PHT-tutkinto on arvostettu palkkahallinnon asiantuntijatutkinto. PHT kertoo korkeatasoisesta palkkahallinnon osaamisesta ja motivaatiosta kehittää itseään. Suomessa on tällä hetkellä yli 1000 PHT-asiantuntijaa.
PHT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• PHT:llä on parempi palkka kuin niillä palkkahallinnon ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Tili-instituuttisäätiö
Lue lisää ja hae tutkintoon taloushallintoliitto.fi/pht
OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI
JA SUORITA KLT-TUTKINTO
KLT-tutkinto on arvostettu taloushallinnon asiantuntijatutkinto. KLT on merkki korkeasta laskenta- ja vero-osaamisen tasosta ja motivaatiosta ylläpitää omaa osaamista. Suomessa on tällä hetkellä noin 3 300 KLT-asiantuntijaa.
KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• KLT:llä on parempi palkka kuin niillä laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Lue lisää ja hae tutkintoon
taloushallintoliitto.fi/klt
SOPIMALLA VAKAUTTA
TYÖMARKKINOILLE
Vuosi on alkanut myrskyisissä ja epävarmoissa merkeissä. Maailmanpolitiikassa kuohuu, minkä vaikutukset näkyvät myös kotimaassamme. Talous- ja työllisyystilanne on vaikea, korkeakoulutettujen työttömyysluvut ovat ennätyksellisen korkeat. Tilanne aiheuttaa monenlaisia, kärjistettyjäkin, keskusteluja niin työpaikoilla kuin somessa.
”NÄINÄ AIKOINA
AMMATTILIITTOJEN TYÖTÄ TARVITAAN ENEMMÄN KUIN KOSKAAN.”
Epävarman tilanteen kestoa on vaikea arvioida. Osa ennusteista kertoo, että tilanne paranee kevään aikana, kun taas toiset arvioivat maltillisemmin, että parannus tapahtuu vasta ensi vuonna. Moni on huolissaan taloudellisesta tilanteestaan ja jaksamisestaan, eikä syyttä.
Sopiminen tuo vakautta, ja se on ollut meille suomalaisille ylpeyden aihe. Alkuvuonna työmarkkinajärjestöt saavuttivat eläkeuudistusta koskevan ratkaisun, mikä osoittaa, että sopimalla saamme jatkuvuutta. Samanaikaisesti työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Vaikka neuvottelutie on ajoittain pitkä ja mutkainen, lopulta tuloksia aina kuitenkin saadaan aikaan. Sopimukset parantavat monella tavalla jäsentemme työarkea, niin palkankorotusten kuin työhyvinvoinninkin muodossa. Laajemmin ne tuottavat ennustettavuutta eri toimialoille, mikä tässä ajassa on erityisen tärkeää.
Alkanut vuosi on myös uuden strategiakautemme ensimmäinen. Tulevina neljänä vuotena keskitymme parantamaan entuudestaan jäsenkokemustamme, virittämään edunvalvontaamme yhä rohkeammaksi ja ennakoivammaksi saavuttaaksemme menestyvän tradenomiyhteisön. Näinä aikoina ammattiliittojen työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan ja olemme osaltamme valmiita tähän haasteeseen! T Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti 1/25
Tällä hetkellä tradenomeja on työnhaussa enemmän kuin pitkään aikaan. Hyvä uutinen on, että heidän osaamistasonsa on korkea ja verrattuna moniin muihin korkeakoulutettuihin työttömyysjaksot ovat lyhyempiä.
”Toivon, että jonain päivänä olen siinä pisteessä, että kun asiantuntijaksi tarvitaan tietotekniikan päälle ymmärtävä henkilö, minut kutsutaan paikalle”, vuoden tradenomi Esa Riutta sanoo.
Jos esihenkilö ei voi hyvin, se luo epävarmuutta tiimissä. Tämä voi johtaa epäviralliseen johtajuuteen ja roolien sekaantumiseen. Opi tunnistamaan uupumisen merkit ja hae apua jaksamisen haasteisiin ajoissa.
Tradenomit www.tradenomi.fi
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2025. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 23. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.
Toimisto
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
Valinta vuoden tradenomiopiskelijaksi yllätti Hannah Nurmen: ”Kun puhelu tuli, luulin ensin, että olen tehnyt järjestöhommissa jotain pahaa. Tajusin vasta myöhemmin, että olen tainnut ottaa aika paljon irti opinnoista ja opiskelijaelämästä.”
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi
Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi
Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki
Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Avantouinnin jälkeen päivä tuntuu alkavan alusta, sanoo Terhi Mäkiniemi.
Mitä olet opiskellut?
Valmistuin Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta tradenomiksi palveluiden tuotteistamisesta ja markkinoinnista vuonna 2003. Lisäksi valmistuin medianomiksi (YAMK) kulttuurihyvinvoinnin osaamisalalta vuonna 2024. Olen suorittanut ammatillisen opettajan pätevyyden ja olen sertifioitu kansainvälinen coach (ICF, ACC).
Mikä on parasta tradenomitutkinnossa?
Tutkinto on käytännönläheinen ja se valmisti hyvin työmarkkinoille. Siihen kuului konkreettisia caseesimerkkejä, joita kävimme läpi sekä työelämäyhteistyötä.
Opinnäytetyön tekeminen opetti myös paljon.
Miten avantouinti on osa arkeasi?
Olen käynyt avannossa uimassa yhdentoista vuoden ajan. Päivän aikataulusta ja mielentilasta riippuen kastaudun, tai teen pienen uintikierroksen ja menen saunaan. Uin avannossa muutamana päivänä viikossa.
Millainen urasi on ollut?
Urani punainen lanka on kouluttaminen työyhteisöissä. Kouluttamalla voin auttaa ihmisiä jaksamaan työssään paremmin, vaalimaan työhyvinvointiaan ja hallitsemaan stressiään. Koulutan muun muassa psykologisesta pääomasta, itsetuntemuksesta, oman mielen johtamisesta ja markkinointiviestinnästä. Lisäksi kirjoitan freelancer-toimittajana juttuja ja kolumneja lehtiin. Työskentelin aiemmin pitkään markkinointiviestinnän pääopettajana aikuisoppilaitoksessa.
Mitä avantouinti merkitsee sinulle?
Pulahdus hyiseen veteen katkaisee kiireen ja selättää päivän stressitilanteen. Näen avantouintipaikoilla tuttuja ja vaihdamme kuulumisia samalla kun hörpimme termospullosta teetä. Avantouintireissulta palaa aina piirun paremmalla mielellä kuin oli lähtiessä. Kylmä palauttaa päivän askareista sekä laskee kierroksia kehosta ja mielestä. Useimmiten saan myös nukuttua paremmin seuraavina öinä avannossa käymisen jälkeen.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Terhi on käyttänyt. tradenomi.fi
Eläkeuudistus vahvistaa rahoitusta ja julkista taloutta
Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat eläkeuudistuksesta maan hallituksen toimeksiannosta ja saavuttivat neuvottelutuloksen tammikuussa 2025. Kaikkien järjestöjen hallinnot ja maan hallitus ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen, ja seuraavaksi sen pohjalta käynnistyy lainvalmistelu. Hallituksen toimeksiannon tavoit teena oli selvittää tarvittavat muutok set työeläkejärjestelmään rahoituk sellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Tavoitteena oli sopia muutoksista, joilla vahvistetaan julkista taloutta pit källä aikavälillä 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä vakauttaa pitkän aikavälin eläkevakuutusmaksutaso. Tämä tarkoitti yhden miljardin euron sopeutusta.
Eläkemaksujen taso säilyy ennallaan vuoteen 2030 asti, eli työeläkemaksu pysyy 24,4 prosentin tasolla seuraa vat viisi vuotta. Maksutason vakaut taminen on tärkeää palkansaajille ja erityisesti yritysten taloussuunnitte lussa. Tulevia maksukorotuspaineita pyritään torjumaan vahvistamalla jär jestelmän rahoitusta. Palkansaajan ja nykyisen eläkeläisen arjessa muutos ei
NUMEROKULMALLA // ETÄTYÖ ON OSA TYÖELÄMÄÄ
10% 43% 11%
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT , joille etätyön tekeminen on mahdotonta
KOKO VÄESTÖSTÄ ei voi tehdä etätöitä
TYÖSSÄKÄYVISTÄ 20–67-vuotiaista tekee koko ajan tai lähes koko ajan etätyötä
Lähde: Työn Suomi: Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa, Työterveyslaitos 2024
Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON
SUORITTANEET kansainväliset osaajat ovat jäämässä eriarvoiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa. Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kandidaattitutkinnon suorittaneille, mutta samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää AMK-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.
AMK-tutkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi.
Järjestöt vaativat ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa tulisi voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Päättäjät ja ministeriöt ovat ohjanneet ammattikorkeakouluja lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa helpottaakseen Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteena on myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.
tradenomi.fi arene.fi
Opiskelijahallitus 2025
Keitä olette ja mitä opiskelette?
Olen Essi Lappalainen opinnäytetyötä vaille valmis wellness-tradenomi Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta. Toimin myös opiskelijahallituksen puheenjohtajana.
Minä taas olen opiskelijahallituksen varapuheenjohtaja Jere Niemi. Opiskelen kolmatta vuotta LABammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella tietojenkäsittelyn tradenomiksi.
Mitkä ovat vastuualueenne suunnitelmat ja kehityskohteet?
Essi: Edunvalvonnan ja vaikuttamisen tiimi keskittyy tänä vuonna alue ja kuntavaaleihin. Haluamme lisätä tietoutta vaaleista ja etenkin siitä, miten ne vaikuttavat opiskelijoiden elämään. Kuntavaaleissa opiskelijoita koskevat esimerkiksi julkista liikennettä ja opiskelijaasumista koskevat asiat sekä kuntaomisteisten ammattikorkeakoulujen rahoituspäätökset. Puheenjohtajana olen mukana sidosryhmätyöskentelyssä ja erilaisissa työryhmissä. Niissä haluan tuoda esille opiskelijoiden ääntä
Jere: Oma vastuualueeni on Palvelutiimi; meiltä on tulossa maaliskuussa Black weeks kampanja, joka keskittyy jäsenyyteen ja on yksi isoimmista kampanjoistamme. Lisäksi haluan olla mukana kehittämässä tradenomiopiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä.
Mikä sai lähtemään opiskelijahallitukseen?
Ehdolla alue- tai kuntavaaleissa?
Ilmoita tietosi meille!
KEVÄÄN ALUE- JA KUNTAVAALEISSA äänestetään huhtikuussa. Vaalitavoitteistamme voit lukea lisää sivuilta 30–31 sekä verkkosivuiltamme.
Kuntiin valittavat päättäjät vastaavat muun muassa koulutuksesta, kulttuuri ja vapaaaikapalveluista, työllisyyspalveluista, joukkoliikenteestä, kaavoituksesta sekä jäte, vesi, energia ja lämpöhuolloista. Hyvinvointialueiden päättäjät puolestaan vastaavat alueensa terveys ja sosiaalipalveluista sekä pelastustoimen palveluista. Kokoamme kevään vaaleissa ehdolla olevien jäsentemme ja opiskelijajäsentemme tiedot verkkogalleriaamme. Tietoja voi toimittaa meille 10.4.2025 saakka.
Käy ilmoittamassa tietosi ja varmista, että muut tradenomit tietävät, että olet ehdokkaana!
tradenomi.fi/vaalit
Essi: Minulla on taustaa hallitustyöskentelystä paikallisessa tradenomiopiskelijayhdistyksessä. Siitä syntyi into opiskelijavaikuttamiseen ja siihen, että pääsee tekemään asioita muiden puolesta. Sen takia päätin hakea valtakunnalliselle tasolle liittohallitukseen. Minulle on tärkeää edistää opiskelijoiden asemaa.
Jere: Fuksivuodesta asti olen halunnut ottaa kaiken irti opiskeluajasta. Opiskelijatoiminnan kautta pääsee integroitumaan korkeakouluyhteisöön ja tekemään siistejä asioita. Polku on vienyt ainejärjestön puheenjohtajuuden kautta liittohallitukseen. Olen saanut tätä kautta paljon henkilökohtaista kasvua. tradenomiopiskelijat.fi
KUVA: ISTOCK
”Hyödyntämällä
työsuhde-
neuvontamme palveluja saatat
säästää satoja, jopa tuhansia euroja. Esimerkiksi tarkastuttamalla työsopimuksesi ennen sen allekirjoittamista taklaat ennalta monia työsuhteen ongelmatilanteita.”
Kysy meiltä
Mistä voin hankkia tradenomilakin?
LAADUKKAAT TRADENOMILAKIT
ovat saatavilla kauttamme. Niitä voi vat käyttää sekä opiskelijat että valmistu neet tradenomit. Lakki valmistetaan käsityönä Suomessa.
Lakin kupuosa on valkoinen, panta harmaa ja tupsu harmaavihreä. Pantaan kiinnitetään tradenomilyyra. Lakki on saatavana myös vegaanisena ilman nahkaa. Toimitusaika on noin viikko yleisimpien lakkikokojen (koot 54–60) osalta.
Lakin hinta vaihtelee 119 eurosta 149 euroon riippuen jäsenlajistasi. Opiskelijoiden Black weeks -teemaviikkojen aikana 17.–30.3. voit tilata lakin 95 euron alennushinnalla!
We ckman lakiasiainjohtaja tradenomi.fi/lakipalvelut
VERKKORIKOLLISUUS JA -HUIJAUKSET kohdistuvat sekä organisaatioihin että yksittäisiin käyttäjiin. Rikolliset yrittävät varastaa esimerkiksi rahaa, tietoa tai identiteettisi. Huonosti suojattuja laitteita voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin
Huolehdi ainakin näistä:
• Salasanat: Hyvä salasana on riittävän pitkä ja monimutkainen. Käytä yhtä salasanaa vain yhdessä palvelussa.
• Klikkaile harkiten: Jos et ole varma vastaanottamasi viestin lähettäjästä tai sen sisällöstä, varmista asia soittamalla viestin lähettäjälle. Jos epäilet linkin aitoutta, älä klikkaa.
• Kaksi- tai monivaiheinen tunnistautuminen: Ottamalla käyttöön kaksi- tai monivaiheisen tunnistautumisen (MFA, multi-factor authentication) sähköpostissasi ja sosiaalisen median tileissäsi teet tiliesi varastamisesta vaikeampaa.
• Päivitä järjestelmät: Päivitykset suojaavat järjestelmiäsi, jos niistä on löytynyt haavoittuvuuksia.
• Muista varmuuskopiot: Varmuuskopioi tärkeimmät tietosi esimerkiksi usb-tikulle ja säilytä sitä turvallisessa paikassa.
• Noudata työpaikkasi tietoturvaohjeita: Tutustu ohjeisiin ja selvitä, kuka vastaa tietoturvasta ja miten toimitaan häiriötilanteissa. Huolehdi, että luottamuksellinen tieto on huolellisesti suojattu. Älä jätä työmatkoilla laitteitasi valvomatta.
kyberturvallisuuskeskus.fi
Sanottua
NUMEROIN
Ylemmän tutkinnon suorittaneet tienaavat selvästi muita enemmän
Tradenomien keskipalkka oli viime vuonna 4 412 euroa kuukaudessa, mikä on 1,5 prosenttia eli 65 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Mediaanipalkka oli 4 150 euroa kuukaudessa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet saavat selvästi parempaa palkkaa kuin muut: heidän mediaanipalkkansa oli 4 630 euroa kuukaudessa, kun tradenomitutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka oli 3 980 euroa kuukaudessa.
Keskipalkka
Mediaanipalkka
4 412 €/ kk 4 150 €/ kk 6% 12
Työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus (kaikille samansuuruinen)
Ansiomuutoksen syy 13 % 10 %
Työehtosopimukseen perustuva työnantajan päättämä palkankorotus
Sijoittuminen 2% 66%
Työ- tai virkasuhteessa
67 % 24% 91 % 1 %
Henkilökohtaiseen suoritutumiseen liittyvä korotus (meriitti)
Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen
Yrittäjä
Keski-ikä
Työtön 5% 27% 40
Perhe-, opintotai virkavapaalla
Toimiasema
Profiili 58% 5 % Asiantuntija Johto
Ammattivuosia keskimäärin Naisia Ylempi korkeakoulututkinto
Lomautettu 19% 18%
Toimihenkilö Keskijohto
Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2024
ENNÄTYSMÄÄRÄ KORKEAKOULUTETTUJA TYÖTTÖMÄNÄ –
NÄIN TRADENOMIT PÄRJÄÄVÄT
TYÖMARKKINOILLA
Tiukka taloudellinen tilanne ajaa myös korkeakoulutettuja ahtaalle. Tuore Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus kertoo, että työttömien korkeakoulutettujen määrä ja korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet yhä nopeammin. Yli 52 000 korkeakoulutettua oli työttömänä viime vuoden lopussa.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA
Samaan aikaan myös vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut. Akavan mukaan työttömyyden nousussa ei myöskään näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Akavan arvion mukaan työttömyys kohoaa todennäköisesti lisää lopputalven ja kevään aikana.
Joulukuussa 2024 tehtiin synkkä ennätys, kun korkeakoulutettujen työttömien määrä rikkoi vuoden 2015 ennätystason. Tässä tummassa pilvessä ei ole hopeareu-
noja, vaan melkoinen lyijykehys: korkeakoulutettuja on nyt entistä enemmän pitkäaikaistyöttömänä.
Tradenomien tulikoe
Asiantuntija Tomi Husa Akavasta kertoo, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut nyt trendinomaisesti jo pari vuotta – ja se lähti nousuun jo ennen yleistä työttömyyden nousua. Miten tradenomit ovat myllerryksessä pärjänneet?
Husan mukaan tradenomien työttömyys on lisääntynyt viimeisen 12 kuukau-
ASIANTUNTIJA
Asiantuntija
Tomi Husa Akava Works
ASIANTUNTIJA
Työmarkkinatutkija
Joonas Miettinen
Tradenomit
”SELKEÄSTI ON NÄHTÄVISSÄ, ETTÄ JÄSENIÄ ON TYÖNHAUSSA ENEMMÄN KUIN PITKÄÄN AIKAAN.”
den aikana 27,9 prosenttia, kun kaikkien korkeakoulutettujen vastaava luku on 22 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että tradenomeja on nyt työttömänä 6 000 ja lomautettuna 600.
– Tradenomeja on tällä hetkellä työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eniten työttömyys on iskenyt työmarkkinoiden teknis–taloudelliselle alueelle, missä on paljon tradenomeja. Tämä osittain selittää tradenomien muita synkempää työttömyystilannetta, toteaa Husa.
Koulusta kortistoon?
Erityisen vilkkaasti viikate niittää vastavalmistuneita, joiden asema työmarkkinoilla ei ole vielä vakiintunut. Mutta siinä missä kaikkien korkeakoulutettujen kohdalla vastavalmistuneiden työttömyys kasvoi yli kolmanneksen (36,5 prosenttia), vastavalmistuneiden tradenomien tilanne oli hiukan parempi (32,4 prosenttia).
– Se on tietysti positiivinen signaali.
– Oman työpaikan tilannetta kuvasi ’vähintään melko vakaaksi’ 69 prosenttia, kun vielä vuosi sitten sama luku oli 76 prosenttia.
Omaa henkilökohtaista tilannetta pidettiin lähtökohtaisesti parempana (81 prosenttia piti omaa tilannettaan ’vähintään melko vakaana’), mutta siinäkin oli tultu alaspäin (86 prosenttia edellisessä tutkimuksessa).
– Lomautuksista tai irtisanomisista kysyttäessä 29 prosenttia vastanneista piti niitä mahdollisina omalla työpaikallaan, kertoo Miettinen.
Duunitutka päällä
Tradenomien erityisasiantuntija Katriina Matinhelmi tekee päivittäin palkka- ja työttömyysturvaneuvontaa asiakasrajapinnassa. Jäsenten yhteydenottojen kautta Matinhelmille on muodostunut kirkas tilannekuva:
– Selkeästi on nähtävissä, että jäseniä on työnhaussa enemmän kuin pitkään aikaan.
Duunia hakevat paitsi työttömät tradenomit, myös vanhasta työpaikasta pois mielivät.
ASIANTUNTIJA
Johtaja
Mika Maliranta
Työn ja talouden tutkimus
Husalla on myös dataa siitä, miten eri sektoreiden tradenomit ovat myrskyisillä työmarkkinoilla luovineet. Odotetusti talous-, hallinto- ja markkinointialojen tradenomit johtavat työttömyysluvuissa, perässään tietojenkäsittelytradenomit.
Huolestuneisuus nousussa
Tradenomien viimeisin jäsentutkimus julkaistiin maaliskuussa 2025. Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen kertoo, että tradenomit ovat kasvavassa määrin huolissaan oman työpaikkansa tilanteesta.
Matinhelmi toteaa, että työnhakuajat ovat pitkittyneet, mikä vaatii työnhakijoilta sisua ja pitkäjänteisyyttä.
– Jäseniemme osaaminen on korkealla tasolla, mutta avoinna olevia työpaikkoja on vähän.
”TRADENOMEISTA SUURIN OSA ON EDELLEEN TÖISSÄ, JA VIELÄPÄ HYVISSÄ DUUNEISSA.”
Labore
Avoimissa työpaikoissa on eroja
Työnantajien kautta on saatu viestiä, että yhtä vapaata työpaikkaa kohden saattaa tulla satoja hakemuksia –mutta erikoisosaaminen voi silti olla kortilla.
– Edelleen löytyy avoimia erityisasiantuntijoiden paikkoja, joihin hakemuksia tulee kymmenkunta, Matinhelmi tietää.
Joonas Miettinen ei usko, että työttömyystilanne helpottaa aivan pian. – Ei ainakaan vielä keväällä. Pitää muistaa, että korkeakoulutettujen työttömyys kääntyy yleensä laskuun hieman myöhemmin kuin muu työttömyys.
Tappiomielialalle ei kuitenkaan ole syytä antautua. Tradenomeista suurin osa on edelleen töissä, ja vieläpä hyvissä duuneissa.
– Viime vuosina on nähty selkeä siirtymä entistä vaativampiin tehtäviin. Jo noin 80 prosenttia Trade-
NÄIN TRADENOMIT
TUKEE JÄSENIÄ TIUKASSA TYÖMARKKINATILANTEESSA
Tradenomeilla on kattava valikoima työnhakijoille suunnattuja palveluja. Niitä ovat esimerkiksi:
• Ura- ja työnhakuvalmennus – henkilökohtainen uravalmennus on arvokas etu, joka sisältyy automaattisesti jäsenyyteen
• Talent Pool – Suomen suurimman headhunting-yrityksen InHunt Groupin Tradenomien jäsenille räätälöimä tietokanta, jota suorahakukonsultit käyttävät toimeksiannoissaan
• Videokirjasto – laaja valikoima sisältöjä muun muassa työnhakuun, yrittäjyyteen, esihenkilön työhön, oman uran suunnitteluun ja hyvinvointiin liittyen
• Tapahtumat ja tulevat webinaarit –suosittujen ja monipuolisten tapahtumien suositteluindeksi (NPS) on huima 88!
• Webinaaritallenteet – koska aina ei ehdi katsoa livenä
• Työnhaun verkkokurssi – tarjoaa muun muassa laadukkaita opetusvideoita, tehtäviä ja työkirjoja sekä esimerkkejä ja linkkejä ulkopuolisiin resursseihin
nomien jäsenistä on asiantuntija- tai johtotehtävissä, muistuttaa Matinhelmi.
– Tradenomit eivät myöskään jää työttömiksi pitkäksi aikaa.
Myrskyn jälkeen
Kun meri raivoaa, pyyhkii katse horisonttia: näkyykö jossain majakan helpotusta tuova valo? – Ainakin Työn
TRADENOMIEN TYÖTTÖMYYSJAKSOT
OVAT OLLEET LYHYEMPIÄ KUIN KOKO-KASSAN KOKO JÄSENISTÖLLÄ.
ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta uskoo, että tilanne paranee suhteellisen pian.
– Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna työllisyys kohentuu tänä vuonna ja sama trendi jatkuu ensi vuonna.
Tämä käänne heijastuu suoraan tradenomeihin.
Myös Turun yliopiston osa-aikaisena professorina toimiva Maliranta on tutkimustyössään keskittynyt talouden kasvun tekijöihin: tuottavuuskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Tästä syystä tekee mieli uskoa Malirannan kristallipalloa.
Erityisen herkulliseksi tulevaisuuden tekee kuitenkin keskipitkä aikaväli: Maliranta näkee vahvan talouskasvun aikakauden, joka sinkauttaa Suomen timmissä kunnossa seuraavalle vuosikymmenelle.
– Työllisyys ja reaalipalkat lähtevät hyvään kasvuun.
Innovaatioimperiumin vastaisku?
Positiiviselle muutokselle on kaksi ajuria: ensinnäkin laskusuhdannetta seuraa aina lopulta noususuhdanne ja sitä Maliranta nyt odottaa. Se toinen – vähän kenties piilossa ollut – tekijä on tuotantokapasiteetti.
– Tuotantokapasiteetti on ollut meillä vajaakäytössä, mutta kun taloudellinen tilanne paranee ihan suhdanteiden takia, tuotantokapasiteetin kasvu tulee kiihtymään.
Takana on kehitys, jossa Suomi on tehnyt TKI-kotiläksyt hyvin. – Tuotekehitystä, innovaatioita ja investointeja on tehty ja niiden myötä meillä on hyvät pohjat.
Malirannan mukaan kasvun moottorina ei toimi mikään yksittäinen toimiala, vaan monelta eri sektorilta on lupa odottaa hyvä uutisia. T
TRADENOMIT KOKO-KASSAN ASIAKKAINA
Korkeasti koulutettujen työttömyys kassa KOKO on Suomen toiseksi suu rin työttömyyskassa. KOKO-kassaan kuuluu yli 270 000 korkeasti koulutettua ylempää toimihenkilöä tai vastaavassa asemassa olevaa pal kansaajaa.
– KOKO-kassalla on hiukan yli 18 900 Tradenomiliiton kautta vakuu tettua jäsentä, kertoo kassanjohtaja Kokonaisuudessaan KOKO-kassan jäsenistön työlli syystilanne on heikentynyt viimeisten kahden vuoden aikana ja sama tilanne näkyy myös tradenomien osalta.
– KOKO-kassan jäsenistössä tradenomien laskennalli nen työttömyysaste on noussut syksystä 2022 yhteensä 1,4 prosenttiyksikköä. Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste on noussut 0,7 prosenttiyksikköä.
Joulukuussa 2024 tradenomien laskennallinen työttömyysaste oli KOKOssa 3,5 prosenttia.
– Tämä on matalampi kuin koko kassan jäsenistöllä, jolla työttömyysaste oli 4,2 prosenttia. Työttömyyden kasvu on kuitenkin onneksi tasoittunut vuoden 2024 aikana, kertoo Mäki.
Tradenomien työttömyysjaksot ovat olleet lyhyempiä kuin KOKO-kassan koko jäsenistöllä. Mäen mukaan vuonna 2024 tradenomeille maksettiin keskimäärin 86 päivää ansiopäivärahaa; tämä on noin 10 päivää vähemmän kuin kassan koko jäsenistöllä.
– Tradenomeille maksettiin neljä päivää pidempään ansiopäivärahaa vuonna 2024 kuin vuotta aiemmin, lisää Mäki.
Tradenomien jäsentutkimus: Tuorein tieto palkoista ja työelämästä
Tradenomit toteuttaa joka vuosi jäsentutkimuksen, joka tarjoaa ajantasaista tietoa tradenomien palkkauksesta, työelämästä ja kouluttautumisesta.
Jäsenenä pääset tutustumaan tutkimuksen tuloksiin yksityiskohtaisemmin. Voit esimerkiksi katsoa, miten toimiasemasi ja palkkasi vertautuu muihin ikäisiisi tradenomeihin.
Tradenomiliiton 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. 1920 eur/kk*
Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet.
Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen.
Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi:
Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.
Tradenomien jäsenedulla
vakuutettua henkeä
vuosittainen säästö ka. 3897 448 eur
TRADENOMIT
– liitto ja yhteisö
Yhteisön voima auttaa Tradenomeja ajamaan jäsentensä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa; lisäksi tradenomiyhteisö luo yksilötasolla mahdollisuuksia kohtaamisiin ja verkostoitumiseen.
Tradenomit on paitsi ammattiliitto ja organisaatio, myös jäsenistään koostuva sosiaalinen yhteisö. Asia nähdään niin tärkeäksi, että yhteisön kasvu ja menestys on Tradenomien strategiassa kirjattu yhdeksi kolmesta painopistealueesta.
Mikä on tradenomiyhteisön merkitys liiton edunvalvonnalle?
Jaakko: Edunvalvonta on joukkuelaji, jossa yksilö ei pärjää mutta yhteisö tuo voimaa, ja iso yhteisö on vahvempi. Toisin sanoen jäsenmäärä vaikuttaa suoraan siihen, mikä on meidän vaikuttavuutemme Akavassa ja neuvottelujärjestöissä, mihin pöytiin pääsemme ja miten paljon meillä on neuvotteluvaraa.
Sari: Jos halutaan lisätä Tradenomien painoarvoa yhteiskunnassa, siihen ei tosiaan ole muuta tietä kuin jäsenmäärän kasvattaminen. Yhdessä olemme enemmän.
Miten yhteisö tukee yksittäistä tradenomia?
Sari: Liiton visiona on rakentaa maailman parasta työelämää, ja sitä kautta yksittäisen tradenomin menestystä. Kun ajatellaan sellaisia yksilöä hyödyttäviä asioita kuin yleiskorotukset, perhevapaat, lomarahat – yhteisönä ja liittona näitä edistetään, mutta aika
vaikeaa olisi yksin omalla työpaikallaan hankkia tällaisia etuja.
Jaakko: Edunvalvonnan tuomien hyötyjen lisäksi meiltä saa myös räätälöityjä koulutuksia, joita ei niin sanotuilta tavallisilta markkinoilta saa, ainakaan meidän jäsenmaksumme hinnalla.
Kuinka yhteisöllisyys toteutuu paikallisella tasolla?
Sari: Tradenomien paikallisia tapahtumia on vuodessa satoja. Niissä saa uusia kontakteja, ystäviä, vuorovaikutusta, sparraamista ja ideoita. Jokainen löytää tapahtumista jotain itseään kiinnostavaa.
Jaakko: Aluetoiminta on alueen näköistä. Idea on, että jäsenellä olisi matala kynnys tulla tutustumaan ja verkostoitumaan. Tarjolla on sekä asiaa että viihdettä. After workeja, brunsseja, koirapuistotapaamisia, jääkiekko-otteluita…
Mihin suuntaan toivotte tradenomiyhteisön kehittyvän?
Jaakko: Haluaisin, että meillä on jäseniä, jotka ovat ylpeitä yhteisöstään ja joille yhteisö toimii voimavarana.
Sari: Yhteisö on yksilöiden rakentama. Silloin toiminta on onnistunutta, jos jäsen on siihen niin tyytyväinen, että hän puhuu kaverinsakin mukaan. T
TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVAT: TRADENOMIT
Jaakko Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
EDUNVALVONTA ON JOUKKUELAJI, JOSSA
YKSILÖ EI PÄRJÄÄ MUTTA
YHTEISÖ TUO VOIMAA.
JÄSENTUTKIMUKSET
LINJAUSTEN POHJANA
Yhteisöllisyyttä vahvistaa että yhteisön jäsenten mielipiteitä kuunnellaan ja toimitaan niitä kunnioittaen. Tradenomeilla tämä toteutuu siten, että liitto asettaa tavoitteitaan sen pohjalta, mitä jäsentutkimukset kertovat jäsenistön pitävän tärkeänä.
TOIMINTAMME ON ONNSTUNUTTA, KUN
TYYTYVÄINEN JÄSEN PUHUU
KAVERINSAKIN MUKAAN.
Sari
Niemi
Tradenomien toiminnanjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
TEKOÄLYÄ JA RIPAUS PSYKOLOGIAA
Eduhousella digitaitoja kouluttava Esa Riutta päätyi tradenomiksi puolivahingossa. Kutsumus digitaitojen opettamisen pariin on tehnyt vuoden tradenomiksi valitusta Riutasta sittemmin myös suositun tubettajan.
Moikka moi, WebOpe tässä! Kun mieli janoaa oppia lisää tekoälystä, YouTubesta ensimmäiseksi löytyvät hakusanat johtavat helposti Esa Riutan videoiden ja niiden alussa usein toistuvan reippaan tervehdyksen pariin.
YouTubessa Riutta on WebOpe, jonka kattavalla videovalikoimalla on lähes 22 000 seuraajaa ja kymmeniätuhansia näyttökertoja. Videoiden avulla Riutta opettaa luovimaan tekoälyn ja digitaitojen parissa tyylillä, jota on helppo ymmärtää. Riutan matka tubettajaksi on kuitenkin tapahtunut puolivahingossa. Riutta loi alun perin sosiaalisen median kanavaan Facebookiin, sillä hän tarvitsi materiaalia omia koulutuksiaan varten: päivätyössään Eduhousella Riutta kouluttaa ja opettaa digitaitoja sekä vastaa digitaitojen opettamisesta. – Olin vähän kyllästynyt pelkän Officen opettamiseen ja ajattelin, että opettaisin mielelläni myös sosiaaliseen mediaan liittyviä asioita. Tarvitsin materiaalia, jota voisin näyttää koulutuksissa ja loin erilaisia somekanavia tätä varten. Tein postauksia ja kanavia lähinnä esimerkkitöiksi, Riutta selventää.
Postaukset alkoivat pian kerätä oikeaa yleisöä, Riutan mukaan hieman vahingossa.
– En oikeastaan mainostanut tai hehkuttanut kanavia missään, mutta seuraajia alkoi kuitenkin kertyä hiljalleen. Kanavat olivat ilmeisesti varsin toimivia, koska ne saivat aina vain enemmän yleisöä ja näyttökertoja. Myöhemmin olen alkanut toimia kanavien eteen hieman systemaattisemmin. Samalla fokus on siirtynyt tekoälyyn liittyviin koulutuksiin. Niille riittää nyt kysyntää.
Käytännönläheisyys viehätti
Alkujaan Riutta ei suinkaan haaveillut työstä tubettajana, eikä välttämättä edes kouluttajana. Alun perin haaveissa siinsivät psykologian opinnot yliopistossa. Riutta oli jo ehtinyt aloittaa opinnot avoimessa yliopistossa, kun ajatus tradenomitutkinnosta sai vallan.
– Yliopiston kurssit alkoivat tuntua vähän turhan akateemisilta, ja tradenomiopinnot taas sopivan käytännönläheisiltä, Riutta muistelee.
Riutta valmistui it-tradenomiksi vuonna 2006 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, silloisesta Heliasta.
2022–Digiskills Team Lead, Eduhouse Oy
2015–2022
ICT-spesialisti, Wistec Training Oy
2011–2012 Ammatillisen opettajan pätevyys, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2011–2015
IT-kouluttaja, Salcom Group
2006–2011
IT-kouluttaja
Datafrank Oy
2006
IT-tradenomi, Helia
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: MIIKA KAINU
Urani
”Vuoden tradenomi -palkinto tuntuu mukavalta tunnustukselta. Tuntuu siltä, että olen tehnyt YouTuben kanssa jotain oikein, ja ihmiset ovat ehkä nauttineetkin sisällöstä. Saan kyllä somessa palautetta ja kerään palautetta koulutuksesta, mutta tällaisia palkintoja tulee vastaan harvoin”, Esa Riutta sanoo.
Jo opintojen alussa Riutta huomansi, että vain yhteen asiaan syventyminen ei tuntunut mielekkäältä vaihtoehdolta. ”Koneen kanssa kahdestaan olo tuntui tympeältä, ja pidinkin opinnoissa eniten ryhmätöistä ja siitä, että pääsin vuorovaikuttamaan muiden kanssa.”
MATKA WEBTAITOJA
OPETTAVAKSI TUBETTAJAKSI
ALKOI, KUN RIUTTA HUOMASI TARVITSEVANSA
SISÄLTÖJÄ
OMIA KOULUTUKSIAAN VARTEN.
– Opiskelupaikan valinta osoittautui lopulta hyväksi, koska persoonani on aina ollut sellainen, että luovin mielelläni teknisen ja humanistisen alan välissä. Puhun kumpaakin kieltä, mutta en tykkää heittäytyä kumpaankaan ääripäähän.
Työn ja vapaa-ajan liitto
Nykyisessä työssään Riutta kertoo tarvitsevansa sopivassa suhteessa sekä digitaitoja ja tekoälyn ymmärrystä että psykologiaa. – Kouluttaminen ei suju, jos ihmisten kanssa ei tule toimeen. Humanistisesta otteesta on tässä siten aidosti hyötyä, Riutta pohtii.
Riutta työskentelee sekä kotoa käsin että Eduhousen toimistolla. Koska Riutta seuraa digimaailmaa ja etenkin tekoälyn kehittymistä myös vapaa-ajallaan, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on ajoittain vääjäämätöntä.
– Jos tutkin jotain tekoälyyn liittyvää asiaa, saatan tehdä ensin työpaikalle
aiheesta kurssin ja sitten kotona aiheesta YouTube-videon. Koen, että tässä on paljon synergiaetuja. En koe raskaana sitä, että työt valuvat joskus vapaa-ajalle ja toisinpäin.
Katse kiinni digimaailmassa Riutta kokee vahvasti olevansa unelmatyössään.
– Pääsen toteuttamaan itseäni, tuottamaan sisältöä, ja saan olla sopivassa määrin sekä kameran edessä että sen takana. Haastavinta on löytää aikaa tälle kaikelle. Tekemistä riittäisi usein paljon enemmälle, mihin vuorokauden tunnit riittävät. Priorisointia on pitänyt opetella, toisaalta uutta saa opetella jatkuvasti.
Uuden opettelu on korostunut etenkin tekoälybuumin myötä.
– Buumin kovin vaihe on takana, kun on ymmärretty, ettei tekoäly pysty ihan kaikkeen. Toisaalta uskon, että nyt, kun ajat ovat haastavammat, tekoälymarkkinoilla erottuvat ne, jotka todella tulevat pärjäämään.
Riutta uskoo seuraavansa digimaailmaa jatkossakin silmä vähintään yhtä kovana kuin aiemmin.
– Olen leikilläni sanonut, että tähtään seuraavaksi Petteri Järviseksi. Eli toivon, että jonain päivänä olen siinä pisteessä, että kun asiantuntijaksi tarvitaan joku tietotekniikan päälle ymmärtävä henkilö, minut kutsutaan paikalle. YouTubessa olen jo aika hyvin päässyt siihen pisteeseen, joten kuka tietää, mihin seuraavaksi päädyn puhumaan. T
Mitä valmiuksia työssäsi tarvitaan?
Ennen kaikkea joustavuutta: tässä työssä pitää osata tehdä kaikenlaisia asioita. Myös lavakarismaa tarvitaan. Kouluttajalle on tärkeää, että yleisö jaksaa kuunnella, mitä kouluttajalla on sanottavanaan.
Mitä haluaisit osata paremmin? Haluaisin osata soittaa jotain instrumenttia. Olen harmitellut sitä, etten lapsena opetellut soittamaan mitään. Nyt aikataulut eivät anna periksi sitä, että aloittaisin tällaisen harrastuksen.
Mitä teet vapaa-ajalla?
Aika kuluu perheen parissa. Meillä on kolme poikaa, joiden kanssa pyrin viettämään paljon aikaa. Lisäksi pyöritän työporukallemme Dungeons and Dragons -peliä. Pelaan myös videopelejä ja käyn uimassa ja juoksemassa.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Esa on käyttänyt. tradenomi.fi
Päivitä osaamistasi tai suuntaa uudelle uralle
Suunnaksi talousosaaja
Laajuus: 40 op / 1 vuosi Hinta: 480 €
Opinnot alkavat 27.8.2025
Suunnaksi talousosaaja -koulutus sisältää kattavan kokonaisuuden taloushallinnon perusosaamista muuttuvan alan tarpeet huomioiden.
Koulutus sopii hyvin esimerkiksi alalla jo työskenteleville, joilla on päivitystarvetta taloushallinnon osaamiseen tai toisen alan tradenomeille, jotka haluavat suuntautua taloushallintoalalle.
Käytännönläheiset opinnot sisältävät lähipäiviä Turussa sekä etäopiskelua. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa.
Lue lisää ja hae koulutukseen: turkuamk.fi/suunnaksi-talousosaaja
MITEN TRADENOMIEN PALKAT OVAT KEHITTYNEET? MITKÄ TEKIJÄT OVAT VAIKUTTANEET PALKKAKEHITYKSEEN? NO, KURKKAA TRADENOMIEN JÄSENTUTKIMUKSESTA.
Hakuaika: 1. - 29.4.2025 Tutustu vaikka heti:
Kehitä osaamistasi YAMK-tutkinnolla!
Tutustu haussa oleviin koulutuksiin www.lapinamk.fi/masterschool
Yhteishaku 11.–25.3.
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
MITÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN MUUT0KSET OIKEASTI TARKOITTAVAT?
Kysymys: Olen kuullut, että työlainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Mitä siitä pitäisi tietää?
Vastaus: On totta, että Suomen hallitus on tekemässä monenlaisia muutoksia ja heikennyksiä työlainsäädäntöön. Vuonna 2024 voimaan tuli uusia rajoituksia työntekijöiden lakkooikeuteen, kun hallitus muutti työehtosopimuslakia ja lakia työriitojen sovittelusta. Rajoituksia tuli myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden järjestämiseen. Huomaathan, että työntekijöillä on edelleen oikeus osallistua työ- ja virkaehtosopimuskierroksen lakkoihin. Liitot ohjeistavat asiassa tilanteen mukaan.
Tammikuussa 2025 tulivat voimaan työntekijäpuolen vastustamat muutokset sovittelujärjestelmään sekä paikallisen sopimisen uudistus Muutokset eivät välttämättä heti
näyttäydy työarjessa, mutta voivat vaikuttaa työehtojen ja palkankorotusten neuvotteluun ja tasoon. Paikallinen sopiminen työpaikoilla tullee lisääntymään ja on entistä tärkeämpää, että työpaikalle on valittu luottamusmies tai luottamusvaltuutettu huolehtimaan työntekijöiden eduista.
Leipomotyölakia on ehdotettu kumottavaksi kevään 2025 aikana siten, että leipomotyöntekijöiden yötyölisää koskeva erityissääntely poistetaan. Jatkossa lakiin ei enää sisältyisi 100 prosentin lisää yötyön ajalta, vaan mahdolliset yötyökorvaukset jätettäisiin työehtosopimuksessa sovittaviksi.
Tradenomien jäseniin tulee hyvin konkreettisesti vaikuttamaan yhteistoimintalain muuttaminen. Lakia on ehdotettu muutettavaksi 1.7.2025 alkaen, mutta asian eduskuntakäsittely on kesken. Ehdotuksen mukaan
muutosneuvotteluita tarvitsisi jatkossa pääsääntöisesti järjestää vain yrityksissä ja yhteisöissä, joissa työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Tällä hetkellä alaraja on 20 työntekijää. Laissa säädettäisiin kuitenkin tietyistä kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevista velvoitteista työnantajille, joilla olisi työsuhteessa 20–49 työntekijää. Lisäksi muutosneuvotteluiden kesto puolitettaisiin. Käytännössä tavoitteena lienee nopeuttaa muutoksia, lomautuksia ja irtisanomisia tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Myös henkilökohtaisen irtisanomisperusteen muuttaminen on hallituksen agendalla. Tavoitteena vaikuttaa olevan työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen ja muutoksella voi olla vaikutuksia laajemminkin työelämään. Muutos ei todennäköisesti ehdi tulla voimaan vuonna 2025.
Muista!
LUOTTAMUSMIEHEN
ROOLI JA MERKITYS
Kysymys: Meillä ei ole henkilöstön edustajaa, kuten luottamusmiestä. Mihin sellaista tarvitaan, pitäisikö sellainen olla ja miten luottamusmies valitaan?
Vastaus: Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijöiden työehtosopimuksen perusteella keskuudestaan valitsemaa henkilöstön edustajaa. Luottamusmies valitaan vaaleilla. Luottamusmiehen tehtävänä on työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden edustajana toimiminen. Hän sekä kollektiivisesti edustaa työntekijöitä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa että auttaa yksittäisiä työntekijöitä. Lisäksi luottamusmies edistää työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita ja ylläpitää hyvää neuvotteluyhteyttä.
Luottamusmies hoitaa edustamisen lomauttamista tai irtisanomisia edeltävissä ennakkoselvityksissä, kuulemisissa ja yt-lain mukaisissa neuvotteluissa. Työrauhan takaamiseksi luottamusmiehellä on irtisanomissuoja. Hän siis uskaltaa ottaa esille sellaisia asioita, joita muut saattavat arastella.
Luottamusmiehelle maksetaan yleensä työehtosopimuksen perusteella luottamusmieskorvausta. Luottamusmies saa koulutusta liitoltaan ja neuvottelujärjestöltä (JUKO tai YTN). Koulutuksen ajalta korvataan yleensä
ansionmenetys riippuen työehtosopimuksesta.
Työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta säädetään työlainsäädännössä. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Myös luottamusvaltuutetulla on irtisanomissuoja. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys.
Jokaisella työpaikalla tulisi olla valittuna henkilöstön edustaja –joko luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Jos henkilöstön edustajaa ei ole valittuna, joutuu jokainen hoitamaan asioitaan yksin ja ilman irtisanomissuojaa. Erityisen hankalaa tämä on muutosneuvottelutilanteissa, joihin tulisikin vähintään valita yhteistoimintaedustaja, jos luottamusmiestä- tai valtuutettua ei ole valittuna.
MIKSI LUOTTAMUSMIES ON TÄRKEÄ JUURI NYT?
1
Henkilöstön edustaja kannattaa valita työpaikalle
Työelämässä tapahtuu ja jokaiselle työpaikalle tulisikin viimeistään tässä kohtaa valita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Hyvät neuvottelusuhteet työnantajaan auttavat vaikeiden aikojen yli. Tradenomit neuvoo siinä, miten henkilöstön edustaja valitaan.
2
Henkilöstön edustajilla on irtisanomissuoja
Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen tuotannollis-taloudellisilla perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai molempien sopijapuolten kannalta tarkoituksenmukaisesti ja kohtuullisesti kouluttaa häntä muuhun työhön.
3Vuonna 2025 tapahtuu – seuraa tiedotusta lakimuutoksista Tradenomit ja Akava tiedottavat lainsäädäntöhankkeista ja lakimuutoksista. Lisäksi luottamusmiehet saavat koulutusta lakimuutosten osalta neuvottelujärjestöjemme (JUKO ja YTN) kautta.
Vinkit ja vastaukset antoi
Tradenomien työsuhdejuristi
Salla Viitanen.
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?
Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
Hei esihenkil ö,
YKSIN EI TARVITSE JAKSAA
Työssä jaksamisen haasteet koskevat myös esihenkilöä. Jos esihenkilö uupuu, sen vaikutukset tuntuvat koko työyhteisössä.
Apua jaksamisen haasteisiin kannattaa hakea mahdollisimman pian.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: ISTOCK
Esihenkilö unohtaa kehityskeskustelun. Hän ei saa tehtyä päätöstä tiimin avainhenkilön rekrytoinnista. Vastaukset viesteihin tulevat esihenkilöltä iltamyöhään tai viikonloppuisin. Mikä esihenkilöä oikein vaivaa? Kun häneltä varovasti kysyy, onko kaikki kunnossa, tulee vastaukseksi äkäinen ”Kyllä on”.
– Esihenkilö on yhtä lailla haavoittuvainen kuin muut työyhteisön jäsenet. Hän ei ole turvassa uupumiselta. Mutta jos esihenkilö jatkuvasti näyttää tiimilleen haavoittuvaisuutensa tai on romahtamaisillaan, se kuormittaa työyhteisöä, sanoo psykoterapeutti Risto Havunen. Havunen on toiminut pitkään johdon konsulttina ja kirjoittanut useita johtamisoppaita, viimeisimpänä tietokirjan Jaksamisen opas esihenkilöille
Työntekijöiden jaksamisen haasteet ovat viime vuosina nousseet julkiseen keskusteluun. Myös esihenkilön voimavarat voivat loppua, kun työssä ja yksityiselämässä on vahvasti kuormittavia tekijöitä. Jaksamisen ongelmat näkyvät molemmilla elämänalueilla. Uupuminen vaikuttaa työpaikalla alaisiin, asiakaskokemukseen, tuloksentekokykyyn ja jopa työnantajamielikuvaan.
– Kun tiimi vaistoaa, että esihenkilö ei ole kunnossa, se aiheuttaa epävarmuuden tunteita. Tämän seurauksena voi syntyä varjojohtajuutta ja työroolit voivat mennä sekaisin.
Esihenkilön jaksamisen ongelmat voivat ilmetä poukkoilevana käytöksenä ja empatiakyvyn heikkenemisenä.
Joskus uupunut esihenkilö voi uuvuttaa omat alaisensa, ja jotkut työntekijät saattavat jopa lähteä organisaatiosta.
Kun päätöksenteko tökkii
– Sankarijohtajuuteen liittyy myytti, että kaadutaan saappaat jalassa. Mutta jos esihenkilö kaatuu saappaat jalassa, hän on ollut jo pitkään huonovointinen ja toimintakyvytön. Työssä, joka perustuu kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin, saappaat jalassa kaatuminen ei ole sankarillista, sanoo Havunen.
Jaksamisen ongelmat olisi hyvä tunnistaa ajoissa. Uupumuksen merkit esihenkilöillä ovat samanlaisia kuin muillakin ihmisillä. Väsymys ei poistu lepäämällä tai nukkumalla, ja ärsyyntymiskynnys on matala. Keskittyminen sekä työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokeminen voivat heikentyä.
Esihenkilön jaksamisen ongelmat voivat ilmetä myös poukkoilevana käytöksenä asiasta toiseen. Päätösten tekeminen voi olla vaikeaa, tai hän saattaa eristäytyä muista.
Tyypillisiä ovat myös yhteistyötaitoihin liittyvät ongelmat. Esihenkilö saattaa puuttua pikkuasioihin ja käytös voi olla töksähtelevää. Empatiakyky, eli kyky katsoa asioita toisen näkökulmasta asioita, heikkenee. Tällöin esihenkilö voi odottaa alaiseltaan liikaa tai vaatia mahdotonta.
Omat ja muiden odotukset
Työn määrä, hallinnolliset asiat, palaverit,
3 x Apua jaksamiseen
1 Ulkopuolinen apu
Jaksamisen ongelmiin kannattaa hakea ulkopuolista apua mahdollisimman pian. Tukena voi olla coach, työnohjaaja, psykologi tai psykoterapeutti.
2 Oman esihenkilön tuki
Fiksu esihenkilö ymmärtää, että vaikka joskus ongelmat ratkeavat ajan kanssa, ammattitaitoisen keskusteluavun ansiosta ne voivat ratketa nopeammin.
3 Kollegiaaliset suhteet
Vertaistuki on esihenkilön voimavara. Kun jaksamisen haasteista voi keskustella vertaisten kanssa, ongelmien mittakaava voi muuttua realistisemmaksi eivätkä ongelmat ainakaan kasva suuremmiksi.
Kun esihenkilö ei ole kunnossa, se aiheuttaa epävarmuuden tunteita tiimissä. Tämä voi johtaa varjojohtajuteen ja sekaannuksiin työrooleissa.
KUN JAKSAMISEN HAASTEISTA VOI
KESKUSTELLA VERTAISTEN KANSSA, ONGELMIEN MITTAKAAVA
REALISTISEMMAKSI.
tulosvastuu, aikapaine ja pakkotahtisuus – lista esihenkilöitä kuormittavista tekijöistä työpaikalla on pitkä. Huoli asiakkaalle toimitettavan tuotteen tai palvelun laadusta painaa asiakaskontaktissa työskenteleviä esihenkilöitä.
Heitä kuormittavat myös omaan rooliin liittyvät ristiriitaiset odotukset. Monet esihenkilöt ovat aiemmin työskennelleet asiantuntijaroolissa. Esihenkilö voi pyrkiä ratkaisemaan ongelmia asiantuntijan näkökulmasta, tarttumalla asiasisällön yksityiskohtiin sen sijaan, että tarjoaisi työkaluja alaisilleen tehtävistä huolehtimiseen.
Ihmisten johtaminen on kuormittavaa. Työpaikan arkeen voi kuulua jatkuva henkilöstöongelmien ratkaiseminen ja työntekijöiden välisten ristiriitojen selvittäminen.
Rooliin, odotuksiin ja ihmisten johtamiseen liittyvät kuormitustekijät aiheuttavat psykologisia kuormitustekijöitä, kuten yksinäisyyttä, epävarmuutta, vajavaisuuden tunnetta, pelkoja, häpeää, haavoittuvuutta ja riittämättömyyden tunnetta.
Siksi on tärkeää täsmentää omia, tiimin ja oman esihenkilön odotuksia suhteessa tavoitteisiin. Silloin voi
kysyä: Mitä minulta odotetaan esihenkilönä ja mitä minä odotan alaisiltani? Entä onko roolini ja siihen liittyvät odotukset suhteessa omaan esihenkilööni selkeitä?
Miten olet jaksanut?
Jos esihenkilön jaksaminen on heikentynyt tai hänellä on selviä uupumisen merkkejä, hänen kannattaa ensin ottaa yhteys työterveyshuoltoon. Keskusteluapua voi tarjota lääkäri, psykologi tai psykoterapeutti. Jos ongelmat liittyvät jaksamisen sijaan työn tekemisen käytäntöihin, apua voi saada työnohjaajalta tai valmentajalta.
Organisaatioissa olisi hyvä kehittää yhteisiä käytäntöjä esihenkilöiden jaksamisen tueksi. Onko esihenkilöllä oman esihenkilön tuki?
Voisiko jaksamiseen liittyviä asioita jakaa kollegojen kesken? Onko omassa organisaatiossa jaksamisesta ja kuormittumisesta puhuminen ylipäätään hyväksyttyä?
– Pitäisi tuoda esiin, että esihenkilöt voivat uupua ja meillä on toimenpiteitä, joilla ennalta ehkäistään sitä. Uupuminen voi koskettaa kaikkia nykyisellä työnteon tahdilla, Havunen sanoo. T
YTM, psykoterapeutti Risto Havunen
UUSI ESIHENKILÖ: HUOLEHDI MYÖS ITSESTÄSI
Uudella esihenkilöllä voi olla kova hinku näyttää osaamisensa ja menestyä. Miten estää se, että uusi esihenkilö ei päädy työskentelemään jaksamisensa ylärajoilla? – Johtamisen näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että ymmärrämme ja sisäistämme asiat samalla tavalla, sanoo psykoterapeutti Risto Havunen.
Työn laadullinen ja toimintaan liittyvä tavoite on ensimmäinen asia, josta tarvitaan sekä oman esihenkilön että tiimin kanssa yhteinen näkemys. Toinen on yhteinen näkemys tavasta toimia. Esimerkiksi henkilöasiat on helpompi ratkaista, kun roolit, vastuut ja pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selvät.
Esihenkilön pitää myös itse huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Havunen kertoo, että hänen vastaanotollaan nousee esille viisi käytännön asiaa, kun hän tukee esihenkilöiden jaksamista. Arkiset rutiinit saattavat kuulostaa itsestään selviltä, mutta myös esihenkilöt lipsuvat niissä helposti, kun työssä jaksaminen tuntuu haastavalta.
Kaikki lähtee säännöllisestä ruokailusta: aamiainen, lounas ja iltapäivällä välipala. Ateriointi työpäivän aikana tauottaa työtä ja tekee työpäivästä huokoisen.
Joskus esihenkilö eristäytyy, kun jaksamisen kanssa on haasteita. Erityisesti kannattaa huolehtia työn ulkopuolisista sosiaalisista suhteista.
– Esihenkilön työ on ongelmien ratkaisua. Ongelmien painoarvo on huomattavasti suurempi, jos esihenkilöllä on vain työhön kytkeytyviä ihmissuhteita. Harrastukset ja yhdessäolo ystävien kanssa voivat auttaa asettamaan ongelmat oikeaan mittakaavaan. Tärkeää on myös säännöllinen liikunta, maltillinen päihteiden käyttö ja riittävä unen saanti.
TES-TILANNE
TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUISSA PÄÄNAVAUS
Helmikuun lopulla yksityisen sektorin neuvotteluissa saatiin viimein niin sanottu päänavaus, kun painostustoimien jälkeen teknologiateollisuuden työntekijöille solmittiin uusi työehtosopimus. Sen jälkeen neuvottelusuma alkoi hiljalleen purkautua ja sopimuksia on saatu muillekin aloille sekä henkilöstöryhmille.
Ylempien toimihenkilöiden tilanteeseen päänavaus ei kuitenkaan tuonut helpotusta. Syyskuusta saakka on kärsivällisesti käyty neuvotteluja teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualojen uusista työehtosopimuksista, laihoin tuloksin. Koska neuvottelut eivät edenneet miltään osin, neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN jätti 14. helmikuuta lakkovaroituksen teknologiateollisuuteen. Sovittelu käynnistyi valtakunnansovittelijan johdolla välittömästi, mutta tulosta ei syntynyt ennen ensimmäisen lakon alkamisajankohtaa 28. helmikuuta. Sovittelua jatketaan maaliskuussa. Loput ilmoitetut lakot toteutuvat erikseen nimetyissä yrityksissä, mikäli sopua ei ennen niiden alkamisajankohtaa synny.
Neuvotteluissa tavoittelemme neuvottelujärjestöjemme kanssa jäsenillemme palkankorotusten lisäksi työhyvinvointia edistäviä toimia. Palkankorotusten on parannettava jäsentemme ostovoimaa ja mallin on oltava yleiskorotuspainotteinen.
Jäsentutkimuksemme mukaan yleiskorotus on vuodesta toiseen suurin syy tradenomien ansiokehitykseen. Asiantuntijatyössä psykososiaalinen kuormitus, palautuminen ja jaksaminen ovat keskeisessä roolissa. Etsimme neuvotteluissa ratkaisuja myös näihin kysymyksiin, jotta jäsenemme voisivat hyvin työssään.
Neuvottelut ovat käynnissä myös ICT-alalla sekä rahoitus- ja energia-aloilla. Edellä mainituilla aloilla työehtosopimuksen voimassaolo on umpeutunut eli alat ovat sopimuksettomassa tilassa, jolloin myöskään työrauhavelvoite ei ole voimassa. Myös julkisen sektorin neuvottelu-urakka käynnistyi alkuvuonna. Valtion ja kirkon aloilla sopimukset päättyivät helmikuun lopussa, yliopistosektorilla puolestaan maaliskuussa. Kunta- ja hyvinvointialuesektorin sopimukset ovat voimassa huhtikuun loppuun saakka.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa asioista sovitaan lakia paremmin, kuten esimerkiksi lomarahoista tai perhevapaiden palkallisuudesta. Tavoitteistamme ja neuvottelujen etenemisestä voit lukea lisää sivuillamme. Avaamme sivuillamme myös keskeistä neuvottelutermistöä! T tradenomi.fi/neuvottelut ytn.fi/neuvottelut juko.fi
Yksityisellä sektorilla jäseniämme edustaa neuvotteluissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutetut JUKO. Toimistomme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti molempien neuvottelujärjestöjemme toimintaan.
TEKSTI: ANU VÄÄTÄJÄ
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
ANNA TEKOÄLYN tukea työuraasi
Tarvitsetko uuden cv:n tai haluatko sparrausapua urasi suunnitteluun? Tekoälyavusteinen uravalmennus on uusi maksuton palvelumme. Se tukee työnhakua ja urasuunnittelua silloin, kun sinulle parhaiten sopii.
UUTTA PUHTIA TYÖNHAKUUN JA
URASUUNNITTELUUN
Työnhaun ja urasuunnittelun tekoälyvalmentajat tarjoavat uudenlaisen tavan pohtia omaa työnhakua ja suunnitella uraa. Maksuton palvelu tulee jäsentemme käyttöön henkilökohtaisen uravalmennuksen rinnalle.
Tekoälyvalmentaja tarjoaa tuoreita näkökulmia työnhakuun ja urasuunnitteluun. Se auttaa tunnistamaan omat vahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi sekä sanoittamaan osaamistasi. Tekoälyllä on laaja tietomäärä, joka voi täydentää valmentajien osaamista. Se pystyy myös räätälöimään valmennuksen soveltumaan monille eri toimialoille ja eri tasoisiin tehtäviin.
Tekoälyavusteinen uravalmennus sopii kaikille, jotka hakevat aktiivisesti töitä tai kaipaavat apua urasuunnittelussa. Tekoälyvalmentajan kanssa voi sparrailla työnhaun ja urasuunnittelun teemoista ihmisvalmentjan levätessä. Halutessasi voit jatkojalostaa ideoita henkilökohtaisessa valmennuksessa ihmisen kanssa.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVITUS: ISTOCK JA ADOBE FIREFLY -TEKOÄLY
2
SISU SEPPÄ JA INARI VOIMA OVAT PALVELUKSESSASI
Tekoälyavusteisia uravalmentajia on kaksi. Palveluksessasi on Sisu Seppä, joka on erikoistunut työnhakuun ja Inari Voima, joka on erikoistunut urasuunnitteluun.
Voit valita haluamasi työnhakuun liittyvän teeman. Se voi olla esimerkiksi uuden CV:n tai LinkedIn-profiilin tekeminen. Tekoälyvalmentaja auttaa CV:n muokkaamisessa antamalla vinkkejä ja neuvoja.
Tekoäly ei väsy, vaan on käytettävissä ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin. Tekoäly voi auttaa laatimaan vaikka kymmenen erilaista versiota CV:stä.
ON HYVÄ TESTATA UUDENLAISIA
TYÖKALUJA, KUN MAAILMA
YMPÄRILLÄ MUUTTUU.
SAMALLA VOIT KEHITTÄÄ
OMIA TEKOÄLYTAITOJASI.
ANNA BOTILLE TIETOA
TEKSTI: SANNA LESKINEN 3
VALMENNUKSEN TUEKSI
Valmennukseen kannattaa varata aikaa puolesta tunnista tuntiin. Ennen valmennusta on hyvä miettiä, minkälaista työtä on hakemassa ja miten oma osaaminen soveltuu työtehtävään, jota aikoo hakea.
Tekoäly pystyy tarttumaan tietoon, jota sille tarjotaan ja tekoälyvalmentajat on koulutettu kysymään valmentavia kysymyksiä. Vastaa kysymyksiin ajatuksella ja kerro tilanteestasi kokonaisilla virkkeillä.
Valmennuksessa käyttäjä ei ole tunnistettavissa. Omia henkilötietoja, kuten nimeä tai osoitetta, ei tekoälyvalmennuksessa kannata tietosuojan takia kertoa. Palvelu on tarjolla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Sen lisäksi tekoäly osaa yli viittäkymmentä kieltä. Keskustelua voi siis käydä tekoälyvalmentajan kanssa lukuisilla eri kielillä. Valmennuksen lopuksi tekoälyvalmentajaa voi pyytää kääntämään esimerkiksi juuri hiotun CV:n suomen tai englannin kielelle.
Valmennuksen voit aloittaa osoitteessa www.urapalvelut.fi/tral
Asiantuntijoina toimivat Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom ja UP Partnersin toimitusjohtaja Sunny Viljamaa
Tutuksi
Tietoa tarpeeseen
Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen kokee onnistuneensa, kun hän saa tuotettua toimintaa tukevia lukuja tai taustatietoa.
”OLEN TYÖSKENNELLYT Tradenomien työmarkkinatutkijana kohta vuoden. Minulla on aina ollut kuva, että Tradenomeissa on jäseniä palvelevaa toimintaa ja aktiivista vaikuttamista. Se motivoi hakemaan tänne. Kuulun viestintä- ja tutkimustiimiin ja teen paljon yhteistyötä muiden tiimien kanssa.
Teen vuosittaisen jäsentutkimuksen, eli vastaan sen tiedonkeruusta ja aineiston analyysistä. Jäsentutkimus kertoo, minkälaista palkkaa eri tehtävissä maksetaan, minkälaisiin tehtäviin jäsenistö sijoittuu ja miten jäse-
nistöllä työelämässä ylipäätään menee.
Tutkimus palvelee myös työehtosopimusneuvotteluita, joissa asiantuntijamme neuvottelevat palkoista ja muista työehdoista työnantajien kanssa. Lisäksi kartoitamme jäsenistölle tärkeitä teemoja kyselyin ja seuraamme jäsenistön työmarkkinatilannetta.
Tutkitulla tiedolla on merkittävä rooli myös Tradenomien vaikuttamishankkeissa, kuten vuosilomalain uudistamisessa ja tradenomi YAMK-tutkinnon tunnettuuden vahvistamisessa. Olen myös oppinut neuvottelutoiminnasta paljon uutta.”
”Pidän hankkeista, joissa tiedolla ja tutkimuksella on merkittävä osa”, Joonas Miettinen sanoo.
TRADENOMIT HALUAA LOPETTAA TUTKINTOSYRJINNÄN KUNTIEN REKRYTOINNEISSA
Asiantuntijatehtävät auki kaikille soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille ja kunnille siirtyneiden työvoimapalveluiden toimivuuden varmistaminen – siinä Tradenomien kärkitavoitteita tulevissa kuntavaaleissa.
TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVA: ISTOCK
Julkisen setorin kelpoisuusvaatimusten muuttaminen on ollut Tradenomien tavoitteena pitkään, kertoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Edelleenkin kunnilla, hyvinvointialueilla ja valtiolla on paljon asiantuntijatehtäviä, joihin YAMK-tutkinnolla ei pääse, vaikka siihen ei ole mitään asianmukaista perustetta.
Vaatimus yliopistossa suoritetusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta on turha menneisyyden jäänne etenkin talouden ja hallinnon alalla.
– Kaupunginjohtajan paikkaa myöten kaikkien tehtävien pitäisi olla tradenomien haettavissa.
Kunnat linjaavat rekrytointiperusteet itse
Opetusalallakin on tehtäviä, joissa Rantamaula pitää korkeakoulututkintojen erot-
telua tarpeettomana. Käytäntö puolustaa paikkaansa lähinnä terveydenhoidossa ja sosiaalialalla.
– Esimerkiksi sosiaalitoimessa käsitellään sellaisia luvanvaraisia asioita, että on perusteltua edellyttää juuri niihin liittyvää ylempää korkeakoulututkintoa.
Kunnilla on Suomessa laaja itsehallinto, ja lainsäädäntö sallii niiden päättää useimpien tehtävien kelpoisuusehdoista. Niinpä valtuutetutkin voivat vaikuttaa palkkaamisen perusteisiin.
– Kunta voi pitkälti luoda oman rekrytointipolitiikkansa, ja valtuustohan valvoo kunnanhallituksen ja kunnan johtajan toimia. Mutta kunta mokaa, jos se rajaa yhden hakijaryhmän ulos. Olisi hyvä, että kaikilla päättäjillä olisi näistä asioista ymmärrys, Rantamaula sanoo.
“Julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksia olisi pitänyt tarkastella jo monta vuotta sitten”, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.“
”On tärkeää varmistaa työvoimapalveluiden osaajille oikeudenmukaiset työehdot”, erityisasiantuntija Harri Westerlund painottaa.
”KAUPUNGINJOHTAJAN
PAIKKAA MYÖTEN KAIKKIEN TEHTÄVIEN PITÄISI OLLA TRADENOMIEN HAETTAVISSA.”
Työvoimapalveluiden ammattilaisten
työehdot turvattava
Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirrettiin vuodenvaihteessa valtiolta kunnille tai useamman kunnan muodostamille työllisyysalueille. Tavoite oli, että kunnat voivat tehdä tehokkaampaa elinkeinopolitiikkaa ja työnhakijat saada heille kohdennettuja lähipalveluita.
– Kunnanvaltuutetut pääsevät nyt ensi kertaa vaikuttamaan työvoimapalveluihin. Erittäin tärkeää on varmistaa siellä työskentelevien ammattilaisten motivaatio ja osaaminen. Joukossa on myös satoja tradenomeja, taustoittaa erityisasiantuntija Harri Westerlund Työehdot ovat perustuneet valtion virkaehtosopimukseen, ja vanha palkkajärjestelmä on voimassa kesäkuun loppuun. Tradenomit kuuluu
Jukoon eli Julkisalan Koulutettujen
Neuvottelujärjestöön, joka on neuvotellut kuntatyönantajan kanssa siitä, miten työehdot järjestetään. Niiden tulee vastata asiantuntijoiden toimenkuvaa, vaikka kunnilla on asiassa tietty määrä harkintavaltaa.
– Työvoimapalvelujen osaajat odottavat kunnan uuden palkkausjärjestelmän olevan oikeudenmukainen ja yhdenvertainen. He ovat tottuneet monipaikkaiseen työskentelyyn ja ovat etätyössä tehokkaita. Eräiden asiantuntijoiden työskentelypaikkakunnat saattavat vaihtua työllisyysalueiden muodostamisen takia. Lisäksi on ratkaistava työaikamuoto.
– Kysymys on, säilyykö työaikana valtion 7 tuntia 15 minuuttia vai tuleeko käyttöön yleistyöaika eli 7 tuntia 39 minuuttia, sanoo Westerlund. T
TRADENOMIEN KESKEISET
VAALITAVOITTEET
Kunnan tai hyvinvointialueen tulee olla reilu, uusiutuva, joustava ja kehittyvä. Tähän sisältyy vastuullinen toiminta työnantajana ja kunnilla työllistymistä tukeva elinkeinopolitiikka. Pitää
• tunnistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot samantasoisina
• toimia yhteistyössä ja kumppanina AMK:n kanssa
• luoda mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiselle ja olla esimerkki perheystävällisestä työnantajasta
• mahdollistaa paikasta riippumaton työnteko
• kunnan on panostettava etenkin korkeakoulutettujen työllisyyspalveluihin tradenomi.fi/vaalit
”ODOTIN
KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYTTÄ, VERKOSTOITUMISTA JA
SITÄ, ETTÄ LÖYTÄISIN
OPINTOJEN PARISSA
OMAN JUTTUNI.”
Valinta vuoden tradenomiopiskelijaksi yllätti täysin: ”Kun puhelu tuli, luulin ensin, että olen tehnyt järjestöhommissa vahingossa jotain pahaa. En aluksi ymmärtänyt, että kyse oli tällaisesta palkinnosta. Huomionosoitus tuntuu kyllä kivalta”, Hannah Nurmi kertoo nauraen.
OPINTOJEN VALINTA OSUI NAPPIIN
Vuoden tradenomiopiskelijaksi valittu Hannah Nurmi viimeistelee opintojaan Turun ammattikorkeakoulussa.
Opiskeluaika on osoittautunut huomattavasti monipuolisemmaksi kokemukseksi, mistä Nurmi osasi aiemmin edes unelmoida.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: VESA TYNI
Ryhmätöitä parjataan ammattikorkeakouluopinnoissa aika ajoin, ainakin opiskelijoiden keskuudessa. Osalle ne ovat pakollinen paha, toisille opintojen suola. Turun ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta liiketalouden tradenomiksi opiskeleva Hannah Nurmi kertoo kuuluvansa jälkimmäiseen ryhmään.
– Ryhmäpainotteista tekemistä oli paljon, mutta kun aihepiirit syventyivät, mielenkiinto heräsi ja motivaatio opintoja kohtaan heräsi ihan uudella tavalla.
Ryhmätöiden tekeminen on päässyt Nurmen opinnoissa ihan uudelle tasolle etenkin sen jälkeen, kun hän pääsi mukaan ammattikorkeakoulun toteuttamaan oppimisympäristö MyyntiAkatemiaan.
– Sen ideana on, että opintoja voi suorittaa työn kautta erilaisten yritysprojektien ympärillä. Projektit hankitaan itse MyyntiAkatemian sisällä, eli me opiskelijat olemme itse vastuussa tekemisestä, oppimisympäristön valmentajien avustuksella. Nurmen mukaan oppimisympäristön ideana on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittyä tulevaisuuden myynnin ja markkinoinnin huippuosaajiksi, tuomalla yritykset ja opiskelijat yhteen. Kehittämisprojektit pitivät sisällään muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyitä, sosiaalisen median markkinointia, kevyttä sisällöntuotantoa ja uusasiakashankintaa.
– Tekeminen on pienimuotoista, mutta se, onnistuuko projekti, on kokonaan
meidän opiskelijoiden käsissä. Jokaisella sisäisellä tiimillä on projektipäällikkö, joka katsoo, että pysytään aikataulussa ja että kaikki hoituu sovitusti, Nurmi sanoo.
Töitä ja koulua sopivassa suhteessa Opintojen syventyessä opitut taidot ovat päässeet Nurmen kohdalla jo tositoimiin: Nurmi työskentelee parhaillaan hybridimarkkinointitoimisto Nitro Group Oy:lla osa-aikaisena myyntikoordinaattorina. Työpaikka aukesi harjoittelupaikan kautta. Työharjoittelussa Nurmi toimi projektipäällikköharjoittelijana.
– Koen, että koulussa opitut asiat ovat valmistaneet minut tähän rooliin, hän pohtii.
Opintojen ohessa työskentely on tullut Nurmelle tutuksi jo aiemmin. Tiiviiden opintojen ja työnteon yhdistäminen on pakottanut opettelemaan organisointitaitoja. Etenkin, kun aikomuksena on ollut myös jättää aikaa harrastuksille ja ystävien tapaamiselle.
– Opintojen alkuvaiheessa työskentelin sekä huoltoasemalla että laukkujen erikoisliikkeessä, ja kalenteri oli välillä ääriään myöten täynnä. Se kävi turhankin raskaaksi, joten opettelin pitämään kalenterin järjestyksessä pakon edessä. Nyt tuntuu, että työnteko ja opiskelu ovat olleet tasapainossa, ja aikaa jää sopivasti myös muulle.
Käytännönläheisyys veti puoleensa Alun perin Nurmi päätyi tradenomiopintojen pariin monelle muullekin tradenomille tutulla tavalla: osin sattumalta.
HAAVEISSA SIINTÄVÄT
JO JATKO-OPINNOT, MAHDOLLISESTI
MYÖS REPPUREISSU MAAILMALLE.
– Hain ensisijaisesti opiskelemaan sosiaalityötä, mutta en tullut valituksi. Olin kiinnostunut myös taloudesta ja liiketoiminnasta, joten päätin kokeilla onneani ja hakea kauppatieteelliseen. Kun pääsykokeet alkoivat lähestyä, aloin pohtia, että yliopistossa opiskelu ei ehkä sittenkään olisi minun juttuni. Moni tuttu oli kertonut, että edessä olisi ollut vuosia pitkien luentojen parissa.
Nurmi jätti lopulta menemättä pääsykokeisiin. Opiskelupaikka aukesi sen jälkeen ammattikorkeakoulusta: Nurmi kun oli valinnut Turun ammattikorkeakoulun kakkosvaihtoehdoksi.
Aluksi odotukset opintoja kohtaan olivat vähäiset.
– Tulen pieneltä paikkakunnalta Oripäästä, ja kävin lukion Loimaalla. En ollut koskaan liikkunut korkeakouluympäristössä, enkä suoraan sanottuna osannut edes ajatella, mitä opinnot voisivat tuoda eteen. Odotin kyllä käytännönläheisyyttä, verkostoitumista tulevaisuutta varten ja sitä, että löytäisin opintojen parissa oman juttuni.
Järjestötoiminta veti puoleensa
Sittemmin opiskeluaika on osoittautunut paljon mullistavammaksi, mistä Nurmi on osannut edes haaveilla.
– Olen löytänyt täältä sekä ystäviä, upeita työmahdollisuuksia että kipinän järjestötoimintaan.
Järjestötoimintaan osallistuminen ei tosin ollut Nurmella varsinaisesti tavoitteena. Nurmen oma tuutori sai tämän kuitenkin innostumaan, ensin tuutoritoiminnasta ja myöhemmin Tradenomiopiskelijoiden paikallistoiminnasta.
– Äkkiä olinkin yhdistyksen tapahtuma- ja aktiivivastaava ja sittemmin edunvalvontavastaava. Lisäksi olen ollut mukana edaattorina valvomassa opiskelijakunnan hallituksen toimintaa. Verkostoituminen on tapahtunut siinä samalla vähän vahingossa.
Myös aktiivina toimiminen on kartuttanut Nurmelle monenlaisia työelämätaitoja.
Nurmi harrastaa kuntosalilla käyntiä ja potkunyrkkeilyä. ”Hurahdin siihen viime syksynä. Vaikka moni ei uskoisi, potkunyrkkeilytreenit tasapainottavat ja rauhoittavat ja toimivat vastapainona työlle ja opiskelulle.”
– Olen oppinut järjestämään tapahtumia, budjetoimaan ja käyttämään erilaisia kokoustekniikoita.
Reppureissulle ja kohti uusia uria
Nurmen opinnot ovat loppusuoralla: Jäljellä on opinnäytetyön viimeistely. Samalla yhdistystoimintaan osallistuminen on saanut uusia muotoja: Nurmi liittyi äskettäin alueyhdistykseen, Turun seudun tradenomeihin.
– Se taitaa olla aika yleinen eläköitymisvaihtoehto, kun opinnot alkavat olla takanapäin.
Opintojen jälkeen Nurmi toivoo pääsevänsä jatkamaan omia kiinnostuksenkohteitaan vastaavia töitä. Haaveissa siintävät myös jo jatko-opinnot, mahdollisesti myös reppureissu maailmalle.
– Jatko-opinnot voisivat koittaa joko yliopistossa tai ylemmässä ammattikorkeakoulussa, sillä toivon, että pääsisin syventämään osaamistani vielä aiempaa laajemmin. Sitä ennen aion kuitenkin matkustaa ja pohtia urasuunnitelmia tarkemmin. T
Polku unelmaduuniin
-portaali auttaa työnhaussa
Tradenomiopiskelijoille suunnattu kattava palvelupaketti työnhaun teemoista. Jokaisen teemaosion aloittaa havainnollistava video. Voit käydä läpi koko polun tai poimia juuri sinua kiinnostavat teemat
