Nuorisotakuun teesit by Turku_projektitoimisto

NUORISOTAKUUN TEESIT

Visio 2017 ja toimenpideohjelma Turun seudulle

NUORISOTAKUUN TEESIT

Visio 2017 ja toimenpideohjelma Turun seudulle

NUORISOTAKUUN TEESIT – Visio 2017 ja toimenpideohjelma Turun seudulle Kirjoittajat: Matti Mäkelä, Timo Haukioja Taitto: Mia Gästgivar Kuvat: Pixhill Julkaisija: Nuorisotakuu NYT Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun kaupunki Painopaikka: Edita Prima 2014 ISBN: 978-952-5892-53-6 (nid) ISBN: 978-952-5892-54-3 (pdf)

Sisällysluettelo Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Nuorisotakuun perusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Kuusi syytä nuorisotakuun toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Nuorisotakuu ja maakuntastrategia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

I Kyselykartoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa: Julkinen ja kolmas sektori . . . . . . . 9 Nuoret ja nuorisotakuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Yritykset, työelämä ja nuorisotakuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Tiivistelmä kyselykartoitusten tuloksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

II Workshopit ja seminaarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Nuorisotakuun toteuttaminen Turun seutukunnassa -seminaari 9.1.2014 . . . . . . . . . . . . 42 Uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen -seminaari 13.5.2014 . . . . . . . . . . . . . 48 Muut seminaarit ja workshopit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

III Asiantuntijahaastattelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Nuorisotakuun onnistumiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Nuorisotakuun kehittämiskohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Nuorisotakuun esteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

IV Visio ja toimenpideohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Jatkuva toiminta – If It Ain’t Broke, Don’t Fix It . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kehittämistä vaativa toiminta – Business as Usual . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Radikaalit innovaatiot – To Boldly Go Where No Man Has Gone Before . . . . . . . . . . . . . . . Catch 22 – Don’t Try This at Home . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

73 79 83 86

Liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90

Johdanto Lukijalle Vuoden 2014 aikana Turun seutukunnassa toteutetun Nuorisotakuu NYT -hankkeen tavoitteena on ollut tukea nuorisotakuun toteutumista, edistää nuorisotakuun piirissä toimivien eri tahojen yhteistyötä ja kartoittaa nuorisotakuun toteutumista tukevat keskeiset toimintamallit ja hyvät käytännöt sekä vastavuoroisesti sen toteutumista vaikeuttavat käytänteet. Lisäksi hankkeen tehtävänä oli luoda nuorisotakuun visio ja sen toteutumista tukeva toimintaohjelma, jonka toteuttamiseen kaikki toimijat sitoutuvat. Nuorisotakuuvision ja -toimenpideohjelman laatimiseksi hankkeessa toteutettiin seuraavat toimenpiteet: 1. Nuorisotakuun toteuttamista tukeva kartoitus Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoille, yritysten edustajille sekä kohderyhmälle suunnatuilla kyselyillä ne mallit ja toimintatavat, jotka a) tukevat nuorisotakuun toteutumista tai b) estävät nuorisotakuun toteutumisen Turun seutukunnassa. Lisäksi kartoituksen yhteydessä kerättiin toimintaehdotuksia nuorisotakuun toteuttamisen tueksi. Kaikkiaan kyselyihin vastasi 86 julkisen ja kolmannen sektorin edustajaa, 111 nuorta ja 165 yritysten edustajaa, eli kaikkiaan 362 vastaajaa. 2. Nuorisotakuun kehittämisseminaarit ja workshopit Hankkeessa järjestettiin eri kohderyhmille erilaisia alueellisia kehittämisseminaareja ja workshopeja, joiden tavoitteena oli a) tukea kartoitusvaihetta sekä edistää hyvien käytäntöjen koontia ja nuorisotakuun toteuttamista estävien käytänteiden esille nostamista ja b) toimia hankkeen tulosten levittämis- ja juurruttamisfoorumeina. Hankkeen järjestämiin workshopeihin ja seminaareihin osallistui kaikkiaan 187 osallistujaa. 3. Asiantuntijahaastattelut Kartoitusten, seminaarien ja workshopien avulla kerätyn tiedon lisäksi hanke haastatteli henkilökohtaisesti 25 nuorisotakuun parissa työskentelevää asiantuntijaa. Haastatteluissa asiantuntijoita pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa nuorisotakuun onnistumisiin, kehittämistä vaativiin osioihin sekä toimintaa haittaaviin lakeihin, asetuksiin, sääntöihin, käytäntöihin tai uskomuksiin. Toteutetut toimenpiteet ja saadut tulokset on kuvattu tarkemmin tämän julkaisun luvuissa I–III.

Hankkeessa luotu visio on yksinkertaisesti se, että vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu Turun seudulla. Toteutuakseen tämä vaatii seuraavia asioita: »» jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän voi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun hänelle mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään »» toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90 %) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään tai jatkokoulutukseen »» jokaiselle nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki, jotta hän löytää työ-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan »» nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään »» vanhemmat tukevat nuorta tämän pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja vanhemmat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea »» kaikki toimijat viranomaisista työelämään tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja keskittyvät mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen »» vaikuttavia ja tehokkaita toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu Vision toteutumista tukeva toimenpideohjelma on kuvattu tämän julkaisun luvussa IV. Tavoitteena on, että Nuorisotakuu NYT -hankkeen luoma toimintaohjelma ei jää pelkäksi julkaisuksi vaan toimii lähivuosien kehittämistyötä tukevana työkaluna, jota voidaan Turun seudun lisäksi hyödyntää myös muualla maakunnassa ja koko Suomessa. Turussa 15.11.2014 Timo Jalonen Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Mäkelä Projektipäällikkö Timo Haukioja Projektikoordinaattori

Johdanto

Nuorisotakuun perusasiat Vuonna 2013 voimaan tullut nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun osana oleva koulutustakuu takaa puolestaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Suomi oli yhdessä Itävallan kanssa ensimmäinen maa Euroopassa, jossa nuorisotakuu otettiin käyttöön.

Nuorisotakuun toteuttamisen tueksi lanseerattu määräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma lisää 20–29-vuotiaiden, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten mahdollisuuksia hakeutua näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja suorittaa ammatillinen tutkinto.

Suomi oli yhdessä Itävallan kanssa ensimmäinen maa Euroopassa, jossa nuorisotakuu otettiin käyttöön. Nuorisotakuu on silti korkealla koko Unionin agendalla, sillä EU:n työministerit hyväksyivät 28.2.2013 Unionin laajuisen suosituksen nuorisotakuusta. Suositus edellyttää jäsenmaiden takaavan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta. Euroopan unionin nuorisotakuu on osa Euroopan komission joulukuussa 2012 julkistamaa laajempaa nuorisotyöllisyyspakettia, jolla pyritään osaltaan vähentämään Eurooppaa vaivaavaa korkeaa nuorisotyöttömyyttä. Komission huoli on ymmärrettävä, sillä sen arvion mukaan nuorten syrjäytyminen aiheuttaa jäsenvaltioille vuosittain 153 miljardin euron kulut. Summa vastaa 1,21 % Euroopan bruttokansantuotteesta. Tässä valossa arviot nuorisotakuun toteuttamisen kokonaiskustannuksista Euroopassa – 21 miljardia euroa vuodessa – tuntuvat vähäpätöisiltä. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on erityisesti kasvuun kääntyneen nuorisotyöttömyyden vuoksi saanut viime ja kuluvan vuoden aikana paljon kritiikkiä osakseen, sen onnistumisen edellytyksiä on epäilty ja saavutettuja tuloksia on kuvailtu laihoiksi. Jokaiselle on tietysti itsestään selvää, että nykyisessä taloussuhdanteessa työllistyminen on monen nuoren kohdalla haasteellista. Tästä huolimatta on liioiteltua väittää koko nuorisotakuun epäonnistuneen, sillä myös eteenpäin on menty. Esimerkiksi Turussa kymmenen vuotta sitten yli kuusi prosenttia nuorista jäi peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle. Tänä vuonna vaille koulutuspaikkaa jää enää noin prosentti, ja heistäkin lähes kaikille löydettiin muu paikka vaikkapa nuorten työpajatoiminnasta. Samassa ajassa Turun ammatti-instituutin läpäisyaste on noussut yli kymmenen prosenttiyksikköä ollen myös suurin piirtein saman verran valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella. Lisäksi viimeisten parin vuoden aikana aloitetut uudet toimintamallit ovat tuottaneet hyviä tuloksia: monityönantajamalli ja hyvä yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on saanut nuorten tuetun oppisopimuksen liikkeelle, nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta yli 750 ilman tutkintoa olevaa 20–29-vuotiasta nuorta on päässyt mukaan ammatilliseen koulutukseen ja 18.4.2013 alkaneen Pestaa nuori -kampanjan kautta nuoria oli lokakuun 2014 loppuun mennessä pestattu työhön yli 1800.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Myös valtakunnallisella tasolla työ- ja elinkeinoministeriön kuluvan vuoden keväällä julkaisema Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia -raportti löysi paljon positiivista nuorisotakuun toteutuksesta. Raportin mukaan parhaiten toimivat koulutustakuun toteuttaminen ja kuntien nuorisotoimen palvelut, joista erikseen mainittiin työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Lisäksi organisaatioiden sisäinen ja esimerkiksi oppilaitosten ja työnantajien välinen yhteistyö on nuorisotakuun myötä vahvistunut. Yleisesti nuorisotakuun toteuttamismahdollisuudet koettiin vähintään kohtalaisiksi ja niiden uskottiin parantuvan tulevaisuudessa. Kehittämiskohteina esiin nousivat valtakunnallisessa aineistossa sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelut. Myös moniammatillista ja työnantajayhteistyötä tulisi edelleen lisätä. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi

Johdanto

Kuusi syytä nuorisotakuun toteuttamiseen 1. Nuorten syrjäytyminen on kallista EU-komission mukaan nuorten syrjäytymisen tuottama lasku Euroopalle on uskomattomat 153 miljardia euroa vuodessa. Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto laski jo vuonna 2007, että jokainen pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Vuositasolla kustannukset olivat tuolloin noin 28 000 euroa. Tällä hetkellä seitsemän vuoden takaisille luvuille voi laskea jo vähintään 25–30 prosentin indeksikorotuksen. 2. Nuorten syrjäytyminen uhkaa yhteiskunnan vakautta Sisäministeriön mukaan syrjäytyminen on yksi sisäisen turvallisuuden keskeisistä uhista. Näkemys on helppo allekirjoittaa, sillä Euroopassakin on nähty millaisiksi ruutitynnyreiksi voivat muuttua alueet, joiden nuoret eivät näe tulevaisuudessaan mitään mahdollisuuksia tai merkkejä paremmasta. 3. Työelämä tarvitsee kaikkien työpanosta Työttömyyden kasvaessa on joskus vaikea muistaa, että työssä olevien ikärakenteen muuttuessa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on entistä tärkeämpää saada kaikki nuoret mukaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään.

työttömyyttä, hoitovapaita ja mahdollisesti opiskeluyrityksiäkin, jotka pitävät työllisyysasteen alhaisena. Työuran pituutta pelkän peruskoulun varaan jääminen lyhentää huomattavasti. Tilastojen mukaan pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneelle miehelle kertyy työvuosia 25,4 ja naiselle 22,7. Vastaavasti työttömyysvuosia kertyy miehille keskimäärin 6,2 ja naisille 5,6. Toisen asteen tutkinto nostaa miesten työvuosien odotearvoa kuudella ja naisten peräti kymmenellä. Alempi korkea-aste lisää miesten ja naisten työvuosia neljällä, ylempi korkea-aste vielä parilla vuodella. 5. Nuorisotakuun toteuttaminen tuottaa valtavia säästöjä Nuorisotakuun täydellinen toteutuminen tuottaisi koko EU:n alueella 132 miljardin euron vuosisäästöt. Helpommin hahmoteltavalla tasolla voidaan esiin nostaa vaikkapa Turun ammatti-instituutissa tehty laskelma, jonka mukaan vuoden 2003 jälkeen tapahtunut ohjaus- ja tukitoimien voimakas lisääminen tuotti lisääntyneinä valtionosuuksina ja tuloksellisuusrahoituksena oppilaitokselle vuositasolla 1-1,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti jokainen vähintään toisen asteen koulutuksen loppuun saattanut nuori tuottaa yhteiskunnalle työuransa aikana keskimäärin yli 200 000 euron säästöt verrattuna siihen, että hänen koulutuksensa olisi jäänyt pelkästään peruskoulun varaan. 6. Nuorisotakuu on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa

4. Koulutus lisää vuosia työelämässä Koulutuksella on merkittävä vaikutus työllisyysasteisiin. Perusasteen varaan jääneiden työllisyys kohoaa korkeimmillaankin vain 65 prosenttiin, toisen asteen tutkinto nostaa työllisyyden hieman yli 80 prosentin ja korkea-aste 90 prosenttiin. Lisäksi – hieman yllättävästi – vain perusasteen tutkinnon suorittaneet tulevat viimeisinä työmarkkinoille, miehet noin 24-vuotiaina ja naiset vasta 35-vuotiaina. Tämä selittyy sillä, että kouluttamattomien työuran alkuvaiheessa on paljon

Kaikkea ei voi laskea pelkästään rahassa. Nuorisotakuu on myös osa suomalaista yhteiskuntamallia, jossa heikommassa asemassa olevien tukeminen on arvo itsessään. Viime kädessähän nuorisotakuun toteutumisessa tai toteutumattomuudessa ei ole kyse oppilaitosten, kuntien, yhteiskunnan tai EU:n säästöistä vaan yksilöistä ja heidän ainutkertaisista elämistään ja unelmistaan.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorisotakuu ja maakuntastrategia Nuorisotakuun tärkeys näkyy myös Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa, johon on kirjattu lukuisia nuorisotakuun toteutumista suoraan tai välillisesti tukevia toimenpiteitä. Alla yhteenveto kyseisistä toimenpiteistä: »» Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon »» Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja »» Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen »» Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta »» Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja »» Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista »» Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä »» Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. »» Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa »» Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto »» Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä »» Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. Lähde: Varsinais-Suomen maakuntastrategia. Maakuntasuunnitelma 2035+ / Maakuntaohjelma 2014–2017

I Kyselykartoitukset Nuorisotakuu NYT -hanke toteutti kolme kyselykartoitusta liittyen nuorisotakuuseen ja sen toteutumiseen Turun seutukunnassa. Kartoituskysely nuorisotakuun toteuttajille toteutettiin toukokuussa 2014, syksyllä 2014 olivat puolestaan vuorossa nuorille sekä yrityselämän edustajille suunnatut kyselyt. Kyselylomakkeet löytyvät hankkeen www-sivuilta osoitteesta www.koulutustakuu.fi/hankkeet/nuorisotakuu-nyt.

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa: Julkinen ja kolmas sektori Nuorisotakuu NYT -hankkeen toimenpideohjelmaan kuuluva kartoituskysely toteutettiin verkossa webropol-kyselytyökalulla 5.–31.5.2014. Siihen otti osaa 86 vastaajaa eri puolilta Turun seutukuntaa. Vastausprosenttia kyselylle on mahdotonta laskea, koska sitä sai levittää alueella vapaasti nuorisotakuun toteuttajien parissa. Kysely oli anonyymi, mutta vastaajien toimialat sekä näiden ensisijaiset tehtävät selviävät kuvista 1 ja 2; huomiota herättävää on opetus- ja kasvatusalalla toimivien suuri määrä (54 eli 62,8 % vastaajista). Kysely oli kohdistettu myös kulttuuri- sekä liikunta-alalla ja vanhempainyhdistyksissä toimiville, mutta näiltä ei tullut vastauksia. Tulosten tarkastelua varten itse kyselyn sisältö on tässä jaettu kolmeen osaan: Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa (yleisarvio sekä arvio 25 eri toimenpiteen toteutumisesta ja tärkeydestä), Nuorisotakuun toteutumista koskevat väittämät (yhteensä 11 kappaletta) sekä Nuorisotakuun toteutumista vaikeuttavat ja edistävät seikat. Kahdessa ensin mainitussa vastaajille oli arvioinnin lisäksi annettu mahdollisuus vapaaseen kommentointiin; viimeksi mainittu osuus koostuu kokonaisuudessaan vapaista kommenteista.

Kyselyn vastaajien toimiala

(yht. 86 vastaajaa)

Opetus- ja kasvatusala; 54 Sosiaaliala; 8 Terveysala; 1 TE-palvelut; 2 Järjestöt; 4 Muu; 3

Nuorisoala; 14

Kuva 1

Vastaajien ensisijainen tehtävä organisaatiossa

(yht. 86 vastaajaa)

Opetus; 14

Johto; 21

Projektit ja kehittäminen; 10 Muu; 1

Opetus ja tuki; 40 Kuva 2

I Kyselykartoitukset

Kyselytulokset Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan nuorisotakuun sekä sitä tukevien toimenpiteiden toteutumista Turun seutukunnassa viisiportaisella asteikolla huonosti / melko huonosti / kohtalaisesti / melko hyvin / hyvin. Nuorisotakuun toteutumiselle annettiin yleisarvosanoja yhteensä 83, ja näiden jakauma näkyy alla olevassa kaaviossa. Valtaosa vastaajista katsoo toteutumisen olevan joko kohtalaisella (50,6 %) tai melko hyvällä tasolla (34,9 %). Pisteyttämällä em. asteikon vastausvaihtoehdot yhdestä viiteen yleisarvioiden keskiarvoksi tulee 3,22, joka on lähes identtinen kaikkien nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden toteutumisarvioiden keskiarvon (3,17) kanssa.

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa, yleisarvio Hyvin; 1 Melko hyvin; 29

(yht. 83 vastaajaa)

Huonosti; 2 Melko huonosti; 9 Kohtalaisesti; 42

Kuva 3

Keskiarvot yksittäisten nuorisotakuun toteutumista edistävien toimenpiteiden toteutuvuutta koskevista arvioista näkyvät kaaviosta kuvassa 4; vastausten jakauma esitetään kuvassa 5. Yleisesti ottaen ohjauspalvelujen (kohdat 10–15) katsottiin toteutuvan keskimääräistä paremmin. Erityisen hyvin ohjaus toteutuu perusopetuksen päättövaiheessa sekä koulunsa keskeyttävien nuorten kohdalla; yli 60 % vastaajista antoi näille vähintään arvosanan ”melko hyvä”. Eri yhteistyömallit (kohdat 1–7 ja 23) ja etenkin moniammatillinen ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö saivat myös keskimääräistä parempia arvioita; ainoa poikkeus säännöstä on kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö, johon tyytymättömiä vastaajista oli yli kolmasosa. Selkeästi suurimmaksi haasteeksi kyselyssä nähtiin erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten siirtyminen työelämään (kohdat 24 ja 25); yli 50 % kyselyn vastaajista katsoi näiden toteutuvan huonosti tai melko huonosti, alle 10 % hyvin tai melko hyvin.

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa 1

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa, yleisarvio 1. Moniammatillinen yhteistyö 2. Koulutusten nivelvaiheiden tiedonsiirto 3. Tiedonsiirto eri viranomaisten välillä 4. Julkisen sektorin yhteistyö järjestöjen kanssa 5. Kunnan sisäinen viranomaisyhteistyö 6. Kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö 7. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö 8. Ajantasainen tilastotieto koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista 9. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut 10. Ohjaus perusopetuksen päättövaiheessa 11. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ohjaus 12. Koulunsa keskeyttäneiden ohjaus palveluihin 13. Vastavalmistuneiden ohjauspalvelut 14. Erityistä tukea tarvitsevien ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa 15. Maahanmuuttajataustaisten ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa 16. Joustavat koulutuspolut peruskoulussa 17. Joustavat koulutuspolut toisella asteella 18. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut 19. Nuorten kuntoutuspalvelut 20. Nuorten osallisuus 21. Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan 22. Nuorten yrittäjyyden tukeminen 23. Nuorisotakuun toteutumista edistävä julkisen sektorin ja työelämän yhteistyö 24 Erityistä tukea tarvitsevien siirtyminen työelämään 25 Maahanmuuttajataustaisten siirtyminen työelämään

Kuva 4

1,5

2,5

3,5

4,5

3,22 3,62 3,49 3,02 3,23 3,23 2,82 3,63 3,41 3,58 3,74 3,29 3,71 3,49 3,47 3,46 3,27 3,05 2,74 2,74 3,06 2,69 2,72 3,06 2,33 2,42

Huonosti [1], Melko huonosti [2], Kohtalaisesti [3], Melko hyvin [4], Hyvin [5]

Vapaat kommentit Niin erityisryhmiä kuin nuoria yleensäkin koskevat työllistymisen haasteet olivat vapaissa kommenteissa useimmin esiin tullut ongelmakenttä; erään vastaajan sanoin ”Mikäli elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolelta ei löydy töitä nuorille koulutusponnistelut eivät heitä paljon auta.”

I Kyselykartoitukset

Muut kommenttiosiossa toistuneet teemat olivat peruskoulun opinto-ohjaus sekä koulutuksensa keskeyttävien tai keskeyttämisvaarassa olevien nuorten kohtalo. Ensin mainittuun kaivattiin lisää resursseja ja tietotaitoa, jotta peruskoulunsa päättävät nuoret pystyisivät hahmottamaan omat tavoitteensa paremmin ja saisivat kattavamman kuvan toisen asteen koulutusmahdollisuuksista. Tämä helpottaisi oikeiden valintojen tekemistä, mikä puolestaan näkyisi parempana opiskelumotivaationa ja vähäisempinä keskeytysmäärinä; toisaalta ”[jos] omat asiat eivät ole kunnossa, ei mikään ammatinvalinnan ohjaus riitä.” Keskeyttämisvaarassa olevien nuorten kohdalla korostettiin varhaisen tuen ja ohjauksen sekä viranomaisten, huoltajien sekä nuoren itsensä yhteistyötä. Koulunsa keskeyttäneiden nuorten kohdalla puolestaan ongelmien (mielenterveysja päihdeongelmat) kasautuminen nähtiin riskinä. Toisaalta, Koulunsa keskeyttäneiden ohjaus palveluihin (12) oli koko kyselyssä toiseksi parhaiten toteutuva nuorisotakuun osa-alue (keskiarvo 3,71). Yli 60 % vastaajista katsoi sen toteutuvan Turun seutukunnassa vähintään melko hyvin.

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa (vastausten jakauma) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14.

Varsinais-Suomeen toivottiin myös lisää toisen asteen koulutuspaikkoja ja tutkintomahdollisuuksia erityisopiskelijoille sekä riittävästi resursseja opetukseen, jotta ryhmäkoot pystyttäisiin pitämään riittävän pieninä ja erityisen tuen tarpeessa oleville voitaisiin antaa tarpeeksi aikaa.

15.

Nuorten osallistaminen nähtiin ongelmana sikäli, että osallistamistoimenpiteet keskittyvät liikaa ylhäältä annettuihin ”hyviin ja toimiviin ideoihin” nuorten itsensä kuulemisen sijasta.

20.

16. 17. 18. 19. 21. 22. 23. 24. 25.

=Huonosti =Melko huonosti =Kohtalaisesti =Melko hyvin =Hyvin

Kuva 5

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden tärkeys ja toteutuvuus Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkemystä nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden tärkeydestä pyytämällä heitä valitsemaan toimenpiteistä kolme tärkeintä tärkeysjärjestyksessä. Tulokset on esitetty kuvassa 6. Kullekin kyselyssä mukana olleelle nuorisotakuuta tukevalle toimenpiteelle on laskettu yhdistetty tärkeysarvo seuraavasti:

toimenpiteen tärkeimmäksi arvottanut vastaaja

= 3 p.

toimenpiteen 2. tärkeimmäksi arvottanut vastaaja

= 2 p.

toimenpiteen 3. tärkeimmäksi arvottanut vastaaja

= 1 p.

Kyselyn 86 vastaajasta 85 oli antanut mielipiteensä tärkeyttä koskevassa kyselyssä, joten tärkeysarvon teoreettinen maksimi on 510. Suurimman arvon kyselyn toimenpiteistä sai Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ohjaus (11), jonka pistemäärä oli 51. Eniten ykkössijoja keräsi tärkeysarvon 48 saanut Moniammatillinen yhteistyö (1).

Nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden tärkeys 0

1. Moniammatillinen yhteistyö 2. Koulutusten nivelvaiheiden tiedonsiirto 3. Tiedonsiirto eri viranomaisten välillä 4. Julkisen sektorin yhteistyö järjestöjen kanssa 5. Kunnan sisäinen viranomaisyhteistyö 6. Kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö 7. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö 8. Ajantasainen tilastotieto koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista 9. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut 10. Ohjaus perusopetuksen päättövaiheessa 11. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ohjaus 12. Koulunsa keskeyttäneiden ohjaus palveluihin 13. Vastavalmistuneiden ohjauspalvelut 14. Erityistä tukea tarvitsevien ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa 15. Maahanmuuttajataustaisten ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa 16. Joustavat koulutuspolut peruskoulussa 17. Joustavat koulutuspolut toisella asteella 18. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut 19. Nuorten kuntoutuspalvelut 20. Nuorten osallisuus 21. Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan 22. Nuorten yrittäjyyden tukeminen 23. Nuorisotakuun toteutumista edistävä julkisen sektorin ja työelämän yhteistyö 24 Erityistä tukea tarvitsevien siirtyminen työelämään 25 Maahanmuuttajataustaisten siirtyminen työelämään =Tärkein =2. tärkein =3. tärkein

Kuva 6

Toimenpiteiden toteutuvuus ja tärkeys on alla ristiintaulukoitu nelikenttään.1

Nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden tärkeys ja toteutuvuus 11

Tärkeä, toteutuu heikosti

Tärkeä, toteutuu hyvin

17 12 10

Toteutuminen

18 20

3 5 25

13 16

4 19 22

6 21

Vähemmän tärkeä, toteutuu heikosti

Tärkeys

Vähemmän tärkeä, toteutuu hyvin

Kuva 7 1

Nelikentän halkovien akselien leikkauspisteessä x-akselin (Toteutuminen) arvo on 3 (= kohtalainen), y-akselin (Tärkeys) 20,5. Jälkimmäinen arvo on puolet korkeimman tärkeysarvon saaneen toimenpiteen (11) pistemäärästä; se on myös hyvin lähellä kaikkien toimenpiteiden keskimääräistä tärkeysarvoa (20,4).

I Kyselykartoitukset

Tärkeys ja toteutuvuus korreloivat keskenään korrelaatiokertomella 0,25 (heikko, p=0,11); tietynasteista klusteroitumista akselille Tärkeä/toteutuu melko hyvin – Vähemmän tärkeä/toteutuu melko huonosti on kuitenkin havaittavissa (ks. kaavion ellipsi). Keskimääräistä tärkeämmäksi arvioitujen toimenpiteiden katsotaan toteutuvan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta keskimääräistä paremmin. Kyseinen poikkeus oli Erityistä tukea tarvitsevien siirtyminen työelämään (24), joka arvioitiin tärkeydestään huolimatta koko kyselyn huonoimmin toteutuvaksi nuorisotakuun osa-alueeksi. Erikoista kyllä, lähes yhtä huonosti toteutuva Maahanmuuttajataustaisten siirtyminen työelämään (25) nähtiin kyselyssä tärkeydeltään selvästi vähäisempänä. On tosin mahdollista, että osa vastaajista on hahmottanut toimenpiteen 24 koskemaan perusopetuslain mukaisen tuen kolmiportaisen mallin ylimmällä portaalla olevien sijasta kaikkia keskimääräistä enemmän tukea kaipaavia nuoria, jolloin se kattaisi myös maahanmuuttajataustaiset nuoret. Samansuuntainen joskin vähemmän selvä tärkeysero on havaittavissa toimenpiteiden 14 ja 15 välillä (Erityistä tukea tarvitsevien ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa ja Maahanmuuttajataustaisten ohjauspalvelut koulutuspolun eri vaiheissa).

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorisotakuun toteutumista koskevia väittämiä Kyselyn toisessa osiossa esitettiin 11 nuorisotakuun toteutumista koskevaa väittämää, joista vastaajia pyydettiin antamaan mielipiteensä viisiportaisella asteikolla eri mieltä (1) / osittain eri mieltä (2) / ei samaa eikä eri mieltä (3) / osittain samaa mieltä (4) / samaa mieltä (5). Kuva 8 esittää vastausten keskiarvot, kuva 9 puolestaan niiden jakaumat. Vastaajilla oli myös mahdollisuus vapaaseen sanalliseen kommentointiin kunkin väitteen yhteydessä.

Nuorisotakuun toteutumista koskevia väittämiä 1

1,5

1. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista seutukunnassa.

3,62

2. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohdalla.

2,82

3. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla.

3,04

4. Nuorisotakuun toteutumista on pystytty edistämään hankkeiden avulla.

3,92

5. Olemassa olevat taloudelliset ja muut resurssit ovat riittävät nuorisotakuun toteutumiseksi seutukunnassa.

2,36

6. Nuorten kanssa toimivien roolit ja vastuut ovat selkeät.

3,04

7. Nykyinen asenneilmapiiri tukee nuorisotakuun toteutumista.

3,46

8. Viranomaistoiminnan johtamisessa nuorisotakuu on huomioitu riittävästi.

2,65

9. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua nuorisotakuun toteuttamiseen.

2,86

10. Yritykset ja työmarkkinajärjestöt ovat riittävästi mukana nuorisotakuun toteuttamisessa.

2,39

11. Kunnat kantavat oman vastuunsa nuorten työllistämisestä.

2,92

2,5

3,5

Eri mieltä [1], Osittain eri mieltä [2], Ei samaa eikä eri mieltä [3], Osittain samaa mieltä [4], Samaa mieltä [5]

Kuva 8

4,5

Nuorisotakuun toteutumista koskevia väittämiä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. =Eri mieltä =Osittain eri mieltä =Ei samaa eikä eri mieltä =Osittain samaa mieltä =Samaa mieltä

Kuva 9 Vastaajilta eniten tukea saivat väitteet 4. Nuorisotakuun toteutumista on pystytty edistämään hankkeiden avulla (3,92)2 ja 1. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista seutukunnassa (3,62). Kummankin väitteen kohdalla samaa tai osittain samaa mieltä oli yli 2/3 vastaajista. Kommenttiosiossa ongelmana nähtiin kuitenkin hanketoiminnan tilapäisyys, koska toimintamallien juurruttaminen ei välttämättä aina onnistu esim. resurssipulan vuoksi. Olemassa olevien palvelurakenteiden kohdalla puolestaan haasteiksi nousivat toiminnan hajanaisuus ja päällekkäisyys sekä tiedonkulun ongelmat; samoja ongelmia tuotiin esiin kommenteissa väitteeseen 6. Nuorten kanssa toimivien roolit ja vastuut ovat selkeät. Yleistä asenneilmapiiriä pidettiin myönteisenä nuorisotakuun toteutumisen kannalta (väite 7. Nykyinen asenneilmapiiri tukee nuorisotakuun toteutumista, 3,46). Ongelmaksi koettiin tosin se,

(vastausten jakauma)

että suopea tahtotila ei riittävässä määrin käänny käytännön teoiksi. Eniten eri mieltä oltiin väitteistä 5. Olemassa olevat taloudelliset ja muut resurssit ovat riittävät nuorisotakuun toteutumiseksi seutukunnassa (2,36) sekä 10. Yritykset ja työmarkkinajärjestöt ovat riittävästi mukana nuorisotakuun toteuttamisessa (2,39). Kummankin väitteen kohdalla eri tai osittain eri mieltä oli noin 60 % vastaajista. Taloudellisten resurssien kohdalla kommenteissa nostettiin esiin riittämättömien henkilöresurssien ja julkisen sektorin säästöjen lisäksi myös nuorten tavoittamisen ja aktivoinnin vaikeus. Työmarkkinajärjestöjä kritisoitiin vanhoihin toimintatapoihin juuttumisesta, vaikka ne periaatteessa suhtautuisivatkin nuorisotakuuseen myönteisesti. Yrityksistä puolestaan liian harvan nähtiin olevan kiinnostunut palkkaamaan nuoria (”Yleensä aina samat toimijat kaikissa rekrytapahtumissa”, ”Ei sulla ole kokemusta, niin ei me voida tarjota mitään.”). Vaikka olemassa oleviin palvelurakenteisiin suhtaudutaan kyselyn perusteella varsin suopeasti, niiden toimivuudessa nähdään parantamisen varaa maahanmuuttajataustaisten ja etenkin erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohdalla (väite 2. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohdalla, 2,82; väite 3. Olemassa olevat palvelurakenteet tukevat nuorisotakuun toteutumista maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla, 3,04). Koulutuksen aikaista tukea sekä ammatillisen erityisopetuksen saatavuutta pidettiin riittämättöminä; toisen asteen opiskelupaikkoja erityisopiskelijoille on yksinkertaisesti liian vähän. Työpaikan saanti koulutuksen jälkeen on myös mittava haaste (ks. ed.). Samoin vaarana nähtiin nuoren putoaminen eläkkeelle johtavan aikuiskuntoutuksen piiriin. Maahanmuuttajanuorten puolestaan nähtiin kaipaavan parempaa tietoa eri palveluista sekä lisää kielikoulutusta. Myös työllistymistä pidettiin ongelmana (”Muhammedin on vaikeampi saada töitä kuin Pekan”).

Kysyttäessä vastaajan ensisijaista tehtävää, 10 vastaajaa 86:sta valitsi vaihtoehdon Projektit ja kehittäminen. Väitteen 4 keskiarvo muissa kuin hanketehtävissä toimivien parissa on 3,90, ts. käytännössä sama kuin koko kyselyssä.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Väite 8. Viranomaistoiminnan johtamisessa nuorisotakuu on huomioitu riittävästi (2,65) keräsi lähes 50 % kokonaan tai osittain eriäviä mielipiteitä. Kommenteissa johdon sitoutumista pidettiin vaihtelevana ja pahimmillaan jopa epäiltiin halua nuorten auttamiseen. Niin ikään lähes 50 % kokonaan tai osittain eriäviä mielipiteitä kertyi väitteelle 9. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua nuorisotakuun toteuttamiseen (2,86). Kommenttiosiossa epäiltiin, että vanhemmat eivät välttämättä tunne kaikkia mahdollisuuksiaan ja nostettiin samalla esille mahdolliset vanhemmille suunnattavat toimenpiteet. Osallistumismahdollisuuksiin suhtauduttiin parissa kommentissa skeptisesti (”Onko? Missä?? Jos on niin en ollut tietoinen asiasta.”), ja itsenäistyvän, täysi-ikäisen nuoren kohdalla niitä pidettiin erityisen heikkoina. Väitteeseen 11. Kunnat kantavat oman vastuunsa nuorten työllistämisestä (2,92) suhtauduttiin kyselyssä varsin neutraalisti. Kommentit olivat jossain määrin ristiriitaisia; osa katsoi kuntien työllistävän kohtuullisesti, mutta toisaalta kuntien työvoimaresursseissa säästäminen näkyy tässäkin. Ongelmana nähtiin myös palkkaamiskriteerien tiukkuus; lisäksi kunnallisia liikelaitoksia kaivattiin mukaan nuorten työllistämistalkoisiin.

Nuorisotakuun toteutumista vaikeuttavat ja edistävät seikat Turun seutukunnassa Kyselyn viimeisessä osassa vastaajilla oli mahdollisuus tuoda esiin vapaissa kommenttiosioissa nuorisotakuun toteutumista vaikeuttavia ja edistäviä asioita. Heikko taloustilanne nähtiin kyselyssä ylivoimaisesti suurimpana nuorisotakuun toteutumista vaikeuttavana seikkana; 46 kommentista peräti 26:ssa nostettiin esiin talouteen liittyviä seikkoja kuten huono työllisyystilanne, (kunta)talouden heikko tila sekä julkisen sektorin säästötoimet ja näistä kumpuava resurssipula. Erityistä huolta kannettiin TE-palvelujen heikkenemisestä (5 mainintaa); TE-toimistojen palvelu-uudistuksen myötä lisääntyvän sähköisen asioinnin pelättiin jättävän haavoittuvia nuoria yhä enemmän vaille henkilökohtaisia kontakteja ja siten huomiotta ja tyhjän päälle. Myös (etenkin henkilökohtaisen) opinto-ohjauksen ja muun ennalta ehkäisevän työn katsottiin kärsineen kaventuvista henkilöresursseista ja ajanpuutteesta. Yleisesti palvelujen heikkoa saatavuutta pidettiin ongelmallisena 9 vastauksessa; jo mainittujen TE-palvelujen lisäksi ongelmallisiksi koettiin etenkin mielenterveysja erityistä tukea tarvitsevien palvelujen riittämättömyys. Toimijoiden hajanaisuuden toi esiin 11 vastaajaa. Tähän liittyviä tavallisimpia ongelmia ovat palvelujen päällekkäisyys ja heikko tiedonkulku; mainituiksi tulivat myös yhteisten pelisääntöjen puute sekä vastuunjaon epämääräisyys. Tälle läheinen ongelma on 7 vastauksessa esiin tuotu byrokraattisuus ja jäykkyys (muun muassa turhaksi koettu paperityö sekä säännösten jäykkyys erikoistilanteissa). Vaikka kyselyn edellisessä osiossa nykyistä asenneilmapiiriä oltiin yleisesti pidetty melko hyvin nuorisotakuun toteutumista tukevana, yleisen asenneilmapiirin negatiivisuus (niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässäkin) mainittiin 8 vastauksessa. Erityisen ongelmalliseksi mainittiin työnantajien asenteet erityisryhmiä (erityistä tukea tarvitsevat ja maahanmuuttajataustaiset nuoret) kohtaan. Nuorten asenteista, osallistumisesta ja/tai sitoutumisesta oli huolissaan 5 vastaajaa. Nuorisotakuun toteutumista edistävistä seikoista erilaiset yhteistyötavat ja yhteistyöverkostot ovat kyselyyn vastanneiden mukaan tärkeimpiä ja toimivimpia; 22 yhteensä 39 kommentoijasta nostaa ne esiin

I Kyselykartoitukset

muodossa tai toisessa. Erityistä kiitosta saavat yhteistyöverkostojen monialaisuus, näkemysten samansuuntaisuus sekä verkostoissa olevien henkilöiden aktiivisuus. Yhteisen tahtotilan ja positiivisen ilmapiirin (yht. 11 mainintaa) lisäksi henkilöstön innostuneisuus ja sitoutuneisuus keräsi 8 mainintaa.

Erityistä kiitosta saavat yhteistyöverkostojen monialaisuus, näkemysten samansuuntaisuus sekä verkostoissa olevien henkilöiden aktiivisuus.

Nuorisotakuuta edistävistä toimenpiteistä mainittiin erikseen nuorten aikuisten osaamisohjelma (3 mainintaa), etsivä nuorisotyö ja Ohjaamo (2 mainintaa), pajatoiminta (2 mainintaa), startti- ja lisäluokkapaikat, oppisopimuskoulutus, työelämäkuntoutus, Sanssi-kortti sekä perusasteen oppilaanohjaus (kullekin 1 maininta). Turun seudun palveluja piti keskimääräistä parempina neljä vastaajaa; hanketoiminta mainittiin kolmesti, joskin yksi vastaajista näki sen lähinnä resurssienhankintakeinona.

Kaikille nuorisotakuun toteutumista edistävien tekijöiden löytäminen ei ollut helppoa. Vastauksissa kaivattiin mm. talouden piristymistä työllistymisen edistämiseksi sekä tehokkaampaa valvontaa nuoria esim. kesätöihin työllistäville tahoille, jotta näiden ensimmäinen kontakti työelämään sujuisi asiallisissa merkeissä. Toisen asteen rahoitusmuutoksetkin saivat kritiikkiä; jonkinasteisesta voimattomuuden tunteesta haastavan tilanteen edessä kertonee erään vastaajan kommentti: ”En osaa sanoa tähän mitään, rahaa palaa, mutta tuloksena ei ole paljon ’diplomi seinälle’ tai rivi CV-tietoihin kummempaa saavutusta.”

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuoret ja nuorisotakuu Vastaajat Nuorille suunnattu kysely tehtiin kyselylomakkeilla yhteensä 114 vastaajalle, joista 67 oli Turun ammatti-instituutin (TAI) tutoroppilaita, 26 pajatoiminnassa (Kaarinan paja, Fendari), 18 valmistavassa Valma-koulutuksessa Turun ammatti-instituutissa ja 3 etsivän nuorisotyön asiakkaita (kuva 10). Vastaajien iät vaihtelivat 14 ja 25 vuoden välillä; vastaajaryhmistä pajanuoret olivat keskimäärin selvästi muita vastaajia vanhempia (ks. kuva 11). Vastaajien koulutuspohja selviää kuvasta 12 ja sukupuolijakauma kuvasta 13. Kyselyn tulosten esittelyssä etsivän nuorisotyön asiakkaiden vastaukset on raportoitu pajanuorten ryhmässä.

Vastaajien taustat

(yht.114 vastaajaa)

TAI tutorit; 67 Etsivä nuorisotyö; 3 Paja; 26

Valmistava koulutus; 18 Kuva 10

Vastaajien ikä

18,03

Vastaajien sukupuolijakauma

Keskiarvo

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

21,08

Paja Valmistava koulutus TAI tutorit Etsivä nuorisotyö Yhteensä

Paja

17,22 Valmistava koulutus

15 5

13 30

2 54

Kuva 13

=Mies =Nainen

17,15 TAI tutorit

16,00

Vastaajien koulutustausta

Etsivä nuorisotyö 100%

Kuva 11

90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

Kuva 12

Peruskoulu kesken Peruskoulu 2. asteen koulutus, keskeytetty 2. asteen tutkinto Muu

Paja

Valmistava koulutus

TAI tutorit

Etsivä nuorisotyö

Yht. %

1 14 3 7 1

0 10 4 2 2

0 62 1 2 1

0 3 0 0 0

0,9 78,8 7,1 9,7 3,5

NUORISOTAKUUN TEESIT

Kysely ja tulokset Kyselyt koostuivat nuorisotakuun tunnettuutta kartoittavasta kysymyksestä sekä 13 nuorisotakuuseen liittyvästä väittämästä, joita vastaajia pyydettiin arvioimaan. Näiden lisäksi vastaajia pyydettiin listaamaan elämää tai tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttaneita tekijöitä sekä seikkoja, jotka ovat erityisesti auttaneet heitä elämässään eteenpäin.

”Tiedätkö, mitä nuorisotakuulla tarkoitetaan?” Nuorisotakuun tunnettuutta koskevassa kysymyksessä vastaajien piti valita seuraavien vaihtoehtojen välillä: 1. En ole kuullutkaan. 2. Olen joskus kuullut, en tiedä mitä se on. 3. Tiedän suunnilleen, mitä se on. 4. Tiedän tarkalleen, mitä se on. Vastausten perusteella nuorista harva tietää edes osapuilleen, mitä nuorisotakuulla tarkoitetaan; yli 80 prosenttia joko ei tiedä käsitteen sisältöä tai ei muista siitä kuulleensakaan (ks. kuva 14). Saatu tulos on varsin samansuuntainen kuin Työ- ja elinkeinoministeriön v. 2013–14 tekemässä selvityksessä, jossa vain noin viidesosa (21%) nuorista katsoi olevansa selvillä nuorisotakuusta.3 Asiantuntijahaastattelujen perusteella nuorisotakuusta on kyllä nuorille tiedotettu, mutta kyselyn mukaan tieto ei ole mennyt perille kovin hyvin. Tiedotus on ilmeisesti esim. kouluissa painottunut valikoituihin ajankohtiin, mikä saattaa olla virhe. Nuorisotakuun toimenpiteet astuvat nuoren elämään vasta siinä vaiheessa, kun tämä lopettaa koulunsa tai muuten jää koulutuksen, työelämän, kuntoutuksen jne. ulkopuolelle. Koulussa olevan nuoren näkökulmasta nuorisotakuu ei välttämättä tunnu järin ajankohtaiselta tai relevantilta, jolloin sitä koskeva tieto helposti unohtuu tai jää kokonaan omaksumatta. Tätä tulkintaa tukee se, että ainoat nuorisotakuun sisällön tarkkaan tunteviksi ilmoittautuneet vastaajat löytyivät pajanuorista (ks. kuva 16).

Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja: Työ ja yrittäjyys, 15/2014.

Tiedätkö, mitä nuorisotakuulla tarkoitetaan? n. 2

o se

it nm

lee

än

d Tie

al ark

n. eo

15%

äs

it nm

llee

nni

uu ns

d Tie

n. 4

n t, e

it äm

o se

kus

os nj

1,5

Keskiarvo (kaikki)

1,82

Paja, etsivät

2,17

Valmistava koulutus

1,72

TAI tutorit

1,70

2,5

3,5

tie

En ole kuullutkaan [1], Olen joskus kuullut, en tiedä mitä se on [2], Tiedän suunnilleen, mitä se on [3], Tiedän tarkalleen, mitä se on [4]

ll kuu

Nuorisotakuun tunnettuus: keskiarvot

Ole

Kuva 15

llu

uu ek

n. kaa

38%

Nuorisotakuun tunnettuus: vastausten jakauma 0%

Kuva 14

20%

40%

60%

80%

100%

Paja, etsivät Valmistava koulutus TAI tutorit =En ole kuullutkaan. =Olen joskus kuullut, en tiedä mitä se on. =Tiedän suunnilleen, mitä se on. =Tiedän tarkalleen, mitä se on.

Kuva 16

Nuorisotakuuta koskevia väittämiä 1

1,5

2,5

3,5 3,26 2,93 3,17

1. Peruskoulun oppilaanohjauksesta oli minulle hyötyä. 2. Sain riittävästi tietoa peruskoulun jälkeisistä koulutusmahdollisuuksista.

3,07 2,89

3. Sain peruskoulussa tarvitessani apua ja tukea, kun tein tulevaisuuttani koskevia päätöksiä.

3,07

4. Peruskoulussa ohjauksen ja tuen yhteydessä mielipiteitäni kuunneltiin. 5. Toisen asteen opinto-ohjauksesta on/oli minulle hyötyä. 6. Saan/sain toisella asteella tarvitessani apua ja tukea, kun tein tulevaisuuttani koskevia päätöksiä.

3,34 3,63 3,63 3,29

4,01

3,21 3,41

3,60 3,87

3,42

2,75

3,88

3,54

3,86

2,87

3,76

4,13 4,11 3.88 4.22 3,96 3,93 3,89 4,06

9. Tiedän, mistä hakisin tukea, jos elämäntilanteeni tuntuu vaikealta.

12. Minut ohjattiin pajatoimintaan riittävän nopeasti.

3,39 3,22

3,13 3,28

3,70 4,03 3,73 4,07

3,33 3,33

4,09 4,09

13. Pajajaksolla omat toiveeni tulevaisuuden suhteen on otettu riittävästi huomioon. 14. Kouluterveydenhoitajalle on helppo puhua. 15. Koen, että tulevaisuuteni on omissa käsissäni.

3,44 3,37

3,67

4,16 3,72

=Keskiarvo (kaikki) =Paja, etsivät (yht.29) =Valmistava koulutus (18) =TAI tutorit Eri mieltä [1], Osittain eri mieltä [2], En osaa sanoa [3], Osittain samaa mieltä [4], Samaa mieltä [5]

4,19 3,95 3,89 4,00 4,00

8. Tiedän, mistä saan apua päihdeongelmiin.

11. Mahdollisuuteni päästä minulle sopivaan työhön/ koulutukseen paranevat koulutuksessa/pajalla.

3,49

7. Tiedän, mistä saan tietoa koulutus- ja työelämävaihtoehdoista.

10. Avun ja tuen hakeminen on helppoa.

4,5

4,28

Kuva 17

I Kyselykartoitukset

Nuorisotakuuta koskevia väittämiä

(vastausten jakauma)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

Nuorisotakuuta koskevia väittämiä Kyselylomakkeissa esitettiin 13 nuorisotakuuta koskevaa väittämää, joista 10 oli kaikille yhteisiä ja 3 vastaajaryhmäkohtaisia. Vastaajia pyydettiin antamaan mielipiteensä väittämistä viisiportaisella asteikolla eri mieltä (1) / osittain eri mieltä (2) / en osaa sanoa (3) / osittain samaa mieltä (4) / samaa mieltä (5). Vastausten keskiarvot sekä koko kyselystä että ryhmäkohtaisesti on esitetty kuvassa 17, vastausten jakaumat kaikilta vastaajilta puolestaan kuvassa 18.

=Eri mieltä =Osittain eri mieltä =En osaa sanoa =Osittain samaa mieltä =Samaa mieltä

Kuva 18

On tuskin yllätys, että kyselyn ryhmistä Turun ammatti-instituutin opiskelijatutorit antavat parhaat arviot peruskoulun oppilaanohjauksesta (väitteet 1–4); ohjaus on tavoittanut selvästi heikommin Valman ja pajojen nuoret. Sekä TAI:n tutorit että Valma-koulutuksen opiskelijat antavat toisen asteen opinto-ohjaukselle ja tuelle (väitteet 5 ja 6) varsin korkean arvosanan; pajanuorten näkemykset ovat huomattavasti kriittisempiä. Kaikki kyselyn ryhmät ovat varsin hyvin tietoisia koulutus- ja työelämävaihtoehtojen tietolähteistä samoin kuin siitä, mistä hakea tukea päihde- tai muihin ongelmiin (väitteet 7–9). Pajalla olevat nuoret antavat pajatoiminnalle ja sen yksilöllistämiselle yleisesti hyvän arvosanan (väite 13), vaikka eivät olekaan ylitsevuotavan optimistisia pajajakson antamista mahdollisuuksista (väite 11). Väite 12 Minut ohjattiin pajatoimintaan riittävän nopeasti saa myös kyselyssä kohtalaisen arvosanan (3,33), vaikka kolmasosa vastaajista olikin väitteen kanssa kokonaan tai osittain eri mieltä. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni myös, että sattuma näytteli usein suurta roolia pajatoimintaan pääsemisessä. Moni oli osannut hakeutua pajatoimintaan vain ystävien tai sukulaisten tietojen tai kokemusten ansiosta.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorten elämää vaikeuttavat ja tukevat tekijät Kyselyissä pyydettiin vastaajia myös kommentoimaan avoimiin vastauskenttiin elämää ja/tai tulevaisuuden suunnittelua erityisesti vaikeuttaneita seikkoja sekä elämässä eteenpäin auttaneita tekijöitä. Suurin osa nuorten mainitsemista vastoinkäymisistä on luonteeltaan henkilökohtaisia (perhe- ja terveysongelmat, oman talouden heikko tilanne, epätietoisuus uravalinnasta); osa menee jopa itseruoskinnan puolelle (”Oman ahkeruuden määrä”; Nainen, 17 v., TAI:n tutor). Nuorisotakuuseen liittyviin palvelurakenteisiin kohdistuvaa kritiikkiä löytyy pajanuorilta etenkin Turun Fendarista. Vastausten perusteella perhe, ystävät tai seurustelukumppanit sekä harrastukset ovat monelle nuorelle tärkeä tuen lähde. Koulukuraattori sekä nykyiset ja entiset opettajat tai opinto-ohjaajat saavat myös useita kiittäviä mainintoja; tosin entiset opettajat tai opot keräsivät mainintoja myös kysyttäessä elämää ja/tai tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttaneita tekijöitä. Turun ammatti-instituutin tutorien vastauksista löytyi myös omaa vastuunottoa ja aikuistumista korostavia vastauksia. Pajanuorten vastauksissa puolestaan tuli esiin kyselyn tuloksissakin näkynyt pajatoiminnan ja pajan ohjaajien arvostaminen.

Onko jokin seikka, joka on erityisesti vaikeuttanut tai vaikeuttaa elämääsi ja/tai tulevaisuuden suunnittelua? ”Mm. TE-toimiston urasuunnittelijoiden nurja suhtautuminen älykkäitä, korkeakoulutettuja ja ammattitaitoisia työttömiä nuoria kohtaan. Nuorisotakuu on vain kaunista puhetta joka ei konkretisoidu vaikka siihen yrittää vedota.”

Mies, 25 v. (pajalla)

”Merkonomikoulutukseni on vaikeuttanut elämääni ja tulevaisuuteni suunnittelua, koska en pääse enää hakemaan haluamaani kouluun. Myös työvoimatoimisto on tehnyt erityisen vaikeaa siitä, että saisin tehdä yhtään mitään mikä kiinnostaisi, mm. karensseja annetaan naurettavista syistä. Mielestäni nuorisotakuu ei toimi.” Nainen, 20 v. (pajalla)

”Vaikea ymmärtää mihin koulutuksiin saa hakea ja mihin ei. Tuet tippuvat jos siirtyy kuntoutuksesta työharjoitteluun tai opiskelemaan mikä taas laskee motivaatiota.” Nainen, 24 v. (pajalla)

Pystytkö sanomaan yhden tai useamman seikan, joka on erityisesti auttanut sinua elämässäsi eteenpäin? ”Kavereiden tuki. Äiti. Se että minun ei ole tarvinnut olla yksin jos en halua. Minua kyllä kuunnellaan jos minulla on vaikeeta.” Nainen, 17 v., (Valma-koulutuksessa)

”Hyväksyin olevani erilainen kuin muut ja jätin negatiiviset kommentit huomiotta.” Nainen, 17 v., (TAI tutor)

”Omat tavoitteet”

Mies, 17 v., (TAI tutor)

”Yksinkertaisesti lapsesta aikuiseksi kasvaminen eli omista asioista huolehtiminen ja vastuunottaminen.” Mies, 17 v., (TAI tutor)

”Säännöllinen päivärytmi pajalla.” Mies, 24 v. (pajalla)

”Pajan toiminta: »» säännöllinen päivärytmi »» ohjaajien tuki »» hyvä työilmapiiri ja työkaverit »» vastuun ottaminen ” Nainen, 24 v.(pajalla)

NUORISOTAKUUN TEESIT

Yritykset, työelämä ja nuorisotakuu Yrittäjille suunnattu nuorisotakuuaiheinen kysely toteutettiin online-kyselynä yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien kanssa webropol-kyselytyökalulla loka-marraskuussa 2014. Tiedon kyselystä välitti Varsinais-Suomen yrittäjät jäsenkirjeessään sekä Facebook-sivullaan. Vastaajien määrä (165) ylitti kaikki odotukset, mikä osoittaa suurta mielenkiintoa nuoria ja näiden työllistämistä kohtaan. Tiedot vastaajien yritysten koosta ja toimialasta sekä vastaajan asemasta rekrytointiprosessissa selviävät oheisista kaavioista (kuvat 19, 20 ja 21). Kyselyn tyypillisin vastaaja oli palvelualan ns. mikroyritystä (alle 10 työntekijää) vetävä yrittäjä, joka tekee yrityksensä palkkaus- ja rekrytointipäätökset yksin.

Yrityksen työntekijämäärä 0

(yht. 165 vastaajaa)

1 2–3 4–10 11–19 20–49 50–99 100 tai enemmän

Yrityksen toimiala Muu 14%

Kuva 19

Palvelut 38%

Kuljetuspalvelut 4% Teollisuus 11%

Rakentaminen 18%

Kauppa 15% Kuva 20

Vastaajan osallistuminen yrityksen palkkaus- ja rekrytointipäätöksiin

117 hlö Teen yksin

Osallistun päätöksentekoon ryhmässä

49 hlö

En osallistu päätöksentekoon

0 hlö

Kuva 21

Kysely ja tulokset Yrittäjien näkemykset nuorisotakuun toteutumisesta olivat huomattavan pessimistisiä: yksikään vastaajista ei katsonut nuorisotakuun toteutuvan seutukunnassa hyvin, ja viisiportaiselle asteikolle pisteytettynä vastausten keskiarvo oli 2,29. Vastausten jakauma selviää kuvasta 22.

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa 5%

16%

= = = = =

37% 42%

Kuva 22

0% Huonosti Melko huonosti Kohtalaisesti Melko hyvin Hyvin

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorisotakuuta koskevat väittämät Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteensä 14 väittämää viisiportaisella asteikolla eri mieltä (1) / osittain eri mieltä (2) / en osaa sanoa (3) / osittain samaa mieltä (4) / samaa mieltä (5). Väittämistä 12 ensimmäistä koski nuorisotakuun eri aspekteja, väittämät 13 ja 14 puolestaan kartoittivat yrittäjien näkemyksiä vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksista. Vastausten keskiarvot näkyvät kuvassa 23 ja vastausten jakauma kuvassa 24. Yleisesti ottaen yrittäjät suhtautuivat nuorisotakuuseen liittyviin väittämiin varsin kriittisesti. Vain palkkatuen nuorten työllistämistä tukeva vaikutus (väite 4) sai vastaajilta tukea. Väitteeseen liitetyissä vapaissa kommenteissa ilmeni kuitenkin myös kriittisiä äänenpainoja: "Itse arvostan enemmän tuloksen tekijöitä kuin tuen tuojia. Mitä virkaa on tyhjän tukemisessa ja miksi osaavat edes tarvitsevat tukea." "Usein tukea käytetään kun sellainen on tarjolla, vaikka työllistymisperusteet olisivat muutenkin olemassa." Toisaalta palkkatuen tason riittävyys (väite 3) sai yrittäjiltä heikohkon arvosanan. Etenkin yhden hengen yritysten kohdalla se nähtiin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen riittämättömänä. Nuorten työllistämisen tukemisen resursointi (väite 5) sai myös selkeästi palkkatuen merkitystä heikomman arvosanan, ja kommenttiosiossa jopa epäiltiin tämänkin kohdalla tuen tarpeellisuutta (”Yleensä keinohengitysresurssit osuvat maalin ohi. Lisäksi julkistukiresursseissa on yleensä ilmaa välissä ja huonot hyötysuhteet”). Erityisen heikot arvosanat kyselyssä annettiin nuorten työelämätaidoille (väite 9), viranomaisten tarjoamalle avulle erityisnuorten työllistämisessä (väite 7) sekä yritysten ja työ- ja elinkeinoviranomaisten väliselle yhteistyölle (väite 1). Väitteisiin liitetyssä kommenttiosiossa nuorten työelämätaitoja koskevat kommentit vaihtelivat kumpaankin suuntaan. Osassa nuoria syytettiin liiallisesta mukavuudenhalusta, motivaation puutteesta tai epärealistisista palkkatoiveista ja todettiin, ettei edes työaikojen noudattaminen ole kaikille itsestäänselvyys; toisissa taas nähtiin nuorten suuri heterogeenisyys tässäkin suhteessa tai kiitettiin nykynuorten olevan ”pääsääntöisesti erittäin fiksuja ja työelämätaitoisia”. Ongelmia nähtiin myös aikuisten suhtautumisessa: ”Joskus meiltä vanhemmilta unohtuu mitä nuorelta työntekijältä voi odottaa ja mitä ei.”

Nuorisotakuun toteutumista koskevia väittämiä (vastausten jakauma) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. =Eri mieltä =Osittain eri mieltä =En osaa sanoa =Osittain samaa mieltä =Samaa mieltä

Kuva 24

Nuorisotakuun toteutumista koskevia väittämiä 1

1,5

1. Yhteistyö yritysten ja työ- ja elinkeinoviranomaisten välillä toimii hyvin nuorten työllistämisen tukena.

2,35

2. Nuorten palkkaamiseen tarkoitetut tuet ovat minulle tuttuja tai ainakin tiedän, mistä saan niistä tietoa.

2,69

3. Nuorten palkkaamiseen tarkoitettu palkkatuki on riittävällä tasolla edistääkseen nuorten työllistymistä.

2,65

4. Palkkatuesta on konkreettista apua nuorten työllistymisessä.

3,74

5. Olemassa olevat taloudelliset ja muut resurssit ovat riittävät nuorten työllistymisen tukemiseen seutukunnassa.

2,55

6. Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä toimii hyvin nuorten työllistämisen tukena.

2,50

7. Viranomaiset tarjoavat riittävästi apua ja tukea erityisnuorten työllistämisessä.

2,29

8. Viranomaiset tarjoavat riittävästi apua ja tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistämisessä.

2,68

9. Nuorten työelämätaidot ovat riittävällä tasolla.

2,16

10. Nykyinen asenneilmapiiri tukee nuorten työllistymistä.

2,64

11. Yritykset ja työmarkkinajärjestöt ovat riittävästi mukana nuorten työllistämistalkoissa.

2,65

12. Kunnat kantavat oman vastuunsa nuorten työllistämisestä.

2,54

13. Vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten työllistäminen on hankalaa.

4,11

14. Tarvittaessa palkkaan yritykseeni mieluummin toisella alalla ammatillisen tutkinnon suorittaneen kuin vain peruskoulun suorittaneen nuoren.

2,5

3,5

4,5

3,37

Eri mieltä [1], Osittain eri mieltä [2], Ei samaa eikä eri mieltä [3], Osittain samaa mieltä [4], Samaa mieltä [5]

Kuva 23

NUORISOTAKUUN TEESIT

TE-toimiston palveluihin (väite 1) ja työllistämistukia koskevan tiedon saatavuuteen (väite 2) sen sijaan kohdistettiin lähes yksinomaan kovaa kritiikkiä (”En ole koskaan kuullut mistään yhteistyöstä”,”tiedän mistä saan tietoa mutta jos siellä odotat puhelimessa 20 minuuttia ja sitten vielä pallotellaan”). Myös konkreettisia kehittämisehdotuksia löytyi: "Nuoren täytyy itse olla erittäin aktiivinen, muuten "tippuu listoilta". Mutta usein kynnys on nuorelle liian suuri soitella suoraan yrityksiin saadakseen esim. työkokeilupaikan. Nuorten tapaamisaikojen välit ovat pitkiä ja mielestäni TE-toimistolla voisi olla oma "rekry"-ihminen, joka ottaisi yhteydenottoja suoraan yrityksiin. Vrt. triangeliprojektia..." "Meillä olisi ollut tarjolla harjoittelijan paikka syksyksi mutta ongelmaksi muodostui että ainoa tapa saada avoimesta paikasta tietoa eteenpäin oli työvoimatoimiston sisäinen kanava. Eli näkisin että jos MOL-sivustolla netissä, jossa nuoret erityisesti seuraavat avoimia työpaikkoja olisi mahdollisuus ilmoittaa avoimesta harjoittelupaikasta (palkatonkin), voisi nuori tarttua hienoon mahdollisuuteen ENNEN työttömäksi jäämistään, opiskelun loppuvaiheessa esim. ja tätä kautta työllistyä kyseiseen yritykseen muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. Ja ilman että hän leimautuu CV:ssä työttömäksi. Samalla yritykset voisivat harkita nuoren palkkaamista kun alla olisi harjoittelujakso. Ja samalla nuori saa arvokasta työkokemusta ja aikaa oikean työpaikan löytämiseen." Oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä (väite 6) ei nähty erityisen sujuvana. Erityistä kritiikkiä se sai kommenteissa PK-yritysten laiminlyömisestä yhteistyökumppaneina. Peruskoulupohjalta ponnistavien nuorten työllistymistä (väite 13) yrittäjät pitivät varsin yksimielisesti haasteellisena. Tutkintojen ei sinänsä uskottu takaavan työpaikkaa, mutta erään vastaajan sanoin ”usein se valitettavasti kertoo aika paljon, jos ei edes ammattikoulua jakseta käydä loppuun asti”. Toisaalta vastaajista yli kolmannes ei pitänyt vieraalta alalta tehtyä ammattitutkintoa erityisen tärkeänä palkkauskriteerinä, vaikka toinen työnhakijakandidaatti olisikin käynyt vain peruskoulun (väite 14). Asiantuntijatöissä toki tutkintoja pidettiin välttämättöminä, mutta monelle hakijan persoona, asenne ja taidot näyttäytyivät tärkeämpänä palkkauskriteerinä kuin työhön liittymätön tutkinto.

I Kyselykartoitukset

Vapaat kommentit: Nuorten työllistymistä estävät tai haittaavat tekijät Turun seutukunnassa Kysyttäessä nuorten työllistymistä estäviä tai haittaavia tekijöitä yrittäjien vastauksista nousi esiin kolme teemaa ylitse muiden: Yleinen taloustilanne, tilauskannan pienuus sekä töiden vähyys Tavallisin niin nuorten kuin varttuneempienkin työllistämistä haittaava tekijä on talouden matalasuhdanne; töitä ja tilauksia ei ole tai lähiajan näkymien epävarmuus estää uusien työntekijöiden palkkaamisen. Nuorten asenne, työelämätaidot ja valmiudet Valitettavan suurella osalla vastaajista oli myös negatiivinen käsitys nuorten työelämätaidoista ja työmoraalista, ja ainakin osalla tämä perustui oman yrityksen kokemuksiin harjoittelijoista tai nuorista työnhakijoista. Osalla näistä on ollut ”asennevamma” tai epärealistinen kuva työn luonteesta: ”…ovat olleet pettyneitä työn raskauteen ja likaisuuteen (itsestäänselvyyksiä autokorjaamolla, mutta ei ilmeisesti ammattikoulussa)”; erään vastaajan tiivistyksen mukaan ”reippaita ja oma-aloitteisia on vähän”. Toki vastauksissa muistettiin myös painottaa, että joukosta löytyy myös vastuuntuntoisia ja ahkeria nuoria, ja jotkut näkivät ongelmia myös yrittäjien nuoria koskevissa ennakkoasenteissa. Korkeat palkkauskustannukset ja kattava irtisanomissuoja Palkan korkeiden sivukulujen lisäksi yrittäjät kritisoivat sitä, että vastavalmistuneelle nuorelle pitää maksaa heti täysi ammattilaisen palkka, vaikka tämä ei selviäisikään aluksi työtehtävistään itsenäisesti (”tekemällä oppii […] mutta palkka on liian suuri aikaansaannoksiin nähden”); erityisen suureksi tämä ongelma tulee silloin, kun liiketoiminnan marginaalit ovat pienet joko taloustilanteen tai yrityksen pienen koon vuoksi. Myös henkilöstä johtuvien syiden osalta vahvan irtisanomissuojan katsottiin nostavan henkilöstön yleensä ja etenkin vähän työkokemusta omaavien nuorten palkkaamisesta koituvaa riskiä yrittäjälle; rekrytoinnissa tapahtuvien virheiden korjaamisen pelättiin tulevan kalliiksi ja hankalaksi koeaikamahdollisuudesta huolimatta.

Lainsäädännön ja kirjanpidon lisääntyvä byrokratia tai ainakin sen pelko nostettiin myös esiin vastauksissa yleisenä työllistämisen esteenä; erityisen suurena peikkona tämä näyttäytyi ensimmäisen työntekijän palkkaamista harkitseville yksinyrittäjille. Myös tukien yleistä passivoivaa vaikutusta sekä tukien ja osa-aikaisen työn heikkoa yhteensopivuutta kritisoitiin muutamassa vastauksessa. Kommenteissa esiin nousseet asiat olivat vahvasti valtakunnallisia; nimenomaisesti Turun seutukuntaan liittyviä työllistämisen esteitä kommenteista ei juuri löytynyt.

Nuorten työllistymistä estävät tai haittaavat tekijät Turun seutukunnassa ”Asenteet, ei haluta "lapsenvahdiksi" vaikka todennäköisesti itse on joskus oppinut ammatin ”oppipoikana" jonkun vanhemman työntekijän apurina. Kaikkiin aloihin ei varmasti sovi, mutta moniin kyllä.”

”Samat hommat mitkä muuallakin: palkkaamisen suuret kustannukset sekä AIVAN liian kova irtisanomissuoja. Mieluummin jättää palkkaamatta kokonaan kuin palkkaa ja ottaa riskin että on palkannut työntekijän joka vetää yrityksen mukanaan konkurssiin.”

”Yhteistyön puute. Yrittäjillä on tarpeita työllistää, varsinkin yksinyrittäjillä. Työmarkkinajärjestöjenkin täytyy tajuta, että kunnissa on paljon tekemätöntä työtä, jota nuoret voisivat tehdä projektiluonteisesti, jotta heidät saataisiin taas normaaliin päivärytmiin ja yhteiskuntaan mukaan. Nyt vielä vähennetään työvoimatoimistojen palveluja pienissä kunnissa, siitä ei hyvää seuraa.”

”Kun olemme hakeneet työntekijöitä, niin juuri koulusta päässeet pojat, jotka eivät osaa mitään, pyytävät insinöörin palkkaa ja liikuntaseteleitä. Kaikki harjoittelijamme ovat olleet työtä vieroksuvia tai muuten outoja sekä ilmoittavat heti alkuun, mitä ainakaan eivät tee. Sitten jos joutuu ihan oikeasti töihin, niin seuraavana päivänä on maha kipeänä.”

”Pienyrittäjälle rekrytointi on aina iso riski, varsinkin kun kyseessä on nuori, jolla ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän työkokemusta. Tämä on yleinen ongelma, ei vain Turun seutukunnassa.”

”Niin paljon työttömiä ammattilaisiakin, joten nuorten on tosi vaikea päästä ekaan työpaikkaan. Nimenomaan tätä ensimmäistä työkokemusta pitäisi tukea. HUOM nuorille olisi syytä painottaa oikean työasenteen merkityksestä: vastuut, velvollisuudet, reippaus.”

”palkkatuki riittämätön, jos halutaan työllistää alalla jonka [...] henkilöstörakenne säädeltyä määrän ja ammattitaidon osalta, tällöin palkkatuki on riittämätön, kun palkattava nuori on "ylimääräinen" työntekijä.”

I Kyselykartoitukset

Vapaat kommentit: Miten nuorten työllistymistä voitaisiin edistää Turun seutukunnassa? Suuri osa vastaajien esiin nostamista työllistymisen edistämiskeinoista liittyy edellä mainittujen epäkohtien poistamiseen. Nuorille kaivattiin asennekasvatusta sekä kotona että kouluissa ja työelämävalmiuksien parantamiseksi enemmän työelämään tutustumista ja työssäoppimista koulutuksen eri vaiheisiin. Palkkauskustannuksia haluttiin pienentää laskemalla palkan sivukuluja erityisesti ensimmäistä työpaikkaansa hakevan nuoren kohdalla. Samoin yrittäjät pitivät etenkin vastavalmistuneiden tai heikosti koulutettujen nuorten työllistämisen kynnystä nostavana sitä, että työntekijälle on välittömästi maksettava täyden ammattilaisen palkka, vaikka hän ei suoriutuisikaan työtehtävistään itsenäisesti. Etenkin henkilöstä johtuvista syistä tehtävien irtisanomisten vahvan irtisanomissuojan yrittäjät näkivät myös nostavan työllistämisriskiään kohtuuttomasti. Oppisopimuskoulutukseen yrittäjät suhtautuivat periaatteessa suopeasti. Erityisesti kannatusta löytyi ns. Saksan mallille, jossa oppisopimustyöntekijälle maksetaan aluksi pienempää mutta opintojen edetessä ja ammattitaidon karttuessa tavalliselle tasolle nousevaa palkkaa. Tukipolitiikkaan kommenteissa otettiin kantaa monin tavoin. Osa vastaajista kaipasi tukea oppisopimustyöntekijöiden palkkaamiseen, osa taas yleisemmin korkeampaa ja pitkäkestoisempaa palkkatukea nuorten työntekijöiden palkkaamiseen. Työttömyys- ja toimeentulotukikäytäntöjä haluttiin muutettaviksi siten, että ne mahdollistaisivat nykyistä paremmin osa-aikaisten tai lyhytkestoisten töiden tekemisen ilman tuen katkeamista tai sen tason merkittävää laskua; osa vastaajista toivoi myös yhteiskunnan tukiin merkittävästi lisää vastikkeellisuutta. Kommenteista löytyi myös innovatiivisia ratkaisuja: "Nyt pitäisi kunnan, viranomaisten ja yrittäjäyhdistysten tehdä oikeasti yhteistyötä. Peruskoulupohjaisille nuorille pitäisi löytyä "helpompia" tehtäviä ja henkilökohtaista tukea, jotta nuoret tietäisivät, mitä he haluavat elämältään. Projektille tarvittaisiin innokas vetäjä, joka ensin kartoittaa, mitä kaikkea tekemätöntä työtä kunnasta ja yrityksistä löytyy (myyntityöt/hoivatyöt/kunnossapito/korjaus/...), ja sitten pitäisi nuoret kartoittaa, heidän mielenkiintonsa/halunsa/tarpeensa. Kun nämä ovat selvillä, voisi olla aika tarjota tekijöitä halukkaille, ja tukea halukkaita." "Tämä voisi toimia koko Suomessa: Nuorelle maksetun palkan voisi käyttää alv vähennyksinä! Mieluusti meillekin yksi nuori otettaisiin mutta näin nykyisellään ei mahdollista. 2000–5000 euron alvista riittäisi 1000–1500 euroa nuorelle aivan hyvin." "Esim. Ely-keskuksesta soitetaan ja kerrotaan, minkälaista työvoimaa on tarjolla, milloin on tarjolla ja mitä työllistäminen maksaa lopulta työnantajalle. Ely-keskuksen pitäisi tehdä nuorten työllistäminen potentiaaliselle työnantajalle äärettömän yksinkertaiseksi."

Miten nuorten työllistymistä voitaisiin edistää Turun seutukunnassa? ”Tekemällä nuorten työllistäminen yritykselle riskittömäksi. Itse käytän puheena olevia tukia nuorten työllistämiseksi ja kouluttamiseksi tulevaisuuden työntekijöiksi, mutta vielä on liikaa riskiä yrittäjien joutua ´maksumieheksi´ nuorten kasvattamiseksi ns. yhteiskuntakelpoiseksi.”

”Koulutuksen tulisi vastata enemmän työelämän tarpeisiin (Lisää työharjoittelua aidossa ympäristössä, vähemmän rajoituksia harjoittelupaikan valintaan, opettajat myös mukaan harjoitteluun: tietävät mitä nykytilanteessa oikeasti tapahtuu työpaikoilla). Työllistämistuista lisää tietoa sekä nuorille että kaikenkokoisille yrityksille, eritoten pienille. Apua perehdytystoimenpiteisiin, pienillä yrityksillä ei ole resursseja irrottaa työntekijää valvomaan ja neuvomaan nuorta työllistettyä tuista huolimatta.”

”Ammattiin kuuluva harjoittelujakso voisi olla valtion tuella ja keskittää nuoriin ammattikoulusta juuri valmistuneille valtion tuet eikä koittaa väkisin työllistää pitkäaikais työttömiä jotka ei välttämättä edes halua työllistyä.”

”Nuorille työharjottelupaikkoja enemmän. Moni saa harjottelupaikasta kesätöitä ja sen jälkeen voi avautua vakituinen paikka. Työhönvalmennuskursseja missä nuoret oppii mitä heiltä odotetaan työpaikan saamiseksi.”

”Työvoimatoimisto tai jokin muu taho tyrkyttäisi nuoria vaikka viikkoharjoitteluun.”

”Laskemalla minimipalkkaa ja purkamalla ylikalliita loma- ja pekkasjärjestelmiä. Näin saataisiin työllistettyä muutama käsipari lisää! Nykymenolla pistetään loputkin työntekijät kilometritehtaalle!”

I Kyselykartoitukset

Tiivistelmä kyselykartoitusten tuloksista Julkinen ja kolmas sektori:

Nuoret:

Kyselykartoitukseen vastanneiden julkisen ja kolmannen sektorin asiantuntijoiden mukaan nuorisotakuu toteutuu Turun seutukunnassa kohtalaisesti. Resurssien kohdentamista pidettiin myös suurelta osin melko onnistuneena, koska vastaajien keskimääräistä tärkeämpinä pitämät nuorisotakuuta tukevat toimenpiteet toteutuivat myös pääsääntöisesti keskimääräistä paremmin. Ainoa poikkeus yleissääntöön oli erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen, jossa asian tärkeydestä huolimatta nähtiin suuria haasteita. Maahanmuuttajataustaisten nuorten tilannetta ei pidetty juurikaan parempana.

Kyselyn mukaan nuorisotakuu-käsitteen sisällön tuntee edes osapuilleen vain noin kuudesosa nuorista. Kyselyn kolmesta kohderyhmästä pajanuoret tunsivat sen selkeästi muita ryhmiä paremmin; heistä yli kolmasosa kertoi tietävänsä nuorisotakuun sisällön tarkalleen tai suunnilleen. Kyselyyn vastanneiden Valma-koulutuksessa olevien nuorten sekä Turun ammatti-instituutin (TAI) tutorien parissa nuorisotakuun tunnettuus oli vain reilun 10 prosentin luokkaa.

Yleisesti ottaen nuorisotakuun toteutumista tukevista toimenpiteistä ohjauspalvelut sekä moniammatilliset yhteistyöverkostot saivat vastaajilta parhaat arvosanat, ja myös hanketoiminta nähtiin merkittävänä nuorisotakuun tukena. Yllä mainittujen erityisryhmien työllistymisongelmien lisäksi nuorten päihde-, mielenterveysja kuntoutuspalveluissa on vastaajien mukaan parantamisen varaa. Suurimpana esteenä nuorisotakuun toteutumiselle nähtiin heikko taloustilanne. Sen katsottiin heikentävän palvelujen saatavuutta ja heijastuvan luonnollisesti myös nuorten työllistymiseen: ”Mikäli elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolelta ei löydy töitä nuorille koulutusponnistelut eivät heitä paljon auta.” Toiveita vastaajat asettivat yhteisen tahtotilan lisäksi asialleen omistautuneiden, innokkaiden ammattilaisten yhteistyöverkostoihin.

Kyselyn kohderyhmistä TAI:n tutorit antoivat selkeästi muita paremman arvosanan sekä peruskoulun että toisen asteen ohjaus- ja tukitoimille. Kaikki ryhmät katsoivat olevansa varsin hyvin perillä sekä työelämä- ja koulutusvaihtoehtojen tietolähteistä että päihde- ja muiden ongelmien tuen tarjonnasta.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Yrittäjät: Kyselyyn vastanneiden Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenten näkemyksen mukaan nuorisotakuu toteutuu Turun seudulla melko heikosti. Kartoituksessa tiedusteltiin näiden näkemyksiä nuorten työllistämistä edistävistä sekä sitä haittaavista tekijöistä. Haittaavista tekijöistä useimmin esiin nousi nykyinen heikko taloustilanne; töitä ei yksinkertaisesti ole, ja tulevaisuudennäkymätkin ovat epäselvät. Nuorten työelämätaitoja varsin moni piti myös puutteellisena, ja myös asenne työtä kohtaan keräsi kritiikkiä. Toisaalta osa vastaajista piti nuoria keskimäärin hyvin ”fiksuina ja työelämätaitoisina” ja syytti työnantajia asenneongelmasta. Kolmantena yleisenä ongelmana nostettiin esiin työllistämisen riskit ja korkeat kustannukset. Nuorten työllistämistä edistäisi yrittäjien mukaan työllistämisen kustannusten laskeminen esim. siten, että vastavalmistuneelle nuorelle tai oppisopimusopiskelijalle voitaisiin aluksi maksaa tavallista pienempää palkkaa, joka myöhemmin nousisi osaamisen kertyessä ja työntekijän selviytyessä tehtävistään yhä itsenäisemmin. Oppisopimuskoulutukseen tällaisella ns. Saksan mallilla yrittäjäkyselyn vastaajat suhtautuivat muutenkin erittäin suopeasti. Myös tukipolitiikka nähtiin mahdollisena työllistämisen edistäjänä. Palkkatukea moni piti toimivana, vaikka kaikki eivät sen määrää tai kestoa pitäneetkään riittävänä. Tukipolitiikkaa haluttiin muutoin yleisesti muuttaa kannustavampaan suuntaan.

I Kyselykartoitukset

Yrittäjien näkemys nuorisotakuun toteutumisesta Turun seutukunnassa on oleellisesti pessimistisempi kuin nuorisotakuuta toteuttavien julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden (viisiportaisen asteikon keskiarvot 2,29 vs. 3,22). Eron syitä on mahdoton määrittää tarkasti kyselyjen perusteella. Saattaa kuitenkin olla, että toteuttajaporras on arvioinneissaan keskittynyt enemmän toimenpiteiden määrään, kehittymiseen ja sujuvuuteen, kun taas yrittäjille kuten kansalaisille yleensäkin näkyy lähinnä lopputulos. Lopputuloksessa puolestaan nuorisotakuun osuutta nykytilanteeseen on vaikea havaita. Sen vaikutus nuorten työllisyyteen on Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan ollut pieni mutta kuitenkin myönteinen. Vuoteen 2009 verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömyys oli v. 2013 puoli prosenttiyksikköä alemmalla tasolla, vaikka 25–64-vuotiaiden työttömyys oli samasta vertailukohdasta lisääntynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Vuoteen 2012 verrattuna taas alle 25-vuotiaiden työttömyys oli kasvanut kaksi prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän kuin 25–64-vuotiaiden joukossa.4 Nuorisotakuun toteuttajat saattavat myös olla paremmassa asemassa arvioimaan, miltä tilanne näyttäisi ilman nuorisotakuutoimenpiteitä. Yrittäjille suunnatun kyselyn nuorisotakuuta koskevat väittämät oli laadittu nimenomaan nuorten työllistämistä koskeviksi, joten vastaukset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nuorisotakuun toteuttajille suunnatun kyselyn kanssa. Joka tapauksessa työllistämisen osalta yrittäjien näkemys nykyisestä asenneilmapiiristä nuorten työllisyyden tukijana on myös selkeästi pessimistisempi kuin nuorisotakuun toteuttajien mielipide asenneilmapiiristä nuorisotakuun tukena (2,64 vs. 3,46). Toteuttajaporras puolestaan suhtautui yritysten ja työmarkkinajärjestöjen osallistumiseen yrittäjiä kriittisemmin (2,39 vs. 2,64), mutta näki kuntasektorin vastuunkannon nuorten työllistämisen osalta yrittäjiä myönteisemmässä valossa (2,92 vs. 2,54). Erityisnuorten työllistämisessä sen sijaan kumpikin vastaajaryhmä näki suuria haasteita.

Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. s. 145

II Workshopit ja seminaarit Nuorisotakuun toteuttaminen Turun seutukunnassa -seminaari 9.1.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Turun seutukunnassa -seminaari kokosi tammikuussa 2014 yhteen nuorisotakuun parissa työskentelevät keskeiset toimijat Turun seutukunnasta. Sen tavoitteena oli selkeyttää työhön liittyvät haasteet ja vastuut sekä sopia konkreettisista toimenpiteistä nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi. Seminaarissa oli yhteensä 47 osallistujaa, ja siinä käytiin läpi nuorisotakuun nykytila ja siihenastiset tulokset. Lisäksi seminaarin osallistujat jakautuivat viiteen teemaryhmään (vieraskieliset nuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, nuorten osallistaminen, nuorten työllistyminen ja työllistäminen, palveluiden ja yhteistyön riittävyys) etsimään vuoden 2014 tärkeimpiä kehittämishaasteita sekä konkreettisia suunnitelmia niiden ratkaisemiseksi. Evästykseksi ryhmille annettiin kolme keskeistä kysymystä: »» Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista? »» Mitä pitäisi tehdä?

II Workshopit ja seminaarit

Ryhmätyöskentelyn tulokset: Vieraskieliset nuoret

Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» valmistavat koulutukset »» valmistavien koulutusten ja vuoden kestävien alkeiskoulutusten alueellinen yhteinen valinta (poistui valmistavien osalta kesällä 2014 näiden siirtyessä valtakunnalliseen yhteishakuun) »» tiedonsiirto erityisesti perusopetuksen jälkeisen koulutuksen kesken »» alueellisen nivelvaihetiimin toiminta »» omakielinen perusopetus sekä ohjaus ja esitteet, MATU-opetus »» tiedotusyhteistyö yhdistysten ja yhteisöjen kanssa »» kulttuurinen monimuotoisuus oppilaitoksen arjessa; inkluusioajattelu ja -käytännöt koulutuksessa »» työpaikkaohjaajien monikulttuurisuuskoulutus »» perustutkintojen tulo mukaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan »» Luupin alkukartoitus (ml. mahdolliset esteet koulutukseen siirtymiseen)

Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista? »» kodin epärealistiset odotukset ja käsitykset sekä puutteelliset tiedot »» hajanainen tieto koulutuksista ja niihin osallistuvista, opiskelijarekrytoinnin vaikeudet »» oikea-aikaista mielenterveydellistä tukea ei ole saatavilla (tosin ohjaus tehostunee uuden opiskelijahuoltolain myötä 1.8.2014) »» joidenkin nuorten heikko koulutustausta »» koulutuspolun ongelmat hitaasti etenevillä nuorilla tai nuorilla, joiden kielitaito ei alkeiskoulutusten jälkeen riitä valmistaviin koulutuksiin »» kielitietoisen opetuksen vähäisyys

Mitä pitäisi tehdä? »» kodeille kohdistettu neuvonta, omat vanhempainillat (kokeiltu perusopetuksessa ja ammatillisen peruskoulutuksen markkinoinnissa; perusopetuksessa toimii, ammatillisella puolella ei) »» alueellinen koulutuskalenteri (sis. myös työvoimakoulutukset; on aikoinaan toiminut Aboavita-projektissa vuosituhannen alussa) »» sähköinen henkilökohtaisen seurannan järjestelmä, jotta tiedettäisiin missä kukakin nuori opiskelee »» yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten ja hyvinvointitoimialan välillä, tuen tarkempi ja tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen »» kansan- ja kansalaisopistojen kielitaidon kehittämiseen tarkoitettujen koulutusten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen

NUORISOTAKUUN TEESIT

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» »» »» »»

riittävien resurssien turvaaminen tehokas kohdentaminen kohdentuminen oikealle kohdejoukolle monenlainen opiskelijan tarpeista lähtevä palvelutarjonta (pienryhmät, integroidut ryhmät, opiskelijahuoltopalvelut, muut tukipalvelut) »» pedagogisen kokonaiskuntoutumispalvelun juurruttaminen

Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista? »» perusopetuksen tehostetun tuen tarve ei siirry toiselle asteelle »» ammatillisen koulutuksen yleisissä ryhmissä opiskelleet keskeyttäneet erityisen tuen opiskelijat, jotka luopuvat tuen puutteen vuoksi »» koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön ja alueellisen suunnittelun puute

Mitä pitäisi tehdä? »» yhteistyö perusasteen toisen asteen ja muiden palveluntarjoajien kanssa »» alueellinen ammatillisen koulutuksen järjestäjien suunnitelmallinen yhteistyö ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi »» pienryhmäopetusta lisää muihinkin oppilaitoksiin kuin Bovalliukseen »» opiskelijan tarpeista lähtevä palvelutarjonta (pienryhmät, integroidut ryhmät, opiskelijahuoltopalvelut, muut tukipalvelut) »» vastuutahon määrittäminen »» pedagogisen kokonaiskuntoutumispalvelun järjestäminen »» arvokeskustelu »» kunnan/kaupungin vastuu työllistämisessä –– kaupungin osakeyhtiöt –– yhteistyö muiden viranomaisten kanssa –– yhteistyö yksityisten yritysten kanssa »» 3+1 –– tarve 184 + entiset + muut kunnat –– asennekeskustelu –– suunnitelmallinen alueellinen yhteistyö ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi –– vastuu työllistämisestä

II Workshopit ja seminaarit

Nuorten osallistaminen Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» opettajien koulutus (aikuisen rooli kannustajana tärkeä) »» yhteistyö eri toimijoiden välillä »» opiskelijakuntatoiminta »» kaikille yhteiset teemat kouluissa (lempiruokaviikko, ystävänpäivä, joulujuhla) »» rohkeus kokeilla »» nuoret ohjaavat nuoria »» tutortoiminta »» nuorten yrittäjyys »» kerhotoiminta koulun ulkopuolella »» aloitekanava »» kannustavat esimerkit »» henkilökohtaiset suhteet »» työelämäyhteistyö eri kouluasteilla

Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista?

Mitä pitäisi tehdä?

»» aikuisten vähättelevä suhtautuminen nuorten osallistumiseen; ei oteta todesta tai ei haluta toteuttaa ehdotuksia, jos ne eivät sovi omiin ajatuksiin »» ennakkoluuloisuus »» joustamattomuus »» byrokratia »» nykyisen mallin nuorisovaltuusto

»» jo olemassa olevien mallien hyödyntäminen ja läpinäkyväksi tekeminen »» vanhempien ottaminen mukaan »» kansalaistaitojen opettaminen osaksi arkea (esim. vaikuttaminen) »» johdon tuki; konkreettiset lupaukset »» aikuisten läsnäolo arjessa ja nuoren todellinen kohtaaminen

NUORISOTAKUUN TEESIT

Palveluiden ja yhteistyön riittävyys Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» kumppanuus –– kumppaneiden tunnistaminen, tunnustaminen ja tunteminen –– yhteistyön tekemisen haasteet vaihtelevat aluekohtaisesti »» ohjaus –– opinto-ohjauksen laatu ja määrä varmistettava kaikilla kouluasteilla (myös muilla kuin ongelmatapauksilla) –– kaikille nuorille (ml. 2. asteen tutkinnon suorittajat) mahdollisuus työharjoitteluun –– riittävät työnhakuvalmiudet –– syventävien opintojen tarjoaminen vastavalmistuneille –– olemassa olevien ohjauspalvelujen kartaston kuvaaminen –– tarvittavan ohjauksen saaminen kohtuullisessa ajassa, palveluihin siirtymisen ketteryys –– ohjausta ja tietoa (esim. työnhakuvalmennusta) nuorelle tarpeen ilmetessä –– kasvokkain tapahtuvan ohjauksen takaaminen yhteistyöverkostoilla –– TE-toimiston väen jalkautuminen oppilaitoksiin »» ennakointi ja tiedonsiirto –– tieto kumppaneiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista saatavilla oman toiminnan kehittämiseksi –– olemassa olevan tiedon (elinkeinorakenteen muutokset, koulutuspaikkatilanne) hyödyntäminen –– luokanvalvojien, ryhmänohjaajien ja ohjaushenkilöstön nuoresta vuosien varrella keräämän tiedon hyödyntäminen –– säännöllinen ja tavoitteellinen tiedonjako ajantasaisuuden varmistamiseksi

»» kokonaisnäkemys: työnjako ja vastuut »» palvelupaketit ja prosessit –– palvelujen ja tarjoajien tunnettuuden haasteet –– palvelukarttojen ja haasteiden erilaisuus eri kunnissa –– palvelukartan laatiminen ja päivittäminen »» nuorten kohtaaminen –– nuorten tavoittaminen – mistä? –– nuorten motivoiminen hyödyntämään palveluja – miten, kuka? »» johtaminen –– tarkastelu kokonaisuuden, ei yksittäisen tulosalueen tasolla –– palvelujen ja palveluprosessien suunnitteleminen yhteisesti (esim. väestöryhmäpohjaisesti kokonaisuutena) »» asenne kohdallaan

Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista? »» asioiden eteneminen eri tahtiin eri kunnissa, siiloutuminen »» puutteellinen kokonaiskäsitys (palvelukartta) siitä, mitä palveluja eri tahot nuorille tarjoavat »» tulevaisuudessa lisääntyvät haasteet tarjota kaikille opiskelijoille opiskelupaikka ja varmistaa näiden tutkinnon suorittaminen »» 3. sektorin toimijoilta puuttuva virallinen mandaatti vaikeuttaa asioiden eteenpäinviemistä »» liikaa hankkeita, kokonaisuus hämärtyy »» työelämäsuhteet haasteellisia, jos kaikkialta ohjataan kaikkien toimesta työharjoitteluun tai työkokeiluihin »» lakisääteisten hyvinvointipalvelujen kirjosta ei saada kaikkea hyötyä irti »» organisaatiomuutokset »» oman talousarvion seuraaminen vie huomion kokonaisuuden näkemiseltä

II Workshopit ja seminaarit

Mitä pitäisi tehdä? »» perustoiminnan ja -tehtävän kirkastaminen – mitä ja miksi ollaan olemassa »» omiin vahvuuksiin keskittyminen »» kumppaneiden tunnistaminen, tunnustaminen ja tunteminen – säännöllinen ja tavoitteellinen yhteistyö (kumppanuusohjelmat, palveluprosessien ja -polkujen kuvaaminen, palvelukarttojen päivittäminen jne.) »» myönteinen asenne yhdessä tekemiseen »» palvelukartaston tekeminen ja vastuiden selkeyttäminen »» oikeaa ohjausta oikeaan aikaan »» yhteinen tavoitetila: asiakkaan sijasta palveluohjausta tarjoavan henkilön tulee tietää, mitä palveluja yksikössä tai yhteistyöverkostossa on tarjolla; hänen tulee osata ohjata asiakas oikean palvelun piiriin

Nuorten työllistyminen ja työllistäminen Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? »» nuorisotakuun ottaminen vakavasti »» hyvät olemassa olevat palvelut »» nuorten työnhakutaitojen ja -tietojen trimmaaminen, töiden tarjoaminen »» eri kohderyhmille ja yksilöille räätälöidyt ratkaisut »» nuorten aktivointi »» oppisopimus / tuettu oppisopimus ja 2+1 -malli

Mitkä toiminnot/käytännöt haittaavat tai vaikeuttavat nuorisotakuun toteutumista? »» vanhempien tuki nuorille »» sosiaalinen rajoittuminen (vaikeuttaa esim. työnsaantia) »» työelämän edustajat puuttuvat keskusteluista »» hyvien toimintojen lopettaminen (esim. Turun ammatti-instituutin kesätyöpajat) »» yhteisen maakunnallisen strategian puute

Mitä pitäisi tehdä? »» uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön tekeminen »» työn moraalin nostaminen »» olemassa olevien toimintojen nostaminen esille »» nuorten pitäminen työkykyisinä taantuman ajan

Uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen -seminaari 13.5.2014 Uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen -seminaari keräsi yhteen 22 alan toimijaa etupäässä Turun seutukunnasta. Seminaarin ydin oli Visio 2017:n (ks. luku IV) alustavan version pohjalta tapahtunut pienryhmätyöskentely, jossa tavoitteena oli purkaa visio konkreettisiksi tavoitteiksi sekä löytää toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet jaettiin puolestaan kolmeen ryhmään: perustoimintaan (otsikolla ”business as usual”), normaaleihin kehittämistoimenpiteisiin sekä radikaaleihin innovaatioihin.

II Workshopit ja seminaarit

Ryhmätyöskentelyn tulokset:

Vision osa 1: Jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän voi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun hänelle mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään. Samalla varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu täydellisesti.

Tavoite/tavoitteet: »» »» »» »» »» »» »»

Peruskoulussa on riittävä ja monipuolinen ohjaus ja tutustuminen toiselle asteelle ja työelämään. Nivelvaiheen yhteistyö ja tiedonsiirto toimii ja osapuolet tietävät vastuunsa. Nuoret, jotka eivät saa koulutuspaikkaa tai ota sitä vastaan, saavat riittävän ohjauksen. Koulutuspaikkoja on riittävästi ja ne vastaavat kaikkien kohderyhmien tarpeisiin ja määriin. Seutukunnassa on riittävästi erilaisia koulutusmuotoja tai muita nuoren tarpeita vastaavia väyliä. Nivelvaiheen koulutusten yhteistyö toimii ja on samankaltaista koko Varsinais-Suomessa. Jokainen toimija analysoi vuosittain oman toimintansa tuloksia koulutustakuun näkökulmasta. Yhdessä sovitaan kehittämistoimista.

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual

Kehittämistoimenpiteet

Radikaalit innovaatiot

TET-jaksot, koulukokeilut, tutustumisjaksot

Alumnitoiminta

Peruskoulu järjestää nuorille kesätyön

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen kehittäminen Ohjaamon/ohjauspalvelujen kehittäminen

Sosiaaliset yritykset Koulu työpaikkana

Opiskelupaikkojen kohdentuvuus ja työelämä mukaan

Oppisopimuksen kehittäminen

Tutortoiminta MAST-ohjausmalli Etsivä nuorisotyö, nuorisotyö, ohjaamo

Avoin ammattiopisto

Koulutuspaikkoja riittävästi määrällisesti

Nuorten oppisopimuksen kehittäminen

Nivelvaihekoulutusten yhteistyö ja ohjaus

Uusi valma

Verkostot toimivat aktiivisesti ja niitä tehostetaan

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoiminen (ne, jotka useamman vuoden toimenpiteiden ulkopuolella) Teemaviikot Tiedonsiirto

Koko maakunnan ja sen toimijat kattava avoin ammattiopisto

NUORISOTAKUUN TEESIT

Vision osa 2: Nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään.

Tavoite/tavoitteet: »» »» »» »» »» »» »»

Nuoret osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Nuori on tietoinen olemassa olevista mahdollisuuksista. Nuori on motivoitunut selvittämään vaihtoehtoja. Nuoret tietävät, että omilla valinnoilla on seurauksia. Nuori johtaa omaa oppimistaan ja urasuunnitteluaan. Kaiken toiminnan taustalla on nuorten kannustaminen, ei asioiden tekeminen heidän puolestaan. Viranomaistaso ymmärtää, että vastuun ottaminen voi olla nuoren näkökulmasta erilaista.

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual Nuorisovaltuustot Opiskelijakunnat Nuorten kuuleminen Koulutusmessut Ryhmäyttäminen Yhteisöllisyys Vertaistuki

Kehittämistoimenpiteet Varmistetaan, että olemassa olevat osallistumiskanavat myös tuottavat vaikuttamismahdollisuuksia Kehitetään erilaisia vaikuttamiskanavia kohderyhmän mukaan Nuoret otetaan kohderyhmittäin kehittämishankkeiden suunnitteluun mukaan Järjestetään enemmän tilaisuuksia nuorten kuulemiseksi Elämänhallinnan, oman oppimisen johtamisen ja urasuunnittelutaitojen opettamisen kehittäminen

Radikaalit innovaatiot Sukupolvisensitiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa

II Workshopit ja seminaarit

Vision osa 3: Vaikuttavia ja tehokkaita toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu.

Tavoite/tavoitteet: »» Kaikki jakavat organisaatiosta tai sektorista huolimatta saman tahtotilan nuorisotakuusta. »» Yhteisesti sovittu, että toimenpiteet toteutetaan siellä, missä se on tarkoituksenmukaista ja budjetoidaan sen mukaan. »» Lait, asetukset ja organisaatioiden toimintasäännöt tukevat nuorisotakuun toteutumista.

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual Verkostoyhteistyö Kuntien monialaiset työryhmät Nuorisotakuun ohjausryhmä Lobbaus

Kehittämistoimenpiteet Varsinais-Suomen yhteinen nuorisotakuufoorumi keskusteluun Selkeästi dokumentoidut toimenpideohjelmat

Radikaalit innovaatiot Kehitetään selkeät palkintojärjestelmät, jos pystyy tekemään tulosta

NUORISOTAKUUN TEESIT

Vision osa 4: Huoltajat tukevat nuorta tämän pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja huoltajat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea.

Tavoite/tavoitteet: »» Matalan kynnyksen yhteydenpito huoltajiin. »» Oppilaitos tukee huoltajia kasvatustehtävässä. »» Huoltajien ja oppilaitoksen kasvatusroolin selkeyttäminen.

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual

Kehittämistoimenpiteet

HOPS-keskustelut

Nettisivuille palkki ”Huoltajalle”

HOJKS-keskustelut/ -kokoukset

Kotiväenillat (2. ja 3. vuosi)

Kotiväenillat

Teemakotiväenillat

Kotiväenillat koulun ulkopuolelle; lähemmäs kotiväkeä

Toiminnalliset kotiväenillat; ruuan laittoa, rengasruletti

Wilma; myös positiiviset viestit

Wilma -viestit

Ryhmänohjaajan yhteydenpito huoltajiin, esim. puhelu lukuvuoden alkaessa

Ryhmänohjaajan yhteydenpito huoltajiin

Mentorointi -yhteydenpito Omankieliset vanhempainillat

Omankieliset vanhempainillat

Sopimus yhteydenpidosta täysi-ikäisyyden jälkeen

Avoimet ovet

Vanhempia opiskelijoita mukaan kotiväeniltaan; opiskelijan kokemus, jatko-opinnot, koulutuksen arvostus Kirje huoltajille, kutsu kotiväeniltaan, sis. opiskelijahuollon yhteystiedot Kysely huoltajille, miten haluavat yhteydenpitoa toteutettavan Oppilaitoksen vaikutus 3v, huoltaja tuntee nuorensa; asennekasvatus, koulutus

Radikaalit innovaatiot

Yksilölliset ohjauspolut huoltajille Opettajakoulutuksen kehittäminen

II Workshopit ja seminaarit

Vision osa 5: Toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90%) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään ja jatkokoulutukseen.

Tavoite/tavoitteet: ---

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual

Kehittämistoimenpiteet

Seuranta

Yksilölliset polut

Rästipajatoiminta

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ohjaushenkilöstö, työnjako Ryhmänohjaus Työssäoppimisen erilaiset mallit Näyttöjärjestelmä Ryhmäyttäminen

Nuoren kokonaisvaltainen tukeminen Osaamisperusteisuus Työelämäyhteistyö

Lomakkeistot

Täsmätyössäoppiminen tavoitteena työelämään sijoittuminen, räätälöinti

Infotilaisuudet, tiedottaminen

Työpaikkaohjaajakoulutukset

Teemaviikot Elämänhallintamallit, -ryhmät

Opiskelija oman oppimisensa johtajana – opiskelijan vastuun korostaminen

Työhönvalmentaja

Projekti ryhmäyttämisen tukena

HOJKS-kokoukset

Ryhmän hyödyntäminen opiskelijoiden keskinäisessä tukemisessa

HOPS-käytännöt

Työvaltaiset oppimismenetelmät Työpaikkaohjaajakoulutukset

Radikaalit innovaatiot Nuorten palvelujen talo; moniammatillisuus, neuvonta, ohjaus, tuki, nuorten neuvola = lopetetaan luukuttaminen Palvelu sinne, missä asiakkaat on! Luovutaan tutkinto-orientaatiosta ja siirrytään osaamisorientaatioon; osatutkinnot ja työllistyminen Avoin ammattiopisto Oppisopimuskoulutuksen muuttaminen ”Saksan malliin” Kaikki mitä oppilaitoksessa tapahtuu, liittyy oppimiseen Kaikki mitä opiskelija oppii oppilaitoksen ulkopuolella, liittyy oppimiseen Hyvinvoiva oppilaitos tavoitteena

Yhteisöllisyyden lisääminen oppilaitoksessa; paikka jossa on hyvä olla, ”nuokkari”

Opettajat toimitusjohtajia omassa yrityksessään, opiskelijalle hintalappu, kuinka moni valmistuu, sen mukaan palkka – tulospalkkio

Verkostoyhteistyön tiivistäminen

Opettajuuden päivittäminen

Opintojen yhdistäminen; toinen aste – ammattikorkeakoulu

Palkan maksaa opiskelija

Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen; sähköiset, työvaltaiset, käytäntöön kiinnittäminen = opiskelijalähtöiset oppimisympäristöt

Valtion yritys työllistämisen varmistamiseksi

Opettajuuden muutoksen tukeminen; yksilöllisyys, opiskelijalähtöisyys Työhönvalmentaja HOJKS-kokoukset Arviointi Opettajien koulutus

Työpaikoilla velvollisuus työllistää, liitetään hankinnan ehdoksi

NUORISOTAKUUN TEESIT

Vision osa 6: Nuorisotakuun toteuttamista jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu.

Tavoite/tavoitteet: »» Joustava ja nuoren tarpeita vastaava ohjausjärjestelmä »» Viranomaiset ymmärtävät oman roolinsa ja oman vastuunsa »» Toimijat kantavat jokaisesta nuoresta vastuun

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual Moniammatillinen yhteistyö Verkostoyhteistyö

Kehittämistoimenpiteet Asiantuntijoiden todellinen kuuleminen, mielipiteiden huomioon ottaminen

Radikaalit innovaatiot Verkostojen sisäinen kierto; viranomaiset/ henkilöstön pakollinen tehtävien kierto Virka- /työehtosopimusten muuttaminen, erilaiset työajat ja -ehdot Lainsäädännön muuttaminen Velvollisuus yhteistyön tekemiseen = pakko tahtoa Arvokeskustelu Määrärahojen tuplaaminen

II Workshopit ja seminaarit

Vision osa 7: Jokaiselle työttömälle nuorelle löydetään hänen tarpeitaan vastaava työ-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka (mieluummin: jokainen työtön nuori haluaa hänen tarpeitaan vastaavan työopiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan).

Tavoite/tavoitteet: »» »» »» »»

Vision toteuduttava 3 kk sisällä lain määräämällä tavalla Työ-, opiskelu- jne. paikkoja oltava riittävästi; paikkojen suhteen oltava valmius reagoida kysyntään ketterästi Työttömät nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään Työttömälle nuorelle tarjotaan matalan kynnyksen ohjauspaikka aamusta iltaan ilman ajanvarausta (sosiaalinen media mukaan lukien) »» Yksilön ja yhteiskunnan tarpeiden kohtaaminen »» Yksilön tarpeiden hahmottaminen/tunnistaminen

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual Monialainen verkostoyhteistyö Työpajatoiminta

Kehittämistoimenpiteet Nuorille omia kuntoutuspaikkoja (mediaseksikkäitä) Monialaisen opiskelun mahdollisuus – avoimemmat väylät tutkinnon jälkeen Tarpeiden moniammatillinen tunnistaminen (muut asiakkuudet huomioon mm. sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta) Mallia erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien tukitoimista?

Radikaalit innovaatiot Rahoitus pois sektoreilta Omaohjaaja sitä tarvitseville (niin pitkäksi aikaa kun tarvetta riittää) Työttömäksi jäävä vastavalmistunut nuori palkataan mentoriksi oppilaitokseen

NUORISOTAKUUN TEESIT

Vision osa 8: Kaikki toimijat viranomaisista työelämään tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja keskittyvät (ja sitoutuvat) mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen.

Tavoite/tavoitteet: »» Yhteinen päämäärä, johon kaikki voivat sitoutua – ’win–win -tilanne’, jossa kaikki osapuolet voittavat (tekijöitä mm. tulevaisuuden työvoima, yhteiskuntavastuu, yhteiskuntarauha, vaikuttaminen opiskelun sisältöön) »» Toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet poistetaan

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Business as usual

Kehittämistoimenpiteet

Yhteistyöfoorumit (esim. ammatilliset neuvottelukunnat)

Yhteistyökumppanit näkyviksi (PRetu mukaan lähteville)

Nuorisovetoiset innovointiseminaarit, hankkeet

Opettajien työelämäjaksot koko toisella asteella

"Promoottorit", jotka näkevät ruohonjuuritasolla, keiden kannattaa lähteä yhteistyöhön; ketterät yhteistyöryhmät

TE-toimiston palvelupisteet oppilaitoksiin

Spontaanien yhteistyöryhmien mahdollisuus Oikeat ihmiset oikeisiin työryhmiin ”Ideahautomot”; avoimina kaikille, nuorten kuulemisesta tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaan yhteiseen toimintaan Työntekijän ennakkovalitsemiseen osallistuu hankerahoituksesta riippumaton ohjaaja

Radikaalit innovaatiot

Muut seminaarit ja workshopit Nuorisotakuu NYT -hanke järjesti 5.2.2014 Turun kasvatusja opetuslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä nuorisolautakunnan yhteisseminaarin, jonka aiheena oli Hyvinvoiva turkulaisnuori 2014. 3.3.2014 puolestaan järjestettiin Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaaminen aiheesta Nuorisotakuun toteutuminen Turussa. 28.10.2014 oli vuorossa yhdessä Turun Nuoret -verkoston kanssa järjestetty Takuulla nuorisosta -seminaari, johon kutsuttiin Turun kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston lisäksi kasvatusja opetus-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenet sekä Turun kaupungin toimialoilla nuorisotakuun toteutumisesta vastaavat johdon edustajat. Seminaarien tavoitteena oli tutustuttaa päättäjät nuorisotakuuseen, sen nykytilaan, toteutumisen tiellä oleviin haasteisiin sekä näiden mahdollisiin ratkaisuihin. Seminaareissa esiteltiin myös Visio 2017:n alustava versio. Osallistujia Hyvinvoiva turkulaisnuori -seminaarissa oli 37, kansanedustajien tapaamisessa 13 ja Takuulla nuorisosta -seminaarissa 62. Nuorille suunnatun nuorisotakuukyselyn yhteydessä järjestettiin myös pienimuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa nuorilla oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään nuorisotakuusta tai nuorille suunnatuista palveluista.

III Asiantuntijahaastattelut Kyselytutkimusten lisäksi Nuorisotakuu NYT -hankkeessa haastateltiin yhteensä 25 nuorisotakuun parissa tavalla tai toisella toimivaa henkilöä. Haastatteluissa opetus- ja kasvatustoimen, sosiaali- ja terveysalan ja nuorisotoimen asiantuntijoita sekä nuorten ja yrittäjäjärjestöjen edustajia pyydettiin ottamaan kantaa nuorisotakuun onnistumisiin, kehittämistä vaativiin osioihin sekä toimintaa haittaaviin lakeihin, asetuksiin, sääntöihin, käytäntöihin tai uskomuksiin. Haastateltavien esiin nostamat seikat on alla ryhmitelty Visio 2017:ta mukaillen.

Nuorisotakuun onnistumiset Peruskoulu ja peruskoulun jälkeinen nivelvaihe Koulutustakuu: Nuorisotakuuseen olennaisena osana kuuluva koulutustakuu toteutuu Turussa ja ainakin Turun seutukunnan suurissa kunnissa muiden kuin erityisopetusta saaneiden kohdalla. Kaikki eivät toki saa paikkaa toivomaltaan tai edes itselleen sopivalta alalta, mutta yleisesti ottaen toisen asteen ammatillisia perusopetuspaikkoja on riittävästi. Erityisoppilaiden paikoista on puutetta, mutta maahanmuuttajanuoria on kielenopetuksen avulla saatu koulutuspolulla eteenpäin tehokkaasti; myös yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa ”hävinneiden” nuorten aktivoimiseksi sai kiitosta.

Toinen aste: läpäisy ja työelämään/jatkokoulutukseen siirtyminen Keskeyttämisen vastainen työ: Toisen asteen koulutus edistää työllistymistä riippumatta siitä, miltä alalta se on hankittu. Tämän vuoksi Turun ammatti-instituutin sisällä on keskitytty palveluihin, joilla pidetään nuoret koulussa (esim. järjestämällä sisäinen siirto koulusta putoamisen tai pudottamisen sijaan). Kiitosta saaneiden ammatti-instituutin tukitiimin sekä MAST-hankkeessa kehitetyn alueellisen ohjausmallin vaikuttavuudesta on jo pitkäaikaista näyttöä.

Onnistuneita kokeiluja: »» Valma-koulutus »» nuorten oppisopimus »» 2+1- ja monityönantajamallit

III Asiantuntijahaastattelut

Nuorten työllistäminen ja työttömien nuorten aktivointi Työpaja- ja työkokeilutoiminta: Työpajat ja työkokeilut ovat tärkeitä syrjäytymisen ja passivoinnin estäjiä. Motivoituneille nuorille on seutukunnan suurissa kunnissa paikkoja saatavilla; pienissä kunnissa tilanne on haasteellisempi. Kolmen kuukauden raja: Nuorten valumaa yli kolmen kuukauden työttömyysjaksoihin on seurattu jo kauan ennen nuorisotakuun voimaanastumista. Nuorisotakuun nähdään joka tapauksessa lyhentäneen nuorten työttömyys- ja tekemättömyysputkia. 3 kuukauden työttömyysrajan ylittää työttömistä nuorista 30%, mutta 6 kuukauden rajan enää 10 %; ilman nuorisotakuuta tilanne olisi monen haastatellun mielestä huonompi.

Sanssi-kortti: Sanssi-kortti on onnistunut ja toimiva keksintö niin työvoimaviranomaisten kuin yrittäjienkin mielestä.

Palkkatuki: Sanssi-kortin ohella palkkatukea pidetään merkittävänä nuorten työllisyyden edistäjänä – ilman sitä huomattavan harva nyt palkkatuella palkattu nuori olisi saanut töitä. Valtakunnallisestikin ahkerassa käytössä ollut palvelu on siis helpottanut nuorten työllisyyttä ja parantanut näiden aktivointiastetta heikosta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyttä on osaltaan auttanut esimerkiksi Turun kaupungin hankintastrategioihin omaksuttu sosiaalinen näkökulma. Rekrytointitilaisuudet: Rekrytointitilaisuuksia on pidetty lukuisia ja niistä tiedottamista sekä niihin ohjaamista on pidetty onnistuneina.

Nuorten osallisuus ja vastuunotto, kodin ja vanhempien tuki Ohjaamo: Varhaista yhteydenottoa ja apua tarjoavana Ohjaamo on osoittanut tarpeellisuutensa; riskiryhmiin kuuluvat nuoret tarvitsevat usein juuri Ohjaamon tarjoamaa apua.

Opiskeluryhmät: Lyseon lukion kokeilua ohjeistaa opiskelijat opiskelemaan ryhmissä ja preppaamaan toisiaan ennen koeviikon alkua on pidetty onnistuneena, samoin vanhempien ottamista mukaan opiskelijahuoltoon.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Eri toimijoiden välinen yhteistyö Oppilaitosyhteistyö: Nuorten aikuisten osaamisohjelman nähtiin tiivistäneen oppilaitostoimijoiden yhteistyötä ja parantaneen työnjakoa. Myös pajat ja oppilaitokset ovat hakeneet uudenlaisia kumppanuuksia ja kehittäneet yhteistyötään. Yhteistyötä yrittäjäyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa pidetään myös lupaavana tapana antaa nuorille mahdollisuus kokeilla siipiään ja saada heidät kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) on koonnut oppilaitokset onnistuneesti yhteen tarjoamaan väylän ammatilliseen tutkintoon pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille nuorille.

Verkostoyhteistyö: Verkostoyhteistyön syventämistä pidettiin erinomaisena tavoitteena, ja haastateltavat olivat yleisesti sitä mieltä, että verkostotoiminta on parantunut nuorisotakuun myötä; eri paikallistoimijat ymmärtävät varsin laajasti, että ovat kaikki yhdessä nuorten asialla. Alalla työskentelevien tuntiessa toisensa ohjaus palveluihin tehostuu. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyö: Nuorisotakuu on edistänyt TE-toimistoissa nuorten kontaktointia, näiden ohjaamista kuntien palveluihin sekä kunnan ja TE-toimiston yhteistyötä työllistämisessä. Yrittäjäpäivät: Kaarinassa järjestettiin Kaarinan yrittäjäpäivät, tempaus jossa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan oman alueensa yrityksiin. Tämä madaltaa töihin tai oppisopimuskoulutukseen hakeutumisen kynnystä. Yhteinen tahtotila: Nuorten auttaminen ei ole ainakaan tahdosta eikä yrittämisestä kiinni.

Byrokraattisten esteiden poisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma: Ohjelmasta on onnistuneesti luotu joustava, ja sen myötä on mahdollisuus sekä nopeaan reagointiin että moniammatillisten tiimien hyödyntämiseen nuorten auttamiseksi.

Nuorisotakuun kehittämiskohteet Peruskoulu ja peruskoulun jälkeinen nivelvaihe Peruskoulun päättötodistuksen pakollisuus: Etenkin erityisnuorten joukossa on nuoria, jotka täyttävät 17 peruskoulun päättöluokan aikana ja voivat halutessaan jättää koulun kesken ilman, että kukaan voi puuttua asiaan. Haastateltavilta ei niinkään tullut tukea oppivelvollisuusiän nostamiselle kuin sille, että oppivelvollisuudella velvoitettaisiin nuori käymään perusasteen koulutus loppuun. Tukitoimien yksilöllistäminen: Peruskoulun tukitoimissa nuoren ongelmat ja haasteet pitäisi huomioida henkilökohtaisella tasolla. Uuden oppilashuoltolain uumoiltiin tuovan ainakin pieniä parannuksia asiaan.

Varhainen puuttuminen: Oppilaitosten pitäisi löytää varhain ne oppilaat, joilla on riski jättää opiskelupaikka vastaanottamatta tai keskeyttää toisen asteen opinnot.

Nivelvaiheen ulottaminen nykyistä nuorempiin: Moni etenkin toisen asteen opinto-ohjauksen parissa työskentelevä haastateltava ehdotti muutosta peruskoulun oppilaanohjaukseen. Nykyisin peruskoulun jälkeisten koulutusvaihtoehtojen sekä erilaisten ammatillisten urien esittely keskittyy 9. luokalle. Yläkoulun opiskelijoista moni tekee kuitenkin valintoja jo aiemmin, ja viime tingassa valintansa tekevät ovat muita useammin heikosti sitoutuneita valitsemaansa jatkokoulutuspaikkaan; lääkkeeksi ongelmaan ehdotettiin vaihtoehtojen konkreettista esittelyä (esim. oppilaitosvierailujen muodossa) ja muutenkin jatkokoulutukseen keskittyvää oppilaanohjausta jo 7. luokalta alkaen. Toisen asteen koulutuksen tutustumisjaksojen avulla perusopetuksesta valmistuva nuori saisi ensikäden kokemuksesta realistisen käsityksen siitä, mitkä ammatillisen toisen asteen koulutusmahdollisuudet todella ovat. Tällä hetkellä etenkin kavereiden ja myös vanhempien ajatukset näistä näyttäytyvät nuorelle usein tärkeimpinä, kun taas opettajan tai opinto-ohjaajan antama tieto on toisarvoista. Peruskoulun opinto-ohjauksessa tulisi myös aktiivisesti ohjata nuoria pois ajattelumallista, jossa lukiota pidetään eräänlaisena puolivirallisena lupana lykätä uravalintaa kolmella vuodella. Lisäksi jo tässä vaiheessa on syytä ottaa huomioon, että lukio-opiskelu vaatii nykyään itsenäistä työskentelyä ja itseohjautuvuutta; jos tällaista osaamista ei nuorella peruskoulun pohjalta ole, sen oppiminen lukiossa on vähäisten ohjausresurssien vuoksi hankalaa.

Lukio ei ole urasuunnittelun jatkoaika!

NUORISOTAKUUN TEESIT

Työelämään tutustuminen ja työelämäkontaktit: Työelämäkontakteja toivottiin lisättäviksi koulutuspolulla nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta tarjolla olevien mahdollisuuksien kirjo hahmottuisi nuorille paremmin. Lisäksi kesätöiden käydessä yhä harvinaisemmiksi koko yläasteen ajan järjestettävät TET-viikot voisivat antaa yläasteikäisille nykyistä realistisemman käsityksen työelämästä ja siitä, mihin heidän tulisi koulutusvalinnoillaan valmistautua. Koulutusputkessa olevan nuoren valinnat perustuvat usein liikaa eri aloja koskeviin mielikuviin, joten lyhytkin tutustuminen eri alojen käytäntöön tukevoittaisi uravalintojen pohjaa. Opetusryhmien monimuotoisuus: Perusopetuksessa pitäisi olla monimuotoisia ryhmiä, joissa integraatio/ inkluusio todella toteutuu. Lapset ja nuoret eivät välttämättä koskaan opi toimimaan isossa ryhmässä tai yhteiskunnassa, jos heidät on erotettu erityiskouluihin perusopetuksessa.

Toinen aste: läpäisy ja työelämään/jatkokoulutukseen siirtyminen Varhainen puuttuminen: Tiedon keskeytysvaarassa olevasta nuoresta tulisi kulkea tuen tarjoajille suoraan, nopeasti ja luotettavasti virallisia väyliä pitkin, jotta nuoren ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa eikä ajauduta tilanteeseen, jossa keskeyttämiselle ei ole enää vaihtoehtoja esim. runsaiden poissaolojen vuoksi. Erityisammattikoulupaikat ja erityinen ja tehostettu tuki: Toiselle asteelle kaivattiin runsaasti lisää paikkoja erityisammattioppilaitoksiin sekä tukea erityisen ja tehostetun tuen tarpeessa oleville nuorille. Peruskouluille tuttu tehostetun tuen tarpeessa olevien nuorten heterogeenisyys tulisi ottaa paremmin huomioon myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Eri ikäluokille tarjottavien koulutuskokeilujen lisäämistä haastateltavat kannattivat lämpimästi. Lukion ohjaus- ja tukitoimet: Lukio-opiskelijoiden ohjaukseen toivottiin lisää resursseja, jotta opinto-ohjaajalla olisi paremmin aikaa miettiä lukio-opiskelijan kanssa tälle sopivia valintoja. Tämä helpottaisi etenkin niitä nuoria, joilla ei ole kotona ketään tukemassa lukio-opiskelua tai lukion jälkeisen tulevaisuuden pohtimista. Lukion kohdalla ongelmana nähtiin myös se, että opiskelijaa ei voi erottaa koulusta liikojen poissaolojen vuoksi. Tästä syystä lukioihin voi jäädä väärään paikkaan eksyneitä nuoria, joita ohjauksesta huolimatta ei saada ohjattua sopivaan opiskelupaikkaan; jos he eivät halua erota koulusta omatoimisesti, he voivat olla lukiossa kirjoilla neljä vuotta tekemättä juurikaan opintosuorituksia, mikä puolestaan voi johtaa haitallisen elämäntyylin omaksumiseen.

Peruskouluun ja lukioihin tuotavat työelämäkurssit ja hygieniapassikoulutukset auttaisivat nuoria työllistymään nykyisessä säädösviidakossa ja kokemaan vaikkapa kesätöissä työn ja itse tienaamisen motivoivan vaikutuksen.

Osatutkinnot: Hoiva-avustajan/lähiavustajan mallin mukaista, avustaviin tehtäviin pätevöittävää osatutkintoa pidettiin varteenotettavana vaihtoehtona kevyempää ja myös nopeammin työelämään johtavaa koulutusta kaipaaville nuorille. Ne soveltuisivat erityisesti nuorille, joille ammatillisen perustutkinnon vaatimukset ovat haastavia; näiden kouluttaminen ”väkisin” ammatilliseen perustutkintoon asti nähtiin ongelmallisena

III Asiantuntijahaastattelut

siitäkin syystä, että monilla on suuria vaikeuksia työllistyä tutkintonsa mukaiseen ammattiin. Haastateltavat pitivät kuitenkin tärkeänä, että kehitettävät osatutkinnot todella johtavat työllistymiseen eivätkä vie ammattitutkinnon suorittaneiden työpaikkoja. Nuorten oppisopimuskoulutus: Suoraan koulun penkiltä tulevan nuoren palkkaaminen oppisopimukseen on riski, johon harva työnantaja on valmis. Nuorten oppisopimuskoulutuksen suosion lisäämiseksi haastateltavat tarjosivat joko ns. Saksan mallia, jossa oppisopimusopiskelija saa opiskeluajaltaan tavallista pienempää harjoittelijanpalkkaa, tai oppisopimuksen statuksen muuttamista työsopimuksesta koulutussopimukseksi. Etenkin koulussa huonosti viihtyvien nuorten suunnalta oppisopimusta kohtaan on joka tapauksessa havaittu kiinnostusta.

Oppisopimuksen ”Saksan malli”: oppisopimusopiskelija saa tavallista pienempää palkkaa, joka nousee opintojen edetessä ja osaamisen karttuessa.

Koulutusalavalinnat ja koulutustarjonta: Osa haastatelluista piti epäkohtana sitä, että edelleen tarjotaan koulutuksia ”työttömäksi kouluttaville” eli vaikeasti työllistäville aloille. Toisaalta, eräät haastateltavat kiinnittivät huomiota siihen, että tilastojen mukaan minkä tahansa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys on vailla tutkintoa olevia korkeammalla tasolla; pitäisikö siis koulutustarjonnassa keskittyä niille aloille, joilla on kysyntää vai niille aloille, joille on tulijoita? Nivelvaiheyhteistyön alun aikaistaminen: Peruskoulussa jatkokoulutusmahdollisuuksien esittely alkaa vasta yhdeksännellä luokalla. Tästä huolimatta moni yläkoululainen on tehnyt jatkokoulutuspäätöksensä jo aiemmin, ja varhain uraansa ja koulutusvaihtoehtojaan pohtineet ovat toisella asteella keskimääräistä sitoutuneempia jatkokoulutuspaikkaansa; viime tingassa päätöksen tehneet puolestaan sitoutuvat heikoimmin. Ammatillisen ja peruskoulutuksen opinto-ohjaajien yhteistyötä tarvitaan nivelvaiheyhteistyön suunnittelussa enemmän; ammatillinen koulutus tekee nykyään koulutuksen esittelyyn liittyvät päätökset yksin, jolloin tarjonta ei välttämättä kohtaa peruskoulusta tulevaa kysyntää.

Varhaistettu nivelvaiheyhteistyö ja eri mahdollisuuksien esitteleminen etenkin kokemuksellisin menetelmin (esim. kouluvierailuilla) jo 7. ja 8. luokilla helpottaisi varhaista urapohdintaa.

Opetusryhmien monimuotoisuus: Eri-ikäisiä opiskelijoita voi ottaa samaankin ryhmään, kunhan ammattiin oppiminen ja ohjaus tapahtuu yksilöllisesti ja keskittyy yksilön osaamiseen ja osaamisen kerryttämiseen.

Ei erillistä koulutusta nuorille ja aikuisille vaan koulutusta nuorten, nuorten aikuisten ja aikuisten tarpeisiin.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorten työllistäminen ja työttömien nuorten aktivointi Osatyökykyisten työllistäminen: Nykyisin osatyökykyisten nuorten palkkaamiseen on mahdollista saada 24 kuukautta palkkatukea. Palkkatuen pitäisi olla kestoltaan pidempi, mahdollisesti tarvittaessa elinikäinen; nykyisin liian moni 24 kuukauden palkkatuella työllistetty päätyy työkyvystään ja -halustaan huolimatta eläkkeelle. Työnantajien asenteissa osatyökykyisiä kohtaan nähtiin myös parantamisen varaa. Konkreettisten kohtaamisten järjestäminen voisi olla ensimmäinen askel kohti parempaa.

Työkokeilu madaltaa työnantajan palkkauskynnystä.

Työkokeilun laajentaminen: Vastavalmistuneiden oikeus päästä työkokeiluun vaihtelee kunnittain paikallisen tulkinnan mukaan; oikeus tulisi taata valtakunnallisesti. Työmarkkinoiden nykytilanteessa nuorten työllistämiseen kolmannelle sektorille pitäisi myös saada helpotuksia; sektorilla on työtä, mutta ei rahaa palkkakustannuksiin. Kasvokkain tapahtuva lähiohjaus: Nuorisotakuun piiriin voisi liittää takuun, että nuori tapaa kasvokkain jonkun ohjaavan tai tukevan viranomaisen, jos hän uusii työnhakunsa verkossa esim. kolme kertaa peräkkäin. Työnvälityksen ja yrityspalvelujen uudistaminen: Työnvälitykseen ja yrityspalveluihin pitäisi saada uusia toimintamuotoja (piilotyöpaikkojen avaaminen, haku- ja haastattelupalvelut, kansainvälinen työnvälitys, alueellisen liikkuvuuden edistäminen jne.). Toiminnan pitäisi olla alueellisesti hyvin koordinoitua, jotta päällekkäisyyksiltä (esim. samojen työnantajien kontaktointi saman asian puitteissa uudelleen ja uudelleen) vältytään.

Nuorten osallisuus ja vastuunotto, kodin ja vanhempien tuki Varhainen puuttuminen: Nuoret on tavoitettava ajoissa, jotta minimoidaan väärät valinnat ja keskeyttämiset ja samalla työttömyyteen luisuvat nuoret. Nuorten valintoja on helpotettava tutustuttamalla nämä nykyistä aikaisemmin työelämään. Tämä on kaikkien vastuulla – opettajien, ohjaajien, TE-toimiston, kasvattajien, ja myös nuorten itsensä. Yksilölliset koulutuspolut: Putkimuotoisen koulutuksen sijasta nuorten pitäisi saada nähdä erilaisia polkuja omiin tavoitteisiinsa – useita erilaisia reittejä, joita voi edetä omaan aktiivisuuteen luottaen. Tiedotus: Kyselyn mukaan nuorten tietoisuus nuorisotakuusta ja sen sisällöstä on varsin heikolla tasolla. Nuorille suunnatun nuorisotakuuta sekä koulutus-, paja-, ym. toimintavaihtoehtoja koskevan tiedotuksen pitäisi olla ajoittaisen sijasta ”jatkuvaa pommittamista”; palvelumekanismit ovat olemassa, nuoret kaipaavat vain tietoa siitä, miten he voivat itse auttaa itseään.

III Asiantuntijahaastattelut

Yhden luukun malli: Avun hakemisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa, tarpeen vaatiessa sen on oltava nopeasti ja vaivattomasti saatavilla.

Nuorten yhteiskuntavastuu: Koulutuspaikkoja jää paljon täyttämättä, ja siitä huolimatta puhumme nuorten jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle. Nuorille tulisi saada jonkinlainen velvoite ottaa tarjotut palvelut vastaan; on hyvä, että heillä on vaihtoehtoja, mutta kaiken ulkopuolelle jättäytyminen saattaa joistakuista tuntua turhan houkuttelevalta. Nykytilanteen tunteminen ja ymmärtäminen: Varsinais-Suomen yrittäjien PK-barometrin mukaan maakunnan yrittäjät suhtautuvat nuorten työllistämiseen suopeasti. Niin nuoret kuin näiden vanhemmatkin luulevat liian usein, että työpaikkoja on vain tai etupäässä suurissa yrityksissä. Tämä ei pidä paikkaansa; suuret (yli 250 työntekijän) yritykset työllistivät vuonna 2012 yksityisellä sektorilla työskentelevistä alle 40%, ja uusien työpaikkojen synty on 2000-luvulla painottunut nimenomaan PK-sektorille. Työelämä on muutenkin muuttunut niistä päivistä, jolloin nuorten vanhempien ikäluokka astui työelämään.

”Hyvähän meidän keski-ikäisten oli mennä ainakin ennen vuotta 1991 suht. valmiiseen maailmaan, jolloin nuorisotyöttömyys oli määrältään ja laadultaan aivan jotain muuta kuin nyt, jolloin ei tarvinnut elää lähtökohtaisesti silppu- ja pätkätyöllä ja jolloin ylioppilaskin oli jotain!”

Apu tilanteeseen saattaisi löytyä vanhemmille suunnatusta toiminnasta, esim. ammatillisista illoista, joissa vanhemmille annettaisiin realistinen kuva siitä, minkälaisessa koulutus- ja elinkeinoelämämaailmassa nuoret nykyään elävät. Maksimaalisen hyödyn saamiseksi toiminta olisi syytä aloittaa jo perusasteella ennen jatkokoulutusvalintoja. Resurssien oikea suuntaaminen: Etulinjassa nuorten kanssa työskentelevien työ on ensiarvoisen tärkeää, ja resursseja pitäisi ohjata siihen suuntaan. Nämä työntekijät ovat se joukko, joka pystyy auttamaan syrjäytyneiksi leimattuja nuoria pääsemään tästä leimasta eroon. Muutoinkin leimaamista ja lokerointia pitäisi välttää; syrjäytyneeksi leimaamisella voi olla pitkäaikainen vaikutus nuorten elämään.

Eri toimijoiden välinen yhteistyö Nuorten aikuisten osaamisohjelma: Nuorten tavoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Näyttötutkintoja tulisi nykyistä laajemmin markkinoida vailla tutkintoa oleville nuorille mahdollisuutena ammatin hankkimiseen, ja oppisopimuksia pitäisi saada lisää. Moniongelmaisten nuorten kohdalla pitäisi saada ohjaajaverkosto tukemaan aikuisoppilaitosten opettajia ja kouluttamaan nämä avun tarjoamiseen ja tarpeen havaitsemiseen. Kuntien ja TE-toimiston yhteistyö: Kuntien ja TE-toimiston yhteistyön tulisi tapahtua samanaikaisesti, rinnakkain peräkkäisten toimenpiteiden sijasta.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Tiedonkulku: Tiedonkulkua pitäisi kehittää avoimempaan suuntaan.

Byrokraattisten esteiden poisto ”Ei voida tehdä” -asenteen poistaminen: Ajattelun tulisi suuntautua kohti haluttua päämäärää sen sijaan, että pohditaan miksi päämäärää ei säädöksistä tms. johtuen voida saavuttaa.

Kysy ”Miten voidaan tehdä”, ei ”Miksi ei voida tehdä”!

”More is not better – only better is better”: Nuorille ei pidä tarjota lisää asioita, vaan oikeita asioita.

Palkkatuki: Työnantajien tietoisuus TE-toimiston palveluista ei vieläkään ole riittävällä tasolla, ja palkkatuki koetaan yleisesti monimutkaisena. Työnantajille kohdistetun tiedottamisen ja tukipalvelujen määrää ja aktiivisuutta pitäisi lisätä. Nuorten aikuisten osaamisohjelma: Tukisäännökset luovat ongelmia opiskelijoiden toimeentulolle etenkin alle 25-vuotiaiden kohdalla; näiden pitäisi saada myös opiskella työmarkkinatuella. Ylioppilaiden jättämistä ohjelman ulkopuolelle pidettiin epätarkoituksenmukaisena. Lisäksi haastateltavat kritisoivat joidenkin opettajien asennetta ohjelman opiskelijoita kohtaan.

Nuorisotakuun esteet Peruskoulu ja peruskoulun jälkeinen nivelvaihe Maahanmuuttajanuorten erityisongelmat: Hyvin alueellisesti toimivan opetuksen suunnittelu täytyy aloittaa käytännössä alusta, kun opetussuunnitelmavaatimukset muuttuvat ja henkilökunta vaihtuu. Liian usein uudet kehittämissuunnitelmat ja -hankkeet ohittavat olemassa olevien ja jo kehitettyjen mallien hyvät käytännöt.

Toinen aste: läpäisy ja työelämään/jatkokoulutukseen siirtyminen Tiedonkulku ja tiedon hyödyntäminen: Toisella asteella ei riittävästi hyödynnetä tai ei osata hyödyntää perusopetuksesta saatavaa tietoa. Lisäksi sitä usein hyödynnetään väärin keskittymällä liikaa nuoren epäonnistumisiin hänen vahvuuksiensa sijasta. Nuori pitäisi nähdä osaajana ja ottaa vastaan toiselle asteelle tervetulleena.

Puutteellinen tiedonkulku on varhaisen puuttumisen, avun oikean kohdistamisen ja tutkinnon räätälöinnin este.

Koulutustarjonta: Koulutusjärjestelmän kurssi muuttuu hitaasti; kortistoon valmistavia koulutuksia on edelleen liikaa. Tukitoimien riittämättömyys: Toisen asteen tukitoimia pidettiin yleisesti riittämättöminä; tukea tarvitsevat jäävät aivan liian usein vaille tarvitsemaansa apua, mikä puolestaan lisää keskeyttämisriskiä merkittävästi. Toisen asteen oppilasvalinta: Mukautettujen ns. tähtiarvosanojen ansiosta yksilöllistetyn perusopetuksen oppimäärän suorittaneet syrjäyttävät toisen asteen oppilaitoksista nuoria, joilla on paremmat mahdollisuudet selviytyä opinnoista. Jos tähtiarvioitu nuori ei pärjää opinnoissaan vaan keskeyttää, tuloksena voi olla kaksi nuorta vailla koulutuspaikkaa.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Nuorten työllistäminen ja työttömien nuorten aktivointi Osaoptimointi ja näennäissäästöt: Kunnat joutuvat maksamaan oman osuutensa yli 300 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta. Jos nämä pystytään työllistämään kolmeksi kuukaudeksi, he putoavat pois Kelan listalta ja 300 päivän laskuri nollautuu, vaikka heille ei olekaan tarjota minkäänlaisia jatkosuunnitelmia.

Kun toiminta keskittyy hankkimaan tilinpäätöksessä näkyviä ”säästöjä”, ennaltaehkäisevä työ – jonka säästöjä ei voi osoittaa suoraan tilinpäätöksen riviltä – nuutuu.

TE-toimiston palvelujen karsiminen: Nuorten tiedetään tarvitsevan kasvokkain tapahtuvaa, henkilökohtaista ohjausta; tästä huolimatta TE-toimistojen lähipalveluja on karsittu. Nuorten syrjäytymisvaaraa on erityisesti kasvattanut mahdollisuus uusia työnhaku ilman käyntiä TE-toimistossa ja virkailijan tapaamista. Nuorille lähtevä viesti on erittäin ristiriitainen – periaatteellisella tasolla puhutaan nuorisotakuusta mutta käytännössä yhteiskunnan säästöjä kohdennetaan heikossa asemassa olevien nuorten palveluihin. Palvelujen rahoittajavetoisuus: Palveluja ei luoda yksilöiden tai ryhmien tarpeiden mukaan eikä tarjonnassa kysytä asiakkaiden toiveita, vaan toiminnan määräävät rahoittajan vaatimukset eli se, mikä on kunnalle tai valtiolle tarpeellista (käytännössä: miten saadaan säästöjä aikaan). Erityistä tukea tarvitsevien työllistyminen: Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisessä on valtavia haasteita, eikä näitä voida ratkaista ohjaustoimin, koska pääongelma on työpaikkojen puute. Tuettua työllistämistä pitäisi laajentaa merkittävästi.

Aina kun säästetään, palaa rahaa? Syntyisikö yhteiskunnalle kokonaissäästöjä, jos emme siirtäisikään erityistä tukea tarvitsevia nuoria varhaiselle eläkkeelle vaan osoittaisimme rahat tuetun työllistämisen laajentamiseen?

Toimenpiteiden jatkuvuus: Nuorisotakuun mukaan nuoren pitää päästä toimenpiteiden pariin 3 kuukauden kuluttua työn tai opiskelun päättymisestä. Mitä tehdään kun toimenpiteen päätyttyä nuori on edelleen nuorisotakuun piirissä ja tarve jatkuu?

III Asiantuntijahaastattelut

Nuorten osallisuus ja vastuunotto, kodin ja vanhempien tuki Realistisuus: Nuoret tuntevat oppisopimusta kohtaan runsaasti mielenkiintoa, mutta heillä on todellisuudessa siitä usein vääristynyt kuva. Oppisopimuspaikkojen löytäminen on usein vaikeaa; eräät haastattelijat tosin epäilivät, ovatko nuorten omat työpaikkoihin kohdistuvat odotukset aina realistisia. Julkisen sektorin tukitoimia nuorten työllistämisessä pidettiin kuitenkin ehdottoman tärkeinä etenkin niiden nuorten kohdalla, joilta aiempi työkokemus puuttuu. Liiallinen luottamus verkkoasiointiin: Kaikki nuoret eivät ole nettiosaajia. Lisäksi verkkopalvelujen käytön teknisestä hallinnasta huolimatta viranomaisasioiden hoitaminen verkossa ilman henkilökontaktia voi olla nuorelle hyvinkin vaativaa.

Velvoittavuus: Nuorisotakuun tarkoitus on tarjota paikkoja nuorille. Onko järjestelmässä liikaa valinnaisuutta ja liian vähän velvoittavuutta?

Eri toimijoiden välinen yhteistyö Siiloutuminen: Sektoriajattelu lähtee jo ministeriötasolta ja valuu sieltä alas paikalliselle tasolle; sektorirajat pystytään käytännössä ylittämään vain ruohonjuuritasolla. Näennäisyhteistyö: Koulutuksen järjestäjien yhteistyö on liian usein näennäistä. Koulutusjärjestelmä tulisi jossain määrin koota alueellisesti, jotta koulutuksen järjestäjät eivät kilpailisi opiskelijoista toistensa (tai lähikuntien) kanssa; jokainen haluaa joka tapauksessa järjestää niitä koulutuksia, jotka vetävät opiskelijoita.

Byrokraattisten esteiden poisto Joustavuuden ja päämäärähakuisuuden puute: Jos jokin palvelu tms. ei toimi, liian usein keskitytään keksimään syitä miksi toimimattomuus ei ole minun syyni, sen sijaan että keskityttäisiin korjaamaan palvelu toimivalle tasolle. Palkkatuen ja työkokeilun muutokset: 1.6.2014 alkaen työnantajan on tarjottava työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikaisille työntekijöilleen ennen kuin tämä voi anoa palkkatukea tai ottaa nuoria työkokeiluun. Etenkin osa-aikaisia koskeva velvoite on käytännössä lopettanut työkokeilut kolmannella sektorilla ja kunnissa. Useat haastateltavat pelkäsivät tämän johtavan varsinkin nuorten pitkien työttömyysjaksojen räjähdysmäisen kasvuun; pitipä eräs haastateltava tätä uudistusta jopa ”Työ- ja elinkeinoministeriön historian suurimpana mokana koskaan”. Työkokeiluun liittyy muutoinkin säädöksiä, joita moni haastateltava piti järjettöminä (esim. oman alan työkokemuksen hankkimisen kieltäminen). Nämä puolestaan ovat johtaneet järjestelmän joustamattomuuteen ja yli 3 kuukauden työttömyysjaksojen määrän kasvuun.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Työkokeilun jäykkien säädösten vuoksi työaikaa kuluu sen keksimiseen, miten ”sorvata työkokeilijasta oikean sorttinen palikka olemassa olevaan reikään”. Tukijärjestelmät rankaisevat liian usein opiskelusta taloudellisesti ja kannustavat näin toimettomaan työttömyyteen.

Nuorten tukijärjestelmien järkeistäminen: Haastateltavat näkivät nykyisen tukijärjestelmän kannustavuudessa suuria ongelmia. Myös ikärajoja pidettiin pääsääntöisesti järjenvastaisina; kun vasta 25-vuotiaat voivat opiskella työttömyysrahalla, tätä nuorempien opintojen rahoittaminen vaikeutuu oleellisesti. Tukijärjestelmän muina sudenkuoppina mainittiin sen haitta Nuorten aikuisten osaamisohjelmalle (nuoret ohjautuvat NAO:n sijasta mieluummin työmarkkinakoulutukseen, jonka ajalta maksetaan työmarkkinatukea) sekä työmarkkinatuen epääminen pajanuorilta, jotka eivät ole hakeneet ammatilliseen koulutukseen, vaikka heillä ei olisikaan vielä henkilökohtaisia edellytyksiä opiskeluun. Samoin 17-vuotiaat maahanmuuttajat, joilla kotoutumisajan umpeuduttua kielitaito ei vielä ole koulutuksen ja/tai työelämän edellyttämällä tasolla, jättävät liian usein kielikoulutuksen käymättä taloudellisen tuen puutteen vuoksi.

Työelämän sääntely: Monet säännökset (hygieniapassit jne.) hankaloittavat nuorten palkkaamista kesätöihin.

Työvoimapoliittisen koulutuksen säännöstö: Päästäkseen työvoimapoliittiseen koulutukseen henkilön tulee olla TE-toimiston asiakas. Tämä karsii pois 16-vuotiaat nuoret ja turvapaikanhakijat, joiden status estää vapaiden opiskelu- ja koulutuspaikkojen tehokkaan käytön. Viranomaisohjeiden tulkinta: Yleisen ohjeen mukaan epäselvät tapaukset tulisi tulkita asiakkaan eduksi; haastateltavien mielestä todellisuudessa toimitaan kuitenkin usein päinvastoin. Esimerkkinä eräs haastateltava mainitsi ELY-keskusten tulkinnan siitä, mikä toiminta lasketaan elinkeinon harjoittamiseksi. Välityömarkkinoiden kohdalla päätöksissä ei ole selkeää linjaa vaan lopputulos vaihtelee kunnittain. Kunnittain vaihtelee myös tulkinta siitä, onko vastavalmistuneilla oikeutta työkokeiluun. Yksilön tietoturvan liian tiukka tulkinta: Kun opiskelija siirtyy oppilaitoksesta toiseen, yksittäisen oppilaitostyöntekijän on aina turvallisempaa antaa tästä eteenpäin liian vähän kuin liikaa tietoja. Henkilökohtaisten tietojen turva voi näin kasvaa joskus kattamaan myös opiskelun, kuntoutuksen tai työelämän kannalta olennaisia tietoja; tästä puolestaan seuraa ikäviä yllätyksiä sekä heikkoa tai vääränlaista valmistautumista – tai erään haastateltavan sanoin ”Jos tämä oltais tiedetty, niin…” -tilanteita. Koulukeskeisyys: Määrittelemme nuoren syrjäytyneeksi, jos hän ei ole koulussa, töissä tai muun organisoidun toiminnan piirissä. Pitävätkö nämä nuoret itse itseään syrjäytyneinä? Auttaako tämä ajatusmalli nuoria vai toimiiko se syrjäyttämismekanismina? Mikä on nuoren yksilönvapauden laajuus ja onko hänellä esimerkiksi oikeus välivuoteen?

Näkeekö yhteiskunnan syrjäytyneeksi määrittelemä nuori itsensä syrjäytyneenä?

III Asiantuntijahaastattelut

Tietojärjestelmäongelmat: Yhteisen tietojärjestelmän puute TE-toimiston ja kunnan väliltä aiheuttaa turhaa byrokratiaa ja päällekkäistä työtä. Yhteishakujärjestelmän ongelmat: Yhteishakujärjestelmä asettaa lukion ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet epätasa-arvoiseen asemaan: yhden ammatillisen tutkinnon suorittanut ei voi enää hakea muuhun nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen yhteishaun kautta, mutta lukion käyneille on varattu kiintiöpaikkoja. Pakkohakumenettelyn toimivuutta eräät haastattelijat epäilivät; oppilaspaikkojen ylläpito ei ole koulutuksen järjestäjille ilmaista, joten onko järkevää ottaa sisään nuoria, jotka eivät halua valmistua? Järjestelmään penättiin myös lisää joustavuutta koulutuspolun eri kohdissa (esim. palattaessa opiskelemaan keskeyttämisen jälkeen). Muutokset ja muutoksista tiedottaminen: Organisaatio- ja lakimuutokset aiheuttavat usein ongelmia lyhyen aikavälin toiminnassa, koska tietoa uudistuksista saadaan tipoittain.

IV Visio ja toimenpideohjelma Nuorisotakuu NYT -hankkeen vision mukaan vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu Turun seudulla. Toteutuakseen tämä vaatii seuraavia asioita: 1. Jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän voi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun hänelle mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään. 2. Toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90 %) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään tai jatkokoulutukseen. 3. Jokaiselle nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki, jotta hän löytää työ-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan. 4. Nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään. 5. Vanhemmat tukevat nuorta tämän pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja vanhemmat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea. 6. Kaikki toimijat viranomaisista työelämään tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja keskittyvät mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. 7. Vaikuttavia ja tehokkaita toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu. Vision toteutumista tukevat toimenpiteet on koottu kartoitusten, seminaarien ja workshopien sekä asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Ne on jaoteltu neljän eri otsikon alle: »» »» »» »»

Jatkuva toiminta – If It Ain’t Broke, Don’t Fix It Kehittämistä vaativa toiminta – Business as Usual Radikaalit innovaatiot – To Boldly Go Where No Man Has Gone Before Catch 22 – Don’t Try This at Home

Kunkin toimenpiteen kohdalle on kirjattu perustelu sen toteuttamiselle sekä lyhyt toiminnan kuvaus. Osa toimenpiteistä on mainittu useammassa kuin yhdessä alaluvussa, koska niihin saattaa liittyä esimerkiksi sekä nykyisten toimintamallien jatkamista ja juurruttamista että uusien aiempaa tehokkaampien mallien kehittämistä. Erilaisten toimenpiteiden lisäksi alaluvuissa on esitelty myös erilaisia nuorisotakuun toteuttamista tukevia kehittämistyökaluja ja toimintamalleja niihin liittyvine kehittämiskysymyksineen.

IV Visio ja toimenpideohjelma

Jatkuva toiminta – If It Ain’t Broke, Don’t Fix It Turun seudulla ja koko Varsinais-Suomessa nuorisotakuuta ja sen osana olevaa koulutustakuuta on kehitetty aktiivisesti jo vuodesta 2005 lähtien. Erilaisissa kehittämishankkeissa on eri toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä luotu malleja ja toimintatapoja nuorten koulutukseen pääsyn takaamiseksi, koulutusten keskeytysten ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuorten työelämään siirtymisen tukemiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty nivelvaihe- ja muuhun yhteistyöhön sekä erityisryhmien (esimerkiksi vieraskieliset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret) nuoriso- ja koulutustakuun toteutumisen edistämiseen. Uusia ohjaus- ja koulutusmalleja on myös levitetty menestyksekkäästi muualle Suomeen ja Eurooppaan. Alla on kuvattu Varsinais-Suomen keskeiset nuorisotakuu-hankkeet vuosina 2005-15. Tarkemmin eri kehittämishankkeiden toimintaan, tuloksiin ja malleihin voit tutustua osoitteessa www.koulutustakuu.fi.

Nuorisotakuuhankkeet Varsinais-Suomessa 2005–2015 2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

VaSkooli 2005–2008 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli 2008–2010

MAST 2009–2012 OPEDA 2011–2014 Huippu 2011–2014 VaSiTe 2011–2014 Siirtymät sujuviksi 2012–2014 Valmis 2011–2015 M.O.T. 2014–2015

Kuva 24 Suuri osa kehitetyistä toimintamalleista on vuosien varrella juurrutettu normaalitoiminnoiksi ja niiden avulla on myös pystytty tehostamaan sekä koulutus- että nuorisotakuun toteutumista. Konkreettisesti tämä on näkynyt esimerkiksi koulutustakuun toteutumisena ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn selvänä parantumisena. Tämän vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, että toimivien mallien käyttöä jatketaan ja niille varataan riittävästi resursseja myös tulevaisuudessa. Yksinkertaistettuna: uutta ei voi rakentaa, ellei perustus ole riittävän vahva.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Toimenpide

Perustelu ja toiminnan kuvaus

Nivelvaiheyhteistyön ja tiedonsiirron jatkaminen

Esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen välistä nivelvaiheyhteistyötä on kehitetty Turun seudulla jo toistakymmentä vuotta. Tänä aikana on luotu toimintamallit, jossa keskiössä ovat erilaiset tiedotus- ja ohjauspalvelut (etsivä nuorisotyö, Kaarinan ohjausmalli, nivelvaiheuraohjaaja ja Ohjaamo Turussa, perus- ja toisen asteen ura- ja muu ohjaus jne.) sekä niiden tueksi kehitetyt erilaiset tiedonsiirron mallit ja lomakkeet.

Maakunnallisen ohjausmallin käytön jatkaminen

MAST-hankkeessa kehitetyn maakunnallisen ohjausmallin käytäntöjen riittävä ja tehokas käyttö tukee nuorisotakuun toteutumista myös tulevaisuudessa. Käytäntöjä, joiden toteutuminen ja riittävä resursointi tulee varmistaa, ovat esimerkiksi seuraavat: »» eri toimijoiden selkeät roolit ja vastuut nivelvaiheohjauksessa ja keskeyttämistilanteissa »» kotikuntavastuumalli (jokaisessa maakunnan kunnassa on nimetty taho, joka vastaa nuoren ohjauksesta keskeyttämistilanteessa) »» ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen yhteistyö, joka antaa nuorelle mahdollisuuden suorittaa osan ammatillisista opinnoistaan työpajalla Kokonaisuudessaan MAST-malli löytyy osoitteesta www.mastohjaus.fi

Riittävien resurssien takaaminen matalan kynnyksen ohjauspaikkojen toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle

Ohjaamolla on ollut keskeinen rooli turkulaisten nuorten ohjauksessa ja sekä koulutus- että nuorisotakuun toteuttamisessa sen vuonna 2004 tapahtuneesta avaamisesta lähtien. Toimintaa on sen jälkeen koko ajan laajennettu ja erityisen tärkeäksi on noussut Etsivän nuorisotyön rooli. Vastaavat toimintamallit on kehitetty ja juurrutettu myös seutukunnan muihin kuntiin.

Maahanmuuttajien valmistavien ja kielikoulutusten yhteistyön jatkaminen vuonna 2015 muuttuvassa toimintaympäristössä

Vuonna 2015 kaikki ammatilliset nivelvaihekoulutukset (ammattistartti, maahanmuuttajien valmistava koulutus, valmentava ja kuntouttava koulutus sekä talouskoulu) yhdistetään uudeksi VALMA-koulutukseksi. Turun seudulla maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen ja alemman tason kielikoulutusten yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja eri koulutusorganisaatiot ovat pystyneet sopimaan esimerkiksi yhteisestä hausta, eri toimijoiden roolista, vastuista ja erityisosaamisen profiileista sekä tiedonsiirrosta nivelvaiheissa. Nyt kaikkien toimijoiden tulee sitoutua yhteistyön jatkamiseen edelleen muuttuvassa toimintaympäristössä ja tarvittaessa myös toimintamallien muuttamiseen ja kehittämiseen.

IV Visio ja toimenpideohjelma

Riittävien ohjaus- ja tukitoimien varmistaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Turun seudulla luotu erilaisia toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja tukipalveluita, joista mainittakoon vaikkapa Turun ammatti-instituutin tukitiimi, eri oppilaitosten rästipajat sekä ryhmämuotoiset ohjaus- ja tukipalvelut. Näiden toimintojen jatkuvuus tulisi varmistaa myös vaikeassa taloustilanteessa, sillä niillä on ollut – ja tulee olemaan myös jatkossa – keskeinen rooli koulutusten keskeyttämisten vähentämisessä ja läpäisyn edistämisessä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin läpäisyprosentti nousi ohjaus- ja tukitoimien voimakkaan lisääntymisen myötä yli kymmenen prosenttiyksikköä vuosien 2003 ja 2011 välillä.

Nuorten osallistamisen ja kuulemisen jatkaminen ja kehittäminen

Erilaiset nuorten kuulemistilaisuudet ovat osoittaneet tehokkuutensa sekä eri oppilaitosten että erilaisten kehittämishankkeiden toiminnan kehittämisessä ja keskeisten haasteiden identifioinnissa. Tärkeää on ollut myös nuorisovaltuustojen toiminnan aloittaminen. Jatkossa keskeistä on varmistaa, että nuorten kuuleminen ja osallistaminen johtaa myös toimenpiteisiin tai ainakin selkeään palautteeseen ja vuoropuheluun. Samalla tulisi myös pitää huolta siitä, että kaikkien nuorten – ei ainoastaan kaikkein aktiivisimpien – ääni tulee kuulluksi. Viimeksi mainittuun asiaan palataan seuraavissa alaluvuissa.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen kaikilla kouluasteilla

Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden toimintamalleja on jo pitkään kehitetty eri kouluasteilla varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin saakka. Toimintaa tulee jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevaisuudessa.

Yhteistyöverkostojen toiminnan jatkaminen ja selkiinnyttäminen

Erilaiset yhteistyöverkostot ovat olleet keskeinen osa nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamista. Niitä on rakennettu esimerkiksi maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen, ohjaustoimijoiden ja valmistavien koulutusten välille. Kolmannen sektorin toimijoilla on ollut äärimmäisen tärkeä rooli monessa verkostossa. Jatkossa eri verkostojen roolia, tehtäviä, työnjakoa ja tavoitteita tulisi entisestään kirkastaa. Erinomainen avaus tähän suuntaan oli lokakuussa 2014 järjestetty Takuulla nuorisosta -seminaari, jossa esiteltiin Turkulaisten nuorten ohjaus -verkoston palvelukartta (ks. kuva 25)

Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön jatkaminen

Erityisesti koulumaailmassa on erilaisia toimivia käytäntöjä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamiseen. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset vanhempainvartit ja -illat sekä erilaiset yhteydenpidon toimintamallit ja välineet. Hyviä kokemuksia on saatu myös esimerkiksi maahanmuuttajavanhemmille järjestetyistä vanhempainilloista, joissa on voitu tarvittaessa tarjota tulkkipalveluita sekä keskittyä tavallista enemmän suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteisiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Eri toimijoiden ja työelämän välisen yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen

Työelämäyhteistyön pitkäaikaisia ja tehokkaiksi osoittautuneita toimintamalleja tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Näitä malleja ovat esimerkiksi peruskoulun TET-jaksot, opettajien työelämäjaksot, työkokeilut ja -harjoittelut, työvaltaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, työpaikkaohjaajien koulutukset, ammatillisten neuvottelukuntien hyödyntäminen työelämäyhteistyön kehittämisessä sekä ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen eri mallien hyödyntäminen nuorten työllistymisen tukena.

Nuorten aktivointia ja työllistymistä edistävien toimintamallien käytön jatkaminen ja edelleen kehittäminen

Kyselyjen ja haastattelujen perusteella työpajojen ja -kokeilujen nähtiin estäneen tehokkaasti nuorten syrjäytymistä ja passivoitumista. Vastaavasti Sanssi-korttia pidettiin erittäin hyvänä työkaluna nuorten työllistymisen tukena. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä on puolestaan auttanut eräissä kunnissa hankintastrategioihin omaksuttu sosiaalinen näkökulma.

Turun Kaupunkilähetys ry, TUAS – Nuorten tuettu asuminen Turun Seudun Nuorisoasunnot Ry Nuorten Ystävät SPR Nuorten turvatalo

Päihde- ja peliriippuvuus:

Asumisneuvonta, TVT-Asunnot Oy, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy

Tukea asumiseen

Lasten ja nuorten poliklinikka, nuorisopoliklinikka A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue, Turun Nuorisoasema

Terveyden tukitoimet Syömishäiriö: Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry

Kuva 25

Mielenterveys: Lasten ja nuorten poliklinikka, nuorisopoliklinikka Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Mielenterveyden keskusliitto ry, Tietopalvelu Propelli Monipalvelukeskus Tsemppi

Turkulaisten nuorten ohjaus -verkoston palvelukartta Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto KOHO-toiminta Nuorten työpaja Fendari

Monipalvelukeskus Tsemppi Jokipaja – Nuorten pajatoiminta, Varsinais-Suomen Sininauha ry

Työllistymistä tukevat palvelut = julkinen sektori = 3. sektori

Talouden tuki

Turun talous- ja velkaneuvonta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Tukea elämänhallintaan ja arkeen Turun NMKY ry, Nuorten kohtaamispaikka Toivo Auralan Nuoret ry, Turun Tyttöjen Talo Kota – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Nuoret Ystävät Polku – Etsivä nuorisotyö, Varsinais-Suomen Sininauha ry

Nuorten tietoja neuvontapiste Nuorten Turku Oppilaitosten tuki- ja ohjaustoiminta Monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun kaupungin sosiaalityö Turun sosiaaliasiamies Turun kaupungin etsivä nuorisotyö

Kehittämisen työkalu: Huippu-työkalu Normaalitoiminnaksi on vuosien varrella muuttunut moni kehitystyön kautta löydetty innovaatio. Nuorisotakuun kohdalla tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset ohjauksen sekä nivelvaihe- ja muun yhteistyön mallit. Huippu-hankkeessa kehitetty innovaatioiden siirron työkalu helpottaa erilaisten hyvien käytäntöjen siirtämistä muiden toimijoiden arkeen. Huippu-työkalun voit ladata osoitteesta: http://www.koulutustakuu.fi/wp-content/uploads/2014/01/Huippu_netti.pdf

Huippuprosessi arviointi

arviointi

Kartoitus:

Kokeilu:

Käyttöönotto:

»»haasteiden identifiointi

»»osa/osia hyvästä käytännöstä käyttöön »»koko käytäntö otetaan käyttöön

»»tuotteistaminen

»»mahdollisten ratkaisujen kartoitus »»suunnittelu

»»modifiointi uuteen toimintaympäristöön

»»juurrutus »»levittäminen »»syvälevitys »»uudet kehittämisideat

»»pilotointi »»kehittämisprojekti »»kokeilu/käyttöönottoprojekti

UUDET KEHITYSIDEAT SITOUTTAMINEN + JUURRUTTAMINEN + LEVITTÄMINEN

Kuva 26

Kehittämiskysymys: Mitkä ovat oman organisaatiosi keskeiset nuorisotakuun kehittämishaasteet?

IV Visio ja toimenpideohjelma

Kehittämistä vaativa toiminta – Business as Usual Maailma ei ole vielä valmis, vaan nuorisotakuun toteutuksen tueksi vaaditaan jatkuvasti niin uusien mallien kehittämistä kuin olemassa olevan toiminnan viilaamistakin. Tähän alalukuun on kerätty sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joiden tarpeellisuudesta ja joiden kautta saavutettavista hyödyistä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Nämä kehittämistoimet pohjautuvat vahvasti aiempaan kehittämiseen sekä normaalitoiminnasta saatuihin kokemuksiin, eikä niihin sisälly erityisen suuria riskejä.

Toimenpide

Perustelu ja toiminnan kuvaus

Nuorisotakuutiedotuksen kehittäminen ja tehostaminen

Vaikka nuorisotakuusta on tiedotettu viimeisten vuosien aikana runsaasti ja se on ollut tiedotusvälineissä – niin hyvässä kuin pahassa – paljon esillä, hankkeen tekemän kartoituksen mukaan erityisesti nuorten keskuudessa nuorisotakuu tunnetaan edelleen huonosti. Tiedotuksen kehittämisessä huomiota ei ainakaan selvityksen perusteella kannata kiinnittää niinkään tiedotuksen määrään kuin sen kohdentamiseen ja ajoitukseen. Lisää tiedotusta tarvitaan – niin nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin – myös esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman ja ylipäänsä aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

Ammatillisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten yhteistyön kehittäminen

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutus- ja nuorisotakuu toteutuu keskimääräistä selvästi huonommin. Yhtenä syynä tähän on se, että Varsinais-Suomessa erityisammattioppilaitosten aloituspaikkoja on selvästi kysyntää vähemmän. Asiaan on etsitty parannusta esimerkiksi maakuntatason lobbauksen keinoin, mutta valitettavan laihoin tuloksin. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseksi tulisikin ammatillisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten yhteistyötä tiivistää ja etsiä uusia malleja em. nuorten koulutuksen sekä ohjaus- ja tukitoimien järjestämiseksi.

Nuorten oppisopimuksen ja siihen liittyvien mallien kehittäminen ja juurruttaminen

Peruskoulun päättäneiden nuorten oppisopimus on lähtenyt Turun seudulla valtakunnallisesti katsoen erittäin hyvin liikkeelle. Vaikka luvut eivät vieläkään ole huimaavia (tänä vuonna uusia oppisopimuksia peruskoulun päättäneille on tehty noin 30), ero aiempaan on silti huima. Nuorten oppisopimukseen liittyvät toiminta- (esimerkiksi monityönantajamalli) ja rahoitusmallit tulisikin vakinaistaa hyvin alkaneen toiminnan jatkon varmistamiseksi.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Ohjaamo 2.0 -toimintamallin kehittäminen ja pitkään toimenpiteiden ulkopuolella olleiden nuorten löytäminen ja aktivointi

Turun seudulla nuorten ohjauspalveluita on valtakunnallisesti vertailtuna ollut hyvin saatavilla ja ne ovat myös tuottaneet hyvin tuloksia. Eri ohjauspalveluiden yhteistyöstä huolimatta tulevaisuuden haasteiden kohtaaminen vaatii jatkossa yhden luukun mallien kehittämistä. Tällöin nuori voisi saada kaikki kaipaamansa palvelut yhdestä ja samasta pisteestä. Tämä vaatii luonnollisesti nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen, te-toimiston, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä. Yhteispiste ja yhteistyö mahdollistaisi myös pitkään kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella olleiden nuorten aiempaa paremman löytämisen ja aktivoinnin sekä kasvokkain tapahtuvan ohjaamisen lisäämisen. Monen tällaisen nuoren polku kotoa koulutukseen ja työelämään vaatii aikaa ja monien tahojen yhteistyötä. Kaikkien kohdalla tämä ei välttämättä edes onnistu, vaan tavoitteeksi täytyy ottaa ylipäänsä aktiivisempi ja mielekäs elämä.

Valma-koulutuksen kehittäminen

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen nivelvaihekoulutukset (ammattistartti, maahanmuuttajien valmistava koulutus, valmentava ja kuntouttava koulutus sekä talouskoulu) yhdistetään vuonna 2015 Valma-koulutukseksi. Aiemmat nivelvaihekoulutukset ovat toimineet erittäin hyvin koulutustakuun toteutumisen tukena. Uutta koulutusmuotoa tulisi kehittää jatkossakin niin, että sen vaikuttavuus säilyy ja tehostuu entisestään. Myös tiedonsiirto ja perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö vaativat edelleen kehittämistä.

Nuorten elämänhallinnan, oman oppimisen johtamisen ja urasuunnittelutaitojen opettamisen kehittäminen

Nuorten omaa roolia oppimisensa ja elämänsä johtamisessa tulee tukea ja vahvistaa. Tässä työssä, joka kokemusten mukaan lisää nuorten motivaatiota ja vähentää syrjäytymistä, voidaan hyödyntää esimerkiksi OPEDA-hankkeen maakunnallisen kehittämistyön tuloksia. Myös nuorten kuulemisen ja osallistamisen erilaiset mallit tukevat tähän liittyvää kehittämistyötä.

Varsinais-Suomen yhteisen nuorisotakuufoorumin luominen

Varsinais-Suomen nuorisotakuun parissa toimivat tahot ovat vuosia tehneet yhteistyötä muun muassa erilaisten suurten kehittämishankkeiden toteuttamisessa (esimerkiksi VaSkooli, MAST, Valmis). Nuorisotakuun kokonaisvaltaisen toteutuksen tueksi tulisi perustaa koko maakunnan kattava yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä olisi esimerkiksi tämän toimenpideohjelman toteutumisen seuranta sekä yhteisten kehittämistavoitteiden ja -haasteiden määrittäminen ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu. Foorumin työskentelyssä voidaan hyödyntää Nuorisotakuu NYT -hankkeen järjestämistä seminaareista ja workshopeista saatuja kokemuksia ja tuloksia.

Uusien ohjaus- ja opetusmenetelmien sekä oppimisympäristojen kehittäminen

Ohjaus- ja opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, joka ei koskaan tule valmiiksi. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat esimerkiksi pelipedagogiikka, sosiaalinen media opetuksen ja ohjauksen välineenä, entistä työvaltaisemmat oppimisympäristöt jne.

IV Visio ja toimenpideohjelma

Nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkaminen ja sen toimintamallien juurruttaminen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma on hallituksen määräaikainen vuosina 2013-16 toteutettava ohjelma, jonka puitteissa jo yli 750 pelkän peruskoulun varassa ollutta nuorta Turun seudulta on sijoittunut opintoihin. Nuorisotakuu NYT -hankkeen kartoitusten ja haastatteluiden perusteella ohjelma on selvästi vähentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten syrjäytymistä sekä lisännyt oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tämän vuoksi tulisi selvittää mahdollisuudet ohjelman jatkamiselle ja rahoitukselle ja/tai sen toimintamallien integrointiin osaksi muuta aikuiskoulutusta vuoden 2016 jälkeen.

Hankintastrategioiden sosiaalisen näkökulman entistä laajempi huomioiminen

Eri kuntien hankintastrategioihin omaksuttu sosiaalinen näkökulma on edistänyt erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyttä. Tämän toimintamallin käyttöä tulisi kuitenkin edelleen edistää ja laajentaa. Oppia voidaan ottaa esimerkiksi Espoon kaupungin toimintamalleista.

Muualla kehitettyjen mallien parempi ja laajempi hyödyntäminen

”Pyörää ei kannata keksiä uudestaan” lienee yksi käytetyimmistä hokemista kehittämistoiminnassa. Tästä huolimatta juuri näin tehdään jatkuvasti. Tämän vuoksi kehittämistoiminnassa tulisi pystyä entistä paremmin identifioimaan omat kehittämishaasteet ja löytämään niihin sopivia ratkaisumahdollisuuksia muilta toimijoilta joko Suomesta tai ulkomailta. Innovaatioiden siirron prosessissa voidaan hyödyntää esimerkiksi edellisessä alaluvussa esiteltyä Huippu-prosessia. Esimerkkejä muualla hyviä tuloksia tuottaneista toimintamalleista, joita Turun seudulla ja koko maakunnassa voidaan jatkossa hyödyntää, ovat vaikkapa Vantaan Petra-hanke (nuorten työllistymisen edistäminen moniammatillisella yhteistyöllä), Helsingin Vamos-toiminta (yhden luukun palvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi) ja eri puolilla Suomea kehitetyt avoimen ammattiopiston toteuttamismallit.

Varhainen puuttuminen ja nivelvaiheen ulottaminen entistä nuorempiin

Peruskoulun jälkeisten koulutusvaihtoehtojen sekä erilaisten ammatillisten urien esittely keskittyy perusopetuksen viimeiselle luokalle, vaikka monien nuorten valintojen ja sopivan opiskelupaikan löytämisen kannalta ohjaus ja esimerkiksi koulukokeilut olisi hyödyllistä aloittaa jo aiemmin. Vastaavasti perusopetuksen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle todennäköisesti jäävät/jättäytyvät nuoret pitäisi löytää aiempaa varhemmin ja saattaa riittävien tukitoimien pariin.

Ohjaus- ja tukitoiminnan, uraohjauksen ja työelämäyhteistyön lisääminen lukioissa

Ohjaus- ja tukitoiminta on lukioissa riittämätöntä, vaikka uusi opiskelijahuoltolaki on tuonutkin asiaan hieman helpotusta. Uraohjauksen haasteista kertoo se, että tilastojen mukaan 2000-luvun alussa ylioppilaaksi kirjoittaneista noin 20 prosenttia ei ollut kahdeksan vuotta myöhemmin aloittanut mitään jatko-opintoja. Vielä suurempi osa oli edelleen pelkän ylioppilastutkinnon varassa. Myös työelämäyhteistyön lisäämistä tarvitaan (mahdollisina toimenpiteinä esimerkiksi työelämäkurssit, erilaiset passikoulutukset ja opettajien työelämäjaksot).

Kehittämisen työkalu: Ketterät ja perinteiset projektimallit Ketterät projektit -käsite on kehitetty alkujaan ohjelmistojen kehittämiseen. Sen periaatteita voi kuitenkin hyödyntää myös muussa kehittämistoiminnassa. Ketterät ja perinteiset projektimallit voi erotella vaikkapa seuraavasti:

Ketterät projektit:

Perinteiset projektit:

»»yksilöt ja vuorovaikutus

»»prosessit ja työkalut

»»toimivat sovellukset

»»tarkka dokumentointi

»»yhteistyö

»»sopimusneuvottelut

»»muutokseen reagointi

»»suunnitelmien noudattaminen

Kehittämiskysymys: Kumpi malleista soveltuu paremmin nuorisotakuun kehittämiseen? Perustele!

Kehittämisen työkalu: Must-win Battle ”Must-win battle” -ajattelussa johto on valinnut strategian jalkauttamisen kannalta muutaman keskeisen tavoitteen ja painopisteen, joiden saavuttamiseen kaikki kehittämistoimenpiteet ja niiden vaatimat resurssit suunnataan ja joiden etenemistä johto sekä tehtävään nimetyt vastuuhenkilöt aktiivisesti seuraavat ja arvioivat.

Kehittämiskysymys: Mitkä ovat oman organisaatiosi/toimintaympäristösi nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvät ”taistelut, joita ei saa hävitä”?

IV Visio ja toimenpideohjelma

Radikaalit innovaatiot – To Boldly Go Where No Man Has Gone Before Tässä alaluvussa siirrytään kartoittamattomalle maaperälle. Radikaalit innovaatiot ovat nimensä mukaisesti uusia ja ennakkoluulottomia ehdotuksia nuorisotakuun haasteiden ratkaisemiseksi ja välttämättä niiden toimivuudesta ei ennakkoon ole varmuutta. Samoin eri toimijoille voi olla hyvinkin paljon toisistaan poikkeava käsitys näiden – tai muiden vastaavien – ehdotusten merkittävyydestä tai niiden avulla mahdollisesti saavutettavista hyödyistä. Radikaalien innovaatioiden sisältämät riskit sekä niiden kokeilun aiheuttama muutosvastarinta on myös todennäköisesti selvästi suurempaa kuin aiemmissa alaluvuissa esiteltyjen toimenpide-ehdotusten kohdalla. Radikaalit innovaatiot herättävät myös herkästi keskustelijoissa voimakkaitakin poliittisia, ammatillisia tai jopa henkilökohtaisia intohimoja. Edellä esitetyn valossa kysymys kuuluukin: kannattaako mennä sorkkimaan muurahaispesää? Aivan uudenlaisten ajatus- ja toimintamallien etsimistä ja kokeilua puoltaa kuitenkin se, että tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että läheskään kaikkia nuorisotakuun toteuttamiseen ja nuorten syrjäytymiseen liittyviä haasteita ei voida ratkaista konventionaalisin keinoin, vaan nyt pitäisi löytyä rohkeutta kokeilla myös uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Toimenpide

Perustelu ja toiminnan kuvaus

Varsinais-Suomen avoimen ammattiopiston luominen sekä toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen

Avoin ammattiopisto mahdollistaisi ennen näkemättömällä tavalla oppilaitosten välisen yhteistyön, opintojen moduloinnin sekä opintojen suorittamisen oppilaitoksen ulkopuolella ja jopa ennen oppilaitokseen kirjautumista. Avoimen ammattiopiston malli ei ole vielä valtakunnallisestikaan vakiintunut, vaan sitä on eri puolilla Suomea toteutettu hyvin eri tavoin. Tämä mahdollistaisi myös tältä osin ennakkoluulottomien ja uudenlaisten ratkaisujen kokeilemisen.

Nuorten oppisopimusmallin uudistaminen hyödyntäen esimerkiksi Saksan ja Hollannin vastaavia malleja, joissa oppisopimuksen palkkaus ei noudata työehtosopimusta. Oppisopimuksen sijasta voitaisiin käyttää koulutussopimusta tai muuta vastaavaa termiä.

Kriitikkojen mukaan oppisopimuspaikkojen löytäminen peruskoulun päättäneille siinä laajuudessa kuin esimerkiksi ministeriötasolla on toivottu ei ole mahdollista, koska valtion tukitoimista huolimatta oppisopimuskoulutus on yrityksille monessa tapauksessa liian kallis ratkaisu. Mallin kalleus korostuu toisen opiskeluvuoden aikana, jolloin ainakin nykyisessä mallissa yrityksen saama tuki on ensimmäistä vuotta pienempi, mutta opiskelijan osaaminen ei vielä ole tuottavuuden kannalta riittävällä tasolla. Vastaavasti pohdintaa on herättänyt myös yhteiskunnan huomattava tuki yritykselle, jolloin toiminta on myös veronmaksajien kannalta suhteellisen kallista. Esimerkiksi Saksassa oppisopimusopiskelijoiden palkkaus lähtee alasta riippuen 400–500 eurosta nousten sitten opintojen edistyessä ja osaamisen kasvaessa.

NUORISOTAKUUN TEESIT

Uudenlaisten palkitsemisjärjestelmien kokeilu ja käyttöönotto julkisella sektorilla siten, että huomattavia säästöjä esimerkiksi nuorten syrjäytymisen vähentämisen kautta tuottaneet sektorit/toimijat/työntekijät palkittaisiin toiminnastaan myös taloudellisesti

Kaikki tietävät, että nuorten syrjäytyminen on kallista kaikilla tasoilla. Tästä huolimatta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehty työ harvoin hyödyttää täysimääräisesti työn tehnyttä organisaatiota, saati varsinaisia työntekijöitä. Otetaan esimerkki: Nuorisotoimi panostaa kaupungissa X voimakkaasti nivelvaiheen ohjaustoimintaan, pajatoimintaan sekä jopa ohjaustukeen palveluiden piirissä olevien nuorten siirryttyä toisen asteen oppilaitokseen. Tämän seurauksena nuorten syrjäytyminen vähenee, toiselle asteelle ohjautuu enemmän nuoria ja he myös keskeyttävät opintonsa aiempaa harvemmin. Tämä kaikki tuottaa huomattavia hyötyjä esimerkiksi ko. kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle sekä toisen asteen koulutukselle (joka ei välttämättä ole edes kyseisen kaupungin ylläpitämää), mutta ei toiminnan rahoittaneelle sektorille tai sen työntekijöille. Esimerkki herättää kysymyksiä: Voisiko julkisen sektorin uudenlainen tuottavuusajattelu ja tulojen osittainen jakaminen säästöjä ja tuottavuutta synnyttäneelle sektorille ja sen työntekijöille lisätä huomattavasti tuottavuutta ja luoda aivan uudenlaisia ja tehokkaampia toimintamalleja? Kannattaisiko tällaisia malleja kokeilla ennakkoluulottomasti? Eivätkö ne monilta osin olisi nykyisiä malleja kannustavampia ja oikeudenmukaisempia?

Nuorten oman roolin ja vastuun huomattava lisääminen esimerkiksi antamalla merkittäviä hankkeita kokonaan nuorten toteutettaviksi

Nuorisotakuu NYT -hankkeen seminaareissa, kyselyissä ja haastatteluissa nousi usein esiin vaatimus siitä, että nuorten itsensä pitää ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään ja siinä menestymisestä. Tämä vaatii luonnollisesti myös sitä, että nuorille annetaan mahdollisuus vastuun ottamiseen. Yksi mahdollinen kokeilu olisi esimerkiksi nuorten kokonaan itse toteuttama nuorisotakuun kehittämishanke, jossa tavoitteiden hyväksymisen ja rahoituksen myöntämisen jälkeen nuorilla olisi täysi vapaus toimenpiteiden suhteen koko hankkeen keston ajan (seuranta ja arviointi vasta tulosten julkistamisen yhteydessä).

Uusien ohjaus- ja opetusmenetelmien sekä oppimisympäristojen kehittäminen

Paljon on tehty eri kouluasteilla ja eri toimijoiden toimesta, mutta paljon on vielä myös tekemättä. Kuinka paljon opetuksesta voidaan siirtää pois luokkahuoneista ja koulujen tiloista? Voidaanko koko tutkinto suorittaa pelaamalla tai sosiaalista mediaa hyödyntäen? Mikä on seuraava suuri murros pedagogisessa kehittämisessä? Kysymyksiä on paljon ja vain yksi on selvää: yhä innovatiivisempia ratkaisuja vaaditaan tulevaisuudessa, ja turvallisen ”peruskehittämisen” lisäksi kehittämistyön rahoituksen tulisi mahdollistaa myös aivan uudenlaisten ja jopa äärimmäisen korkeariskisten innovaatioiden kokeilun (ks. DARPA-työkalu myöhemmin tässä alaluvussa).

Peruskoulun loppuun käyminen pakolliseksi

Etenkin erityistukea tarvitsevien nuorten joukossa on niitä, jotka täyttävät 17 peruskoulun päättöluokan aikana ja voivat tuolloin halutessaan lopettaa koulunkäynnin. Kartoituksissa ja haastatteluissa tämän ongelman parhaana ratkaisuna ei niinkään pidetty oppivelvollisuusiän nostamista kuin kaikkia koskevaa velvoitetta suorittaa peruskoulu loppuun.

85 Osatyökykyisille mahdollisuus tarvittaessa elinikäiseen palkkatukeen

Tällä hetkellä osatyökykyisten nuorten palkkaamiseen on mahdollista saada palkkatukea enintään 24 kuukautta. Mahdollisuus pidempään tai jopa elinikäiseen palkkatukeen voisi olla kuitenkin sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävämpi ratkaisu, koska nykyään liian moni 24 kuukauden palkkatuella työllistetty päätyy työkyvystään ja -halustaan huolimatta eläkkeelle.

Kehittämisen työkalu: DARPA DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) on Yhdysvaltain puolustusvoimien tutkimusorganisaatio. DARPA on rahoittanut esimerkiksi internetin, gps-paikannuksen ja häiveteknologian kehittämistä. Kehittämismallissa keskeistä on se, että tavoitteet asetetaan niin kunnianhimoisiksi, että jopa 85 % hankkeista epäonnistuu. Tästä huolimatta myös epäonnistuneista hankkeista on saatu paljon uutta tietoa ja hyödynnettäviä tuloksia. Mallissa korostuu ajatus, että turvallisilla ja liian helposti saavutettavilla tavoitteilla saadaan parhaimmillaankin vain keskinkertaisia tuloksia.

Kehittämiskysymys: Kuinka rohkeita ideoita ja innovaatioita itse olisit tai organisaatiosi olisi valmis kokeilemaan?

Kehittämisen työkalu: Mustat joutsenet Musta joutsen on tapahtuma, jolla on seuraavat ominaisuudet: 1. Tapahtuma on yllättävä 2. Tapahtumalla on valtava vaikutus 3. Tapahtumalle kehitellään jälkikäteen selityksiä, joiden mukaan se olisi ollut ennustettavissa, jos… Käsitteen esitteli Nassim Nicholas Taleb teoksessaan The Black Swan: The impact of the highly improbable (suom. Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus). Talebin mukaan mustien joutsenten ennustaminen on vaikeaa tai mahdotonta, mutta niihin varautuminen on mahdollista. Se vaatii kuitenkin sitä, että projektit rakennetaan riittävän ”vahvoiksi” (robust) kestämään negatiiviset mustat joutsenet mutta riittävän ketteriksi, jotta positiivisista voidaan ottaa hyöty irti.

Kehittämiskysymyksiä: Mitkä yllättävät tapahtumat ovat viimeisten viiden vuoden aikana vaikuttaneet negatiivisesti/positiivisesti omassa toimintaympäristössäsi tapahtuvaan kehittämistyöhön? Olisiko niihin ollut mahdollista varautua etukäteen? Mitä niistä on mahdollista oppia tulevaisuutta ajatellen?

NUORISOTAKUUN TEESIT

Catch 22 – Don’t Try This at Home Catch-22 (suom. Me sotasankarit) on amerikkalaiskirjailija Joseph Hellerin vuonna 1961 julkaistu satiirinen sotaromaani, joka kuvaa amerikkalaisia taistelulentäjiä toisen maailmansodan aikana. Catch-22 on laivueessa noudatettu sääntö, jonka mukaan lentäjä saa vapautuksen lennoilta ainoastaan todistamalla olevansa mielisairas. Ongelma on siinä, että vapautuksen hakeminen hengenvaarallisilta lennoilta on järkevän ihmisen – ei hullun – toimintaa. Näin ollen hakemus osoittaa lentäjän täysijärkiseksi, eikä vapautusta myönnetä. Vastaavasti lentäjä, joka ei hae vapautusta, todistaa näin olevansa mielisairas, mutta hänelle ei vapautusta voida myöntää, koska hän ei ole sitä hakenut. Kyseinen romaani toi englannin kieleen termin catch-22 kuvaamaan ongelmatilannetta, josta ei siihen sisältyvän kehäpäätelmäristiriidan takia ole ulospääsyä. Nuorisotakuu NYT -hankkeen workshopeissa, kyselyissä ja asiantuntijahaastatteluissa yritettiin jatkuvasti identifioida ja nostaa esiin myös erilaisia lakeihin, asetuksiin, toimintakäytäntöihin, ajatusmalleihin yms. liittyviä nuorisotakuun toteutumista ehkäiseviä ristiriitoja, ongelmia ja negatiivisia ajatuslukkoja. Lähellekään onnettoman amerikkalaislaivueen käytäntöjä ei onneksi päästä millään tasolla, mutta silti esiin nousi useita ajatuksia siitä, miten joustavammilla ja paremmin kohderyhmän tarpeista lähtevillä toimintamalleilla saataisiin myös parempia tuloksia.

Toimenpide

Perustelu ja toiminnan kuvaus

Tukijärjestelmien kannustavuuden ja joustavuuden parantaminen

Monissa kartoitus- tai haastattelukommenteissa mainittiin nykyjärjestelmän joissakin tilanteissa suorastaan rankaisevan ainakin tietyntyyppisestä opiskelusta. Yhtenä esimerkkinä mainittiin usein se, että taloudellisesti on järkevämpää opiskella työvoimapoliittisessa koulutuksessa kuin Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa. Ongelmana pidettiin myös työmarkkinatuen epäämistä pajanuorilta, jotka eivät ole hakeneet toisen asteen koulutukseen, vaikka heillä ei vielä olisi henkilökohtaisesta tilanteestaan johtuen edellytyksiä opiskeluun. Samoin kritiikkiä herätti se, että työvoimapoliittiseen koulutukseen voivat osallistua vain TE-toimiston asiakkaat. Käytäntö karsii kyseisten palveluiden piiristä pois erityisesti 16-vuotiaat ja pitkäaikaiset turvapaikanhakijat.

Palkkatuen ja työkokeilun käytön joustavuuden lisääminen

1.6.2014 alkaen työnantaja on ollut velvollinen tarjoamaan työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikaisille työntekijöille ennen kuin tällä on ollut mahdollista anoa palkkatukea tai ottaa nuoria työkokeiluun. Etenkin osa-aikaisia koskeva velvoite on vaikeuttanut työkokeilujen järjestämistä kunnissa ja kolmannella sektorilla huomattavasti. Myöskään työkokeilun säädöstä, joka kieltää työkokemuksen hankkimisen omalta alalta, ei pidetä onnistuneena.

87 Siirtyminen todelliseen pitkän aikavälin säästämiseen

Vaikka erityisesti julkisen sektorin taloudellinen tilanne on vaikea, niin säästöjä tehtäessä tulisi huomioida entistä paremmin niiden pitkän aikavälin vaikutukset. Esimerkiksi 1990-luvun alun laman aikana pitkäaikaisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä nuorista osa syrjäytyi pysyvästi, eikä löytänyt paikkaansa edes voimakkaan talouskasvun vuosina. Tällainen yksilön kannalta traaginen ja yhteiskunnan kannalta vuosikymmeniä menoja aiheuttava kehitys tulisi pyrkiä nyt estämään. Toistaiseksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys onkin pysynyt Suomessa suhteellisen pienenä, joten ainakin tältä osin nuorisotakuun toimet tuntuisivat tehoavan. Tilanteen säilyminen tulee varmistaa jatkossakin riittävillä ohjaus-, aktivointi- ja työllistämistoimilla.

Tietoturvasäädösten muuttaminen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria koskevan tiedonsiirron helpottamiseksi

Vaikka nuorisolain uudistamisen yhteydessä tiedonsiirtoon tehtiin tiettyjä nuorten ohjausta helpottavia muutoksia, ovat tiukat tietoturvasäädökset edelleen monen asiantuntijan mielestä edesauttamassa nuorten syrjäytymistä erityisesti nivelvaiheissa (siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle tai toiselta asteelta työelämään) ja koulutusten keskeyttämistilanteissa.

Sektoriajattelun korvaaminen kokonaisvaltaisella kehittämisellä ja yhteistyöllä

Vaikka sektorirajat ylittävää yhteistyötä on Suomessa onnistuttu koko ajan lisäämään, nähdään sektorirajojen täydellisen purkamisen ja todellisen asiakkaan näkökulmasta lähtevän yhteistyön ja yhteisen tekemisen vaativan edelleen työtä.

”Ei voida tehdä” -asenteen poistaminen ja rohkeuden lisääminen

Kartoituksissa, workshopeissa ja haastatteluissa esiin nousi usein ajatus, että niin nuorisotakuun toteuttamisen kuin ylipäänsä kaiken kehittämistoiminnan esteenä toimii ongelmiin ja haasteisiin juuttuva ajattelu. Ajattelun ja toiminnan tulisikin suuntautua mahdollisuuksien näkemiseen ja kokeiluun sekä kohti haluttua päämäärää: ei etsitä perusteluja sille, miksi ei voida tehdä, vaan ratkaisuja siihen, mitä ja miten voidaan tehdä. Tämä ajattelun muutos vaatii tietysti myös rohkeushyppyä maailmaan, jossa voidaan myös erehtyä ja jossa virheiden teko on sallittua (ja toisinaan niiden opettavaisuuden takia jopa toivottavaa).

Kehittämisen työkalu: Töytäisy Käsitteen (engl. nudge) loivat Richard Thaler ja Cass Sunstein 2000-luvun alussa. Töytäisyllä tarkoitetaan toimintamallia, jossa ihmisiä ohjataan hienovaraisesti toimimaan toivotulla tavalla. Kenenkään vapautta ei rajoiteta, mutta yksilön ja yhteisön kannalta hyvät päätökset tehdään helpoiksi. Klassinen esimerkki töytäisystä on Schipholin lentokenttä Amsterdamissa, missä oivallus maalata kärpänen miesten pisuaareihin vähensi siivouskuluja 80 prosenttia.

Kehittämiskysymys: Millaisilla ja kehen kohdistuvilla töytäisyillä voitaisiin tukea nuorisotakuun toteuttamista?

NUORISOTAKUUN TEESIT

Liite Luvun 1 kartoituksissa käytetyt kyselylomakkeet löytyvät Nuorisotakuu NYT -hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.koulutustakuu.fi/hankkeet/nuorisotakuu-nyt. Seminaarien ja workshopien osallistujalistat:

Nuorisotakuun toteuttaminen Turun seutukunnassa 9.1.2014 Tarja Asula, Kirsi Broström, Eija Erlamo, Heidi Hakkarainen, Tommi Hannuksela, Esko Heikkonen, AnnaLiisa Heinonen, Mika Helva, Jaana Hernelahti, Rolf Holmberg, Aija Huhtamäki, Vesa Impola, Sari Jansson, Juha Kaivola, Maria Kallio, Timo Katajainen, Jorma Kauppila, Jaana Kilpinen, Sirpa Kuronen, Taina Laaksonen, Päivi Lehtinen, Annina Lehtiö-Vainio, Mia Lemberg, Elena Levantovskaja, Maarit Luukkaa, Jari-Pekka Messula, Hannele Mustonen, Irmeli Myllymäki, Matti Mäkelä, Petri Niemi, Kalle Ojanen, Sanna Orusmaa, Anu Parantainen, Sirkka Perho, Tara Puhakka, Juha Pusila, Outi Rannikko, Outi Rinne, Päivi Rouvali, Mika Salonen, Merja Simula, Anna-Mari Sopenlehto, Pekka Stenfors, Maria Taipale, Johanna Vainio, Antti Virtanen

Kasvatus- ja opetuslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä nuorisolautakunnan yhteisseminaari 5.2.2014 Piia Alvesalo, Sadri Beqiri, Leo Haltsonen, Aila Harjanne, Kaija Hartiala, Saska Heino, Heikki Hölttä, Timo Jalonen, Hannele Kallio, Annika Karvonen, Sirpa Kuronen, Annina Lehtiö-Vainio, Kenneth Liukkonen, Riitta Liuksa, Pirjoriitta Liuksila, Alpo Lähteenmäki, Azizi Mohammed, Jaakko Mäkelä, Matti Niskanen, Riikka Oksanen, Petra Peltonen, Päivi Pietari, Miira Raiskila, Sini Rantanen, Pirjo Ranti, Niina Ratilainen, Pirjo Rinne, Jarno Rosenlöf, Jani Rusi, Lisa Salonen, Minna Sartes, Barbro Schauman, Tuomas Tähti, Ulla-Maija Vierimaa, Jutta Wirén, Pasi Vänttinen, Johannes Yrttiaho

Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaaminen: Nuorisotakuun toteutuminen Turussa 3.3.2014 Kike Elomaa, Eeva-Johanna Eloranta, Jaana Hernelahti, Timo Jalonen, Ilkka Kanerva, Taina Laaksonen, Annina Lehtiö-Vainio, Heli Paasio, Anu Parantainen, Eeva Roiha, Annika Saarikko, Katja Taimela, Janne Virtanen

Uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen 13.5.2014 Satu Aarnio, Arja Asunmaa, Essi Erävesi, Mia Gästgivar, Heidi Hakkarainen, Tommi Hannuksela, Timo Haukioja, Rolf Holmberg, Sari Jansson, Jaana Kilpinen, Mari Korhonen, Taru Laaksonen, Hannu Laine, Mervi Leino, Matti Mäkelä, Kirsi Mäkinen, Anu Parantainen, Hanna Pyhäranta, Mika Salonen, Okko Tuominen, Leena Yli-Liipola, Jarkko Åkerberg

Liite

Takuulla nuorisosta 28.10.2014 Sari Ahanen, Olli Alanen, Anne-Mari Alanko, Pekka Anttila, Anita Birstoliu, Aki Haapanen, Heidi Hakkarainen, Sari Halenius, Tommi Hannuksela, Timo Haukioja, Elina Heikkilä, Mika Helva, Hannu Hurme, Miia Hänninen, Jaana Jaakola, Timo Jalonen, Annastiina Jansén, Sari Jansson, Sanna Järvinen, Juuso Kallio, Kari Kanala, Tommi Kantonen, Tiina Karppinen, Anna-Mari Kiili, Paula Kivelä, Valtteri Kivelä, Heli Kuoppa, Taru Kuusisto, Taru Kähkönen, Anne Lehtonen-Härkönen, Petri Laine, Ann-Mari Lehti, Johanna Lehtimäki, Juho Lempinen, Maiju-Leena Lindberg, Kristiina Lindstedt, Virpi Lähteenmäki, Sirpa Madsen, Matti Mäkelä, Seppo Nikula, Ulla-Maija Nikula, Ulla Nord, Hannele Norkooli, Maarit Nuori, Anu Parantainen, Jussi Pitkälä, Tara Puhakka, Niina Ratilainen, Liisa Reinikainen, Milla Ristolainen, Ari Ropanen, Päivi Rouvali, Raisa Ruohonen, Liisa Räikkä, Riku Salo, Katri Sarlund, Raimo Skog, Katja Suominen, Johanna Syrjänen, Jill Söderdahl, Okko Tuominen, Sari Virkkunen

NUORISOTAKUUN TEESIT

Lähteet Nuorisotakuu NYT -hankkeen tuottaman Nuorisotakuu 2017 -vision ja toimenpideohjelman suunnittelun, ideoinnin ja kirjoittamisen tukena on käytetty hankkeen toteuttamien kartoitusten, haastatteluiden sekä seminaarien ja workshopien lisäksi seuraavia lähteitä:

Julkaisut Aho, Simo – Mäkiaho, Ari: Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen: Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2014: 8. Eurofound: NEETS – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Publications Office of the European Union, Luxembourg 2012. Hippuja VaSkoolista – VaSkooli-hankkeen loppujulkaisu. Turku 2007. Hurnonen, Salla – Pirttiniemi, Juhani: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seuranta 2011—2013. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2014:13. Hyvällä mallilla – tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II. Saarijärvi 2011. Kilpinen, Jaana: Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys. Opetushallitus, Moniste 9/2009. Kilpinen, Jaana – Salonen, Mika: Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna 2009— 2010. Opetushallitus, Koulutuksen seurantaraportit 2011:3. Kivelä, Suvi – Ahola, Sakari: Elämää nivelvaiheissa: Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy. VaSkooli-projektin loppuraportti. Tammisaari 2007. MASTiaisia – maakunnallinen ohjausmalli käytössä ja käytännössä. Turku 2011. Mutkat suoriksi, nivelet notkeiksi – Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu. Saarijärvi 2010. Mäkelä, Matti – Kilpinen, Jaana: Huippumallit käyttöön. Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja. Saarijärvi 2013. Lupa kokeilla: Erilaiset tavat toteuttaa opetusta ammatillisella toisella asteella. Turku 2013. Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? Taloudellinen tiedotustoimisto, Helsinki 2012. Oivallus: Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsinki 2011. Ohjelma toimenpiteistä nuorison työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Itämeren kaupunkien liitto 2014. Opiskelija oman oppimisensa johtajana. Turku 2014.

Lähteet

Päätöksen aika! Miten tukea nuoren tietä peruskoulusta toiselle asteelle ja työelämään. Toimenpide-ehdotuksia koulutus- ja yhteiskuntatakuun toimeenpanoon liittyvään päätöksentekoon. Turku 2007. PK-yritysbarometri – Syksy 2014. Suomen yrittäjät, Helsinki 2014. Salmio, Marja-Helena – Mäkelä, Matti: Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys. Opetushallitus 2009. Taleb, Nassim Nicholas: The Black Swan: The impact of the highly improbable. Penguin, London 2007. Transferring Innovations: Processes and best practices of C2CC. Groningen 2011. Tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille. Tammisaari 2007. Uhinki, Ritva – Uhinki, Ailo (toim.): Anna nuorelle tulevaisuus – ettei kukaan syrjäydy. Turun ylipisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2011. Varsinais-Suomen maakuntastrategia: Maakuntasuunnitelma 2035+, maakuntaohjelma 2014—2017. Varsinais-Suomen liitto, Turku 2014. Vehviläinen, Jukka: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma: Seurantatutkimuksen raportti 2013. Opetushallitus: Raportit ja selvitykset 2014: 7. Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja: Työ ja yrittäjyys, 15/2014.

WWW-sivut http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1079&langId=fi www.ek.fi/oivallus www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-varsinais-suomi www.koulutustakuu.fi www.nuorisotakuu.fi www.tem.fi http://arjenarkki.fi https://hyvatkaytannot.oph.fi

NUORISOTAKUUN TEESIT

Visio 2017 ja toimenpideohjelma Turun seudulle

Vuonna 2013 voimaan tullut nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuoden 2014 aikana Turun seutukunnassa toteutetun Nuorisotakuu NYT -hankkeen tavoitteena oli tukea nuorisotakuun toteutumista edistämällä sen piirissä toimivien tahojen yhteistyötä ja kartoittamalla nuorisotakuun toteutumista edistäviä ja vaikeuttavia seikkoja. Lisäksi hankkeen tehtävänä oli luoda nuorisotakuun visio ja vision toteutumista tukeva toimenpideohjelma. Tässä julkaisussa esitellään Turun seudun nuorisotakuun Visio 2017 sekä sitä tukeva toimenpideohjelma. Ne perustuvat seutukunnassa julkisen ja kolmannen sektorin, nuorten ja alueen yrittäjien parissa tehtyihin kyselykartoituksiin ja haastatteluihin sekä eri kohderyhmille järjestetyissä seminaareissa ja workshopeissa työstettyihin ideoihin. Toimenpideohjelma on tarkoitettu kehittämistyötä tukevaksi työkaluksi, jota voidaan Turun seudun lisäksi hyödyntää myös muualla maakunnassa ja koko Suomessa.