Globalisti 2/2017 - teemana naiset ja kehitys

CHANGEMAKER-LEHTI · 2/2017

NAISET KATSOVAT TULEVAISUUTEEN RUNOUDELLA MAAILMAA MUUTTAMAAN S. 6 HYVIÄ UUTISIA S. 18 ASENNEMUUTOKSELLA SILPOMISTA VASTAAN S. 24

PÄÄKIRJOITUS

3

PUHEENVUORO NAISILLE PÄÄTOIMITTAJA: Saara-Maria Pulkkinen Luvut ovat toki tärkeitä.

Tästä Globalistista voit lukea paljon numeroihin ja tilastoihin perustuvaa hyödyllistä tietoa naisten asemasta maailmalla. Yhteiskunnallisten ongelmien ja toisaalta niihin vaikuttamisen laajuus käy hyvin ilmi numeroista. Maailmaa ei kuitenkaan opi tuntemaan vain laskutoimituksia tekemällä.

Tilastojen ohella tässä lehdessä onkin paljon tarinoita ihmisistä. Globalistin sivuilla kohdataan muun muassa opiskelija Hani, lavarunoilija Laura, parlamenttiedustaja Lyazzat ja asiantuntija Solomie. Kannessa hymyilee sikafarmari Ganga. Heitä ei ensinäkemältä yhdistä melkein

mikään. Samaan aikaan kaikki tietävät, millaista on elämä naisena maailmassa. Lehden tekijät halusivat antaa puheenvuoron näille naiseuden asiantuntijoille.

Vaikka jokainen lehden nainen kertoo itselleen läheisestä ja tärkeästä aiheesta, heidän tarinansa kertovat paljon myös naisten elämästä yleensä. Hanin kertomus ei jää yhden ihmisen henkilöhistoriaksi, vaan hänen kokemuksensa elämästä pakolaisena jakaa moni muukin nainen.

Lyazzatin tarina on esimerkki tuhansien muiden vammaisten naisten pyrkimyksistä itsenäiseen ja arvokkaaseen elämään. Gangan kokemukset osoittavat, mitä tapahtuu, kun

KUVA: Timo-Pekka Heima

Kädessäsi olevan naiset ja kehitys -teemaisen Globalistin tekijöitä mietitytti lehteä suunniteltaessa yksi iso kysymys: Miten kertoa ihmisryhmästä, johon kuuluu puolet maailman väestöstä?

Varsin usein naisista puhutaan lukuina: 49 prosenttia maailman väestöstä, 60 prosenttia maailman lukutaidottomista. Yksi kolmesta naisesta on väkivallan uhri.

200 miljoonaa naista on käynyt läpi sukupuolielinten silvonnan. Naisille on jaettu 49 Nobel-palkintoa ja yksi parhaan ohjaustyön Oscar-patsas. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset käyttävät 16 miljoonaa tuntia päivässä vedenhakumatkoihin.

naiset saavat taloudellista tukea ja tekevät rohkeita valintoja.

Yksi ääneen päässyt nainen antaa äänen usein myös monille muille naisille. Yksi rohkea ihminen voi muuttaa maailmaa – kunhan hän saa äänensä kuuluville.

TEKIJÄLLE KASVOT Olen Katja Räsänen-Vesala ja vähän kaikenlaisesta vaikuttamis-, muutos- ja parannustyöstä kiinnostunut teologian kandidaatti Joensuusta. Globalistia lukiessa olen saanut paljonkin tietoa maailman tilasta ja siitä, kuinka sen epäkohtia pystyy muuttamaan ihan omalla toiminnalla ja aktiivisuudella.

Tällä kertaa pääsin antamaan oman panokseni Globalistille kertomalla naisten tilanteiden parantamismahdollisuuksista maailmalla, tekstin ja kuvituksien kautta.

TÄSSÄ NUMEROSSA

4

2 3 6

8 10 14 18 20 23 24

26 28

29

30 32

36

38 39

40 42

43 44 45 46

47

GLOBALISTI 2/2017 Sarjakuva Pääkirjoitus Henkilöhaastattelu: Ajatukset esille taiteella ja aktivismilla Ajankohtaista Teemaryhmät Naiset sodassa ja rauhassa Hyviä uutisia Irti eriarvoisuuden kahleista Puheenvuoro: Sankaritarina Asennemuutoksella naisten silpomista vastaan Lähi-idän naisten aika on tullut Ilmastonmuutos ja kolme muuta kehitysmaiden naisten elämän uhkaajaa Koulutus ja kolme muuta kehitysmaiden naisten elämän parantajaa Naiset erillisissä metrovaunuissa Ikkuna maailmaan: Slovakia - pieni suuri maa Maailmanmuuttaja: Maailmaa muuttamassa Changemakerin sisällä Hans Rosling in memoriam Changementor: Changemaker jättää pysyvän jäljen Arvostelut Toimintavinkki På Svenska: Personlig intervju Hans Rosling in memoriam Världsförändrare Klimatförändringen och tre andra hot mot kvinnors välmående i utvecklingsläner Utbildning och tre andra sätt att förbättra kvinnors liv

6 AJATUKSET ESIIN

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.

Painettu kierrätyspaperille, joka valmistetaan 100% uusiokuidusta.

Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0032

32 Ikkuna maailmaan: Slovakia - pieni suuri maa

38 Hans Rosling: in memoriam

Kannessa Farmariksi pienlainalla

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii aina uskallusta, ehkä myös hullunrohkeutta. Nepalilaisen Ganga Tamangin kohdalla se vaati vielä enemmän. Toimeentulon hankkiminen kotikylässä Bhardeaussa vaikutti päivätyöläiselle pitkään mahdottomalta. Tamangin mieskin lähti siirtotyöläiseksi Malesiaan vain kahdeksan kuukautta häiden jälkeen.

Tamangin elämä muuttui, kun hän sai Naisten Pankilta pienlainan ja hankki kolme sikaa. Hän sai myös koulutusta sikojen hoitoon. Nyt sikalassa röhkii 60 yli sadan kilon emakkoa ja pieniä possuja. ”Paitsi että minulla on nyt rahaa, Naisten Pankilta saamani koulutukset ovat antaneet minulle monia taitoja ja itsevarmuutta. Uskallan nykyään kertoa oman mielipiteeni.”

Kuva ja teksti: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

LEHDEN TOIMITUS Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi, www.changemaker.fi Päätoimittaja: Saara-Mari Pulkkinen

Riikka Rautiainen, Lauri Lind, Riikka Piri, Helmi Boren

Toimitussihteeri: Iida Silfverhuth Sarjakuva: Jasmi Kimpimäki Toimituskunta: Miina Heikkinen, Minna Aitola, Anna-Maria Hiltunen, Katja Räsänen-Vesala, Riina Laurila, Mandi Säilä, Petronella Lehtelä, Timo-Pekka Heima, Sofia Marin,

Muut kirjoittajat: Amu Urhonen (Kynnys ry) Taittaja-graafikko: Mikael Björkman

Painopaikka: Erweko Kannen kuva: Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

ISSN-L 2323-5128 ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

HENKILÖHAASTATTELU

6

AJATUKSET ESILLE TAITEELLA JA

AKTIVISMILLA TEKSTI & KUVA: Miina Heikkinen

20-vuotias helsinkiläinen Laura Eklund Nhaga on lavarunoilija, joka yhdistää teoksissaan taiteen ja aktivismin.

Laura Eklund Nhagan kanssa on helppo jutella. Nuoren naisen eloisa ja puhelias luonne loistaa läpi ensisanoista. Eklund Nhaga on 20-vuotias helsinkiläinen lavarunotaiteilija, näyttelijä ja kirjoittaja. Hän kirjoittaa ja esittää paljon spoken word - eli lavarunoja pitkin Helsingin lavoja. Lisäksi Eklund Nhaga on mukana kirjoittajana, tuottajana ja näyttelijänä nettisarjassa Project Green Cables, joka on moderni versio Lucy Maud Montgomeryn klassikkokirjasta Annan nuoruusvuodet. Taiteen tekemisen ohella Eklund Nhaga on mukana politiikassa: hän istuu Feministisen puolueen hallituksessa ja oli myös puolueen ehdokkaana kevään kuntavaaleissa.

Tavoitteena kuulijoiden inspiroiminen ajattelemaan Eklund Nhaga kertoo kirjoittaneensa runoja pienestä pitäen. Lavarunouden hän löysi, kun kävi lukiossa puheilmaisun kurssin. ”Lavarunoudessa pystyin yhdistämään vuosien kokemuksen runojen kirjoittamisesta sekä sen fiiliksen, kun oli jotain sanottavaa”, Eklund Nhaga kertoo.

Hän ei erityisemmin valitse aiheitaan, vaan runous ja taide on luontainen tapa ilmaista ja navigoida omassa elämässä olevia asioita. Usein Eklund Nhagan tekstit käsittelevät yhteiskunnallisia aiheita, mutta eivät ole rajattuja vain niihin.

Eklund Nhaga toivoo runojensa herättävän kuulijoissa ajatuksia. Jos hän esimerkiksi esittää runon rasismista, hän toivoo, että se saa valkoiset kuulijat ajattelemaan.

”Jos joku ei-valkoinen on eksynyt baariin missä esiinnyn, toivon, että pystyn välittämään hänelle sellaisen fiiliksen, että rodullistetut eivät ole näkymättömiä”, Eklund Nhaga kertoo.

Hänen mukaansa Suomen valtamediassa rodullistettujen olemassaolo on vielä piilossa. Sen takia on tärkeää, jos joku voi häneltä saada tunteen rodullistettujen näkyvyydestä.

Taide rikkoo rajoja Eklund Nhagan mukaan taide ja media ovat ihmisten elämänkatsomusten ytimessä. Niiden kautta muokkaantuvat myös mielikuvat normeista. Sen takia vähemmistöjen edustus suomalaisessa mediassa on tärkeää. ”Silloin jokainen ymmärtää näiden väestöjen olemassaolon ja pystyy näkemään ne uudella ja inhimillisellä tavalla – etenkin jos kyseinen henkilö ei tunne henkilökohtaisesti ketään vähemmistön edustajaa eikä pysty samaistumaan vähemmistöjen kokemuksiin.”

Vaikka Suomessa on paljon rodullistettuja taiteentekijöitä, heitä ei silti näe televisiossa tai teatterissa. Eklund Nhagan mielestä olisi tärkeää luoda aidon tuntuisia rooleja marginalisoitujen ryhmien edustajille, ja näin lisätä representaatiota oikeilla ihmiskuvilla.

Taide on läsnä kaikessa sisällössä, jota kulutamme päivittäin etenkin nyt some- ja älypuhelinkaudella. Sillä on oikeata voimaa vaikuttaa asioihin. ”Taide vaikuttaa ihmisten käsitykseen asioista, tapaan jolla he näkevät ja käsittelevät maailmaa”, Eklund Nhaga sanoo.

Siksi erityisesti nuorille on todella tärkeää antaa resursseja, intoa ja kannustusta tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. ”Nuoret ovat jo lähtökohtaisesti voimavara. Stereotypia nuoresta, joka ei tee aivokapasiteetillaan mitään, on täysin fiktiivinen. Se, että nuoret saadaan ymmärtämään, että he voivat tehdä taidetta on jo iso juttu”, Eklund Nhaga kertoo.

Millä tavoilla aktivismin ja taiteen sitten voi yhdistää? ”Kaikilla tavoilla”, Eklund Nhaga vastaa. ”Taiteen pointti on joka tapauksessa se, että rikkoo rajoja.”

HENKILÖHAASTATTELU

“Toivon, että pystyn välittämään sellaisen fiiliksen, että rodullistetut eivät ole näkymättömiä.”

- Laura Eklund Nhaga

VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

8

AJANKOHTAISTA HAE VERKOSTON VASTUUTEHTÄVIIN! Haluaisitko saada lisää kokemusta järjestötoiminnasta ja päästä myös vaikuttamaan Changemakerin tulevaan toimintaan? Siinä tapauksessa kannattaa hakea mukaan tiimiiin!

Tiimi on Changemakerin toimintaa ohjaava, kehittävä ja tukeva toimikunta, joka valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Tiimissä on monenlaisia vastuualueita, kuten kampanja-, jäsen-, tapahtuma- ja tiedotusvastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu Changemakerin puheenjohtaja, joka edustaa verkostoa esimerkiksi mediassa, sekä varapuheenjohtaja.

Vai oletko sittenkin kiinnostunut lehtityöstä? Voisit olla sopiva Globalisti-lehden seuraavaksi päätoimittajaksi tai toi

mitussihteeriksi! Päätoimittaja kehittää lehden sisältöä sekä ohjaa ja innostaa vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaa.

Toimitussihteeri toimii päätoimittajan apuna lehden juttujen ja kuvien toimittamisessa sekä pitää myös yhteyttä toimituskuntaan.

Kaikkiin näihin tehtäviin voi hakea kuka tahansa Changemakerin jäsen, myös vasta hiljattain verkostoon liittyneet!

Lähde siis rohkeasti mukaan ja hae sinua kiinnostavaa pestiä!

Tiimin jäsenet sekä päätoimittaja ja toimitussihteeri valitaan syksyn jäsenkokouksessa lokakuun lopussa.

Lue lisää: www.changemaker.fi.

KUVA: Changemaker Finland

VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

9

TIIMIN KUULUMISET Tiimi viettää tällä hetkellä kesälomaa kokouksista, mutta toimii aktiivisesti kuitenkin kesän tapahtumissa vapaaehtoisten kanssa. Changemaker oli mukana mm. Porin Suomi Areenalla, sekä Loviisan Rauhanfoorumissa. Kesän tapahtumissa voi tavata niin vapaaehtoisia, työntekijöitä, kuin tiimiläisiäkin.

Tiimi kokoontui elokuussa strategiapäivään, jossa oli tarkoitus miettiä Changemakerin vuoden 2018 strategiaa. Seuraavak-

si katseet kohdistetaan syksyn viikonloppuun. Onko sinulla ideoita siitä, mihin suuntaan Changemakerin toimintaa pitäisi suunnata? Laita sähköpostia tiimin puheenjohtajalle Matias Uusisillalle osoitteeseen puheenjohtaja@changemaker.fi ja kerro ideasi!

KUVA: Changemaker Finland

LIITY JÄSENEKSI! Changemakerin jäseneksi voivat liittyä kaikki 13–35-vuotiaat maailman muuttamisesta kiinnostuneet. Jäsenyys on ilmaista ja tarjoaa paljon erilaisia etuja. Esimerkiksi kaikki verkostomme koulutukset ja tapahtumat ovat jäsenille ilmaisia ja lisäksi Changemaker korvaa myös tapahtumiin osallistuvien matkakulut.

Liity jäseneksi nettisivuillamme www.changemaker.fi ja valitse itsellesi sopivin tapa tulla mukaan!

VAIKUTTAMISTOIMINTA

10

TEEMARYHMÄT

KUVA: Sini Tyvi

TALOUSRYHMÄN KUULUMISET TEKSTI: Jonas Biström

Changemakerin Talousryhmän tavoitteena on tehdä globaalista taloudesta oikeudenmukaisempi. Syksyllä pääfokus on eri tavoissa estää verovälttelyä ja sulkea veroparatiiseja. Talousryhmän uudet vetäjät ovat Jessica Salmivuori ja Yusuf Mohamud.

Syksyn aikana Talousryhmä järjestää ohjelmaa ja toimintaa, ja siihen pääsee mukaan kuka tahansa. Talousryhmä pyrkii tapaa-

maan säännöllisesti. Syksyn leirillä on hyvä tilaisuus päivittää talousryhmän toimintaa ja miettiä uusia lähestymistapoja globaalin talouden oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Liity Talousryhmän sähköpostilistalle ja Facebook-ryhmään saadaksesi ajankohtaisesti tietoa.

VAIKUTTAMISTOIMINTA

11

RAUHARYHMÄN KUULUMISET

YMPÄRISTÖ RYHMÄN KUULUMISET

TEKSTI: Matias Uusisilta

TEKSTI: Jaro Karkinen

Rauharyhmä on keskittynyt kesän Pakkomatkat-kampanjaan ja viemään sitä erilaisiin tapahtumiin. Kampanja vastustaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia Irakiin ja Afganistaniin ja on saanut paljon hyvää palautetta. Kampanjan tiimoilta on syntynyt hyviä keskusteluja. Pyrkimyksemme on saada kesän loppuun mennessä kerättyä vähintään 1000 allekirjoitettua postikorttia, ja toimittaa ne henkilökohtaisesti ministeri Risikolle.

Syksyllä aiomme jatkaa pakolaisuus-teemaista kampanjointia, mutta menetelmät ovat vielä avoinna. Tule ihmeessä mukaan suunnitteluun!

Syksyn Changemaker-viikonlopussa pidämme esillä pakolaiskampanjaamme, mutta suuntaamme katseemme myös tulevaan eli ensi vuoden pääkampanjaan, jonka teemana on ruokaturva. Viikonloppu järjestetään Kuopiossa 6.-8.10.

Ympäristöryhmä valmistautuu ruokaturvakampanjaan. Ruokaan liittyvät kysymykset ovat olleet viime aikoina vahvasti ympäristöryhmän mielessä. Alkuvuodesta lähestyimme kirjeitse Euroopan komissiota liikakalastuksen tiimoilta, järjestimme dokumenttielokuvanäytöksen reilusta suklaasta Jyväskylässä sekä laadimme ruokaturvaan liittyvän kampanjaehdotuksen, jonka jäsenkokous valitsi ensi vuoden pääkampanja-aiheeksi.

Tulevan kampanjan suunnittelu ja valmisteleminen tulee pitämään ympäristöryhmän aktiivisena myös syksyllä. Ensi vuoden pääkampanjan tekemiseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kiinnostuneet: mukaan toivotetaan riemulla niin vanhat kuin uudetkin aktiivit!

Ruokaturva on laaja käsite, joka liittyy niin ilmastonmuutokseen, yhteiskunnalliseen vakauteen, maailman talousjärjestelmään kuin ympäristökysymyksiinkin. Näin massiivisen aiheen paketoiminen tiiviiseen kampanjapakettiin on ympäristöryhmän loppuvuoden toiminnan päätehtävä. Uusia näkökulmia olemme jo hakeneet yhteisistä keskustelutilaisuuksista muiden aiheen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, ja syksyn Changemaker-viikonlopussa tapaamme lisää mielenkiintoisia ruokaturva-alan vaikuttajia ja tutkijoita. Kaikissa ympäristöryhmään, tulevaan kampanjaan ja ruokaturvaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä ympäristöryhmän vastaavaan Jaro Karkiseen (jaro.karkinen@changemaker.fi). Hyvää syksyä kaikille ympäristönmielisille!

KUVA: Changemaker Finland

KIINNOSTUITKO TEEMOISTAMME? Tule mukaan vaikuttamistoimintaan! Ennakkotietoa teemoista ei tarvita, innostus ja halu muuttaa maailma riittävät. Liity teemaryhmien sähköpostilistoille nettisivuillamme tai Facebook-ryhmiin: Changemakerin ympäristöryhmä, Changemakerin rauharyhmä ja Changemakerin talousryhmä.

WWW.CHANGEMAKER.FI

NAISET &

& KEHITYS Naiset kohtaavat sukupuoleensa pohjautuvaa sortoa ja syrjintää ympäri maailmaa. Monissa kehittyvissä maissa naisilla on miehiä vähemmän poliittista tai taloudellista valtaa. Naisten oikeuksia rajoitetaan niin kulttuurisiin perinteisiin kuin poliittisiin päätöksiin vedoten. Naisten asemaa voidaan kuitenkin parantaa. Monet rohkeat edelläkävijät ovat alkaneet purkaa sortavia rakenteita pala kerrallaan. Teemanumeron artikkeleissa kerrotaan naisia koskevista kehityskysymyksistä ja siitä, miten niitä ratkaistaan.

KUVA: Paul Jeffrey / ACT-allianssi / Kirkon Ulkomaanapu

TEEMA: NAISET & KEHITYS

14

NAISET SODASSA JA

RAUHASSA

Viattomia uhreja tai miesten kannustusjoukkoja. Vaiko sittenkin aktiivisia toimijoita? Naiset eivät suostu seuraamaan sivusta konflikteja ja niiden ratkaisua. Sen sijaan he pyrkivät mukaan neuvottelupöytiin tai tarttuvat itse aseisiin.

GRAFIIKKA: Kajta Räsänen-Vesala

TEEMA: NAISET & KEHITYS

15

RAUHA RAKENTUU

NAISTEN

VOIMIN TEKSTI: Anna-Mari Hiltunen

Sodan vaikutukset naisiin ja tyttöihin ovat aivan erityiset: seksuaalinen väkivalta, lapsiavioliitot ja muut ihmisoikeusloukkaukset ovat heitä koskettavia yleisiä ilmiöitä konfliktialueilla. Syksyllä 2000 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselma 1325:n aiheena ’Naiset, rauha ja turvallisuus’. Sen tavoitteena on ollut turvata naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä kasvattaa heidän määräänsä muun muassa väkivaltaa ehkäisevässä toiminnassa, rauhanneuvottelutehtävissä ja politiikassa erilaisten instituutioiden edustajina.

Pian 17 vuotta täyttävä päätöslauselma 1325, jota on vuoteen 2015 saakka täydennetty seitsemällä uudella päätöslauselmalla, koostuu kolmesta pääpilarista.

Ne painottavat sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä, naisten ja tyttöjen osallistamista päätöksenteon eri vaiheisiin konfliktitilanteissa sekä heidän suojelunsa ja ihmisoikeuksiensa takaamista.

Päätöslauselma tunnustaa, ettei puolikasta väestöstä ole oikeutettua jättää sitä

“Päätöslauselmalla on ollut myönteisiä vaikutuksia erityisesti naisten poliittiseen osallistumiseen.”

Miten rakentaa kestävä rauha ja yhteiskunta sitä koetelleiden konfliktien jälkeen? Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 1325:n mukaan vastaus on naisten osallistamisessa ja sukupuolen välisen tasa-arvon edistämisessä.

koskevan päätöksenteon tai rauhanprosessien ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvo täytyy päätöslauselman mukaan tunnustaa myös avaimena kestävään yhteiskuntaan, jonka rakennukseen sekä miehillä että naisilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet.

Useat tutkimukset osoittavat, että naisten osallistaminen suurentaa rauhan kestävyyden todennäköisyyttä sekä vähentää väkivallan syntymistä ja ihmisten sitoutumista ääriliikkeiden toimintaan konfliktiherkillä alueilla. Esimerkiksi Pakistanissa ja Libyassa naisia on koulutettu puuttumaan syrjäytymisen riskitekijöihin ja auttamaan nuoria integroitumaan takaisin yhteiskuntaan.

YK:n operaatiot puolestaan todistavat, että naisrauhanturvaajien rooli on tärkeä erityisesti konfliktialueiden naisten luottamuksen saavuttamisessa ja operaatioiden kehittämisessä sukupuolten tarpeet huomioivaan suuntaan.

Sanoista tekoihin Päätöslauselman toimeenpanoa on pyritty vauhdittamaan vuodesta 2004 lähtien YK:n jäsenvaltioiden julkaisemilla kansallisilla toimintaohjelmilla. Yksittäisten valtioiden lisäksi useat kansainväliset järjestöt, kuten EU, Nato ja Etyj ovat sitoutuneet päätöslauselman toteuttamiseen omien ohjelmiensa ja työryhmiensä avulla. Kansallinen toimintaohjelma, jonka yhteensä 63 valtiota on tähän mennessä laatinut, koostuu maiden yk-

silökohtaisista suunnitelmista ja toimista päätöslauselman toteuttamiseksi. Ensimmäiset maat, jotka julkaisivat oman toimintaohjelman, olivat Tanska, Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt Kuningaskunta vuosina 2005 ja 2006. Suomi puolestaan julkaisi ohjelmansa syksyllä 2008, jonka jälkeen se päivitettiin vuonna 2012. Uuden ohjelman on määrä tulla voimaan vielä vuonna 2017.

Suomen kohdalla päätöslauselma kytkeytyy valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteisiin ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisessä. Naisten määrän kasvattaminen ja tasa-arvoasiantuntijoiden koulutus erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa ovat olleet Suomen kansallisia vahvuuksia päätöslauselmaa toteuttaessa. Suomi on ollut mukana myös tukemassa päätöslauselman laadintaa ja toimeenpanoa Keniassa, Afganistanissa ja Nepalissa sekä osallistunut kyseisissä kumppanimaissaan naisten koulutusta ja voimaannuttamista edistäviin hankkeisiin.

Maltilliset edistysaskeleet Päätöslauselmalla on ollut myönteisiä vaikutuksia erityisesti naisten poliittiseen osallistumiseen. YK:n vuonna 2010 julkaiseman päätöslauselman arviointiraportin mukaan tämä näkyy parhaiten naisäänestäjien ja -edustajien kasvuna.

Naisedustusta politiikassa on pyritty

TEEMA: NAISET & KEHITYS

16

vahvistamaan myös erillisillä kiintiöillä valtioiden kansallisissa parlamenteissa ja senaateissa, kuten esimerkiksi Ruandassa vuodesta 2003 lähtien. Siellä lainsäädäntö velvoittaa parlamentin ala- ja ylähuoneelle 30 prosentin naisedustuksen. Ruanda on myös tämänhetkinen naiskansanedustajien kärkimaa, jossa heidän määränsä on 64 prosenttia kaikista edustajista.

Edistysaskelista huolimatta päätöslauselman toteutus on kuitenkin ollut hidasta, sillä ainoastaan kolmasosa YK:n jäsenmaista on laatinut oman kansallisen toimintaohjelman. Sen toteutusta jarruttavat yleisesti valtioiden rahoitusongelmat ja puutteet tarvittavista asiantuntijoista. Päätöslauselman toimeenpanoa ei myöskään valvota riittävästi ja sen tuottamat tulokset jäävät usein arvioimatta. Näiden haasteiden lisäksi naiset ovat edelleen aliedustettuina varsinkin rauhanneuvotteluissa ja naisten määrä sotilaallisissa tehtävissä on esimerkiksi YK:n operaatioiden osalta vain muutaman prosentin luokkaa. Töitä sukupuolisen tasa-arvon saavuttamiseksi vielä riittää.

NAISSISSIT TAISTELEVAT

ISISIÄ VASTAAN

Kurdien sissijärjestö PKK vetää puoleensa naisia, jotka ovat valmiita lähtemään vuorille ja tarttumaan aseisiin vapauden puolesta. Nyt PKK:n naiset käyvät sotaa myös terroristijärjestö Isisiä vastaan.

TEKSTI: Minna Aitola

Sotaisista naisista mieleen tulevat ensimmäisenä antiikin amazonit.

Lähihistoriasta muistetaan myös puna-armeijan maineikkaat naissotalentäjät. Ei kuitenkaan tarvitse mennä menneisyyteen löytääkseen sotivia naisia. Naissotilaita palvelee tälläkin hetkellä kansallisissa armeijoissa, Nato-joukoissa sekä rauhanturvaajan tehtävissä. Heitä on myös sissijoukoissa, esimerkiksi PKK:ssa Kurdistanissa.

Kurdistaniksi kutsutaan kurdikansan asuttamia alueita Armeniassa, Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa. Kurdit ovat kansanryhmä, jolla ei ole omaa itsenäistä valtiota. PKK (Partiya Karkerên Kurdistan, suomeksi Kurdistanin työväenpuolue) ajaa Kurdistanin alueen itsenäistymistä ja kurdien oikeuksia.

PKK on taistellut kurdien itsenäisyyden puolesta sekä Kurdistanin alueiden miehitystä vastaan jo vuodesta 1978. Aseellisia yhteenottoja on käyty vuodesta 1984. Yhdysvallat ja EU tulkitsee PKK:n terroristijärjestök-

si. Toisaalta joitakin järjestön joukkoja on tuettu taisteluissa Isis-terroristijärjestöä vastaan. PKK:n riveissä Isisiä vastaan taistelee Irakissa, Iranissa, Syyriassa ja Turkin rajalla myös joukko naispuolisia sissejä.

PKK:n naisosasto on ollut olemassa vuodesta 1993. Naiset ovat lähteneet vuorille sissijoukkoihin saadakseen oikeutta. Järjestön naiset tarttuivat aseisiin, koska vastustavat perheväkivaltaa, pakkoavioliittoja, kurdien vainoa ja kidutusta sekä puolustivat oikeuttaan itsenäisyyteen. PKK:n naiset taistelivat aluksi Turkin miehitystä vastaan kurdialueilla, mutta nykyään PKK:n päävihollinen on Isis.

Kun taistelut ovat muuttuneet sodaksi islamilaista valtiota vastaan, PKK:n naisosaston etninen tausta on monimuotoistunut, ja siihen liittynyt myös yezidinaisia. Yezidejä on Isisin vallan alla tapettu, kidutettu ja pidetty seksiorjina. Nyt yezidinaiset taistelevat kurdien kanssa rinta rinnan vapauden puolesta.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

17

Naisten uusi maailma Tutkija Zara Järvinen on haastatellut PKK:n riveissä taistelleita naisia. Järvisen ansiosta myös Globalistin lukijoilla on tilaisuus tutustua kahden sissin, vuonna 1993 järjestöön liittyneiden Jiyanin ja Dersamin tarinoihin.

Jiyan on noussut PKK:n naisten osastossa vanhemmaksi komentajaksi. Hän kertoo tarttuneensa aseisiin, koska kurdit kokivat sortoa kaikilla tavoilla ja miehittäjät olivat laajentaneet sortotoimet koskemaan koko kansaa. Jiyan halusi taistella kurdien ja etenkin kurdinaisten aseman puolesta. Naiset kokevat kurdiyhteisössä syrjintää kahdesta suunnasta: miehittäjiltä sekä kurdimiehiltä. Naiset elävät poliittisesta päätöksenteosta syrjässä ja he elävät ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella. ”Naiset on tuomittu yhteiskunnallisiin perinteisiin”, summaa Jiyan.

Jiyanin mukaan PKK:n ideologiassa naisten yhdenvertaisuuteen suhtauduttiin jo alusta alkaen vakavasti. Vapautusliikkeen oli ajateltava yhteiskuntaa kokonaisuutena, josta naisia ei voi sulkea ulos. Naiset saivatkin ison roolin PKK:ssa kansan vapauden puolesta, kertoo Jiyan.

Jiyan kertoo olevansa valmis taistelemaan, kunnes yhteiskunnallinen tasa-arvo on saavutettu. Hänen mielestään myös miehet ovat sorrettuja yhteiskunnallisten normien takia: ”Miehilläkään ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään vapaasti.”

Sissitaistelija Dersam ei osaa kertoa tarkkaa ikäänsä, mutta arvelee olevansa noin 40-vuotias. Hän tulee perheestä, jossa molemmat vanhemmat ovat lukutaidottomia. Siksi hän ei tiedä edes omaa syntymäaikaansa.

Dersam liittyi PKK:hon parikymppisenä, koska koki naisten olevan sorrettuja yhteiskunnassa. Myös turkkilaisten ja kurdien eriarvoisuus sai hänet tarttumaan aseisiin. Dersam janosi tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Osa Dersamin sukulaisista oli aktiivisia puolueessa, ja hän sai tukea heiltä liittyessään PKK:n riveihin. Osa taas karsasti hänen valintaansa irrottautua yhteiskunnallisista normeista.

Sissiliikkeessä Dersamille avautui täysin uusi maailma: maailma, jossa naisia kohdeltiin yhdenveroisina miesten kanssa. Naiset pystyivät liikkumaan vapaasti, taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta ja toteuttamaan itseään. Dersam alkoi opiskella PKK:ssa myös tieteitä ja filosofiaa. Kaikki mistä hän on haaveillut naisena, on saavutettu sissiliikkeessä, Dersam sanoo.

Paremman elämän toivossa PKK:hon liittyneet naiset kokevat pääsevänsä sissijärjestössä käyttämään omaa osaamistaan ja omia voimavarojaan.

Naiset valitsevat mieluummin elämän ”vuorilla”, kuten he itse sissielämää kutsuvat, kuin alistuvat yhteiskunnan määräämiin normeihin.

Myös PKK:n sisällä on eriäviä käsityksiä naisten asemasta. Kaikki eivät hyväksy naisia sotilaina. Toiset miehet ajattelevat, että taisteleminen on vain miesten hommaa. Toisinaan naiset harjoittelevat myös miesten kanssa, mutta usein he ovat omina joukkoinaan. Tarkkaa lukumäärää taisteluihin osallistuvista naisista ei ole.

Monet sissijärjestön riveihin liittyneet kurdinaiset ovat tehneet raskaita uhrauksia: he ovat joutuneet jättämään kotinsa ja perheensä – jotkut jopa omat lapsensa. Vuorilla naiset saavat nukkua vain muutamia tunteja yössä ja raskaat harjoitukset aloitetaan aamuvarhain.

Taistelijan elämä on kovaa ja vaaroja täynnä. Silti naistaistelijat kokevat saaneensa paremman elämän ja ovat valmiita jatkossakin taistelemaan omien arvojensa puolesta.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

18

HYVIÄ (NAIS)UUTISIA! TEKSTI & GRAFIIKKA: Katja Räsänen-Vesala

Jo parin kuukauden mittaisella yrittäjyyskoulutuksella ja pienellä yrityslainalla pystytään tarjoamaan pakolaisnaisille uusi mahdollisuus työllistyä ja tienata.

Näin he voivat elättää perheensä ja maksaa koulutuksen.

Antamalla konkreettiset työkalut itsensä työllistävälle naiselle heille taataan elanto ja paremmat työllistymismahdollisuudet. Työnteko helpottuu ja aikaa säästyy oikeanlaisilla työkaluilla – olipa kyseessä aura maanviljelijälle tai ompelukone ompelijalle.

Koulutus ja omat tulot vaikuttavat positiivisesti naisen omaan elämään. Taloudellisesti itsenäinen nainen pystyy vaikuttamaan paremmin ihmisarvonsa toteutumiseen sekä turvallisuuteensa ja hyvinvointiinsa. Naisten työllistymismahdollisuudet hyödyntävät myös muita – työllistyminen ehkäisee nälkää ja köyhyyttä.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

19 Henkilöllisyystodistuksen avulla naisille avautuu mahdollisuus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja äänestämiseen. Äänioikeus parantaan naisen yhteiskunnallista asemaa antaen heille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon.

Naisjohtajia tarvitaan kaikilla aloilla ja parhaiten heitä luodaan koulutuksella. Johtajuus- ja vaikuttamiskoulutuksen avulla naiset pystyvät saavuttamaan asemia, joissa he pääsevät vaikuttamaan maidensa ja yhteisöjensä toimintaan. Olemalla itse parhaimpia asiantuntijoita he jatkuvasti todistavat naisten kykeneväisyyttä pesteihin, joita miehet perinteisesti pitävät hallussaan.

Parhaimmillaan naiset pääsevät vaikuttamaan poliittisesti korkeissa asemissa, pääministereinä ja presidentteinä.

Naisten aktiivinen osallistuminen kriisi- ja katastrofitilanteissa lievittää aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheuttamaa tuhoa ja kärsimystä.

Naisten kokemus ja asiantuntijuus perheen ja yhteisön huolehtimisesta vaikeiden olosuhteiden keskellä on arvokasta tietoa katastrofitilanteissa. Näillä taidoilla voidaan rakentaa vakaita ja rauhallisia yhteiskuntia.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvia väkivallantekoja voidaan ehkäistä! Tällä hetkellä joka kolmas nainen joutuu väkivallan uhriksi. Poliiseja voidaan kouluttaa puuttumaan asianmukaisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuviin väkivaltatilanteisiin. Miehiä ja poikia kouluttamalla heidät voidaan sitouttaa väkivallattomaan elämään. Väkivallan uhreille tarjotaan kriisiapua ja vähitellen väkivaltaan liittyvät tabut murtuvat.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

20

IRTI ERIARVOISUUDEN

KAHLEISTA Vastoin yleistä ennakkokäsitystä turvapaikkaa shoppailevista miehistä, puolet maailman pakolaisista on naisia. Suomeen viisi vuotta sitten saapunut Hani Soltazande tietää, millaista on naispakolaisen arki.

TEKSTI & KUVAT: Riina Laurila

Kun Hani Soltazande, 28, saapui kahden siskonsa kanssa kiintiöpakolaisena Ouluun lokakuussa 2012, olivat kyyneleet herkässä. Vaikka uusi alku tuntui vaikean elämän uuvuttamista siskoksista helpottavalta, ikävä taakse jääneitä rakkaita kohtaan väritti ensimmäisiä kuukausia Suomessa. Hanin elämä pakolaisena alkoi kuitenkin jo kauan ennen Suomeen saapumista. Nuori afgaaninainen syntyi ja kasvoi Iranissa, Shirazin kaupungissa.

Afganistanin sodan alettua vuonna 1979 Hanin vanhemmat päätyivät miljoonien muiden tavoin etsimään vakaampaa elämää Lähi-Idän sydämessä sijaitsevasta Iranista.

Pakolaisuudessa sukupuolella on väliä. Miehet saattavat lähteä kauemmaksi, mutta perheistä ja pakolaisnaisista suurin osa hakee turvaa kotimaan sisällä tai sen läheltä. Salakuljettajien hallitsemat, fyysisesti vaativat pakoreitit Eurooppaan eivät houkuttele naisia, joiden tehtävänä lankeaa usein huolehtia perheestä. Yksin ja ilman suojelua matkustavat pakolaisnaiset ovat myös alttiimpia esimerkiksi hyväksikäytölle. Kehitysmaat vastaanottavat yleisesti ottaen ylivoimaisesti eniten sotaa tai vainoa pakenevia ihmisiä

samalla kun länsimaiden osuus yli 60 miljoonasta pakolaisesta on vain muutaman prosentin luokkaa. Kehitysmaaolosuhteet tekevät pakolaisen arjesta kuitenkin entistäkin haastavampaa.

Pakolaisena Iranissa Iranissa asuessaan Soltazanden perhe sai vähäisen toimeentulonsa isän harjoittamalla epävirallisella laukkukaupalla samalla kun äiti huolehti arjen pyörittämisestä. Lasten koulunkäynti oli katkonaista, sillä lupa koulunkäyntiin evättiin useampana vuonna Iranin hallituksen toimesta. Perheen lapsen paikkasivat puutteellista koulutusta opiskelemalla itse kotona sekä osallistumalla laittomille oppitunneille, joita jotkut paikalliset opettajat järjestivät pakolaisille. Epävarmuus huomisesta oli arkinen seuralainen.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan afgaanipakolaisiin kohdistuu Iranissa edelleen avointa rasismia ja heidän toimintaansa ja vaikutusmahdollisuuksiaan vaikeutetaan rajoittamalla pääsyä koulutukseen ja työhön. Pako-

laisten ihmisoikeuksia laiminlyödään, eikä esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kattamiseksi tarvittavaa vakuutusta tai ajokorttia ole mahdollista saada.

Hanin perheelle ongelmia synnytti edellisten lisäksi perheen paikallista valtavirtaa vapaamielisempi suhtautuminen islaminuskoon. Hani käytti naisille pakollista huivia ainoastaan julkisilla paikoilla sakkorangaistusuhan alla, mutta kieltäytyi peittämästä päätään sukulaisten seurassa paheksunnasta huolimatta. Ateistiksi hänellä ei ollut koskaan mahdollista tunnustautua, sillä islamin arvostelemisesta ja muslimin uskonnollisten velvollisuuksien laiminlyönnistä voidaan Iranissa tuomita kuolemaan.

Naiseus asettaa pakolaisuudelle omat haasteensa. Miestä pidetään useimmissa muslimi- ja kehitysmaissa perheen päänä, ja monissa maissa nainen tarvitsee avio- tai sukulaismiehen luvan kouluttautuakseen, työskennelläkseen tai matkustaakseen. Naiset ovat alttiimpia hyväksikäytöille ja väkivallalle ja vain pieni osa pakolaisnaisista pääsee kouluun. Lisäksi afgaaninaisen avioitumista toimeentulon takaavan iranilaisen miehen kanssa ei pidetä hyväksyttävänä.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

21 KUVA: Hugh Rutherford

“Suurin osa pakolaisnaisista hakee turvaa kotimaan sisällä tai sen läheltä.”

- Hani Soltazande

TEEMA: NAISET & KEHITYS

22

Näköalaton tulevaisuus Hanin ollessa lukioikäinen perheen toimeentulosta huolehtinut isä menehtyi äkillisesti sydäntautiin. Voimavarojen äärirajoilla jo entuudestaan kamppaillut perhe ajautui kriisiin. Kulttuurin vaatimusten mukaan perheen ainoa poika otti elatuksen vastuulleen ja jatkoi isän aloittamaa laukkukauppaa. Suru syveni entisestään, kun kaksi vuotta myöhemmin myös perheen äiti kuoli. Pian äidin kuoleman jälkeen Hanin veli muutti pois perheen yhteisestä kodista avioituakseen iranilaisen naisen kanssa morsiamen perheen vastustuksesta huolimatta. Veli pyrki mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan orvoiksi jääneitä sisaruksiaan, mutta varat eivät lopulta riittäneet kahden talouden tukemiseen.

Hani alkoi valmistaa leivonnaisia sekä muovailuvahasta tehtyjä koriste-esineitä myyntiin, mikä toi siskoksille jonkin verran tuloa. Uusi takaisku oli kuitenkin jo nurkan takana. Hani sai selville, ettei afgaaninaiselle sallittaisi opiskelua korkeakoulussa. Haave farmaseutin ammatista romuttui. Iranilaisia miehiä, jotka olisi-

vat valmiita avioitumaan varattomien, orvoiksi jääneiden afgaanipakolaisen kanssa oli mahdotonta löytää. Hiekalle rakennetulta tulevaisuudelta alkoi vääjäämättä vajota pohja.

Siskokset ymmärsivät, että selviytyäkseen heidän olisi pakko saada ulkopuolista apua. Toivon kipinä heräsi, kun Hani kuuli YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:stä, joka kuuleman mukaan lähetti Iranissa asuvia afgaanipakolaisia turvaan toisiin valtioihin. Hani suuntasi empimättä pakolaisjärjestön toimistoon, jossa kerrottiin, että siskosten olisi mahdollista hakea pakolaisstatusta toisesta valtiosta.

Kiintiöpakolaishakemukset hyväksyttiin puolitoista vuotta kestäneen prosessin ja lukuisten haastattelujen jälkeen. Lokakuussa 2012 siskokset lennätettiin Suomeen.

Uusi elämä pohjolassa Vaikka tuloaan tekevä pimeä ja pitkä talvi oli shokki nuorille naisille, uusi elämä pohjolassa tuntui vapauttavalta. Hani luopui välittömästi huivin käytöstä ja tunnusti ensimmäistä kertaa elämässään

julkisesti olevansa ateisti. Myös Hanin haave lääkärin tai farmaseutin ammatista heräsi eloon, ja hän alkoi ahkerasti opiskella suomen kieltä parantaakseen kouluttautumismahdollisuuksiaan. ”Täällä kaikki on itsestä kiinni, ja jokainen saa tavoitella haluamiaan asioita”, Hani toteaa.

Viisi vuotta Suomeen tulon jälkeen Hani puhuu erinomaista suomea ja auttaa siskojaan kielen opiskelussa. Peruskoulun valmistujaisia juhlittiin kesällä. Aihetta juhlaan oli myös toisesta syystä, sillä Hani ja suomen kielen kurssilta löytynyt Irakin kurdi viettivät häitä kesäkuussa.

Hanin suurin unelma on elää maailmassa, jossa uskontojen ja sukupuolten välillä ei ole raja-aitoja, ja jossa jokainen saa ajatella ja uskoa haluamallaan tavalla.

Hani haluaa toimia esimerkkinä muille pakolaisnaisille ja osoittaa, että myös heidän on mahdollista kouluttautua, käydä töissä, päättää elämästään ja tavoitella omia unelmiaan. ”Älkää jääkö kotiin, täällä kaikki on mahdollista”, hän kehottaa. ”Elämän tarkoitus on elää onnellisena.

Sillä, oletko mies, nainen, muslimi, juutalainen vai ateisti ei ole mitään väliä.”

PUHEENVUORO

23

Noin vuonna 2000 tapasin Lyazzatin ensimmäistä kertaa.

Hän oli ujo, vammainen nainen Kazakstanista. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta meillä oli tulkki. Lyazzat kertoi olevansa koulutukseltaan opettaja, mutta vammaisuutensa takia hän oli päässyt vain avustaviin töihin pankkiin, missä mahdollisimman harva ihminen näki hänet.

Emme puhuneet paljon, sillä puhumisen hoiti vammaisjärjestön johtaja, tietysti mies.

Aloimme tehdä yhteistyötä Lyazzatin kanssa. Hän perusti kotikaupunkiinsa, Kazakstanin neuvostoaikaiseen pääkaupunkiin Almatyyn vammaisten naisten järjestön. Siten varmistettiin, että vammaisille naisille tarkoitettu rahoitus tosiaan päätyi naisille – yleisten vammaisjärjestöjen miesjohtajien oli Keski-Aasiassa huomattu ohjaavan naisten hankkeisiin tarkoitetut rahat aivan muualle ja siirtävän naiset sivuun omien hankkeidensa toteutuksesta.

Lyazzat tunsi vammaisia naisia myös muista Keski-Aasian maista: Kirgisiasta, Tadžikistanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista. Yhdessä he perustivat verkoston, jonka avulla alettiin levittää tietoa vammaisten naisten ihmisoikeuksista ja seksuaalioikeuksista. Verkosto merkitsee monille myös vertaistukea.

Keski-Aasian maissa vammaiset naiset ovat perinteisesti olleet eristettyjä ja syrjittyjä.

Lyazzat opetteli puhumaan englantia, että yhteydenpito suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sujuisi paremmin. Ei mennyt montaa vuotta kun hän puhui sitä jo paljon paremmin kuin minä, vaikka minäkin puhun sitä mielestäni oikein sujuvasti. Ja kyllä me puhummekin! Yhteisinä vuosinamme olemme ystävystyneet, ja käyneet läpi hyvin yksityisiäkin asioita.

Meitä yhdistää myös se, että molemmat ovat mukana politiikassa. Joitakin vuosia sitten Lyazzat lähti ehdolle vaaleissa.

Kazakstanissa demokratiassa on melkoisia puutteita, joten muun kuin presidentin puolueessa on vaikea menestyä.

Mutta Lyazzat on menestynyt: hänet on valittu alueelliseen parlamenttiin. Ennen niin hiljainen pankkivirkailija pitää vakuuttavia puheita itsevarmasti mille tahansa yleisölle.

Mikä parasta, Lyazzat ei ole muuttunut pönöttäjäksi, joka esittelee tavatessamme kuvia itsestään kättelemässä toinen toistaan tärkeämpiä miespäättäjiä. Hän haluaa tehdä töitä.

Hän pursuaa edelleen ideoita siitä, miten vammaisten naisten ja tyttöjen asenteita voitaisiin parantaa. Hän ei ole unohtanut olevansa osa vammaisten naisten yhteisöä, vaan hän muistaa ne kokemukset jotka siinä yhteisössä on jaettu. Lyazzatin ansiosta maailma on parempi ja muuttuu vielä paremmaksi.

KUVA: Charlotta Boucht

SANKARITARINA

Amu Urhonen on teologian maisteri, joka työskentelee Vammaisuuden vaiettu historia –hankkeessa. Hän on Kynnys ry:n puheenjohtaja, Abilis-säätiön hallituksen jäsen ja tamperelainen kunnallispoliitikko.

“Hän ei ole unohtanut olevansa osa vammaisten naisten yhteisöä, vaan hän muistaa ne kokemukset jotka siinä yhteisössä on jaettu.”

TEEMA: NAISET & KEHITYS

24

ASENNEMUUTOKSELLA

NAISTEN SILPOMISTA VASTAAN Solomie Teshome on Ihmisoikeusliiton asiantuntija, joka saapui pakolaisena Suomeen Etiopiasta vuonna 1995. Muutaman vuoden kuluttua hän näki dokumentin, jossa kerrottiin tyttöjen ympärileikkauksesta. Hän järkyttyi tajutessaan, että raaka perinne elää vahvana myös Etiopiassa. Syntyi halu vaikuttaa ensin vapaaehtoisena omassa yhteisössä ja myöhemmin asiantuntijana.

TEKSTI & KUVA: Mandi Säilä

Mitä silpomisen vastainen työ on?

Avainasemassa ovat ennaltaehkäisevä työ ja asenteiden muutos. Kerron ihmisille faktoja ympärileikkauksesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Perinnettä harjoittavissa maissa aihe on usein tabu. Erityisesti maaseudulla, jossa ei ole minkäänlaista koulutusta, ympärileikkaukseen liittyviä riskejä ei tunneta.

Asennemuutostyön lisäksi avoimuus on tärkeää. Kannustamme ihmisiä kertomaan omista kokemuksistaan esimerkiksi ryhmäkeskustelussa. Pyrimme myös edistämään jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia täällä Suomessa kertomalla esimerkiksi avausleikkauksen mahdollisuudesta. Tarvittaessa konsultoimme ammattilaisia.

Ympärileikkaus on otettava puheeksi jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkodissa asiasta pitäisi keskustella vanhempien kanssa, jolloin tärkeää on, että syntyy aito dialogi ja luottamus. Jos ollaan jo lentokentällä viemässä tyttöä pois maasta, on liian myöhäistä.

Kenelle silpomisen vastainen työ on suunnattu?

Nuoret, vanhat, naiset, miehet – kaikki, joita perinne koskee, ovat kohderyhmää. Moni ympärileikattu nainen kärsii traumoista, eikä ole puhunut asiasta edes miehensä kanssa. Miehet pitääkin ottaa mukaan keskusteluun: mies voi tukea ympärileikattua vaimoa ja vastustaa tulevan lapsen ympärileikkaamista.

Suomikin on nykyjään monikulttuurinen, ja ympärileikkaukset koskettavat täälläkin. Yhden koulutuksen lopussa luokseni tuli raskaana oleva nainen, joka ei ollut tiennyt, että miehen kotimaassa silpomisperinne elää. Nainen pelkäsi, että mies veisi tytön ympärileikattavaksi kotimaahansa. Kehotin naista puhumaan avoimesti miehensä kanssa. Myöhemmin hän soitti ja kertoi helpottuneena, että mies vastustaa perinnettä.

Miten asenteita muutetaan?

Seksuaalisuus on useissa maissa tabu, eikä tyttöjen ympärileikkauksista puhuta ollenkaan. Siksi perinne yhä elää. Asia

kannattaa ottaa puheeksi kunnioittavalla tavalla, hyväksymättä kuitenkaan väkivaltaista perinnettä. Ei kukaan halua, että omat lapset kärsivät. Hienovaraisuus on tärkeää, koska aihe on herkkä ja vaikea.

Haastavinta on asennemuutostyö kouluttamattomien ja vasta Suomeen muuttaneiden kanssa. Jotkut ovat saattaneet menettää kaiken: perheen, omaisuuden ja luottamuksen toisiin ihmisiin. Asenteiden muuttaminen vie tällöin enemmän aikaa, ja tärkeintä on luottamuksen rakentaminen. Tavoitteena on, että ympärileikkaukset loppuvat kokonaan jonain päivänä.

Mikä kannustaa sinua jatkamaan työtäsi?

Antoisinta on nähdä, kuinka asenteet muuttuvat. Hienoa on myös se, kun ihmiset haluavat olla osaltaan vähentämässä tai lakkauttamassa tyttöjen ympärileikkausta myös kotimaassaan. Nämä asiat kannustavat jatkamaan tätä työtä!

!

FAKTAA

- Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla.

- Silpominen voi aiheuttaa muun muassa verenvuotoa, tulehduksia, kuukautis- ja yhdyntäkipuja, virtsaamisongelmia, synnytyskomplikaatioita ja psyykkisiä ongelmia. Verenvuoto ja tulehdukset voivat johtaa kuolemaan.

- Perinne elää erityisesti monissa Afrikan maissa, mutta myös paikoin Lähi-idässä ja Aasiassa.

“Erityisesti maaseudulla, jossa ei ole minkäänlaista koulutusta, ympärileikkauksen liittyviä riskejä ei tunneta” - Solomie Teshome

- Yli 200 miljoonaa naista on ympärileikattu, ja 3 miljoonaa on vuosittain vaarassa joutua silvotuksi.

- Väkivaltainen perinne loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia.

Lähteet: Ihmisoikeusliitto, Unicef, WHO

TEEMA: NAISET & KEHITYS

26

LÄHI-IDÄN NAISTEN

AIKA ON TULLUT Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten uhriuttamisen tulisi olla osa menneisyyttä. Alueen naiset ovat jo ottaneet tukevan jalansijan yhteiskunnallisina vaikuttajina myös niissä valtioissa, joissa naisten vapauksiin liittyy merkittäviä rajoitteita.

TEKSTI & KUVA: Petronella Lehtelä

TEEMA: NAISET & KEHITYS

27

“Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten tilanne ei poikkea muusta maailmasta, vaan naisten kohtaamat haasteet saada vaikutusvaltaa ovat universaaleja.”

Eroja sukupuolten välisissä valtasuhteissa esiintyy kaikkialla maailmassa. Lähi-idän naisten asemasta kohistaan kuitenkin erityisen paljon. Alisteista asemaa surkutellessa jää usein huomaamatta esimerkiksi se, että viime vuosina naiset ovat enenevissä määrin saaneet jalansijaa alueen yhteiskunnissa – sellaisissakin, joissa naisten vapauksiin liittyy merkittäviä rajoitteita.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla erot naisten vaikutusmahdollisuuksissa ovat mittavia. Länsimaissa alueet kuitenkin usein käsitetään yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi, jossa naiset ovat uhreja. Tällaisen vähättelevän ajattelun tulisi olla historiaa. Viime vuosina naiset ovat ottaneet paikkansa niin yhteiskunnallisina kuin yritysmaailman vaikuttajina yhä useammassa alueen valtiossa.

Miesten valta koetuksella Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden yhteiskunnan kehitystä ja lainsäädäntöä ovat hallinneet pitkälti miehet. ”Myös uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Laki on miesten tulkinnan alla muodostunut tiukaksi naisia kohtaan. Vasta nyt naiset alkavat päästä osaksi sen tulkintaa ja toimeenpanoa”, sanoo Khouloud Wattar Kassem, Women Political Leaders Global Forumin vanhempi erityisasiantuntija sekä naisaktivisti.

Usein länsimaisessa keskustelussa Lähi-idän naiset näyttäytyvät heikkoina toimijoina, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassa jää hyvin rajalliseksi. Alisteista asemaa selitetään länsimaissa egyptiläistaustaisen professorin Leila Ahmedin mukaan yksipuoleisella käsityksellä islaminuskosta naisia riistävänä uskontona. Kassemin mukaan aidolla uskonnolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä epätasa-arvon kanssa. ”Epätasa-arvo on muodostunut miesten tehdessä omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja.” Uskonto ja traditiot on hyvä pitää erillään.

Naisten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia on hidastanut vallan keskittyminen miehille. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan naisten tilanne ei siis poikkea muusta maailmasta vaan naisten kohtaamat haasteet saada vaikutusvaltaa ovat universaaleja. Val-

lan ulottuessa hiljalleen naisille, nousee keskiöön yhteiskunnan sisäiset jakolinjat, jotka luovat eroja naisten keskelle. Vauraan naisen vaikutusmahdollisuudet ovat heikommassa asemassa olevaa kanssasisartaan suuremmat niin länsimaissa kuin Lähi-idässäkin.

Naiset yhteiskunnallisina vaikuttajina Viime vuosina naiset ovat ottaneet valtavia askelia Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioissa. Yksi merkittävä läpimurto tapahtui vuonna 2015, kun Saudi-Arabia myönsi naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Pian lainmuutoksen jälkeen järjestetyissä kunnallisvaaleissa naiset onnistuivatkin heti saamaan valtuustopaikkoja. Tämä on hyvin merkityksellistä valtiossa, jossa naisten toimintaa rajoitetaan muun muassa mieshuoltajajärjestelmällä. Saudi-Arabian mieshuoltajajärjestelmän mukaisesti jokaisella naisella tulee olla miespuolinen lähisukulainen, joka myöntää luvan esimerkiksi työntekoon, koulutukseen ja matkusteluun.

Naisten osallistumista on alettu viime vuosina edistää kiintiöillä esimerkiksi Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Kiintiöt ovat osittain vielä melko vaatimattomia, mutta jo niiden olemassaolo on suuri edistysaskel.

Naisia tulee tosin valituiksi myös ohi kiintiöiden.

Esimerkiksi Jordaniassa, jossa on säädetty 15 naisen kiintiö 130-paikkaiseen parlamenttiin, ottivat naiset vuoden 2016 vaaleissa yllättäen jopa 20 paikkaa. Jordanian menestystä varjostaa kuitenkin vaalien jälkeinen ehdokasjärjestely, jonka myötä osa naisedustajista vaihtui. ”Parlamentin jäseniksi jäivät ne naiset, jotka mukautuvat miesten tahtoon”, sanoo Khouloud Wattar Kassem.

Muuallakin naiset ovat menestyneet vaaleissa hyvin. Vuonna 2016 järjestettiin vaalit Iranissa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Marokossa ja Omanissa. Kuwaitia lukuun ottamatta naiset voittivat ennätysmäärät paikkoja kussakin vaalissa.

Vaikka naisvaikuttajia on nyt määrällisesti enemmän, vielä ei voida puhua yhtäläisistä vaikutusmahdollisuuksista miesten kanssa. ”Naisilla ei ole suurta sisällöllistä valtaa. Täs-

sä vaiheessa olennaista on kuitenkin se, että naiset ylipäätään ovat päässeet osaksi poliittista elämää, eivätkä joudu enää tyytymään sivustaseuraajan asemaan”, Kassem arvioi.

Talouselämän vaikuttajanaiset suunnannäyttäjinä Poliittisen vaikuttamisen ohella naiset osallistuvat enenevissä määrin talouselämään.

Vuonna 2016 naisten roolia työmarkkinoilla ja yritysmaailmassa korostettiin aikaisempaa enemmän. Algeriassa ja Palestiinalaisalueella luotiin ohjesääntöjä naisten työelämään osallistumisen helpottamiseksi, ja Saudi-Arabia nosti naisten työllisyyden kansallisen kehitysohjelmansa keskiöön.

Vastaavasti Omanissa rahoitettiin yli 6 000:tta naisten aloittamaa yritystä. Tällainen yhteiskunnan tuki on naisille tärkeä kannustin valtioissa, jotka Maailmanpankin raportin mukaan rajoittavat naisten taloudellista osallistumista kaikkein eniten.

Naisia on noussut myös talouselämän vaikutusvaltaisimpien joukkoon. Forbesin Lähi-idän toimituksen päätoimittaja Khuloud Al Omian on havainnut naisten määrän selvän nousun yritysmaailman korkeimmissa tehtävissä. ”Tällainen kehitys rohkaisee ja inspiroi yhä useampia naisia rikkomaan normeja ja menestymään omalla sektorillaan”, Omian ennustaa haastattelussa Trade Arabialle. Tulevaisuudessa naisia tullaan todennäköisesti näkemään yhä useammin johtavissa asemissa.

Naisten aika on nyt Vaikka miehet ovat yhä tiukasti vallan kahvassa, naisten mahdollisuudet vaikuttaa oman asemansa kehittymiseen ovat paremmat kuin koskaan – niin talouselämässä kuin yhteiskunnan muillakin osa-alueilla.

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii vielä pitkäjänteistä työtä. Naisaktivisti Kassem näkee tulevaisuuden silti valoisana: ”Naiset tulevat saamaan nykyistä enemmän valtaa, koska he pyrkivät päättäväisesti kohti parempaa valta-asemaa.”

TEEMA: NAISET & KEHITYS

28

ILMASTONMUUTOS JA KOLME MUUTA KEHITYSMAIDEN NAISTEN ELÄMÄN

UHKAAJAA TEKSTI: Timo-Pekka Heima

1. Lapset Raskaus ja synnytys ovat yleisin syy 15-19-vuotiaiden naisten kuolemiin kehitysmaissa. Kaikkiaan 287 000 naista kuoli raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin vuonna 2010. Väestöliiton mukaan 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Yleisiä kuolemansyitä ovat verenvuoto, infektiot, korkea verenpaine, komplikaatiot ja vaarallinen abortti sekä malaria ja aids. Muita korkean äitiyskuolleisuuden aiheuttajia ovat pitkät välimatkat, tilojen vähyys ja osaavan henkilökunnan puute.

2. Väkivalta

3. Ilmastonmuutos Väestöliiton mukaan luonnonkatastrofien aiheuttaman inhimillisen hädän taakkaa kantavat etenkin naiset. Ilmastonmuutos näkyy ruuantuotannon ongelmina veden laadun ja polttopuun saatavuuden heikentyessä. Naiset ovat usein vastuussa perheidensä ruuan valmistamisesta sekä veden ja lämmittämiseen tarvittavan polttopuun hankkimisesta. Afrikassa naiset tuottavat 80 prosenttia maanosan ruuasta, vaikka omistavat viljelysmaista vain muutaman prosentin. Maailman köyhistä valtaosa on naisia.

KUVA: Lauri Soini / KUA

4. Ruuanlaitto Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosittain 265 000 ihmistä menehtyy palovammojen vuoksi. Selkeä enemmistö kuolemista sattuu kehitysmaissa tai kehittyvissä maissa. Naisille palovammoja aiheutuu varsinkin heidän laittaessaan ruokaa avotulella tai huonokuntoisilla liesillä. Palovammojen riskiä lisää avotulen käyttö lämmitykseen ja valaistukseen.

KUVA: Paul Jeffrey / ACT-alliance

YK kertoi vuonna 2013 joka kolmannen naisen maailmassa joutuvan väkivallan uhriksi. Esimerkiksi Afrikan maaseudulla jopa seitsemän naista kymmenestä kokee väkivaltaa. WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti naisiin kohdistuneista murhista 38 prosentissa tekijä onnaisen nykyinen tai entinen miespuolinen kumppani. Yli 600 miljoonaa naista elää maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

29

KOULUTUS JA KOLME MUUTA KEHITYSMAIDEN NAISTEN ELÄMÄN

PARANTAJAA 1. Unicef edistää terveyspalveluiden tavoittavuutta Kun terveyspalveluiden saatavuus paranee, sekä köyhimpien äitien että lasten kuolleisuus vähenee. Unicef on yksi järjestöistä, joka edesauttaa äitien ja lasten mahdollisuuksia tukemalla kumppanimaidensa terveysviranomaisia, jotta nämä voivat kehittää haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja äitejä tavoittavia terveyspalveluita.

2. Tasa-arvojärjestö taistelussa väkivaltaa vastaan

KUVA: Paul Jeffrey / ACT-alliance

TEKSTI: Timo-Pekka Heima

3. Ilmastonmuutoksen seurauksia voi lievittää koulutuksella Väestöliiton mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ongelmia ehkäistäisiin, jos entistä useammalla naisella olisi mahdollisuus päättää perheen lapsiluvusta ja lastensaannin ajoittamisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutusta voidaan siis vähentää muun muassa tyttöjen koulutuksella ja riittävillä ehkäisymahdollisuuksilla.

4. Aurinkovoima palovammoja vähentämässä Palovammojen syntymistä voi torjua paikoin yksinkertaisillakin parannuksilla. Planin kummiohjelmassa hankittiin vuonna 2016 yli 14 000 aurinkovoimalla toimivaa lamppua Sambian terveysasemille. Niiden avulla voidaan korvata käytössä olevia parafiinilamppuja, jotka aiheuttavat usein tulipaloja. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee parempien liesien ja turvallisempien poltto- ja sytytysnesteiden käyttöä.

Järjestön suosituksiin lukeutuvat myös kuuman veden lämpötilan alentaminen tarvittaessa ja palovaroittimien hankinta.

KUVA: Rami Kolehmainen / KUA

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women pyrkii suojelemaan naisia ja tyttöjä väkivallalta. UN Womenin mukaan jo 10 eurolla on mahdollista tarjota terapiaa ja neuvontaa jopa kuudelle väkivallan uhriksi joutuneelle naiselle Afrikassa ja Aasiassa. Järjestö puolustaa naisten oikeuksia yli sadassa maassa, varsinkin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Päämääränä on tuoda naisille mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja omien tulojen hankkimiseen.

TEEMA: NAISET & KEHITYS

30

NAISET ERILLISISSÄ

METROVAUNUISSA Naisten kokema seksuaalinen häirintä julkisissa tiloissa ja liikenteessä on globaali ongelma. Meksikon pääkaupungin metrossa tapahtuvaa häirintää on yritetty poistaa perustamalla vain naisille tarkoitettuja metrovaunuja ja kampanjoimalla seksuaalista häirintää vastaan.

TEKSTI: Sofia Marin

KUVAT: Matthew Henry / Unsplash, Eutah Mizushima / Unsplash, Kuvakaappaus UN Womenin kampanjavideolta

Kello on seitsemän aamulla Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. 23-vuotias Leticia valmistautuu tavalliseen tapaan työpäiväänsä varten. Hän saapuu metroasemalle aamun ruuhkatuntien aikaan, ja asema kuhisee ihmisiä, jotka ovat matkalla töihin eri puolille kaupunkia. Naisille varatut vaunut ovat aivan täynnä, joten Letician täytyy nousta sekavaunuun. Hän ei pidä sekavaunuissa matkustamisesta, koska niissä hän voi joutua kärsimään joidenkin miesmatkustajien vihjailevista katseista.

Matkan aikana Leticia tuntee, kuinka vieressä seisova mies lähestyy häntä hitaasti. Mies käyttää hyväkseen metron jarrutusten ja kiihdytysten hetkiä painautuakseen niiden ajaksi kiinni Leticiaan, mikä tuntuu Leticiasta todella vastenmieliseltä. Hän voi vain odottaa, että matka loppuisi pian ja että hän pääsisi ulos vaunusta.

Letician tarina on keksitty, mutta se voisi hyvin olla tottakin. Yhdeksän kym-

menestä naisesta Méxicossa on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää päivittäisillä metromatkoillaan. Meksikolaisen tilastoinstituutin (INEGI) kyselyn mukaan tyypillisin häirinnän muoto ovat loukkaavat tai seksuaaliset kommentit, joita oli kokenut 74 % tutkimukseen vastanneista. Seuraavaksi yleisimmät muodot ovat ei-toivottu koskettelu, jota oli kokenut 58 % vastaajista, sekä pelko seksuaalisesta väkivallasta, josta oli kärsinyt 14 % vastaajista.

Naisille omat metrovaunut Useiden satojen raportoitujen häirintätai hyväksikäyttötapausten takia Méxicon kaupunginhallitus päätti vuonna 2007 panna toimeen Viajemos Seguras (suom. Matkustamme turvassa) -nimisen ohjelman. Sen seurauksena metroista varattiin tietyt vaunut ainoastaan naisille.

Naisten lisäksi vaunuun voivat tulla alle

12-vuotiaat lapset, henkilöt, joilla on liikkumisvaikeuksia sekä vanhukset. Aluksi naisten ja miesten erilliset metrovaunut olivat käytössä vain ruuhka-aikoina, mutta keväästä 2016 lähtien naisten vaunut ovat olleet varattuina naisille kello 5–24.

Viajemos Seguras -ohjelman tavoitteena on parantaa naisten turvallisuutta metrossa. Sen myötä metroissa liikkuu myös julkisia turvallisuusviranomaisia, joiden tehtävänä on suojella naisia ja auttaa seksuaalisen häirinnän kohteiksi joutuneita.

Vuonna 2016 El Universal -lehden haastattelussa eräs naismatkustaja kommentoi, että miesten ja naisten matkustuspaikkojen erottelulta vältyttäisiin, jos Meksikossa vallitsisi parempi liikennekulttuuri ja koulutustaso ja jos ihmiset kunnioittaisivat toisiaan enemmän. Hän kertoi erillisten vaunujen olevan hyvin tärkeitä, sillä sekavaunuissa naiset ovat jatkuvasti loukkausten tai häirinnän uhan alla.

“Sekavaunuissa naiset ovat jatkuvasti loukkausten tai häirinnän uhan alla.”

Myös haastateltu miesmatkustaja oli sitä mieltä, että erilliset vaunut ovat hyvä asia naisten turvallisuuden kannalta. Toisia kunnioittava kulttuuri on omaksuttava, jotta samassa vaunussa matkustaminen onnistuisi ongelmitta.

México ei ole ainut kaupunki, jossa tapahtuu seksuaalista häirintää. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma. Méxicon lisäksi ainakin Tokiossa, Osakassa, Dubaissa, Rio de Janeirossa, Kairossa, Teheranissa sekä useissa Intian kaupungeissa on ryhdytty toimiin seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi perustamalla naisille omat metrovaunut.

Kampanjoimalla häirintää vastaan Koska naisten erilliset metrovaunut eivät ole ongelman juurisyihin puuttuva ratkaisu, on yritetty löytää ihmisten ajatusmaailman tasolla vaikuttavia ratkaisuja. YK:n

tasa-arvojärjestö UN Women on aloittanut tänä keväänä yhdessä Méxicon kaupunginhallituksen kanssa kampanjan #NoEsDeHombres (engl. This is not what being a man is about), jonka tavoitteena on poistaa seksuaalinen häirintä Méxicon julkisesta liikenteestä ja edistää miesten kunnioitusta naisia kohtaan. Kampanja on suunnattu 20–50-vuotiaille miehille, jotka käyttävät julkista liikennettä päivittäin.

Kampanja koostuu kahdesta osasta.

Ensimmäisessä osassa Méxicon metrossa tehtiin sosiaalisia kokeita. Yhdessä niistä sekavaunun penkkiin muotoiltiin miehen alaston vartalo, jotta siihen istuvat miehet kokisivat samankaltaisen tilanteen, johon naiset joutuvat heihin kohdistuvan lähentelyn seurauksena.

Lattialla penkin edessä oli kyltti, jossa luki: ”Metrossa on epämukavaa matkustaa, mutta se epämukavuus ei ole mitään verrattuna seksuaaliseen häirintään, jota naiset joutuvat kokemaan päivittäisillä matkoillaan.”

Toisessa kokeessa metroasemalla kuvattiin miesten takapuolia, ja kuvaa näytettiin aseman televisioista. Videota seurasi viesti: ”Tuhannet naiset kärsivät tästä päivittäin.” Tempausten tarkoituksena oli lisätä miesten ymmärrystä ja empatiaa naisia kohtaan laittamalla miehet samanlaisiin epämiellyttäviin tilanteisiin, joita monet naiset joutuvat kokemaan päivittäin. Sosiaaliset kokeet videoitiin ja niitä levitettiin sosiaalisen median kautta.

Kampanjan toisessa osassa miehet pyrittiin tavoittamaan levittämällä julisteita, joissa kerrotaan naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Julisteissa kerrotaan myös rangaistuksista, joita seksuaaliseen häirintään syyllistynyt voi saada. Kampanjan tavoitteena on muuttaa miesten käsitys miehisyydestä tasa-arvoisemmaksi suhteessa naiseuteen. Näin Leticiakin saisi matkustaa metrolla rauhassa.

IKKUNA MAAILMAAN

32

SLOVAKIA -

“Slovakiassa on tehty Suomen tavoin koulutusleikkauksia, jotka ovat ajaneet osan nuorista opintojen pariin esimerkiksi Tšekin puolelle.”

PIENI SUURI MAA Keskieurooppalaisen Slovakian talous kasvaa ja lapset kansainvälistyvät. Pääsiäisaikaan naiset saavat yhä kylmää vettä niskaansa.

TEKSTI & KUVAT: Riikka Rautiainen

IKKUNA MAAILMAAN

33

Vaikka nopeasti katsottuna Suomi ja Slovakia vaikuttavat toisistaan varsin etäisiltä valtioilta, on mailla myös kiinnostavia yhdistäviä piirteitä. Väkiluku on kummassakin maassa samaa luokkaa.

Jääkiekkoa pidetään kansallislajina suuressa arvossa. Kummankin naapurissa on se suurempi ja paremmin tunnettu maa, Suomella Ruotsi ja Slovakialla Tšekki, jonka kanssa on paljon yhteistä historiaa ja jota ainakin vähän kadehditaan.

Vietin kevään 2017 Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa vaihto-opiskelujen merkeissä. Opiskelin Comenius-yliopistossa slovakin kielen ja kulttuurin opintoja sekä yhteiskuntatieteitä. Olin ennen vaihtojaksoani käynyt Bratislavassa edeltävänä kesänä slovakin kielikurssilla, joten kaupunki ja maa olivat jo ennestään hieman tuttuja. Keväällä pääsin tutustumaan maahan ja sen kulttuuriin entistä syvemmin opintojen ja vapaa-ajan aktiviteettien sekä maan sisällä reissaamisen myötä.

Markkinatalous kukoistaa, samoin korruptio Slovakian itsenäisyyden ajan historia alkaa vuodesta 1993, jolloin samettieroksi kutsutun prosessin myötä Slovakia ja Tšekki erkaantuvat omiksi valtioikseen.

Pian 25 vuotta täyttävä valtio on kommunismin jälkeen lipunut hiljalleen kohti länttä. Markkinatalous kukoistaa ja erilaiset kansainväliset yhtiöt perustavat toimipisteitään Slovakiaan.

Suomalaisena minut yllättää avointen työpaikkojen määrä. Työntekijöitä etsitään perinteisten katu- ja nettimainosten lisäksi sympaattisten itse tulostettujen mainosten ja flaijerieiden avulla bussipysäkeillä, ilmoitustauluilla ja kauppojen ovissa ja ikkunoissa. Palkkataso ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä slovakialaisten keskipalkka liikkuu noin 900

Slovakian kylät ovat pullollaan herttaisia kaupunkinäkymiä.

Trnavan kaupungintornista näkee pitkälle.

euron tienoilla ja kavereideni mukaan tyypillisestä opiskelijan osa-aikatyöstä esimerkiksi tarjoilijana tai kaupan kassana saa 3–4 euroa tunnilta. Ei siis ihme, että moni matkustaa Itävallan puolelle töiden perässä. Virallisissa tilastoissa maan työttömyysluvut ovat kahdeksan prosentin luokkaa.

Itsenäisyyden ajan talous on perustunut pääasiassa teollisuuteen. Slovakiassa on mjjn muassa paljon autoteollisuutta: maassa tuotettiin yli miljoona autoa vuonna 2016. Talouskasvu piilottaa alleen kuitenkin myös epäkohtia. Korruptio on maassa varsin yleistä. Slovakia on sijoittunut Transparency Internationalin listauksessa euroalueen seitsemänneksi eniten korruptoituneimmaksi maaksi.

Korruptioita piilee erityisesti politiikan ja liike-elämän kentillä. Poliitikkojen ajamiin asioihin voidaan vaikuttaa lahjonnalla ja kiristämällä.

Yleinen kuva on, että poliitikot pyrkivät kasvattamaan omaa varallisuuttaan ja

IKKUNA MAAILMAAN

34 “Työntekijöitä etsitään kauppojen ovissa ja ikkunoissa. Palkkataso ei kuitenkaan päätä huimaa.” ajavat omaa etuaan sen sijaan, että pyrkisivät kansan etuun. Lisäksi valtion toimielinten toimintaa voi nopeuttaa suhteiden ja lahjusten avulla, eikä luottamus oikeusjärjestelmän toimivuuteen ole aina kovin korkea. Huhtikuussa 2017 Bratislavassa pidettiin opiskelijoiden järjestämä mielenosoitus korruptiota vastaan, johon osallistui tuhansia nuoria.

Eväitä kansainvälisyyteen koulutuksesta Nuorten tilanne Slovakiassa tuntuu varsin samantyyppiseltä kuin Suomessa. Työn saaminen korkeakouluopintojen jälkeen mietityttää, vaikka yleinen työllisyystilanne on finanssikriisin ajoista parantunut.

Myös koulutuksen suhteen Slovakian tilanne kuulostaa tutulta. Vaikka poliitikot sanovat haluavansa panostaa koulutukseen, käytännön poliittiset toimenpiteet tuntuvat kuitenkin keskittyvän teollisuu-

Jääkiekkoa pidetään Slovakiassa kansallislajina. Kuvassa vastakkain pelaavat Bratislavan Slovan ja Kroatian Medvescak Zagreb.

den edistämiseen. Slovakiassa on tehty Suomen tavoin koulutusleikkauksia, jotka ovat ajaneet osan nuorista opintojen pariin esimerkiksi Tšekin puolelle.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna koulun ulkopuolisten kielikurssien suosio pistää silmään. Selitys löytyy historiasta: Kommunismin aikana kouluissa oli pakko opiskella venäjää, ja englannin opiskelu oli kovin harvinaista. Nyt vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen eväät kansainvälistyvään tulevaisuuteen, mikä näkyy esimerkiksi saksan, espanjan ja englannin kielikurssien mainonnassa ja tarjonnassa. Kursseja järjestetään sekä lapsille että aikuisille, mutta yleinen kiel-

ten taitotaso maassa ei silti ole erityisen korkea, mikä voi aiheuttaa kielimuureja erityisesti Bratislavan ulkopuolella reissatessa.

Läheiset perhesuhteet ovat slovakeille hyvin tärkeiltä. Kun Suomessa suurin osa nuorista muuttaa omilleen lukio- tai ammattikouluopintojen jälkeen, asuvat useat slovakialaisnuoret korkeakouluopintojen aikana vanhempiensa luona.

Tätä selittää myös se, että vaikka koulutus onkin maassa pääsääntöisesti ilmaista, ei opintojen ajaksi ole tarjolla samankaltaisia tukia kuin Suomessa. Perhesuhteiden läheisyys näkyy myös siinä, että omillaan asuvat nuoret matkustavat usein viikon-

IKKUNA MAAILMAAN

“Kuten monissa muissakin slaavilaisissa kulttuureissa, myös Slovakiassa vallitsee eräänlainen ’ladykulttuuri’.” lopuksi vanhempien luo ja perhettään lähellä asuvilla on usein perinteinen sunnuntailounas koko perheen kanssa.

Piiskaa pääsiäisenä Slovakialainen työelämä jakaantuu Suomen tavoin naisten ja miesten aloihin. Esimerkiksi opetusala ja terveydenhuolto ovat tyypillisesti naisten suosimia aloja, kun taas miesten osuus tuotannossa ja rakennusalalla on suuri. Naiset ovat aliedustettuja yhtiöiden hallituksissa, mutta aiempaan verrattuna tilanne on parantunut jonkin verran 2000-luvulla. Palkkaero miesten ja naisten välillä on 20,5 %.

Kuten monissa muissakin slaavilaisissa kulttuureissa, myös Slovakiassa vallitsee eräänlainen 'ladykulttuuri'.

Miesten hyviin käytöstapoihin kuuluu muun muassa pitää naiselle ovea auki ja päästää nainen kulkemaan ovesta ensimmäisenä. Suomalaiseen kaupunkikulttuuriin verrattuna Slovakian katukuvassa näkyy selkeästi enemmän laittautuneita naisia ja korkeita korkoja.

Sukupuolikysymys näkyy mielestäni kiinnostavalla ja ajatuksia herättävällä tavalla slovakialaisessa pääsiäisperinteessä, jonka juuret ovat pakana-ajoissa.

Kun Suomessa pikku trullit kulkevat palmusunnuntaina ovelta ovelle virpomisvitsojen ja karkkikorien kanssa, kuuluu slovakialaiseen perinteeseen miesten kiertää ovelta ovelle heittämässä naisten päälle kylmää vettä ja antaa 'piiskaa' pajunoksista punotulla kepillä.

Tavoite on sama kuin virpomisessa: toivoa hyvää terveyttä tulevalle vuodelle.

Palkinnoksi piiskauksesta ja kastelusta naisen tulee tarjota jonkinlainen palkkio miehelle. Yleensä se on karkkia, ryyppy tai silkkisen lettinauhan sitominen pajukeppiin ikään kuin voiton merkiksi suoritetusta työstä.

35

MAAILMANMUUTTAJA

KUVA: Jaakko Haapanen

36

“Maailmaa muuttuu pienillä liikkeillä, jotka kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi muutoksiksi.”

- Jaana Rissanen

MAAILMANMUUTTAJA

37

MAAILMAA MUUTTAMASSA

CHANGEMAKERIN SISÄLLÄ Changemakerin toiminnasta ja sen sujuvuudesta vastaa tiimi.

Tämän vuoden tiimin tapahtumavastaavan toimea on hoitanut Jaana Rissanen.

TEKSTI: Iida Silfverhuth

Kuka olet ja miten olet osallisena Changemakerissa?

Olen Jaana Rissanen, helsinkiläinen teologian opiskelija. Toimin toista vuotta tapahtumavastaavana Changemakerin tiimissä.

Mikä on tiimi, miten sinne haetaan ja miten tiimin kautta pääsee vaikuttamaan?

Changemakerin tiimi on verkoston toimintaa ohjaava ja tukeva toimikunta. Tiimi kokoontuu yhteiseen kokoukseen joka toinen viikko päättämään ja keskustelemaan verkoston ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä meitä on tiimissä kuusi ja jokaisella tiimin jäsenellä on verkostossa oma vastuualueensa.

Tiimiin voivat hakea kaikki Changemakerin jäsenet vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella ja valinta tehdään syksyn jäsenkokouksessa. Itse hain tiimiin melkein heti, kun olin liittynyt verkoston jäseneksi. Tiimissä toimiminen on ollut todella antoisaa ja opettavaista.

Tiimin kautta pääsee parhaiten vaikuttamaan koko verkostoa koskevissa asioissa ja pysyy hyvin perillä siitä, mitä kaikkea verkostossa tapahtuu.

Mitä tiimin tapahtumavastaava tekee?

Tapahtumavastaava järjestää kahdesti vuodessa Changemaker-viikonlopun yhdessä työntekijöiden ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Lisäksi tapahtumavastaava järjestelee Changemakerin osallistumista erilaisiin tapahtumiin, joissa esittelemme toimintaamme. Viime kesänä minulla oli järjestettävänäni useita erilaisia tapahtumia, esimerkiksi Maailma Kylässä -festareille osallistuminen sekä työryhmän kanssa toteutettu Changemake-

rin ympärivuorokautinen roolipeli Säihke-partioleirillä heinäkuussa. Nyt suunnittelemme jo syksyn Changemaker-viikonloppua, joka pidetään 6.-8. lokakuuta Kuopiossa.

Mikä on parasta Changemakerissa?

Mitä se on tuonut elämääsi?

Changemakerissä pääsee yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri omannäköistä toimintaa. Toiminta on muutenkin matalakynnyksistä: kaikkeen on helppo tulla mukaan ja jokainen vapaaehtoinen otetaan ilolla vastaan. Tällaisessa ympäristössä on helppo oppia ja kokeilla uutta.

Changemaker on antanut minulle uusia ystäviä, onnistumisen kokemuksia ja intoa puuttua rohkeasti maailman epäkohtiin.

Milloin viimeksi koit muuttaneesi maailmaa?

Kun keskustelin muutama viikko sitten naapureideni kanssa kierrättämisestä ja jälkeenpäin kuulin, että he olivat sen seurauksena alkaneet kierrättää monenlaista materiaalia – jopa muovia, vaikka sen keräyspiste sijaitsee pidemmän matkan päässä. Maailmaa muuttuu pienillä liikkeillä, jotka kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi muutoksiksi.

Terveisiä muille Changemakereille?

Toivottavasti nähdään loppuvuoden tapahtumissa, joista voi lukea esimerkiksi Changemakerin uutiskirjeistä. Tapahtumiin etsitään aina paljon vapaaehtoisia mukaan kertomaan muillekin maailman muuttamisesta. Tulossa on monia ihania tapahtumia, syksyn kohokohtana erityisesti Changemakerin syysleiri!

38

HANS ROSLING

Lääkäri ja tilastotaikuri turhautui ihmisten tietämättömyyteen maailman kehityksestä ja päätti muuttaa tilanteen.

TEKSTI: Lauri Lind

Keski-ikäinen ruotsalaismies nosti toisen jalkansa pöydän reunalle ajankohtaisohjelmassa ja läksytti tanskalaista toimittajaa: ”Voitte valita näyttää vain kenkäni, joka on todella ruma, mutta se on ainoastaan pieni osa minusta. Jos valitsette näyttää kasvoni, ne ovat toinen pieni osa. Näytätte uutisissa vain pienen ja synkän palan mutta kutsutte sitä koko maailmaksi. Suuri ero on siinä, että nykyisin tytöt käyvät koulua, lapset rokotetaan, suurimmalla osalla maailman väestöä on sähköä, ihmiset ovat kykeneviä ja yritteliäitä ympäri maailmaa.

Nämä ovat olennaisia asioita, mutta koska ne tapahtuvat hitaasti ne eivät päädy uutisiin.”

Kun toimittaja kysyi, mihin Rosling väitteensä perusti, hän totesi lakonisesti: ”Aivan tavallisiin tilastoihin. Nämä faktat eivät ole mitään väittelyn aiheita – minä olen oikeassa ja sinä väärässä!”

Vuoden alussa haimasyöpään menehtynyt Karoliinisen instituutin kansainvälisen terveyden professori Hans Rosling tunnettiin tarkkanäköisistä ja hauskoista puheistaan. Rosling perusti vuonna 2005 perheenjäsentensä kanssa säätiön nimeltä Gapminder, jonka

KUVA: Jörgen Hildebrandt

IN MEMORIAM

Hans Rosling 1948–2017.

tarkoitus oli koota valtioiden, YK:n ja erilaisten järjestöjen keräämää dataa kattavasti yhteen paikkaan, helposti saatavaan ja helppokäyttöiseen visuaaliseen muotoon.

Roslingia motivoi ennen kaikkea turhautuminen ihmisten tietämättömyyteen ja vanhentuneeseen maailmankuvaan. Tämä tietämättömyys erityisesti länsimaissa johtui ihmisten ennakko-oletuksista. Oletukset syntyivät ja vahvistuivat, kun kouluissa käytettiin vanhentuneita oppikirjoja, oma elinympäristö näytti vain yhdenlaisen maailman ja samaan aikaan uutiset toivat tarinoita ainoastaan kurjuudesta, konflikteista, nälänhädästä ja sodista.

Vääristynyt maailmankuva sai helposti uskomaan, että asiat olivat huonommin kuin mitä ne todellisuudessa ovat Hans Rosling myös osoitti tämän kuuntelijoille. Hänen esittäessään monivalintakysymyksiä kehityksestä yleisölle niihin vastattiin useimmiten väärin – pessimistisemmin kuin asiat oikeasti olivat. Ihmisten mielissä maailma oli edelleen kaksijakoinen: me ja muut, länsimaat ja kehitysmaat. Tilastot kehityksestä kuitenkin osoittivat, että tämä maailmankuva oli noin 50 vuotta vanha.

Hansin huomio oli, että simpanssit pär-

jäsivät yleisöä paremmin monivalintakysymyksissä – ihmisapinat kun vastasivat oikein keskimääräisesti useammin.

Roslingin mukaan suuri tragedia oli siinä, että kaikkein suurimman köyhyyden kanssa kamppailevien ihmisten lukumäärä, noin kaksi miljardia ihmistä, ei ollut juurikaan muuttunut 1960-luvulta tähän päivään tultaessa. Uutta kuitenkin oli se, että suurin osa maapallon väestöstä, noin kolme miljardia ihmistä, eli matalan keskitulon maissa. Nämä ihmiset olivat suhteellisen terveitä, suhteellisen hyvin koulutettuja, ja heidän lapsilukunsa oli laskenut. Näin ollen maailmojen välillä ei ollut samanlaista kuilua kuin ennen, joskin kaikkein köyhimpien ja kaikkein rikkaimpien välinen ero oli jatkuvasti kasvanut. Rosling painotti ennen kaikkea, että mikäli jätämme tilastotiedon huomioimatta ja ajattelemme intuition varassa, aliarvioimme ne valtavat muutokset, joita maailmassa on parempaa kohti tapahtunut.

Hans Rosling totesi, ettei ole optimisti. Sen jälkeen hän kielsi olevansa pessimisti. Hän nimesi itsensä possibilistiksi.

Se oli uusi kategoria, joka sivuutti tunteet ja jossa maailman kehitykseen suhtauduttiin analyyttisesti. Rosling osoitti, että muutos on todellista.

CHANGEMENTOR

39

CHANGEMAKER JÄTTÄÄ

PYSYVÄN JÄLJEN KUVA: Heikki Hietanen

Jos olisi olemassa Changemaker-onnenkeksejä, niiden sisältä paljastuisi varmasti kolmenlaisia lauseita. Sellaisia, jotka jopa ärsyttävyyteen asti jäisivät päähän soimaan. Lauseet saattaisivat ärsyttää esimerkiksi siksi, että ne kertoisivat jotain itsestään selvää, jonka toteutumista olisi kuitenkin vaikea nähdä automaattisesti. Siitä huolimatta lauseet varastoisi ehkä aivan erityisellä tavalla jääkaapin oveen tai kalenterin väliin, sillä ne ovat täyttä totta ja myös Changemakeria itseään.

Seuraavaa kolmea lausetta minä kannan mukanani aivan kuin perintönä aktiivisista, Changemakerissa toimimistani vuosista.

Ensimmäinen onnenkeksistä putkahtava lause olisi tietenkin toteamus Tietysti voimme muuttaa maailmaa! Tulin mukaan Changemakerin toimintaan keväällä 2012 ja saman vuoden Rauhantekijä-kampanjassa soineen biisin sanat ”tekemättä mitään ei voi saavuttaa rauhaa” soivat edelleen päässäni aika ajoin. Muutos on usein turhauttavan hidasta eikä sitä aina pysty näkemään edes omassa elämässään. Changemakerissä toimiminen on kuitenkin muuttanut pysyvästi jotain minussa itsessäni. Onnenkeksin ennustukselta tai toiveelta kuulostava lause on totta myös minun kohdallani. Muutos ja

halu parantaa maailmaa lähtevät ensin minusta itsestäni.

Onneksi emme ole yksin yrittämässä. Siksi toinen onnenkeksin lause olisi: Tehdään muutos yhdessä! Changemakerissa parasta on aina ollut uusien ihmisten kohtaaminen. Jokainen vapaaehtoinen on yhtä arvokas ja tuo oman osaamisensa sekä panoksensa järjestön hyväksi.

Jokainen vastuuta haluava saa myös laittaa itsensä todella likoon ja oppia mielettömän paljon. Changemakerin vahvuus ovat sen jäsenet, jotka luovat koko verkoston, ottavat vastuuta ja todella toimivat.

On tärkeää, että Changemaker näyttää aina sen hetkisiltä jäseniltään, jotka vaikuttavat ympäri Suomea ja maailmaa, eikä verkosto toista vanhoja malleja turhaan. Kolmas lause, joka onnenkeksistä tipahtaisi, olisi: Toimi paikallisesti, vaikuta globaalisti! Asuin yhden syksyn Oulussa ja aluksi oli vaikea totutella uuteen ympäristöön Helsingin vilskeen jälkeen. Oulun paikallisryhmässä toimiminen toi pimeään syksyyn ihania valon pilkahduksia. Huomasin, että vaikutitpa missä tahansa, muutokselle on aina tarvetta.

Koin samanlaisen ahaa-elämyksen asuessani Tansaniassa.

Nämä kolme lausetta kuvaavat hyvin sitä jälkeä, jonka Changemaker jättää jäseniinsä mutta myös koko maailmaan.

Riikka Piri on helsinkiläinen teologi, joka on toiminut vuodesta 2012 Changemakerissa mm. varapuheenjohtajana ja velkaryhmän vastuuhenkilönä. Hän osallistui myös Changemaker-akatemiaan. Tällä hetkellä Riikka mukana Kirkon ulkomaanavun hallituksessa.

“Changemakerissa toimiminen on muuttanut pysyvästi jotain minussa itsessäni.”

ARVOSTELUT

40

KAUKOMAAT KOHTAAVAT

VALKOKANKAALLA JA KIRJALLISUUDESSA TEKSTI: Pyry Mikkonen

ENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA

– kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

Kulttuurivallankumouksenaikaisen sanonnan mukaan naiset kannattelevat puolta taivasta. Laadukas ja palkittu yhteistoimitettu ja -tuotettu monialainen tietopaketti käsittelee kiinalaisen naisen yhteiskunnallisia rooleja historian saatossa myös kodin ulkopuolella, toimijoina. Teoksessa korostuvat naisten aikaansaamat muutokset ja järjestäytyneisyys. Kirjan jakautuminen teemoihin, kuten naistutkimus, koulutus ja uskonto, tarjoaa mahdollisuuden keskittyä kiinalaisen naisen historiaan tietystä näkökulmasta. Tutkijoiden kirjoittamien tietolaatikoiden avulla voi syventyä eri aiheisiin, esimerkiksi naistenlehtien ajamiin naisten oikeuksiin ja siihen, miten turismi on muovannut matriarkaalista mosuo-vähemmistöä.

KIRJOITTAJA: Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen, Minna Valjakka (Toim.)

KUSTANTAJA: Arthouse, 2017 ÜÜÜÜÜ

YHDEN LAPSEN KANSA

– Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret.

Kiinan yhden lapsen politiikan aiheuttama inhimillinen kärsimys ja tarinat pakkoaborteista ja työpaikkojen kuukautisseurannasta ovat kuin toisesta maailmasta.

Syntyvyydensääntelypolitiikan hyötyjä suuremmiksi kohonneet yhteiskunnalliset ongelmat tulevat iholle, kun Manninen vie lukijan paperittomien liikalapsiperheiden kotisohville ja ainoan lapsensa menettäneiden vanhempien sängynlaidoille. Kirja murtaa myyttejä adoptiopolitiikasta ja tyttöjen hylkäämisestä. Teosta voisi erehtyä luulemaan novellikokoelmaksi perhesuunnittelullisesta dystopiasta, mutta enemmän se muistuttaa kuitenkin laadukkaiden lehtijuttujen kokoelmaa.

KIRJOITTAJA: Mari Manninen KUSTANTAJA: Atena, 2016 ÜÜÜÜÜ

ARVOSTELUT

41

Nuorten, naisten ja siirtotyöläisten oikeudet olivat osana viidettä kertaa järjestettävää Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaalia. Elokuvien ohella festivaali tarjosi myös kirjavinkkejä ja mielenkiintoisia keskusteluja. Globalisti kävi tutustumassa festivaalin tarjontaan. #BKKY

KUVA: Helsinki Cine Aasia

(2016, 75 MIN) Häshtäg BKKY kuvaa bangkokilaisnuorten elämää. Dokumentaarista haastattelua ja näyteltyä draamaa yhdistelevästä elokuvasta välittyy kuva, että se on ensisijaisesti elokuva nuorilta nuorille. Alussa etäiset ja tuntemattomat yksilöt tulevat tutuiksi kasvotusten käytyjen kohtaamisten kautta. Keskusteluissa nousevat esille rakkauden ja romantiikan teemat sekä seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta koskevat identiteettikysymykset. Unelmien, tunteiden ja arvojen välitön jakaminen ja eläytyminen dramaturgisten kohtausten henkilöhahmoihin päästää katsojan lähelle. Sopii katsojille, jotka ylitsepursuavan visuaalisen elämyksen sijaan ovat kiinnostuneita käsiteltävistä teemoista. Yhteneväisyydet Changemakerin Omin sanoin -videoihin ovat huomattavia.

OHJAUS: Nontawat Numbenchapol PÄÄOSISSA: Ploiyukhon Rojanakatanyoo, Anongnart Yusananda, Jeff Watson Kiatmontri ÜÜÜÜÜ

THE ROAD TO MANDALAY

KUVA: Helsinki Cine Aasia

(2016, 108 MIN, K12)

Burmankiinalainen Lianqing saapuu Burmasta Thaimaahan paremman elämän toivossa ihmissalakuljettajien saattamana. Töitä keittiössä, töitä tehtaassa, vai töitä toisten tyttöjen kanssa myyjänä? Lianqingin mukana matkannut komea nuorimies Guo tarjoaa miehistä apua ja ratkaisuja nuoren naisen kohtaamiin haasteisiin. Guon intressit ovat kuitenkin enemmän kuin mitä päältä päin näyttää. Elokuva on länsimaisen romantiikan siivittämä, inhimillisellä otteella dramatisoitu, mutta välittömään kokemukseen perustuva, osaltaan inhorealistinen kuvaus burmankiinalaiselta, taiwanilaistuneelta ohjaajalta. Elokuva on elävä esimerkki siitä, mitä kansainvälisellä hedelmällisellä yhteistyöllä voi saada aikaan. Elokuvan jälkeen Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoi ihmisoikeuksien valvonnasta tuotemerkkien takana.

OHJAUS: Midi Z PÄÄOSISSA: Kai Ko, Ke-Xi Wu ÜÜÜÜÜ

TOIMINTAVINKKI

42

EDISTÄ RAUHAA – JÄRJESTÄ LEFFAILTA TEKSTI: Jonas Biström

KUVA: Satu Blomquist

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Muualla tapahtuvat konfliktit näkyvät meillä Suomessakin: pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut.

Pakolaisten tukeminen uudessa ympäristössä on yksi tapa tehdä rauhantyötä. Tutustuminen voi alkaa siitä, että näkee ja kuulee turvapaikanhakijoina saapuneiden tarinoita. Sinä voit toimia järjestämällä Omin sanoin -leffaillan.

Changemakerin Omin sanoin -hankkeessa turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneet nuoret ovat tehneet lyhytelokuvia heille itselleen tärkeistä aiheista. Videot löytyvät netistä osoitteesta www.ominsanoin.fi Järjestä Omin sanoin -leffanäytös itse tai ehdota näytöksen järjestämistä harrastusporukassa tai koulussa. Paikalle voi myös pyytää leffojen tekijöitä kertomaan omista kokemuksistaan.

Kysymyksiä, joita voi miettiä leffan katsomisen jälkeen ovat esimerkiksi: • Mitä ajatuksia heräsi?

• Mitä itse ajattelisit, jos joutuisit hakemaan turvapaikkaa toisesta maasta?

• Mikä oli videon henkilölle tärkeää, mikä on sinulle tärkeää?

• Millä tavoilla voisit tukea videoita tehneitä turvapaikanhakijoita Suomeen tutustumisessa? Voisitko kutsua turvapaikanhakijoita tutustumaan harrastukseen tai esitellä heille kotikuntaasi uudesta näkökulmasta?

PERSONLIG INTERVJU

43

FÖR TANKARNA FRAM MED KONST OCH

AKTIVISM TEXT & BILD: Miina Heikkinen

ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

20-åriga Helsingforsaren Laura Eklund Nhaga är en spoken word artist som kombinerar konst och aktivism i sina verk.

Det känns lätt att prata med Laura Eklund Nhaga. Den unga kvinnans livliga och pratsamma person skiner igenom vid första orden. Eklund Nhaga är en 20-årig spoken word konstnär, skådespelare och skribent. Hon skriver och uppträder med spoken word poesi över hela Helsingfors poesiscener. Därutöver är Eklund Nhaga manusförfattare, producent och skådespelare i serien Project Green Cables som visas på internet. Project Green Cables är en modern filmatisering av Lucy Maud Montgomerys klassisker Anne på Grönkulla. Utöver konst är Eklund Nhaga med i politiken. Hon sitter med i Feministiska partiets styrelse och kandiderade i vårens kommunalval.

Målsättningen är att inspirera åhöraren till att tänka till Eklund Nhaga berättar att hon skrivit poesi sedan hon var liten.

Spoken word poesin fann hon när hon gick en kurs i talkonst i gymnasiet.

“I spoken word poesi kunde jag kombinera år av poesierfarenhet och känslan av att jag har något att säga”, berättar Eklund Nhaga.

Hon väljer inte ut teman för poesin på förhand, utan poesin och konsten är hennes naturliga sätt att utrycka sig om det som sker i hennes liv. Eklund Nhagas texter handlar ofta om samhälleliga frågor, men är inte begränsade till dessa.

Eklund Nhaga hoppas att hennes dikter väcker tankar i åhö-

raren. Om hon till exempel läser en dikt om rasism, önskar hon att det får vita åhörare att tänka till. ”Om någon icke-vit har råkat komma till baren som jag uppträder i, hoppas jag att jag lyckas kommunicera känslan av att rasifierade inte är osynliga”, säger Eklun Nhaga.

Hon påpekar att i finska media är rasifierade inte synliga.

Därför är det viktigt att personen kan få känslan av synlighet av henne.

Konsten bryter gränser Enligt Eklund Nghaga är konst och media i centrum av människors livssyn. Via dessa formas uppfattningen av normer. Därför är representationen av minoriteter i finska media viktigt.

“Då förstår var och en att dessa människogrupper existerar, och kan se dem på ett nytt och humant sätt - speciellt om personen i fråga inte känner någon dylik person från en minoritet och därför inte kan identifiera sig med minoriteternas upplevelser.” Även om det i Finland finns rasifierade konstnärer, syns dessa inte i på TV eller på teaterscenen. Eklund Nhaga lyfter fram att det skulle vara viktigt att skapa realistiska roller åt personer från marginaliserade grupper, och därmed öka representationen med riktiga personporträtt.

Konst är med i allt innehåll som vi konsumerar dagligen, speciellt i sosiala mediernas tidevarv. Den har makt att påverka.

“Konsten påverkar människors uppfattning av saker och ting, det påverkar sättet som människor uppfattar och behandlar världen”, säger Eklun Nhaga.

Därför är det speciellt viktigt att ge unga resurser, inspiration och stöd att göra sådant som de brinner för.

Ungdomar är en stor resurs. Stereotypin av ungdomen som inte gör något med sin hjärnkapacitet är helt fiktiv. Det att unga inser att de kan skapa konst är en stor grej”, påpekar Eklund Nhaga.

Hur kan man kombinera konst och aktivism?

“På alla olika sätt”, svarar Eklund Nhaga.

“Konstens påäng är i varje fall att bryta gränser.”

44

HANS ROSLING

Läkare och statistiktrollkarl fick nog av människors felaktiga uppfattningar om världen och arbetade för att förändra situationen.

TEXT: Lauri Lind ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

En svensk medelålders man lyfte sin fot upp på bordskanten i ett aktualitetsprogram och tillrättvisade danska journalisten: “Ni kan välja att visa bara min sko, som är mycket ful, men det är bara en liten del av mig. Om ni väljer att visa mitt ansikte är det också bara en liten del. Ni visar i nyhteterna bara en liten och mörk del men kallar den hela världen. Största skillanden är att flickor går i skola, barn blir vaccinerade, största delen av världens population har tillgång till elektricitet, människor är driftiga och skickliga över hela världen. Dessa är relevanta fakta, men de sker så långsamt att de inte skildras som nyheter.”

När journalisten frågade, vad Rosling grundar sina påståenden på svarade han lakoniskt: “Helt vanlig statistik. Dessa fakta är inte omtvistade - jag har rätt och du har fel!”

Hans Rosling, professor i internationell hälsa vid Karolinska institutet, dog i början av året av cancer i bukspottskörteln. Han blev känd för sina skarpsynta och roliga tal och föredrag. Rosling grundade 2005 tillsammans med familjemedlemmar Gapmider, vars målsättning

BILD: Jörgen Hildebrandt

IN MEMORIAM

Hans Rosling 1948–2017.

var att sammanställa data från organisationer, stater och Förenta Nationerna på ett lättillgängligt ställe i en lättillgänglig och användbar visuell form.

En av Roslings starkaste drivkrafter var frustrationen som Rosling kände över människors okunnighet och föråldrade världsbild. Denna okunskap, speciellt i rika länder i globala nord berodde på människors förutfattade meningar. Uppfattningarna byggdes upp av föråldrade skolböcker, en ensidig bild som omgivningen målar upp och media som endast presenterar konflikter, hungersnöd, krig och misär. Den förvrängda världsbilden gav uppfattningen att situationen var sämre än den egentligen var.

Hans Rosling hade ett finurligt sätt att visa åt människor deras egna missuppfattningar. Under presentationen bad han publiken svara på flervalsfrågor om utveckling - och allt som oftast gick det fel. Människor hade en mer pessimistisk bild av världen än vad situationen var på riktigt. I människors tankar är världen fortsättningsvis tudelat, vi och dom, väst och utvecklingsländerna. Statistiken kring utveckling visar att denna världsbild är ungefär 50 år gammal.

Hans konstaterade att schimpanser kla-

rade flervalsfrågorna bättre än publiken, aporna svarade i medeltal oftare rätt.

Rosling ansåg att den största tragedin var att mängden människor som kämpar med den värsta fattigdomen, ungefär två miljarder, har inte förändrats sedan 60-talet. Det som har förändrats är att största delen av jordens befolkning, cirka tre miljarder människor, lever i länder med lägre medelinkomst. Dessa människor är förhållandevis väl utbildade, har förhållandevis god hälsa, de föder mindre mängd barn per kvinna än förut. Det finns alltså inte en lika stor klyfta mellan världarna längre, även om klyftan mellan de allra rikaste och de allra fattigaste har vuxit kontinuerligt.

Rosling poängterade speciellt att om vi förbiser statistisk information och litar på vår intuition, underskattar vi de massiva förändringar mot det bättre som skett i världen.

Hans Rosling konstaterade att han inte är en optimist. Efter det sade han att han inte är en pessimist. Han kallade sig själv en possibilist. Det är en ny kategori som förbiser känslor och i vilken en förhåller sig analytiskt till världens utveckling. Rosling visade att förändringen är verklig.

VÄRLDSFÖRÄNDRARE

45

FÖRÄNDRA VÄRLDEN

INOM CHANGEMAKER Teamet ansvarar för Changemakers verksamhet. Jaana Rissanen har ansvarat för evenemang i årets team.

TEXT: Iida Silfverhuth

ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

Vem är du och vad gör du i Changemaker?

Jag är Jaana Rissanen, teologistuderande från Helsingfors. Jag är evenemangsansvarig för andra året i Changemakers team.

Vad är teamet, hur kan man ansluta sig och vad får man vara med och bestämma om?

Changemakers team är en arbetsgrupp som styr och stöder nätverkets verksamhet. Teamet samlas till möte varannan vecka.

På mötet diskuterar och besluter teamet om aktuella frågor. För tillfället är vi seks personer i teamet, och var och en har sitt eget ansvarsområde.

Till teamet kan alla Changemakers medlemmar söka, med en fritt formulerad ansökan. Teamet väljs på höstens medlemsmöte. Själv sökte jag till teamet nästan genast efter att jag blivit medlem. Det har varit mycket lärorikt och givande att vara med i teamet. I teamet får man påverka i frågor som angår hela Changemaker, och hålls ajour om vad som pågår i nätverket.

Vad gör teamets evenemangsansvariga?

Evenemangsansvariga ordnar två gånger i året Changemaker-veckoslutet tillsammans med koordinatorerna och andra frivilliga. Därutöver arrangerar evenemangsansvariga Changemakers deltagande i olika evenemang, i vilka Changemaker presenterar sin verksamhet. Förra sommaren hade jag flera evenemang som jag ordnade, som t.ex. deltagande i Världen i byn -festivalen och ett 24-timmars rollspel på scouternas Säihke-läger. Nu planerar vi redan höstens Changemaker-veckoslut, som ordnas 6.-8. oktober i Kuopio.

“Världen förändras via små rörelser, som växer sig till större och större förändringar.”

- Jaana Rissanen

Vad är det bästa med Changemaker?

I Changemaker får man tillsammans med andra frivilliga planera och genomföra just sådan verksamhet som man är intresserad av. Verksamheten har en låg tröskel, det är enkelt att komma med i all verksamhet och alla välkomnas. I den här typens verksamhet är det lätt att lära sig och prova nya saker.

Changemaker har gett mig nya vänner, känsla av att lyckas och entusiasm till att våga ingripa i världens orättvisor.

När upplevde du senast att du förändrade världen?

När jag för några veckor sedan diskuterade om återvinning med mina grannar, och senare hörde att de påbörjat återvinning av flera olika material - t.o.m. plast, även om insamlingspunkten är en bit bort. Världen förändras via små rörelser, som växer sig till större och större förändringar.

Vad har du för hälsningar till andra Changemakers?

Jag hoppas att vi ses på evenemangen under resten av året, kolla upp dem till exempel i Changemakers nyhetsbrev. Till evenemangen söks alltid frivilliga, för att sprida ordet om förändring av världen. Det är på kommande många härliga evenemang, som höjdpunkt Changemakers höstläger!

TEMA: KVINNOR OCH UTVECKLING

46

KLIMATFÖRÄNDRINGEN OCH TRE ANDRA HOT MOT KVINNORS VÄLMÅENDE I UTVECKLINGSLÄNER TEXT: Timo-Pekka Heima

ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

1. BARN Att vänta och föda barn är den vanligaste orsaken till att 15-19 år gamla kvinnor dör i utvecklingsländer. År 2010 dog 287 000 kvinnor av komplikationer under graviditet och förlossning. Enligt Befolkningsförbundet sker 99 procent av mödradödligheten i utvecklingsländer. Allmänna dödsorsaker är förblödning, infektioner, högt blodtryck, komplikationer, farlig abort samt malaria och aids. Andra orsaker är långa avstånd, och dåliga utrymmen inom hälsovård, samt avsaknad av kunnig personal.

2. VÅLD

3. Klimatförändring Enligt befolkningsförbundet är det till en stor del kvinnor som bär bördan av mänskligt lidande som naturkatastrofer orsakar.

Klimatförändringen syns i form av försvagad matproduktion, sämre vattenkvalitet och sämre tillgång på brännved. Kvinnor ansvarar ofta för matlagningen, samt vatten- och vedförsörjningen i familjen. I Afrika producerar kvinnor 80 procent av maten även om de endast äger några procent av odlingsmarken. Största delen av världens fattiga är kvinnor.

BILD: Lauri Soini / KUA

4. Matlagning Världshälsoorganisationen WHO uppskattar att 265 000 människor årligen dör av brännskador. En klar majoritet av fallen sker i utvecklingsländer eller medelinkomstländer.

Kvinnor får brännskador speciellt vid matlagning på öppen eld eller vid dåliga spisar.

Risken för brännskador ökar när öppen eld används för belysning och värme.

BILD: Paul Jeffrey / ACT-alliance

FN berättade år 2013 att var tredje kvinna upplever våld. På afrikanska kontinentens landsbygd upplever sju av tio kvinnor våld. Enligt världshälsoorganisationen WHOs uppskattning är 38 procent av mord på kvinnor gjorda av nuvarande eller tidigare manliga partner. Över 600 miljoner kvinnor lever i länder i vilka våld inom familjen inte är ett brott.

TEMA: KVINNOR OCH UTVECKLING

47

UTBILDNING OCH TRE ANDRA SÄTT ATT FÖRBÄTTRA KVINNORS LIV ÖVERSÄTTNING: Jonas Biström

1. Unicef erbjuder hälsovård åt människor som inte tidigare hade sådan.

När allt fler människor får hälsovård minskar dödligheten bland mödrar och barn. Unicef är en av organisationerna som stödjer kvinnor och barn genom samarbete med ländernas hälsomyndigheter. Det gör det möjligt för hälsomyndigheterna att utveckla hälsovårdsservice för de allra sårbaraste grupperna av barn och kvinnor.

2. Jämställdhetsorganisation som kämpar mot våld

BILD: Paul Jeffrey / ACT-alliance

TEXT: Timo-Pekka Heima

3. Klimatförändringens följder kan mildras via utbildning.

Enligt befolkningsförbundet skulle klimatförändringens följder kunna förebyggas om flera kvinnor hade möjlighet att besluta om mängden barn samt tidpunkten för barn födslarna. Klimatförändringen kan med andra ord mildras genom att erbjuda utbildning åt flickor och genom att öka tillgången till preventivmedel.

4. Solenergi för minskning av brännskador Brännskador kan minskas med enkla medel. I Plans gudbarns-program anskaffades år 2016 över 14 000 lampor som fungerar med solenergi. Lamporna distribuerades till hälsovårdsstationer i Sambien. De kan användas istället för paraffinlampor, som ofta orsakar bränder. Världshälsoorganisationen WHO rekommenderar säkrare bränsle- och tändvätskor. Sänkning av heta vattnets temperatur samt anskaffning av brandalarm hjälper också.

BILD: Rami Kolehmainen / KUA

FN:s jämställdhetsorganisation UN Women strävar till att skydda kvinnor och barn från våld. Enligt UN Women kan de redan med 10 euro erbjuda terapi och stöd till sexs kvinnor som blivit offer till våld i Afrika och Asien. Organisationen försvarar kvinnors rättigheter i över hundra länder, speciellt i Afrika, Asien och Sydamerika. Målsättningen är att ge kvinnor möjlighet till jobb med hyggliga arbetsförhållanden och egen inkomst.

Changemaker-viikonloppu 6.-8.10.2017 Tule osallistumaan mielenkiintoisiin koulutuksiin, opettelemaan maailman muuttamista ja tutustumaan uusiin ihmisiin!

Changemakerin syksyn koulutusleirillä on luvassa kiinnostavia puhujavieraita ainakin ruokaturvaan liittyvistä kysymyksistä sekä nuoret, rauha ja turvallisuus -teemasta. Viikonlopun aikana otetaan haltuun myös somekanavia ja opitaan kouluttajana toimimista.

Changemaker-viikonloppu järjestetään Poukaman leirikeskuksessa Kuopiossa. Tapahtuma on tarkoitettu 13-35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia lisää kehityskysymyksistä ja keinoista, miten maailmaa voidaan muuttaa Suomesta käsin. Osallistuaksesi viikonloppuun et tarvitse ennakkotietoa, tervetulleita ovat kaikki, sekä aiemmin toiminnassa olleet että aivan uudet aiheesta innostuneet!

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: Changemakerin jäsenille tapahtuma on täysin ilmainen ja heille korvataan myös matkakulut juna- tai bussilippuja vastaan.

Muille kuin jäsenille Changemakerviikonlopun osallistumismaksu on 20 euroa sisältäen ruokailut ja majoituksen. Jäseneksi liittyminen on ilmaista.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan täyttämällä nettilomake viimeistään 20.9.

Ilmoittautumislomakkeen sekä lisätietoa tapahtumasta löydät osoitteesta www.changemaker.fi/viikonloppu Nähdään Kuopiossa!