8 minute read

Raatihuoneen torin keskiaikainen krouvi

Keskiaikaisessa krouvissa syödään annokset aina käsin.

Keskiaikaiset kapakkamuorit ja mureat siansaparot

Krouviravintola

TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVA III DRAAKON

III Draakonit löytyy Tallinnan raatihuoneen vanhasta oikeussalista, torin puoleiselta kyljeltä. Ruokapaikka tarjoaa paikan päällä valmistettuja riistaruokia, piirakoita ja lämmintä keittoa.

Paikka on pieni ja hämyinen eikä varsinkaan iltaisin istumapaikkoja löydy sisältä helposti. Kapakan edustalla on kuitenkin pitkiä pöytiä, joiden ääressä kelpaa myös nauttia paikan antimista ja raatihuoneen torin tunnelmasta.

Palvelu tiskillä voi olla yllättävän tylyäkin, riippuen siitä millä päällä paksuissa helmoissa heiluvat emännät kulloinkin sattuvat olemaan. Lepytykseksi kannattaa varata heille tipiksi yksi ”äksyn emännän kolikko”.

Yksi emännistä toteaa, että koirat ovat aina tervetulleita, mutta ihmisten suhteen ollaan tarkempia. Ovenpielestä löytyykin kori täynnä paksuja luita, joita koirat voivat ottaa kaluttavakseen.

Oluttuopin kyytipoikana voi kokeilla pitkään kypsytettyjä mureita siansaparoita, jotka syödään sormilla paikan tavan mukaan. Annoksen saat kolmella rahalla eli nykyvaluutassa kolmella eurolla.

Savikupeissa tarjotut yksinkertaiset ruoat ovat kauniita ja houkuttelevia. Kun ruoka ja juoma on nautittu, omat astiat kerätään pöydältä ja viedään niille varattuun koriin. Näin säästetään kapakkamuorien kovaa työtaakkaa. Tämä paikka on taatusti vierailun arvoinen, jos keskiaikainen elämänmeno ja ruoka kiinnostaa. ■

III Draakon, Raekoja plats 1, Tallinna.

Alkuruuat: 1,5–3 e Pääruuat: 4,5–20 e

Tule nauttimaan maukkaista ruuista ja juomista rentoon ilmapiiriin!

T A T A R I

ORIGINAL TOMMI

ES T 2002

T A V E R N

Tommi Tavern Tatari 64, Tallinna su-to 11-05, pe-la 11-07 Puh. +372 6257 816 info@tommitavern.ee www.tommitavern.ee

Tallinnan parhaat maut löytyvät nyt yhdestä paikasta

Jokainen kokenut matkailija tietää, ettei ole parempaa paikkaa kokeilla kaikkia paikallisia makuja, kuin food court. Kesällä Viru Keskuksessa avattu Virun Ruokakatu on Tallinnan uusin ja tyylikkäin herkuttelupaikka, josta löytyvät kaupungin 15 parasta kotimaista ja kansainvälistä katuravintolaa.

VIRU TOIDUTÄNAV / VIRU FOOD HALL • VIRU KESKUS VIRU VÄLJAK 4 • VIRUKESKUS.COM

Maailman TOP5-käsityöoluet Mikkelleristä

Täältä löytyy kymmeniä maailman huippuoluita sekä niihin sopivia pikkupurtavia. Voit järjestää leikkimielisen olutkilpailun ja maistaa ystäviesi kanssa useita olutlajeja, nauttia lempijuomistasi tai maistaa rypälepohjaisia oluita (kyllä, niitäkin on!).

Suoraan Lontoosta lennätetyn reseptin mukaan valmistetut Mikkellerin kanansiivet ovat saavuttaneet jo hittisuosion. Suosittelemme tilaamaan niitä juoman rinnalle.

Samsa Family Bakers

Uzbekistanilainen keittiö tarjoaa parhaita perinneruokiaan Samsa Family Bakersissa. Voit kokeilla esimerkiksi virolaisten herkkusuiden suosikkeja pilaffia tai samsaa. Samsa on uzbekkien oma täyttävä lihapiirakka.

Ruokalistalta löytyy myös perinteinen lagmanmuhennos tai höyrytetyt mantit, jotka ovat raviolin tai pelmenien tapaisia liha-sipulitäytettyjä taikinataskuja. Samsa tarjoilee myös kuumia ja mausteisia keittoja, jotka sopivat hyvin nautittaviksi kylmällä säällä. Lämmitä Kaukasian ruoilla niin kehoa kuin mieltäsi.

Stereo Street Food

Makuhermojasi ihanasti hivelevä kohtaaminen odottaa sinua eteläamerikkalaisessa Stereo Street Foodissa. Ruokapaikka pursuaa värikkäistä ja maistuvista ruoista ja juomista. Täältä löydät esimerkiksi jukkapalmun juurista valmistettuja terveellisiä ja herkullisia ranskalaisia. Voit kokeilla perulaista alkuruokaa tiratidoa, joka muistuttaa tunnetumpaa ceviche-ruokaa.

Ruokalistalta löytyy myös lampaanlihasta valmistetut picadillot. Stereossa tämä annos tarjoillaan Morito-salsan ja Oaxaca-juuston kera. Suussa sulava katuruokaelämys odottaa sinua aivan Tallinnan sydämessä!

F.Burger

F.Burger on maailmanlaajuisesti levinneen runsaskastikkeisen ”dirty food” -ruokailmiön edustaja Virossa. Ravintolan hampurilaiset tunnetaan kaikkialla Tallinnassa. Paikan päällä valmistetut hampurilaispihvit sopivat niin avokadon, perunalettujen kuin F.Burgerin omien briossien väliin. Burgerien lisukkeet ja kastikkeet ovat yhtä värikkäitä ja monipuolisia. Kaiken tämän rinnalla on tarjolla käsintehtyä teetä.

Lisäksi voit maistella keittoja, jälkiruokia ja muita pääruokia, mutta ruoan tunnusmerkkinä on edelleen sen ihana maku ja terveellisyys.

Pavlova

Jos kaipaat jotain makeaa, Pavlova yllättää sinut varmasti. Pavlovan paikan päällä muutamassa minuutissa valmistettavat ilmavat minikakut ovat kuin suussa sulava pilvi, joka koostuu kermavaahdosta, marjoista ja suklaasta. Annokset ovat kerrassaan houkuttelevia!

Pavlovan valmistama jälkiruoka on nautinto sekä makuhermoille että silmille. Jos kuitenkaan et kaipaa aivan niin makeita leivoksia, niin tiskiltä löytyy myös ihania klassikkoja, kuten eclairleivoksia, puff-leivonnaisia ja makeisia.

Tässä vain pieni otos koko Ruokakadun monipuolisista makuelämyksistä, jotka odottavat sinua Viru Keskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Paikan päällä voit nauttia myös kiinalaisen, havaijilaisen, Lähi-idän, japanilaisen sekä italialaisen keittiön ruokia.

Tietysti saatavilla on myös mätiä, samppanjaa, tuoreita ostereita ja kaupungin parasta kahvia, leivonnaisia sekä paikallisen maatilan maidosta valmistettua Külm-nimistä käsityöjäätelöä. Nähdään Tallinnan sydämessä uudella ja upealla Ruokakadulla!

TOIDUTÄ NAV FOOD HALL TOIDUTÄ N AV FOOD HALL

Suurlähettiläs Vesa Vasaralle Tallinna ja Suomen suurlähetystö ovat tuttuja paikkoja jo kymmenen vuoden takaa.

Tuore suurlähettiläs Vesa Vasara: ”Koskaan ei saa missata hyvää kriisiä”

”Kriisit johtavat usein muutokseen, jolla on hyviäkin seurauksia. Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi on tästä hyvä esimerkki. Sota tulee nopeuttamaan vihreää siirtymää Euroopassa”, hän sanoo.

TEKSTI PETRI SARASTE, KUVAT TIMO HUTTUNEN

Suomen Viron uusi suurlähettiläs

Vesa Vasara on paitsi optimisti, myös kokenut diplomaatti, joka näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä muut näkevät vain surkeutta ja epätoivoa.

Tallinna on tuttu paikka Vesa Vasaralle jo kymmenen vuoden takaa, jolloin hän toimi ministerineuvoksena Suomen suurlähetystössä kolmen vuoden ajan.

Tallinnaan hän sanoo tulleensa mielellään. ”On jännä huomata, miten katukuva on muuttunut ja miten Tallinna on kansainvälistynyt”, hän kuvailee. ”Kymmenen vuotta sitten ei kaupunkikuvassa näkynyt erivärisiä ihmisiä juurikaan. Luksustaloja on noussut ja vanhoja arvotaloja on kunnostettu muuallakin kuin Kadriorgissa.”

Yhteistyö tiivistyy

Vesa Vasaran mukaan Suomella ja Virolla on pari yhteistä päänsärkyä. Ne liittyvät molemmat turvallisuuteen, tarkemmin

Viro on vaurastuttanut jo pitkään Suomea ja tietysti myös Suomi Viroa.

sanottuna puolustukseen ja energiaan.

Sopimusperusteinen turvallisuuden aika on raunioitettu ja huoli energiasta on myös yhteinen. Euroopan unionin kansalliset rajat ovat näiden myötä loiventuneet.

Näistä hän mainitsee esimerkkeinä Estlink ykkösen ja kakkosen, jotka yhdistävät Suomen ja Viron sähköverkot toisiinsa. Estlink kolmosesta on jo tehty aiesopimus.

Toisena hyvänä esimerkkinä Vasara mainitsee koko Euroopan laajuisen energiayhteisön. ”Tanskan sähköstä tuotetaan tällä hetkellä noin puolet tuulivoimalla, mutta se ei olisi mahdollista ilman Norjan vesivoimaa ja Ruotsin ydinvoimaa, jotka toimivat myös silloin, kun ei tuule”.

Virolaiset puolestaan on rakentamassa valtavaa merituulipuistoa Riianlahdelle. Vasara näkee, että edessä on vaikea ylimenokausi, mutta Venäjä voi pelata tässä pelissä korttinsa vain kerran. Joka tapauksessa vihreä siirtymä etenee.

Euroopan näkymätön käsi ”Näkymättömällä kädellä” suurlähettiläs Vasara tarkoittaa Euroopan unionia, joka sitoo rahoi-

tuksellaan jäsenmaitaan yhteen. Tämä yhdistää toisiinsa niin Ruotsia, Suomea kuin Tanskaa, Viroa ja Latviaa.

Tämän Vasara näkee siunauksellisena, kun Baltian maat irrottautuvat Venäjän energiasta vuoteen  mennessä. ”Tämä ei olisi mahdollista ilman EU:ta. Siellä on tehty hyvin pitkäjänteistä työtä” Vasara painottaa.

Tuulivoiman hän näkee muuttavan koko energiamarkkinat. ”Jossain päin Eurooppaa tuulee aina ja tämä energia pitää pystyä siirtämään maasta toiseen.”

Norja on lisännyt kaasun tuotantoaan. Tämä lisää huoltovarmuutta ja mahdollistaa hintojen laskun. Ilman Norjaa iso osa Euroopasta olisi vaikeuksissa, vaikka se on myös bisnestä. ”Norja on kuin ratsuväki, joka tuli oikeaan aikaan paikalle”, hän innostuu kehumaan. ”Tällainen energiapolitiikka edistää samanaikaisesti paitsi turvallisuutta, ilmastopolitiikkaa myös bisnestä.”

Suomen tuleva Nato-jäsenyys vahvistaa koko Baltian alueen turvallisuutta ja se tapahtuu keskitetysti Brysselistä käsin. Suurlähettilään tehtävä on tukea muun muassa lähetystössä toimivien rajavartioston ja armeijan yhteysupseerien sekä poliisin työtä.

Viron etu on Suomen etu

Suomen ja Viron välillä vallitsee hyvin erityinen suhde. Viro on vaurastuttanut jo pitkään Suomea ja tietysti myös Suomi Viroa. ”Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli Virossa noin  , nyt niitä on noin  . Suomi on ajanut Ruotsinkin ohi. Ruotsi oli rahallisesti mitattuna jonkin aikaa suurempi kahden suuren pankkinsa takia, mutta tuotannossa Suomi on aina ollut ykkönen.”

Suomen Tallinnan suurlähetystö

■ Suomen suurlähetystössä työskentelee noin 30 työntekijää. Tallinnaan lähetettyjä diplomaatteja on kolme. ■ Lähetystö sijaitsee

Toompeanmäellä ja se toimi samassa rakennuksessa jo vuosina 1923–1940. ■ Uudelleen se aloitti samassa paikassa perusteellisen remontin jälkeen vuonna 1996. ■ Lähetystö on viiden rakennuksen kokonaisuus, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1770-luvulta. ■ Rakennuksessa asui aikoinaan vuosina 1922–1940

Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts. Vesa Vasara

■ Syntynyt 8.tammikuuta 1963, Helsingissä. ■ Suurlähettiläänä Kööpenhaminassa vuosina 2017–2021. ■ Lontoon lähetystön kakkosmies (Deputy Head of Mission) 2021–22. ■ Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 2000–02 Berliini. ■ Saksan lähetystön ensimmäinen sihteeri 1998–99 Bonn. ■ Tärkeimpinä tehtävinään hän pitää 1. syyskuuta 2022 alkaneella suurlähettiläskaudellaan turvallisuuspolitiikkaa ja energiakysymyksiä.

Suurlähettiläs Vesa Vasaran lempikohteet Virossa

1. Tallinnassa hän yleensä kulkee vähän kauemmas keskustan ja Vanhankaupungin alueelta. 2. Pitää kävelyretkistä Kalasatamassa ja Telliskiven alueella. 3. Suurlähettilään lempipaikkoja Tallinnan ulkopuolella ovat

Haapsalu ja Tartto.

Viron osuus Suomen ulkomaan viennistä oli vielä ennen Venäjän hyökkäyssotaa , prosenttia, kun se esimerkiksi Tanskaan oli , prosenttia. Viro on tehnyt viime aikoina myös yritysostoja Suomesta.

Tiikerinloikka muutti kaiken

Viro on vaurastunut. Uudelleen itsenäistyminen ja vuoden  ”Tiikerinloikka”-hanke oli sysäys kehitykselle, josta Viro voi olla nyt hyvin ylpeä. Pari vuotta myöhemmin maan kansallinen tietoyhteiskuntastrategia astui voimaan. ”Se muutti toimimattoman neuvostojärjestelmän kehittyneeksi tietotekniikkamaaksi”, Vasara kuvailee.

Nopeasti kehittyvässä innovatiivisessa ympäristössä ovat monet menestystarinat saaneet alkunsa. Nykyään jo alakoululaiset osaavat koodata. ”Virolaiset ovat löytäneet oman tiensä, eivätkä he imitoi ketään. Itsellänikin kesti pitkään tajuta Baltian maiden keskinäiset erot, eli se että sisaret eivät ole toistensa näköiset”, Vasara miettii.

”Minua ei saa hiljaiseksi millään”

Tammikuussa -vuotta täyttävän Vesa Vasaran sukujuuret juontavat Karjalaan. Hän sanoo olleensa aina vilkas ja kova puhumaan eikä häntä liioin saa oikein hiljaiseksi millään kielellä, sillä hän puhuu hyvin seitsemää kieltä. ”Isääni tämä puheliaisuuteni joskus hermostutti ja hän lupasi minulle viisi markkaa siitä, että pidän suuni viisi minuuttia kiinni. Se ei koskaan onnistunut”, hän nauraa.

Kymmenen vuotta sitten suomalaisia yrityksiä oli Virossa noin 3500, nyt niitä on noin 6000.

Laajan kielitaidon lisäksi häntä on työssään auttanut historian tuntemus. Hän on tutkinut ja tehnyt lopputyönsä Helsingin yliopistossa Baltian saksalaisista - ja -luvuilla. Kahteen otteeseen hän on työskennellyt myös Suomen Saksan suurlähetystöissä Bonnissa ja Berliinissä.

Saksalaisen aateliston jälki näkyy monella tavalla vielä katukuvassa, kulttuurissa ja kielessä. ”Tämä Baltian saksalainen historia on nykyisin melko vähän tunnettua”, sanoo suurlähettiläs Vesa Vasara. ■

This article is from: