Oppien työpaikalla

19

s.

Työssäoppimassa osuuskuntayrittäjänä

Oppien työpaikalla Valittuja paloja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämishankkeista

4

s.

Ammatillinen peruskoulutus uudistui

8 Työelämävalmennus

s.

16

s.

Opsostartista oppisopimukseen

24 Firmapäivät

s.

Sisällys

3 Myrskyä ammatillisessa koulutuksessa 4 Ammatillinen peruskoulutus uudistui 6 Telakalle kouluun 7 Opettaja telakalla 8 Työelämävalmennus 10 Oikea paikka nuorelle 12 Sopiva työssäoppimispaikka työanalyysin avulla 13 Oppisopimus nuorille?

14 Kokeilemalla oppii 16 Mikä nuorten oppisopimuksen monityönantajamalli?

16 Opsostartista oppisopimukseen 18 Työssäoppijat palkkatyössä 19 Työssäoppimassa osuuskuntayrittäjänä 20 Oman alan töistä vipuvoimaa opintoihin 22 Toimistopalvelujen osaajaksi toimistossa 24 Firmapäivät – työelämäosaamista opintojen alkuun 26 Kolme päivää työssä ja kaksi koululla 28 Oppipojat tulevat – oletko valmis?

30 Kimmo Kotka ja työssäoppiminen

Toteuttaja: Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto / Toimituskunta: Timo Haukioja, Heidi Hakkarainen, Rolf Holmberg, Jaana Kilpinen, Liisi Mattila ja Anu Parantainen / Julkaisija: M.O.T. – monenlaisia oppijoita työpaikalla, Mestari – laatua ja uusia malleja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, Työpaikkaohjaajia VarsinaisSuomeen, Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso / Taitto: Mia Gästgivar / Kuvat: Mia Gästgivar sekä hankkeiden toimijat / Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

3

Myrskyä ammatillisessa koulutuksessa

S

uomalainen ammatillinen koulutus jatkaa muutosten tiellä.

Tutkinnon perusteiden uudistuminen näkyy myös työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja työssäoppijoiden määrän kasvuna.

Uudistuksen taustalla on tulevaisuuteen varautuminen.

Työttömyyden kolkutellessa vuosituhannen ennätyslukemia on helppo unohtaa, että pitkällä aikavälillä ongelmamme on työikäisen väestön väheneminen. Tuomalla entistä suuremman osan oppimisesta työpaikoille annamme ammatillisesta koulutuksesta valmistuville nuorille entistä paremmat työelämävalmiudet ja varmistamme samalla, että koulutus vastaa sisällöltään työelämän vaatimuksia.

Kaikeksi onneksi ammatillisen koulutuksen uudistaminen ei merkitse hyppyä tuntemattomaan. Tähän lehteen on koottu uusia työelämässä tapahtuvan oppimisen malleja ja käytäntöjä, joita on kehitetty ja kokeiltu eri puolilla Suomea. Esitämme lämpimät kiitokset työelämäkumppaneillemme ja toivomme, että tämän lehden artikkelit innostavat myös uusia yhteistyötahoja mukaan parantamaan suomalaista ammatillista koulutusta.

Lehdessä esitellään ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja sen laatua edistäviä hyviä käytäntöjä. Ne on kehitetty seuraavissa Turun kaupungin sivistystoimialan hallinnoimissa hankkeissa: • • • •

M.O.T. – monenlaisia oppijoita työpaikalla Mestari – laatua ja uusia malleja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Työpaikkaohjaajia Varsinais-Suomeen Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosina 2014–2015.

Hankkeissa mukana olleet organisaatiot: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, S. ja A. Bovalliuksen säätiö, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Turun kaupungin sivistystoimiala / ammatillinen koulutus, Turun kristillisen opiston säätiö

4

Ammatillinen peruskoulutus uudistui

A

Ammatillisten perustutkintojen uudistetut perusteet otettiin käyttöön elokuun alussa 2015. Opiskeluaikaan perustuvat opintoviikot korvattiin opiskelijan osaamista kuvaavilla osaamispisteillä. Uudistuksen tavoitteena oli työelämälähtöisyyden, osaamisperusteisuuden, joustavuuden ja valinnaisuuden lisääminen.

180 osaamispisteen laajuiset ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatilliset tutkinnon osat voivat olla joko pakollisia tai valinnaisia, ja ne perustuvat alan työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin. Vapaasti valittavat tutkinnon osat tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Yhteisten tutkinnon osien tavoitteena on puolestaan kehittää opiskelijoiden tietoja, taitoja ja pätevyyttä, joita tarvitaan työssä, jatko-opinnoissa ja kansalaisena. Uudistetun perustutkinnon suorittamisaika säilyy keskimäärin ennallaan eli kolmessa vuodessa, mutta se voi yksilöllisesti vaihdella hyvinkin paljon.

Opiskelijalta vaadittu ammatillinen osaaminen määritellään ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa. Tämän osaamisen hankkiminen suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa.

Se voi tapahtua eri oppilaitoksissa tapahtuvalla tietopuolisella koulutuksella, oppilaitoksen työpajalla, työpaikalla tekemällä alan työtehtäviä, tekemällä alan projekteja tai tilaustöitä tai vaikka vapaa-ajalla harrastuksissa. Tämä hankittu osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytössä, jossa arvioidaan, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut vaadittavan ammattitaidon.

Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyy vähintään 30 osaamispistettä työssäoppimista, mutta sitä voi olla yksilöllisesti paljon enemmänkin. Opiskelija voi esimerkiksi opiskella kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa, kuten aikaisemminkin, mutta hankkia muun tutkintoon tarvittavan osaamisen kokonaan työpaikalla vaikka oppisopimuksen kautta ns. 2+1-mallilla.

Koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla ei siis enää ole mitään määrättyä kaavaa tai mallia, miten ammatillinen peruskoulutus tulee toteuttaa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija voi hankkia osaamista hyvin erilaisilla ja joustavilla tavoilla.

Oppien työpaikalla

5

Oppilaitosten tehtävänä on tunnistaa tämä osaaminen, ohjata opiskelija osoittamaan osaaminen sekä tunnustaa osaaminen myöntämällä siitä todistus.

Oppilaitokset ja niiden opettajat ovat uuden toimintakulttuurin edessä mahdollistaessaan opiskelijoille joustavat ja yksilölliset tavat hankkia ja osoittaa Ammatillisen perusosaamisensa. Konkreettisina koulutuksen opiskelija kehittämistoimina koulutuksen järjestäjät ja niiden oppivoi hankkia osaamista laitokset ovat laatineet uudet hyvin erilaisilla ja opetussuunnitelmat jokaisesta joustavilla tavoilla. ammatillisesta perustutkinnosta, toteuttaneet opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja, kehittäneet opettajien osaamista mm. opiskelijoiden ohjaamisessa ja osaamisen arvioinnissa, muuttaneet opiskelijahallintojärjestelmät uusien vaatimusten mukaisiksi ja lisänneet yhteistyötä työelämän ja toisten oppilaitosten kanssa sekä toteuttaneet erilaisia kokeiluja parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.

Näitä kehittämistoimia on tehty sekä hankkeiden kautta että oppilaitosten omalla rahoituksella.

Olli Vuorinen Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Raision seudun koulutuskuntayhtymässä.

6

Oppien työpaikalla

Telakalle kouluun Turun telakalla on ollut oma oppilaitos jo yli 50 vuotta. Se aloitti ensimmäisen koulutuksensa virallisesti 3.9.1962 ja on toiminut siitä lähtien keskeytyksettä lukuisista omistajanvaihdoksista huolimatta. Oppilaitoksessa järjestetään sekä rekrytointikoulutuksenakin toimivaa kone- ja metallialan työvoimakoulutusta että täydennyskoulutusta omalle ja meriteollisuuden verkoston henkilöstölle.

Myös yhteistyöllä Turun alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa on pitkät perinteet.

Vesa Eskonen tuli nykyisin Meyer Turku Oy:n Laivanrakennusoppilaitoksen nimellä toimivan koulun rehtoriksi vuonna 2007.

Vesa Eskonen, minkälaista yhteistyötä laivanrakennusoppilaitoksella on lähiseudun ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa? ”Vahvaa. Tärkein ero ammatillisiin oppilaitoksiin on se, että laivanrakennusoppilaitoksella ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta. Erilaisilla yhteistyökuvioilla tarjotaan työharjoitteluja, työssäoppimispaikkoja ja muita oppimista täydentäviä mahdollisuuksia. Yhteistyökuviot ovat olleet olemassa aikojen alusta asti.” ”Vuodesta 2007 alkaen on kehitetty myös laajennettua työssäoppimista ja tarjottu levyseppähitsaajille laivanrakennuspainotteista opiskelua yhdessä Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalon kanssa. Sillä tiellä ollaan edelleen. Joka vuosi kaksi vuosiluokkaa kakkos- ja kolmosluokkalaisia tulee työssäoppimisjaksoille. Rasekosta tulee enemmän operaattoreita runkotuotannon osavalmistukseen.”

Miksi telakka haluaa olla mukana perustutkintoa suorittavien nuorten koulutuksessa? ”Meyerille tullaan töihin koulujen kautta. Tätä ajatellen on järkevää olla koulutuksessa mukana, jotta voidaan vaikuttaa työelämän puolella ennakoivasti siihen, minkälaiset ammatilliset valmiudet nuorilla on kun he siirtyvät koulusta työelämään.

Haluamme myös olla potentiaalinen työnantaja ja tarjota työpaikkoja, mutta niitä varten tarvitsemme sellaista osaamista jota voimme käyttää.

Kyse on lopulta rekrytointikanavasta.”

Mitä terveisiä haluat lähettää muille työnantajille, jotka miettivät yhteistyötä oppilaitosten kanssa? ”Kannattaa pitää mieli avoimena ja katsoa niitä tehtäviä, joita omassa yrityksessä on tarjolla.

Meillä esimerkiksi polttoleikkauskoneella tehtävät työt voi ammattilaisen ohjauksessa tapahtuneen opettelun jälkeen kokonaisuudessaan antaa opiskelijoiden vastuulle. Tämän tyyppisistä töistä on opiskelijan kannalta hyvä lähteä liikkeelle, koska niissä oppii selkeät rutiinit ja työnkuvat. Työnantajalle taas on hyvä kun työpaikkaohjaajajan ei ihan koko ajan tarvitse vahtia vieressä. Tällaisia töitä kannattaa hakea, se on kaikille osapuolille hyvä kauppa.”

7

Opettaja Jari Virtain, Turun ammatti-instituutti

Opettaja telakalla

O

pettaja Jari Virtain Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalosta vietti neljän viikon työelämäjakson Meyer Turku Oy:ssä. Jaksoa varten telakalla oli laadittu selkeät päiväohjelmat, jotka veivät hänet sekä tuotantopuolelle että telakan oppilaitokseen.

Viisi vuotta kone- ja metallialaa opettaneelle Virtaimelle telakka oli työympäristönä uusi tuttavuus. Erityisen vaikutuksen häneen teki sen ilmapiiri. ”Hyvä asenne ja kehittämisen meininki oli koko telakalla”, hän kehuu ja nostaa erityisesti esiin organisaation investointihalukkuuden, joka on tekemässä siitä Turun seudulle entistäkin merkittävämmän kone- ja metallialan työllistäjän.

Myös koulutuksellista yhteistyötä Turun ammatti-instituutin kanssa on runsaasti. ”Mieluummin opiskelijat siellä ovat kuin Peltolassa”, naurahtaa Virtain. ”Telakalla näkee paremmin alan töitä, ja kyllä telakkajakson jälkeen usein myös huomaa opiskelumotivaation kohonneen.”

Opettajien työelämäjaksoja saisi hänen mukaansa olla enemmän. Maailma muuttuu nykyään nopeasti ja tiedot sekä taidot on pidettävä ajan tasalla. Myös kokemuksena jaksosta jäi hyvä muisto: ”Oli hienoa nähdä telakka sisältä päin. Kuukausi meni kuin siivillä, ja sen jälkeen pystyi oppilaillekin kertomaan, minkälainen paikka se oikeasti on.”

8

Työelämävalmennus – kannattava panostus opiskelijan työllistymiseen Turun ammatti-instituutissa on elokuusta 2014 alkaen työskennellyt työssäoppijoiden tukena kaksi työelämävalmentajaa M.O.T. – monenlaisia oppijoita työelämässä -hankkeen rahoituksella. Tarkka työnkuva syntyi vasta toiminnan aikana vastauksena esiin nousseisiin tarpeisiin. Valmennuksen piiriin tulleiden opiskelijoiden määrä ylitti kaikki odotukset.

Työelämävalmentajan työnkuva Työelämävalmentajat toimivat opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukena. Tuki on yksilövalmennusta, joskin myös kokonaisille ryhmille on vedetty ”Vain työelämää” -infoa, tunnin mittaista tietopakettia työelämän vaatimuksista. Valmentajan työelämätuntemuksen ja yhteistyöverkostojen kautta opiskelijalle löytyy paikka, jossa hän pääsee osoittamaan osaamisensa ja samalla löydetään hänelle soveltuvia, räätälöityjä työtehtäviä. Opiskelija saa samalla vahvistusta oman osaamisen markkinointiin, työnhaun asiakirjojen laatimiseen sekä työelämän pelisääntöihin.

Työelämävalmentaja Jenni Tuominen pitää tärkeänä nuorten kohtaamista ja tukemista: ”Monesti nuori painii yksin asioiden kanssa, mutta valmentajasta nuori saa rinnalleen aikuisen, jolla on aikaa kuunnella ja auttaa. Työ on vuoristorataa, ylä- ja alamäkiä yhdessä nuoren kanssa. Tavoitteena on opiskelijan onnistumisen kokemus.”

Tukea tarpeeseen Opintojen keskeyttämisen kannalta työssäoppimisjakso on usein kriittistä aikaa, eivätkä ohjaavan opettajan resurssit riitä yksilöohjauksen kaltaiseen tukeen. Opiskelijan rinnalla kulkeva työelämävalmentaja varmistaa, että opiskelija saa suoritettua jakson onnistuneesti loppuun ja voi edetä kohti tutkintoa sekä työelämää. Samalla ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja saavat tarvittaessa tukea ohjaustyöhön työssäoppimisjaksojen haasteissa.

Palaute onkin ollut hyvää – yhteistyö sujuu hyvin ja työ koetaan

Oppien työpaikalla

9

Opettaja Satu Pakarinen Turun ammatti-instituutista on tyytyväinen työelämävalmentajien tarjoamaan tukeen.

Työelämävalmennuskokeilu 2014–2015 pähkinänkuoressa: Valmennuksessa olleita opiskelijoita 124 Suurin yksittäinen ryhmä: Kone- ja metallialan opiskelijat (30) Yleisimmät syyt työelämävalmennukseen hakeutumiselle:

1. Sosiaaliset haasteet 2. Työelämätaitojen puutteet 3. Oppimisvaikeudet 4. Arjenhallinnan puutteet 5. Runsaat poissaolot 6. Aiempi keskeytynyt työssäoppimisjakso

tarpeelliseksi sekä opettajien että ammatillisen koulutuksen johdon parissa. ”Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle tärkeää oli läsnäolo ja tukeminen, etenkin alussa mutta myös koko työssäoppimisen aikana”, painottaa tekstiili- ja vaatetusalan opettaja Satu Pakarinen Turun ammatti-instituutista. ”Työelämävalmentajan ansiosta sain itsekin tietoa työssäoppimisen kulusta ja paljon myös tukea.” ”Joustavien opintopolkujen rakentaminen ja oppimisen vieminen yhä enenevässä määrin työelämään ja työpaikalle ovat olleet strategisia valintoja”, jatkaa ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen. ”Tämän kehityksen jatkuessa myös työpaikalla annettavan ohjauksen ja oppimisen tuen tarve kasvaa.”

Työelämävalmennuksessa olleiden keskeyttämisprosentti:

3,3 %

Koko ammatti-instituutin keskeyttämisprosentti:

8,5 %

Kone- ja metallialan keskeyttämisprosentti:

19,1 %

(lukuvuonna 2014–2015)

10

Oikea paikka nuorelle Hotelli-, ravintola- ja catering-alan opettaja Pirkko Tolmunen Raision seudun koulutuskuntayhtymästä seurasi perustutkinto-opiskelijoitaan työpaikalle kerätäkseen työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta näkemyksiä ja kokemuksia työssäoppimisesta sekä tietoa ohjaamisen haasteista, onnistumisista sekä siihen liittyvistä toiveista. Vierailujen kohteeksi valikoitui myös sellaisia työssäoppimispaikkoja, joissa joko opiskelija tai työpaikkaohjaaja oli ilmoittanut ongelmista, jotka olivat johtamassa työssäoppimisen keskeytymiseen.

Vieraana työpaikalla ”Mennessäni ensimmäisiin työssäoppimispaikoihin sekä minulla että työyhteisöllä oli hieman varautunut olo”, Tolmunen kertoo. ”Työyhteisölle oli tärkeä tieto, etten ollut arvostelemassa heitä ja heidän toimintaansa vaan hakemassa heidän kanssaan keinoja, joilla voitaisiin parantaa opiskelijan oppimistulosta ja helpottaa työpaikkaohjaajan ohjaustyötä.”

Tänä päivänä työtahti on työpaikoilla kova, ja työpaikkaohjaajat kokivat riittämättömyyden tunteita, koska opiskelijan ohjaamiseen ei löytynyt riittämiin aikaa. Haastaviksi työpaikkaohjaajat kokivat etenkin erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joiden tuen tarve ei aina ollut edes työpaikkaohjaajalla ennalta tiedossa. ”Keskusteluissa tuli esille, että on tarpeellista kertoa vähän tarkemmin, millaista erityistä tukea opiskelija voi tarvita”, muistuttaa Tolmunen. ”Jos tätä ei selvennä, työnantaja todennäköisesti ilmoittaa, ettei ole halukas ottamaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tieto on kuitenkin tärkeä, koska tavoitteemme on ohjata aina oikea opiskelija oikeaan paikkaan kussakin tutkinnon osassa.”

Mukana työssä ja ohjauksessa ”Työpaikoilla oltiin helpottuneita kun menin käymään ja lupasin olla osaltani ohjaamassa opiskelijaa muutamista päivistä viikkoon”, Tolmunen muistelee. ”Tällaisissa paikoissa olin mukana töissä yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Haastavissa tilanteissa ohjasin opiskelijaa ja havaitsin työpaikkaohjaajan seuraavan ohjaamistani sivusta.”

Oppien työpaikalla

11

Työn lomassa hän myös keskusteli opiskelijan kanssa ottaakseen selvää, mitkä seikat opiskelija koki vaikeiksi ja miksi hän kenties ei tullut toimeen ohjaajansa kanssa. Tämän jälkeen oli vuorossa keskustelu ohjaajan kanssa. ”En asettunut kummankaan puolelle vaan yritin ohjata heitä näkemään asian kummankin kannalta ja pikku hiljaa yhteistyö alkoi sujua paremmin”, painottaa Tolmunen. ”Siinä vaiheessa kun koin, ettei minua enää tarvittu, siirryin seuraavaan työpaikkaan ja opiskelija suoritti työssäoppimisen onnistuneesti loppuun.”

Työssäoppijan huoneentaulu ”Opiskelijat eivät useinkaan osanneet kertoa työpaikalla, mitä heidän tuli oppia työssäoppimisjaksolla ja mitä he olivat jo oppineet oppilaitoksessa”, toteaa Pirkko Tolmunen. ”Asia saattoi selvitä työpaikkaohjaajalle työssäoppimiseen liittyvistä papereista, mutta valitettavan usein nämä olivat mapissa esimiehen työhuoneessa.

Pohdimme opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa, miten tilannetta voitaisiin parantaa. Näin saivat alkunsa työssäoppijan huoneentaulut.”

Huoneentauluun on kirjattu suoritettavan tutkinnonosan ammattitaitovaatimukset sekä muutama työpaikkaohjaajien arviointikriteereistä esiin nostama tärkeä asia, kuten esimerkiksi työaikojen noudattaminen. Opiskelijan tehtävä puolestaan on merkitä tauluun jo oppilaitoksessa oppimansa asiat. ”Kun esittelin ensimmäisiä A4-kokoisia huoneentauluja työpaikoilla, ne otettiin ilolla vastaan”, Tolmunen kertoo.

Samalla syntyi idea laittaa taulut työpaikalla seinälle kaikkien nähtäväksi. Kun kaikki tietävät, mitä opiskelija on työssäoppimisjaksolla oppimassa, hänet on helpompi ottaa osaksi työyhteisöä.

12

Oppien työpaikalla

Sopiva työssäoppimispaikka työanalyysin avulla

T

yöanalyysi ja työohjekortit edistävät tukea tarvitsevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa entistä suurempi osa opinnoistaan työelämässä. Niiden avulla opiskelijan tiedot, taidot ja asenteet sekä työn vaatimukset kohtaavat. Samalla sujuvan työssäoppimisen myötä paranevat myös työllistymisen mahdollisuudet, kun opiskelija pääsee ”oikean” työnteon ja työympäristön kautta tutustumaan työelämään ja sen pelisääntöihin.

Työanalyysi ja työohjekortit Työanalyysissä kuvataan työpaikka mahdollisimman tarkkaan työanalyysilomakkeelle. Tarkoituksena on löytää ydintehtävät (ammattitehtävät) ja niitä avustavat tehtävät osatyökykyisen opiskelijan työssäoppimisjaksoja, työelämään valmentautumisjaksoja tai harjoittelujaksoja varten. Lomakkeen tietoja voidaan hyödyntää myös perehdyttämisessä ja työtehtävien suunnittelussa.

Työohjekortit tukevat opiskelijaa sovitun työn tai työvaiheen tekemisessä. Kortit voivat olla kuvallisia tai kirjallisia, näiden yhdistelmiä tai sähköisessä muodossa (esim. video, tekstiviesti) opiskelijan tuen tarpeen mukaan.

Marja Tilus-Honkanen, Työvalmentaja Bovallius-ammattiopisto Kuvat: Työkoneen käyttöohjeet on tehty työpaikalla yhdessä opiskelijan, työpaikan henkilöstön ja oppilaitoksen edustajan kanssa. Ohjeet on saatavissa kirjallisessa muodossa ja osin myös videona. Ohjeet helpottavat työkoneen käytön perehdytystä sekä toimivat tarvittaessa muistin tukena.

kuvat: Marja Tilus-Honkanen

13

Oppisopimus nuorille?

Oppisopimuskoulutus on Suomessa pääosin yli kolmekymppisten aikuisten koulutusmuoto. Alaikäraja koulutuksessa on kuitenkin 15, ja uusien mallien myötä oppisopimusvaihtoehto on tarjolla yhä useammalle ammatillista peruskoulutusta suunnittelevalle nuorelle.

14

Kokeilemalla oppii Turun ammatti-instituutissa kokeiltavaan nuorten oppisopimuksen monityöntajamalliin kuuluu ennakkojakso, joka tutustuttaa nuoren uudenlaiseen koulutukseen. Toimiviin kokeiluihin kuuluu aina valmius nopeisiin muutoksiin, ja ensimmäisestä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoryhmästä saatujen kokemusten perusteella seuraava ryhmä aloittikin opintonsa pidemmän kaavan mukaan.

Perusasiat kuntoon Uusitussa mallissa opiskelijat opiskelevat teoriaopintojen lisäksi käytännön työn perusasiat ja pääsevät tutustumaan myös asiakaspalveluun ja ruuanvalmistukseen oikeissa työympäristöissä.

Varsinaista oppisopimusjaksoa edeltää mahdollisessa tulevassa oppisopimustyöpaikassa tehtävä kolmen viikon työssäoppiminen, jonka aikana opiskelija ja työnantaja tutustuvat toisiinsa.

Opiskelijalla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa tavallisessa opiskelijaryhmässä, jos työssäoppiminen ei suju tai oppisopimuspaikkaa ei löydy. ”Viimevuotinen alku oli haasteellinen opiskelijoille, koska he olivat niin vähän aikaa koulussa. Nyt muokkasimme opetussuunnitelmaa niin, että he ovat koulussa pidempään, tutustuvat alaan ja opettelevat perusasiat ennen kuin lähtevät varsinaiseen oppisopimukseen joulukuussa”, kertoo ryhmän opettaja Marja Siimesvaara Turun ammatti-instituutista.

Pidemmän ennakkojakson ansiosta paikan hakemiseen on myös enemmän aikaa, mikä on osoittautunut tarpeelliseksi, vaikka oppisopimustarkastajilta ja opettajalta asiaan tukea saakin. ”Paikkojen hakeminen on vaikeaa. Yleensä haku tyssää siihen, että on alaikäinen”, opiskelija Jenny Salminen kertoo.

Oikeaan osunut valinta Salminen sekä Veera Suontama ja Hasse Imberg ovat aloittaneet oppisopimuskoulutuksen hotelli-, ravintola- ja catering-alalla.

Kaikilla kolmella oli suuntautuminen selvä jo peruskoulun päättyessä. ”Ollaan enemmän tekijöitä kuin lukijoita”, kaikki kolme hymyilevät yhteen ääneen.

Oppien työpaikalla

15

kuvat: Heidi Hakkarainen

Opiskelijoille oppisopimuskoulutus ei ollut ennen opiskelumuodon valintaa tuttu, mutta ennen oppisopimuskoulutuksen alkua järjestetyissä infotilaisuuksissa heille kerrottiin juuri lopulliseen valintaan vaikuttaneita tietoja. ”Työ oli tärkein. Olin ajatellut, että haluan mahdollisimman nopeasti töihin, että koulun penkillä istuminen on vähän turhaa”, kertoo Salminen päättäväisesti. ”Kyllä se palkkakin siinä vaikutti”, Suontama lisää.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä valintaansa ja odottavat jo pääsyä töihin. Toiveena on, että työpaikalla oppii paljon ja ihan tavallisia arkipäivän työelämän asioita. Millainen opiskelija sitten sopii tällaiseen opiskelumuotoon? ”Riippuu ihmisestä. Iästä se ei ole kiinni. Pitää olla oma-aloitteinen, motivoitunut, eikä mikään luovuttaja”, painottaa Salminen.

16

Oppien työpaikalla

Mikä nuorten oppisopimuksen monityönantajamalli?

K

eväällä 2013 Turun oppisopimustoimisto alkoi kehittää yhteistyössä Turun ammatti-instituutin lähihoitajakoulutuksen kanssa uutta, peruskoulun vasta päättäneille nuorille suunnattua mallia suorittaa tutkinto opetussuunnitelmaperusteisena oppisopimuskoulutuksena. Keskeistä mallin toteutuksessa oli taata nuorille opiskelupaikka oppilaitoksesta, jos määräaikainen työsuhde oppisopimuksen solmineeseen työpaikkaan päättyy kesken koulutuksen. Koulutusvastuun jakautuessa usealle eri työnantajalle näyttäytyi oppisopimus myös yritysten näkökulmasta kannattavana vaihtoehtona hankkia uutta työvoimaa.

Malli on toteutettavissa erityisesti aloilla, joilla on paljon sekä työpaikkoja että koulutuksen aloituspaikkoja. Tästä syystä mallin kokeilu aloitettiin sosiaali- ja terveysalalla. Sitä laajennettiin myöhemmin matkailu- ja ravintola-alalle.

Monityönantajamalli, jossa opiskelijan työpaikka vaihtuu aina tutkinnon osan vaihtuessa, tarjoaa perinteistä yhden työpaikan mallia monipuolisemmat mahdollisuudet oppia. Se mahdollistaa opiskelijan entistä joustavamman siirtymisen eri koulutusmuotojen välillä. Opiskelijoiden liikkuvuutta tapahtuu päivämuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen ryhmien välillä, kun työpaikan saaneet nuoret voivat joustavasti siirtyä oppisopimuskoulutukseen opintojen jatkuessa keskeytyksettä ja päinvastoin. Näin syntyy luonteva oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vuoropuhelu.

Opsostartista oppisopimukseen Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksossa eli opsostartissa opiskelijat pääsevät tutustumaan ammattiin ja oppisopimuskoulutukseen ennen varsinaiseen oppisopimuskoulutukseen siirtymistä. Opsostartti sisältää työelämään, sen pelisääntöihin sekä oppisopimuskoulutukseen tutustumista ja painottuu työharjoitteluun.

Harjoittelupaikasta työpaikaksi Tuomas Savakko haki yhteishaussa opiskelemaan Turun ammatti-instituuttiin liiketaloutta ja sähköalaa. Hän pääsi jälkimmäiseen, mutta koki pian valinnan olleen väärä. Opintojen keskeyttämisen sijaan hän haki opinto-ohjaajan suosituksesta valmentavaan koulutukseen, jossa oli mahdollisuus tutustua oppisopimuskoulutukseen yhtenä vaihtoehtona.

17

Oppisopimusta Tuomas oli aina pitänyt hyvänä koulutusvaihtoehtona, koska tiesi ettei halua istua kaikkia päiviään koulun penkillä. Ennakkojakson parasta antia olivat – koulukaverien lisäksi, tietysti – työharjoittelujaksot kaupan alalla. Jaksojen jälkeen hänelle tarjoutui harjoittelupaikasta kesätyöpaikka, mutta Tuomas halusi mennä vielä askeleen pidemmälle. Hän otti esiin oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuden, jonka kauppias vaihtoehtoon perehdyttyään hyväksyi. ”Kun tekee työharjoittelut niin hyvin kuin mahdollista ja jättää itsestään hyvän kuvan työpaikalle, se voi poikia vaikka mitä”, myhäilee Tuomas.

Oppisopimus – opiskelua työpaikalla ja koulussa Työnteon ja opiskelun yhdistäminen on vaativaa, mutta Tuomas on silti ollut tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen. Työpaikalla työpäivät kestävät 6–8 tuntia, viikkotunteja kertyy kaupan eri osastoilla n. 28. Kouluopetusta on joka toinen viikko kaksi päivää, joiden aikana on teoriaopetuksen lomassa mahdollisuus myös vaihtaa kokemuksia muiden oppisopimusopiskelijoiden kanssa.

Helpolla oppisopimuskoulutuksessa ei siis pääse. Tukea on tarvittaessa tarjolla myös koulun puolesta. Tuomasta ovat auttaneet kiinnostus alaa kohtaan sekä työyhteisön osaksi pääseminen, ja hän kokeekin oppineensa pienessä ajassa todella paljon. ”On tietysti ihan mukavaa saada 17-vuotiaana palkkaa”, kertoo Tuomas. ”Ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista mahdollisella palkalla ei kylläkään ollut merkitystä. Mieluummin opiskelen työpaikalla, vaikka siitä ei palkkaa saisikaan.”

18

Oppien työpaikalla

Työssäoppijat palkkatöissä

Opiskelija Janina Säilä (vas.) ja Mia Charles, kuva: Jaana Åkerroos

19

Työssäoppimassa osuuskuntayrittäjänä Kun Turun ammatti-instituutin hiusalalla viimeistä vuotta opiskellut Janina Säilä haki työssäoppimispaikkaa, Mia Charles oli puolestaan hakemassa valmistunutta tai valmistuvaa parturi-kampaajaa yrittäjäksi kaarinalaiseen Studio Fancyyn. Yhtälöstä syntyi tavallisuudesta poikkeava kahden kuukauden työssäoppimisjakso: Säilä liittyi ensin Turun ammatti-instituutin TAI-Palvelut -osuuskuntaan ja siirtyi jakson ajaksi Studio Fancyyn sopimusyrittäjäksi osuuskunnan kautta.

Ammattitaitoa ja kokemusta ”Lähdin tähän mukaan saadakseni yrittäjäkokemusta, koska hiusalalla työllistytään nimenomaan yrittäjänä”, kertoo Janina Säilä. ”Toiminimen perustaminen olisi siinä vaiheessa tuntunut aika isolta askeleelta.”

Tärkein ero osuuskuntayrittäjänä tehdyn ja tavallisen työssäoppimisjakson välillä oli hänestä juuri yrittäjämäiseen ajatteluun oppiminen. Kun aiemmin myytyjen palvelujen hintaa ei juuri tullut ajateltua, nyt täytyi jatkuvasti seurata asiakkailta tulevaa kassavirtaa ja miettiä hinnoittelua. ”Ja on työ tietysti motivoivampaakin, kun siitä saa palkkaa.”

Myös ammattiin oppimisen kannalta jakso oli menestyksekäs; Säilä otti osaa Turussa järjestettyihin Taitaja 2015 -kisoihin, joista tuomisina oli komeasti hiusmuotoilun SM-hopeaa. ”Etenkin pikkutarkkuutta opin oikeissa asiakastöissä paljon lisää”, hän kertoo.

Pehmeä lasku yrittäjyyteen Sekä Säilä että Charles pitävät työssäoppimisen osuuskuntayrittäjämallia hyvänä niille, jotka ovat paitsi kiinnostuneita alastaan, myös ajatelleet ryhtyvänsä yrittäjäksi. ”Se antaa pehmeän aloituksen yrittäjän uralle, ja samalla saa aikaa asiakashankintaan ja alaan sekä yrittäjyyteen perehtymiseen”, toteaa Charles. Säilä on samaa mieltä: ”Aiemmin olin ihan ulapalla siitä, mitä kampaamon hinnoista työn tekijälle oikeasti jää käteen.”

Ammattiin oppimisen lisäksi sekä yrittäjyyteen perehtyminen ja asiakashankinta onnistuivat ilmeisen hyvin molempien kannalta, koska valmistuttuaan keväällä parturi-kampaajaksi Säilä jatkaa nyt Studio Fancyssä omalla toiminimellään.

20

Oppien työpaikalla

Oman alan töistä vipuvoimaa opintoihin Ammattiin opiskelevat nuoret tekevät monella alalla tulevaan ammattiinsa liittyviä töitä opiskelujen lomassa. Turun ammatti-instituutissa päätettiin kehittää toimintamalli ilta-, viikonloppu- ja kesätöistä syntyvän työkokemuksen hyödyntämiseen opinnoissa.

Työkokemus osaamispisteiksi ”Halusimme tehdä sekä opettajalle että opiskelijalle näkyväksi, miten ja mihin alan työkokemuksella saatu osaaminen voidaan saada tunnustettua osaamispisteiksi”, kertoo mallia kehittänyt opettaja Teija Suominen. ”Näin päällekkäisyyksiä karsimalla parannetaan opiskelumotivaatiota ja edetään nopeammin, kun opiskelijaa ei lähetetä työpaikalle oppimaan asioita jotka hän jo osaa.”

Duunilla osaamispisteitä -nimeä kantavassa mallissa vapaasti valittavia tutkinnon osia voi joissain tapauksessa saada tunnustetuksi jopa pelkällä työtodistuksella, kunhan se erittelee työtehtävät, vastuualueet jne. riittävän tarkasti.

Pakollisten ammatillisten tutkinnon osien kohdalla taas vaaditaan osaamisen näyttö.

Sitä edeltävä työssäoppimisjakso voidaan ryhmänohjaajan tai työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa sopia tavanomaista lyhyemmäksi.

Opinnot valmiiksi etuajassa Ylioppilaspohjaisella linjalla lähihoitajaksi opiskellut Iina Lievonen sai viimeisen opiskeluvuoden kesäksi töitä vanhustenhoitoon erikoistuneen Kaskenlinnan sairaalan kotihoitoa tukevalta kuntoutusosastolta. Jo heti työpaikan saatuaan hän alkoi pohtia mahdollisuutta hyödyntää kesätöitä opinnoissaan, ja lopulta hänelle tarjoutuikin mahdollisuus siirtyä viimeisellä työssäoppimisjaksollaan suoraan näyttöön. ”Oli onnea, että Kaskenlinnan sairaala on meillä työssäoppimispaikkojen listalla”, sanoo Iina. ”Muuten

näyttösuunnitelman tekeminen olisi ollut hankalaa. Muita hankaluuksia tuossa ei ollut, minullahan oli kesällä jo yhdeksän viikon tutustuminen paikan töihin.”

Näytön ansiosta Iina valmistui lähihoitajaksi ennen kurssikavereitaan. Tämä antaa aikaa valmistautua seuraavaan elämänmuutokseen eli joulukuussa syntyvään esikoiseen.

Tilanteeseen hän on tyytyväinen, mutta haluaa silti lähettää terveisiä lähihoitajaopintojen järjestäjille: ”Meillä oman alan töitä ei saa tehdä ennen hoidon ja huolenpidon jakson suorittamista. Tämä olisi hyvä järjestää heti yo-pohjaisen koulutuksen alussa, jotta täysi-ikäiset opiskelijat saisivat tehdä oikeita töitä jo ensimmäisenä kesänä. Silloin olisi enemmän työkokemustakin jo vastavalmistuneena.”

21

TYÖPAIKKAOHJAAJALLE

-materiaalikansio

Kansio tarjoaa ajantasaista tietoa ammatillisesta koulutuksesta, oppimisen ohjaamisesta työpaikalla sekä opiskelijalähtöisestä osaamisen arvioinnista työturvallisuutta unohtamatta. Se sisältää myös hyödyllisiä vinkkejä haasteellisten ohjaustilanteiden kohtaamiseen.

Materiaali on laadittu nuorten sekä aikuisten työpaikalla tapahtuvan oppimisen avuksi ja se soveltuu erinomaisesti myös uuden työntekijän perehdytykseen. www.laakeri.info

Materiaali on uudistettu syksyllä 2015.

22

Oppien työpaikalla

Toimistopalvelujen osaajaksi toimistossa Työvaltaisilla yksilöllisillä opintopoluilla opiskelijan oppimista siirretään työpaikoille juuri hänelle sopivalla tavalla. Pitkän työssäoppimisjakson onnistuessa sekä opiskelija että työnantaja voittavat.

Unelmista totta Savon ammatti- ja aikuisopistossa liiketalouden perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa kaksoistutkintona suorittavan Viivi Kääriäinen toteutti toisena opiskeluvuotenaan unelmansa ja lähti vaihtoon Australiaan. Eteläisen pallonpuoliskon kouluvuosi kestää tammikuusta joulukuuhun, joten vaihto-oppilasvuoden sovittaminen meikäläiseen koulujärjestelmään ei ollut aivan yksinkertaista.

Viivi Kääriäinen palasi vaihtovuotensa jälkeen ammatillisiin opintoihin tammikuussa 2015. Tällöin menossa olleet teoria- ja lähiopinnot eivät tuntuneet lähtevän käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Pelastukseksi koitui ruotsinopettaja Eija Karjalainen, joka tiesi sekä Viivin vahvuudet että Kuopiossa toimivan ItäSuomen Pohjola-Nordenin tarpeet. Ajatusta pitkästä työssäoppimisjaksosta ei ollut vaikea myydä kummallekaan, vaikka työnantaja ja opiskelija olivatkin toisilleen tuntemattomia.

Neljäksi kuukaudeksi työpaikalle ”Meillä on ollut aiemminkin työssäoppijoita, ja luotimme että opettajat tuntevat toimintamme ja osaavat valita meille oikeanlaisen nuoren”, sanoo Kääriäisen työpaikkaohjaajana toiminut toiminnanjohtaja Anne Tuomainen. He sopivat tapaamisesta, jossa molemminpuolisen tutustumisen lisäksi katsottiin läpi toimistopalvelujen tutkinnon osan sisältö. Tästä syntyi neljän kuukauden mittainen työpaikalla tapahtuvan oppimisen jakso.

Oikealla työpaikalla oikeiden töiden makuun pääseminen auttoi Kääriäistä saamaan suuntaa opinnoilleen vaihtovuoden jälkeen.

Myös oppimisen kannalta jakso oli tehokas; toimiston rutiinitöiden

23

Kaksoistutkintoa suorittava Viivi Kääriäinen (vas.) ja Anne Tuomainen, kuva: Kukka-Maaria Flink

lisäksi työnkuvaan kuului myös haastavampia tehtäviä, joista esimerkkinä on islantilaisen kirjailijan Gerður Kristnýn vierailun järjestely alusta loppuun sekä iso rooli Pohjola-Nordenin kevään liittokokouksen järjestelyissä. ”Vastuu ei haittaa”, toteaa Kääriäinen. ”On mukava tunne tehdä jotain tärkeää.”

Ongelmaton ohjaus Ohjauskaan ei tuottanut ongelmia.

Oppilaitoksen suuntaan yhteyttä pidettiin mm. oppimispäiväkirjalla, jota Kääriäinen päivitti työaikatauluista riippuen vähintään viikoittain.

Työpaikalla taas Tuomainen ja Kääriäinen jakoivat työhuoneen, joten opastusta ja ohjausta oli aina tarvittaessa saatavilla. Kertaamista tai käskyttämistä ei tarvittu. Tuomainen pitääkin Kääriäisen aktiivisuutta ja omatoimisuutta tärkeänä tekijänä työssäoppimisjakson onnistumisessa.

”Opiskelijan persoonallisuus merkitsee paljon”, hän pohtii. ”En niinkään katso arvosanoihin ja vaadi niiden olevan huippuluokkaa, koska kaikki eivät ole lukutoukkia. Tahtoa ja oikeata asennetta, silloin ihminen pärjää.”

Vastuuta ja luottamusta nuorille ”Opiskelijoita voitaisiin ottaa meille useamminkin, jos mahdollisuutta tarjottaisiin tai se tulisi muuten mieleen”, toteaa Anne Tuomainen. Hän kannustaa työnantajia tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja nuorille rohkeasti: ”Jatkuva epäily, onko nuorista mihinkään, ei kanna pitkälle. Nuoret pystyvät kantamaan vastuun, kun heille sitä annetaan. Sitä pitää myös antaa jotta nuori saa onnistumisen kokemuksia.

Silloin tapahtuu kasvua ja kehitystä; ei se toimi, jos joku koko ajan kulkee perässä ja vahtii eikä päästä nuorta kokeilemaan omia siipiään.”

24

Oppien työpaikalla

Firmapäivät – työelämäosaamista opintojen alkuun Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Haminan kampuksella liiketalouden opettajat ja opiskelijat kaipasivat uutta potkua opetukseen ja oppimiseen. Jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille haluttiin lisää osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöistä oppimista, koska vain harvoilla peruskoulusta tulleilla opiskelijoilla on kokemusta kaupan alan työtehtävistä.

Orientaatioleireiltä kummiyrityksiin Haminassa asiakaspalvelun ja myynnin merkonomeja vähittäiskaupan työtehtäviin kouluttavat Marja Myllylä, Marjo Lehto ja Jari Vauhkonen kehittivät Firmapäivät osaksi ensimmäisen vuoden asiakaspalvelun sekä kaupan palvelun ja myynnin osaamisen hankkimista. Opiskelijoiden ensimmäiseen vuoteen lisättiin myös Firmapäiviin nivoutuvaa työssäoppimista.

Opintojen alussa pidetään kolme orientaatioleiripäivää, joilla ryhmäydytään, pidetään hauskaa ja opiskellaan. Niiden aikana opiskelijat valitsevat omat kummiyritykset, joissa he Firmapäivillä opiskelevat lukuvuoden aikana kuusi päivää. Myös ensimmäisen vuoden työssäoppimisjaksot ja näytöt toteutetaan kummiyrityksissä.

Kuhunkin Firmapäivään valmistaudutaan perehtymällä osaamistavoitteisiin etukäteen, ja niiden aikana opiskelija hankkii osaamista havainnoimalla, hakemalla tietoa, kyselemällä ja tekemällä yksinkertaisia työtehtäviä yrityksessä. Firmapäivän jälkeen on palauteleiri, jossa opitut asiat puretaan Powerpoint-esityksiin.

Näiden ja palauteleirin keskustelujen avulla opiskelijat oppivat ymmärtämään myös muiden kummiyritysten toimintaa.

Jere Lanki työn touhussa Firmapäivillä.

25

Opiskelijamietteitä ”Firmapäiväoppiminen on ihan jees”, toteaa Kymen Seudun Osuuskaupan S-marketissa Firmapäivillä ollut Jere Lanki. Hän pitää hyvänä tutustua kaupan alan työtehtäviin, jolloin paremmin huomaa mihin haluaa jatkossa suuntautua. Jere itse olisi erityisen kiinnostunut työskentelemään erikoiskaupoissa, vaikkapa urheiluliikkeessä.

Koulussa opitun tietopohjan kytkeminen käytäntöön on myös Jerelle tervetullutta.

Aina se ei kuitenkaan ole helppoa. ”Kun itse ei ymmärrä, vastauksia pitää kysyä esimieheltä”, hän muistuttaa.

Kokemuksia Opiskelijat ovat innostuneita ja motivoituneita.

Työpaikoilta on tullut positiivista palautetta.

Opettajien työelämäyhteydet tiivistyvät ja tiedot päivittyvät.

Firmapäivät helpottavat työssäoppimisjaksolle siirtymistä sekä mahdollistavat työllistymisen.

Opiskelijat saavat todellisen kuvan kaupan työtehtävistä.

Firmapäivissä toteutuu osaamisperusteinen ja työelämälähtöinen oppiminen.

Työn perustana olevan tiedon hallinta on liian vähäinen ja se näkyy firmapäivässä opittavien asioiden ymmärtämisessä.

Opiskelijoiden itseohjautuvuudessa on puutteita ja opettajan ohjausta tarvitaan paljon.

26

Oppien työpaikalla

Ensimmäinen puoli vuotta koululla: perustaitojen oppiminen ja hakeutuminen työvaltaiseen opiskeluun

Viiden viikon työssäoppiminen: toimii ns. koeaikana (sis. ammattiosaamisen näytön)

Opiskelun loppuaika työvaltaista oppimista: kolme päivää työssä ja kaksi koululla (noin 2 vuotta)

Kolme päivää työssä ja kaksi koululla

T

yövaltainen oppiminen on varteenotettava vaihtoehto opiskelijalle, joka on työorientoitunut tai jonka elämäntilanne vaatii opiskeluun joustavuutta. Oppilaitoksessa opiskelija perehtyy oppimistehtävien avulla työn perustana olevaan tietoon ja oppimistehtävät suunnitellaan työssäoppimispaikkaan sovellettaviksi. Työssäoppimispaikassa opiskelija soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännön tehtävissä ja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä.

Työvaltainen oppiminen voi vähentää keskeyttämisiä ja lyhentää opiskeluaikaa. Myös työelämään siirtymisen kynnys madaltuu ja työllistyminen paranee, kun opiskelijan saama noin kahden vuoden arvokas työkokemus auttaa työllistymistä muihinkin työpaikkoihin.

Salon seudun ammattiopistossa kokeilua toteutetaan liiketalouden ja kaupan alalla.

Yhteistyökumppanina on toiminut Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) Prisma Halikossa.

Petri Laaksonen Salon seudun koulutuskuntayhtymä

27

Ohjaajan, opiskelijan ja opettajan työpaikalla tapahtuvan oppimisen itsearviointitestit nyt osoitteessa

www.mestariohjaaja.fi

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta kun opiskelija, ohjaaja ja opettaja puhaltavat yhteen hiileen ja heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa toimii.

Valitse itseäsi kiinnostava teema ja ota kantaa, kuvaavatko sivustolla esitetyt väittämät sinua ja tapaasi toimia.

Ota haaste vastaan! www.mestariohjaaja.fi

28

Oppien työpaikalla

Oppipojat tulevat – oletko valmis?

T

iedetäänkö Suomen työpaikoilla, miten suuria odotuksia työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle asetetaan?

Osaamisperusteisuuden tulo ja ammatillisen koulutuksen reformi siirtävät yhä suuremman osan yhteiskunnassamme tarvittavien ammattien opettamisesta työelämän leveille harteille. Mutta puhutaanko työpaikoilla ammatillisen koulutuksen kieltä?

Osaamisperusteisuus on mullistanut ainakin omaa työtäni ammatillisena opettajana. Pitkäänhän siitä on jo puhuttu, mutta 1.8.2015 voimaan tulleet uudet ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet (termihirviö) muuttivat silti paljon. Opintoviikoista tuli hetkessä museokamaa. Enää ei mitata opiskeluun kulutettua aikaa (opintoviikot) vaan osaamista (osaamispisteet). Mitä enemmän osaamispisteitä jostakin tutkinnon osasta saa, sitä keskeisempää, vaikeampaa ja laajempaa osaamista siihen sisältyy.

Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa työpaikoilla? Ainakin opiskelijoiden ”urat” työpaikoilla muuttuvat yksilöllisemmiksi. Pekka ja Marjukka tulevat moottorikelkkasafariyritykseen oppimaan ohjelmapalveluiden toteuttamista. Sama tutkinto, sama tutkinnon osa – silti Pekka voi tulla kahdeksaksi viikoksi oppimaan moottorikelkalla ajamista ja kelkkojen päivittäistä huoltoa. Lapsesta asti kelkkaillut Marjukka tuleekin vain kahdeksi viikoksi tutustumaan englanninkielisten asiakkaiden ohjaamiseen. ”Samaa” oppimaan

29

tuleville opiskelijoille pitäisi järjestää eripituiset jaksot ja aivan erilaiset työtehtävät. Periaatteessa voi myös käydä niin, että Pekka oppiikin tavoitteeksi asetetut taidot suunniteltua nopeammin – lähteekö hän jatkamaan oppimistaan muualle vai jääkö työvoimaksi työpaikalle jakson loppuun asti?

Osa työpaikoista on vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen muutoksessa. Toisilla työpaikoilla ”harkkareita” käy harvoin, jos koskaan.

Työssäoppimispaikkaa etsivä opiskelija voi kohdata suurta epätietoisuutta. Niin mitä sinä tulisit tekemään? Ja mikä se näyttö Enää ei mitata sitten on?

Työharjoittelun opiskeluun kulutettua ja työssäoppiaikaa vaan osaamista. misen käsitteet ainakin menevät monelta hankalasti sekaisin. Työharjoittelu voi olla ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoihin liittyvää jo opitun soveltamista käytäntöön työelämässä – harjoitellaan sitä, mitä jo on opittu. Työharjoittelijat mielletään usein juokseviin hommiin sopivaksi ilmaiseksi työvoimaksi.

Valitettavasti myös työssäoppijoista ajatellaan joillakin työpaikoilla näin.

Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan siis työssäoppimisesta, jonka tarkoituksena on aina oppia uutta. Työssäoppiminen ei ole työelämään tutustumista, tyhjäkäyntiä tai kertausta, vaan tavoitteellinen ja ohjattu osa opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua. Työssäoppijan ei pitäisi olla kiireapulainen. Työpaikkaohjaajan pitäisi perehtyä hänen osaamiseensa ja oppimistavoitteisiinsa.

Työssäoppijan työ pitäisi suunnitella siten, että hän oppii oikeita asioita. Hänen kanssaan pitäisi ehtiä pohdiskella ja ajatella tehtävää työtä, näyttää mallia, kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan, perustella, miksi meillä toimitaan juuri näin sekä antaa palautetta opiskelijan osaamisesta ja ohjata oikeaan suuntaan. Tämä vaatii aikaa, kannustavaa asennetta ja kiinnostusta ohjaamiseen.

Entä näytöt sitten? Arviointi on usein hankalaa, jos tutkinnon perusteet eivät ole työelämän edustajille tutut. Niissä kerrotaan, mitä ja minkä tasoista osaamista opiskelijalla tulisi olla, jotta hän saisi tietyn arvosanan. Näitä näyttöjäkin on erilaisia. Puhutaan ”aikuiskoulutuksesta” eli näyttötutkinnoista, joissa opiskelija voi hankkia osaamisensa missä ja miten vain, vaikka pelkän työkokemuksen kautta, kunhan tutkintotilaisuudessa pystyy näyttämään osaavansa kaiken tarvittavan. ”Nuorisoasteen” koulutuksella tarkoitetaan opetussuunnitelmiin perustuvaa koulutusta, jossa oppilaitos on suunnitellut opiskelijan oppimispolut ennalta. Tietyt asiat opiskellaan koulun luennoilla ja työsaleissa, toiset taas työelämässä.

Opetussuunnitelmiin pohjautuvassa koulutuksessa puhutaan ammattiosaamisen näytöistä, jotka nekin yleensä tehdään alan työpaikoilla.

Sekä tutkintotilaisuuksissa että ammattiosaamisen näytöissä on tarkoitus tehdä alan normaaleja työkokonaisuuksia niin laajasti, että tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen näkyy.

Ammattiosaamisen näytöissä voidaan käyttää tarvittaessa myös muuta arviointia – esimerkiksi ensiaputaidot voi testata ensiapuharjoituksissa, jos oikeita ensiaputilanteita ei eteen satu.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen tuottaa parhaimmillaan ajantasaista täsmäosaamista nopeasti muuttuvaan työelämään. Monelle oppijalle se on mielekäs ja tehokas tapa omaksua uusi ammatti. Innostuneita ja osaavia ammattilaisia ei kuitenkaan synny sattumalta, työpaikoillakaan. Astukaa esiin, te ammatistanne ylpeät ja oppimisen ohjaamisesta kiinnostuneet ammattilaiset. Nyt jos koskaan tarvitaan juuri teitä.

Hanna Salminen Kirjoittaja opettaa luontoalaa Koulutuskeskus Salpauksessa, Asikkalassa.

30

Oppien työpaikalla

Monialakonserni Mitävaan Oy:n TUOTANTOtiloissa:

Kimmo Kotka ja Työssäoppiminen Roope & Anton Lipasti

tulin haastattelemaan johtaja kärsämöä.

Tarkoitan työssäoppijoita yrityksessänne.

ai… OIKEIN HYVIÄ, KIITOS KYSYMÄSTÄ.

”YLÄKOULUSSA tet voi olla hankalaakin, MUTTA SIITÄ SE LÄHTEE.”

Markkinointiponnistus, asiakasrajapinta päläpälä...

Mainiota!

Nyt menet asiakasrajapintaan

”Tärkeintä on perehdytys.” Ööö.

Hmm. Kokeillaanpa uudestaan.

”ammatillisessa koulutuksessa opitaan ensin teoriaa.”

selvä!

Viime viikolla opin pitkällä lounaalla…

Ööö.

Laita purkit kauniisti.

asenne on tärkein!

TYÖN KYLLÄ OPPII!

Millaisia kokemuksia teillä on työssäoppimisesta?

Vaari hiljaa.

MInä SE OLIN 1944 Syvärillä ammumisHARJOITTELUSSA.

”...ja sitten nähdään käytäntö.”

Pomo! Sain markkinointiponnistuksen valmiiksi!

”meillä on myös korkeakoulusekä aikuisopiskelijoita.”

täytyy laskea jiirikulma mitenkäs se....

Se on, herra melkein diplomi-insinööri, balttiarallaa tämä.

tangentti pii kosini kateetti kertaa mehujäätölö...

Tehdään myös vasenkätisten kuppeja!

ooh, käytäntöguru!

”on tärkeää päästä heti tekemään oikeita alan töitä!”

entä hyödyt yrityksen kannalta?

Työssäoppijalta voi saada uusia ideoita!

”toisinaan löytyy hyvinkin päteviä tyyppejä. ”

opiskelen autoalaa. voinko tulla työssäoppimiseen?

Te olette nero!

”työssäoppiminen on siis mainio tapa rekrytoida!” tervetuloa monialayritys Mitä vaan palvelukseen!

Selvä. Pese autoni.

mistä työssäoppijoita tulee?

synnytyslaitokselta kai alunperin.

Tein vähän parannuksia johtajan autoon... itse ne yleensä ottavat yhteyttä. sekin on hyvää harjoittelua.

ööö. kiitos. elämä on jatkuvaa oppimista!

tai voihan työnantaja myös soittaa oppilaitokseen.

johtajan täytyisi nyt lähteä tutustumaan omaan työelämäänsä.

Piipahda tauollasi Tuotetorilla ja lue lisää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja työelämään valmentautumisen malleista.

Tuotetori on opettajille ja ohjaushenkilöstölle suunnattu palvelusivusto, jonne on koottu hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.

www.koulutustakuu.fi

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Työpaikkaohjaajia Varsinais-Suomeen