Tradenomi 3/2024 by Tradenomit

TRADENOMIEN JÄSENLEHTI 3/2024

”YMMÄRSIN SAMAN TIEN, ETTÄ NIMENI

VOI VAIKEUTTAA TYÖLLISTYMISTÄNI.”

TRADENOMI AMIN HASSAN S. 18

Askel kerrallaan unelmatyöhön

Teema

Epävarmuus avaa osalle ihmisiä mahdollisuuksien maailman 16

Ota haltuun

Unohda jargon! Kieli jakaa työyhteisön tekijöihin ja tyhjänpuhujiin 24

Kampuksella Mehmet Hetemaj ottaa tradenomiopinnot enemmän kuin tosissaan 32

Rohkaisemme innovoinnin ja jatkuvan oppimisen tielle

Jatkuva oppiminen on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista alati muuttuvassa maailmassa. Kun esimerkiksi tekoäly ja ilmastokriisi mullistavat tapaa tehdä työtä ja liiketoimintaa, organisaatioissa tarvitaan entistä enemmän resilienssiä, systeemistä ajattelua ja tunneälyä –teknologisen ja analyyttisen osaamisen rinnalla.

Me Aalto EE:ssä emme vaikuta ainoastaan yksilöihin ja organisaatioihin –haluamme vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Haluamme varmistaa, että Suomessa on huippuasiantuntijoita ja menestyksekästä liiketoimintaa myös tulevaisuudessa. Siksi koulutamme tulevaisuuden muutoksen tekijöitä: nykyisiä ja tulevia johtajia ja asiantuntijoita, jotka jättävät jälkensä liike-elämään ja yhteiskuntaamme.

Uskotaan parempaan tulevaisuuteen ja tehdään töitä sen eteen!

Tom Lindholm Managing Director, Aalto EE Head of Lifewide Learning, Aalto University

Aalto Leaders’ Insight puhuu siitä, mikä on ajankohtaista juuri nyt johtamisessa, työelämässä ja osaamisen kehittämisessä. Julkaisemme niin artikkeleita, audiosisältöjä kuin webinaareja. Tervetuloa Aalto EE:n elämänlaajuisen oppimisen polulle!

TYÖEHTOSOPIMUKSILLA ON VÄLIÄ K

uluvana syksynä käynnistyvät neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista. Aihe on esillä ajoittain myös mediassa, mutta monelle ne ovat uutisia muiden joukossa. Miksi neuvotteluista sitten pitäisi olla kiinnostunut?

Siksi, että sopimusratkaisut vaikuttavat merkittävästi meidän jokaisen arkeen. Niissä sovitaan palkankorotusten lisäksi lukuisista kysymyksistä, jotka kehittävät työelämäämme ja hyvinvointiamme. Valitettavan monet kuvittelevat työsuhteen ehtojen perustuvan puhtaasti lakiin. Mikäli näin olisi, moni asia näyttäisi työpaikoilla kovin erilaiselta.

Riittäisikö sinulla itselläsi osaaminen ja sisukkuus neuvotella säännöllisin määräajoin palkankorotuksistasi, lomarahoista, perhevapaiden tai sairausajan palkallisuudesta? Tai siitä, että oma viikkotyöaikasi on lyhempi kuin mitä laissa sanotaan? Ilman työehtosopimuksia kukin meistä joutuisi ratkomaan näitä kysymyksiä itse tai kollegojen kanssa.

Kaikille maksettavan yleiskorotuksen roolia ei voi liikaa korostaa myöskään asiantuntijoiden ansiokehityksen tekijänä. Harva saa henkilökohtaisia meriittikorotuksia, sillä niitä maksetaan yhä pienemmälle joukolle. Uran alkuvaiheessa ansioita nostaa vaativampiin työtehtäviin eteneminen ja työpaikan vaihto. Mutta jo noin 40-vuotiailla yleiskorotus on usealle ainoa syy siihen, että ansiot kehittyvät.

”KAIKILLE MAKSETTAVAN YLEISKOROTUKSEN ROOLIA ANSIOIDEN

KEHITTÄJÄNÄ

EI VOI LIIKAA KOROSTAA.”

Laajemmilla harteilla on helpompi neuvotella taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisestä työelämässä. Ja sitä työtä ammattiliitot, myös me Tradenomit, teemme jäsentemme puolesta. Jotta sinä voisit keskittyä siihen, että ammattitaitosi on täydessä käytössä työtehtävissäsi.

Työehtosopimukset takaavat meille paremman työelämän, jossa on tilaa myös muulle elämälle.

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti 3/24 10

Jatkuvana olotilana epävarmuus pienentää kognitiivisia kykyjämme ja tekee hyvien päätösten teon vaikeammaksi. Toisaalta epävarmuus voi saada meidät kurottautumaan kohti uusia mahdollisuuksia.

Opiskeijavaihdossa Berliinissä Amin Hassanin silmiin osui uutinen, jonka mukaan hänellä olisi nimensä takia huonot mahdollisuudet päästä työhaastatteluun. ”Päätin tuolloin, että haluan työskennellä juuri rekrytoinnin parissa.

Epämääräistä kieltä käytetään usein osoittamaan, että hallitsee vaikeita asioita – ja asiantuntijoiden työmarkkinoilla tämä on arvokasta. Työelämän muutokset lisäävät jargonia, mutta silti ei kannata ryhtyä tyhjänpuhujaksi.

Tradenomit www.tradenomi.fi

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi

Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi

Toimitus: Otavamedia Oy

Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi

Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2024. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 22. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Mehmet Hetemaj sanoo, että vaikeinta opiskelijana on ollut ajankäytön suunnittelu, myös opintopisteisiin vaadittava työmäärä on yllättänyt. Yksi syy tähän on hänen luonteensa: perfektionisti tavoittelee kursseista aina huippuarvosanaa.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

YKSI MEISTÄ

Urheilu raamittaa Nuppu Hepo-ojan arjen.

Olet työsuojeluvaltuutettu. Mitä tehtävä antaa sinulle?

Pääsen kohtaamaan todella mielenkiintoisia ihmisiä ja tutustumaan kiinnostaviin paikkoihin. Me pidämme huolta kriittisestä infrasta, joten tehtävänäni on vierailla muun muassa turvallisuuskierroksilla. HSY:ssä edustamme 800 eri henkilöä, joten erilaisia toimipisteitä ja tehtäviä ja uutta opeteltavaa riittää hyvin paljon.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Olen ollut töissä yksityisellä, sittemmin ELY-keskuksissa erilaisissa hankkeissa ja nyt viimeiset 10 vuotta HSY:llä. Olen päässyt tekemään yhteiskunnallisesti merkittäviä töitä. Tradenomitutkinto antoi työuralle hyvän pohjan, sillä se antaa mahdollisuuden työskennellä monella eri alalla. Pidin siitä, että opintojen alusta saakka pääsi tekemään erilaisia yritysyhteistöitä: se oli hyvä väylä saada kontakteja ja rakentaa omaa uraansa. Pari vuotta sitten täydensin osaamistani YAMK-tutkinnolla urheilubisneksestä.

Perheesi ja asuinpaikkasi?

Asun Vantaalla. Meillä on ihana perhe, johon kuuluu puoliso, kaksi lukiolaista poikaa ja 8-vuotias koira. Kodin läheltä löytyvät mahtavat lähiliikuntakohteet ja luontoa.

Tärkein taito, jonka olet oppinut harrastustesi parissa?

Urheilu on opettanut, että itseensä täytyy luottaa ja uskoa. Silloin, kun suoritusta varten harjoittelee satoja tunteja, ei pidä kuunnella muita vaan uskoa täysillä omaan visioon.

Harrastat triathlonin ultramatkoja. Mitä harrastuksesi merkitsee sinulle?

Ensinnäkin se kasvattaa kestävyyskuntoa. Triathlonin ultramatkat antavat paljon mahdollisuuksia kehittää henkistä ja fyysistä kestävyyttä ja vahvuutta. Samalla tulee tehtyä itsereflektointia. Liikunta merkitsee myös vapaudentunnetta ja antaa hyvää raamitusta arkeen. Päädyin tähän lajiin sattumalta, mutta urheilu on ollut aina osa elämää. Alun perin en todellakaan tehnyt ultramatkoja. Tänä vuonna pääsin edustamaan Suomea MM-kisoissa ja sain tehtyä ensimmäisen viisinkertaisen triathlonin täyden matkan. Se oli tosi hieno hetki.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsenpalveluja Nuppu on käyttänyt. tradenomi.fi

Korkeakoulutettujen työttömyys ylitti korona-ajan huippulukemat

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun lopussa 305 992 työtöntä työnhakijaa. Edellisen kerran kolmensadantuhannen työttömän raja ylittyi vuonna 2021.

Heinäkuun lopussa työttömiä oli 285 100, mikä on vajaat 24 760 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi runsaan 6 200 henkilön verran ja se on noussut suhteellisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla, luonnontieteilijöillä sekä taide- ja kulttuurialoilla.

Kokoaikaisesti lomautettuna oli heinäkuun lopussa 20 890 henkilöä, mikä on vajaat 2 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrät ovat vuoden takaista suurempia, mutta lisäykset ovat pienempiä kuin vain muutama kuukausi sitten. Lomautukset kasvoivat heinäkuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä, diplomi-insinööreillä, arkkitehdeillä ja tradenomeilla.

Vastavalmistuneiden työttömyys

näyttää kääntyneen niukkaan laskuun toukokuussa. Korkeakoulutetuilla tämä käänne on havaittavissa selvemmin kuin muilla. Ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden työttömien määrä väheni noin sadalla kolmen

kuukauden aikana. Alemman korkeaasteen suorittaneiden vastavalmistuneiden työttömyys kääntynee laskuun lähikuukausina.

akavaworks.fi

NOIN JOKA NELJÄS vuosina 2012–2023 raskaana ollut nainen kertoi kokeneensa raskaussyrjintää vähintään yhden raskautensa aikana.

Lähde: Raskaussyrjintä Suomessa – Vuoden 2024 väestötutkimuksen tuloksia stm.fi

RASKAUSSYRJINTÄÄ kokeneista alemman korkea-asteen suorittaneista vaihtoi alaa, kouluttautui uudelleen tai irtisanoutui.

RASKAUSSYRJINTÄÄ kokeneista alemman korkea-asteen suorittaneista koki syrjinnän vaikuttaneen terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

OECD-maissa on suuria sukupuolieroja koulutuspoluissa

TYTTÖJEN JA NAISTEN koulutuspolut eroavat merkittävästi poikien ja miesten koulutuspoluista lähes kaikissa OECDmaissa. Suomessa eroavaisuudet ovat pääosin OECD-keskiarvoja suurempia. Koulutuspolut eroavat toisella asteella tehtävien valintojen suhteen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen sekä alavalintojen osalta.

Naiset aloittavat miehiä useammin korkea-asteen koulutuksessa lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECDmaissa vuonna 2022 uusista opiskelijoista naisia oli 56 prosenttia. Suomessa naisten osuus uusista opiskelijoista oli 57 prosenttia.

Koulutusalavalinnat jakautuvat voimakkaasti sukupuolen mukaan. Luonnontieteiden ja insinöörityön aloilla enemmistö opiskelijoista on poikia sekä miehiä ja kasvatusaloilla sekä terveysja hyvinvointialoilla enemmistö opiskelijoista on tyttöjä ja naisia. Suomessa ko. aloilla sukupuolten väliset erot ovat

korkea-asteen koulutuksessa OECDkeskiarvoja suurempia.

Koulutus tuottaa merkittävää työmarkkinahyötyä. Perusasteen varassa olevista aikuisten työllisyys oli OECDmaissa keskimäärin 60 prosenttia, kun taas korkea-asteen koulutuksen suorittaneista työllisiä oli 87 prosenttia. Suomessa korkea-asteelta valmistuneiden työllisyysaste oli 89 prosenttia, perusasteen koulutetuilla 57. okm.fi

Ehdota vuoden tradenomia ja opiskelijaa

VALITSEMME jälleen vuoden tradenomin ja tradenomiopiskelijan. Ehdokkaat voivat olla tradenomeja tai tradenomiopiskelijoita, jotka ovat edistäneet maailman parasta työ- tai opiskelijaelämää.

Valittavat henkilöt ovat:

• Onnistuneet työssään tai opinnoissaan

• Erottuneet edukseen muista

• Parantaneet työ- tai opiskelijayhteisöään

• Rakentaneet kestävää ja reilua työ- ja opiskelijaelämää

• Edistäneet tradenomitutkinnon arvostusta

• Tehneet yhteiskunnallisesti merkittävää työtä paremman työ- tai opiskelijaelämän edistämiseksi

Valinta tehdään esitysten perusteella, ehdok kaiden ei tarvitse olla Tradenomien jäseniä. Vuoden tradenomiopiskelija julkaistaan mar raskuussa ja vuoden tradenomi joulukuussa.

Lähetä meille ehdotuksesi 31.10. mennessä. Lisätietoja sivuiltamme: tradenomi.fi tradenomiopiskelijat.fi

Työttömyysturvan ehdot kiristyvät ja taso laskee

HALLITUSOHJELMAN myötä työttömyysturva muuttuu merkittävästi kuluvana vuonna. Uudistuksia on tehty jo alkuvuonna ja syyskuussa voimaan astui uusia muutoksia.

1. ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO PORRASTETAAN

Työttömyysturva laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä 8 työttömyysviikon jälkeen ja 75 prosentin tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen. Aiemmin työttömyysturva on ollut samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

2. ANSIOSIDONNAISEN TYÖSKENTELYEDELLYTYS

EUROISTETAAN

Työttömyysturvan työskentelyedellytys muutetaan tuloperusteiseksi. Aiemmin ansiopäivärahan saaminen edellytti 18 tunnin työskentelyä viikossa puolen vuoden ajan. Jatkossa edellytetään, että henkilö ansaitsee kuukaudessa tietyn minimipalkan.

3. ANSIOSIDONNAISTA

SAADAKSEEN ON TYÖSKENNELTÄVÄ VUOSI

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseksi on jatkossa työskenneltävä 12 kuukautta, kun aiemmin riitti kuusi kuukautta.

Lisäksi ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan, eikä palkkatukityö enää jatkossa kerrytä työssäoloehtoa.

Lisätietoa lakimuutoksista löydät sivuiltamme ja KOKO-kassan sivuilta. Työttömyysturvaneuvontamme on myös apunasi!

tradenomi.fi/tyottomyysturva kokokassa.fi

KUVA: ISTOCK

Auri Vainio on vuoden tradenomi 2023.

Sanottua

”Jäsentutkimukseemme voi nyt tutustua uudessa visuaalisessa muodossa sivuillamme.

Tutkimuksesta löydät helposti tietoa esimerkiksi tradenomien palkoista eri toimialoilla ja tehtävissä sekä voit verrata niiden kehitystä aiempiin vuosiin.”

Kysy meiltä

Joonas Miettinen työmarkkinatutkija

KERROMME SYKSYLLÄ käynnistyvästä neuvottelukierroksesta monissa kanavissamme. Sivujemme neuvotteluinfosta löydät tietoa tavoitteistamme, perustietoa työ- ja virkaehtosopimuksista sekä ajantasaista tietoa neuvottelutilanteesta. Kierroksen edetessä lähetämme jäsenillemme myös alakohtaisia uutiskirjeitä. Huolehdithan, että työpaikka- ja yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme. Seuraa myös somekanaviamme!

MUISTOKIRJOITUS

NIKO POSIO 1997–2024

Inspiroiva ja periksiantamaton aktiivi, joka näki tulevassa aina toivoa Miten voin seurata tes-neuvottelukierroksen etenemistä?

TRADENOMIEN VALTUUSTON varapuheenjohtaja Niko Posio menehtyi toukokuussa 2024.

Niko toimi Tradenomien valtuuston varapuheenjohtajana elokuusta 2023 saakka. Tätä ennen hän oli toiminut Oulussa useiden vuosien ajan opiskelija-aktiivina ja aluetoimijana.

Toimimme Nikon kanssa valtuustossa toisiamme täydentävänä työparina. Emme tunteneet erityisen hyvin ennen puheenjohtajistokauden aloitusta, mutta jaoimme valtavan palon kehittää valtuustotyöskentelyä eteenpäin. Pian meistä muodostui erinomainen kahden hengen tiimi ja ystävät toisillemme.

Tradenomien yhteisö oli Nikolle todella tärkeä. Hän suhtautui intohimolla yhteiskunnallisiin aiheisiin sekä nuorten ja työelämän asioihin. Hän oli periksiantamaton luonnonvoima, joka jaksoi nähdä asioissa positiiviset puolet ja uskoi asioiden aina järjestyvän lopulta. Jäämme kaipaamaan Nikon elämänasennetta, lämpöä sekä leppoisaa Oulun murretta.

Iida Mikkola Kirjoittaja on Niko Posion ystävä ja Tradenomien valtuuston puheenjohtaja

Opiskelijoiden

äänitorvi

TEKSTI: SANNA LESKINEN

Tradenomiopiskelijoiden liittohallitus saa pian kautensa päätökseen. Kysyimme hallituksen jäseniltä missä he ovat mielestään onnistuneet, ja mikä on ollut parasta kuluneen vuoden aikana.

JESSE KOIVUKOSKI

”Toimin Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtajana. Olemme tehneet kampanjoita, kiertäneet kenttää sekä kehittäneet sidosryhmätyötämme. Koulutustoiminnassa olemme pyrkineet vastaamaan paremmin paikallisyhdistyksiemme toiveisiin koulutusten aiheista.”

PATRIK KAJAN

”Toimin Tradenomiopiskelijoiden jäsenvastaavana. Olen oppinut hallitustyöskentelyssä jäsenhankinnan tärkeyden ja kouluttanut aiheesta. Tutustuminen uusiin ihmisiin sekä vuoden aikana karttuneet kokemukset ovat olleet hienoja.”

MARTTI TYRVÄINEN

”Olen hallituksen toinen edunvalvontavastaava. Kentän kiertäminen ja edunvalvonnan toiminnan kehittäminen on ollut tänä vuonna parasta.”

NINA SINISALO

”Olen Tradenomi opiskelijoiden varapuheenjohtaja. Olemme kehittäneet liittohallituksen toimintamalleja, jotka koskevat kentän kiertämistä ja aluevastuurooleja. Olemme myös panostaneet jäsenetuviestintään sekä helpottaneet paikallisyhdistysten välistä kommunikaatiota yhteisellä keskustelualustalla.”

TEEMU MALINEN

HALLITUSTYÖSSÄ

VEERA KARPPINEN

”Olen hallituksen toinen edunvalvontavastaava. Olen oppinut hallitustyöskentelyn myötä paljon itsestäni ja vaikuttamisesta valtakunnallisella tasolla. Olen luonut verkostoja, ja saanut niiden kautta uusia ystäviä.”

”Vastaan liiton vaikuttamisviestinnästä. Olen luonut verkostoja hallitustyöskentelyssä sekä oppinut uutta vaikuttamistyöstä ja aikatauluttamisesta. Tutustuminen uusiin ihmisiin ja yhteiset keskustelut ovat olleet silmiä avaava kokemus.”

KIA KALLIO

”Vastaan viestinnästä. Parasta ovat olleet lukuisat kohtaamiset ja uusien asioiden oppiminen. Erityisesti paikallisyhdistysten jäsenten tapaaminen ja heidän tukenaan toimiminen on ollut antoisaa!”

JUTTA MIKOLA

”Vastaan jäsenhankinnasta sekä pidosta. Olen saanut hallitustyöskentelystä itsevarmuutta omaan tekemiseen. Lisäksi olen saanut hienoja kokemuksia ja uusia ystäviä!”

SIMON SUSILUOTO

”Vastaan Tradenologiasta eli Suomen suurimmasta tradenomiopiskelijoiden kokoontumisesta ja muista tapahtumista. Parasta on ollut kentällä kiertäminen sekä sitä kautta luodut uudet tuttavuudet.”

EPÄVARMUUS TYÖELÄMÄSSÄ: MÖRÖSTÄ

MAHDOLLISUUDEKSI

Ailahteleva maailmantilanne lisää epävarmuutta, eikä työelämässäkään säästytä tuulisilta ajoilta. Epävarmuus voi kuitenkin olla samanaikaisesti sekä mörkö että voimavara.

PI MÄKILÄ // KUVITUS: SAMULI SIIRALA

Koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi, laskeva taloussuhdanne, huonot uutiset maailmalta. Käsi pystyyn, jos viime vuosina jokin edellä mainituista on hieman ahdistanut?

Globaalia epävarmuuden tunnetta mittaava World Uncertainty Index saavutti kaikkien aikojen huippulukemansa alkuvuoden 2020 aikana, eikä maailma ole nyt, neljä vuotta myöhemmin, sen stabiilimpi. Epävarmuudesta onkin tullut myös työelämässä mörkö, jota vältellään niin yritysten strategioissa kuin johtoryhmien pöytien äärellä.

Vaikka epävarmuus on arjessamme läsnä ehkä enemmän kuin koskaan, sen voi kääntää myös mahdollisuudeksi. Näin uskoo liikkeenjohtaja ja strategiammattilainen Petteri Lillberg. Lillbergin mukaan epävarmuus on ennen kaikkea mahdollisuus, joka voi toimia henkilökohtaisen uudistumisen moottorina.

Lillberg kiinnostui koronapandemian jälkimainingeissa epävarmuuden mahdollisuuksista niin, että hän kirjoitti aiheesta Epävarmuus – mikä mahdollisuus! -nimeä kantavan kirjan.

– Ennen kuin aletaan puhua epävarmuudesta mahdollisuutena, on hyvä

TEKSTI:

”JOS

TAVOITELLAAN VAIN VARMOJA ASIOITA, LOPPUTULEMANA VOI OLLA VALTAVA AUKKO SUHTEESSA SIIHEN MITÄ OIKEASTI PYSTYTTÄISIIN SAAVUTTAMAAN.”

ASIANTUNTIJA

muistuttaa epävarmuuden pimeästä puolesta. Jatkuvana olotilana se tutkimusten mukaan pienentää kognitiivisia kykyjämme ja tekee hyvien päätösten teon vaikeammaksi. Toisaalta epävarmuus voi saada meidät myös toimimaan ja kurottautumaan kohti uusia mahdollisuuksia. Jos tiedetään aina, mitä seuraavalla viikolla tapahtuu ja tavoitellaan vain varmoja asioita, lopputulemana voi olla valtava aukko suhteessa siihen, mitä oikeasti pystyttäisiin saavuttamaan, Lillberg sanoo.

Lillbergin mielestä sama pätee sekä yrityksiin että yksilöihin.

– Jos sekä prosessi että lopputulema ovat aina tiedossa, meiltä voi jäädä valtava määrä potentiaalia käyttämättä. Esimerkiksi koronavuonna, kun selkeät prosessit yhtäkkiä puuttuivat, moni koki yllättävää vapautumisen tunnetta. Tällaisessa tilanteessa voi syntyä hienoja oivalluksia sekä yritys- että yksilötasolla, hän sanoo.

yrittää vähentää epävarmuutta merkittävästi. Mutta jos epävarmuus pysyy tämän kynnyksen alapuolella, tilanne voi olla hedelmällinen. Epävarmuus ei tällöin tarkoita, että näkymä edessäpäin olisi sumea, vaan sitä, että edessä voi siintää lukuisia eri vaihtoehtoja, Lillberg sanoo.

Hän muistuttaa, että epävarmoina aikoina moni alkaa toimia aiempaa määrätietoisemmin.

– Meillä on kaksi ihmistyyppiä: osalle epävarmuus avaa eräänlaisen mahdollisuuksien maailman. Tämä porukka alkaa tehdä asioita nopeammin ja enemmän. Osa meistä taas lamaantuu. Sekin on aivan luonnollinen reaktio.

Liikkeenjohtaja, strategiammattilainen

Petteri Lillberg

Epävarmuuden sietokyky on yksilöllistä Epävarmuutta on monenlaista, ja jokainen sietää epävarmuutta omalla tavallaan. Toisilla kynnys kestää sitä on yksinkertaisesti pienempi kuin toisilla.

– Jos epävarma tilanne heilahtaa tämän kynnyksen yli, meillä on taipumus joko stressaantua tai

Lillbergin mielestä viimeaikaiset kriisit ovat siirtäneet monen ensimmäiseksi mainittuun ryhmään, jossa muutoksiin suhtaudutaan samalla rationaalisesti.

– Moni alkoi esimerkiksi koronakriisin iskiessä tehdä päätöspäiväkirjaa. He kirjasivat ehkä exceliin tai muistikirjaan, mitä päätöksiä milloinkin tuli tehtyä.

Päiväkirjasta apua?

Juuri omien päätösten kirjaaminen ylös voi olla Lillbergin mukaan apuna epävarmoina aikoina.

– Tällöin päätökset on helppo nähdä, ja päiväkirjamaisista merkinnöistä voi myöhemmin tarkistaa,

milloin mitäkin on tehty. Epävarmuus antaa tavallaan luvan kyseenalaistaa ne päätökset, joita on aiemmin tehty. Työntekijälle se voi olla vapauttavaa, etenkin silloin, jos työelämä tuntuu kulkevan kuin juna eteenpäin. Epävarmuus tavallaan pakottaa kysymään, ollaanko oikeassa vaunussa, Lillberg sanoo.

Varmoissa ajoissa on myös vaaranpaikkansa.

– Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa asioita tehdään tietyllä tapaa siksi, että niin on aina tehty.

Tukiverkoston ja tulevaisuustaitojen rooli korostuvat

Miten epävarmuuden voi muuttaa mahdollisuuksiksi, jos kriisitilanteessa tekee mieli vaihtaa siilipuolustusasentoon? Lillberg jakaa muutaman käytännön vinkin:

– Tärkeintä on muistaa, että jokainen on itse itsensä paras matkakumppani. Itsetuntemusta ja itsereflektiota kannattaa harjoittaa. Arkea ja työtä ei kannata vain suorittaa, vaan välillä on hyvä pysähtyä ja pohtia omia tuntemuksiaan ja tavoitteitaan.

Itsetuntemuksen lisäksi Lillberg korostaa tukiverkoston merkitystä. Sosiaalisilla suhteilla on väliä.

– Oma tukiverkosto kannattaa koostaa mahdollisimman monenlaisista ihmisistä. Sekä töissä että töiden ulkopuolella on hyvä aktiivisesti rakentaa sellaista verkostoa, jossa kaikki eivät ole täysin samanmielisiä vaan pakottavat pohtimaan asioita kenties uusista näkökulmista, Lillberg jatkaa.

EPÄVARMUUDESTA

MAHDOLLISUUS

Työpaikalla epävarmuuden muuttaminen mahdollisuudeksi lähtee esihenkilöistä ja johdosta. Epävarmuutta kaihtava organisaatio voi olla yrityksen omalle kasvulle haitallinen. Siksi esihenkilönkin kannattaa opetella sanomaan ääneen, että on aivan ok sanoa, ettei johonkin asiaan ole vastausta. Esihenkilön ja johdon ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta.

Kun tulevaisuus on epävarma, työpaikalla on hyvä tiedostaa, että tavoitteita kohti pyrkiessä täytyy välillä tehdä korjausliikkeitä.

Johtamisessa on tärkeää pyrkiä eroon käskyttämisestä. Tällöin jokainen voi olla tiettyyn pisteeseen asti itsensä johtaja ja sallia epävarmuuden omassa työssään.

Vinkit antoi Petteri Lillberg.

Kehitä itseäsi oman aikataulusi mukaan

Tradenomien videokirjasto tarjoaa laajan valikoiman sisältöjä muun muassa työnhakuun, yrittäjyyteen, esihenkilötyöhön, oman uran suunnitteluun, työhyvinvointiin ja vaikkapa tekoälyn hyödyntämiseen työnhaussa.

Videosisältöjen avulla saat inspiraatiota työelämän eri osa-alueisiin ja voit kehittää taitojasi ja mielesi hyvinvointia.

Kolmanneksi Lillberg korostaa tulevaisuustaitoja. Niiden merkityksen lisääntymisestä hän kertoo iloitsevansa.

– Aiemmin erilaiset tulevaisuuskoulutukset olivat lähinnä hallitusten ja johtoryhmien käsissä. Koronapandemian jälkeen on ymmärretty, että tulevaisuus-

TUTUSTU VIDEOKIRJASTOON

”OSALLE EPÄVARMUUS

AVAA MAHDOLLISUUKSIEN

MAAILMAN. TÄMÄ PORUKKA

ALKAA TEHDÄ ASIOITA

NOPEAMMIN JA ENEMMÄN.”

taidot ovat yrityselämän kansalaistaitoja, ja että jokaisen oikeus ja velvollisuus on oppia näitä taitoja.

Eroon lokeroinnista

Lisäksi Lillberg muistuttaa, että työelämässä ihmisille täytyy antaa tilaa muuttua.

– Meidän on helppo lokeroida toisiamme ja työtehtäviä, ja lokerointi ehkä näyttää excelissäkin hyvältä. Meidän kannattaisi kuitenkin kohdata toisemme avoimin mielin. Tällöin itsessäänkin voi alkaa nähdä erilaisia asioita.

Epävarmuuden muuttaminen vahvuudeksi ei ole kuitenkaan taikatemppu, jonka voisi toteuttaa yhden koulutuspäivän tai viikonloppuretriitin aikana.

– Kyseessä on pitkä prosessi, johon tarvitaan esihenkilöä ja johtajia, jotka luovat tälle puitteet. Loput jokaisen tulee hoksata itse, kokemuksen kautta. Kummankin, sekä työnantajan että työntekijän, tehtäväksi jää korottaa hieman sitä kynnystä, jonka toisella puolen epävarmuus tuntuu hieman epämukavalta.T

EPÄVARMUUDEN HYVÄKSYMINEN ON TÄRKEÄ TULEVAISUUSTAITO

Työn ja työelämän murros ruokkii epävarmuutta: aiemmin työ oli eräänlainen jatkuvuuden symboli, joka saattoi kannatella elämässä silloin, kun elämän muilla alueilla myrskysi. Sittemmin työ on muuttunut pirstaleisemmaksi. Näin sanoo sosiaalipsykologi Emilia Kujala

– Epävarmuuden kanssa toimiminen on tärkeä tulevaisuustaito, jota tarvitaan työelämässä yhä enemmän. Sen kanssa kannattaa kuitenkin olla armollinen itselleen. Eri ihmiset sietävät epävarmuutta eri pisteeseen saakka, eikä kaikilta voi odottaa samanlaista resilienssiä sen suhteen.

Kujala painottaa, että epävarmuudenkin keskellä jonkinlainen hallinnan kokemus ja ennustettavuus on ihmisille tärkeää. Osa meistä kuitenkin tarvitsee enemmän hallinnan kokemuksia kuin toiset.

– Toiset yksinkertaisesti tarvitsevat enemmän ennustettavuutta ja rutiineja. Sekin on tärkeää hyväksyä. Lisäksi on hyvä huomioida, että epävarmuuden koolla on merkitystä: jos tunne on liian voimakas, sen kääntäminen voimavaraksi voi olla todella vaikeaa. Jollain toisella hetkellä, kun tunne on pienempi ja kevyempi, se voi olla mahdollista, hän selventää.

Kujala huomauttaa, että epävarmuuden sietäminen ja sen kanssa pärjääminen on usein helpompaa, kun saatavilla on turvaverkkoja ja sosiaalista tukea.

– Ajatus siitä, että tukea on olemassa kiperän tilanteen tullen, suojaa psyykettä jopa sellaisissa tilanteissa, joissa tukea ei todellisuudessa olisi paljon.

Epävarmuuden kanssa on helpompaa pärjätä, kun tietää ettei ole sen kanssa yksin.

Lisäksi on tärkeää tunnistaa, miten epävarmassa tilanteessa tulee yleensä toimineeksi. Vaikka epävarman tunteen kanssa pärjäisi hyvin, tilannetta kannattaa harjoitella.

– Esimerkiksi kunnianhimoiselle, itseltään paljon vaativalle ihmiselle epävarmuuden sietäminen voi olla tosi vaikeaa, koska hän on tottunut, että hallinnan kokemus syntyy yrittämisestä ja tekemisestä.

Tällaisella ihmisellä on usein varma ja turvallinen olo, kun kaikki langat ovat omissa käsissä, Kujala kertoo ja muistuttaa:

– Kaikki ei ole kuitenkaan itsestä ja omasta ponnistelusta kiinni ja sen hyväksyminen voi olla vaikeaa, jos on tottunut, että kun vain tarpeeksi kovaa yrittää ja tekee hommansa hyvin, asiat järjestyvät.

Kujalan mukaan joskus tällaisessa tilanteessa on tärkeää myös osata päästää irti.

– Tätäkin taitoa voi harjoitella. Se, että osaa päästää irti, ei tarkoita sitä, että luovuttaisi. Irti päästäminen ja luovuttaminen ovat kaksi eri asiaa.

Kuva: Sampo Korhonen / Otavamedia

NUMEROIN

Valtaosa palaa perhevapaalta samaan tai vaativampaan työhön

Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus, jota Tradenomit ajoi yli 10 vuoden ajan, jakaa raskausvapaan jälkeiset perhevapaat tasan vanhempien kesken. Molemmat vanhemmat saavat nyt palkkaa perhevapaalta, mikä näkyy yhä useammassa työehtosopimuksessa.

Työpaikallani on käytössä palkallinen perhevapaa

Kyllä

31%

Koen, että perhevapaan pitäminen vaikuttaisi haitallisesti urakehitykseeni nykyisen työnantajani palveluksessa

Mutta miten Tradenomien jäsenet näkevät perhevapaiden toteutuvan käytännössä? 5%

49 % 4 %

Ei lainkaan tai juurikaan pidä paikkaansa

8 %

En osaa sanoa

Kun palasin työhön viimeisimmän perhevapaan jälkeen

61 %

Jatkoin samassa tehtävässä

Jatkoin vastaavassa tehtävässä samalla tai eri työnantajalla 11 %

64% 5 %

Työsuhteeni päättyi ennen perhevapaata

Siirryin vaativampiin tehtäviin samalla tai eri työnantajalla 10 %

Siirryin vähemmän vaativiin tehtäviin samalla tai eri työnantajalla

Pitää täysin paikkansa

39 %

PItää jokseenkin paikkansa En osaa sanoa

Työpaikallani ei-synnyttävän vanhemman (kuten isän) on helppo jäädä perhevapaalle

Pitää täysin tai jokseenkin paikkansa

54% 1% 45%

En osaa sanoa

Ei pidä paikkaansa

Työnantajani suhtautuu myönteisesti synnyttävien vanhempien käyttämiin perhevapaisiin

53 % 38 % 9 % 1 %

Pitää täysin paikkansa

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2023

En osaa sanoa

Pitää jokseenkin paikkansa

Ei juurikaan pidä paikkaansa

TRADENOMEJA TARVITAAN MUTTA

onylitarjonta torjuttava

Tradenomitutkinto on toistaiseksi tarjonnut hyvät työllistymismahdollisuudet, mutta liitto haluaa, että aloituspaikkojen määrää ei paisuteta.

TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVAT: SABRINA BQAIN

Tradenomit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomen työmarkkinoilla, ja työnantajat ovat oppineet tuntemaan heidän osaamisensa. Liian suuret koulutusmäärät voivat kuitenkin aiheuttaa valmistuneille tradenomeille työttömyyttä tai päätymistä koulutusta vastaamattomiin töihin.

Mikä on arvokasta tradenomikoulutuksessa?

Tuomas Meriniemi: Se on kokonaisvaltainen tutkinto ja vastannut hyvin tarpeeseen, jota varten se aikanaan luotiin. Jaakko Hyvönen: Käytännönläheisyys on arvokasta. Tutkinto on ollut olemassa kohta 30 vuotta, ja sen suorittaneita on nykyään yhteiskunnassa hyvin laajasti eri aloilla ja erilaisissa tehtävissä.

Mihin suuntaan tutkinnon sisältöä pitäisi kehittää?

Tuomas: Tutkinto tuottaa moniosaajia. Mutta valmistuneet eivät aina osaa sanoittaa, mikä se oma ydinosaaminen on.

Jaakko: Työelämäasiat saisivat olla enemmän ajan hermolla, jotta tutkinto tukee työllistymistä. Kontaktiopetusta ei pidä viedä minimiin leikkausten takia. Kuten Tuomas sanoi, oman osaamisen sanoittaminen on tärkeää, ja kohtaamisten avulla opiskelija hahmottaa, mihin hänen osaamisensa soveltuu.

Onko tutkintoa tarjoavia ammattikorkeakouluja turhan paljon?

Jaakko: AMK:t syntyivät vanhan opistoverkon pohjalle, mistä seurasi kärjistetysti sanottuna, että tradenomeja koulutetaan

Suomen joka niemessä ja notkossa. Olisi järkevää viedä aloituspaikkoja sinne, missä työvoiman tarve on. Koulutuspolitiikan ei kuuluisi olla aluepolitiikkaa.

Tuomas: Ei ole välttämätöntä, että jokainen AMK tarjoaa kaikki suuntautumisvaihtoehdot. Voisi olla enemmän profiloitumista esimerkiksi myyntiin, markkinointiin tai HR-puoleen.

Moni AMK haluaisi laajentaa koulutusvastuitaan, mikä tarkoittaisi aloituspaikkojen lisäämistä. Mitä mieltä olette tästä?

Jaakko: Liiton kanta on, että aloituspaikkojen määrää ei tulisi kasvattaa. Ei pidä ylittää työmarkkinoiden todellista tarvetta. Reilun 10 vuoden aikana tutkintojen perusrahoitus on pudonnut lähes puoleen samalla, kun aloitusmäärät ovat kasvaneet.

Tuomas: Kuitenkin OECD-tavoitteen saavuttamiseksi koulutusmääriä kasvatetaan. Opetusministeriö ja AMK:t sopivat määristä keskenään. Uhkakuva on, että suhteellisen edullista tradenomikoulutusta käytetään keinona, jolla toteutetaan tavoitetta korkeakoulututkintojen lisäämisestä. T

Jaakko Hyvönen

Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

KOULUTUSPOLITIIKAN EI KUULUISI OLLA ALUEPOLITIIKKAA.

UHKAKUVA ON, ETTÄ TRADENOMIKOULUTUSTA KÄYTETÄÄN KEINONA, JOLLA TOTEUTETAAN TAVOITETTA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN LISÄÄMISESTÄ.

TAVOITE: VÄHINTÄÄN PUOLET KORKEAKOULUTETTUJA

OECD-selvitysten mukaan Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista, kun mittarina on korkeakoulutettujen osuus.Hallitus on asettanut tavoitteen, jota kaikki puolueet tukevat: 25–34-vuotiaista vähintään 50 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.

Tuomas

Meriniemi

Tradenomien erityisasiantuntija

Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia

POPPARINMYYJÄSTÄ HR-TEHTÄVIIN

Suuttumus epäoikeudenmukaisia rekrytointiprosesseja kohtaan ajoi Amin Hassanin uralle rekrytoinnin pariin ja lopulta HR-asiantuntijaksi.

TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: MIIKA KAINU

Sen hetken Amin Hassan muistaa selkeästi. Tradenomiksi opiskeleva Hassan oli opintoihin liittyvässä vaihdossa Berliinissä, kun hän sattui lukemaan Ylen uutisia.

Näytöllä vilkkuva uutinen tuntui musertavalta. Sen mukaan somalialaisen nimen omaavan työnhakijan mahdollisuudet päästä työhaastatteluun olivat viisi kertaa huonommat kuin suomalaisen nimen omaavalla hakijalla.

– Uutinen ärsytti aivan suunnattomasti.

Samalla minulle realisoitui, että saattaisin itsekin olla yksi näistä ihmisistä, joiden on vaikea työllistyä nimen takia, Hassan kertoo nyt, vuosia myöhemmin.

Kiukun ja ärtymyksen lisäksi Hassan tunsi sisuuntuvansa.

– Olen aika ratkaisukeskeinen, enkä jaksa istua aloillani ja voivotella. Päätin tuolloin, että haluan olla mukana ratkaisemassa ongelmaa ja työskennellä tulevaisuudessa nimenomaan rekrytoinnin parissa, Hassan kertoo.

Jalka oven väliin

Kaupallisen alan valinta oli tuntunut luontevalta jo pitkään tätä ennen. Hassanin ura tosin alkoi jo ennen tradenomitutkintoa

Finnkinolla, ensin popcornin paistajana. – Myin lippuja ja paistoin poppareita. Työ oli tosi hauskaa. Pian kävi ilmi, että Finnkinolla on esimiestrainee-niminen ohjelma, jossa koulutettiin tulevia esihenkilöitä. Ehdin aloittaa tradenomiopinnot ja tein töitä siinä ohessa, ja äkkiä olin mukana myös traineeohjelmassa.

Käytännössä Hassan opiskeli päivisin ammattikorkeakoulussa ja jatkoi samojen asioiden parissa iltaisin töissä.

– Se oli tosi opettavaista. Vaihtovuoden jälkeen halusin suuntautua enemmän rekrytoinnin pariin, joten hain Postille rekrytointiharjoitteluun. Siinä vaiheessa olin jo ihan täysillä kiinni alan töissä.

Rekrytoinnin lisäksi myös it-ala kiinnosti. Ja koska Hassan tiesi mitä halusi, hän teki opinnäytetyön it-alalle.

– Alle vuosi valmistumisen jälkeen olin it-konsulttiyritys Goforella töissä rekrytoinnin parissa. Eli ihan unelmahommissa.

Työtehtävät Goforella ovat sittemmin suuntautuneet osaamisen kehittämisen, sisäisten kehityshankkeiden ja tekoälyn kehittämisen puolelle.

– Nyt tuntuu siltä, että opiskelijariennoista on tultu aika pitkälle. Se on ihan mahtavaa, Hassan iloitsee.

Urani

2024–

AI Professional Development Lead, Gofore

Kauppatieteiden yo., Oulun yliopisto 2023–2024

People Development Specialist, Gofore

2021–2023

Recruitment Business Partner, Gofore

2021 Recruitment Coordinator, Medipulssi

2020

Tradenomi Metropolia amk

2020–2021

Retail Banker Danske Bank

2019–2020

Recruiter Posti Group

Hassan päätti ennen tradenomiopintoja, ettei lähtisi mihinkään perinteisiin opiskelijarientoihin mukaan. Toisin kävi. ”Ja onneksi. Päädyin ensin tutoriksi, sitten vaihto-oppilaaksi, ja tämän jälkeen opiskelijajärjestön hallitukseen. Lopulta olinkin kyseisen järjestön puheenjohtaja.”

”PÄÄTIN,

ETTÄ HALUAN OLLA MUKANA RATKAISEMASSA ONGELMIA JA TYÖSKENNELLÄ

NIMENOMAAN REKRYTOINNIN PARISSA.”

Jatkuvaa oppimista

Käytännössä Hassanin työpäivät ovat harvoin toistensa kaltaisia.

– Nykyisessä tehtävässä tykkään siitä, että erilaisia palavereja on paljon aiempaa vähemmän. Työssä oppii koko ajan itse lisää, kun tutkin esimerkiksi erilaisia koulutusmateriaaleja ja pohdin, halutaanko niitä käyttää. Meillä työskentelee kuitenkin noin 1 500 henkilöä tietoturva-asiantuntijoista devaajiin ja projektipäälliköistä johdon konsultteihin. Eri liiketoimintayksiköt ja tehtävät ovat tulleet siksi tutuksi ja heidän tehtäviään tulee mietittyä monelta eri kannalta, Hassan kertoo. Unelmahommissa Hassan kokee olevansa edelleen. Hyvin yhteen hiileen puhaltava työyhteisö on siinä tärkeässä osassa.

– Tukena ovat osaavat kollegat, ja koskaan ei ole sellainen tunne, että jäisi yksin. Työ vaatii Hassanin mukaan sekä kyvykkyyttä oppia uutta että mukautua uusiin tilanteisiin. Eikä ulospäinsuuntautuneisuudesta ole myöskään haittaa.

Hassan on ollut Tradenomien valtuuston jäsen vuodesta 2020 lähtien, hän on myös Helsingin kaupungin Nuorisojaoston jäsen.

– Olen onneksi päässyt siihen tilanteeseen, että olen kaikkien goforelaisten Amin. Kuka vaan voi laittaa minulle matalalla kynnyksellä Slackissa viestiä. Parhaita hetkiä työssä ovat kuitenkin ne, kun kollegat, joita Hassan on ollut rekrytoimassa, kertovat tämän olleen paras rekrytoija, johon he ovat törmänneet.

– Ehkä minulla on ollut joku palo tai lahjakkuus siihen hommaan, hän pohtii.

Työelämävaikuttaja – ja opiskelija

Nykyisessä työssään Hassan kokee myös voivansa olla sataprosenttisesti oma itsensä.

– Se on todella tärkeä juttu, sekä itseni että työpaikan kannalta, hän sanoo.

Hassan on jakanut kokemuksiaan työelämässä LinkedIniin. Tekstit ovat poikineet uusia tuulia: viime vuonna hänet valittiin vuoden työelämävaikuttajaksi.

– Käyn nyt jonkin verran eri tapahtumissa puhumassa monimuotoisuudesta ja siitä, miten inklusiivista työyhteisöä kannattaa rakentaa.

Tekemistä Hassanilla tosin riittää muutenkin. Siitä pitävät huolen elokuussa Oulun yliopistossa alkaneet maisteriopinnot.

– Tradenomitutkinnosta on ollut töissä todella paljon hyötyä. Nykyisissä tehtävissä tarvitsen vähän aiempaa enemmän tieteellistä otetta, joten kun eteen avautui mahdollisuus suorittaa maisterintutkinto kauppatieteellisessä, en malttanut olla kokeilematta. Myös YAMK-tutkinto kiinnostaa, mutta ehkä yksi tutkinto kannattaa suorittaa kerralla valmiiksi ensin, Hassan nauraa.T

NOPEAA

Mitä teet vapaa-ajalla?

Olen jalkapalloerotuomari. Se on hauskinta, mitä vapaaajalla voi tehdä. Olen tehnyt erotuomarin hommia vuodesta 2015. Sen piti olla lukion jälkeistä taskurahatyötä, mutta päädyinkin aika korkealle koulutustasolle. Käyn viheltämässä matseja noin kerran viikossa.

Vinkkisi työnhakijalle Työpaikkailmoituksia selatessa kannattaa huomioida, että sataprosenttista matchia ei aina löydy. Hae ennakkoluulottomasti paikkoja, jotka eivät ole täysin omalla mukavuusalueellasi ja ole uskalias.

Mottosi

Pyrin joka päivä luomaan jotain arvoa positiivisesta näkökulmasta. Hymy ei tapa ketään, ja pienellä positiivisuudella saa ihmeitä aikaiseksi.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Amin on käyttänyt. tradenomi.fi

Muista rupattelutuokiot

Etätyössä tiimin jäsenten vuorovaikutus voi jäädä tehtäväkeskeiseksi. On hyvä sopia, milloin ja miten usein tiimin jäsenet tapaavat toimistolla. Toimistopäiviä olisi parasta pitää silloin, kun esihenkilö ja muut tiimin jäsenet ovat paikalla. Hybridityössä pitää nähdä vaivaa yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamiseksi. Voisiko esimerkiksi kahvitaukokeskusteluja käydä virtuaalisesti ja vapaamuotoisille rupattelutuokioille järjestää aikaa chatissa? Sopia pitää myös siitä, miten uudet työntekijät voivat tutustua tiimin jäseniin.

Ota muut huomioon hybridityössä

Huomioi yksityisyyden suoja

2Yhteistyö on helpompaa, kun kaikille osallistujille on selvää, mitkä kokoukset ovat lähikokouksia ja mihin voi osallistua myös etänä. Työvälineet ja -paikka pitäisi valita etäkokouksen luonteen mukaan ja siksi kokouskutsussa tulisi kertoa, mitä osallistujilta odotetaan. Esimerkiksi tiedotustilaisuutta voi kuunnella vaikkapa junassa. Etätyöskentelypaikan pitää olla rauhallinen, jotta taustahäly ei häiritse yhteisiä keskusteluja. Yksityisyyden suoja on myös varmistettava – erityisesti, jos kokouksessa käsitellään luottamuksellisia tietoja.

Käytä tämän päivän työvälineitä

3

Työelämän muutos vaatii toimintatapojen muutosta. Jotkut työntekijät käyttävät edelleen työryhmäsovellusten sijaan sähköpostia työyhteisön sisäisessä keskustelussa ja sähköposti-

ketjut venyvät pitkiksi. Syy voi olla osaamisen puute tai halu pitäytyä vanhassa, koska se on itselle helpompaa. Jotta hybridityö olisi tehokasta, on syytä hyödyntää organisaation suosittelemia sovelluksia.

Ratkaise ongelmatilanteet yhdessä

4

Yhteisten linjausten lisäksi organisaatiossa tarvitaan riittävästi vapautta sopia tiimikohtaisesti toimistolla ja etänä työskentelystä. Tiimin jäsenten voi kuitenkin olla vaikea sitoutua käytäntöihin, jos esihenkilö päättää ne yksin. Työ sujuu hyvin, kun tiimin jäsenet ymmärtävät etäisyyden tuomat haasteet ja haluavat yhdessä etsiä ratkaisuja niihin. Erityisen tärkeää on löytää tasapaino sen välillä, mitä itse haluaa ja mikä on hyväksi yhteistyölle.

PYKÄLIN

Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

MITEN SOVIN KIINTEÄSTÄ YLITYÖKORVAUKSESTA?

Kysymys: Olen saanut työsopimusluonnoksen nähtäväkseni ja siinä todetaan, että ylitöistä maksetaan tietty kuukausittainen korvaus. Onko minun mahdollista sopia kiinteästä ylityökorvauksesta?

Vastaus: Kiinteästä ylityökorvauksesta sopiminen on tietyissä tilanteissa mahdollista. Tämä perustuu työaikalain 8 luvun 38 §:än, jossa säädetään lisä-, ylityö- ja sunnuntaityöstä maksettavien korvausten maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Lain mukaan kiinteää korvausta voidaan kuitenkin soveltaa vain sellaisin työntekijöihin, joiden pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muiden työntekijöiden työtä, eli toisin sanoen vain esihenkilöase-

massa oleviin työntekijöihin. Tämän lisäksi kiinteästä ylityökorvauksesta voidaan sopia myös niiden työntekijöiden kanssa, joille on tehty työaikalain 13 §:n mukainen sopimus joustotyöstä. Kiinteä korvaus maksetaan palkanmaksun yhteydessä riippumatta siitä, kuinka paljon lisä-, yli- tai sunnuntaitöitä työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt. Korvauksen suuruuden tulisikin vastata keskimääräistä arvioitua lisä-, yli- ja sunnuntaitöiden määrää. Näin ollen, mikäli etukäteen on jo tiedossa, että työhön sisältyy huomattava tai hyvin ennakoimaton määrä lisä- ja ylityötä, kiinteästä korvauksesta sopiminen ei välttämättä ole kannattavaa työntekijän näkökulmasta.

Kiinteästä korvauksesta on sovittava kirjallisesti ja sen osuuden tulee ilmetä selkeästi. Kiinteää ylityökorvausta ei siis voida sisällyttää kuukausipalkkaan erittelemättä korvauksen euromäärää ja arvioitua ylitöiden määrää. Kyseessä on aina erillinen lisä. Sellainen menettely, jossa todetaan ylitöiden sisältyvän peruspalkkaan, ei ole mahdollinen.

Ellei muusta ole sovittu, kiinteää korvausta koskeva sopimus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Jos sopimus liittyy työsuhteessa noudatettavaan joustotyöaikaan, erillistä korvausta koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy viimeistään joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättyessä. (SV)

MITÄ PITÄÄ HUOMIOIDA, KUN NEUVOTTELEN VAATIVAMMAN TYÖN EHDOISTA?

Kysymys: Toimenkuvani on muuttumassa vaativammaksi. Kun neuvottelen ehdoista työnantajani kanssa, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon?

Vastaus: Toimenkuvan muuttumisessa on usein kyse tilanteesta, jossa entisten tehtävien oheen lisätään uusia tehtäviä ja vastuualueita ilman, että mitään jää pois. Näissä tilanteissa palkasta neuvottelemisen lisäksi pitää muistaa myös työsuojelun ja työaikasuojelun näkökulmat: toimenkuvan muuttuminen ei saa johtaa siihen, että työntekijälle syntyy jatkuvaa ylityön tekemisen tarvetta tai että työn intensiteetti, esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus työpäivien aikana, on jatkuvasti liiallinen ylimitoitetun työkuorman vuoksi.

Työnantajan tulee huolehtia työn organisoinnista siten, että myös muutosten jälkeen työntekijän normaali työaika edelleen riittää toimenkuvaan sisällytettyjen tehtävien hoitamiseen. Usein työntekijä itse joutuu ottamaan puheeksi sen, miten työt jatkossa organisoidaan

ja mihin normaali työaika riittää. Keskustelua tulisi käydä esimerkiksi siitä, millaisilla aikatauluilla asioita pystytään toteuttamaan ja miten työaika jakautuu eri tehtävien kesken. Viime kädessä työnantajan on pystyttävä päättämään, miten työtehtäviä priorisoidaan, mitä tehtäviä voidaan siirtää myöhemmäksi ja mitä jätetään tarvittaessa kokonaan tekemättä.

Palkan korottamista koskeva keskustelu on työntekijän kannalta tärkeä ja usein ensisijainen intressi toimenkuvan muuttuessa. Palkan määräytymisen perusperiaate on, että palkka on sitä korkeampi, mitä vaativampi toimenkuva on kyseessä. Molempien osapuolten tulee kuitenkin muistaa, että työnantaja ei voi palkankorotuksella ”ostaa” työntekijältä lisää työtehoa tai kuormituksen sietoa. Tämän vuoksi palkasta neuvottelemisen lisäksi on tärkeä keskustella työkuormituksen pysymisestä kohtuullisella tasolla siitä huolimatta, että toimenkuvan vaatimustaso ja työtehtävien määrä kasvavat merkittävästi. (KM)

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Muista!

MUISTA NÄMÄ, JOS TEET LISÄ- TAI YLITÖITÄ

Työmäärän kohtuullisuus

Jos neuvottelet työnantajan kanssa työnkuvan muuttamisesta tai lisävastuista, muista ottaa puheeksi samassa yhteydessä myös se, miten työmäärän pysymisestä kohtuullisella tasolla huolehditaan. Työnkuvan ei tule perustua jatkuvaan lisä- ja ylitöiden tekemiseen ja työsuojelulliset seikat tulisi myös ottaa huomioon. Normaalin työajan tulisi pääasiallisesti riittää työstä suoriutumiseen.

Työnantaja tekee aloitteen

Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja hyväksyntää. Tämän vuoksi työntekijän vapaaehtoisesti, omasta aloitteestaan tekemä työajan ylittävä työ ei pääsääntöisesti ole lisä- tai ylityönä korvattavaa. Lisä- ja ylityön teettämiseen tarvitaan kuitenkin aina työntekijän suostumus. Tavallisesti ylityökorvaus maksetaan tehtyjen tuntien perusteella ja korotettuna. Kiinteästä ylityökorvauksesta sopiminen on mahdollista vain rajoitetusti.

Ota liika kuormitus puheeksi

Jos koet työmääräsi liian kuormittavaksi, ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asia esille esihenkilösi kanssa – tilanne ei tyypillisesti korjaannu itsestään. Jos työpaikallasi on olemassa haitallisen kuormittumisen tai varhaisen tuen toimintamalli, on hyvä noudattaa kyseisiä prosesseja asian esille nostamisessa. (SV)

Vinkit ja vastaukset antoivat työsuhdejuristi Salla Viitanen ja erityisasiantuntija Katriina Matinhelmi.

Vältä!

MITÄ TARKOITAT, JARGONIN PUHUJA?

Kun ongelmista puhutaan haasteina ja ovesta liikkumisratkaisuna, kyse on jargonista. Työelämän jargon levittäytyy yhä laajemmalle aina asiakasviestintään asti. Jargon on ongelma varsinkin silloin, jos kukaan ei enää ymmärrä, mitä organisaatiossa oikeasti tehdään.

TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: ISTOCK

Ennen kuin kirjoitat tai puhut, kirkasta itsellesi, mitä haluat sanoa.

Osallistaminen, ketteryys, muutoskyvykkyys. Kuulostaako tutulta? Kyse on jargonista ja se herättää tunteita työelämässä.

Jargon on abstraktia, höttöistä kieltä, josta puuttuvat konkreettiset esimerkit.

Sanakirjassa jargon määritellään ammattislangiksi, joka yhdistää tietyn alan osaajia, kuten hitsaajia tai lääkäreitä.

Kun jargonia käytetään ammattislangin tavoin, se toimii sosiaalisena liimana tai tehostaa työskentelyä – esimerkiksi kun tietty lyhenne on saman alan ihmisille tuttu.

Jargonin käyttö ja merkitys on kuitenkin laajentunut, kertoo viestintästrategi

Laura Niemi. Hän on kirjoittanut jargonia käsittelevän, tänä vuonna ilmestyneen tietokirjan nimeltä Työelämän tyhjänpuhujat. – Jargon on nykyään myös kehittämisen kieltä. Siihen lainataan aineksia eri aloilta, kuten taloudesta, tekniikasta ja luonnontieteistä, Niemi sanoo.

Työelämän jatkuva muutospaine johtaa monissa organisaatioissa ajatukseen, että termistöä laventamalla on helpompi uudistaa toimintaa. Näin sellaiset sanat kuten ekosysteemi ja muutoskyvykkyys saavat uudenlaisia käyttötarkoituksia ja leviävät erilaisiin työympäristöihin.

Hyvä vai paha jargon?

Niemi sanoo, että keskustelu kielestä typistyy helposti hyvä–paha-akselille.

– Jargonia pidetään todella isona uhkana. Sen ajatellaan sumentavan ajatte -

lua sekä heikentävän kielitaitoa ja kielellistä luovuutta.

Jargon on kuitenkin tullut jäädäkseen, sillä elämme yhteiskunnassa, jossa tehdään paljon asiantuntijatyötä.

– Työelämässä pelataan nykyään paljon kielellä ja käsitteillä. Kun alamme suhtautua jargoniin käytännöllisesti, eikä vain ilmiönä, jota päivitellään, niin osaamme käyttää sitä hyödyksi.

Ongelmia tulee, kun työelämän muutoshankkeissa tehtyä työtä aletaan panna toimeen. Silloin ollaan tekemisissä työntekijöiden kanssa, jotka eivät ole tottuneita kehittäjien käyttämään jargoniin.

– Työntekijöitä voi ärsyttää, että miksi meitä taas osallistetaan johonkin, sanoo Niemi.

Yksittäisten sanojen lisäksi on oleellista, millaisia kokonaisuuksia sanat muodostavat. Jargonille on tyypillistä se, että lauseista puuttuvat ihmiset, jotka tekevät jotakin. Organisaation strategiassa kenties puhutaan inhimillisistä kyvykkyyksistä mutta työntekijät ja heidän panoksensa eivät teksteissä näy. Silloin uuden strategian esittelytilaisuudessa työntekijä voi tuntea olonsa mitättömäksi ja se voi johtaa esimerkiksi motivaatio-ongelmiin.

Ongelmia tulee myös, jos kehittäjien kieli päätyy asiakasteksteihin. Niissä voidaan puhua esimerkiksi liikkumisratkaisuista, kun oikeasti kyse on busseista. – Vaatii asennemuutosta, että pystyy ajattelemaan tekstiä vastaanottajan näkö -

3 x Näin sanot selkeämmin

Et kirjoita itsellesi

Mieti, missä tilanteessa viestit, kenelle viestit ja mitä keinoja siinä käytät. Yritä miettiä tekstiä vastaanottajan näkökulmasta.

Mene ruohonjuuritasolle

Viestejä voi selkeyttää esimerkiksi lähettämällä asiakkaille kyselyjä tai tekemällä käyttäjätestausta. Palautteen avulla voi saada isoja ahaa-elämyksiä.

1 3

Hyödynnä asiakaspalvelijoiden kokemusta

Kysy asiakastyötä tekeviltä, millä tavalla he kertovat tuotteista ja palveluista. Millainen kieli heidän mielestään on asiakkaille ymmärrettävää?

Jos saa t ärhäkän sävyisen viestin, hengittele hetki – ja jätä vastaamatta samalla mitalla.

JARGONILLE ON TYYPILLISTÄ SE, ETTÄ LAUSEISTA PUUTTUVAT IHMISET, JOTKA TEKEVÄT JOTAKIN.

kulmasta. Kun omaan jargoniin tottuu, niin vastaanottajan asemaan asettuminen on entistä vaikeampaa.

Kun kollega puhuu höttöä

Tilanne voi olla kiusallinen, jos työkaverin tai esihenkilön puhe on jatkuvasti höttöistä jargonia.

– Olen omalla työpaikallani joskus keskeyttänyt ja kysynyt, että mitä tuo tarkoittaa käytännössä, Niemi sanoo.

Tarkoitus ei ole nolata ketään. Konkreettisen esimerkin pyytäminen ei kyseenalaista omaa eikä puhujan asiantuntemusta. Joskus voi kuitenkin käydä ilmi, että puhuja ei itsekään tiedä, mitä haluaa sanoa.

– Se voi olla herätys puhujalle, varsinkin, jos käytännön esimerkkiä jaksaa kysyä riittävän usein.

Niemi kehottaa puhumaan viestintätiimin jäsenten tai vaikka oman esihenkilön kanssa, jos huomaa, että jargon on yleinen ilmiö työpaikalla.

– Jargoniin liittyvät havainnot voivat paljastaa isoja ongelmia työyhteisössä. Saattaa olla, että koko organisaatiossa edes johto ei ole selvillä siitä, minkälainen työpaikan halutaan olevan. Mitä lopulta tarkoittavat hienot täkysanat strategian arvoissa, kun puhutaan esimerkiksi osallisuudesta?

Työpaikalla käytetyn kielen selkeyttämiseksi voi järjestää koulutusta tai työpajoja. Jokaisella työntekijällä voisi myös olla nimetyt, erityyppisissä tehtävissä työskentelevät työkaverit, joiden kanssa voi lukea tekstejä ristiin.

Jos taas kiinnittää huomion siihen, että joku kollegoista viestii selkeästi, hänen tapaansa käyttää kieltä voi nostaa esille hyvänä esimerkkinä. Selkeän kielen käytäntöjä voi esitellä esimerkiksi sopivissa kohdin palaverissa tai intrassa. Jos käy hyvin, selkeästä kielestä alkaa muodostua vallitseva käytäntö.T

Viestintästrategi

AJATTELE ENNEN SÄHKÖPOSTIN KIRJOITTAMISTA

Jos haluat, että tärkeä sähköpostiviestisi avataan, niin istahda hetkeksi ja mieti rauhassa viestin otsikko. Yksisanaiseen, epämääräiseen otsikkoon ei kannata tyytyä. Kun kirjoittaa otsikon ajatuksella, myös itse viestin kirjoittaminen on helpompaa.

– Mottoni on selkeä mieli, selkeä kieli. Ensin pitää kirkastaa itselleen mitä haluaa sanoa, sanoo viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho

Sähköposti on henkilökohtainen kanava ja sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Se aloitetaan alku- ja lopputervehdyksellä. Tekstin selkeä asettelu ja kappalejako tekee viestistä luettavan.

Sen jälkeen on hyvä miettiä tekstin sävyä viestin vastaanottajalle sopivaksi. Omaa asiaa ja toiveita ei kannata töksäyttää heti viestin alussa, vaan pehmentää sävyä luontevalla small talkilla – esimerkiksi kysymällä, miten työviikko on sujunut. Pyynnöt voi esittää ystävällisesti ja välttää käskevää tyyliä.

Ennakointi säästää aikaa. Työyhteisössä kannattaa miettiä, millaisilla yhteisillä viestipohjilla varaudutaan esimerkiksi reklamaatiotilanteisiin. Viestipohjat voi hyvissä ajoin tehdä myös tilanteisiin, joissa tarvitaan automaattiviesti, esimerkiksi, kun työntekijä on lomalla tai lähtee organisaatiosta.

Jos saa ärhäkän sävyisen sähköpostin, kannattaa malttaa mielensä ja hengitellä hetki, eikä lähteä vastaamaan samalla mitalla. On parempi miettiä, mikä vastaanottajan tarve on ja muotoilla oma vastaus ystävällisesti tai soittaa viestin lähettäjälle.

Laura Niemi

KUVA: JANI LAUKKANEN

MITEN TRADENOMIEN PALKAT OVAT KEHITTYNEET? MITKÄ

TEKIJÄT OVAT VAIKUTTANEET PALKKAKEHITYKSEEN?

NO, KURKKAA TRADENOMIEN JÄSENTUTKIMUKSESTA.

Tutustu vaikka heti: tradenomi.fi/jasentutkimus

Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen

AIKA 2.–3.11.2024

PAIKKA Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 2.–3.11.2024 Lahdessa. Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 10.30 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00 mennessä.

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

∙ Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2023

∙ Päätetään vuoden 2023 tilinpäätöksen vahvistamisesta

∙ Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2023 hallitukselle ja muille tilivelvollisille

∙ Liiton strategian ja viestintästrategian katsaukset vuodelta 2024

∙ Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta

∙ Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2025

∙ Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025

∙ Vahvistetaan liittokokouksen antama julkilausuma

∙ Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle

1.1.2025–31.12.2025

∙ Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän varatoiminnantarkastajat vuodelle 2025

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2024 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokousedustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille sähköpostitse.

JÄSENELLE

Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

APUA työnhakuun

Kun työnhaku sakkaa tai ura kaipaa uutta suuntaa, on aika tutustua Tradenomien työnhakua tukeviin palveluihin.

TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: ISTOCK

1 HENKILÖKOHTAISTA URAVALMENNUSTA

Tradenomien henkilökohtainen uravalmennus auttaa, kun urasuunnitteluun tai työnhakuun kaipaa henkilökohtaista tukea. Ura- ja työnhakuvalmennuksessa apuna ovat Futuurin uravalmentajat.

Valmennuksessa voi käsitellä omaan uraan tai urasuunnitteluun liittyviä asioita, mutta uravalmennusta kannattaa hyödyntää myös silloin, jos haluaa tarkastella motivaatiotaan tai pohtii, mitä haluaisi tehdä jatkossa.

Palvelu sopii kaikille vastavalmistuneista ylimmän johdon tehtävissä työskenteleviin, oli sitten työelämässä tiukasti kiinni tai työttömänä. Valmennuksessa voidaan käydä läpi omaa tämänhetkistä osaamista, tehdä CV ja laittaa esimerkiksi LinkedIn-profiili kuntoon – ammattilaisen avustuksella.

Valmennus on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi, ja se toteutetaan etäyhteydellä verkossa.

2 MENESTYSTÄ TYÖNHAKUUN

Menesty työnhaussa -verkkokurssi auttaa pääsemään työnhaussa alkuun, sillä kurssilta saa konkreettisia vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Kurssilla pääsee tutustumaan laadukkaihin videoihin, erilaisiin tehtäviin ja työkirjoihin sekä CV- ja työhakemusmalleihin. Lisäksi kurssi auttaa johtamaan omaa työnhakuprojektia hallitusti ja suunnitelmallisesti sekä pitämään yllä intoa ja motivaatiota, jotta työnhakuprojektin jaksaa viedä maaliin saakka.

Kurssi sopii jo työelämässä oleville Tradenomien jäsenille. Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää ennemmin Polku unelmaduuniin -kurssia, jonka voi niin ikään suorittaa verkossa.

SUURIN OSA TYÖPAIKOISTA TÄYTETÄÄN ILMAN, ETTÄ TYÖPAIKASTA ON ILMOITETTU AVOIMESSA

HAUSSA.

VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN KANNATTAA

HAKEA URAVALMENNUKSESTA.

Asiantuntijana toimi Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom.

PI MÄKILÄ

TEKSTI:

3 HEADHUNTER AVUKSI?

Tradenomien tuore jäsenetu Talent pool voi auttaa työnhakijan Suomen suurimman headhunting-yrityksen InHuntin listoille. Kun palveluun ilmoittaa tietonsa, pääsee mahdollisesti mukaan omaan profiiliin sopivissa suorahauissa. Yhteystietojen jättäminen ei sido mihinkään, vaan tiedot säilyvät luottamuksellisesti vain palvelun omien headhuntereiden käytössä.

Lisäksi Tradenomit tekee työllistymistä tukevaa markkinointiyhteistyötä koko Suomen alueella toimivan InHunt Groupin kanssa, joka tarjoaa myös Placement-uudelleensijoituspalveluita irtisanotuksi tulleille. InHunt Groupin Placement-valmennuksissa valmentajana toimii aina Senior Headhunter, joka auttaa keskittymään oleellisiin, työnhakua aidosti eteenpäin vieviin asioihin.

VAUHTIA TYÖNHAKUUN

1 Työnhaku on tekniikkalaji

Työnhakijan kannattaakin ensin opetella tunnistamaan omat osaamiset ja vahvuutensa ja laittaa sekä CV, hakupaperit että LinkedIn-profiili ajan tasalle.

Älä unohda piilotyöpaikkoja, vaan laajenna perspektiiviä Myös muita kuin avoimia paikkoja kannattaa hakea. Suurin osa työpaikoista täytetään ilman, että työpaikasta on ilmoitettu avoimessa haussa. Vinkkejä työnhakuun kannattaa hakea esimerkiksi uravalmennuksesta tai Menesty työnhaussa -verkkokurssilta.

Omaa työnhakua on hyvä opetella reflektoimaan Kun töitä on hakenut hetken, pysähtyminen ja tilanteen pohtiminen tekee hyvää. Mieti, mikä työnhaussa on toiminut tähän saakka ja mikä ei – ja ota tilanteesta opiksi. Oikea paikka löytyy kyllä, ennemmin tai myöhemmin.

Tutuksi

Monen alan

erityisasiantuntija

Tradenomien erityisasiantuntija Jenni Lakso tietää, miksi henkilöstön edustajien kannattaa olla liittoon yhteydessä jo ennen kiperiä tilanteita.

”VASTAAN Tradenomeissa henkilöstöedustajien toiminnan järjestämisestä, eli esimerkiksi koulutuksista. Vastaan myös yksityisen sektorin edunvalvonnan osalta muun muassa teknologiateollisuudesta ja kaupan alasta. Lisäksi toimin neuvottelujärjestö YTN:ssä erilaisissa rooleissa. Siinä roolissa ei yleensä taputella olkapäille, mutta koen onnistuneeni, kun pääsemme jossain asiassa eteenpäin ja jäsenistöllemme tärkeä asia saadaan etenemään neuvottelutasolla.

Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Jokaisella alalla on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Koska olen niin monessa mukana,

työpäivät eivät ole koskaan samannäköisiä keskenään. Opin myös jatkuvasti uutta. Tulin Tradenomeihin kolme vuotta sitten. Tätä ennen työskentelin Farmasialiitossa edunvalvonta- ja neuvotteluasioiden parissa.

Teen paljon töitä Tradenomien henkilöstöedustajien kanssa. Tämän hetken trendi on valitettavasti se, että moni on meihin yhteydessä vasta muutosneuvottelujen yhteydessä, kun omalla työpaikalla pohditaan, miten asioita kuuluu hoitaa. Meihin kannattaa olla yhteydessä jo ennen kiperiä tilanteita. Kun tiedämme, millaisia haasteita tai hyviä käytäntöjä työpaikoilla on, pystymme reagoimaan etupainotteisesti.”

Kun erilaisia työtehtäviä on monta, organisoinnin merkitys korostuu. Tässä työssä on tärkeää osata varata riittävästi aikaa eri asioille”, Jenni Lakso sanoo.

NEUVOTTELUPÖYTIEN YKKÖSTAVOITE: LISÄÄ LIKSAA

Neuvottelukierros työehtosopimuksista on alkanut, ja ylemmät toimihenkilöt haluavat ennen muuta kunnolliset palkankorotukset, sillä ostovoima on viime vuosina heikentynyt.

–Jäsenkyselyssä ja muussa jäseniltä tulleessa palautteessa esiin nousee selvästi yksi asia. Raha. Nyt tarvitaan ostovoimaa nostava ratkaisu, sanoo Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Näkemykset palkankorotuksista ovat jäsenillä aika yhteneväiset. Yli kolmen prosentin yleiskorotuksia toivotaan.

Taustalla on se, että väkevä inflaatio on edellisen tes-kierroksen jälkeen kallistanut perushyödykkeitä kuten ruokaa ja polttoaineita. Korkojen nousu on tuonut asuntovelallisille lisätaakkaa.

– Lisäksi verotus on kiristymässä, varsinkin meidän jäsenkunnallamme. Suomessa hyvätuloisen raja on aika alhaalla, lisää Rantamaula viitaten hallituksen suunnitelmiin.

KESKEISTEN TYÖ-

JA VIRKAEHTOSOPIMUSTEN PÄÄTTYMISAJANKOHDAT

Ylemmät Toimihenkilöt YTN, johon Tradenomit monen muun akavalaisen ammattiliiton tavoin kuuluu, neuvottelee yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksia. Tradenomien edunvalvonta- ja vaikuttamisyksikön asiantuntijat osallistuvat usean eri alan neuvotteluihin.

Yleissitovuus on yhä pääsääntö, mutta yritystason tessit yleistyvät Omat mausteensa neuvottelukierrokselle tuo, että hallitus on pyrkinyt muuttamaan työmarkkinajärjestelmää lainsäädännöllä. Vuodenvaihteessa tulee voimaan paikallista sopimista edistävä laki, jonka vaikutuksia on vielä aikaista ennakoida.

– Tämä kierros vielä mennään ajatuksella, että pääsääntöisesti saadaan aikaan

toimialakohtaisia, yleissitovia työehtosopimuksia esimerkiksi teknologiateollisuudessa, rahoitusalalla ja ICT-alalla. Mutta joudumme tietysti koko ajan miettimään, mitä se tulevan toiminnan kannalta tarkoittaa, kun neuvottelujen painopiste siirtyy yrityksiin, Rantamaula sanoo. Jo ennen nykyhallituksen linjauksia perinteistä neuvottelujärjestelmää on murentanut työnantajien halu irtautua valtakunnallisesta sopimisesta. Metsäteollisuudessa työnantajaliitto ei tee enää lainkaan työehtosopimuksia, joten kaikki tessit solmitaan yrityskohtaisesti. Tietoalalla taas työnantajien heikko järjestäytymisaste johti yleissitovuuden loppumiseen.

– Yritystasollakin pitää varmistaa, että neuvotteluasema on tasapainoinen.

Rahoitusala 28.2.2025

Julkinen sektori: Valtio 28.2.2025, Kirkko 28.2.2025, Yliopistot 31.3.2025

Kunta ja hyvinvointialueet 30.4.2025

AVAINTA 30.4.2025

TEKSTI: MIKKO NIKULA

YLEISKOROTUS

TURVAA OSTOVOIMAN

Aloittaessa työt vuonna 2017 samalla palkalla (3 700 €) Korotukset vs. ei korotuksia

Vaatii liitoilta paljon koulutusta, että luottamushenkilöt valmistellaan tekemään sopimuksia.

Raha ei ratkaise kaikkea YTN on lähtenyt neuvotteluihin palkkatoiveet edellä. Rantamaula kiistää silti, että kyseessä olisi puhdas ”rahakierros”. – Työnantajilla on varmasti omat tekstitavoitteensa, jotka liittyvät hallituksen lakimuutoksiin, kuten vaikkapa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus.

Eikä toisella puolen pöytääkään keskitytä vain palkankorotuksiin. YTN pitää esillä muun muassa lomatavoitteita, joita Tradenomitkin on ollut ajamassa.

– Kaksi ja puoli päivää vuosilomaa per kuukausi heti työsuhteen alusta, lauantait pois lomapäivälaskennasta ja työntekijälle subjektiivinen oikeus palkattomaan vapaaseen, luettelee Rantamaula.T

”Tradenomien jäsenten toive tes-kierrokselle on selvä: nyt haetaan yli kolmen prosentin yleiskorotuksia”, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula

KUKA EDUSTAA SINUA TES-PÖYDÄSSÄ?

• Tradenomit on ammattiliitto, joka kuuluu Akavaan. Jäsenmaksulla saat edunvalvonnan lisäksi palveluita, kuten neuvontaa työsuhteen ongelmissa, tukea työllistymiseen ja urapolulle sekä koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi saat jäsenetuja, kuten edullisia vakuutuksia.

Korotukset teknologia-alan ylempien toimihenkiköiden työehtosopimuksen mukaiset ilman paikallisia tai kertaeriä.

MIKSI TES ON PAREMPI KUIN LAKI

• Laki ei velvoita työnantajaa palkankorotuksiin

• Lomarahasta ei ole säädetty laissa

• Laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa perhevapaan ajalta

• Sairausajan palkallisuus on yleensä sovittu työehtosopimuksissa pitemmäksi kuin mitä laki säätää (9 arkipäivää, hallitusohjelman mukaan 1. sairauspäivä tulossa palkattomaksi).

• Työaika on lain mukaan enintään 8 t/vrk ja 40 t/ viikko, mutta tesseissä on yleensä sovittu lyhyemmästä työajasta.

• Luottamusmiesjärjestelmä määritellään tesseissä. Luottamusmiehet valvovat työpaikoilla, että lakia ja tessiä noudatetaan. He myös neuvottelevat ja hyväksyvät mahdolliset paikalliset sopimukset työnantajan kanssa.

• Tradenomien jäseniä neuvottelupöydissä edustaa neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutetut JUKO. Asiantuntijamme osallistuvat molempien neuvottelujärjestöjen toimintaan aktiivisesti.

• Neuvottelujärjestöllä on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäisellä liitolla olisi. Maksamalla Tradenomien jäsenmaksua saat vahvat edustajat niihin pöytiin, joissa palkoista sovitaan.

”PÄÄTÄ, MITKÄ PÄIVÄT

PIDÄT VAPAANA JA MILLOIN

KÄYT URHEILEMASSA TAI

VIETÄT AIKAA PERHEEN JA

KAVEREIDEN KANSSA.”

”Kun aloin opiskella, olin innoissani. Tiesin, että tarvitsen uusia kokemuksia, jotta voin saavuttaa unelmani”, Mehmet Hetemaj sanoo.

Jalkapallokentiltä tuttu Mehmet Hetemaj rakentaa nyt uutta uraa tradenomiopiskelijana. Aikuisopiskelijan arkeen kuuluu myös futisisän ja tv-studiokommentaattorin tehtävät. Mitä oppeja Hetemaj hyödyntää arjessaan jalkapallon ammattilaisuraltaan?

TÄHTÄIMESSÄ URHEILUPOMON PESTI –K

aikki, mitä opin nyt vie minua lähemmäs tavoitettani, sanoo Mehmet Hetemaj. Ammattilaisjalkapalloilijan uran taakseen jättänyt Hetemaj on nykyään aikuisopiskelija. Vuonna 2022 alkaneet tradenomin opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla.

Oma tavoite on selvä. Hetemaj haluaa olla tulevaisuudessa urheilutoimenjohtaja jossakin seurassa, joko Suomessa tai ulkomailla. Ajatus opiskelujen aloittamisesta kyti mielessä monta vuotta. Hetemaj päätti valita opiskelupaikan kotikaupungistaan. Hän asettui perheineen Seinäjoelle vuosia sitten, kun pelasi vielä Veikkausliigajoukkue SJK:ssa.

Opinnoissa Hetemaj’ta kiinnostaa henkilöstöhallinto, lakiasiat ja kirjanpito.

Nyt meneillään on työharjoittelu Eezy Henkilöstöpalveluissa, jossa Hetemaj palvelee Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan asukkaita. Lyhyessä ajassa tutuksi ovat tulleet esimerkiksi eri alat, niillä käytettävät järjestelmät ja työehtosopimukset.

Pitkän päivän jälkeen välipäivä

Opiskelijana Hetemaj noudattaa samantapaista metodia kuin treenatessaan järjestelmällisesti ennen tärkeitä otteluita.

– Asiat kyllä etenevät, jos on valmis tekemään töitä, sanoo 36-vuotias Hetemaj. Vaikeinta opiskelijana on ollut ajankäytön suunnittelu. Myös opintopisteisiin vaadittava työmäärä on yllättänyt. Välillä

on väsyttänyt. Yksi syy siihen on oma luonne. – Olen perfektionisti. Kolmonen ei riitä arvosanaksi vaan on pakko tavoitella vitosta. Käytän tentteihin lukemiseen paljon aikaa.

ALOITA OPINNOT PERUSASIOISTA

Ajankäytön suunnittelu on monimuoto-opiskelussa tärkeää, neuvoo Johanna Koivula, Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden opinto-ohjaaja. Opintojen alussa kannattaa keskittyä pakollisiin opintoihin, varsinkin jos aiemmista opinnoista on pitkä aika.

Opintojakson alussa kannattaa miettiä, paljonko sen suorittaminen vie aikaa ja kirjoittaa tehtävien määräajat kalenteriin. On hyvä valita itselle sopiva rauhallinen opiskeluympäristö, oli se sitten kampus, kirjasto tai koti.

SEAMK:ssa monimuoto-opiskelijoilla on opinto-ohjaajan lisäksi opintopsykologin, ryhmänohjaajan ja harjoittelusta vastaavan henkilön palvelut käytettävissään. Kannattaa pyytää apua, jos ajankäyttö tuntuu haastavalle.

- Jos voimat loppuvat kesken, niin kevennämme opintoja. Jos taas virtaa on paljon, etsimme lisää kursseja.

TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: WILMA HETEMAJ

Hetemaj on paitsi opiskelija, myös televisiosta tuttu jalkapallostudioiden asiantuntija sekä perheenisä. Perheen molemmat lapset pelaavat jalkapalloa ja Hetemaj toimii esikoisensa joukkueessa isävalmentajana.

Hetemaj taklaa kiirettä tekemällä välillä pitkiä päiviä ja mahdollisuuksien mukaan pitää lepopäivän välissä. Opiskelun, töiden ja perhe-elämän sovittaminen yhteen onnistuu puolison tukemana.

Stressin hallinnassa auttaa puhuminen läheisten kanssa. Jo lapsuuden perheessä on jaettu ilot ja surut.

Ota muiden tuki vastaan Yhtä asiaa Hetemaj katuu. Aikoinaan pelireissuilla hän huomasi, että osa joukkuekavereista käytti ylimääräisen ajan opiskeluun samaan aikaan kun hän selasi somea ja katseli tv-sarjoja.

– Olisin voinut käyttää aikaa koulutehtäviin. Nyt voisi olla yksi tutkinto takana.

Toisaalta jalkapallon ammattilaisura on antanut työkaluja mielen hallintaan ja niitä voi hyödyntää nyt opiskelijana.

– Ei voi lannistua. Jos yhdessä pelissä en onnistunut, niin seuraavana päivänä lähdin taas kerran tekemään pienet asiat hyvin ja sitä kautta kasvattamaan itseluottamusta.

Olisiko muita vinkkejä aikuisopiskelijoille?

”MINULLE EI RIITÄ KOLMONEN ARVOSANAKSI VAAN ON PAKKO TAVOITELLA VITOSTA.”

Hetemaj kehottaa tekemään hyvän suunnitelman, vaikka viikko tai kaksi kerrallaan.

– Päätä, mitkä päivät pidät vapaana ja milloin käyt urheilemassa, tai vietät aikaa perheen ja kavereiden kanssa.

Hetemaj kannustaa rohkeasti kyselemään opettajalta tai opiskelukavereilta, jos joku asia on epäselvä. Ei kannata jännittää onko kysymys tyhmä vai ei. Tehtävistä kannattaa ylipäätään keskustella.

– Itse opin samalla kun selitän toiselle uuden asian. Silloin se myös jää paremmin muistiini.

Välillä voi väsyttää ja se pitää hyväksyä. Omasta hyvinvoinnista pitää kuitenkin yrittää huolehtia.

– Älä jää yksin. Puhu, jos tuntuu, että seinät alkavat kaatua päälle. Toivoisin, että jokaisella olisi joku kenelle puhua.

Viimeisen vinkin Hetemaj antaa muille, mutta naurahtaa, ettei pysty sitä itse toteuttamaan: älä tavoittele täydellisyyttä. T

Työnhaun työkalut yhdessä paketissa

Työnhaun portaali Polku unelmaduuniin auttaa alkuun työnhaussa.

Portaalissa:

• Saat vinkkejä oman osaamisesi ja vahvuuksiesi sanoittamiseen.

• Löydät selkeät ohjeet työnhaun dokumentteihin ja LinkedIn-profiilin kuntoon laittamiseksi.

• Pääset treenaamaan haastattelua ja hyödyntämään valmiita malleja.

KOHTI UNELMADUUNIA

Pelaa itsesi pörssin huipulle!

Suurin salkku voittaa 5 000 euroa. Kisaa myös 1 000 euron palkinnosta Kauppalehden tilaajat -liigassa. Testaa sijoitustaitosi osoitteessa kl.fi/unelmasalkku

TAVALLINEN VAI AKAVALAISEN ASUNTOLAINA?

HYÖDYNNÄ TUNTUVAT ETUSI ASUNTOLAINAAN JA SIJOITTAMISEEN.

Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin – se on taloudellista mielenrauhaa.

Akavan jäsenliiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*. Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja. Hyödynnä myös etusi säästämiseen ja sijoittamiseen!

Tutustu kaikkiin etuihisi ja hae lainaa: danskebank.ﬁ/tradenomit

Tutki kotisi ympäristökestävyys osoitteessa kestavakoti.ﬁ

Palvelun tuottamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa

Gaia Consulting ja palvelua sponsoroi Danske Bank.

* Asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60% lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Tämä ei ole pankin tarjous. Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Lainan ja lyhennysvapaiden myöntäminen edellyttää aina hyväksyttyä luottopäätöstä. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 25 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 4,814 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 5,012 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 296 580,82 euroa, sis. järjestelypalkkion 1020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Esimerkki laskettu 1.8.2023 korkotiedoilla.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2.

Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.ﬁ