Tradenomi 4/2024

TRADENOMIEN JÄSENLEHTI 4/2024

”MYYNTITYÖ EI OLE VAIN EKSTROVERTTIEN HOMMAA.”

TRADENOMI

JARNO PYNTTÄRI S. 18

Optimismia ja ajokilometrejä

Teema

Tradenomien tavoitteet: YAMK-tutkintonimikkeen muutos ja polku tohtoriksi 10

Ota haltuun

Näin hyvä ammatillinen idea viedään käytäntöön ja toteutetaan 24

Kampuksella Tuutoriksi ryhtyminen kirkasti Hanne Halosen omat urasuunnitelmat 32

MINNE MENET, YAMK-TUTKINTO?

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on voinut opiskella Suomessa jo lähes 20 vuotta. Sen suorittaneet pitävät pääsääntöisesti tutkinnon laatua ja mainetta hyvänä, kuten myös työnantajat.

Ongelma on kuitenkin vanha tuttu: tunnettuus. Tutkinto tunnetaan heikosti työnantajien keskuudessa, puhumattakaan suuresta yleisöstä. Tästä syystä tutkinnon suorittaneiden osaamista valuu työmarkkinoilla hukkaan - erityisesti julkisella sektorilla.

Vanhakantaiset kelpoisuusvaatimukset julkisen sektorin asiantuntijatehtävissä harvoin tunnistaa YAMK-tutkinnon oikean aseman. Se on ylempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopistojen maisteritutkintokin. Monelta rekrytoijalta hakemus saattaa päätyä hylättävien pinoon, kun tradenomi (YAMK)-tutkinnon suorittanut menee sekaisin tradenomitutkinnon kanssa.

Tarjoamme yksinkertaista ratkaisua tutkintonimikkeen muutoksen muodossa. Maisteri (AMK) kertoo selkeästi, minkä tason tutkinnosta on kyse, johon yli puolet työnantajista suhtautuu myönteisesti. Vastustustakin luonnollisesti on, eikä vähiten akateemisissa ympyröissä.

Suurta tunnekuohua on myös herättänyt keskustelu siitä, pitäisikö ammattikorkeakouluilla olla mahdollisuus tohtorikoulutukseen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kansakuntamme tarvitsee yhä enemmän korkeakoulutusta ja panostamista TKI-toimiin kaikilla sektoreilla. Siitä huolimatta koulutuspoliittinen keskustelu tuntuu jääneen paikoilleen uusien ratkaisumallien etsimisen sijaan.

Aikoinaan ammattikorkeakoulujen perustamista ja myöhemmin YAMK-tutkintoja vastustettiin jyrkästi. Silti ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet jo vuosikym-

”MAISTERI (AMK) KERTOO SELKEÄSTI, MINKÄ TASON

TUTKINNOSTA ON KYSE.”

meniä työmarkkinoille sen tarvitsemaa osaaamista ja tekevät sitä vastakin. Perinteinen vastakkainasettelu ei palvele ketään, sen sijaan tarvitsemme uutta vaihdetta silmään koulutuspolitiikassakin. Sillä on merkittävä rooli koko Suomen menestyksessä. T

Anu Väätäjä

Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti 4

YAMK-tutkinto täyttää pian 20 vuotta, mutta sen tunnettuus on yhä heikko. Tutkintonimikkeen muutos muotoon maisteri (AMK) kasvattaisi tutkinnon tunnettuutta ja osaamisen tunnistamista.

18

Jarno Pynttäri kiertää Suomea leluyrityksen kenttämyynnissä, viikossa kertyy tuhat ajokilometriä. Parasta työssä on vapaus ja tiivis työyhteisö. Pynttärin mukaan myyntityö sopii kaikille, jotka löytävät oman tapansa tehdä sitä.

Oletko miettinyt, mitkä ovat hyvän ammatillisen idean rakennusaineet? Entä, mitä tarvitaan, jotta idea etenee toteutusvaiheeseen? Annetaan Ilkka Hynnisen vastata. Hänen viimeisin elokuvaideansa syntyi hierontapöydällä.

Tuutori Hanne Halonen auttaa fukseja löytämään paikkansa Savonia­ammattikorkeakoulussa. Hän tarjoaa tukea ja neuvoja opintojen alkuun, sekä kampuksella että verkossa. Tuutorointi on kirkastanut myös Halosen omat urasuunnitelmat.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi

Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi

Toimitus: Otavamedia Oy

Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi

Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2025. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 22. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

YKSI MEISTÄ

Rumpujen soittaminen on opettanut

Kristiina Pajulle järjestelmällisyyttä ja monen asian yhtäaikaista hallintaa.

Miten sinusta tuli tradenomi?

Opiskelin Tallinnan yliopistossa pedagogiikkaa, kun tapasin suomalaisen mieheni ja päädyin asumaan Somerolle. Totesin, ettei virolaisesta yliopistotutkinnosta ole Suomessa välttämättä juurikaan hyötyä, joten aloin pohtia uudenlaisia vaihtoehtoja uralle. Hain samaan aikaan opiskelemaan Turun ammattikorkeakouluun tradenomiksi sekä opiskelemaan valokuvaajaksi. Pääsin sisään International business -koulutusohjelmaan vuonna 2012. Koulutus oli kokonaan englanniksi, ja meitä opiskelijoita oli mukaan todella monipuolinen joukko.

Millainen urasi on ollut tähän saakka?

Työskentelen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä hankekoordinaattorina ja tulevaisuuskoordinaattorina. Olen valmistunut myös valtiotieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja aloitin tänä vuonna YAMK-tradenomiopinnot. Työuran olen tehnyt kokonaan julkisella puolella.

Kerro musiikkiharrastuksestasi?

Aloitin sähkörumpujen soittamisen noin 1,5 vuotta sitten. Rumpujen soitto on ollut salainen intohimoni nuoruudesta saakka: aiemmin soitin bändissä kitaraa ja lauloin kuorossa. Hankin rummut alun perin lapsen soittoharrastusta varten, mutta lapsi ei niinkään innostunut soittamisesta. Opettelin alkeita ensin YouTuben avulla ja lopulta löysin englanninkielisen musiikinopetuspalvelun, jossa rumpujensoittoa voi opetella verkkokursseilla. Jäin tähän täysin koukkuun.

Mitä rumpujen soittaminen on opettanut sinulle?

Musiikki on opettanut järjestelmällisyyttä: työelämässä ja nelilapsisessa perheessä tapahtuu paljon asioita, mutta kun joka ilta istun kymmeneksi minuutiksi alas soittamaan, syntyy mainioita hallinnan kokemuksia. Soittaminen auttaa myös purkamaan stressiä. Olen vahingossa rikkonut jo kaksi rumpukapulaa, vaikka sen ei pitäisi olla sähkörummuilla mahdollista.

Parasta tradenomitutkinnossa?

Ehdottomasti kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Opin myös aivan valtavasti taitoja, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä: osaan hieman kaikkea kirjanpidosta markkinointiin, ja erityisen hyviä oppeja sain koulusta projektijohtamiseen.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsenpalveluja Kristiina on käyttänyt. tradenomi.fi

Työehtosopimusneuvottelut käynnissä

Neuvotteluja yksityisen sektorin uusista työehtosopimuksista on käyty tiiviisti läpi syksyn. Marraskuun lopulla umpeutui ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimukset. Parhaillaan käynnissä on myös ICT-alan neuvottelut.

Tavoittelemme neuvotteluissa jäsenillemme muun muassa ostovoimaa turvaavia palkankorotuksia sekä työhyvinvointia edistäviä toimia. Monet tutut työsuhteen ehdot perustuvat nimenomaan työehtosopimuksiin, eivät lainsäädäntöön. Esimerkiksi lomarahat, palkalliset sairauslomat ja perhevapaat tai palkankorotukset sovitaan neuvotteluissa. Kaikille maksettavat yleiskorotukset ovat merkittävin syy jäsentemme ansiokehitykseen.

Jäseniämme neuvotteluissa edustaa neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN, jonka toimintaan toimistomme asiantuntijat osallistuvat monella tasolla esimerkiksi eri sopimusalojen neuvottelijoina.

Alkuvuodesta neuvotellaan myös energia-, rahoitus- ja kemian alojen sopimuksista ja keväällä puolestaan julkisen sektorin sopimukset. Julkisen sektorin sopimuksista neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

Verkkosivuiltamme löydät jatkuvasti päivittyvän neuvotteluinfon, tarkempaa tietoa tavoitteistamme ja työehtosopi-

musten merkityksestä. Lähetämme myös alakohtaisia uutiskirjeitä, joissa avaamme ajankohtaista neuvottelutilannetta sopimusaloittain. Huolehdithan, että omat työpaikka- ja yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme! tradenomi.fi/neuvottelut ytn.fi/neuvottelut

NUMEROKULMALLA // SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ TYÖELÄMÄSSÄ

YLI PUOLET 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Häirintään syyllistyy usein asiakas (57 %).

Yleisintä häirintä on kaupan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. Vain 32 % on raportoinut kokemastaan häirinnästä.

SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ kokeneista on kokenut häirintää miesten taholta.

SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ kokeneista on kokenut häirintää naisten taholta 82% 17% 9%

SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ kokeneen häiritsijä ei ole ollut tunnistettavissa.

Lähde: Tilastokeskus, Gender Based Violence-tutkimus stat.fi

Korkeakoulutettujen työuupumus huolestuttavalla

tasolla – 38 % kokee riskin suureksi

AKAVA WORKS -TYÖOLOTUTKIMU S kertoo, että 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset aiheuttivat 40–60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon.

Vastaajista 26 prosenttia katsoi, että stressi, väsymys, tarkkaavaisuuden häiriöt ja muut psyykkiset vaikeudet haittaavat suoriutumista työssä paljon tai melko paljon. Haitallista työkuormitusta aiheuttavat ensisijaisesti liiallinen työmäärä, kiire, häi-

ritsevät keskeytykset ja monen asian yhtäaikainen tekeminen. Myös työnteko työajan ulkopuolella sekä työajan ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen aiheuttivat haitalliseksi koettua kuormittumista.

Akava ehdottaa työturvallisuuslain tarkentamista ja uuden asetuksen säätämistä psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja henkisen työkyvyn tukemiseksi tilanteen parantamiseksi.

akava.fi/tyohyvinvointi akavaworks.fi/tyoolotutkimus

Painotettu vastaajien lkm 2,002 Psyykkiset vaikeudet ja suoriutuminen

Missä määrin stressi, väsymys, tarkkaavaisuuden häiriöt tai muut psyykkiset vaikeudet haittaavat suoriutumistasi työtehtävissä? (n=1999)

% Ei lainkaan (1) Vähän Melko vähän Melko paljon Paljon (5)

Ovatko psyykkiset vaikeudet aiheutuneet työstäsi? (n.1747)

Päivitä tietosi jäsenrekisteriimme!

Arvomme kaikkien 1.11.–31.12.2024 välillä jäsentietonsa päivittäneiden kesken Beats Studio Pro- ja Buds-kuulokkeita. Palkinnot postitetaan tammikuussa 2025.

1. TARKISTA TYÖPAIKKATIETOSI

Saat työpaikkatietojesi perusteella sähköpostiisi uutiskirjeitä oman alasi tapahtumista, neuvottelutilanteesta sekä esimerkiksi ohjeita muutosneuvotteluita varten.

2. TARKISTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI

JA PUHELINNUMEROSI

Tieto uusista eduista, palveluista ja mielenkiintoisista tapahtumista tavoittavat sinut, kun rekisterissämme on ajan tasalla olevat yhteystiedot.

3.VALITSE OMAT ASETUKSESI

Voit valita, minkälaisista asioista haluat vastaanottaa viestintäämme. Halutessasi voit myös muuttaa jäsenmaksutapaan liittyviä asetuksia.

Voit helposti päivittää tietojasi verkossa asiointipalvelussamme tai ottamalla yhteyttä jäsenpalveluumme.

Kyllä, täysin Kyllä, osittain Ei

LÄHDE: AKAVA WORKS

Ammattikorkeakoulut kaipaavat kipeästi pääomittamista –Tradenomit ja Akava vaativat tasapuolisuutta

AKAVA ESITTI marraskuussa korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla osana kasvutoimia. Tradenomit tukee esitystä ja edellyttää, että pääomittamisen on tapahduttava tasavertaisesti korkeakoulusektorin sisällä. Pääomittaminen ei saa korvata korkeakoulujen perusrahoitusta. – Pääomittamisen on oltava tasavertaista ja ehdotettu kaksi miljardia on jaettava tasan korkeakoulusektorin välillä eli miljardi euroa ammattikorkeakouluille. Yliopistoja

on pääomitettu merkittävästi jo aiemmin ja sillä sektorilla on pidempi kokemus pääomittamisesta, mikä on huomioitava tässä asetelmassa, puheenjohtaja Jaakko Hyvönen sanoo.

Yliopistot ovat hankkineet omistusta ammattikorkeakouluista ja ovat merkittäviä vallankäyttäjä monessa ammattikorkeakoulussa. On selvitettävä, mikä malli palvelee parhaiten ammattikorkeakouluja pääomituksen toteuttamisessa.

tradenomi.fi jasenasiat@tradenomi.fi WhatsApp: 050 155 8800 Puh. 020 155 8803

– Yksi vaihtoehto on ammattikorkeakoulujen yhteinen säätiö, jota ammattikorkeakoulut hallinnoisivat. Se puolestaan kohdentaisi sääntöjensä mukaisesti taloudellisen tuen vain ja ainoastaan ammattikorkeakouluille, edunvalvontajohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo. – Tällä turvattaisiin myös se, että pääomituksen hyödyt eivät valu esimerkiksi ammattikorkeakoulun omistavan yliopiston taskuun, Rantamaula sanoo.

Syysvaltuusto vahvisti uuden strategian

Tradenomien sääntömääräinen valtuuston kokous oi koolla Helsingissä marraskuun lopussa. Kokouksessa vahvistettiin ensi vuoden talousarvio, toimintasuunnitelma ja uusi strategia kaudelle 2024­2028.

TEKSTI:

Syysvaltuustossa käytiin läpi sääntömääräiset asiat eli muun muassa vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola on tyytyväinen uuden strategian lanseeraukseen.

– Moni sisäisten sidosryhmiemme edustajista osallistui strategian tekemiseen ja siitä saatiin meidän näköisemme, hän kertoo.

– Isosta määrästä materiaalia on saatu tärkeimmät asiat kiteytettyä selkeästi esille.

Valtuusto päätti pitää Tradenomien muuten jäsenmaksun ennallaan, mutta opiskelijoiden jäsenmaksuihin päätettiin viiden euron korotus ensi vuodesta alkaen. Asiasta keskusteltiin Tradenomiopiskelijoiden kanssa ja päätös tehtiin yhteisymmärryksessä.

Kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaari aloitettiin edesmenneen valtuuston varapuheenjohtajan, Niko Posion, muistelulla.

Seminaarin puheenvuoroissa kerrattiin maan hallituksen tekemiä työelämäuudistuksia, keskusteltiin nyt käynnissä olevista TES-neuvotteluista ja niiden painopisteistä sekä saatiin katsaus Tradenomien hallituksen ja toimiston työskentelyyn valtuuston kokouksien väliseltä ajalta.

Toiminnanjohtaja Sari Niemi esitteli liiton uutta strategia. Tavoitteena on kasvava ja menestyvä tradenomiyhteisö. Keskiössä on myös tutkinnon arvostuksen kasvattamisen eteen tehtävä työ.

Tradenomien hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen kertoi omassa puheenvuorossaan, mitä viime valtuuston kokouksen jälkeen on tapahtunut hallituksen kokouksissa ja liiton toiminnassa isossa kuvassa.

Tradenomit panostaa jatkossa entistä enemmän jäsenkokemukseen.

SAMI ANTEROINEN // KUVAT: SABRINA BQAIN

Valtuuston kokouksen seminaariosiossa käsiteltiin Orpon hallituksen työelämäuudistuksia. Keskeistä oli ratkaisukeskeisyys ja eri tapojen pohtiminen, joilla asioihin voidaan löytää kaikkia tyydyttävä lopputulos.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren avasi Akavan keskeisiä tavoitteita ja nosti esiin Akavan ehdotukset kestävän talouskasvun varmistamiseksi, muun muassa korkeakoulujen pääomittamisen kahdella miljardilla eurolla.

Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola on lähdössä hyvillä mielin uuteen strategiakauteen.

NOUSUPAINEISTA HUOLIMATTA TÄYSJÄSENTEN JÄSENMAKSU PYSYY

ENNALLAAN.

Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula kertasi neuvottelukierroksien tilannetta ja herätteli ajatuksia yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuuden eri skenaarioista.

TRADENOMIEN

VALTUUSTO 23.11.

VALTUUSTON kokous käsitteli sääntömääräiset asiat:

• Vahvisti ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman

• Päätti jäsenmaksujen suuruudet. Täysjäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan, opiskelijoiden jäsenmaksuja tarkistettiin ja korotetaan viidellä eurolla vuodessa.

• Lisäksi valtuusto vahvisti uuden strategian kaudelle 2025–2028

tradenomi.fi/strategia tradenomi.fi/jasenmaksut

YAMK VAI MAISTERI (AMK)?

YAMK-tutkinto täyttää ensi vuonna jo 20 vuotta, mutta turhan moni kansalainen ei tiedä siitä juuri mitään. Tutkinto on kuitenkin menestynyt ”tutkan alapuolella”, sillä suurin osa tradenomi YAMK -tutkinnon suorittaneista – tai sitä opiskelevista – uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Tradenomien jäsenistä puolet ja työnantajista noin 70 prosenttia kokee tradenomi YAMK -tutkinnon maineen työmarkkinoilla vähintään jokseenkin hyväksi. Tradenomien työmarkkinatutkija Joonas Miettinen katsoo, että tutkinto koetaan maineeltaan melko hyväksi tai neutraaliksi. Mainetta selvitettäessä tulivat esiin myös tunnettuuteen liittyvät ongelmat, joita riittää.

– Merkittävä osa vastaajista ei edes osannut ottaa kantaa tutkinnon maineeseen työelämässä, Miettinen antaa yhden esimerkin.

Aula Research selvitti Tradenomien toimeksiannosta YAMK-tutkinnon tunnet-

tuutta jo vuosi sitten, jolloin kyseltiin työnantajien näkemyksiä tutkinnosta. Uudessa tutkimuksessa kantoja kyseltiin Tradenomien jäseniltä ja kansalaisilta.

Joonas Miettisen mukaan tutkimustulokset eivät sinänsä yllätä: YAMK-tutkinnon tunnettuushaaste – jopa tradenomien omissa riveissä – on ollut tiedossa jo aiemminkin.

– Omista jäsenistämmekin vain noin puolet tuntee tutkinnon hyvin – ja puolet vain osittain tai nimeltä. Työnantajista tutkinnon tuntee hyvin vain noin joka kolmas, Miettinen toteaa.

Uusi nimi, kiitos!

Mikä sitten neuvoksi? – Ainakin tutkintonimikkeen vaihtaminen voisi selkeyttää peli-

TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA

ASIANTUNTIJA

Työmarkkinatutkija

Joonas Miettinen

Tradenomit

”MUUTOS MAISTERI (AMK) -NIMIKKEESEEN ON TRADENOMIEN PITKÄAIKAINEN TAVOITE.”

kenttää ja nostaa tietoisuutta. Uusi nimikekin on jo tyrkyllä: maisteri (AMK).

Tutkimuksen mukaan maisteri (AMK) -tutkintonimikkeeseen suhtautuu myönteisesti valtaosa nomien jäsenistöstä – ja enemmistö muusta väestöstä. Sen sijaan nykyistä tutkintonimikettä pitää epäselvänä noin puolet Tradenomien jäsenistä, muusta väestöstä sekä työnantajista.

– Myös kiinnostus tutkintoa kohtaan ja valmistumiseen kasvaa, kun nimike on paremmin tunnistettavissa, lisää Meriniemi.

Tradenomit

Tutkimuksen kenties kylmäävin havainto on tämä: suuri enemmistö (70 prosenttia) YAMK-tutkinnon suorittaneista Tradenomien jäsenistä ei pidä nykyistä tutkintonimikettä selkeänä ja kuvaavana.

Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi katsoo, että YAMK-tutkinnon tunnettuutta ja osaamisen tunnistamista kasvattaisi parhaiten nimenomaan tutkintonimikkeen muutos.

– YAMK-tutkinto on siis vastaavan tasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto, ja antaa yhtenevän pätevyyden, hän muistuttaa.

YAMK-tutkintoa ei pääse suorittamaan ilman kahden vuoden työkokemusta. Tästä ei haluta luopua:

– Työkokemusvaatimuksella varmistetaan tutkinnon työelämälähtöisyys ja vastataan myös työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin, toteaa Meriniemi ja lisää, että tyypillisesti tradenomitutkinnon ja YAMK-tutkinnon suorittamisen välissä kuluu kymmenen vuotta.

ASIANTUNTIJA

Rehtori

Metropolia amk

ASIANTUNTIJA

– Muutos maisteri (AMK) -nimikkeeseen on Tradenomien pitkäaikainen tavoite. Puhekielessä ja eri työpaikoilla nimike on itse asiassa jo käytössä varsin laajasti, Meriniemi toteaa.

Myönteisimmin tutkintonimikkeen muuttamiseen suhtautuvat YAMK-tutkinnon suorittaneet ja kielteisimmin puolestaan yliopistotutkinnon suorittaneet. Yliopistotutkinnon suorittaneista noin 60 prosenttia suhtautuu nimikkeen muuttamiseen kielteisesti ja noin 40 prosenttia myönteisesti.

Tunnistettavuus lisää mielenkiintoa

Myös kansainvälisessä katsannossa ammatilliset ylemmät korkeakoulututkinnot ovat pääsääntöisesti maisteritutkintoja – ja YAMK-tutkinto kääntyy englanniksi muotoon Master of Business Administration Maisteri (AMK) on koeponnistettu ja hyväksi havaittu, uskovat Miettinen ja Meriniemi.

YAMK on hyvä työkalu muutoksenhallintaan Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola katsoo, että tradenomien osaamisen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää – ja YAMK-tutkinto on yksi keskeinen työkalu tässä urakassa.

– Tradenomit työskentelevät usein suhteessa johonkin toiseen alaan, tai heillä on yleistä osaamista, josta muut alat voivat hyötyä: tällaisia on esimerkiksi tradenomien liiketalous- ja johtamisosaaminen. Konkola uskoo, että monialaisuus jatkuu vahvana: esimerkiksi terveysalan liiketoimintaosaaminen on kuuma teema myös tulevina vuosina.

– Lisäksi on hyvä, että YAMK-tutkinnot ovat usein joustavia koulutusohjelmia: on verkkototeutusta, läsnätoteutusta ja näiden yhdistelmää. Eli tutkinnon suorittaminen työn ohella on varmaan helpompaa, ja sen voi myös tehdä erilaisissa elämäntilanteissa.

Tohtoriksi asti

Entä sitten YAMK-tutkinnon suorittaneiden jatko-

Johtaja

Riikka Ristola Danske Bank

Riitta Konkola

koulutusmahdollisuudet? Miten kaukana ollaan tohtorinhatusta? Konkola mainitsee professional doctorate -mallin, joka on samantasoinen ja vaatimuksiltaan sama kuin tunnetumpi PhD-tohtorintutkinto.

– Professional doctorate -ohjelmien koko idea perustuu siihen, että tutkitaan ja kehitetään käytännöstä, organisaatioista itsestään nousevia haasteita.

Tohtorikoulutusmallissa edellytys on, että työpaikka sitoutuu, huomauttaa Konkola. – Tarvitaan sellaista kolmikantatoimintaa, jossa on opiskelijat, työpaikalta ohjaus ja koulusta opettajat.

Tuomas Meriniemi korostaa, että YAMK-tutkinnon jälkeen on oltava todellinen mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtoriksi asti, mikäli poltetta riittää. – Polun tohtoriopintoihin on oltava selkeä ja toimiva. Nyt se ei sitä ole, vaikka mahdollisuus on olemassa, Meriniemi toteaa.

Pankit tarvitsevat muutosagentteja

Tradenomit ja YAMK-tutkinnon suorittaneet ovat erittäin hyvin edustettuina pankkialalla. Danske Bankin Suomen HR-toiminnoista vastaava johtaja Riikka Ristola katsoo, että YAMK-tutkinnon suorittaminen lähettää rekrytoijalle selkeän signaalin:

– Jos tradenomi on ollut työelämässä pari vuotta ja sitten suorittaa YAMK-tutkinnon, se kertoo mielestäni siitä, että kyseinen henkilö on halukas oppimaan uutta ja kehittämään itseään, Ristola toteaa.

Ristolan mukaan pankkiala tekee mielellään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, koska erilaisten osaamistarpeiden ennakoiminen on yhä haastavampaa.

– Me haluamme käydä tätä vuoropuhelua ammattikorkeakoulujen kanssa, koska kaikki muuttuu nyt valtavaa vauhtia, Ristola huomauttaa ja viittaa muun muassa tekoälyn ja automatiikan esiinmarssiin työelämässä.

MITEN YAMK-TUTKINNON USKOTAAN

• Oma osaaminen kasvaa (69 %)

• Tehtävänkuva kehittyy nykyisessä työssä tai voi hakea vaativampaa työtä (60 %)

• Voi helpommin vaihtaa työpaikkaa (53 %)

• Saa parempaa palkkaa (47 %)

• Saa lisää vastuuta työssä (37 %)

• Voi toimia esihenkilönä tai johtajana (35 %)

Vastaajina tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneet, tutkintoa suorittavat ja tutkinnon aloittamista harkitsevat.

Danske Bankilla on Suomessa vajaa 1 800 työntekijää, joilla on työnkuvia todella laidasta laitaan: asiantuntijoita tarvitaan asiakasrajapintaan, prosesseja kehittämään, ajamaan sisään teknologiaa…

– Koska oppiminen on jatkuvaa, pidän todella paljon YAMK-tutkinnon perusajatuksesta: omaa osaamista voi ja pitää syventää ja kehittää monin eri tavoin, hän summaa. T

Aula Research toteutti Tradenomien toimeksiannosta alkuvuodesta 2024 kyselyn, jolla selvitettiin jäsenten sekä muun väestön näkemyksiä YAMK-tutkinnosta. Aineisto kerättiin 11.3.–1.5.2024. Selvitys on jatkoa vuonna 2023 toteutetulle kyselylle, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä tradenomi (YAMK)-tutkintoa kohtaan.

Osallistu ura-

ja työnhakuvalmennukseen

Onko urasi seuraava askel selkeänä mielessäsi? Tunnistatko oman osaamisesi? Tradenomit tarjoaa henkilökohtaista ura- ja työnhakuvalmennusta.

Valmennus:

• räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.

• on saatavilla suomeksi ja englanniksi

• toteutetaan etäyhteydellä verkossa

• maksuton

VARAA AIKA VERKOSSA

”TOHTORINTUTKINTOON JOHTAVAN POLUN TÄYTYY OLLA VALMIINA HALUKKAILLE.”

YAMK-TUTKINTO TOI POTKUA TYÖELÄMÄÄN

Joitakin vuosia sitten Liisa YliYrjänäinen työskenteli opintovapaan sijaisena hankinta-asiantuntijan tehtävissä ja huomasi, että ala vaikutti hyvin kiinnostavalta. Oma osaaminen tuntui kuitenkin liian vaillinaiselta siihen, että samaan tehtävänkuvaan olisi voinut hakea myöhemminkin.

– Ajattelin, että ala voisi kiinnostaa enemmänkin, mutta kaipaisin syvempää osaamista juuri tämän aiheen ympärille, hän kertoo.

Yli-Yrjänäisen työura oli junnannut useiden vuosien ajan paikallaan, ja uudet haasteet houkuttelivat.

– Huomasin, että jos haluan edetä työuralla, olisi opiskeltava lisää. Päädyin hakemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun opiskelemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, sillä huomasin, että oppilaitos tarjosi juuri hankintoihin liittyvän koulutusohjelman. Pääsin onneksi sisään, ja opinnot alkoivat vuonna 2018.

Yli-Yrjänäinen oli opiskellut aiemmin tradenomitutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa.

– Tuolloin suuntauduin kuljetuksiin ja varastointiin ja työllistyinkin alalle ihan mukavasti.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toi kuitenkin lopulta uutta potkua työelämään.

– Pidin siitä, että koulutus oli kaksivuotinen, ja kurssit olivat alusta saakka sellaisia, että ne pohjustivat opinnäytetyön tekemiseen. Pidin siitä, että tutkinto oli niin työelämälähtöinen.

Haasteita opiskeluun toi lähinnä se, että Yli-Yrjänäinen työskenteli Turussa ja asui Raisiossa. Koulu taas sijaitsi Vantaalla.

– Ennen korona-aikaa meillä ei ollut juurikaan etäopiskelumahdollisuuksia, ja oppitunnit olivat keskellä viikkoa iltaisin. Hain kouluun osin siksi, että verkostoituisin muiden opiskelijoiden kanssa, mutta verkostoituminen jäi lopulta tosi vähäiseksi, koska yhteistä aikaa keskustelulle ei juuri ollut, Yli-Yrjänäinen kertoo.

Opiskelu maksoi kuitenkin pian itsensä takaisin: uusi työpaikka juuri hankintojen parissa avautui vain pari kuukautta valmistumisen jälkeen.

– En tiedä jaksaisinko enää tehdä kokonaista uutta tutkintoa, mutta voisin hyvin täydentää osaamista jatkossa esimerkiksi yksittäisillä kursseilla, Yli-Yrjänäinen pohtii.

HENKIVAKUUTUS

EI OLE VAIN RIKKAILLE

Kalevan henkivakuutus

Tradenomiliiton jäsenedulla

*Esimerkki jäsenetuhinnasta:

200 000 € korvaussumma Tradenomiliiton 30-vuotiaalle jäsenelle 13 30 eur/kk*

Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen.

Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi/tradenomit

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

Tradenomiliiton jäsenedulla

vakuutettua henkeä

vuosittainen säästö ka. 3897 417 eur

UUSI STRATEGIA KOROSTAA

edunvalvontaa jäsenkokemustaja

Liiton uudessa strategiassa korostuvat edunvalvonta, jäsenkokemus ja tradenomiyhteisö.

Tradenomien valtuusto hyväksyi 23. marraskuuta strategian vuosille 2025–2028. Painopistealueita on kolme. Edunvalvontaan halutaan ennakoivaa ja rohkeaa otetta, jäsenkokemukseen laatua ja merkitystä. Tradenomiyhteisön tulee olla kasvava ja menestyvä.

Mitä Tradenomit tekevät edunvalvonnassaan toisin kuin aiemmin?

Sari Niemi: Varaudumme siihen, että yrityskohtainen sopiminen lisääntyy. Luomme sille omat reunaehtomme, jotka liittyvät esimerkiksi työaikoihin, palkankorotuksiin, vuosilomiin ja hyvinvointiin. Edunvalvonnallisesti yksi suurin tavoitteemme on vuosilomalain uudistaminen.

Jaakko Hyvönen: Paikallisen sopimisen yleistyessä vahva henkilöstöedustus työpaikoilla on aina vain tärkeämpää.

Kuinka saatte jäsenkokemuksesta laadukkaamman?

Jaakko: Ilman jäseniä ei ole toimintaa, joten pyrimme panostamaan jäsenkokemukseen. Helpotamme palveluiden löytämistä muun muassa uudistamalla nettisivut.

Sari: Jäsenillämme on hyvin moninaisia syitä kuulua Tradenomeihin – yhdelle syy on liiton sopimustoiminta, toiselle Danske Bank -yhteistyömme kautta saadut,

merkittävästi edullisemmat pankkipalvelut. Tulemme viestimään entistä näkyvämmin eduista, joita jäsenemme saavat. Esimerkiksi oikeusturvaetu ja lakipalvelut voivat säästää jäsenelle huomattavia summia.

Millaisia keinoja teillä on tradenomiyhteisön kasvuun?

Sari: Esittelemme liittoa ammattikorkea koulujen kampuksilla, lisäämme tietoa järjestäytymisen hyödyistä. Teemme työtä, että tradenomitutkinnon arvostus työelä mässä kasvaa. Kun jäsenemme kokevat ylpeyttä tutkinnostaan, he suosittelevat jäse nyyttä kollegoilleen ja opiskelutovereilleen.

Jaakko: Vuonna 2026 liittomme täyttää 30 vuotta, ja rakennamme tämän ympärille paljon viestintää. Brändäämme itseämme entistä vahvemmin tradenomien ykköslii toksi ja tuemme vahvasti vapaaehtoistoimi joittemme arvokasta työtä.

Strategiassa visiona on onnellinen tradenomi. Mikä on liiton resepti onneen?

Jaakko: Onnellisuus on subjektiivinen kokemus. Mutta ajamistamme asioista vaik kapa kouluttautumisseteli, joka helpottaisi jäsentemme omaehtoista kouluttamista, saisi varmasti monet onnellisiksi.

Sari: Myös vuosilomalain uudistus, joka takaisi paremmat mahdollisuudet lomiin, lisäisi varmasti tradenomien onnellisuutta!

TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVAT: TRADENOMIT

HELPOTAMME PALVELUIDEN LÖYTÄMISTÄ UUDISTAMALLA

Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia

LELUJA YMPÄRI SUOMEN

Jarno Pynttärin työura on hyppinyt kiinnostavasta tehtävästä toiseen. Tämänhetkinen pesti Lego Groupin kenttämyynnissä kuljettaa Pynttäriä joka viikko ympäri Suomen.

Äänikirja tai podcast päälle ja Audi A4 tielle. Näin Alavudella asuvan Jarno Pynttärin työpäivät useimmiten alkavat nykyisin. Pynttäri työskentelee Lego Groupin kenttämyynnissä ja vastaa myyntityöstä koko maassa Tampereen pohjoispuolella. Kollegan tehtäväksi jää hoitaa myyntityöt eteläisemmässä Suomessa. Siksi Pynttärin kenties tärkein työkalu on auto, ja matkan aikana tulee kulutettua usein melkoinen määrä äänikirjoja ja podcasteja.

– Yleensä suunnittelen työviikon ohjelman edellisen viikon lopulla, jotta tiedän aamuisin, mitä on luvassa. Keitän kahvit ja lähden tien päälle. Välimatkat ovat usein pitkiä, sillä lelumyyjät ovat isoja toimijoita, eikä niitä usein sijaitse montaa vierekkäin. Viikossa ajokilometrejä kertyy helposti tuhat, joten siinä ehtii jo kuunnella aika monta kirjaa. Olen todennut, että parhaita äänikirjoja tällaiseen reissuun ovat pitkät sarjat, kuten Game of Thrones, joista riittää kuuntelemista vaikka viikoiksi, Pynttäri kertoo.

Työpäiviin mahtuu yleensä muutamia asiakaskäyntejä. Niillä Pynttäri käy asiakkaiden kanssa läpi sovittujen kampanjoiden suunnittelua ja kertoo uusista tuotteista.

– Rattia täytyy rakastaa, jotta ajamista jaksaa. Mutta päiviin kuuluu onneksi muutakin: Lego kouluttaa työntekijöitään paljon, joten osallistun myös Teamskoulutuksiin ja palavereihin. Näihin tulee osallistuttua milloin mistäkin, esimerkiksi parkkipaikalla istuskellen, Pynttäri kertoo.

Takaisin Pohjanmaalle

Pynttärin matka juuri Lego Groupin kenttämyyntiin ei ole ollut täysin suoraviivainen. Myynti sen sijaan on kiinnostanut pidempään.

– Valmistuin Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2010, mutta myyntityö vei mennessään jo sitä ennen. Työskentelin ensin osa-aikaisesti ja myöhemmin täysaikaisena Elisalla Tampereen Elisa Shopiteissa. Sieltä sain tosi hyvät kannustimet myyntityöhön. Aika oli tosi otollinen ict-alalle, kun Nokia oli vielä puhelimissa vahva brändi ja Applen ensimmäisiä puhelimia vasta odoteltiin.

Eteneminen Elisalla olisi kuitenkin vaatinut lopulta siirtymistä Helsinkiin töihin, eikä Pynttäri nähnyt itseään pääkaupunkiseudulla.

– Veri alkoi vetää takaisin Pohjanmaalle, joten hakeuduin Seinäjoen suuntaan töihin. Sain ensin tehdä Elisalla töitä yritysmyynnin

Urani

2022–Myyntiedustaja, Lego Group

2020–2022

Myyntiedustaja, Mars Finland

2015–2020 Ostaja Veljekset Keskinen

2014–2015 Kirjanpitäjä, ProAgria

2013–2014

Myyjä, Laten Kone

2010 Tradenomi, Tampereen amk

2006–2013

Myyjä, Elisa Oyj

TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: TUUKKA KIVIRANTA

”Mottoni on ehkä vähän kliseisesti Hakuna matata. Se kuvaa sitä, ettei huomisesta kannata huolehtia turhaan. Asiat kyllä järjestyvät”, Pynttäri sanoo.

TRADENOMI

Kun ajokilometrejä kertyy viikossa noin tuhat, työpäivien aikana voi ehtiä kuunnella monta kirjaa. ”Parhaita äänikirjoja tien päälle ovat pitkät sarjat, kuten Game of Thrones”, Pynttäri vinkkaa.

”TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ ON AITO, JA ETTÄ JAKSAA SIETÄÄ

PETTYMYKSIÄ.”

kanssa, mutta talonrakennus vei kaikki voimat. Hakeuduin Kelan kautta työllistymiseen tähtäävään koulutukseen, ja opiskelin kirjanpitoa ja päädyin hetkeksi ProAgrialle tekemään maatalouksien kirjanpitoa.

Palo myyntityön pariin kuitenkin jatkui, ja työpaikka aukesi pian Veljekset Keskiseltä. Äkkiä Pynttäri olikin neuvottelupöydän toisella puolella, ostajan roolissa. Lopulta työ vaihtui mutkan kautta Legolle.

Nykyisessä työssä parasta on Pynttärin mielestä sekä aikatauluttamisen vapaus että pieni, tiivis työyhteisö.

– Meitä on Suomessa yhteensä vain viisi, mutta me kenttämyyjät kuulumme yhdessä pohjoismaisen kenttämyynnin työryhmään. Suomalaisten kollegoiden lisäksi työasioita pääsee pallottelemaan myös muiden pohjoismaisten työkavereiden kanssa. Tekeminen on iloista ja lämminhenkistä, vaikka toki haastaviakin päiviä löytyy, Pynttäri pohtii.

Pynttäri kertoo päätyneensä nykyiseen työhönsä muun muassa siksi, että brändi vaikutti kiinnostavalta.

– Olen fiilispohjainen innostuja. Työni on määräaikainen äitiysloman sijaisuus,

mutta olen ajatellut koko ajan, että elämä ja persoona kantavat. Tämän jälkeen aukeaa varmasti jotain uutta mielenkiintoista, jos ei Lego Groupilla, sitten muualla.

Myyntityössä vaaditaan optimismia Siinsi seuraava työ sitten missä hyvänsä, Pynttäri toivoo pääsevänsä tekemään myyntityötä aiempaa laajemmalla skaalalla.

– Esimerkiksi avainasiakaspäällikön tehtävä olisi todella kiinnostava. Olisi hienoa päästä syventymään asiakkuuteen paremmin.

Pynttärin koti ja juuret sijaitsevat vahvasti Pohjanmaalla, eikä pysyvä työ ruuhka­Suomessa houkuttele.

– Hybridityön ja etätyön ansiosta tätä voi kuitenkin tehdä mistä vain. Myyntityö sopii minusta oikeastaan jokaiselle. Työllä on ehkä virheellisesti hieman huono stigma, ja se tulkitaan usein ekstroverttien hommaksi. Myyjiä tarvitaan kuitenkin monenlaisia, Pynttäri huomauttaa ja kertoo esimerkin:

– Feissari tekee aivan erilaista myyntityötä kuin esimerkiksi myyntipäällikkö, mutta kumpikin on tiiviisti myyntityön kanssa tekemisissä. Minusta tämä sopii jokaiselle, joka löytää oman tapansa tehdä myyntiä. Tärkeintä on, että on aito, ja että jaksaa sietää pettymyksiä. Myynti kun ei tapahdu sormia naksauttamalla, vaan aina välillä joku jättää ostamatta. Silloin tarvitaan optimismia, Pynttäri kertoo hymyillen. T

NOPEAA

Mitä valmiuksia

työssäsi tarvitaan?

Täytyy olla sekä riittävän nöyrä että hyvä kuuntelija. Aikaa asiakaskäynneillä on harvoin liikaa, joten tärkeintä on löytää nopeasti sama aallonpituus asiakkaan kanssa. Tradenomitutkinto antoi tähän hyvät eväät: koulussa hankitut taidot ja verkostot ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi.

Paras lego ikinä?

Batcave eli Batmanin lepakkoluola.

Kyseessä on laatikko, joka aukeaa luolaksi. Lepakkoluolan voi sijoittaa vaikka kirjahyllyyn.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Olen herkkä innostumaan ja harrastan kaikkea frisbeegolfista korikseen ja videopeleistä leffoihin. Aamut yritän aloittaa kuntosalilla tai lenkkipolulla.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, missä eri ammateissa Jarno on urallaan toiminut ja mitä Tradenomien palveluita hän on käyttänyt. tradenomi.fi

Miten voit, työntekijä?

Ensimmäinen askel muutokseen

1

Ovatko voimavarasi ja työsi vaatimukset tasapainossa? Omaa työkykyä voi kartoittaa Työterveyslaitoksen Miten voit -työhyvinvointitestin avulla. Nopeasti netissä tehtävä testi auttaa hahmottamaan omaa hyvinvointia eri näkökulmista kokonaisvaltaisesti. Testin tulos näkyy vain sinulle itsellesi ja se perustuu suomalaisten työntekijöiden vastaavien työhyvinvointikokemusten yleisyyteen. Testistä saat myös vinkkejä oman tilanteesi parantamiseen.

Epävarmuus kuormittaa

3

Jatkuvasti kasvava työn määrä, tiukentuvat aikapaineet ja koventuneet tulostavoitteet ovat työn henkistä kuormittavuutta lisääviä tekijöitä. Samaan aikaan epävarmuus omasta työstä ja oman työpaikan menettämisestä painaa monen työntekijän mieltä. Mielessä voi pyöriä myös huoli siitä, että onko nykyisenkaltaista työtä tulevaisuudessa enää olemassa, tai miten työ muuttuu – ja pysyykö muutoksessa mukana.

Jos sama ei voi jatkua

2

Testituloksen myötä kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi jatkossa tehdä toisin. Olemme joskus liian hyviä venymään vaativassa työssä vapaa-ajan ja oman hyvinvointimme kustannuksella. Miten työn järjestelyä voisi muuttaa, jos töissä on koko ajan valtava kiire? Työuupumusoireisiin kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain, sillä oireet voivat voimistua ajan myötä. Jos taas työssä tylsistyy, niin olisiko mahdollista tehdä työstä haastavampaa? Voisiko omaa työtä tuunata mielekkäämmäksi opettelemalla uuden taidon tai mentoroimalla nuorempia kollegoja? Testin tulos voi olla myös huojentava, eli et välttämättä koe vahvaa työn imua, mutta et myöskään työuupumusta.

Ota apu vastaan

4

Testin voi tehdä uudelleen vaikkapa muutaman kuukauden välein ja miettiä, mikä selittää muutoksia tuloksissa. Onko suunta oikea? Testin tuloksista voi myös keskustella työkaverin tai tiimin kanssa ja miettiä, mitkä konkreettiset teot parantaisivat omaa hyvinvointia työssä. Tukea muutosten tekemiseen voi hakea esihenkilöltä, työterveydestä, työsuojeluvaltuutetulta, mentorilta, coachilta tai työnohjaajalta.

Vinkit työhyvinvoinnin arviointiin antoi tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Testi löytyy osoitteesta: hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitesti

PYKÄLIN

Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

MUUTOSNEUVOTTELUJEN EDUSTAJAT: KUKA EDUSTAA TYÖNTEKIJÖITÄ?

Kysymys: Työnantajani suunnittelee työvoiman vähentämistä ja työpaikallamme on alkamassa muutosneuvottelut. Kenen kanssa työnantaja käy muutosneuvottelut?

Vastaus: Kaikkien niiden työntekijöiden, jotka ovat muutosneuvottelujen kohteena tulee olla neuvotteluissa asianmukaisesti edustettuina. Ensisijaisesti työntekijöitä muutosneuvotteluissa edustaa työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai tämän puuttuessa työsopimuslain perusteella valittu luottamusvaltuutettu. Mikäli työpaikalla ei ole edellä mainittua henkilöstön edustajaa, työntekijöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan pysyvä yhteistoimintaedustaja kahden vuoden toimikaudeksi.

Työntekijöillä on yhteistoimintalain mukaan muiden edustajien

puuttuessa mahdollisuus valita yhteistoimintaedustaja myös vain tiettyjä muutosneuvotteluja varten. Tällaisen ad hoc -edustajan valitseminen ei useinkaan ole suositeltavaa, sillä rooliin ei liity korotettua irtisanomissuojaa.

Mikäli henkilöstö ei valitse itselleen edustajaa muutosneuvotteluihin, työnantaja voi viimesijassa täyttää yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvollisuutensa varaamalla kaikille neuvottelun piirissä oleville työntekijöille mahdollisuuden osallistua neuvotteluihin.

Joskus työnantaja saattaa ehdottaa työntekijöille, että nämä valitsevat useampia kuin yhden edustajan neuvotteluihin. Tällaiselle menettelylle ei ole estettä, mutta tällöin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vähintään yksi työntekijöiden edustajista on valittu johonkin

edellä mainituista henkilöstön edustajan tehtävistä, sillä muutoin riskinä on, että työntekijäpuoli ei ole edustettuna yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.

Yksittäisen työntekijän kannalta selkeintä on yleensä se, että muutosneuvottelut käy työntekijöiden puolesta liiton kouluttama luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja. Vaikka omalla työpaikalla ei tällä hetkellä olisikaan tarvetta muutosneuvottelujen käymiselle, on suositeltavaa valita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu jo ennakoivasti, sillä muutosneuvottelukutsun tullessa henkilöstön edustajan valinnalle jää aikaa vain muutamia päiviä. Tradenomien vaikuttamisyksiköstä saa tarvittaessa apua luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun valitsemiseen.

TYÖSUHTEEN JATKUMINEN

KONKURSSIYRITYKSESSÄ

Kysymys: Työnantajallani on jo jonkin aikaa ollut vaikeuksia palkanmaksussa ja nyt työnantaja on ajautunut konkurssiin. Miten tämä vaikuttaa työsuhteisiin ja mitä tilanteessa pitäisi ottaa huomioon?

Vastaus: Konkurssi ei automaattisesti päätä työsuhdetta vaan työnantajuus vain siirtyy konkurssipesälle. Konkurssin alkaminen kuitenkin muodostaa irtisanomisperusteen, eli konkurssipesä voi irtisanoa työsuhteet yksinomaan konkurssin alkamisen perusteella ja usein konkurssipesälle määrätty pesänhoitaja näin menetteleekin hyvin pian konkurssin alkamisen jälkeen.

Työntekijän kannalta työsuhdetta konkurssipesän kanssa ei ole yleensä mielekästäkään jatkaa, sillä jo konkurssiin asettamisen edellytyksenä on se, että yritys on maksukyvytön, mikä väistämättä alkaa näkyä palkanmaksun vaikeuksina. Konkurssitilanteessa työsuhteen irtisanomisaika niin työntekijän kuin konkurssipesän puolelta on 14 vuorokautta riippumatta siitä mikä työsuhteessa noudatettu irtisanomisaika muutoin olisi.

Joissakin tilanteissa ennen konkurssia tai sen alettua työn-

tekijöiden palkkoja jää maksamatta ja tällöin muodostuu niin sanottuja palkkasaatavia. Konkurssipesänhoitaja yleensä selvittää oma-aloitteisesti työntekijöiden palkkasaatavat, jotka otetaan huomioon konkurssipesän velkoina. Konkurssipesät ovat kuitenkin usein niin ylivelkaisia, että palkkavelkoja ei täysimääräisesti saada maksettua pesän omaisuuden realisoinnin jälkeenkään. Palkkasaatavat on kuitenkin aina syytä valvoa, eli ilmoittaa ne pesänhoitajalle.

Työntekijän palkkasaatavia voidaan hakea maksettavaksi palkkaturvana. Palkkaturvahakemuksen voi jättää pesänhoitaja kaikkien työntekijöiden puolesta, jolloin se voidaan käsitellä nopeutetussa menettelyssä tai hakemuksen voi tehdä työntekijä itse, mutta tällöin hakemuksen käsittely saattaa kestää useita kuukausia. Pesänhoitajalta kannattaa aina selvittää onko hän tekemässä koottua palkkaturvahakemusta.

Työsuhteen päättyessä työnantajan konkurssiin työntekijällä on oikeus päästä työttömyysturvan piiriin samoin edellytyksin kuin työsuhteen päättyessä työnantajan tuotannollis-taloudelliseen irtisanomiseenkin.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Muista!

IRTISANOTUN TYÖNTEKIJÄN TUKITOIMET

Juuri nyt jäsenneuvonnassa korostuu työpaikoilla käytävät muutosneuvottelut ja työsuhteiden irtisanomiset.

Tuotannollis-taloudellisella perusteella irtisanotun on hyvä muistaa, että:

1

Työntekijällä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana. Työllistymisvapaata voi käyttää esimerkiksi uuden työn etsimiseen, työhaastatteluihin tai muuhun uudelleen työllistymistä edistävään. Työllistymisvapaan määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta ja 55 vuotta täyttäneillä voi olla käytössään vielä enemmän työllistymisvapaita.

2

Mikäli työnantajan palveluksessa on ollut 30 henkilöä ja työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, työnantajan on järjestettävä työntekijälle työllistymistä edistävä valmennus, jonka on arvoltaan vastattava vähintään työntekijän kuukausipalkkaa.

3

Mikäli työnantajan palveluksessa on ollut 30 henkilöä ja työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, irtisanotulla työntekijällä on työsuhteen päättymisen jälkeen oikeus käyttää työnantajan työterveyshuoltoa 6 kuukauden ajan tai kunnes työllistyy uudelleen.

4

Irtisanottu työntekijä voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta, mikäli hän on kassan jäsen. Tätä varten on rekisteröidyttävä työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

5

Tradenomien jäsenyyteen sisältyy kattavasti ura- ja työnhakupalveluita.

tradenomi.fi/urapalvelut tradenomi.fi/lakipalvelut

Vinkit ja vastaukset antoi

Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio

Ideasta

TULEE TOTTA

Hyvä ammatillinen idea on tuottava ja sellainen, jonka toteuttamiseen oma osaaminen riittää. Itselle merkityksellistä ideaa jaksaa puskea eteenpäin myös silloin, kun matkaan tulee mutkia.

TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: ISTOCK

Pling! Metsäretkellä päähän pälkähtää yksinkertainen mutta nerokas ratkaisu käytännön ongelmaan. Olen tohkeissani. Sain idean, josta tulee jotain suurta!

Mutta seuraavana aamuna idea alkaa jo arveluttaa. Menetänkö kaiken, jos keskityn ideaani? Olenko jo liian vanha, kokematon tai vääränlainen idean toteuttamiseen? Ei tästä tule sittenkään mitään.

Päässämme pyörii päivittäin valtava määrä negatiivisia ajatuksia. Audiovisuaalisen alan tuottaja Ilkka Hynninen kannustaa kuitenkin sietämään ideoihin liittyvää epävarmuuden tunnetta. Hynnisen Toteuta ideasi -kirja julkaistiin viime vuonna. Hynninen on aiemmin tuottanut monia suosittuja tv-sarjoja, kuten Koskinen, Rikkaat ja rahattomat sekä Huutokauppakeisari. Hän työskentelee myös yritysten neuvonantajana ja muun muassa Akun Tehtaan hallituksessa. Ideoiden eteenpäin viemisessä tarvitaan ennen kaikkea sinnikkyyttä. Mitä tekee lapsi, kun opettelee kävelemään? Ponnistaa pystyyn, ottaa muutaman askeleen, kompuroi, kaatuu – ja ponnistaa uudelleen ylös.

Kun luova mieli saa vauhtia, sivuideoita alkaa kuplia mielessä. Niin monet asiat tuntuvat liittyvän omaan, mahtavaan ideaan.

– Yhtäkkiä on kuin aarretta etsivä sukeltaja, joka näkee kaikenlaista kiiltävää ympärillään.

Luovuus ei ehdy iän myötä. Luovien ideoiden eteenpäin vieminen vaatii kuitenkin sinnikkyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta.

Kannattaa kuitenkin ensin työstää alkuperäistä ideaa. Sivuideat voi kirjoittaa muistiin ja vaikka parin viikon kuluttua miettiä tuntuvatko ne edelleen kehittelykelpoisilta.

Hyvä idea on omien arvojen mukainen Mistä sitten tietää onko idea hyvä? Hynninen on uransa aikana käynyt läpi lukuisia televisiotuotantojen ideoita sekä yritysideoita. Hänen mukaansa hyvä ammatillinen idea rakentuu kolmesta tekijästä. Ensinnäkin se tuottaa rahaa – siitä voi siis saada elantonsa. Toisekseen sen toteuttamiseen on riittävästi osaamista. Tärkein on kuitenkin kolmas tekijä. Hyvän idean tulee olla omien arvojen mukainen. Kun idea on itselle merkityksellinen, sitä jaksaa puskea eteenpäin silloinkin, kun kohtaa vastoinkäymisiä.

Työelämässä ideointia tehdään usein ryhmässä. Ryhmän järkevä maksimikoko on Hynnisen mielestä kaksi tai kolme ihmistä. Ideoinnin vetäjän pitää huolehtia, että myös verkkaisemmat ja hiljaisemmat osallistujat pääsevät ääneen.

– Uskon moniäänisyyteen. Ei ole hyvä, jos tekijäjoukkoon kuuluu vain samanmielisiä ihmisiä.

Ison porukan voi jakaa, jotta kaikki pääsevät antamaan ideointiin panoksensa. Sillä aina on niitä, jotka ikään kuin istuvat katsomossa ja huutelevat mielipiteitään niille, jotka yrittävät ideoida.

– Suuressa porukassa ympäristö ei välttämättä ole psykologisesti turvallinen. Ideoinnissa täytyy olla mahdollisuus olla

3 x Näin esittelet idean

1

Kerro 90 sekunnissa, miksi idea kannattaa toteuttaa, minkä ongelman se ratkaisee, miten se toteutetaan ja miksi se pitää toteuttaa juuri nyt. Harjoittele hissipuhetta ensin peilin edessä itsellesi ja sitten neuvonantajillesi.

2

Viiden minuutin pitsi

Kun neuvotteluissa päästään eteenpäin, kerro enemmän, mutta jätä kuulija kiinnostuneeksi. Harkitse videon tai kuvien käyttämistä esityksessä kiinnostuksen herättäjänä.

3 Hissipuhe

Vartin esittely

Valmistele puhe, jota et kuitenkaan välttämättä puhu kuulijoille yhtä soittoa, vaan osissa. Mieti etukäteen kysymykset, joita yleisösi voi kysyä ja valmistele niihin vastaukset.

” Ideointi ei johda mihinkään, jos ideoivalla ryhmällä ei ole samanlaista käsitystä ongelmasta, joka halutaan ratkaista”, Ilkka Hynninen muistuttaa.

LIIAN AIKAINEN TAI MYÖHÄINEN AJOITUS

VOI KAATAA KOKO HANKKEEN.

samaan aikaan haavoittuvainen, avoin ja innovatiivinen.

Moniäänisyydestä huolimatta kaikkien työryhmässä tulee tietää, mikä on yhteinen tavoite.

– Ideointi ei johda mihinkään, jos ihmisillä ei ole samanlaista käsitystä ongelmasta, joka halutaan ratkaista.

Jos haluat kahvilan, leivo muffinssi

Seuraava askel on pienin mahdollinen teko idean pohjalta. Jos ajatuksena on perustaa vaikkapa amerikkalaistyylinen kahvila, voi leipoa muffinsseja, kerätä niistä palautetta ja kehitellä sen perusteella reseptejä edelleen. Fiksu tapa edetä on pienet konkreettiset teot, palautteen kerääminen, oppiminen ja idean kehitystyö palautteen pohjalta.

Kannattaa myös kerätä ympärilleen asiantuntevien neuvonantajien joukko.

– Voimme valita, kenen mielipiteistä välitämme. Kannattaa valita porukka, joka on itselle merkityksellinen.

Hynninen suosittelee 3–5 ihmisen joukkoa, johon voi kuulua ihmisiä,

jotka tuntevat idean keksijän hyvin. Siihen voi kuulua myös rahoituksen tai juridiikan asiantuntijoita. He voivat neuvoa asioissa, joista itsellä ei ole riittävästi kokemusta. Joukossa pitää olla ihmisiä, jotka tarvittaessa sanovat suoraan negatiiviset asiat – jopa sen, jos idea kannattaisi haudata.

Ajoitus on kaikki kaikessa

On testattu ja kehitetty itselle merkityksellistä ideaa, kerätty palautetta ja muovattu kokonaisuutta entistä houkuttelevammaksi. On taito idean toteuttamiseen, ansaintamalli ja rahoitus sekä neuvonantajien verkosto. Mutta näkeekö oma idea lopulta päivänvalon? Siihen vaikuttaa resilienssi, kyky selviytyä muutoksista huolimatta haasteista ja stressistä.

Lopulta idean menestyksen voi sinetöidä ajoitus. Liian aikainen tai myöhäinen ajoitus voi kaataa koko hankkeen, vaikka takana olisi huippusuunnitelma ja -tiimi sekä messevä rahoitus. Jos ajoitus osuu kohdalleen, idealla on paremmat mahdollisuudet toteutua.T

Luova johtaja, YTM

Ilkka Hynninen

ICS Nordic

ELOKUVAN IDEA SYNTYI HIERONTAPÖYDÄLLÄ

Hyvät ideat voivat syntyä sattumalta kahden asian yhdistämisestä, jotka eivät tunnu lainkaan liittyvän toisiinsa. Idea Yhdysvalloissa asuvasta stand up -koomikko Ismo Leikolasta kertovasta elokuvasta alkoi kehkeytyä Australiassa. Ilkka Hynnisen selkä oli jumissa pitkän ajomatkan jälkeen Australian-matkalla. Hänen oli päästävä hierojalle, vaikka oli jo iltamyöhä. Lopulta Hynninen löysi hierojan, joka piti vastaanottoa omakotitalossaan.

Kun Hynninen kertoi, että on Suomesta kotoisin, innostui hieroja ja hänen puolisonsa, aasialais–eurooppalainen pariskunta. Ismokin on Suomesta! Pariskunta kertoi, että Ismo pystyi pukemaan sanoiksi heidän kokemansa ulkopuolisuuden tunteen. He kokivat ulkopuolisuutta, koska eivät pystyneet ilmaisemaan itseään englanniksi niin hyvin kuin olisivat halunneet. Iltaisin he rentoutuivat katsomalla Ismon esityksiä YouTubesta. Ismon tapa pilkkoa kieltä pieniin osiin sai heidät nauramaan vapautuneesti.

– Miten Jyväskylästä kotoisin olevasta ujonoloisesta miehestä voi tulla ihmisten tulkki ympäri maailmaa, Hynninen mietti. Hän palasi Suomeen ja ehdotti kollegoilleen ICS Nordic -tuotantoyhtiössä kansainvälisen elokuvan tekemistä Ismosta. Kollegat innostuivat ja Ismon kanssa kuvattiin ensin pienin mahdollinen tuote eli demo. Ismo oli siihen tyytyväinen, samoin rahoittajat. Ideaa lähdettiin viemään kohti tuotantoa.

Ismo – Maailman hauskin ulkopuolinen -elokuvan ensi-ilta toteutui Suomessa marraskuussa. Keväällä 2025 teatterilevitykseen tulee sen kansainvälinen versio. Silloin näemme, onko ajoitus oikea globaalille Ismo-elokuvalle.

EDULLISEMMIN

Danske Bank tarjoaa Tradenomien Kulta­ ja Musta­tasojen opiskelijajäsenille useita rahanarvoisia etuja. Monia ehkä eniten hyödyttävä etu liittyy uusiin opintolainoihin: Danske Bank myöntää kesäkuun 2024 jälkeen myönnettyihin opintolainoihin 0 prosentin marginaalin viiden vuoden ajaksi. Pankit käyttävät yleisesti 0,5 prosentin marginaalia lainoissaan, joten jäsenille myönnetty etu säästää ison summan rahaa.

Uusiin lainoihin ei tule avaus­ tai nostopalkkiota. Tämä tarkoittaa, että lainan nostamisen voi halutessaan jakaa vaikka jokaiselle kuukaudelle ilman lisäkuluja.

Opintolainoihin liittyvä etu on tarkoitettu Kulta­ ja Musta­tasojen opiskelijajäsenille. Jotta edun voi saada, lainan on oltava aidosti uusi ja Danske Bankin myöntämä, eli lainaa ei voi siirtää toisesta pankista Danske Bankille.

SÄÄNNÖLLISEEN SÄÄSTÄMISEEN

Danske Bankin opiskelijaedut kannustavat myös säästämään rahaa. Jos Tradenomien opiskelijajäsen päättää tehdä Danske Bankiin uuden säännöllisen säästämisen rahastosäästösopimuksen ja säästää vähintään kymmenen euroa kuukaudessa, Danske Bank palkitsee säästämisestä ja siirtää 30 euroa henkilön tilille seuraavan kuukauden aikana. Palkkiolla saa siis yhä enemmän vastinetta jäsenmaksulle, ja samalla säästämisen makuun pääsee pikkurahalla.

Etu on tarkoitettu kaikille Kulta­ ja Musta­tason opiskelijajäsenille.

OPISKELIJAEDUT

KANNUSTAVAT MYÖS SÄÄSTÄMÄÄN RAHAA.

PI MÄKILÄ

TEKSTI:

3

PÄIVITTÄISPALVELUT ILMAISEKSI

Kulta- ja Musta-jäsenet saavat Danske Bankin Danske Silver -päivittäispalvelupaketin käyttöönsä veloituksetta. Pakettiin kuuluu Danske-tili, Mastercard Debit -kortti ja pankkitunnukset.

Asiantuntijana toimi Tradenomien opiskelijaasiantuntija Waltteri Kolkka.

KATTAVIA ETUJA MYÖS VASTAVALMISTUNEILLE

Vastavalmistunut Tradenomien jäsen saa viideksi vuodeksi valmistumisensa jälkeen ilman kuukausimaksua käyttöönsä Danske Bankin parhaan, Platinum Plus -palvelupaketin. Vastavalmistunut voi myös hakea vuosimaksutonta luottokorttia, joka oikeuttaa lounge-pääsyyn lentokentillä. Lisäksi tarjolla on asuntolainaan ja sijoittamiseen liittyviä etuja ja korkeakorkoinen säästötili.

LUE LISÄÄ

Tutuksi

Jokainen

palaute

on kullanarvoinen

Tradenomien asiakaskokemusjohtaja Aleksi Rankka seuraa aktiivisesti jäsenpalautteita ja lukee tarkasti jokaisen kriittisen palautteen.

”POLKUNI TRADENOMEISSA alkoi vuonna 2015, kun aloitin liiton valtuustossa opiskelijaryhmän jäsenenä. Seuraavana vuonna siirryin henkilöstön puolelle vetämään meidän opiskelijatoimintaamme. Sillä tiellä olen edelleen, vaikka tehtävänkuva onkin matkan varrella vaihtunut muutamaan otteeseen. Nykyisin olen vetovastuussa asiakaskokemus ja palvelut -tiimistä.

Edistän jäsenten etua kehittämällä liiton palveluja etusisältöjä nykyisten ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä tietysti toimistovetoisissa hankkeissa. Prosessien kehittäminen ja sitä kautta parempi jäsenkokemus sekä erilaisten toiminnan mittareiden seuranta ovat kiinteä osa päivittäistä

”Juuri nyt olen erityisen innoissani ensi vuodelle suunnitelluista uusista palveluista”, Aleksi Rankka sanoo.

työtäni. Olen todella ylpeä tiimimme työpanoksesta ja kehityskäyristä, joita olemme saaneet seurata viime vuosina.

Parasta työssäni on ehdottomasti merkityksellisyys, joka syntyy, kun pystymme luomaan arvoa jäsenillemme. Seuraan aktiivisesti saamiamme jäsenpalautteita palveluistamme ja luen jokaisen saamamme kriittisen palautteen. Palautteista välittyy laaja skaala erilaisia tilanteita työelämästä ja vapaaajalta, joissa olemme mukana jäsenten arjessa.

Tunnen onnistuneeni työssäni, kun tiimimme luo uusia sisältöjä jäsenillemme. Olemme tänä vuonnakin julkaisseet monia uutuuksia, kuten jäsenten urakehityksen tueksi luodun Talent Pool -alustan sekä opiskelijoille suunnatun Polku unelmaduuniin -palvelun.”

KAKAVA JA SAK VAIKUTTAVAT MUUTTUNEESSA YMPÄRISTÖSSÄ UUSIN KEINOIN

Palkansaajien keskusjärjestöjen tärkein tehtävä on nykyään lainsäädäntöön vaikuttaminen.

eskusjärjestöjen neuvottelemat tulopoliittiset kokonaisratkaisut määräsivät 2010­luvulle asti suomalaisten palkkatason. Sitten tupot haudattiin työnantajien keskusjärjestön Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, päätöksellä.

– Työelämäasiat siirtyvät entistä enemmän parlamentaarisen päätöksenteon puolelle, ja sinne meidän täytyy suunnata omaa vaikutustyötämme, linjaa Tradenomien edunvalvontajohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula

Keskusjärjestöt tekevät yhteistyötä tarpeen mukaan ja joustavasti.

– Varsinkin puheenjohtajatasolla on paljon yhteistoimintaa. Osa on vakiintuneempaa, osa vapaamuotoisempaa. Välillä on tehty yhteisiä kannanottoja, kertoo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Varapuheenjohtajia yhdistää tradenomitutkinto. He kokevat sen olevan tehtävässään hyödyksi.

– Sopiminen on kaupantekoa, ja ymmärrän myös toisen osapuolen tavoitteita, Rantamaula sanoo.

– Tässä täytyy ymmärtää liiketoimintaa ja numeroita. Ja asiakkaan tarpeita, sillä teemme töitä jäsenten eteen, perustelee tradenomi (YAMK) Syvärinen.

Yleissitovuuden kato luo enemmän uhkia duunarialoille Rantamaula ennustaa yrityskohtaisen sopimisen työehdoista lisääntyvän Suomessa ”dramaattisesti”. Sen pelisäännöt ovat iso kysymys.

Keskusjärjestöjen yhteistyö on joustavaa. Varapuheenjohtajat Katja Syvärinen ja Ville-Veikko Rantamaula kertovat, että erityisesti puheenjohtajatasolla on paljon yhteistoimintaa, joka vaihtelee vakiintuneesta vapaamuotoisempaan. Välillä tehdään myös yhteisiä kannanottoja.

– Kun sopimuksia tehdään, Akava ei ole osapuolena, mutta paikallisen sopimisen lainsäädäntöön vaikutettaessa Akavalla on suuri rooli.

Keskusjärjestöjen erot näkyvät siinä, että työehtosopimusten yleissitovuuden mureneminen nähdään SAK:ssa vielä isompana riskinä kuin Akavassa. Suorittavaan työhön on helpompi löytää korvaavaa työvoimaa.

– Huolena on, että Suomeen tulee ulkomaisia lähetettyjä työntekijöitä, joilla on sinänsä aivan validi paikallinen sopimus, jossa heille on määritetty hyvin huonot työehdot, sanoo Katja Syvärinen.

Mutta vaikka ay­liikkeen voima on Suomessa perustunut kolmikantaiseen päätöksentekoon, yleissitovuuteen

TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVA: SABRINA BQAIN

KESKUSJÄRJESTÖJEN

YHTEISTYÖ

ON JOUSTAVAA

JA TARPEEN MUKAAN MUKAUTUVAA.

ja korkeaan järjestäytymisasteeseen, muitakin vaikuttamistapoja on. – Esimerkiksi Ranskassa monikaan työntekijä ei kuulu liittoon, mutta silti siellä ollaan valmiita menemään lakkoon tai kadulle.

Eläkejärjestelmässä pitkälti yhteiset intressit

Keskusjärjestön vaikuttamistyö on moniportainen prosessi. Pitää muodostaa jäsenliittojen yhteinen näkemys, hankkia tutkimustietoa, luoda konkreettinen esitys, kuten luonnos lakipykälän tekstiksi. Sitten omaa kantaa ajetaan päättäjille. Rantamaula käytti taannoin yhden perjantaiaamun Akavan kannattaman kouluttautumissetelin lobbaamiseen.

– Esittelin pääministerin erityisavustajalle paperin, jossa oli Akavan kanta siitä,

miten tuloverolain pykälää 69 tulisi muuttaa.

Syvärinen kertoo tekevänsä lobbausta vähemmän kuin Rantamaula.

– Keskityn SAK:ssa erityisesti liittojen välisen yhteistyön rakentamiseen. Pohjois­Suomen aluepäivillä keskustelin juuri Lapin rakentajien kanssa ammattikoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä.

Rantamaula ja Syvärinen muistuttavat, että muuttuneesta roolistaan huolimatta keskusjärjestöt ovat yhä keskeisiä toimijoita esimerkiksi eläkejärjestelmästä päätettäessä. Vaikka Akavan ja SAK:n painotukset eroavat, yhteisenä tavoitteena on turvata järjestelmän kestävyys ja riittävä eläkkeiden taso myös tuleville palkansaajien sukupolville. T

KOLME PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖÄ

Akava

Korkeastikoulutettujen järjestö, puheenjohtaja Maria Löfgren Jäseniä 620 000, jäsenliittoja 36. Viisi suurinta liittoa: OAJ, TEK, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit ja Tradenomit.

STTK

Toimihenkilöiden järjestö, puheenjohtaja Antti Palola. Jäseniä 420 000, jäsenliittoja 13. Suurimmat liitot Tehy, Pro ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.

SAK

Suorittavaa työtä tekevien järjestö, puheenjohtaja Jarkko Eloranta Jäseniä 800 000, jäsenliittoja 22. Suurimmat liitot Teollisuusliitto, JHL ja PAM.

Lähteet: keskusjärjestöjen omat sivut

– Tuutoreiden tärkeimpiä tehtäviä on tuoda fuksit osaksi opiskelijayhteisöä, Hanne Halonen sanoo.

”MEILTÄ

VOI KYSYÄ MITÄ VAIN. JOS EMME OSAA VASTATA, NIIN SELVITÄMME TAI OHJAAMME ETEENPÄIN.”

Nykäise hihasta, laita viesti tai soita. Kun fuksin mielessä pyörii kysymys, opiskelijatuutori Hanne Halonen kannustaa ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.

TUUTORI AUTTAA FUKSIA LÖYTÄMÄÄN PAIKKANSA –M

uistan, millaista oli olla fuksi, kun vielä en tuntenut koulusta ketään. Haluan nyt auttaa muita, sanoo opiskelijatuutori Hanne Halonen Savoniaammattikorkeakoulusta.

Halonen opiskelee wellness-tradenomiksi eli suuntautuu hyvinvointialan liiketalouteen. Kolmannen vuoden opiskelijalla opinnot ovat jo loppusuoralla. Tavoitteena on valmistua viimeistään joulukuussa 2025.

Tuutorit koulutettiin tehtäväänsä keväällä. Eniten aikaa tuutorointiin kului alkusyksyllä, kun uudet opiskelijat aloittivat opintonsa. Silloin tuutorit kierrättivät fukseja kampuksella ja auttoivat tunneilla esimerkiksi tietojärjestelmien kanssa. Fukseille järjestettiin myös vapaa-ajan ohjelmaa ja illanviettoja. Tuutoritunneilla käytiin läpi fukseja askarruttavia kysymyksiä ja ajankohtaisia asioita.

– Uuden opiskelijan voi olla helpompi lähestyä ongelmatilanteissa tuutoria kuin opettajaa tai opoa, koska tuutorin status on samanlainen kuin fuksin. Kynnys tulla opiskelijatuutorin juttusille on matalampi.

Alkusyksystä fuksit kyselivät, missä mikäkin opetustila sijaitsee. Nyt yleisimpiä ovat kurssien sisältöön liittyvät kysymykset.

APUA VERTAISILTA

Savonia-ammattikorkeakoulussa koulutetaan joka kevät 160–190 opiskelijatuutoria. He ovat yleensä toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita. Intensiivisin tuutorointivaihe on alkusyksystä, kun uudet opiskelijat aloittavat opintonsa.

Se, että opinnot lähtevät sujuvasti alkuun on yksi tuutoroinnin tärkeimmistä tavoitteista opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen lisäksi. Osa ensimmäisen vuoden opiskelijoista muuttaa ensimmäistä kertaa pois kotoaan, osa myös pois kotipaikkakunnaltaan. – Tuutorit auttavat opiskelijoita löytämään oman paikkansa korkeakouluyhteisössä, kertoo Pirjo Venhovaara, Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoiva ohjausasiantuntija.

Uusia opiskelijoita auttaa myös nuoren ihmisen näkökulman kuuleminen opintoihin liittyvissä asioissa. Tuutorit osaavat myös sanoittaa asioita vertaisilleen sopivalla tavalla.

TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: JESSE KARJALAINEN

”TUUTOROINTI ON VAHVISTANUT OMIA URASUUNNITELMIANI.”

– Meiltä voi kysyä mitä vain. Jos emme osaa vastata, niin selvitämme tai ohjaamme eteenpäin esimerkiksi tuutori-opettajan tai opon juttusille.

Tuutori auttaa myös online

Savoniassa on kaikkiaan 8 000 opiskelijaa. Valtaosa tradenomiopiskelijoista on päiväopiskelijoita, monimuoto-opiskelijoita tuutoroidaan verkon välityksellä.

Tuutorit vastaavat kysymyksiin myös whatsappryhmissä.

– Ryhmässä saa kysyä mihin aikaan tahansa. Kunhan kenellekään ei soitella neljän aikaan aamuyöllä. Millainen sitten on hyvä tuutori? Halonen sanoo, että avoimuus ja sosiaalisuus ovat tärkeitä, koska tehtävässä tapaa paljon uusia ihmisiä. Hän kannustaa myös heittäytymään tilanteisiin. Ryhmäytymisleikeissä oma mukaan lähteminen kannustaa siihen myös fukseja.

Kerran ryhmäytymistilanteessa tuutorit pohtivat, miten toimia, kun yksi fukseista jäi erilleen porukasta. Yksi tuutoreista meni fuksin juttusille ja fuksi kertoi, että isossa porukassa hänen on hankala jutella muiden kanssa.

– Ilmeisesti teimme jotain oikein, koska nyt hän kulkee täällä kaveriporukan kanssa.

Suunnittelemalla pakka pysyy kasassa

Parasta tuutorin tehtävässä on Halosen mielestä ollut uusiin ihmisiin tutustuminen. Mikä sitten on ollut haastavinta?

– Se, että pakka pysyy kasassa ja ehtii hoitaa kaiken. Halosen arkeen kuuluvat omat koulutyöt, tuutorin tehtävät ja osa-aikainen työ.

– Etukäteen suunnittelu auttaa. Kalenterissani lukee, mitä tapahtuu milloinkin. Sillä pääsee pitkälle.

Ajanhallinta- ja esiintymistaitojen vahvistumisen lisäksi Halonen kertoo saaneensa tuutorina kokemusta ryhmän johtamisesta. Tulevaisuudessa Halosta kiinnostavat viestintään ja markkinointiin liittyvät kansainväliset tehtävät.

– Henkilöstöhallinto ja esihenkilönä työskentely ovat alkaneet kiinnostaa. Tuutorointi on vahvistanut omia urasuunnitelmiani. T

• Palkkaneuvonta auttaa asettamaan palkkatoiveen kohdilleen. Vastavalmistuneen tradenomin edut

Onnittelut valmistumisesta, iso urakka on takana! Muistathan valmistuessasi päivittää jäsentasosi täysjäseneksi.

• Cashback-edulla saat opiskeluaikana maksamasi jäsenmaksut takaisin täysjäseneksi siirtyessäsi

• Ura- ja työnhakupalveluidemme neuvoilla urasi lähtee nousukiitoon.

LISÄTIETOJA VERKOSSA

Opiskele liiketalouden

Master’s-tutkinto englanniksi!

Metropolia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu pääkaupunkiseudulla. Liiketalouden Master’stutkintomme tarjoavat valmiuden asiantuntijaja johtotehtäviin sekä loistavat mahdollisuudet verkostoitumiseen.

Opiskelu sujuu myös joustavasti työn ohessa! Master of Business Administration -tutkintoon valmistut noin puolessatoista vuodessa.

Liiketalouden Master’s-tutkinnot tammikuun yhteishaussa 8.1.–22.1.2025

» Business Informatics, 90 op

» Health Business Management, 90 op

» Procurement, 90 op

Lue lisää: metropolia.fi/liiketalous »