T I E D E TA R J OT I N
KOONNUT HEIKKI KETTUNEN
Raskaana olevat pärjäsivät hyvin pandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa
Kuva Anastasiia Chepinska
Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimukseen osallistui yhteensä 38 raskaana olevaa naista keväällä 2020. Naiset käyttivät ranteessaan älykelloa, joka mittasi päivittäistä askelten ja unen määrää sekä sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua. Sykevälivaihtelun muutosten tiedetään olevan yhteydessä muun muassa stressitasoon. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet arvioivat stressitasoaan, aktiivisuuttaan ja unensa laatua myös subjektiivisesti älypuhelimeen ladatun sovelluksen kysymyksiin vastaamalla.
ISÄN VARHAISET STRESSI KOKEMUKSET OVAT YHTEYDESSÄ LAPSEN AIVOJEN KEHITYKSEEN
6
AURORA
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Tutkimusta johtavan professori Hasse Karlssonin mukaan löydöksen merkitys lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on vielä epäselvä: – Oleellista tutkimuksessamme on, että tällainen yhteys ihmisillä on ylipäätään löytynyt. Jotta voidaan selvittää, välittyvätkö yhteydet todellakin siittiösolujen epigeneettisten muutosten kautta, olemme alkaneet kerätä isien siemennestenäytteitä, joista tutkimme yhteistyössä Turun yliopiston professori Noora Kotajan tutkimusryhmän kanssa juuri näitä epigeneettisiä merkkejä.
