensi hieman tavoitetta pyrkimällä puolittamaan maailman nälkäisten osuuden samaan vuoteen mennessä. Molemmat tavoitteet epäonnistuivat.

Tahtoa juhlallisiin julistuksiin on riittänyt, mutta niiden toteuttaminen on jäänyt puutteelliseksi. Ruokaturvan tapauksessa helpoimmat ratkaisut ovat vain väliaikaisia, sillä hätäapuna toimitettu ruoka on pian syöty, kun taas nälän syiden korjaaminen vaatisi puuttumista paljon syvemmällä oleviin ongelmiin.

Ruokaturvan parantamiseksi työtä tekevät järjestöt ja tahot ovatkin peräänkuuluttaneet, että avun tulisi olla pitkäjänteistä ja kärsivällistä ja rahoituksen vakaata. Esimerkiksi Suomen oma maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittinen linjaus vuodelta 2010 korosti ruokaturvaa parantavan toiminnan johdonmukaisuuden tärkeyttä ja ehdotti tätä tukevaksi toimenpiteeksi “maatalouteen ja tuokaturvaan ohjattavan kehitysyhteistyörahoituksen hallittua lisäämistä” — mutta myöhempien kehitysyhteistyöleikkausten myötä on käytännössä päädytty tekemään juuri päinvastaisesti.

NÄLKÄ ON NUJERRETTAVISSA Nälkä ei ole kuitenkaan ylivertainen vastustaja. Itse asiassa siihen on mahdollista puuttua monella tavalla. Koska köyhyys ja nälkä ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, köyhyyden torjuminen on usein myös työtä ruokaturvan puolesta. Esimerkiksi naisten yhteiskunnallisen aseman parantamisella on arvioitu olevan merkittävä vaikutus koko perheen toimeentuloon ja ravinnon saamiseen. Myös rauhantyö ja ilmastonmuutoksen torjunta parantavat haavoittuvien yhteisöjen ruokaturvaa.

Myös jo se, että nälästä puhutaan, on hyödyksi: kun ruokakriisit eivät unohdu uutissyklin vaihtuessa, poliittisilla toimijoilla on painetta pitää kiinni lupauksistaan. Usein tietoisuus tuo myös tarvittavaa tahtoa. Lisäksi voimme myös omilla valinnoillamme vaikuttaa

ruoan reilumpaan jakautumiseen: esimerkiksi lihan korvaaminen kasvisproteiineilla on henkilökohtainen valinta, jolla itse kukin voi edistää kestävämpää luonnonvarojen käyttöä. Lopulta myös ruokahävikin vähentäminen meillä rikkaissa ja hyvinvoivissa maissa on yksi osa ratkaisua — ja tapa arvostaa enemmän ruokaa, jonka riittävyydestä omassa elämässämme voimme olla kiitollisia.

TEEMA: Ruokaturva 17

KUVA: Lukas/Pexels.com

KOLMEN MAAN

MENYY TEKSTI: Sofia Perhomaa

Mitä ruokavalio kertoo kansallisesta identiteetistä ja kulttuurista? Vanhaner Ramirez Chavez Perusta, Iulia PuȘcaru Romaniasta ja Minna Kulmala Suomesta kertovat kotimaidensa ruokatavoista.

MILLAISIA RUOKATOTTUMUKSIA TEILLÄ ON?

palaa, johon kuuluu leipää ja puuroa, hedelmiä, jogurttia, mehua ja suomalaisten rakastamaa kahvia. Pyrin itsekin syömään Vanhaner: Perulaiset kokkaavat paljon perheensä kunnon aamupalan. Lounas syödään kanssa, ja ruoka on perulaisille syy kokoontua yh- melko aikaisin, jo 10.30 ja 12.30 välillä. teen ja nauttia toistemme seurasta. Asun vanhem- Syöminen ei ole yhtä sosiaalista kuin pieni kanssa, ja meillä monissa muissa ruoan laittavat äitini ja maissa, ja perminä. Ravintolassa taas heenjäsenet saatsyödään yleisesti ottaen tavat syödä eri aina grillattua kanaa ja aikoina. Nykyään ranskalaisia. suomalainen ruo- Vanhaner Ramirez Chavez Iulia: Romanialaisille on kakulttuurin on tärkeää kokoontua yhteen ruokailemaan, ei vain muuttumassa, kun syömme paljon esijouluna ja pääsiäisenä, vaan mieluiten joka ilta. merkiksi aasialaista ruokaa.

Naiset hoitavat täällä perinteisesti ruoanlaiton, mutta mieheni ja minä kokkaamme yhdessä. MITÄ TEILLÄ SYÖDÄÄN? Tilaamme myös mielellämme ruokaa suoraan Romaniassa tehdään usein kompottia, eli säilötään hedelmiä kotiin.

Vanhaner: Sukulaisten luona Pohjoismakeaksi, uudelleen lämmitettäväksi kiisselimehuksi. Kuvassa Minna: Suomalaiset arvostavat runsasta aamu- Perussa syömme alueelle tyypillistä kui- valmistetaan persikka-kompottia.

“Perulaiset kokkaavat paljon perheensä kanssa.”

KUVA: Iulia Puscaru

KUVA: Iulia Puscaru KUVA: Vanhaner Ramirez Chavez

ruokaa. Toinen suuri ongelma on tiedon puute, sillä Ihmiset eivät tiedä, mikä ruoka on terveellistä.

Vatsat saadaan ehkä täyteen, mutta ruoasta ei saada tarvittavia ravinteita. Ruokaturvaa ovat heikentäneet myös viime aikojen luonnonkatastrofit, jotka ovat tuhonneet viljelysmaata, karjaa ja teitä.

Iulia: Romaniassa ruokaturva on tällä hetkellä melko hyvä ja tuntuu, että täällä syödään jopa liikaa. Kuitenkin varsinkin supermarketeissa ruoka on melko kallista, joten romanialaiset hankkivat usein vihanneksensa ja hedelmänsä itse maaseudulta, tutuilta tai sukulaisilta. Ruokaturva on siis parempi maaseudulla, - Iulia PuȘcaru missä ruoka on edullisempaa ja naapurit tuntevat toisensa.

Kaupungeissa kodittomia ja varattomia ihmisiä auttavat ensisijassa järjestöt, mutta eivät välttämättä kovin pitkäjänteisesti.

Minna: Kansainvälisellä mittarilla mitattuna suomalaiset eivät näe nälkää, sillä Suomessa on verrattain toimiva sosiaaliturva. Ruoan hinnasta puhutaan silloin tällöin julkisuudessa, sillä monet pitävät sitä liian korkeana. Joidenkin ruokien hinta tuntuu halventuneen, mutta erikoistuotteet, kuten kasviperäiset tuotteet, ovat edelleen eläinperäisiä kalliimpia.

MINKÄLAINEN ON MAASI RUOKATURVA? Vanhaner: Perussa on paljon köyhyyttä, mutta myös runsaasti raaka-aineita omasta takaa, joten enemmistö voi hankkia ainakin jonkin verran

“Romaniassa ruokaturva on tällä hetkellä melko hyvä.”

KUVA: Iulia Puscaru

vattua naudanlihaa ja paistettuja banaanisuikaleita. Juhlia varten valmistamme pachamancaa, eli maan alla, kuumien kivien keskellä haudutettua lihaa, perunoita ja vihanneksia kuuluisan Andeilta tulevan reseptin mukaan. Liha on perulaisille arkiruokaa, mutta minun perheessäni sitä syödään vain juhlapäivinä. Ravintoloissa joudun yleensä maksamaan lisää ylimääräisistä vihanneksista, sillä niitä ei usein ole annoksissa tarpeeksi.

Iulia: Romaniassa syödään vieläkin samoja ruokia kuin isovanhempiemme aikana. Annokset ovat isoja, ja nykyisen elämäntyylin nähden luultavasti liian suuria. Lautasella on yleensä lihaa, perunoita tai riisiä, sekä tuoreita tai marinoituja vihanneksia.

Romaniassa syödään vuodenaikojen mukaan, esimerkiksi kesäisin nautitaan tuoreista hedelmistä.

Minna: Syön lounaan usein yliopistolla, jossa on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Eniten pidän ruokalan keitoista, kasvispyöryköistä ja risotoista.

Jaksan lounaalla iltaan asti, mutta välillä saatan syödä välipalaa. Illalla syön yksinkertaisesti: hedelmiä, jogurttia, leipää ja teetä. Vältän eineksiä ja haluan tietää, mistä ruokani tulee. Olen laiska kokki, mutta onnekseni ystäväni kokkaavat usein myös minulle.

TEEMA: Ruokaturva 19 KUVA: Vanhaner Ramirez Chavez

ONKO RUOKA POLIITTINEN AIHE MAASSASI? Vanhaner: Peru on hyvin korruptoitunut maa. Vaikuttaa siltä, etteivät poliitikot välitä ihmisistä - he vain lupaavat mitä vain saadakseen ääniä. Tarvitsemme parempia ruoka-apuohjelmia sekä enemmän kontrollia elintarviketeollisuuteen.

Iulia: Ruoka ei ole kuuma peruna romanialaisessa politiikassa.

Joskus mediassa kerrotaan ruokahävikistä ja siitä, kuinka paljon ruokaa kaupat ja perheet heittävät pois, mutta siitä ei ole tehty isoa numeroa.

Minna: Ilmastonmuutoskeskustelun myötä ruoasta on tullut melko poliittinen puheenaihe. Kasvissyönnin ja veganismin suosio on kasvanut ja joissakin Suomen kouluissa ja työpaikoissa vietetään viikoittain kasvisruokapäivää. Politiikalla ohjataan elintarvikkeiden, kuten maidon, tuotantoa.

!

Vanhaner Ramirez Chavez on perulainen ravintotieteilijä ja terveyskonsultti.

Hän ohjaa työpajoja ravinto-opista Liman ruohonjuurijärjestöissä.

MILLAISEKSI ARVIOIT MAASI RUOKAKULTTUURIN TULEVAISUUDEN? Vanhaner: Uskon, että tulevaisuus on valoisa, sillä perulaiset ovat innokkaita oppimaan, ja he ymmärtävät, että ruokavaliolla ja omalla suorituskyvyllä on yhteys. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, sillä täällä esimerkiksi mainostetaan tuotteita, joissa on muissa maissa kiellettyjä aineita. Toivonkin, että kansamme hyvinvointi astuu pian yhtiöiden edun edelle.

Iulia: Lienee väistämätöntä, että kaupungistumisen myötä vanhat ruokatottumuksemme kuolevat pois. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä, sillä monet kaupunkilaiset haluavat elää kestävällä tavalla, ja esimerkiksi viljellä omia vihanneksiaan.

Romanialainen ruokakulttuuri selviää varmasti, kunhan tulevat sukupolvet eivät unohda vanhoja perinteitämme.

Minna: Koska suomalaiset ovat tutustuneet rohkeasti muiden maiden keittiöihin, voi arkiruokana voi yhtä hyvin olla perinteisiä perunaruokia tai hernekeittoa kuin tacoja, risottoa tai nuudeleita. Tulevaisuudessa perinteiset ruoat liitetään eniten suuriin juhliin, kuten jouluun ja häihin.

“Ilmastonmuutoskeskustelun myötä ruoasta on tullut melko poliittinen puheenaihe.”

- Minna Kulmala

Iulia PuȘcaru on romanialainen graafinen suunnittelija, joka osallistui viime keväänä ylijäämäruokaa käsittelevään ERASMUS + ohjelmaan. Iulia haluaisi, että ruokaa tuotettaisiin ja markkinoitaisiin järkevämmin, jottei ylijämää syntyisi niin paljon.

Minna Kulmala on suomalainen väitöskirjatutkija. Hän tutkii omavaraisuuteen pyrkivää, kasvissyöntiä opettavaa hengellistä Vissarionin yhteisöä Siperiassa. Minna on myös kasvissyöjä, ja kiinnostunut eettisistä elämäntavoista.

TEEMA: Ruokaturva 20

NÄIN TEHDÄÄN

NÄLÄNHÄTÄ TEKSTI: Virve Louekari

KUVA: Ville Palonen / Kirkon Ulkomaanapu

Maailmassa tuotettavalla ruualla voitaisiin ruokkia 10 miljardia ihmistä, ja silti osa meistä näkee nälkää. Syy paradoksiin piilee politiikassa.

Nälänhätä ei ilmesty yllättäen, vaan sitä on edeltänyt ruokaturvan romahtaminen luonnonkatastrofien ja yhteiskunnallisten mullistusten vuoksi.

Kuivuutta ja muita luonnonilmiöitä voidaan harvoin estää, mutta nälkää aiheuttavaa politiikkaa muuttamalla voimme toimia sen puolesta, että nälänhädät siirtyisivät historiaan.

RAUHA ON RUOKAA Konflikti pitää nälänhädän hengissä.

Yhteiskunnan järkkyessä ja infrastruktuurin tuhoutuessa ruokaa ei voida tuottaa, kuljettaa ja varastoida entiseen tapaan, jolloin ravintoa voi olla riittävästi, mutta ihmiset eivät pääse sen äärelle. Konflikti vaikeuttaa myös kansainvälisen ruoka-avun pääsemistä perille, ja pahimmillaan sodan osapuoli voi tuottaa nälänhädän tarkoituksella heikentääkseen vastustajiaan. Esimerkiksi Somaliassa vuonna 2011 nälän-

hätää oli enemmän terroristijärjestö Al-Shabaabin hallitsemilla alueilla, kun terroristijärjestö ei päästänyt avustusjoukkoja aluelleen, vaan katsoi nälänhädän olevan “silkkaa propagandaa”.

Nälänhätä on merkki diplomatian ja kansainvälisen yhteisön epäonnistumisesta, sillä vaikka ruokaturvan romahtamista voidaan ennakoida, ei kansainvälinen yhteisö aina herää tarpeeksi nopeasti toimimaan. Jemenin ollessa nälänhädän partaalla keväällä 2017 oli taustalla pitkittynyt sisällissota. Kun kauppasaarto lamautti tuontiruuasta riippuvaisen maan ravinnonsaannin ja maan sisäiset ryhmät estivät avustusjärjestöjä pääsemästä perille, pystyttiin ajoittain ruokkimaan seitsemästä miljoonasta nälkää näkevästä ainoastaan kolme miljoonaa. Norjan Pakolaisavun johtaja Jan Egeland kuvasikin tilannetta “suunnattomaksi kansainvälisen diplomatian tappioksi”.

Ruokaturva voi horjua monesta syystä. Liberiassa vuoden 2014 ebolaepidemian aikana monet perheet joutuivat syömään siemenviljansa. Omai Toka, 46, sai ostetuksi uutta siemenriisiä Kirkon Ulkomaanavun tuella.

!

YK:n määritelmän mukaan nälänhätä on tilanne, jossa 20 prosenttia ihmisistä saa vähemmän kuin 2100 kilokaloria päivässä, 30 prosenttia lapsista on akuutisti aliravittuja ja nälkään kuolee kymmenestä tuhannesta ihmisestä päivittäin kaksi aikuista tai neljä lasta.

BIOPOLTTOAINETTA VAI RUOKAA? Jos ruokakasveja käytetään ravinnon sijaan polttoaineisiin, kallistuvat ruokien maailmanmarkkinahinnat. Erityisen vahingollista hintojen nousu on maailman köyhimmille, sillä he käyttävät suurimman osan tuloistaan ruokaan, ja heille pienetkin hintojen muutokset ovat merkittäviä. Lisäksi biopolttoaineisiin käytetään kasveja, jotka ovat usein tärkeä osa köyhimpien ruokavaliota, kuten maissia, vehnää ja kassavaa. Onkin havaittu, että perusruokalajikkeiden hintojen noustessa prosentilla maailman köyhimpien saama kalorimäärä vähenee puolella prosentilla.

Erityisesti ruoan kallistuminen vaikuttaa naisiin, sillä he syövät usein perheensä viimeisinä ja vähiten.

Nälänhätien ehkäisemiseksi energiapolitiikassa tulisi siis etsiä ratkaisuja muualta kuin biopolttoaineista. Kuitenkin Euroopan unionin päätti vuonna 2008, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen käyttämästä polttoaineesta olisi biopolttoainetta, ja tavoitetta on tuettu taloudellisilla kannustimilla, verohelpotuksilla ja tukiaisilla. Avustusjärjestö Oxfamin on arvioinut, että mikäli vuonna 2008 EU:hun tuotetun biopolttoaineen sijaan olisi kasvatettu vehnää ja maissia, olisi tällä määrällä voitu ruokkia vuoden ajan 127

miljoonaa ihmistä. On myös esitetty arvioita siitä, että jos EU:n ja Yhdysvaltojen tavoitteet biopolttoaineiden tuotannon lisäämisestä toteutuvat, tarkoittaa se 600 miljoonaa nälkäistä ihmistä enemmän vuoteen 2020 mennessä sekä huomattavia nousuja ruokien hinnoissa.

MAAOIKEUKSILLA NÄLÄNHÄTIÄ VASTAAN Vuonna 2009 samalla kun 5 miljoonaa etiopialaista eli kansainvälisen ruoka-avun varassa, toi Saudi-Arabia Etiopista hankkimallaan maalla kasva-

parempana vaihtoehtona, sillä suuryrityksillä ei ole katsottu olevan samanlaista tarvetta pitää maaperästä huolta kuin paikallisilla viljelijöillä.

Nälänhätien taltuttamiseksi tarvitaankin maakauppojen sijaan maaoikeuksia, eli paikallisten yhteisöjen oikeuksia omistaa viljelemänsä maa.

Tällä hetkellä kun puolesta maailman maaperästä vastaavat yhteisöt, jotka omistavat virallisesti tuosta maasta ainoastaan 10 prosenttia. Maaoikeudet vähentävät köyhyyttä, lisäävät yhteiskunnan vakautta, ja antavat näin ihmisille mahdollisuuden pitää huolta ruokaturvastaan. Tutkimuksissa onkin havaittu positiivinen korrelaatio maaoikeuksien ja nälän poissaolon välillä.

Jotta nälänhädät voisivat olla tuleville sukupolville tuntematon ilmiö, tulee politiikan muuttua monella tavalla. On tehtävä tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa, sillä lämpötilojen noustessa kuivuus ja tuhoeläimet tuhoavat satoja. Globaalin talouden rakenteiden on suojeltava ruokamarkkinoita odottamattomilta hintojennousulta ja suuryritysten on otettava huomioon toiminnassaan ruokaturva.

Lopuksi on myös hyvä muistaa, että myös päätös leikata kehitysapurahoja lisää nälänhädän riskiä. Kun kehitysavulla saadaan kestävämpää toimeentuloa maailman heikko-osaisille, ovat he myös paremmin suojassa nälänhädältä.

“Erityisesti ruoan kallistuminen vaikuttaa naisiin, sillä he syövät usein perheensä viimeisinä ja vähiten.” tettua riisiä. Kun liha on yhä suurempi osa monen ruokavaliota, ovat useat maat vuokranneet tai ostaneet viljelysmaata muista maista kasvattaakseen karjalleen ruokaa sekä tuottaakseen biopolttoaineita. Poliittisia perusteluja maan vuokraukselle tai myynnille ovat muun muassa ulkomaantulojen ja maatalouden kehitykseen tarvittavan asiantuntemuksen saanti valtion ulkopuolelta. Kuitenkin erityisesti köyhimpien ruokaturvan vuoksi pienviljelijöiden tukemista kestävään maatalouteen on pidetty suuromistajia

ILMASTONMUUTOS UHKAA

RUOKATURVAA TEKSTI: Lauri Lind KUVAT: Rami Kolehmainen / Kirkon Ulkomaanapu

Nousevat lämpötilat ja sääilmiöiden muutos tekevät maanviljelystä vaikeaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo globaalissa etelässä. Ruokakatastrofit voidaan vielä välttää, jos ilmastonmuutoksen torjunta otetaan tosissaan.

Yksi yhdeksästä maailman ihmisestä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Näistä 800 miljoonasta ihmisestä lähes kaikki asuvat kehittyvissä maissa. YK:n ihmisoikeusjulistuksessa todetaan, että jokaisella on oltava oikeus elintasoon, joka riittää turvaamaan yksilön ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin muun muassa ravinnon osalta.

Tämän ymmärrämme kuitenkin ilman ihmisoikeuksien julistustakin – kenenkään ei kuuluisi nähdä nälkää.

Köyhyys on nälänhädän suurin taustatekijä, mutta nykyään ollaan yhä huolestuneempia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ruokaturvaan. Ilmastotieteilijät varoittelevat, että viimeistään nyt kansainvälisen yhteisön olisi otettava ilmastotavoitteet tosissaan, jotta voimme välttyä koko ihmiskuntaa uhkaavalta tulevaisuuden ekokatastrofilta.

Yksi syy poliittiseen passivisuuteen on luultavasti ollut se, että tähän mennessä ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset ovat tuntuneet voimakkaimmin globaalissa etelässä. Miten ilmastonmuutos ja ruokaturva siis oikein liittyvät toisiinsa?

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. LuoteisKambodžassa Battambangin maakunnassa rakennettu järjestelmä kerää vettä sadekaudella ja jakaa sitä kuivalla kaudella laajalle alueelle.

TEEMA: Ruokaturva 24

SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖT LISÄÄVÄT RISKEJÄ Kehittyneiden kastelujärjestelmien, lannoitteiden, kasvijalosteiden ja maatalouden koneellisten keksintöjen ansiosta tämän päivän viljely on tuottavampaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, ja ruokakasveja tuotetaankin paikoin jopa yli ihmisten kulutustarpeen.

Iso osa tuotetuista ravintokasveista menee tuotantoeläinten rehuksi ja sitä kautta ihmisten kulutukseen liha- ja maitotuotteiden muodossa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Kehittyvissä maissa muun muassa Aasiassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on edelleen suuri määrä ihmisiä, jotka elävät suoraan maataloudesta, karjataloudesta ja kalastuksesta.

Kaikesta teknologisesta edistyksestä huolimatta sää on edelleen maatalouteen keskeisesti vaikuttava tekijä. Ilmastonmuutoksen on havaittu aiheuttavan sään ääri-ilmiöitä: kuivuuskausia, rankkasateita, ja normaalista poikkeavia sääoloja. Uhkat ovat suurimpia haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, jotka ovat riippuvaisia satokausista. Köyhemmillä alueilla viljelijöillä on myös vähemmän mahdollisuuksia varautua poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamiin ongelmiin.

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat moninaisia ruokaturvaan liittyviä ongelmia: nälkää, puhtaan juomaveden ja riittävän ravinnon puutteesta johtuvia tauteja, köyhyyttä ja elinkeinojen katoamista. Kaikki edellä mainitut puolestaan aiheuttavat sosiaalista epävakautta, kun

ruoan hinta ja saatavuus vaihtelevat voimakkaasti. Välilliset seuraukset, kuten ilmastopakolaisuus ja konfliktien lisääntyminen ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivillä alueilla näkyvät jo nyt, ja tulevat todennäköisesti voimistumaan tulevaisuudessa.

Tyynellämerellä vaikuttava sääilmiö El Niño kohdistuu erityisen voimakkaasti eteläisen pallonpuoliskon alueisiin. El Niño aiheuttaa muun muassa monsuunisateiden heikkenemistä ja kuivuuskausia Aasiassa, Afrikassa ja kaakkoisessa Etelä-Amerikassa. Monsuunisateet ovat elinehto Aasian maataloudelle,

koska useissa maissa viljaa viljellään optimitasolla. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian tutkimuksessa on todettu, että jo yhden celsiusasteen lämpötilanousu yli normin heikentää vehnän, riisin ja maissisadon tuottavuutta kymmenellä prosentilla. Myös tuhoeläinkannat ja taudit vaihtuvat lämpötilan muuttuessa.

Jo nyt on ennustettavissa, että ilmastonmuutoksen myötä tietyt alueet tulevat olemaan kuivempia ja kuumempia: iso osa Afrikkaa, sekä globaalisti merkittävät ruoantuotantoalueet kuten Yhdysvaltojen suuret tasangot ja Australian viljelyalueet.

Keskeinen kysymys onkin, kuinka viljelijät pystyvät varautumaan ja reagoimaan muutoksiin. Tehokas varautuminen vaatii poliittisia päätöksiä, muun muassa kuivuutta paremmin kestävien kasvilajien, parempien sääennustusteknologioiden, ja maaperäekosysteemien kehittämistä. Maaperän orgaaninen aines sitoo vettä ja varastoi sitä kuivempia kausia varten, ja on välttämätöntä maanviljelykselle. Maaperän eroosio kuitenkin tuhoaa tätä ravinteikasta pintamaata.

Tulevaisuuden ruokakatastrofien ehkäisy vaatii ilmastonmuutoksen ottamista tosissaan. Poliittisten päättäjien on sitouduttava ilmastotavoitteisiin ja nähtävä laajemmalle omien välittömien kansallisten etujen ajamisen sijaan.

Metsien, pohjavesivarantojen, sekä maaperän suojelu ovat keskeisiä toimia ruokaturvan kannalta. Tässäkin asiassa on muistettava, että elämme yhteisessä maailmassa – oma hyvinvointimme on sidoksissa muiden hyvinvointiin.

“Kaikesta teknologisesta edistyksestä huolimatta sää on edelleen maatalouteen keskeisesti vaikuttava tekijä.” joka on riippuvainen runsaasti vettä vaativasta riisistä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama maapallon lämpeneminen saattaa muuttaa El Niñon kaltaisia luonnollisesti esiintyviä sääilmiöitä arvaamattomaan suuntaan. Säännöllisyyden ja ennustettavuuden heikkeneminen uhkaavat jälleen eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

NOUSEVAT LÄMPÖTILAT VAIKUTTAVAT VILJELYKASVEIHIN Viljelykasveilla on aina optimaalinen kasvulämpötila, jossa ne menestyvät parhaiten. Lämpötilan pienikin nousu voi vaikuttaa satomääriin kriittisesti,

Maanviljelijä Eng Savern kasvattaa pelloillaan perunaa.

TEEMA: Ruokaturva 26

MEKSIKON RUOKATURVAN EPÄVARMA

TULEVAISUUS TEKSTI: Sofia Marin

Huomattava osa Meksikon ruokaturvasta on vapaakauppasopimus NAFTAn varassa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pitää sopimusta ”kaikkien aikojen huonoimpana” ja uhkaa vetäytyä siitä.

Meksiko tunnetaan maissitortilloistaan, ja maissi onkin meksikolaisen ruoan perusta.

Maissinviljelyn perinne ulottuu tuhansien vuosien taakse. Sitä harjoitettiin jo kauan ennen kristinuskon ja eurooppalaisten valloittajien saapumista Amerikan mantereelle.

YLEn Ulkolinja-dokumentin mukaan meksikolaiset maissinviljelijät ovat 2000luvun aikana joutuneet kamppailemaan elinkeinonsa kanssa, sillä maissista saatava hinta on romahtanut. Maanviljelijät tarvitsevat yhä suurempia maissipeltoja, jotta maissin myynnistä saatavat rahat riittäisivät elämiseen.

Tuotantomäärien nostaminen on kuitenkin vaikeaa useasta syystä. Dokumentissa kerrotaan, kuinka maaseudun köyhyys on pakottanut monet miehet jättämään perheensä ja lähtemään töihin Yhdysval-

toihin elättääkseen perheensä. Tämän seurauksena maissinviljelijöillä on sadonkorjuun aikaan pula työvoimasta. Tuotantomäärien kasvattaminen ei myöskään automaattisesti helpota tilannetta. Yhdysvallat myy maissia niin halpaan hintaan, etteivät meksikolaiset maanviljelijät pysty kilpailemaan tilanteessa. Meksikon ruokateollisuuden ja karjatalouden toimijat seuraavat halvinta hintaa ja ostavat maissin siis mieluummin Yhdysvalloista kuin paikallisilta tuottajilta.

Meksikolaisten viljelijöiden maissintuotannon nostaminen onkin aiheuttanut maissin liikatuotantoa, sillä kotimaiselle maissille ei löydy tarpeeksi ostajia. Käytännössä siis yhä harvempi Meksikossa syöty tortilla on tehty meksikolaisesta maissista, ja maissintuotanto on vaakalaudalla. Ironista tilanteessa on se, että iso osa Yhdys-

valloissa asuvista maanviljelijöistä on itse asiassa meksikolaisia, jotka ovat ylittäneet rajan. Näin ollen meksikolaiset maanviljelijät siis tuottavat ruokaa, jota Meksiko ostaa Yhdysvalloilta.

Tuontimaissin edullisuuden takana eivät ole ainoastaan Yhdysvaltojen matalat tuotantokustannukset Meksikoon verrattuna, vaan myös Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen vapaakaupan mahdollistava sopimus nimeltä NAFTA (engl. North American Free Trade Agreement). Se tarkoittaa, että näiden kolmen valtion välillä kaupankäyntiä rajoitetaan vain vähäisissä määrin tullimaksuilla ja tuontirajoituksilla. Sopimus on ollut voimassa vuoden 1994 alusta lähtien.

Meksikolaisen Excelsior-lehden mukaan ruokatuotteiden maahantuonti Yhdysval-

“Yhä harvempi Meksikossa syöty tortilla on tehty meksikolaisesta maissista.”

KUVA: Samuel Zeller / Unsplash

Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto (vas.) on vannonut puolustavansa NAFTA-sopimusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaisi vetäytyä vapaakauppasopimuksesta tai neuvotella sen uudestaan.

KUVA: Presidencia de la República Mexicana

loista Meksikoon kasvoi räjähdysmäisesti NAFTAn astuttua voimaan. Maan Kestävän maatalous- ja ruoantuontantokehityksen tutkimuskeskuksen (CEDRSSA) mukaan 75 % maahantuoduista ruokatuotteista kalatuotteita lukuunottamatta on peräisin Yhdysvalloista.

Tärkeimmät tuontituotteet ovat keltainen maissi ja soija. Tutkimuskeskus CEDRSSAn mukaan Meksiko on ollut riippuvainen Yhdysvalloista tuodusta soijasta jo ennen NAFTAn voimaantuloa, mutta sopimuksen myötä sen ja maissin maahantuonti on noussut huomattavasti.

Taloustieteilijöidenarvioiden perusteella yli 30 % Meksikossa kulutetusta ruoasta on peräisin muista maista.

Näin suuri riippuvuus tuontituotteista asettaa Meksikon ruokaomavaraisuuden uhanalaiseksi. Uhka on muuttunut aiempaa konkreettisemmaksi Donald Trumpin presidenttiyden myötä, sillä Trump on uhannut, että Yhdysvallat voisi jopa vetäytyä NAFTAsta. Vaikka sopimus on tehnyt tuhoa meksikolaiselle maissintuotannolle, sen äkillinen purkautuminen olisi kuitenkin erittäin huono asia maan ruoantuotannon kannalta, koska niin suuri osa meksikolaisten syömästä ruoasta tulee Yhdysvalloista.

Trumpin mukaan vapaakauppasopimus on epäedullinen Yhdysvalloille. Hän alkoi jo presidenttikampanjansa aikana ajaa sopimuksen neuvottelemista uudelleen. Hänen mukaansa Meksiko on ollut sopimuksen selvä voittaja, ja sopimuksen seurauksena monet yhdysvaltalaiset ovat menettäneet työpaikkansa ja yritykset ovat siirtyneet muualle. Meksikolaisen Vanguardia-lehden mukaan tämä ei ole totta, vaan NAFTA on aiheuttanut suuret tappiot meksikolaisille työläisille, maanviljelijöille ja kuluttajille sekä heikentänyt perinteisten kasvien, kuten maissin ja pavun, viljelemistä.

Neuvotteluja NAFTAn kohtalosta käydään tämän artikkelin kirjoitushetkellä. Jos sopimus perutaan, Meksikoa uhkaa ruokakriisi. Jotta Meksikon ruokaturva toteutuisi, sen tarvitsisi kehittää maanviljelysektoria ja luoda rakenteet, joiden ansioista meksikolaisesta maanviljelystä tulisi kannattavampaa. Jos sopimusta muokataan tai se neuvotellaan alusta lähtien uudestaan, Meksikolla on mahdollisuus yrittää neuvotella sopimukseen paremmat ehdot, jotta ruokaomavaraisuuden toteuttaminen olisi helpompaa.

“Jos NAFTA-sopimus perutaan, Meksikoa uhkaa ruokakriisi. ”

Puheenvuoro 29

RUOKATURVATYÖ SOMALIMAASSA ON

KESTÄVYYSLAJI TEKSTI: Jenna Kettunen

Luotujen ratkaisujen on oltava paikallisille pientuottajille kannattavia ja tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja siemenet, eivät saa olla liian kalliita. Tulvavedenkeruualtaat ja kastelujärjestelmät suunnitellaan niin, että paikalliset yhteisöt pystyvät niitä ylläpitämään. Kuivuutta kestävien siementen paikallista tuotantoa tuetaan perustamalla yhteisöihin siemenpankkeja, joista siemeniä voi lainata sadonjälkeistä palautusta vastaan. Kalliiden kemiallisten lannoitteiden tilalle kehitetään paikallisesti kompostoituja ravinteita, joita osuuskunnat myyvät.

Lisäksi Solidaarisuus tukee kasvihuonevihannesten, hedelmien ja seesamin suurimittaista kasvattamista vedenkeruualtaiden läheisyydessä.

Uutena kasvina kehitetään sisalin viljelyä ja käyttöä. Rehuntuotantoa edistetään perinteisen luonnonlaiduntamisen sijaan. Somalimaan väestöstä noin 10 % on pakolaisia ja ruuantuotannon kehittäminen on usein aloitettava nollasta, esimerkiksi peltoja raivaamalla ja muodostamalla tuotantoryhmiä.

Solidaarisuuden työssä tuetaan erityisesti naisryhmien ruuantuotantoa ja yritystoimintaa.

Uuden oppiminen ja rakentaminen eivät tapahdu hetkessä. Ihmiset on kohdattava kasvokkain ja heidän kanssaan puhuttava, kuunneltava, opittava, kehitettävä, yritettävä, erehdyttävä ja lopulta onnistuttava.

JENNA KETTUNEN on Solidaarisuuskehitysyhteistyöjärjestön Kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija

“Solidaarisuuden työssä tuetaan erityisesti naisryhmien ruuantuotantoa ja yritystoimintaa.”

KUVA: Jenni Gästgivar

Useimmille ruokaturva merkitsee elämää, jossa ihmisellä on tarpeeksi oikeanlaista ruokaa. Ruokaturvaa parannettaessa on varmistettava ruuan pöytään hankkimisen lisäksi, että ruokaa tuotetaan riittävästi ja kohtalaisen vakaissa tuotanto-olosuhteissa.

Solidaarisuuden Somalimaan ruokaturvaa edistävässä työssä suurin ruuan riittävyyteen ja tuotanto-oloihin vaikuttava tekijä on kuivuus. Viime vuosien kaltaiset pitkittyneet kuivuudet eivät ole poikkeus vaan ne tulevat toistumaan tasaisin väliajoin. Uusi tilanne vaatii tuoreita ratkaisuja.

Kansainvälisen tutkimuksen lisäksi Somalimaahan tarvitaan omia tutkimuslaitoksia, jotka testaavat vanhoja ja kehittävät uusia paikallisesti soveltuvia ratkaisuja yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa.

Solidaarisuus kasvattaa paikallisten järjestöjen ja oppilaitosten tietotaitoa yhteistyössä etiopialaisten tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Solidaarisuus ja Suomen luonnonvarakeskus ovat esittäneet Somalimaan hallinnolle aloitteen maan yliopistojen maataloustutkimuskapasiteetin vahvistamiseksi.

Ruuantuottajan oma ruokaturva on riippuvainen hänen maatilansa kannattavuudesta. Yli 90 % maailman maatiloista on yksityishenkilöiden tai perheiden ylläpitämiä. Maailman nälkäisistä 70–80 % on ruuan tuottajia.

TEEMA: Ruokaturva 30

HYI,

HYÖNTEISIÄ!

TEKSTI: Petronella Lehtelä

KUVA: Takeaway (Wikipedia) CC BY-SA 3.0

Hyönteisiä on käytetty ihmisten ravinnoksi jo vuosituhansien ajan. Löytävätkö sirkat tiensä lautaselle myös Suomessa?

Kauppa käy kiivaasti kambodžalaisen aukion hyönteiskojulla kauppiaan samalla grillaillessa uutta kuormaa torakoita myyntitiskille. Seison kojun grillihyönteisvalikoiman edessä ja mietin mitkä hyönteisvalikoimasta olisivat helpoimmin nieltävissä.

Hyönteisten äärellä huomaan epäröiväni: ovatko hyönteiset sittenkään ihmiselle soveltuvaa ravintoa? Ja ennen kaikkea, miten kukaan kestää torakan suutuntuman?

ARKIPÄIVÄÄ MONISSA MAISSA Maailmalla entomofagia eli hyönteisten käyttö ihmisten ruokana on kuulunut erilaisiin ruokakulttuureihin jo vuosituhansien ajan. Muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja useissa Latinalaisen Amerikan maissa hyönteisten syönti on arkipäivää, ja noin 80 prosentissa maailman valtioista syödään hyönteisiä. Syötäviä hyönteislajeja on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n rekisteröimänä tähän mennessä 1900 erilaista.

Länsimaisissa kulttuureissa hyönteisten syönti on ollut melko epätyypillistä, minkä takia hyönteisten syöminen on monen mielestä epäilyttävää ja omituista. Kalan ja lihan yleistynyt käyttö proteiinin lähteinä ovat tehneet hyönteisten syönnistä tähän menneessä myös tarpeetonta.

Länsimainen yltäkylläisyys tekee hyönteisruokailuun siirtymisestä melko hidasta todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

Mukavuusalueelta ei tee mieli poistua, etenkään kun vastassa ovat ällöttävät ja inhottavat vilisijät.

Tarkemmin kun asiaa ajattelee, on hyönteisten jättäminen pois lautaselta erikoista. Ne kun tarjoavat usein hyvin korkealaatuisia ravintosisältöjä, paljon kuituja ja proteiinia. Esimerkiksi kuivatussa sirkassa on proteiinia kolminkertaisesti kananlihaan nähden. Hyönteisten sisällyttäminen osaksi ruokavaliota olisi voinut tuoda apua köyhimpinä aikoina. Osittain näin tapahtuikin, ja esimerkiksi Suomessa syötiin pula-aikaan muurahaisten munia.

HYÖNTEISTEN SYÖMISELLÄ MAAILMAA PELASTAMAAN Ruoan riittämättömyys on herättänyt huolta ympäri maailman. Ruoan saatavuus, hankittavuus ja käytettävyys tulisi olla kaikille ihmisille vakaalla pohjalla, mutta siihen on vielä matkaa. Nälkää näkevät ja aliravitsemuksesta kärsivät erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa sekä Kaakkois-Aasiassa asuvat ihmiset.

Ruokaturvan kannalta hyönteisten syönti nähdään ratkaisevana tulevaisuuden kannalta. Jos ihmiset söisivät lihan ja kalan sijasta useammin hyönteisruokaa, voisivat monet maailman ruokaongelmista ratketa. Suomessa hyönteisten syömiseen kannustaa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, joka on todennut

hyönteissyönnin olevan välttämätöntä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.

Hyönteissyöntiä pidetään mahdollisena ratkaisuna ruokaturvan ohella myös ympäristöongelmiin. Lihan ja kalansyönnin korvautuessa hyönteisillä ruoantuotannon ekologinen jalanjälki pienenee. Eläintalouden energiatehokkuutta mitataan yleensä vertaamalla tuotantoeläimen tarvitseman ravinnon tai energian määrää suhteessa sen tuottaman proteiinin määrään. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän energiaa tarvitaan ja sitä suuremmaksi ekologinen jalanjälki kasvaa.

Karjalla tämä suhdeluku saattaa olla jopa 54:1, mutta useilla hyönteislajeilla suhdeluku on pieni, vain 4:1. Hyönteisiä syömällä maailman peltoalaa voitaisiin vähentää jopa kolmanneksella. Tämä ero johtuu siitä, että kilo syötävää hyönteismateriaalia saavutetaan usein yli 10 kertaa pienemmällä määrällä kasviravintoa kuin kilo lihaa.

HYÖNTEISET OVAT ALKANEET KIINNOSTAA MYÖS LÄNSIMAISSA Ruoan riittämättömyyden vuoksi viime vuosina myös länsimaissa on ryhdytty valmistelemaan hyönteisten kasvattamista ruoksi. Aikaisemman tutkimuksen keskityttyä hyönteisten torjuntaan selvitetään nyt niille suotuisimpia elin- ja kasvuolosuhteita. Euroopan tasolla hyönteisiä säädellään uuselintarvikelainsäädännön piirissä ja ne ovat olleet tähän mennessä pääosin kiellettyjä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja ensimmäiset hyönteisruokatuotteet ovat Suomessakin jo saapuneet kauppojen hyllyille.

“Ensimmäiset hyönteisruokatuotteet ovat Suomessakin jo saapuneet kauppojen hyllyille.”

Muutenkin maassamme hyönteistalous on melko pitkällä. Turun yliopiston johtama hanke pyrkii nostamaan Suomen hyönteisbiotalouden eturintamaan yritysten ja tutkijoiden yhteistyön avulla.

Tällä hetkellä hyönteisiä kasvatetaan kuitenkin vasta muutamilla tiloilla, muun muassa otaniemeläisellä sirkkatilalla.

Hyönteiset ovat myös tulleet elintarvikevalvonnan piiriin.

Muutaman vuoden sisällä voidaankin jo nähdä oikea hyönteisruokabuumi. Suomalaisista noin 70 prosenttia on kertonut olevansa kiinnostunut hyönteisistä osana ruoanlaittoa. Kokonaisten hyönteisten syöminen ei suomalaisiakaan kiinnosta, mutta hyönteisistä voidaan onneksi valmistaa ravintoa usein eri tavoin. Hyönteisten syömisen arveluttaessa vielä jonkin verran ne tullaan todennäköisesti tuomaan länsimaiden ja Suomen kuluttajamarkkinoille ensisijaisesti sellaisessa muodossa, jossa ne ovat tunnistamattomia – jauhettuina, rouhittuna ja taikinoihin piilotettuina. Yksi tällainen tuote on sirkkajauho, jota voi käyttää leivonnassa vehnäjauhon ohella nostamaan ruoan proteiinipitoisuutta. Hyönteisten ruokakäytössä vain taivas on rajana.

No miltä ne hyönteiset sitten maistuivat tuona iltana kambodžalaisen kaupungin torilla? Sanalla sanoen hyvältä: suolatut ja paahdetut koppakuoriaiset menisivät sipseistä, kun taas toukka puraistessa hieman pirskahtelee suussa.

Lue hyönteisjauhosta leivotun leivän arvostelu sivulta 41!

IKKUNA MAAILMAAN 32

IKKUNA MAAILMAAN:

NEPAL TEKSTI: Anne Heikkinen

KUVA: Unsplash / Ben Pauer

IKKUNA MAAILMAAN 33

Teologian opiskelija ja vanha Changemaker-aktiivi Anne Heikkinen vietti syksyn Nepalissa vapaaehtoistyössä Suomen Lähetysseuran Felm Volunteer -ohjelman kautta. Kiinan ja Intian välissä sijaitseva Nepal on yksi maailman köyhimmistä valtioista, joka on monille tuttu häikäisevästä Himalajan vuoristosta ja toissavuoden tuhoisasta maanjäristyksestä. Anne kertoo tuoreeltaan kokemuksiaan Kathmandussa vietetyistä kuukausista.

USKONNOT NÄKYVÄT KAIKKIALLA Nepal on monikulttuurinen- ja uskontoinen maa. Hindulaisuudella ja buddhalaisuudella on maassa pitkät juuret. Joka vuosi maahan saapuu valtavat määrät pyhiinvaeltajia Intiasta Kathmandussa sijaitsevalle Pashupatinathille, joka on yksi hindulaisuuden pyhimmistä paikoista. Uskonnon kohtaamiselta muodossa tai toisessa ei voi välttyä edes

maallistunein matkailija, sillä se näkyy katukuvassa päivittäin: jalankulkija saa varoa astumasta maahan piirrettyjen palvontapaikkojen päälle ja alttareita sijaitsee lähes joka kadunkulmassa. Väittelyyn Siddhartha Gautaman eli Buddhan alkuperäisestä synnyinpaikasta törmää vastaantuleviin autoihin liimattuja tarroja katsellessaan.

Nepalissa on myös vahva kristillinen kirkko, vaikka kristinuskon historia maassa

ei ole pitkä. Ovet muulle maailmalle aukesivat Nepaliin vasta 1950-luvulla, mitä ennen kristinuskolla ei ollut todellisia mahdollisuuksia päästä leviämään maassa.

Ensimmäisten vuosikymmenien ajan kristilliset seurakunnat elivät vainojen pelossa, sillä uskonnon vaihtamisen kieltävää lakia lakattiin soveltamasta vasta 1990-luvun demokratiakehityksen myötä. Uskonnonvapauskysymys ei ole Nepalissa tänäkään

IKKUNA MAAILMAAN 34

Kuva: Anne Heikkinen

Kuva: Anne Heikkinen

Pyhä Bagmati-joki virtaa Pashupatinathin temppelialueen halki. (Kuva: Aiko Matsuoka)

Kuva: Anne Heikkinen

IKKUNA MAAILMAAN 35

päivänä vielä selviö: maan vahva kristillinen vähemmistö odottaa yhä vuonna 2015 muodostetun uuden perustuslain käytännön seurauksia kristityille.

KÖYHYYS JA KASTI YLLÄPITÄVÄT ERIARVOISUUTTA

YSTÄVÄLLISYYS JA YHTEISÖLLISYYS TEKEVÄT Nepal on monin tavoin vastakohtien VAIKUTUKSEN maa. Maassa on nähtävillä paljon eriarvoisuutta, joka sisältyy myös kulttuurisiin ja uskonnollisiin rakenteisiin.

Vaikka kastijärjestelmä on virallisesti poistettu maan perustuslaista jo aikaa sitten, on se yhä voimissaan ihmisten asenteissa. Kastien välisiin avioliittoihin suhtaudutaan karsaasti eikä oman kastin tuomasta taakasta pääse eroon helposti – paikallinen ihminen voi päätellä kastin pelkästä sukunimestä.

Nepal tunnetaan yhtenä maailman köyhimmistä maista. Siitä huolimatta maassa on yllättävän paljon todella varakkaita ihmisiä.

Vastakohdat ja eriarvoisuus näkyvät myös tässä: varallisuus on jakautunut todella epätasaisesti, ja paikallisten arkielämän todellisuus voi erota radikaalisti toisistaan.

Nepal on vastakohtien maa myös maantieteellisesti: maassa sijaitsee niin maailman korkein vuoristo kuin

!

maan eteläosien matala ja tasainen Terai -alue. Ilmastonmuutoksen myötä jokasyksyiset tulvat ovat runnelleet Teraita aiempaa pahemmin.

Tänä syksynä tulvat paitsi hukuttivat peltoja ja koteja, myös vaativat aiempaa runsaammin kuolonuhreja.

Kukaan Nepalissa vieraileva tuskin pystyy välttymään paikallisten valtavalta vieraanvaraisuudelta. Turismi on maassa suuri tulonlähde, ja ulkomaalaisiin suhtaudutaan lähes poikkeuksetta todella ystävällisesti.

Nepalilainen vanha sanonta ”Guest is god” näkyy aivan käytännössä siinä, miten vierasta nepalikodissa tai vaikka ravintolassa kohdellaan.

Paikallisten mukaan myös maan historia vaikuttaa ulkomaalaisiin suhtautumiseen: Nepal ei ole koskaan ollut siirtomaa samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimaa Intia, joten suuria antipatioita ulkomaalaisia kohtaan ei ole.

Nepalilaiseen kulttuuriin kuuluu myös yhteisöllisyys. Ei ole lainkaan tavatonta kutsua tuntematonta ihmistä siskoksi tai veljeksi ja alkaa keskustella ihmisen kanssa, jonka on juuri tavannut.

Perinnöllisestä hindukuningaskunnasta tuli perustuslaillinen kansantasavalta viime vuosikymmenellä, mutta poliittinen epävakaus on leimannut Nepalin lähihistoriaa.

Ü

Maailman korkein vuori Mount Everest eli Sagarmatha sijaitsee Nepalissa.

Ü

Himalajan vuoristosta lähtevät joet ja sulamisvedet ovat puhtaan veden lähde noin 1,5 miljardin ihmisen väestölle Etelä-Aasiassa.

Ü

Yli 2 miljoonaa nepalilaista asuu maan ulkopuolella siirtotöissä.

Rahalähetykset ulkomailta muodostavatkin jopa 30 % koko maan bruttokansantuotteesta.

Ü

Nepalin valtauskonto on hindulaisuus, joka kattaa yli 80 % väestöstä. Toiseksi suurin on buddhalaisuus. Lisäksi maassa on muslimeja, kristittyjä sekä perinteisiä heimouskonnon harjoittajia.

Ü

Kuva: Anne Heikkinen

Maailmanmuuttaja 36

MYÖS SARJAKUVA MUUTTAA

MAAILMAA TEKSTI: Iida Silfverhuth

KUVA: Antton Hyvärinen

Changemakerin taiteellisiin yhteistyökumppaneihin kuuluva Charlie’s Surfing Team, tai lyhyemmin CST, muuttaa maailmaa sarjakuvan avulla. Lue, miten!

Mirva "Jääprinsessa" Karkinen, Emma "Lady" Venäläinen, Mira "Macho" Pamola, Essi "Rumba" Alila, Johanna "Tonnikala" Kursi, Liisa "Pikkuveli" Korhonen.

Maailmanmuuttaja 37

“Jokainen askel maailmanparantamisen tiellä vie eteenpäin, olivat ne miten suuria tai pieniä tahansa! ”

KEITÄ OLETTE, CHARLIE’S SURFING TEAM, TUTTAVALLISEMMIN CST?

TEILLÄ ON MENEILLÄÄN SUURITÖINEN SARJAKUVAPROJEKTI, JOSSA KÄSITTELETTE MM. PALJON Olemme kuuden taide-, media- ja IHMISOIKEUSKYSYMYKSIÄ. sosiaalialan opiskelijan muodostama MITEN SARJAKUVA MUUTTAA tuotantotiimi/taidekollektiivi, jonka MAAILMAA? Team Barracuda -sarjakuvaprojekti pyrkii täyttämään suomalaisen kirjallisuuden ja nuortenkulttuurin kentällä olevia aukkoja. Tavoitteena on suomalaisen sarjakuvakulttuurin edistäminen ja uudistaminen. Tämä toteutuu esimerkiksi kerronnan ja taiteen tyylien estottoman yhdistelemisen kautta.

Haluamme myös käsitellä tuotannossamme sellaisia aiheita, joita ei mielestämme tällä hetkellä nosteta tarpeeksi esille valtamediassa.

MITEN OLETTE MUKANA CHANGEMAKERISSA? Olemme pitäneet Changemaker-viikonlopuissa sarjakuvapajoja, jossa on käsitelty Changemakerin ja CST:n yhteisiä teemoja taiteen kautta. Olemme myös tuottaneet materiaalia Changemakerin Globalisti-lehteen. Kaikki CST:n piirtäjät ovat myös Changemakerin jäseniä. Pyrimme omalla toiminnallamme edistämään monia samoja asioita Changemakerin kanssa, kuten yhdenvertaisuutta ja rauhantyötä

Taiteen avulla vaikeaksi koettuja aiheita ja jopa tabuja on helpompi lähestyä ja käsitellä. Taide tarjoaa myös tilaa tulkinnalle sekä itsenäiselle pohdinnalle, joten sen avulla on myös helppo herättää keskustelua ajankohtaisista ja tärkeäksi kokemistamme aiheista.

Tarjoamme hahmoilla ja tarinoillamme samaistumispintaa ja pohjan itsetutkiskelulle sekä aiheiden käsittelylle. Maailman muuttaminen alkaa yksilöiden toiminnasta, joten jokaisen lukijan omien ajatusten herättäminen on arvokasta.

SARJAKUVANNE SIJOITTUU GLOBINET- NIMISEEN MAAILMAAN. MILLAINEN ON GLOBINETIN RUOKATURVA? Globinet ei ole ihannemaailma, joten asiat siellä eivät ole kovin hyvällä mallilla. Joitakin kymmeniä vuosia sitten Globinetissa koettiin mm. nälänhätää, kun kolonialistiset valloittajat ryhtyivät riistämään kehitysmaiden ruokavaran-

toja ja työvoimaa itselleen. Tilanne tasaantui sittemmin, mutta yhä edelleen Globinetin asukkaat elävät räikeässä eriarvoisuudessa. Monissa paikoin kapitalismi kukoistaa, ja laadukkaaseen ruokaan on varaa vain luokkakolmion huipulla olevilla ihmisillä.

Emme halua esittää Globinetia malliyhteiskuntana, joten se ei todellakaan edusta näkemystämme ihanneoloista.

Pyrkimyksemme on pikemminkin Globinetin ongelmien avulla konkretisoida samoja uhkakuvia, jotka valitettavasti kytevät myös omassa yhteiskunnassamme. Vielä ei ole myöhäistä estää maailmaamme muuttumasta Globinetin kaltaiseksi, joten tuotoksemme tarkoitus onkin herättää lukijamme toimimaan tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.

MITÄ TERVEISIÄ LÄHETTÄISITTE MUILLE MAAILMANMUUTTAJILLE? Ei tarvitse olla mitään suurta tai erikoista muuttaakseen maailmaa! Oma projektimmekin lähti alun perin pienistä teoista. Jokainen askel maailmanparantamisen tiellä vie eteenpäin, olivat ne miten suuria tai pieniä tahansa! Omissa projekteissa kannattaa aina hyödyntää omia vahvuuksia ja luottaa omaan osaamiseen. Ihan jokainen voi liittyä rauhantyön edistämiseen, eikä tätä työtä tarvitse koskaan tehdä yksin!

38

REILUT JULKISET HANKINNAT NYT

MAHDOLLISIA TEKSTI: Jonas Biström

Kuluttamalla järkevästi voi osaltaan vaikuttaa ihmisoikeuksien ja luonnonsuojelun toteutumiseen. Entä jos voisit päättää että Suomessa tehtäisiin 35 miljardilla eurolla ostoksia, jotka olisivat kestäviä ihmisen ja ympäristön kannalta? Tämä hurja summa on vuosittain tehtävät julkiset hankinnat Suomessa. Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki. Vuoden 2017 alusta astui voimaan uusi hankintalaki, joka mahdollistaa kestävyyden huomioonottamisen paljon entistä laajemmin ja tarkemmin hankinnoissa.

Nyt kriteerinä kilpailutuksessa voi käyttää muutakin kuin halpaa hintaa. Julkisiin hankintoihin luetaan valtion ja kuntien, mutta myös seurakuntien ja muiden julkisyhteisöjen hankinnat. Kuntien ja seurakuntien päätöksentekoon vaikuttaa kansalaisten mielipide. Sinulla on siis mahdollisuus vaikuttaa tähän 35 miljardin euron pottiin.

Tekstiilit, katukivet, ruoka ja tietotekniikka ovat esimerkkejä tuotteista, joita kunnat hankkivat ja jotka voidaan tuottaa lapsityövoimalla tai orjatyövoimalla, tai sitten

“Jotta voi tehdä kestäviä hankintoja, pitää tietää miten niitä tehdään.”

Työntekijät ompelevat vaatteita Bozkurtin tekstiilitehtaalla Turkin Kahramanmaraksessa.

KUVA: Travel_aficionado / Flickr.com

hyvissä työolosuhteissa. Hyödyntämällä uuden hankintalain antamat mahdollisuudet voi nämä tuotteet hankkia kestävämmistä teko-olosuhteista. Edelläkävijöitä ovat esimerkiksi Espoo ja Vantaa, jotka ovat asettaneet vaatehankinnoissa kestävyyskriteerejä. Muutama kaupunki on siirtynyt käyttämään reilun kaupan kahvia. Tämä on vasta alkua. Jotta voi tehdä kestäviä hankintoja, pitää tietää miten niitä tehdään.

Hankkijoita auttamaan on julkaistu opas, joka ohjeistaa kestävien hankintojen teossa. Oppaan taustalla on joukko kansalaisjärjestöjä, muun muassa Reilu kauppa ry ja Finnwatch. Levittämällä tietoa siitä miten kestävyyskriteerejä voi käyttää, voivat uudet tahot rohkaistua kokeilemaan niiden käyttöä. Järjestöjen ja edelläkävijäkuntien lisäksi tarvitaan kansalaisten apua ja painetta, jotta tieto oppaasta leviää ja kestävistä hankinnoista tulee valtavirtaa. Linkki oppaaseen löytyy jutun lopussa.

Sinä voit myös vaikuttaa ottamalla päättäjään yhteyttä. Koska hankintalain antamat

mahdollisuudet ottaa ihmisoikeudet huomioon on vapaaehtoista, tarvitaan paljon innostusta ja painetta jotta seurakunnat ja kunnat rupeavat käyttämään uuden lain antamia mahdollisuuksia. Kysy kunnan tai seurakunnan johtajalta ovatko he jo käyttämässä uusia kestävyyskriteerejä hankinnoissaan, ja onko uusi opas heille tuttu. Jos et heti saa vastausta, ota yhteyttä uudestaan. Älä luovuta, vaikka oikean vastuuhenkilön etsiminen olisikin työlästä!

Julkiset hankinnat ovat yksi kysymyksistä, johon Changemakerin talousryhmä vaikuttaa. Tule mukaan talousryhmän toimintaan, jos sinua kiinnostaa muokata maailmasta parempi pureutumalla talouden epäreiluihin rakenteisiin ja haastamalla päättäjiä muuttamaan toimintaansa. Katso lisätietoja ryhmästä nettisivuiltamme.

Opas on ladattavissa netissä osoitteessa https://www.finnwatch.org/images/pdf/ Vinkkeja-vastuullisten-kehitysmaahankintojentekemiseen.pdf

Changementor 39

EMME TIEDÄ

TULEVASTA TEKSTI: Ruut Luukkonen

Se, että emme tiedä tulevasta, ajaa meitä tekemään muutosta. Muutoksen toteutumiselle on tärkeää, että tunnemme oman historiamme hyvät ja heikot hetket sekä tunnistamme itsemme osana globaalia kokonaisuutta.

Valmistelen matkaa Etelä-Afrikkaan, jossa apartheidin jälkeisessä yhteiskunnassa on sovittelumekanismien ja anteeksiannon avulla pyritty pääsemään vaikeiden tapahtumien yli. Yhä tänään monet toimijat tekevät työtä, jotta yhdenvertaisuus ja hyväksyntä toteutuisivat paremmin, erityisesti vähemmistöjen suhteen. Näitä vähemmistöjä ovat työttömät, perheväkivaltaa kokeneet, aidsiin sairastuneet sekä entiset sotilaat ja vangit.

Myös Suomessa on tänä vuonna syytä puhua anteeksiannosta, kun maamme sisällissodasta on kulunut sata vuotta. Näkökulman tulee kuitenkin olla eteenpäin katsova ja keskusteluissa tulee huomioida tämän päivän Suomessa ja maailmalla vallitseva eriarvoisuus. Eriarvoisuus näkyy erityisesti nuorten asemaa globaalissa mittakaavassa tarkasteltaessa. Nykymaailmassa nuoren ihmisen tulevaisuus on epävarma, eli hän melkein missä päin maailmaa tahansa.

Suomalaisen yhteiskunnan haasteet nuorille liittyvät yhdenvertaisuuden puutteeseen koulutuksessa, mikä kaventaa koulu-

tusmahdollisuuksia ja aiheuttaa huolta tulevasta. Monessa Etelä-Euroopan maassa työttömyys on monen nuoren ja nuoren aikuisen arkipäivää. Kehittyvissä maissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset näkyvät selkeämmin ja asettavat haasteita arkipäivästä selviytymiseen.

Nuorten arjessaan kohtaamat haasteet ovat erilaisia, mutta heitä yhdistää pyrkimys muuttaa vallitsevia olosuhteita. Myös heidän unelmansa ovat samansuuntaisia.

Epävarmassa tilanteessa unelmointi vähenee ja motivaatio asettaa tavoitteita laskee. Unelmat jäävät ehkä kokonaan syntymättä, eikä muutoksen tekemiselle löydy tyydyttäviä kanavia. Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuuden puute ajavat ratkaisuihin, joiden lopputulokset ovat arvaamattomia. Tällaisia ovat esimerkiksi radikaalit väkivallan teot.

Yhteiskunnan eri tasoilla aidosti toteutuva yhdenvertaisuus ehkäisee useampaa kuin yhtä ongelmaa. Siksi on tärkeää, että nuoret toimivat oman sukupolvensa kokemusasiantuntijoina ja ovat osallisina heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuoret ottavat muutoksen tarpeen todellisena ja kykenevät oppimaan historiasta.

He eivät pelkästään vaadi muutosta, vaan rohkeasti ja tietämättä tulevasta tekevät sitä.

KUVA: HYY/ Mikko Raatikainen

Ruut Luukkonen on Globalistin ensimmäinen päätoimittaja, joka työskentelee nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan viestintäasiantuntijana sekä vapaana toimittajana.

“Eriarvoisuus näkyy erityisesti nuorten asemaa globaalissa mittakaavassa tarkasteltaessa.”

ARVOSTELUT 40

BEFORE THE FLOOD

ARVOSTELUT

Leonardo DiCaprio on profiloitunut ilmastonmuutosta vastaan kamppailevana Hollywood-tähtenä.

Hänen dokumenttiprojektinsa Before the Flood (2016) käsittelee todella monelta eri kantilta ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ja sen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Ilmastonmuutoksesta huolta kantaville dokumentti on varmasti ahdistava ja pessimistinen. Dokumentin heikkous onkin realististen ilmastonmuutosten vastaisten kollektiivisten toimien puuttuminen.

DiCaprio toimii myös YK:n ilmastonmuutoslähettiläänä, mutta globaalilla tasolla ratkaisut jäävät retoriikaksi: puheeksi YK:ssa ja luottamisella Pariisin ilmastosopimukseen. Informatiivinen dokumentti ehdottomasti on, ja sen katsominen varmasti vahvistaa ilmastonmuutoksesta huolestuneiden halua muuttaa maailmaa. Ilmastoskeptikoiden on kuitenkin helppo kuitata dokumentti propagandaksi, se on nimittäin myös hyvin dramaattisestikin tarinallinen. IIDA SILFVERHUTH OHJAAJA: Fisher Stevens PÄÄOSAT: Leonardo DiCaprio, Ki-moon Ban, Alejandro G. Iñárritu

YEBOYAH: BROFLAKE Suomen räppitaivaalle on singahtamaisillaan uusi nimi. Yeboyah on julkaissut tähän mennessä yhden kappaleen: Broflake. Nimi viittaa miespuolisiin ihmisiin jotka ovat kovia ottamaan itseensä (englannin kielen snowflake, lumihiutale), ja jotka ovat kykenemättömiä näkemään omia etuoikeuksiaan ja toimimaan empaattisesti toisia kohtaan. Biisi on koukuttava, ja samaan aikaan tekstissä vilisee kiinnostavia yhteiskunnallisia viittauksia. Kuten tässä kohdassa: “mul on kysymyksiä rakenteille / ei painoa sun harteille”. Olisiko tässä artisti, joka osaa tehdä hyvältä kuulostavaa, kiinnostavaa ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevää räppiä? Niitä ei ole erityisen monta. Yeboyah riimittelee seuraavasti: “Teille tää on mainett’, viihdettä ja rahaa / mun kaltasille tää on ainoo tapa päästä purkaa”. Suosittelen vahvasti tutustumaan. JONAS BISTRÖM

KUVA: Yeboyah

ÜÜÜÜÜ

ÜÜÜÜÜ

SUOMI 100 -JUHLAVUOSI

ÜÜÜÜÜ

KUVA: Suomi 100 / Leena Koskela

Koin elämäni tähän mennessä hienoimmat ilotulitukset juhlavuoden vaihtuessa Töölönlahdella, ja toiseksi komeimmat itsenäisyyspäivänä Tähtitorninmäellä Helsingissä. Edellisissä juhlissa taustalla soi Daruden Sandstorm, jälkimmäisissä Finlandia. Mitä ilotulitusten väliseen aikaan on mahtunut? Ainakin sinivalkoisissa väreissä loistava Suomi 100 -logo, joka on lätkäisty kaikkeen mahdolliseen. Isänmaallisuus on kuitenkin vaikea asia. Uusnatsien marssiessa itsenäisyyspäivänä vaatien puhdistusta on vaikea sisäistää juhlavuoden Yhdessä -teemaa. Suomessa tavoitteena on ollut pitää kaikki mukana. Yhteiskuntaa tuleekin arvioida sen mukaan, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Kun kerromme Suomen tarinaa, kuka siihen saa kuulua? LAURI LIND

ARVOSTELUT 41

SIRKKALEIPÄ

ÜÜÜÜÜ

XKCD-NETTISARJAKUVA https://xkcd.com (Randall Munroe)

xkcd on sarjakuva joka käsittelee scifi-tyylisesti Velociraptor-hyökkäysten ja planeettojen kautta tärkeitä teemoja, kuten matematiikkaa, sosiaalisia suhteita, nettihutelijoita ja ilmastonmuutosta. Sarjakuva on toteutettu tikku-hahmoja käyttäen ja hyvällä huumorilla.

Sitä pääsee ilmaiseksi lukemaan ja se ilmestyy tällä hetkellä kolmesti viikossa. Lisävinkkinä kannattaa etsiä sarjakuvan erikoisnumeroita, joissa venytetään nettisarjakuvaformaattia uusiin ulottuvuuksiin. Toinen vinkki on pysäyttää hiiren kursori kuvan päälle. Sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 2005 ja se on englanninkielinen. Varsinkin jos nörttihuumori uppoaa, etkä ole vielä tätä lukenut, sinulla on paljon hyviä hetkiä edessä. JONAS BISTRÖM ÜÜÜÜÜ

BRUCE BUENO DE MESQUITA JA ALASTAIR SMITH: THE DICTATOR´S HANDBOOK. - Why bad behavior is almost always good politics. (PublicAffairs 2011)

Oletko valmis ärsyyntymään niin, ettet päästä kirjaa käsistäsi? Diktaattorin käsikirja perustuu kahdelle ajatukselle. Ensinnäkin kaikki, mitä valtaapitävälle merkitsee, on vallassa pysyminen. Toiseksi, kukaan ei voi todella hallita yksin. Kaikki tarvitsevat tukijoita - ja heidän miellyttämisensä on kaikki kaikessa vallassa pysymiseksi. Mitä enemmän tukijoita on, sitä suurempaa joukkoa hallitsija tulee palvelleeksi. Mutta jos tärkeitä tukijoita on vain vähän, heitä voi miellyttää korruption avulla, jolloin kansan hyvinvointi on toissijainen asia.

Kirja antaa monipuolisesti erittäin kiinnostavia esimerkkejä tämän yliopistotason teorian tueksi. Vaikka se onkin pohjimmiltaan demokratian ylistyspuhe, on varoituksen sana paikallaan: ethän kyynisty, maailmanmuuttaja! RONJA KARKINEN ÜÜÜÜÜ

KUVA: Fazer

Kun hyönteisruoka loppuvuodesta 2017 sallittiin Suomessa, suurista ruoantuottajista ensimmäisenä apajille ehti Fazer. Yhtiö lanseerasi muutamissa ruokakaupoissa tarjolla olevan sirkkaleivän, jonka yhtenä aineosana ovat jauhetut kotisirkat. Yhdessä leivässä sirkkoja mainitaan olevan keskimäärin 70 kappaletta. Tätä ei testaaja kuitenkaan helposti huomaa – sirkkaleipä maistuu samalta kuin muutkin sekaleivät. Erityisesti runsassuolaisuus takaa sen, ettei leipä erotu muista leipätiskin tavallista hienommista leivistä kuin pakkauskääreensä sirkankuvalla. On kiinnostavaa nähdä, mihin hyönteisiä ruvetaan lähitulevaisuudessa käyttämään . Sirkkaleivässä niillä on kuitenkin vain kuriositeettiarvoa. SAARA-MARIA PULKKINEN

TOIMINTAVINKKI 42

TOIMINTAVINKKI TEKSTI: Iida Silfverhuth

YK:N 2030-TAVOITTEISTA MUODOSTETTU TIMANTTI Kesto: 30 min.

Osallistujamäärä: 4 + Tarvikkeet: Rauhantavoitekortit Harjoituksen kulku: Jos osallistujia on paljon, kannattaa jakautua 3-5 henkilön ryhmiin. Joka ryhmälle jaetaan YK:n Agenda 2030:n 17:n kohdan -rauhantavoitteet sisältävät kortit. Ryhmät valitsevat korteista yhdeksän tärkeintä ja asettavat kortit timanttikuvioon: Ylimmäksi tulee tärkein tavoite, seuraavalle riville kaksi seuraavaa, keskenään yhtä tärkeää, muttei ihan ylimmän tasoista tavoitetta, kolmannelle riville kolme seuraavaksi tärkeintä jne. Tehtävälle ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Kortteja valitessa keskustellaan siitä, miksi toiset tavoitteet ovat toisia parempia. Jos osallistujat ovat

ryhmissä, he asettavat lopuksi valmiit timanttinsa kaikkien nähtäväksi ja perustelevat valintansa.

Ohjaajan kannattaa perehtyä tavoitteisiin etukäteen ja olla valmis antamaan esimerkkejä ja selittämään vaikeita käsitteitä, jos osallistujat ovat kovin nuoria!

Harjoitusta purettaessa kannattaa kysyä, miltä harjoitus tuntui, oliko valitseminen vaikeaa, haastavaa, helppoa jne. Voi esimerkiksi pohtia, missä asioissa Suomella olisi petrattavaa.

Jos kiinnostuit pelin teemasta, Changemakeriltä julkaistiin vuoden 2017 lopussa Rauhan tekijät- koulutusopas, joka löytyy Changemakerin nettisivuilta. Paperisen version voi tilata Changemakerin toimistolta.

Peliä voi muunnella käyttämällä YK:n agendan sijaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistuksen pykäliä.

YK:N AGENDA 2030 RAUHANTAVOITTEET:

43

10 TIPS FÖR DIG

SOM VILL PÅVERKA TEXT: Jonas Biström

Har du funderat på att börja påverka för att stoppa klimatförändringen, skapa fred i världen eller lyfta människor från fattigdom? Då lönar det sig för dig att läsa dessa tio tips.

1. VÄLJ ETT FOKUS

För att lyckas påverka måste du välja ett mindre mål inom ett tema.

Om du väljer klimatförändring, kan du göra en kampanj för mera vegemat i skolan, eller stöda solpanelsbygge i en by som inte har elektricitet.

2. PÅVERKANDE KRÄVER MAKT

För att förändra något behöver du makt. Fundera varifrån andra får makt, och varifrån du kunde få makt. En möjlighet är att samla flera människor med i din kampanj. Om du får hundra elever med och kräva vegemat har du mera makt än om du är ensam.

3. KÄNN DINA STYRKOR OCH MOTSTÅNDARENS SVAGHETER

Det kan kännas omöjligt att vinna mot en hel stad eller ett stort företag. Kom ihåg att du har bättre chanser om du kan utmana motståndaren där du är stark och de är svaga. Om det är ett stort företag som använder barnarbetskraft, kan det hända att du kan koka opp ett mediasirkus på sociala medier. Det kan få många att koppla varumärket med barnarbetskraft, och det är en risk som företag sällan vill ta. Då kan de vara mera tillmötesgående, fast de inte annars skulle lyssna.

4. EN STARK MOTIVATION HJÄLPER MED DELEGERING

6. DET HJÄLPER INTE OM ALLA STÖDER DIG, OM INGEN GÖR NÅGOT

En lyckad kampanj får de som stöder kampanjen att agera. Detta kan vara i form av underskrifter till en namninsamling, eller deltagande i en demonstration eller något annat. Det viktiga är att stödet syns och hörs.

7. MÄNNISKOR KOMMER MED OM DE FÅR EN ORSAK TILLRÄCKLIGT MED STÖD

När någon funderar på att komma med i kampanjen frågar hen sig, vill jag komma med, och kan jag det som behövs. Se till att kampanjen klart berättar varför det är viktigt att komma med i kampanjen, och hur människor kan lära sig det som behövs att verka i kampanjen.

8. SKRIV UPP HUR DU TÄNKER ATT FÖRÄNDRINGEN KOMMER ATT SKE

Vad är din teori kring förändringen? Alla har en teori om hur förändringen sker. Genom att skriva ner den kan du diskutera den med andra, och förbättra den. Genom en bättre förändringsteori kan du göra en bättre kampanj.

9. ANALYS AV SITUATIONEN

Om du lyckas berätta på ett engagerande sätt varför kampanjen är viktig, och hur den ändrar världen till en bättre plats kan du lita på att människor ger dig mera stöd i de praktiska uppgifterna som behövs för att kampanjen skall lyckas.

En noggrann analys av situationen och olika aktörerna som är inblandade, hjälper med planeringen av kampanjen. Du kan använda power mapping metoden. I den samlar du aktörerna som arvetar för coh emot det du försöker uppnå. Skriv in hur starkt de är inblandade, och vad deras synvinkel är.

5. MÄNNISKOR ÄR SÄLLAN ONDA, OFTAST HAR DE ANDRA INTRESSEN

10. SE TILL ATT PLANEN ÄR NÅGOT DU OCH ANDRA ÄR INTRESSERADE AV

Om du vill lyckas med att påverka hjälper det att förstå andras intressen och tänkande. Genom att ta reda på hur andra tänker kan du utveckla också dina egna ideer vidare.

Om du gör en super plan som är väl genomtänkt, planerad, slug och mångsidig, men ingen vill göra den är det inte en bra plan. Hitta en kombination av intresse och inspiration och politisk relevans.

TEMA: Matsäkerhet 44

RECEPTET PÅ

HUNGERSNÖD TEXT: Virve Louekari

ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

BILD: Ville Palonen / Kyrkans Utlandshjälp

Maten som produceras i världen kunde mätta 10 miljarder människor, och ändå går en del av oss hungriga. Orsaken till denna paradox torde ligga i politiken.

Hungersnöd kommer inte ur tomma intet, först utan det föregås av att matsäkerheten kraschar på grund av naturkatastrofer och samhälleliga omvälvningar. Torka och andra naturfenomen kan man sällan förhindra, men genom att förändra politik som orsakar hunger kan vi förpassa hungersnöden till historiens soptipp.

FRED ÄR MAT Konflikter när hungersnöd. När samhället tar en smäll och infrastruktur förstörs kan maten inte produceras, transporteras eller lagras som förut. Det kan betyda att det nog finns nog med mat men den når inte människorna. Konflikten gör det svår för internationella krishjälpen att nå fram. I värsta fall kan en part i konflikten målmedvetet skapa hungersnöd för att försvaga motståndaren. I Somalien år 2011 var hungersnöden allvarligare på områden som terroristorganisationen Al-Shabaab kontrollerade, för att organisationen inte släppte in hjälptransporter, utan kallade hungersnöden för “ren och skär propaganda”.

Hungersnöden är ett tecken på misslyckad diplomati och internationella samfundets svaghet. Även om hungersnöd oftast kand förutspås lyckas internationella samfundet inte alltid agera tillräckligt snabbt.

Våren 2017 var Jemen på väg in i hungersnöd som orsakades av ett förlängt inbördeskrig.

Handelsblockader lamslog landet som var beroende av importerad mat och olika stridande grupper stoppade mathjälpen.

Maten nådde fram till endast tre miljoner av sju miljoner hungrande. Chefen för norska Flyktinghjälpen, Jan Egeland beskrev situationen som en “enorm förlust för internationell diplomati”.

BIOBRÄNSLEN ELLER MAT? Om matväxter utnyttjas som bränsle i stället för näring leder det till högre matpriser globalt. De höjda priserna slår till speciellt mot världens fattiga, för att de använder en stor del av sin inkomst till mat, och för dem är en liten förändring i matpriset en stor fråga. Biobränsle produceras delvis utav grödor som är viktiga stöttepelare i

fattiga människors kost, exempel på dessa är majs, vete och kassava. Enligt analyser skulle en höjning på en procent i priset på basmatgrödorna leda till en sänkning av de fattigaste människornas kalori intag med en halv procent. Prishöjningarna inverkar speciellt på kvinnor, de äter oftast sist och minst i familjen.

För att förhindra hungersnöd borde man i energipolitiken söka lösningar på andra håll än från biobränslen. Dessvärre har Europeiska unionen satt som målsättning år 2008 att till och med år 2020 ska 10 procent av bränsle som förbrukas inom trafiken komma från biobränslen. Målsättningen stöds med hjälp av ekonomiska sporrar, skattelättnader och understöd. Hjälporganisationen Oxfam har uppskattat, att om man i stället för det biobränslet som importerades år 2008 odlat vete och majs, kunde man ha försett 127 miljoner människor med mat under ett år. Det finns även beräkningar på inverkan av biobränsle målsättningarna som EU och Förenta staterna har, de kommer att leda till 600 miljoner flera hungriga i och med år 2020 samt höjningar i matpriserna.

Matsäkerhet kan vaklas av många orsaker. På grund av ebolaepidemin i Liberia år 2014 många familjer var tvungen att äta sina utsäde. Omai Toka, 46, kunde köpa sig nya riskärnor med hjälp av Kyrkans Utlandshjälp.

KÄMPA MOT HUNGER MED LANDRÄTTIGHETER År 2009 var fem miljoner etiopier beroende av internationell mathjälp, och samtidigt importerade Saudi-Arabien ris som odlades på mark som de skaffat i Etiopien. Ökad konsumtion av kött har lett till att flera länder köpt eller hyrt odlingsmark i andra länder för att odla foder för köttproduktion och för produktion av biobränslen. Argument för uthyrning av odlingsmark är att det ger inkomster och expertis inom jordbruk som landet saknar. Genom att grunda jordbruket i småbruk stöttas de fattiga människornas

!

“Prishöjningarna inverkar speciellt på kvinnor, de äter oftast sist och minst i familjen.”

matsäkerhet. Det finns även tecken på att lokala småbrukare sköter jordmånen bättre än stora gårdar ägda av multinationella företag.

För att få bukt på hungersnöd behövs landrättigheter i ställe för handel på odlingsmark. Det betyder att lokala samhällen bör kunna äga marken de odlar på. Samhällen odlar på halva jordbruksmarkarealen, men äger endast 10 procent. Landrättigheter minskar fattigdom, ökar samhälleliga stabiliteten, och ger folk möjligheten att sköta om sin egen matsäkerhet. I forskningsresultat finns det en positiv korrelation mellan landrättigheter och avsaknad av hungersnöd.

För att hungersnöd skall bli ett okänt fenomen för kommande generationer bör politiken förändras på många sätt. Det behövs bättre klimatpolitik, för att stigande temperaturer leder till torka och spridning av skadedjur som i sin tur leder till skördar. Globala ekonomiska strukturer måste skydda matmarknaderna från snabba prishöjningar och stora företag måste ta i beaktande matsäkerhet i sin verksamhet. Slutligen är det viktigt att minnas att regeringens beslut att skära ner på biståndet ökar på risken för hungersnöd. När bistånd ger hållbarare inkomster åt fattiga skyddas de bättre även mot hunger.

Enligt Förenta Nationernas definition är hungersnöd en situation i vilken 20 procent av befolkningen får mindre än 2100 kilokalorier per dygn, 30 procent av barnen är akut undernärda och två vuxna eller fyra barn dör av hunger dagligen.

TEMA: Matsäkerhet 46

VAD ÄR

MATSÄKERHET? TEXT: Jaro Karkinen

ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

Matsäkerhet är ett brett begrepp som innefattar en hel del. Det är inte endast fråga om mängden mat: en bonde på ett område med risk för översvämningar kan ha stundvis en massa skörd, men om samhälleliga skyddsnätet inte fungerar då åkrarna är översvämmade kan hen lida av hunger ändo. Matsäkerhet baserar sig enligt definitionen på fyra pelare: det måste finnas tillgång till en tillräcklig mängd mat, människor måste ha möjlighet och medel att införskaffa maten, maten måsten finnas tillgänglig även under krissituationer, och maten måste vara av god kvalitet, trygg att äta och näringsrik.

Om en av dessa fyra pelare svajar, hotas matsäkereheten. Överfiske kan tömma fiskevatnen, och påverka mängden mat. En beväpnad konflikt kan rubba matens produktions- och transportkjedjor. Bevattningsvatten med rester av industrikemikalier kan leda till giftiga grödor. Fattigdom överlag kan hejda människor från att införskaffa mat, även om det skulle finnas till hands.

Utöver matsäkerhet diskuteras även matsuveränitet. Begreppet fokuserar på sårbara samhällen som till exempel små nationer eller urfolk, och deras rättighet till kontrollen över sin matproduktion. Ett rikt och industrialiserat land kan producera mat som erbjuds höga stöd, och sedan exportera detta till ett land där maten ersätter lokala småbrukens produkter på marknaden. Då

BILD: Ville Asikainen / Kyrkans Utlandshjälp

finns mat att köpa men samtidigt skapas ett beroendeförhållande. Även vidareutvecklade jordbruksprodukter, till exempel en gröda som ger högre skörd via växtförädling, som sedan patenteras, kan hota matsuverenitäten i ett land genom att ett företag får kontroll över matproduktionen.

FATTIGDOM LEDER TILL HUNGER, HUNGER LEDER TILL FATTIGDOM Befolkningen på landsbyggden i utvecklingsländer utgör största gruppen av världens hungrande. Utav världens hungrande är ungefär hälften jordbrukare, en dryg femtedel arbetslösa som bor på landsbyggden, och den resterande gruppen lever i samlar-jägar samhällen. Den största mängden hungriga finns i Asien, men största mängden hungrande i förhållande till befolkningsmängden är i Afrika, söder om Sahara. Utav industrialiserade ländernas befolkning går endast en och en halv procent hungriga. Vi bör uppmäkramma skillnaden mellan absolut och relativ fattigdom, den som är absolut fattig har inte råd med tillräcklig mat, medan den som är relativt fattig hamnar tumma på matens kvalitet i huvudsak.

Hunger och fattigdom är sammanlänkade, och de förstärker varandra: den hungriga och fattiga har sällan energi och resurser att förbättra sin lott, och om matproduk-

tionen eller distributionen av en eller annan orsak lider är fattiga som saknar köpraft och skyddsnät den första som lider.

Hunger och fattigdom påverkas speciellt mycket av våldsamma konflikter, som gör det svårt speciellt för områden som varit ostabila sedan förut. Enligt FNs mat och jordbruksorganisation (FAO) lever 489 miljoner hungrande människor i länder med väpnad konflikt. Tre fjärdedelar av barn under fem som hungrar lever i länder med våldsam konflikt. Konflikter inom stater där olika konkurrerande väpnade grupper tävlar om makten är den formen av konflikter som ökat mest under senaste åren. Denna konflikttypen leder ofta till förfall av samhällets strukturer, och därmed också förfall av matsäkerheten. Väpnade konflikter leder ofta till att manga människor tvingas till flyktingskap, som också försvagar matsäkerheten.

TOMMA ORD Den mest dramatiska formen av för lite mat är stor hungersnöd. De får oftast stor spridning i media och internationell uppmärksamhet, men tyvärr glöms de ofta bort efter att den mest akuta fasen går om. När nationerna i Afrikas horn en efter en annan utlyste nödläge på grund av hungersnöd, blev det bråttom för internationella samfundet att åtgärda katastrofen. Situationen var inte ny

TEMA: Matsäkerhet “Utöver matsäkerhet diskuteras även matsuveränitet. Begreppet fokuserar på sårbara samhällen som till exempel små nationer eller urfolk, och deras rättighet till kontrollen över sin matproduktion.”

på något sätt, endast några år tidigare, år 2011, hade en liknande kris drabbat helt samma område och över en fjärdedels miljon människor hade dött. Då lovade internationella samfundet dyrt och heligt att det inte skulle ske på nytt.

Redan under hugerstoppmötet 1996 bestämde internationella samfundet att absoluta mängden hungrande skulle halverastill år 2015 jämfört med år 1990. FNs milleniemål valde ett lite lättare mål, och siktade på att halvera andelen hungrande i världen till och med år 2015. Ingendera av målen nåddes.

Viljan finns att göra festliga löften och sätta fina målsättningar, men genomförandet har förblivit ofullständig. I fråga om matsäkerhet är de enklaste lösningarna oftast tillfälliga, maten som distribueras som katastrofhjälp har snart ätits, för att lösa problemen som orsakade hungersnöden krävs det åtgärder som förändrar situationen på djupet.

Organisationer som arbetar för att stärka matsäkerheten påpekar att lösningarna och hjälpen bör vara långsiktig och tålmodig och finansieringen bör vara stabil. Finlands biståndspolitiska linjepapper om jordbruk och matsäkerhet från år 2010 understryker vikten av konsekvent arbete och som ett sätt att uppnå detta föreslås ”en kontrollerad ökning av finansiering till jordbruk och matsäkerhet inom biståndsfinansieringen”. Regeringens beslut att skära ner på bistånd betyder att exakt motsatsen har gjorts.

DET ÄR MÖJLIGT ATT BLI KVITT HUNGER Hunger är inte en överlägsen motståndare. Det är möjligt att ingripa på många olika sätt. Hunger och fattigdom är ofta sammanlänkade, och genom att åtgärda fattigdom stärker man ofta också matsäkerheten. Stöd till kvinnor i fattiga omständigheter har en positiv inverkan på hela familjens inkomster och tillgång till näring. Fredsarbete och förhindrande av klimatförändring förbättrar matsäkerheten i sköra samhällen.

Det hjälper även att prata om hungersnöd, därigenom glöms inte hungerskriserna när media flyttar fokus efter första veckan, och politikerna känner mera press på sig att verkställa det de låvat i sina festtal. Vi kan även påverka med våra egna val. Du kan hänga med i Changemakers matsäkerhetskampanj, och så kan du gå över till att äta mera vegetarisk mat. En vegetarisk kost kräver mindre naturresursser än en kost som är rik på kött. Mat svinn är en annan del av problemet som du enkelt kan åtgärda, och det är ett sätt att visa respekt för den mat som vi har tillgång till och kan vara tacksamma för.

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN

NÄLKÄ KASVAA SYÖMÄTTÄ-KAMPANJAA! Maailmassa on tarpeeksi ruokaa kaikille, mutta silti noin 800 miljoonaa näkee nälkää. Kampanjassa haastamme Suomen päättäjät toimimaan nälänhädän poistamiseksi.Nälkä taltutetaan parantamalla ruokaturvaa.

Kampanja alkaa 17.2.2018. Alkuun päästäksesi kannattaa etsiytyä kampanjan koulutuksiin livenä tai netissä. Lisätietoja Changemakerin ympäristöryhmän sähköpostilistalta ja nettisivuilta, “kampanja” välilehdestä.

Kampanjassa vaaditaan Suomea ottamaan kokonaisvaltainen näkemys ruokaturvaan ja muuttamaan kolmea asiaa: 1. Uuteen ruokaturvavirastoon on saatava globaalin ruokaturvan vastuuhenkilö.

2. Kehitysyhteistyörahoilla tehtävät hankkeet eivät saa vahingoittaa ruokaturvaa.

3. Suomen on toimittava ruokaturvan puolesta Yhdistyneiden kansakuntien ruoka- ja maatalousjärjestössä.

#annoskateis