KULTTUURIHISTORIA JA KULTTUURINTUTKIMUS

TOIM. PEKKA SUUTARI MERIKARJALA

Suomenlahden rannikon kulttuurinen kohtauspaikka

Merikarjala tarkoittaa Karjalankannaksen ja Kymenlaakson rannikkoalueita sekä Suomenlahden ulkosaaria. Seudun kautta Suomen aluetta on asutettu ja uusia kulttuurivaikutteita on kulkeutunut Karjalaan ja Suomeen. Sen keskus on ollut kosmopoliittinen kaupan ja kulttuurin kaupunki Viipuri. Merikarjalan alueellista kokonaisuutta hahmottamalla avautuu uudenlaisia näkökulmia karjalaisuuteen ja Suomenlahden itäosan monikulttuurisuuteen, talouselämään ja historiaan. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura • Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 24 • ISBN 978-952-69831-2-7 • ISSN 1236-4304 • 374 s. • Nid. • 34 €

SIRPA PÄÄKKÖNEN KARJALA SYDÄMESSÄ

Elämänvoimaa itäisistä juurista

Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Karjala sydämessä kertoo kymmenen karjalaistaustaisen ajatuksin, mitä karjalaisuus merkitsee heille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 311 • ISBN 978-951-858-333-5 • ISSN 2323-7392 • 160 s. • Sid. • 33 €

PASI KLEMETTINEN KANSANUSKON YÖPUOLI

Hiidet, manalaiset ja muut demonit

Kansanuskon yöpuoli nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun turvauduttiin. Pasi Klemettinen on selvittänyt, miten ja mistä hiidet, manalaiset ja muut myyttiset olennot ovat tulleet pohjoisen havumetsän kansan riesaksi.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 226 • ISBN 978-951-858-107-2 • ISSN 2323-7392 • 320 s. • Sid. • 32 €

VIRPI KOSKELA JA JANNE KÖRKKÖ YÖJOEN VALOT

Kuvia ja tarinoita Iijoen varrelta

Yli-Iin kylä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee kahden joen risteyskohdassa. Monikerroksellinen valokuva- ja haastatteluteos tarkastelee ihmisen yhteyttä asuinympäristöön ja maisemaan – padottuun jokeen ja ympäröivään luontoon. Suuren joen vaikutuspiirissä asuvat ihmiset kertovat oman asuinympäristönsä ja sen muuttumisen merkityksestä sekä suhteestaan jokivarren luontoon. Teos on kunnianosoitus unohdetun pohjoissuomalaisen kylän asukkaille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 310 • ISBN 978-951-858-332-8 • ISSN 2323-7392 • 119 s. • Sid. • 39 €

TAPIO NYKÄNEN LAPIN IHMINEN

Identifikaatiot, ympäristöt ja yhteinen erityisyys

Suomen Lappi on kulttuurista rajamaata, jossa etelästä nousseet vaikutteet ovat kohdanneet saamelaiskulttuureita. Lapin ihminen tarkastelee tätä kulttuurien kohtaamispintojen erityisyyttä ja lappilaisia ryhmiin kuulumisen kokemuksia. Samalla se lähestyy myös niin sanottua saamelaiskiistaa kokonaan uudesta näkökulmasta. Keskiössä ovat ”vanhat lappilaiset”, suvut jotka ovat asuneet Suomen Lapissa pitkään tai jotka muuten kokevat vahvaa yhteyttä alueen kulttuuriin ja ympäristöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Tietolipas 273 • ISBN 978-951-858-568-1 • ISSN 0562-6129 • 194 s. • Nid. • 32 €

TOIM. MARJO KAARTINEN JA HANNU SALMI KESKI-IKÄ

Kulttuurihistoria

Aristoteles kutsui keski-ikää ihmisen huippukaudeksi – ikävuosien mukana kertyvä käytännön viisaus tekee elämästä monella tapaa helpompaa. Keski-ikä voi olla kaksoisleukoja ja kuumia aaltoja, kaipuuta takaisin nuoruuteen, oman itsensä kadottamista ja uudelleen löytämistä. Siihen liittyy myös kokemus vedenjakajalla seisomisesta. Kun elämää on nähnyt useamman vuosikymmenen verran, ymmärtää keski-ikäinen, että sillä voisi olla myös toinen suunta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Kirjokansi 265 • ISBN 978-951-858-243-7 • ISSN 2323-7392 • 203 s. • Nid. • 32 €

SARI KIVISTÖ JA SAMI PIHLSTRÖM TOISTA AJATELLEN

Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia toiseuden kohtaamiseen

Elämäämme määrittää suhteemme toisiin ihmisiin. Toiseuden kohtaamisella on moninaisia eettisiä, poliittisia sekä ylipäänsä maailman merkityksellisenä kokemiseen kytkeytyviä ulottuvuuksia. Teos pohtii kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia – niin toisia ihmisiä ympärillämme kuin historian ja kulttuurin ajattelun ja toiminnan tapoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Tietolipas 272 • ISBN 978-951-858-450-9 • ISSN 0562-6129 • 285 s. • Nid. • 32 €