Nro 22 Toukokuu 2011
Kuva: Hannu Huovila
Käytännöllistä asumista Olkiluodon Majoituskylässä Olkiluoto 2:lla tänä vuonna historian suurin vuosihuolto Lähialueyhteistyö jatkui Olkiluodossa TVONSin uusi projekti-insinööri
Toukokuu 2011
Ydinvoimaosaamisen edelläkävijä
TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) tytäryhtiö, ja tarjoaa käyttöönne TVOkonsernin laadukkaita, yli 30 vuoden kokemukseen ja ydinvoimaosaamiseen perustuvia ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren kattavia palveluita. Olemme saavuttaneet huipputuloksia osaavan henkilöstön ja jatkuvan parantamisen avulla, mistä kertovat Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kansainvälistä huippuluokkaa olevat käyttökertoimet. Energiantuotannon toimintavarmuus on vahva näyttö osaamisesta.
TVONS on
sujuvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla suunnitteluosaamista ja vankkaa käytännön ammattitaitoa rehtiä ammattiylpeyttä omasta osaamisesta ja halua jakaa osaamista työkulttuuria, jossa asiat tehdään vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti korkealle asetettuja tavoitteita ja tinkimätöntä työtä niiden saavuttamiseksi.
TVONSin sähköinen asiakaslehti Päätoimittaja: Mikko Leppälä Toimitus: Elina Mäkitalo, Riitta Tenlén, Susan Pietilä Taitto: Alasin Media Oy www.alasinmedia.fi
2
Julkaisija: TVO Nuclear Services Oy Olkiluoto 27160 Eurajoki Puh.(02) 83 811 Fax.(02) 8381 2809
www.tvons.fi
Pääkirjoitus Turvallisuus paranee tiedonvaihdolla ja ottamalla opiksi muiden kokemuksista Japanissa sattunut maanjäristys, tsunami ja näiden seurauksena tapahtunut vakava ydinonnettomuus ovat hätkähdyttäneet ihmisiä kaikkialla maailmassa. Viime aikoina Fukushima onkin täyttänyt ydinvoima-alalla työskentelevien työpäivät sekä illat ja viikonloput. Ydinvoimaan ja turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että heti onnettomuuden ensimmäisestä päivästä lähtien TVO:llakin on tapahtumaa seurattu, tutkittu, analysoitu, tehty selvityksiä ja myös päätöksiä siitä, mitä voimme tästä tapahtumasta oppia ja miten voimme omia laitosyksiköitämme ja toimintatapojamme kehittää edelleen.
toksella huolehditaan turvallisuudesta ja miten jaamme tietoa ydinvoimasta lähialueella ja suomalaisessa yhteiskunnassa ylipäätään.
Selkämeren rannalla olemme varsin turvassa suurilta maanjäristyksiltä ja tsunameilta. Silti Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvallisuusominaisuuksia on vuosien saatossa monin tavoin parannettu jatkuvan parantamisen hengessä. Muun muassa maanjäristyskestoisuutta, jäähdytysveden saatavuutta ja sähkönsyötön riittävyyttä on parannettu. Olemme myös analysoineet viitisenkymmentä erilaista maahan, mereen ja ilmaan liittyvää luonnonilmiötä ja niiden yhdistelmää sekä varautuneet niihin.
Suomalaisella ydinvoimaosaamisella on siis kysyntää. Sen on kokenut myös TVONS, joka on toimittanut eri maihin useita ydinvoimalaitoksen turvallisuuskulttuuria, laitosparannuksia ja jätehuoltoa koskeneita projekteja. Ydinvoima-alalla on totuttu jakamaan tietoa ja ottamaan oppia muiden kokemuksista. Uskallan veikata, että Fukushiman tapahtumien aktivoiman tiedonvaihdon ja kehitystoimenpiteiden seurauksena maailman ydinvoimalaitokset ovat muutaman vuoden kuluttua turvallisempia kuin koskaan aikaisemmin.
Japanin onnettomuuden lopulliset seuraukset ydinvoima-alalle näemme vasta tulevina kuukausina ja vuosina. Vaikka ydinvoiman hyvät ominaisuudet muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä eivät ole miksikään muuttuneet, on selvää, että ydinvoiman yleistä hyväksyttävyyttä arvioidaan nyt ihan uudesta näkökulmasta.
Anna Lehtiranta Johtaja, yhteiskunta Teollisuuden Voima Oyj
Toukokuu 2011
On ollut mukavaa huomata, että kun monessa maassa keskustelun laineet käyvät korkeina, meiltä Suomesta tullaan hakemaan oppia vastuullisesta ja vuorovaikutteisesta ydinvoimakeskustelusta. Meidän suomalaisten vahvuus on pragmaattisuus, avoimuus ja rehellisyys. Ylilyöntejä tapahtuu harvoin, ja kansalaiset luottavat viranomaisten ja vaikuttajien ammattitaitoon. Silti meillä käydään moniarvoista keskustelua. Hyvä niin.
Yksi Fukushiman seuraus onkin ilmeinen: kansalaisten kiinnostus ydinvoimaan on kasvanut huikeasti. Tietoa ydinvoimasta on ollut saatavilla ennennäkemättömät määrät. Lehtien sivut ja nettisaitit ovat täyttyneet ydinvoima-artikkeleista ja niiden kommenteista. Kantaa on otettu puolesta ja vastaan niin kuin avoimessa yhteiskunnassa pitääkin tehdä. Ydinvoima-alan viestijät ovat luonnollisesti olleet entistäkin aktiivisempia ydinvoimatiedon jakamisessa ja vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Näin olemme tehneet myös Olkiluodossa. Meidät on kuitenkin yllättänyt se, että kotimaisen median lisäksi vierailijamäärät muista maista ovat moninkertaistuneet. Sekä kansainvälinen media että erilaiset vaikuttajat, päättäjät ja asiantuntijat ovat käyneet vieraanamme keskustelemassa siitä, miten Olkiluodon ydinvoimalai-
3
Toukokuu 2011
Olkiluoto 2:lla tänä vuonna historian suurin vuosihuolto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksiköllä tehdään tänä vuonna suuria muutostöitä. Vastaavia isoja muutostöitä tehtiin viime vuonna Olkiluoto 1:llä.
Vuoden 2011 vuosihuollot aloitettiin OL1:n polttoaineenvaihtoseisokilla toukokuun alussa. OL1:llä tehtiin tänä vuonna polttoaineen vaihdon lisäksi vain normaalit vuosittaiset huoltotyöt. OL2:n huoltoseisokki aloitettiin OL1:n seisokin jälkeen ja sen arvioidaan päättyvän kesäkuun alkupuolella. - Merkittävimpinä töinä OL2:n vuosihuollossa ovat lauhteenpuhdistusjärjestelmän automaation modernisointi sekä matalapaineturbiinien, generaattorin, pienjännitekojeistojen ja väliottohöyrylinjojen uusiminen. Lisäksi uusitaan muun muassa merivesipumput ja päähöyryputken sisemmät eristysventtiilit. Edellä mainittujen töiden lisäksi tehdään noin 100 pienempää muutostyötä, kertoo TVO:n vuosihuoltopäällikkö Veli-Matti Inkinen.
Vuosihuoltojen suunnittelu on pitkäjänteistä - Vuosihuoltoja suunnitellaan vuosiksi eteenpäin. Noin viiden vuoden välein vuosihuolloissa toteutetaan laajempia muutoshankkeita. Isojen projektien suunnittelu kestää useita vuosia. Yksityiskohtaisempi suunnittelu keväisiin vuosihuoltoihin aloitetaan jo edellisenä syksynä, selvittää Veli-Matti Inkinen. Vuosihuoltoihin tarvittavat aliurakoitsijat tilataan jo hyvissä ajoissa etukäteen. Tänä vuonna vuosihuoltoihin osallistuu runsas 1 000 alihankkijoiden työntekijää. Suomalaisia vuosihuoltoon osallistuvista työntekijöistä on noin 80 prosenttia. Lyhyiksi työjaksoiksi työntekijöitä tulee myös eri puolelta Eurooppaa, muun muassa Ruotsista, Saksasta, Englannista ja Sveitsistä.
4
Teksti: Susan Pietilä.
Niin TVO:n kuin aliurakoitsijoidenkin vuosihuoltohenkilökunta on viime vuosina osittain vaihtunut muun muassa eläkkeelle jäämisten vuoksi. Inkisen mukaan vuosihuoltotöiden osaaminen on kuitenkin siirtynyt joustavasti vanhoilta tekijöiltä uusille. TVONSin myyntipäällikkö Lauri Kuivalainen on yksi TVO:n vuosihuoltoihin osallistuvista. Hän on usean vuoden ajan osallistunut vuosihuoltotöiden valvontatehtäviin. - Vuosihuoltotöihin osallistuminen tuo mukavaa vaihtelua normaaliin toimistotyöhön, kertoo Lauri Kuivalainen.
Olkiluodon majoituskylän markkinointi käynnissä Olkiluodon majoituskylän markkinointi- ja vuokraustoiminta siirtyi huhtikuun alusta lähtien TVONSille. Majoituskylää markkinoidaan pääsääntöisesti Olkiluodossa työskenteleville yrityksille. Muun muassa TVO:n vuosihuoltoihin tulevien alihankkijoiden ensisijaiseksi majoituspaikaksi on sovittu Olkiluodon majoituskylä. Majoituspaikkoja on tarjolla kaikkiaan lähes tuhat. Huoneita vuokrataan joko yksittäin tai isompia määriä kerrallaan. Yritysten on mahdollisuus pyytää erillistä pakettitarjousta useamman henkilön majoituksesta. Lisäksi Olkiluoto 3:n rakentajat käyttävät jatkossakin Olkiluodon majoituskylää asuinpaikkanaan. Etuina
Olkiluodon majoituskylässä asumiselle ovat sijainti lähellä työpaikkaa, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja rauhallinen asuinympäristö.
Asiantuntemusta TVONS:in kautta maailmalle
Toukokuu 2011
Majoituskyläpalveluiden markkinoinnin lisäksi TVONS on myös mukana markkinoimassa TVO:n asiantuntijapalveluita. TVO:lla on yli 30 vuoden kokemus ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren kattavista palveluista. Muun muassa vuosihuolloissa on vuosien varrella saatu arvokasta kokemusta ydinvoimalaitoksen työntekijöiden tulokoulutuksen järjestämisestä. Koulutus tulee kerrata kolmen vuoden välein ja uusiakin osallistujia on joka vuosi runsaasti. Esimerkiksi TVO:n kouluttajat ja säteilysuojelun asiantuntijat ovat TVONSin markkinoimina käyneet kertomassa hyviksi havaituista toimintatavoista muun muassa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella ja laitosyksiköillä Ruotsissa sekä Venäjällä. Kunnossapito-osaamisen tiimoilta on tehty jo vuosia yhteistyötä Venäjän ja Ruotsin ydinvoimalaitosten kanssa. Lisäksi TVONS on toimittanut huoltotöissä tarvittavia erikoistyökaluja Loviisan ja Ruotsin Forsmarkin ydinvoimalaitoksille.
Jokakeväiset vuosihuollot ovat vuosihuoltopäällikkö Veli-Matti Inkiselle vuoden kiireisintä aikaa.
Kuvat: Hannu Huovila, Timo Snällström/Lahtinen&Mantere Saatchi&Saatchi.
5
Toukokuu 2011
Lähialueyhteistyö jatkui Olkiluodossa Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön aloittamisesta. TVONS järjesti yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kaksi lähialueyhteistyöseminaaria maaliskuussa Olkiluodossa.
Venäjältä seminaariin osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä Sosnovy Borin ydinvoimalaitokselta sekä viranomaisorganisaatio Rostechnadzorista. Aloituspäivä vierailukeskuksessa ja laitoskierrokset päätöspäivänä olivat molemmille ryhmille yhteiset. Muun ajan seminaarilaiset olivat kahdessa ryhmässä aihealueiden mukaan. Toinen seminaari käsitteli uusien laitosten turvallisuuskulttuuria. Pääluennoitsijana oli TVO:n turvallisuuskulttuuriasiantuntija, kehityspäällikkö Petri Koistinen, joka kertoi muun muassa turvallisuuskulttuurista yleisesti, itsearvioinnista ja inhimillisistä tekijöistä Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Myös TVO:lla meneillään oleva Human Performance (HU) 2012 -hanke esiteltiin. Näiden lisäksi kuultiin OL3:n tekninen esittely ja esitys turvallisuuskulttuurin kehittämisestä OL3-työmaalla. Toisen seminaarin aiheina olivat koulutustoiminta ja henkilöstön kehittäminen. - Seminaariluennot käsittelivät laajasti TVO:n koulutustoimintaa, koulutustietojärjestelmää, vuosikoulutusohjelmaa ja tulokoulutuksen uudistusta, kertoo molempien seminaariohjelmien laatimisesta vastannut ryhmäpäällikkö Jaana Isotalo. - Operaattoreiden perus-, jatko- ja simulaattorikoulutuksesta pidettiin myös kattava esitys sekä vierailtiin OL1/ OL2-simulaattorilla, jatkaa Isotalo. Lähialueyhteistyö, jossa kumppanina on Venäjän valvontaviranomaisen lisäksi Kuolan ja Leningradin voimalaitokset, on vuosien varrella kehittynyt sekä sisältöjen että järjestelyjen osalta. Seminaaripäivien aikana käydään vilkasta keskustelua ja ajatusten vaihtoa esitetyistä asioista. Tälläkin kertaa kuultiin venäläisten esitykset heidän käytännöistään. STUKin puheenvuoron ajankohtaisista aiheista käytti ylitarkastaja Jouko Mononen. - Vuonna 2009 todettiin tarve käynnistää yhteistyö Leningradin laitoksen kanssa myös uusien voimalaitosten henkilökunnan koulutuksesta ja ohjaajien lisensioinnista näihin laitoksiin. Yhteistyöhön liitettiin myöhemmin myös turvallisuuskulttuuri, kertoo Mononen, joka on ollut mukana lähialueyhteistyössä jo vuodesta 1999. - Olkiluodossa samanaikaisesti järjestetyt turvallisuuskulttuuri- ja koulutusseminaarit olivat mielestäni pitkässä seminaarisarjassa yksi parhaiten onnistuneista. Seminaarien aiheet olivat vaikeat, mutta niistäkin löytyi yhteisymmärrys. Osallistujat Leningradin laitokselta samoin kuin TVO:lta olivat alansa asiantuntijoita, jolloin seminaarien esitykset venähtivät pitkiksi runsaiden keskustelujen joh-
6
Teksti ja kuva: Riitta Tenlén.
Toukokuu 2011
Alexander Moskvinin (vas.) johtama Leningradin ydinvoimalaitoksen delegaatio tutustui vierailukeskuksen näyttelyyn Mika Tanhuanpään (toinen oik.) johdolla. Mukana oli myös Rostechnadzorin aluetarkastaja Natalia Shevchenko (toinen vas.).
dosta. Seminaarien sisällön yksityiskohtainen suunnittelu ja käytännön järjestelyjen huolellinen suunnittelu on tuonut rajalliseen seminaariaikaan tehokkuutta. Turvallisuuskulttuuri todettiin ajankohtaiseksi aiheeksi molempien osapuolten taholta ja seuraava yhteistyöseminaari pidettiinkin jo huhtikuussa Leningradin laitoksella, jatkaa Jouko Mononen. - Tällaiset yhteiset seminaarit ovat erittäin tärkeitä, kertoo koulutuskeskuksen varajohtaja Alexander Moskvin Leningradin ydinvoimalaitokselta. - Jokaisen osallistujan henkilökohtainen tietotaso kasvaa. Käsiteltäviä asioita voidaan soveltaa omalla laitoksella sekä henkilökunnan koulutuksessa, jatkaa Moskvin, joka itse on ollut usein mukana seminaareissa.
”Seminaarien aiheet ovat mie-
lenkiintoisia. Ensi kertaa Olkiluodossa vieraileville kokemus on erittäin tärkeä. Joka kerta on aina jotakin uutta.
”
- Alexander Moskvin
Lähialueyhteistyön tavoitteena on ydin- ja säteilyonnettomuuksien ehkäiseminen Suomen lähialueilla.
7
Toukokuu 2011
Käytännöllistä asumista Olkiluodon Olkiluodon majoituskylä sijaitsee Olkiluodon saarella aivan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen läheisyydessä. Uudessa ja Vanhassa majoituskylässä mahtuu yhtaikaisesti majoittumaan melkein tuhat henkilöä. Työskenneltäessä Olkiluodossa majoituskylän etuna on lyhyt työmatka, kaunis suomalainen luonto ja hyvät harrastusmahdollisuudet, kuten kalastaminen.
Huoneissa on varaa valita 1970-luvulla rakennettu ja sen jälkeen useaan otteeseen kunnostettu Vanha majoituskylä sijaitsee voimalaitosalueen sisäpuolella, josta on lyhyt matka töihin voimalaitosalueelle. Uusi majoituskylä sijaitsee voimalaitosalueen ulkopuolella, noin 2 kilometriä laitosalueen pääportilta. Uusi majoituskylä on rakennettu vuosina 2005-2006, ja se tarjoaa korkeatasoista työmaa-asumista. Majoituskylän alueella sijaitsevat palvelut, grilli-kahvio, pesula, sauna ja internet-yhteydet, mahdollistavat viihtymisen pidemmäksikin aikaa. Majoituskylässä voi valita majoittumisen yhden hengen yksiön, yhden hengen huoneen ja kahden hengen huoneen välillä. Yhden ja kahden hengen huoneissa on pääsääntöisesti yhteiset oleskelu-, peseytymis- ja keittiötilat. Osassa huoneista on kuitenkin oma wc ja suihku. - Monipuolisuus takaa asiakkaalle mahdollisuuden
8
vaikuttaa majoittumiseen. Esimerkiksi yritykselle, josta tulee voimalaitokselle töihin useampia henkilöitä, voi olla järkevää varata solumuotoinen huoneisto, jossa on huoneet jokaiselle työntekijälle. Yhteiset sosiaalitilat mahdollistavat vapaa-ajan vieton yhdessä muiden kanssa, kertoo TVONSin myyntipäällikkö Lauri Kuivalainen. Toisaalta yhden hengen yksiö omalla sisäänkäynnillä, keittiöllä ja peseytymistiloilla mahdollistaa sen, että omaa rauhaakin on valittavana, jos niin haluaa. Huoneet ja yhteiset tilat siistitään useana kertana viikossa, ja alueen toiminnasta vastaa RTK-Palvelu Oy. Myös lakanat ja pyyhkeet vaihdetaan uusiin määrävälein, joten asiakkaan on helppo majoittua majoituskylään. - Tärkeintä on, että asiakas viihtyy ja että hänen asumisensa kylässä on vaivatonta, Kuivalainen toteaa.
Uudet tuulet puhaltavat Majoituskylän markkinointi- ja ylläpito- sekä hallintavastuu siirtyivät TVO Nuclear Services Oy:lle 1.4.2011. Majoituskylän omistaa Teollisuuden Voima Oyj. - Käytännössä hallintovastuun siirtyminen ei vaikuta majoituskylien operatiiviseen toimintaan, vaan majoitusasiat hoidetaan kuten aikaisemminkin, kertoo majoituskylän majoitusmestari TVO:lta. Joitakin muutoksia esimerkiksi varausjärjestelmiin saattaa tulla,
Teksti Elina Mäkitalo
Toukokuu 2011
n majoituskylässä mutta muutokset tehdään helpottamaan asiakasta. Asiakkaalle tulee olla mahdollisimman helppoa varata majoitusta tarvitsemalleen ajalle, sanoo TVONSin toimitusjohtaja Mikko Leppälä. - Tällä hetkellä suurin osa majoituskylän asukkaista on Olkiluoto 3 -projektissa työskenteleviä rakentajia. TVO:lla paraikaa käynnissä olevat suuret vuosihuollot Olkiluodon käyvillä laitosyksiköillä, Olkiluoto 1:llä ja Olkiluoto 2:lla, lisäävät asukasmäärää majoituskylässä huomattavasti. Noin 500 vuosihuoltoon osallistuvaa työntekijää sekä Suomesta että ulkomailta majoittuu majoituskyliin, lähinnä Uuteen majoituskylään, kertoo majoitusmestari.
Majoitusmestaria opastaa asiakkaita
Majoitustaloja Uudessa majoituskylässä.
Majoitusmestari auttaa Olkiluodon majoituskylän asiakkaita kaikissa majoitukseen liittyvissä käytännön asioissa. Majoitusmestarin tavoittaa puhelimitse, 02 8381 6095, ja sähköpostilla majoitus@tvo.fi. Majoituskylälle avataan kesän aikana omat www-sivut, joiden kautta voi varata majoitusta. Sivuilta löytyy myös kaikki käytännön tieto ja yhteystiedot majoittumiseksi ja varauksen tekemiseksi. Lisätietoja Olkiluodon Majoituskylästä ja majoittumisesta antaa myös Lauri Kuivalainen, lauri.kuivalainen@tvo.fi. Kuvat: Hannu Huovila, Elina Mäkitalo, TVO
Kalastusta Olkiluodossa.
9
TVONS:in projektit kohdistuvat Itä-Eurooppaan Itä-Eurooppaan suuntautuvat projektit ovat viime vuosina tuoneet TVONS:ille merkittäviä töitä. Pääkkönen toimii päätyökseen tällä hetkellä Ukrainan projektissa, jossa kolmelle pilottiyksikölle viedään vakavien onnettomuuksien varalle toimintaperiaatteita länsimaisen turvallisuusajattelun mukaisesti.
Toukokuu 2011
- Kolmen vuoden projektin jälkeen vuonna 2014 Ukrainassa sovelletaan projektin pilottilaitoksille tehtyjä toimintaperiaatteita eteenpäin muille maan ydinvoimalaitoksille, Juha kertoo. Ukrainassa on 15 käyvää ydinvoimalaitosyksikköä, joiden kapasiteetti on yhteensä 13 800 MW ja suunnitelmissa lisätä kapasiteettia uusilla ja vanhoja korvaavilla laitoksilla siten, että 2030 mennessä kapasiteetti on 20 000 MW. Juha on toiminut Ukrainan projektissa lähinnä sopimus- ja erityisesti laatuasioiden parissa. - Sopimustekstien tuottaminen konsulttiryhmälle ja alihankkijoille vie suurimman osan ajastani, Juha toteaa. Ukrainan projektin rahoittaa Euroopan komissio ja projektin kansallisesta osuudesta vastaa National Nuclear Energy Generation Company (NNEGC) Energoatom. Projekti käynnistettiin vuoden 2011 alussa Kiovassa. Samaan aikaan TVONS tekee lähialueyhteistyötä Venäjälle ja erityisesti Smolenskin ja Novovoronezhin ydinvoimalaitoksille.
Prosessit hallussa
Kansainväliset projektit työllistävät TVONSin uuden projekti-insinöörin Juha Pääkkönen astui TVONS:in remmiin vuoden alussa. Pitkään uusi projektiinsinööri ei ehtinyt työpöytäänsä järjestellä, kun TVONSin ulkomaan projektit työllistivät miehen täyspäiväisesti.
10
Teksti ja kuva: Elina Mäkitalo
Pääkkönen on ehtinyt uudistaa myös TVONS:in toimintakäsikirjan, joka otettiin käyttöön vuonna 2009. Prosessien kuvaaminen ja uudistaminen ovat Pääkköselle ominta osaamista, sillä ennen siirtymistään TVONS:in palvelukseen Pääkkönen toimi useassa yrityksessä laatuja toimintaprosessien parissa. Viimeksi TVO:lla hän vei vuoden aikana läpi olemassa oleviin ohjeisiin pohjautuvan toimintaprosessien uusinnan. - Toimintaprosessit ovat osa toimintakäsikirjaa. Työ viedään loppuun kesän aikana, kun uudistettu toimintakäsikirja toimitetaan Säteilyturvakeskukselle (STUK) hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen se otetaan käyttöön TVO:ssa, Juha kertoo työstään TVO:lla. - Olen oppinut TVONSin töissä paljon uutta. Esimerkiksi projekteihin liittyvät hallinnolliset asiat ovat tulleet tutuksi EU-projektin myötä, sanoo Juha. Vapaa-ajallaan Juha viettää aikaa lukien retkeily- ja erähenkisiä kirjoja. - Käymme ystävän kanssa vaeltamassa ja pelaamme sulkapalloa, se on hyvää vastapainoa työlle, Juha sanoo. Myös neljä lastenlasta pitää projekti-insinöörin kiireisenä.