Aurora 2/2012

Aurora 2/ 2012

12

Kulttuurivuoden henki ei saa sammua

8 Arabikevät ja sosiaalisen median voima 20 Rehtorin pitkä linja

Aurora | 1

Kauppakorkeakoulu elvytti maisteripromootion

kuva: esko keski-oja

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu vietti toukokuun lopussa juhlallista maisteripromootiota, jossa vihittiin 147 maisteria, kahdeksan riemumaisteria ja yksi kunniatohtori. Juhlallisuuksiin kuului muun muassa kulkue konserttitalolta Turun tuomiokirkkoon. Edellisen kerran Turun kauppakorkeakoulu promovoi maistereitaan 50 vuotta sitten.

2 | Aurora

Aurora

2/2012

24 SISÄLLYS 4

Tiedetarjotin

6

Pääkirjoitus: Maailmojen kohtaaminen

7

Dokumenttielokuva tekee todellisuutta

8

Arabikevät – sosiaalisen median kansannousut?

12 14

Kulttuurivuoden hyvinvointia luovaa henkeä vaalittava Uutta luova Logomo – kulttuurin koti vuosiksi eteenpäin

15

Turku on kompakti kongressikaupunki

16

Kolumni: Kulttuurivuosi toi tieteen ihmisten arkeen

17

Kirjat

18

Kesäinen kävely Turun ja Euroopan historiaan

20

Rehtorin pitkä linja

24

KiVa Koulu -ohjelmasta kansainvälinen vientituote

26

Alumni: Lintuharrastus säilyttää lumonsa

28

Lyhyet

30

Väitös: Suomen maanjäristykset loivat hyviä kaivonpaikkoja

26 12 TOIMITUKSELTA

Askel parempaan arkeen?

Turun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi oli taloudellisesti mitaten kiistaton menestys. Mutta kuten tutkijat painottavat, vuoden aikana saavutettu luovien alojen noste on nyt saatava säilymään ja vahvistumaan entisestään. Parhaimmillaan vireä kulttuurielämä siivittää alueen asukkaiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Kulttuurivuosi saattoikin olla askel parempaan arkeen.

Vuosi 2011 toi myös turkulaisen tiedemaailman entistä vahvemmin osaksi kaupunkilaisten elämänmenoa. Myös tätä kehityskulkua on vaalittava, ja etsikkoaika on nyt.

Aurora-lehti toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kulttuurikesää 2012!

Jussi Matikainen

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Sarah Reid (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 12 000 kpl www.utu.fi/aurora | ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: virpi lummaa, cobalt

lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi

Ihmisen evoluutio jatkuu S

uomalaisiin kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilta perustuva tutkimus osoittaa, että kehittynyt maatalousyhteiskunta ja yksiavioisuus eivät ole estäneet ihmisen evoluutiota. Tulokset osoittavat virheelliseksi yleisen ajattelutavan, jonka mukaan luonnonvalinta ei enää vaikuttaisi ihmiskuntaan ja ihminen ei olisi muuttunut biologisesti vuosituhansiin.

Turun, Helsingin ja Sheffieldin yliopistojen sekä Väestöliiton yhteistutkimus selvitti, miten paljon luonnonvalinta ja seksuaalivalinta saattoivat vaikuttaa esiteollisen ajan suomalaisiin. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka sisälsi lähes 6000 vuosina 1760–1849 syntyneen ihmisen elämänkaaren; syntymän, avioliitot, lapset, ammatin ja kuoleman.

– Suomalaiset kirkonkirjat ovat kattavuudeltaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia, toteaa tutkimusryhmän jäsen Jenni Pettay Turun yliopiston biologian laitokselta.

Kirkonkirjojen avulla voitiin arvioida neljän erilaisen elämän käännekohdan vaikutusta luonnonvalinnan voimakkuuteen eli siihen, miten

yksilöiden väliset erot jälkeläisten määrässä saattavat johtaa tiettyjen geenikopioiden yleistymiseen tai katoamiseen. Näitä biologisesti merkittäviä ja mitattavissa olevia käännekohtia olivat selviäminen aikuiseksi, ensimmäisen avioliiton solmiminen, avioliittojen lukumäärä, ja lasten lukumäärä avioliittoa kohden.

Koska vielä 1700- ja 1800-luvuilla lapsikuolleisuus oli suurta, selviäminen aikuisikään ja lasten lukumäärä selittivät suurimman osan yksilöiden välisestä vaihtelusta biologisessa kelpoisuudessa eli elinaikaisessa jälkeläisten määrässä.Yhteiskunta oli tiukan yksiavioinen, ja uudelleenavioituminen oli mahdollista vain leskeksi jäämisen jälkeen.

Proceedings of the National Academy of Science of The United States of America -tiedesarjassa julkaistun tutkimuksen laativat Alexandre Courtiol, Jenni Pettay, Markus Jokela, Anna Rotkirch ja Virpi Lummaa.

PORIN PUUVILLAN HISTORIA Suomi on logistiikkaystävällinen maa JA NYKYISYYS VERKOSSA Porin puuvillatehtaan valokuvista on julkaistu nettisivusto. Sivulla esitellään nykyisin Porin Puuvillana tunnettua rakennusryhmää uusin ja vanhoin kuvin.

Porin puuvillatehdas perustettiin vuonna 1898. Vuonna 1937 tehtaan tuotantotilat ja puuvillakankaiden hiljattain modernisoitu tuotantoprosessi dokumentoitiin valokuva-albumiksi, jolla tehdas esitteli toimintaansa kansainvälisille ja kotimaisille sidosryhmilleen.

Albumin 52 kuvaa ovat olleet nettisivuprojektin lähtökohta.

The past and the present of the Pori Cotton factory -projektissa kuvattiin muutos, joka tehtaan tiloissa on 75 vuodessa tapahtunut; teollisesta tuotantolaitoksesta on tullut informaatioyhteiskunnan tietotuotantotilaa. Hanke tehtiin Turun yliopiston European Heritage, Digital Media and Information Society -maisteriohjelman ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yhteistyönä.

>> http://puuvillapastpresent.wordpress.com/ 4 | Aurora

Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index (LPI) listaa 155 maata niiden logistisen toimivuuden perusteella. Indeksissä mitataan ja vertaillaan eri valtioiden ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla.

– LPI mittaa, kuinka helppo tai vaikea maan logistinen toimintaympäristö on erityisesti ulkomaankaupan kannalta, kertoo indeksin kehittänyt professori Lauri Ojala Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomi sijoittui nyt 155 maan joukossa kolmanneksi. Suomen edelle sijoittuivat Singapore ja Saksa, jossa ulkomaankaupan logistiikka toimii indeksin mukaan parhaiten maailman maista. Edellisessä raportissa vuodelta 2010 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 2007 mukana oli 150 maata, joista Suomi oli sijalla 15. Maailmanpankin lisäksi kaikki keskeiset kehityspankit sekä monenkeskiset järjestöt kuten YK käyttävät tuloksia erityisesti kehittyvien maiden kanssa toimiessaan.

– LPI-indeksin myötä ulkomaankaupan toimivuutta on näissä maissa havahduttu parantamaan laaja-alaisesti yksittäisten toimien sijaan. Useat alhaisen ja keskitulotason maat ovatkin ottaneet indeksin yhdeksi maansa kehittymistä kuvaavista pääindikaattoreista, Ojala kertoo.

>> www.worldbank.org/lpi

T

Pienketjut mylläävät katsastusbisnestä Lapsuuden altistus tupakansavulle aikaansaa pysyvän vahingon Valtimotautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa. Tuore tutkimus osoittaa, että passiivisen tupakoinnin ja valtimomuutosten yhteys säilyy aikuisuuteen saakka ja että verisuonille aiheutuneet vahingot ovat ilmeisesti pysyviä.

Varhaislapsuudessa alkaneen sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyyn liittyvässä laajassa LASERI-tutkimusprojektissa on jo aikaisemmin osoitettu lapsilla yhteys tupakansavulle altistumisen ja valtimomuutosten välillä. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu näiden muutosten pysyvyyttä ja havaittu, että lapsen altistuminen tupakansavulle varhaislapsuudessa näkyy valtimomuutoksina vielä aikuisenakin.Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Heart Associationin kustantamassa Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology -lehdessä.

– Kaikki toimet, joilla vähennetään lasten passiivista tupakointia sekä kotona että julkisilla paikoilla ovat tärkeitä, painottaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta.

Uusia suuntia eturauhassyövän lääkekehitykseen Turun yliopiston ja VTT:n professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä on seulonut kymmeniä eturauhassyöpiä ja löytänyt geenihiljennyksiä, jotka estävät syöpäsolujen leviämistä elimistössä.

Tutkimus osoittaa, että laboratoriossa helposti mitattavissa oleva syöpäsolujen aktiivisuus on suoraan kytköksissä kyseisten syöpäsolujen kykyyn muodostaa etäpesäkkeitä. Tämän johdosta seulomalla eturauhassyöpäsolujen aktiivisuutta sääteleviä tekijöitä voidaan löytää uusia lääkekehityskohteita.

Journal of Cell Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytettiin VTT:n kehittämää solusiruseulontamenetelmää, joka mahdollistaa koko genomin kaikkien geenien vaikutusten tutkimisen vain yhdellä koejärjestelyllä.

urun yliopiston kauppakorkeakoulussa on tutkittu katsastusalan markkinoiden uusjakoa. Suomeen on viimeisen neljän vuoden aikana perustettu 90 uutta katsastusasemaa. Näistä yrittäjien tai pienten ketjujen perustamat yli 60 asemaa ovat vallanneet lähes neljänneksen markkinoista.

Tuorein ilmiö alalla ovat ketterät pienketjut, jotka aktiivisesti haastavat vanhoja toimijoita uusilla toimintatavoilla ja aggressiivisella hintakilpailulla.

– Tämä on pakottanut vakiintuneet katsastustoimijat reagoimaan lisäämällä omia asemiaan ja uudistamalla hinnoitteluaan, tutkimuksen toteuttaneen kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluiden tutkijat kertovat.

Uusien toimijoiden myötä kuntakohtainen katsastusasemavaihtoehtojen määrä on kasvanut keskimäärin kuudesta kahdeksaan, mikä on laskenut alan keskittyneisyyttä.

Kilpailutilanteen muuttuminen on alkanut heijastua myös toteutuneisiin kevyen kaluston hintoihin. Viime vuonna koko maan tasolla kuluttajat maksoivat määräaikaiskatsastuksesta keskimäärin 46 euroa. Päästömittausten hinta oli 33 euroa.

Katsastusalan kilpailun perusluonteeseen kuuluu alueellisten markkinoiden muodostuminen työssäkäyntialueiden ja liikennevirtojen perusteella. Kilpailuvaikutukset ovat osoittautuneet voimakkaimmaksi alueilla, joille on tullut yrittäjävetoisia tai pienketjujen asemia.

– Maakuntien välillä on suuret hintaerot. Kalleinta katsastus on Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla, edullisinta Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, tutkijat kertovat.

TUNTEET

TAHDISTAVAT AIVOT Turun yliopiston PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat paljastaneet magneettikuvauksen avulla, että voimakkaiden tunteiden kokeminen muuttaa eri ihmisten aivotoiminnot samantahtisiksi. Erityisesti kielteisten tunteiden kokeminen saa eri henkilöiden aivojen otsalohkon ja keskiosien tunteita käsittelevät verkostot synkronoitumaan.

Tunteet tarttuvat helposti ihmisestä toiseen. Iloisesti hymyilevät kasvot virittävät meissä itsessämme usein automaattisesti vastaavan tunnereaktion. Kun kaikille ryhmän jäsenille tarttuu samanlainen tunnetila, heidän aivonsa ja kehonsa käsittelevät ympäristöä keskenään samalla tavalla.

– Tunteiden tarttumisen johdosta meille syntyy automaattisesti aivoihin ja kehoon viitekehys, jonka avulla voimme melko vaivattomasti tulkita toisten ihmisten aikomuksia ja tavoitteita. Synkronoimalla ihmisten aivotoimintoja tunteet edistävät siis ihmisten välistä viestintää ja kanssakäymistä, dosentti Lauri Nummenmaa kertoo.

Tulokset julkaistiin tiedejulkaisussa Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America.

Aurora | 5

pääkirjoitus

Maailmojen kohtaaminen

Kuva: Hanna Oksanen

Yksi kädessäsi olevan Auroran kesänumeron teemoista on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 anti. Nyt on luonteva aika summata, mitä vuodesta jäi käteen ja miten vuoden aikana syntyneet oivallukset saadaan jalostettua tulevaisuuden menestystarinoiksi.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmassa oli mukana useita hankkeita myös Turun yliopistolta. Bongaa Turun murkut oli yksi niistä.

Hankkeen aikana maailmat kohtasivat – muurahaiset ja ihmiset, tutkija ja yhteiskunta. On vaikea sanoin kuvailla sitä innostusta mikä syntyy kesken kirjastoreissun, kun huomataan vitriinissä olevan elävien muurahaisten pesiä – ja hei, tuo mieshän ruokkii niitä!

Kesän 2011 aikana hankkeen muurahaisnäyttelyihin ja luontopolkuihin tutustui kolmisenkymmentätuhatta ihmistä. Lisäksi lukematon määrä seurasi julkiseen tilaan sijoitettua taiteilija Anni Rapinojan videotaideteosta ”Työläiset” sekä netin kautta webbikameralla kuvattua muurahaisten elämää yliopiston muurahaisterraariossa.

Juttusilla kävi väkeä vauvasta vaariin. Mikä, miten, miksi, milloin, onko totta? Keskusteluissa kysymysten määrä ja kirjo oli valtava. Se kertoo omalta osaltaan siitä tiedon tarpeesta, jota yliopisto on omiaan täyttämään. Yhteiskuntavuorovaikutushan on tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopiston kolmas tehtävä.

Itse tutkijana sain runsaasti kokemusta toimimisesta yhteistyössä taiteilijan, julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten kanssa. Koko hankkeesta jäi kokemusten lisäksi hyvä fiilis. Turun yliopistolle kulttuuripääkaupunkivuosi tarjosi mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

Yhteiskuntavuorovaikutusta Turun yliopistossa harjoitetaan monin eri toimin. Yksi niistä on kiinnostavista tutkimustuloksista tiedottaminen medialle ja sitä kautta suurelle yleisölle.

Aivan erityinen vuorovaikutuksen muoto on Lasten yliopisto, jonka suosio on ollut valtaisa vuodesta toiseen – niin lasten, heidän vanhempiensa kuin myös yliopistoväen parissa.

Pelkkä tiedon jakaminen ei sinänsä tee autuaaksi, on hyvä myös kuunnella ja ottaa vastaan palautetta. Se mikä tutkijoista on kiinnostavaa, ei välttämättä olekaan niin valtavan kiinnostavaa suuren yleisön mielestä. Ihmisiä askarruttavat kysymykset voivat toisinaan olla jopa täysin tutkimattomia ja ansaitsevat tulla tutkituiksi. Tulokset voivat olla tieteellisesti hyvinkin kutkuttavia.

Yhteiskuntavuorovaikutuksen voisi mieltää vaikka joukkuepeliksi, jossa syötellen kuljetetaan pelivälinettä eteenpäin.

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana kahden maailman välinen kuvitteellinen rajavyöhyke oli normaalia helpompi ylittää. Oli voimassa jonkinlainen viisumivapaus, jota itseasiassa ei ole kumottu. Näillä maailmoilla tarkoitan nyt tietysti yliopistomaailmaa ja yhteiskuntaa. Muurahaisyhteiskuntaan ei viisumivapautta ole. Muurahaisten touhuja saa katsella, mutta yhteiskunnan sisälle pyrkijöitä pysäyttelee kiukkuinen kuusijalkainen tullinainen.

Jouni Sorvari Kirjoittaja on dosentti, joka työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston biologian laitoksella.

Millaista kulttuuria kuuluu kesääsi?

Mirva Matikka, Lääketieteen opiskelija

6 | Aurora

– Kesääni kuuluu ainakin kesäteatteria, konsertteja ja puistokulttuuria. Vielä en tiedä sen tarkemmin, kulttuuririentoni ovat yleensä aika ex-tempore-reissuja.

Toivottavasti pääsen kesän aikana nauttimaan kulttuurista myös ulkomailla.

kuvat: iida kuusela koonneet: minna erholahti ja liisa reunanen

Matti Helanko Kirjaston neuvoja

– Kesääni kuuluu kesämökkeilyä ja lomailua. Aiotaan käydä myös Savonlinnassa katsomassa Taikahuilua, on ollut jo kauan tarkoituksena nähdä Punkaharju ja Savonlinna.

Karoliina Kehusmaa Geologian opiskelija

– Lähden kesätöihin Sallaan malmia kaivamaan, joten kesäni menee jossain tuolla susirajalla. En vielä tiedä kuinka paljon siellä on kulttuuritapahtumia tarjolla, ehkä täytyy viedä jotain kulttuuria mukanaan.

teksti: saara uotila kuva: hanna oksanen

DOKUMENTTIELOKUVA TEKEE TODELLISUUTTA – Dokumenttielokuvalla on mahdollisuus haastaa arkijärki ja katsojan arvot, mediatutkija Ilona Hongisto sanoo.

Hongisto itse kyseenalaistaa käsityksen dokumentin ja totuuden yksisuuntaisesta suhteesta. Hän ei tyydy kysymään, miten uskollisesti dokumenttielokuva kuvaa sitä todellisemmaksi ymmärretyn maailman tapahtumat.

– Todellisuus ja elokuvailmaisu ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Dokumentti osallistuu todellisuuteen, jäsentää ja luo sitä. Positiiviset mahdollisuudet sisältävät myös eettistä vastuuta.

Myös tutkijalla on Hongiston mukaan velvoittavia mahdollisuuksia haastaa valtavirran ajattelua ja olemassa olevia kategorioita.

– Keskustelu ei rikastu eikä ymmärrys lisäänny pelkällä asioiden toistelemisella.

Hongisto on väitöskirjassaan Soul of the Documentary. Expression and the Capture of the Real tutkinut dokumenttielokuvien etiikkaa ja estetiikkaa.

– Valitsin tutkimuskohteekseni muun muassa sellaisia kiinnostavia suomalaisia 90-luvulla ja sen jälkeen tehtyjä dokumenttielokuvia, joita halusin nostaa kansainväliseen tietoisuuteen.

Hongiston tutkimus on merkittävä kontribuutio dokumenttielokuvan teoriaa muovaavaan keskusteluun. Hongisto välttää määrittelemästä genrelle yleispätevää ydintä; väitöskirjan otsikossa mainittu sielu tarkoittaa kunkin yksittäisen dokumenttielokuvan tapaa olla olemassa.

–Ymmärrän sielun elokuvalle ominaiseksi kyvyksi toimia ja toteuttaa itseään. Tutkimissani teoksissa tämä tarkoittaa kykyä kuvitella, tarinoida tai vaikuttaa katsojaan affektiivisesti.

Humanistinen tiedekunta valitsi Hongiston vuoden 2011 humanistitohtoriksi.

Aurora | 7

Tunisialainen vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen joulukuussa 2010 protestina poliisin mielivallalle. Hän ei tiennyt sytyttävänsä samalla ison osan arabimaailmaa.

Bouazizin protestia pidetään alkusysäyksenä arabikevääksi kutsutulle kansannousujen jaksolle, jossa sosiaalisella medialla oli suuri rooli.

8 | Aurora

teksti: hannu aaltonen kuvat: beacon radio, hossam el-Hamalawy, lokha, nasser nouri,

omarroberthamilton, oxfamnovib, RamyRaoof, hannu aaltonen

Arabikevät – sosiaalisen median kansannousut?

A

rabikevään koittaessa suomalainen valtamedia oli pimennossa. Tilanne oli varsin poikkeuksellinen, sillä arabikevään alkumyllerryksissä paikalla ei ollut yhtään kirjeenvaihtajaa suomalaisista mediataloista. Toimittaja Hanna Nikkasen mukaan tämä johtui käynnissä olevasta oravanpyörästä: netti johtaa lehtien ilmoitustulojen laskuun, joka johtaa toimitusten supistamiseen, joka johtaa journalistisen tason laskuun, joka johtaa ilmoitustulojen laskuun.

blogipalvelu Twitterin sisältöjä uutisiinsa, kun muissa mediataloissa se oli vielä kiellettyä.

Koska Twitter oli yksi kansannousujen järjestäytymisen kanavista, Al-Jazeera pystyi tarjoamaan tietoa nopeammin kuin muut mediatalot. Se osaltaan painosti vanhoja toimijoita muuttamaan suhtautumistaan sosiaaliseen mediaan.

Al-Jazeera nosti Twitterin uutisiin

Kairossa kaikki tallentui kameroille: mielenosoittajilla oli kännykkäkamerat mukanaan, ja mellakoita kuvattiin asuntojen ikkunoista. Sosiaalinen media oli tulvillaan kuvamateriaalia, jota Al-Jazeera ja myöhemmin myös muut kanavat näyttivät lähetyksissään.

Nikkasen mukaan tilanne oli aivan uusi koviinkin otteisiin tottuneelle hallinnolle: viranomaiset tiesivät, että jokainen yksittäinen teko voi mahdollisesti näkyä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta TV-uutisissa ympäri maailman.

Tilanne oli hankala myös vallankumouksen kannattajille: he tiesivät, ettei maailmanlaajuinen medianäkyvyys kestäisi pitkään.

Kun kansainvälinen media kääntäisi katseensa toisaalle, ei vallankumous olisi enää mahdollinen. Siksi mielenosoittajien täytyi saada

Heikko ulkomaantoimitusten tilanne ei koskenut vain suomalaista mediaa, vaan oli maailmanlaajuinen ilmiö. Arabikevään alkaessa tiedonvälityksen tyhjiö täyttyi kuitenkin nopeasti.

Nikkasen mukaan qatarilainen televisioyhtiö Al-Jazeera oli arabikevään yksi voittajista vanhojen mediajättiläisten ajautuessa kriisiin. Länsimaiset mediatalot olivat jo pidempään supistaneet ulkomaantoimituksiaan, mutta Al-Jazeera oli kulkenut vastavirtaan: se oli palkannut muun muassa BBC:stä irtisanottuja toimittajia.

Al-Jazeera kulki vastavirtaan myös suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Kanava otti ennakkoluulottomasti muun muassa mikro-

Youtuben mellakkavideot hillitsivät hallinnon voimankäyttöä

vallankumouksen ensimmäinen vaihe aikaan kiireellä.

Kairon mielenosoitusten jatkuessa nettikahviloihin oli muodostunut tilapäisiä mediakeskuksia ja kaupunki vilisi toimittajia. Kun Japanin tsunami valloitti median maaliskuussa 2011, Kairon mediakeskukset tyhjenivät päivässä.

Nikkanen pohtiikin, jäikö mediahuomio liian lyhytaikaiseksi, jotta todellinen vallanvaihdos olisi ollut mahdollinen. Uuden hallinnon johtopaikat täyttyivät pitkälti samoista henkilöistä, jotka olivat istuneet Hosni Mubarakin hallinnossakin.

Toimittaja Hanna Nikkanen luennoi arabikeväästä Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa 30.3.2012. Nikkanen on toiminut muun muassa STT:n ulkomaantoimituksessa ja työskennellyt Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Nikkanen on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2011 tutkivana journalistina.

Aurora | 9

”

Vallankumoukset eivät alkaneet sosiaalisesta mediasta, vaan jostain ihan muualta.”

Louis Clercin mukaan meillä länsimaissa on pyrkimys selittää länsimaiden ulkopuolisia ilmiöitä tavoilla, jotka tuntuvat meistä tutuilta. Siksi yritämme pakkomielteisesti selittää asioita myös sosiaalisella medialla.

Lisääkö sosiaalinen media demokratiaa maailmassa?

Arabikevään tapahtumista on käytetty nimitystä sosiaalisen median vallankumoukset. Politiikan tutkimuksen laitoksen yliopistonlehtori Louis Clercin mukaan on kuitenkin illuusiota ajatella, että sosiaalinen media toisi mekaanisesti yhteiskuntiin lisää demokratiaa ja lisäisi kansanvaltaa. ‒ Arabikeväässä oli liikehdintöjä, jotka nähtiin sosiaalisessa mediassa. Vallankumoukset eivät kuitenkaan alkaneet sosiaalisesta mediasta, vaan jostain ihan muualta, Clerc sanoo.

Hän muistuttaa, ettei digitaalinen viestintä ollut Pohjois-Afrikassa arabikevään aikana mitään uutta. ‒ Jo 90-luvulla, paljon ennen Facebookia, ranskalaisten nuorisokanavien blogit olivat suosittuja esimerkiksi tunisialaisten, algerialaisten ja marokkolaisten keskuudessa. He toivat jo silloin blogeissaan esille myös poliittisia näkemyksiään.

10 | Aurora

Tunisiassa hallinnon edustajat ponnistelivat 90-luvulta lähtien aktiivisesti, jotta he saisivat tuotua internetin kansalaisen ulottuville. Taustalla oli ajatus, että internetin avulla ihmiset kouluttautuisivat ja heidät saataisiin pysymään poissa kaduilta. Ajatus kääntyikin hallintoa vastaan; lopulta kansa alkoi käyttää internetiä horjuttamaan hallintoa.

Clercin mukaan internet on tuonut poliittiseen ja sosiaaliseen kamppailuun vain yhden ulottuvuuden lisää. ‒ Sosiaalinen media tai uudet teknologiat eivät ole mitään taikasauvoja, jotka kaatavat hallituksia ‒ ei sen enempää kuin painetut kirjat aikoinaan. Iranissa käytettiin sosiaalista mediaa enemmän kuin Tunisiassa koordinoimaan hallinnon vastaista liikettä, mutta vallankumous ei toiminut.

Usein hallinnot käyttävät sosiaalista mediaa huomattavasti suuremmilla resursseilla kuin erilaiset kansanliikkeet. Tämä nähtiin selkeästi Syyrian tapauksessa. Hallinnot pystyvät myös valvomaan tehokkaasti verkon liikennettä. ‒ Esimerkiksi Myanmarissa on vain muutamia isoja servereitä, joiden kautta kulkee lähes kaikki dataliikenne ja joita hallinnon on mahdollista kontrolloida. Tällaisissa tilanteissa sosiaalisella medialla ei ole paljonkaan voimaa. Siitä huolimatta esimerkiksi opposition Aung San Suu Kyi onnistui saamaan viestinsä läpi, ja tilanne on kehittymässä siellä hieman avoimemmaksi.

”

Sosiaalisen median avulla julkisuuteen pystyttiin tuomaan sellaisia väkivallan kokemuksia, joita ei ollut aiemmin haluttu mediassa julkaista.”

Sosiaalisen median myötä on alkanut uudelleen keskustelu siitä, että internet olisi vallankumouksellinen, kertoo Niko Hatakka.

Yhteiskunnan valtasuhteet toistuvat myös internetissä Kun internet alkoi yleistyä länsimaisissa yhteiskunnissa, esitettiin voimakkaita näkemyksiä, joiden mukaan verkko mullistaisi yhteiskunnan valtasuhteet. Ne joilla ei ole valtaa, saisivat vihdoin äänensä kuuluviin.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa kaikkein innokkaimmat puheenvuorot alkoivat laantua. Havaittiin, että yksisuuntaisessa netissä yhteiskunnan valtasuhteet toistuvat: ne joilla on jo valmiiksi valtaa, saavat eniten näkyvyyttä myös verkossa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkimusassistentti Niko Hatakka on tutkinut journalismin ja sosiaalisen median suhdetta. Hänen mukaansa sosiaalisen median myötä alkoi jälleen sama keskustelu siitä, että internet olisi vallankumouksellinen. ‒ Sosiaalisen median myötä valtamedialla on edelleen keskeinen rooli, sillä se määrittää pitkälti sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen aiheet.

Hatakan mukaan sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat kuitenkin kehystää valtamedian määrittämät puheenaiheet eri tavoin. Riippuen

siitä, millä foorumeilla aihetta käsitellään, ihmiset voivat määrittää mikä jutussa on tärkeää ja tulkitsevat niitä oman näkökulmansa kautta. ‒ Esimerkiksi Hommaforumilla voidaan keskustella valtamedian määrittämistä maahanmuuttoa sivuavista aiheista, mutta täysin erilaisin kehystyksin ja näkökulmin mitä valtamediassa.

Väline ei selitä vallankumousta Sosiaalisen median myötä yhteiskunnan sanotaan olevan avoimempi.

Esimerkiksi Wikileaks tai kotimainen VRLeaks ovat esimerkkejä siitä, miten julkisuuteen on tuotu vaikkapa asiakirjoja.

Sosiaalisen median avulla julkisuuteen pystyttiin tuomaan Egyptin mellakoista sellaisia väkivallan kokemuksia, joita ei ollut aiemmin haluttu mediassa julkaista. Tämä saattaa vähentää autoritaaristen valtioiden mahdollisuuksia kohdella kansalaisiaan kaltoin.

Hatakka näkee sosiaalisen median kuitenkin vain välineenä muiden medioiden joukossa, ei vallankumousten aiheuttajana. Kansan tyytymättömyyden on täytynyt kummuta jostain ihan muualta. Asioita on kuitenkin houkutus selittää välineen kautta. ‒ Kun talebanit saavuttivat valtaa Afganistanissa, heillä oli mukanaan kasettimankkoja. He levittivät sanomaa viemällä nauhoitettuja saarnoja kylästä toiseen. Joku voisi yhtä vakuuttavasti väittää, että kyseessä oli C-kasettivallankumous.

Aurora | 11

teksti: tuomas koivula kuva: hanna oksanen

KULTTUURIVUODEN HYVINVOINTIA LUOVAA HENKEÄ VAALITTAVA Selvimmin mitattavissa oleva kulttuurivuoden vaikutus on 260 miljoonan euron lisäys alueen tuotantoon. Vuoden taloudellisia vaikutuksia selvittäneet tutkijat painottavat, että jos alue haluaa jatkossakin kulttuurin luovan hyvää, pitää kulttuurivuonna syntynyt noste saada säilymään. Toimenpiteisiin on mieluusti ryhdyttävä heti.

12 | Aurora

Kulttuuripääkaupunkivuoden areenana toiminut Logomo on Ulla Hakalan, Aki Koposen ja Elias Oikarisen mukaan avainasemassa luovien alojen toimintamahdollisuuksien synnyttämisessä Turkuun.

L

iekö syynä turkulainen ”Ei sul mittä tikui olis?” -mentaliteetti, jossa varaudutaan henkisesti pettymykseen jo ennalta, kulttuuripääkaupunkivuoteen suhtautuminen ei ollut paikkakunnalla alkuun aivan varauksetonta. Tämän saattoi lukea vaikkapa lehtien yleisönosastoista, joiden kirjoituksissa kulttuuriin ”syydettyjä” rahamääriä verrattiin terveydenhoitoon budjetoituihin summiin.

Pikkuhiljaa asenneilmasto kuitenkin muuttui. Ensin tulivat avajaiset ja niitä parinkymmenen asteen pakkasessa seurannut 60000-päinen yleisö, sitten laajasti alueen asukkaita sekä tekijöinä että katsojina keränneet menestysesitykset Logomossa. Monipuolinen kesäohjelmisto sai jälleen väen liikkeelle ja kulttuuri näkyi katukuvassa – myös Vähätori saatiin vihdoin arvoiseensa kuntoon.

– Tämä kaikki yhteensä, kulttuurivuoden hyvä henki, näkyi varmasti myös ulospäin ja sai turistit liikkeelle. Täytyy kuitenkin muistaa, että kulttuurivuosi ei ollut vain sarja tapahtumia. Se loi samalla mahdollisuuden uuden elinkeinoelämän tukijalan, luovien alojen, synnyttämiseen Turkuun, Turun kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut -yksikön johtaja Aki Koponen sanoo.

Oli kulttuurista tai sen juhlavuodesta mitä mieltä tahansa, vuoden 2011 taloudelliset vaikutukset ovat kiistattomat Turun seudulle. CCR:n julkistamasta selvityksestä käy ilmi, että vuosi toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen yhteensä 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset.

– Luku on reilun prosentin luokkaa koko Varsinais-Suomen bruttokansantuotteesta – siis merkittävä kasvu taloudellisesti hyvin haastavana aikana, selvitykseen laskennallisen osuuden tehnyt dosentti Elias Oikarinen painottaa.

Koponen vertaa kulttuurivuoden aikaansaaman henkilötyövuosimäärän kasvua STX:n telakan alkuvuonna saamaan laivatilaukseen.

– Suuren matkustajalaivan rakentamisen vaikutus alueelle on 2600 henkilötyövuotta. Kulttuuripääkaupunkivuoden vastaava luku oli 3300.

Karkeasti arvioiden 80 prosenttia vaikutuksista jäi Turun seudulle ja 20 prosenttia muualle Varsinais-Suomeen. Valtaosa tuotanto- ja työllisyysvai-

"

Kulttuurivuoden tuottama hyvä saadaan muutettua pitkän aikavälin myönteisiksi hyvinvointivaikutuksiksi vain nopealla päätöksenteolla."

Aurora | 13

kutuksista muodostui lisääntyneestä matkailusta.

– Selvityksessä otettiin huomioon vain sellainen kotimaan matkailu, joka kohdistui Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden takia. Luvuissa ei ole siis edes mukana kansainvälisen matkailun tietoja, Oikarinen sanoo.

Liiketoiminta-ajattelua kulttuuriin CCR laati selvityksen Turku 2011 -säätiön tilaamana. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa toukokuussa, että Turun esimerkki osoittaa vahvan kulttuurin ja menestyvän talouden yhteyden.

Tutkijat painottavat, että kulttuurivuoden tuottama hyvä saadaan muutettua pitkän aikavälin myönteisiksi hyvinvointivaikutuksiksi vain nopealla päätöksenteolla. Tarvitaan sekä strategiatyötä että konkreettisia toimenpiteitä.

Sanansa tutkijat osoittavat yhtälailla sekä kaupungin asioista päättäville että kulttuuriorganisaatioille.

Koponen toivoo, että Logomosta kasvaisi jatkossa luovien alojen toimijoiden keskus, jo-

ka osaltaan synnyttäisi alueelle uutta yritystoimintaa.

– Strategiatyö on luovien alojen yritysten houkuttelun kannalta merkittävää. Jos asenneilmasto vaikuttaa kovin sumuiselta, voivat yritykset valita jonkin toisenkin kaupungin. Jos nyt kuntavaalien jälkeisenä aikana ei saada kirjattua edes tavoitteita paperille, alkaa ”momentum” olla mennyttä.

– Liiketoiminta-ajattelun tunkeutuminen kulttuurin alueelle koetaan joskus vesittävän alkuperäisen idean. Tässä tapauksessa se luo edellytyksiä uuden luomiselle, Oikarinen lisää.

Koposen mukaan alueen perinteinen teollisuus voi hyötyä luovista aloista.

– Esimerkiksi täällä rakennettavat loistoristeilijät ovat pullollaan erilaista kulttuuria – sisältöjä, joille pitää löytää tekijöitä. Telakkojen yhteyteen voitaisiin rakentaa myös uudenlaista turismia. Elintarviketeollisuudessakin olisi varmasti saavutettavissa kilpailuetua tuotteisiin liittyvillä luovilla ratkaisuilla.

Vireän kulttuurielämän tiedetään kasvattavan kaupungin vetovoimaisuutta ja imagoa.

Sillä on vaikutuksensa myös asukkaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

– Ajatellaanpa esimerkiksi aiempaa kulttuuripääkaupunki Liverpoolia. Millainen olisi kaupungin imago ilman Beatlesia tai menestyvää jalkapallojoukkuetta kaikkine siihen liittyvine alakulttuurin muotoineen, Oikarinen kysyy.

Yliopisto mukana talkoissa Turun yliopisto osallistui kulttuuripääkaupunkivuoteen yli 50 tapahtumalla ja tutkimuksella. Sadat yliopistolaiset osallistuivat asiantuntijoina ja työryhmän jäseninä erilaisiin kulttuuriprojekteihin ja -tapahtumiin. Lähes kaikki tutkimushankkeet jatkuvat vielä vuoden jälkeenkin.

Tutkijat sanovatkin, että yliopisto voi monin tavoin toimia myös jatkossa mukana, jos alueelle todella halutaan synnyttää uutta ja merkittävää, luoviin aloihin pohjautuvaa elinkeinoa.

– Monialaisesta yliopistosta löytyy esimerkiksi eri tieteenalojen osaamista pitkälle tulevaisuuteen menevien vaikutusten tutkimiseen.

Toisaalta palvelututkimuksilla voidaan vastata nopeastikin haastavien asioiden selvittämiseen. Yrityskehityslaboratorion toiminnassa myös tutkija osallistuu itse hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti, Koponen luettelee.

– Nopeita vaikutuksia voidaan saada aikaan esimerkiksi erilaisilla yrityksille suunnatuilla täsmäkoulutuksilla. Yliopistolla on myös melkoinen vaikutus alueen asenneilmapiiriin täällä koulutettujen lukuisten asiantuntijoiden kautta, Oikarinen sanoo.

Alueen kehittyminen pitäisi tutkijoiden mukaan olla yliopistossakin sydämen asia.

– Ja kun ollaan mukana jonkin uuden kehittämisessä, opitaan myös yliopistossa jotain uutta, Koponen hymyilee.

Uutta luova Logomo – kulttuurin koti vuosiksi eteenpäin Kulttuuripääkaupunkius ei ole vain yksi vuosi, vaan kyseessä on pitkä, kolmivaiheinen prosessi. Kuten millä tahansa tapahtumalla, myös kulttuuripääkaupunkivuodella on vaiheet ennen, aikana ja jälkeen. Erityisen merkittävä on kolmas eli ”jälkeen-vaihe”. Kulttuuripääkaupunki-status voi toimia kaupungin ja alueen tunnettuuden ja toiminnallisuuden edistäjänä vuosia eteenpäin, jos ja kun päätökset ja toimenpiteet ennen ja aikana on tehty tulevaisuutta ajatellen. Yksi merkittävistä päätöksistä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden osalta oli löytää vuodelle tukikohta – koti. Historiallisen taustansa ja keskeisen sijaintinsa ansiosta Logomo soveltui hyvin tapahtumien pääareenaksi, ihmisten kokoontumispaikaksi ja kutsuvierastilaksi.Välittömästi kulttuuripääkaupunkivuoden päätyttyä Logomo lunasti paikkansa Voice of Finland -kilpa-areenana saavuttaen laajaa kansallista näkyvyyttä.

Vaikka kodin puitteet ovat materiaalisia, kotiin liittyy paljon aineettomia elementtejä. Ja samalla tavalla kuin koti muuttaa merkitystään ihmisten eri elämänvaiheissa, myös Logomon rooli muuttuu nyt, kun vuosi 2011 on saatu onnistuneesti päätökseen. Ajatus profiloitumises14 | Aurora

ta uutta luovana ympäristönä ja suunnitelma saada muotoilu-, IT-, peli-, elokuva-, musiikki-, media-, markkinointi- ja taloushallinnon yritykset törmäytymään (Turun Sanomat 16.5.2012) juuri remontoitavissa 3500 neliön tiloissa toimii kansainvälisenkin tason esimerkkinä siitä, mikä merkitys kulttuuripääkaupunkivuoden kodilla on ja miten se saadaan elämään vuosiksi eteenpäin.

Kulttuuripääkaupunki-ilmiö kiinnostaa paikan markkinoinnin tutkijoita ympäri maailmaa. Tutkimuksissa on tullut esiin, miten ratkaisevaa vuoden onnistumiselle on löytää jokin sellainen erityispiirre, jota aiemmilla vastaavan statuksen saavuttaneilla kaupungeilla ei ole ollut. Turku 2011:n osalta tällainen erityispiirre on oman paikan, ”kodin”, merkityksen esiin nostaminen.

Ulla Hakala Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella. Hän on tutkinut Logomoa paikan brändäyksen näkökulmasta.

teksti: minna erholahti kuva: hanna oksanen

TURKU ON KOMPAKTI KONGRESSIKAUPUNKI Turun kaupungin kongressiyksikkö ja Turun yliopiston kongressitoimisto hoitavat tehtävänsä omilla tonteillaan toisiaan täydentäen.

Turun kaupungin kongressiyksikkö perustettiin vuonna 2002 markkinoimaan Turkua oivana kongressipaikkana.

– Olemme päihittäneet jopa Lontoon ja Dubain, kertoo Turun kaupungin ja Turku Touringin kongressipäällikkö Sari Ruusumo.

Kaupungin kongressiyksikkö tukee tieteellisiä asiantuntijoita kongressin hakuvaiheessa, suunnittelussa ja markkinointityössä. Käytännön järjestelyissä pallo siirtyy muille toimijoille.

Useimmiten toimeen tarttuu kahdenkymmenen vuoden kokemuksella Turun yliopiston kongressitoimisto, jossa on työskennelty jo 250 kongressin ja 50 000 delegaatin parissa.

– Voimme hoitaa kaiken muun paitsi tieteellisen sisällön, yliopiston kongressitoimiston päällikkö Jaana Lindgren toteaa.

Tieteellinen sisältö on kongressin perusta, mutta hyvin suunniteltu oheisohjelma tuo tapahtumaan oman mausteensa.

– Vuonna 2007 yli tuhat kongressiosallistujaa kuljetettiin 14 aluksen voimin Airistolle risteilemään ja alus kerrallaan nauttimaan saaristoillallista Loistokarille, Ruusumo kertaa huippuhetkiä.

Turkulaisten järjestäjien ammattitaito on kerännyt kongressivierailta kehuja.

– Meillä aikataulut pitävät ja kysymyksiin vastataan heti. Kansainväliset vieraat ovat kiitelleet myös kommunikaation helppoutta, kun lähes kaikki turkulaiset puhuvat englantia, Lindgren summaa.

töystävällisen kongressin, Ruusumo muistuttaa.

Kulttuuripääkaupunkivuosi toi Turkuun uuden ja täysin modernin tapahtumapaikan Logomon. Sen lisäksi vanhempien kohteiden remontointi tekee Turusta vielä houkuttelevamman kongressipaikan.

– Kongressivieraat ovat työmatkalaisia, jotka vaativat tiettyä tasoa kaikessa. Kaupungissa täytyy siis pitää nurkat kunnossa, Ruusumo toteaa.

Monet turistikohteet sulkevat ovensa suomalaisten lomakauden päätyttyä. Kongressipäälliköt toivovatkin, että elo- ja syyskuulle riittäisi vielä runsaasti matkailullista nähtävää, koska loppukesä on sesonkiaikaa kongresseille.

– Tulevaisuudessa kaikki turkulaiset voisivat auttaa kongressikaupunkia käyttämällä omilla matkoillaan mahdollisimman paljon Turun omaa lentokenttää, niin saamme pitää hyvät, suorat yhteytemme ulkomaille, Ruusumo toivoo.

Loppukesä on sesonkiaikaa Vuonna 2011 Turku sijoittui kansainvälisessä kongressikaupunkien listauksessa sijalle kaksi, heti Helsingin jälkeen.

Ansioituneen tiedemaailman ja toimivien järjestelyjen lisäksi Turun suuri valttikortti kongressikaupunkina on Turku itsessään.

– Ehdoton vahvuus on kaupungin käveltävyys ja varsinkin kesäaikaan viehättävä jokiranta. Suurimmat hotellit ja ravintolat ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Turussa voi siis järjestää todellisesti ympäris-

Sari Ruusumo (kuvassa vas.) ja Jaana Lindgren tekevät työssään välillä aikamoisia sirkustemppuja.

– Kongressivieraille on vuokrattu moottoripyörää, ostettu silitysrautaa ja hommattu lapsenvahtia, Lindgren kertoo.

Aurora | 15

s r n n u o u e t j k u a m t u o i v l t k l o k u u e ä k n tut rkeako ä a n v m j e y n a h m i j e o e o r s e m i ik u k ä t t e u t ä t s s a a i i v i l ä r t o m kolumni s k u n t ä i u u a v t n l v t a l e n u n s i l u o o t a jo l it i ös K hyvinv uvKulttuurivuosi ä ava voittetoi t m s a i i e s tieteen h n k k a e a a t t ä j s k t i a s 0 j i y l t m 0 u l s y t 0 e o t i e n l i ihmisten arkeen 0 t s e o 2 o m a i u l s v s y i tum ijöitä oli dellisesti hintää u k ä o e v l t a i l t n o h e s s ö 0 y u 0 t 3 M vaiku 3 . s 0 y ä s 00 otanto i l n e d u y t y ä den ja työllis p e t a a v i o l o eur t ä a i v p i s m a i v e a k r a ä k t u t o k a j t a l , i t a e n e lm k n u k a k k n ö r a k u h ä T n n e s e a t i d i s i o a a u s l s v n i t e e e d k o k k u n u a a j a h j u t a a t t s o s ä i r t l e r s e ä ä U K p . . a n 1 s e s 1 e a s 0 o m 2 u e s T u a i k a t r ä s m s i u s u a o T ä r a i e t , u v k h a T r n i o e i ä k k s t d n n i u n l e u e e o k p e k t a u k a i r i a a n a s t k a i k u l s l i n s n l t e e a n t a n a s m e t i v l t a a i s a i a k n j i a n A hm kea ja m e e n a t j a a e a i u t n t s e o Q a e j ä s t . v a e t i r u e y g e k o t l Au istötait a h a i y k o d j n i , n i r t e n ä t e i . t i a mp ilureit akenne a a t i k ä k a i j p i e o s r n i y k l l f e a i s o e u t s t t i e a e n i t n i s t b a i i u v a l l m k k o k o m a j I i a j , v n R t a e a t e E t e t t k t . e r u h a k ik aid ko ma Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monenlaisilla mittareilla arvioiden menestys.

Myös kulttuurivuoden yhteys tieteeseen ja yliopistoihin oli laajempi kuin missään Euroopan kulttuuripääkaupungissa aikaisemmin.

Turku 2011 -tutkimusohjelman otsikko oli Tieteen palosta. Ohjelmaan kuului 12 yliopistollista tutkimushanketta, 14 tieteitä ja taiteita yhdistänyttä kulttuurituotantoa sekä Turku 2011 -arviointiohjelma. Lisäksi toteutettiin valtakunnallinen kyselytutkimusten sarja ja Turku 2011 -säätiö tuki joukkoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä. Yliopisto oli merkittävästi mukana myös Kulttuuri tekee hyvää -kokonaisuudessa, jossa tavoitteena oli – ja on – ihmisten hyvinvoinnin lisääminen kulttuurin avulla.

sanen kuva: Hanna Ok

Kulttuurivuoden menestystä kuvaavat luvut ovat isoja ja ne ovat myös etukäteen asetettuja tavoitteita selvästi suuremmat.Vuoden tapahtumissa oli yli kaksi miljoonaa kävijää, ja ohjelmien tekijöitä oli yli 20 000 ja heistä vapaaehtoisia 13 000. Myös taloudellisesti vuosi oli menestys. Vuoden tuotantovaikutus oli vähintään 260 miljoonaa euroa ja työllisyyden lisäys 3300 henkilötyövuotta.

Yliopiston kannalta tärkeimpiä olivat epäilemättä kulttuurivuoden hankkeet, jotka avasivat uusia yhteistyökuvioita ja uudenlaisia näkökulmia kulttuuriin ja tieteen ja taiteen kohtaamiseen. Useissa hankkeissa itse Turku kaupunkina ja ihmisten tilana oli tärkeässä asemassa. Kerrottu ja koettu Turku tarkasteli Aurajokea ja naisten kaupunkia, Turku 2011 päältä katsoen kohdistui ympäristötaiteeseen ja Aikavaellus rakensi Turusta Tuorlaan 13,7 kilometrin ulkoilureitin, joka kuvastaa maailmankaikkeuden 13,7 miljardia vuotta. ERI-klubeissa rakennettiin yhteyttä tieteen ja tanssin välille ja myös Aboagorassa kohteena oli tieteen ja taiteen dialogi. Quantum Circuksessa taas yhdistettiin sirkustaidetta ja kvanttifysiikkaa.

Yksittäisenä tapahtumana yksi vaikuttavimmista oli epäilemättä saksalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu Blackmarket, joka kokosi 52 tieteiden, taiteiden ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijaa keskustelemaan hiljaisuudesta ja vaikenemisesta. Turun VPK:n sali pimeydessä tuikkivine keskustelupöytineen oli mieleenpainuva näky.

Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, miten yliopisto ja tiedeyhteisö olivat mukana kulttuurivuoden 2011 toteuttamisessa. Ne kertovat, että vuoden aikana avattiin tieteen ja taiteen – ja myös yliopiston ja kaupungin – välille monia sellaisia ovia, jotka muuten olisivat helposti jääneet kiinni.

Nyt meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, eivät nuo ovet eivät sulkeudu uudelleen, ja että 2011 aikana käynnistynyt keskustelu jatkuu.Yliopiston on tärkeä mennä mukaan esimerkiksi Aurajokiverkostoon, joka jatkaa vuoden 2011 tapahtumatyötä.

Nyt tiedämme, että lähes kaikki Tieteen palosta -hankkeen kontaktit ja verkostot jatkavat. Samoin jatkavat monet yksittäiset hankkeet niin kuin esimerkiksi Aboagora. Ne antavat meille uskoa, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi ei yliopistojenkaan näkökulmasta ollut pelkästään hieno, mutta kertaluontoinen tapahtumakokonaisuus, vaan se oli oleellinen käänne sekä Turun historiassa että yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan keskustelulle ja yhteistyölle.

Kari Immonen Kirjoittaja on Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori.

16 | Aurora

kirjat

teksti: timo niitemaa

Historia on tutkijan silmässä Kansakunnan pelastajat Kulttuurihistorian metodiopas Tulkinnan polkuja avaa tutkimuksen ydinongelmia laajemmallekin yleisölle. Historiankirjoitus ei ole tiedettä, ellei se perustu faktoihin. Mutta se ei ole myöskään tiedettä, ellei se tukeudu teoriaan, harrasta yleistyksiä ja tee johtopäätöksiä.

Avainkäsitteeksi muodostuu tulkinta. Miten tutkija tulkitsee faktat, minkälaisia menetelmiä hän tutkimuksessaan käyttää. Eri tutkimusaiheet ja näkökulmat edellyttävät erilaisia menetelmiä ja voivat tuottaa toisilleen vastakkaisiakin tuloksia.

Kirjan tekijöiden mielestä historian tutkimus on loputon prosessi: lopullista totuutta ei koskaan saavuteta, mutta menneisyyden avulla voimme alati oppia uutta meistä itsestämme ja käyttämiemme menetelmien rajoituksista.

Kirjan tekijät vertaavat historian tutkimista luonnontieteisiin. Jälkimmäisessä faktat ovat mitattavia ja objektiiviisia, edellisessä niiden merkityksen ratkaisee tutkija. Historiantutkimusta ja -tutkijaa voisi kaiketi toisaalta verrata kvanttifysiikan mittaukseen, jossa itse mittaus ja mittari vaikuttavat havainnoitavaan ilmiöön.

Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä Asko Nivala ja Rami Mähkä (toim.) k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2012

Kirsi Vainio-Korhosen kirja Ujostelemattomat alkaa dramaattisella kuvauksella Tukholman kuninkaanlinnasta 1682, kun kuningatar Ulrika Eleonoran toinen synnytys on ovella. Tulevan Kaarle XII:n auttaa onnellisesti maailmaan hovikätilöksi palkattu Catharina Went.

Kätilöt olivat ensimmäinen ”virallinen” ammattikunta, johon naiset – ja vain naiset – kelpuutettiin. He olivat hyvin arvostettuja, olihan heidän käsissään tärkeältä osin sotien, tautien ja suuren lapsikuolleisuuden rasittaman kansakunnan tulevaisuus. Myös heidän taloudellinen asemansa oli vahva.

Kätilöt olivat myös jo 1500-luvulta alkaen sekä käytännönläheisesti että tietopuolisesti koulutettuja. Heihin luotettiin jopa enemmän kuin lääkäreihin, joiden ominta aluetta olivat silmämääräiset havainnot sairaista ja abstraktit pohdinnat ihmisruumiin sisällä vaikuttavista voimista.

Vakiintuneet muodot valtakunnan kätilökoulutus sai 1700-luvun alussa Tukholmassa. Sieltä haki oppia myös moni suomalaisnainen. Vainio-Korhonen on koonnut kirjansa loppuun kätilömatrikkelin, jossa on tiedot kaikkiaan 89 Suomessa toimineesta kätilöstä vuoteen 1808 mennessä.

Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa Kirsi Vainio-Korhonen WSOY 2012

Uutta kotirintamalta

Fiktiosta tuli faktaa

Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä ja Kari Teräs (toim.)

Suomen historian julkaisuja, Turun yliopisto 2012

Pyhä Urho. Fakeloresta folkloreksi Anne Heimo,Tuomas Hovi ja Maria Vasenkari (toim.)

Folkloristiikan julkaisuja, Turun yliopisto 2012 Aurora | 17

Maailmansodan sotatapahtumat on varsin hyvin kartoitettu. Sen sijaan sodan vaikutuksia ihmisten arjessa ja erilaisilla kotirintaman elämänalueilla on tutkittu yllättävän vähän. Ns. uusi sotahistoria on viime vuosikymmenen aikana paikannut puutteita.

Sotahistorian piirin on noussut aiheita, joiden avoin käsittely ei ole aiemmin ollut suotavaa tai sopivaa. Sankaruuden ja urotekojen ohella tutkijoiden katse on kiinnittynyt sotaajan arjen ilmiöihin.

Suomen historian oppiaine tuo oman lisänsä sota-arjen historiaan kirjallaan Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Kirja tarjoaa kahdeksan näkökulmaa sotaa käyvän yhteiskunnan arkeen. Kattava kirjan tarjoama kuva ei suinkaan ole, mutta avaa kyllä ikkunaa siihen, miten suomalaiset kokivat nuo ankarat pelon, säännöstelyn ja yhteisen kohtalontunnun vuodet.

Tutkijoilla on vielä paljon tehtävää, sillä monet sota-ajan siviiliyhteiskunnan ilmiöt alkaen perustavista taloudellisista järjestelyistä ovat jääneet vähälle tutkimukselle. Parempi kokonaiskuva sodasta auttaa ymmärtämään myös monia suomalaisen nyky-yhteiskunnan piirteitä ja ilmiöitä.

Turkulaiset opiskelijat esittävät aina maaliskuussa näytelmää Pyhästä Urhosta, joka tulee ja pelastaa muinaisten suomalaisten viinirypälesadon heinäsirkoilta. Kalevalan sankareiden joukosta tai pyhimyskalenterista ei Pyhää Urhoa löydy, mutta folkloristiikan oppiaineen tuoreessa teoksessa paneudutaan tämän kahdella mantereella vaikuttavan keksityn sankarin taustoihin ja merkitykseen.

Pyhän Urhon perinne luotiin 1950-luvulla alun perin amerikansuomalaisten leikkimieliseksi vastareaktioksi amerikanirlantilaisten St. Patrickin päivän vietolle.Vuosikymmenten kuluessa St Urho’s Day’sta on muodostunut yksi tärkeimpiä amerikansuomalaisten vuosittaisia juhlaperinteitä. 80-luvulla turkulaiset opiskelijat päättivät kotiuttaa Urhon Suomeen ja siitä tuli osa turkulaista opiskelijaperinnettä.

Vaikka akateemisia perinteitä on tutkittu jonkin verran, on opiskelijaperinteiden tutkimus Suomessa vähäistä. Näin ollen teos tarjoaa samalla harvinaisen mahdollisuuden tutustua yhteen elävän opiskelijaperinteen muotoon.

Kruununprinssi Bernadotte (Severi Saarinen) ja keisari Aleksanteri I (Mika Kujala) neuvottelevat Turussa elokuussa 1812 molempia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä.

1812

Vallan valoja Aleksanteri I:n ja kruununprinssi Bernadotten tapaaminen oli Suomen ja Turun historian merkittävimpiä hetkiä. Elokuun 24. ja 25. päivinä Vähätorilla nähtävä komedia vie katsojan suoraan vallankäytön ytimeen.

Vallan valoja 1812 esitys on osa historiallisen tapahtuman ympärille rakennettua juhlaviikonloppua. Tuntia ennen esitystä jokirannassa nähdään maksuton yleisötapahtuma, jossa Bernadotte saapuu laivalla Turkuun.

Esitykseen osallistuu Venäjältä autenttisiin 1800-luvun sotilasasuihin sonnustautunut ryhmä, joka pystyttää leirinsä Turun keskusta-alueelle juhlaviikon ajaksi.

Näytelmän rooleissa mm. Kirsi Tarvainen, Mika Kujala ja Severi Saarinen. Esitys on yhteistyöproduktio, jonka tuottajina ovat Turun Kaupunginteatteri ja Aurajoki-verkosto.

teksti: timo niitemaa kuva: otto väätäinen, turun kaupungin pressipankki

Kesäinen kävely

Turun ja Euroopan historiaan

H

istorialliset kaupunkikävelyt vanhassa keskustassa ovat jo vakiintuneet Turussa vierailevien kesäiseen ohjelmaan. Tänä kesänä muistetaan lisäksi 200 vuoden takaisia elokuun päiviä, jolloin Turku toimi eurooppalaisen valtapolitiikan näyttämönä.

Turun yliopisto aloitti kesällä 2008 suositut Akateemiset kävelykierrokset, joilla tutustutaan paikkoihin, henkilöihin ja tarinoihin, jotka liittyvät suomalaiseen oppineisuuden historiaan.

Kierroksella nähdään, missä sijaitsi Suomen ensimmäinen koulu, vieraillaan historiallisesti harvinaisessa Akatemian juhlasalissa sekä tutustutaan useisiin keskeisiin turkulaisiin veistoksiin.

Kierroksen suosio kannusti avaamaan uuden kävelykierroksen Turun vanhat torit kertovat. Kierroksella sukelletaan kolmen Suomen vanhimman torin, Akatemiatorin, Suurtorin ja Vähätorin ympäristöissä kaupungin menneisiin vaiheisiin aina keskiajalta nyky-

aikaan asti. Keskiaikamarkkinoilla kierros saa oman aikaan sidotun lisävivahteensa.

Turun yliopisto järjestää Keskiaikaisilla markkinoilla myös Lasten yliopiston ilmaisen luennon "Eriskummallinen keskiaika – magiaa, ihmeitä ja legendoja". 7–10-vuotiaille suunnattu luento pidetään Suurtorin Vanhassa Raatihuoneessa 1.7. Ilmoittautuminen luennolle osoitteessa www.lastenyliopisto.fi.

Turussa tapahtuu 1812 Tasan 200 vuotta sitten Turussa tehtiin Euroopan historiaa. Napoleon oli aloittanut alkuun voittoisan idänretkensä. Ruotsi oli vastikään menettänyt Suomen Venäjälle, mutta monet niin Tukholmassa kuin Turussakin haikailivat vanhaa yhteyttä takaisin. Keisari Aleksanteri riensi sotanäyttämöltä Turkuun tapaamaan Ruotsin kruununprinssi Karl Johania varmistaakseen selustansa Ruotsin suunnalta. Korkeat herrat pääsivät sopimukseen elokuun päivinä Seipelin salissa Vähätorin varrella.

Vuoden 1812 tapahtumia muistellaan Turussa järjestettävässä kokonaisuudessa, johon kuuluu tapaamisesta kertova näytelmä Vallan valoja, jokirantojen yleisöspektaakkeli, näyttely, yleisöluentoja sekä tieteellinen seminaari.

Tapahtumakokonaisuuteen liittyen Turun yliopisto tarjoaa elokuussa 1812 tapaamiseen räätälöityjä Turun vanhat torit kertovat -kävelykierroksia. Aleksanteri asui tuolloin Raatihuoneen torin varrella Brinkkalan talossa ja odotti kärsimättömästi myrskyn viivyttämän Karl Johanin saapumista.

Aleksanteri oli edellisenä vuonna lisännyt tuntuvasti Turun Akatemian rahoitusta ja jatkanut uuden akatemiatalon rakennustöitä. Tästä Turussa iloittiin, mutta vakava ryppy turkulaisten alamaiseen rakkauteen oli syntynyt samana keväänä Aleksanterin päätettyä tehdä Helsingistä pääkaupungin. Kun Karl Johan vihdoin saapui purrellaan residenssiinsä Maaherran virkataloon jokirannassa, sai hän turkulaisilta lämpimämmän vastaanoton kuin keisari.

TURUN VANHAT TORIT KERTOVAT Kierros lähtee Maaherran makasiinilta, Henrikinkatu 10.

Kesäkuu To klo 16:00-17:30

Heinäkuu Ti klo 14:00-15:30 To klo 16:00-17:30

Elokuu Ti klo 14:00-15:30 To klo 16:00-17:30

1812 TEEMAKIERROS (kesto 2h) Opastuksella tutustutaan siihen, miten Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Bernadotten tapaaminen Turussa elokuussa 1812 vaikutti Suomen kohtaloon.

Elokuussa Ti 21.8.

To 23.8. klo 14:00-16:00 klo 16:00-18:00

Lisätietoja 1812 juhlavuoden tapahtumista:

www.arkisto.fi/1812

AKATEEMINEN KÄVELY Kierros lähtee Agricolan patsaalta, Tuomiokirkon kupeesta.

Kesäkuu Heinäkuu Ti klo 16:00-17:30 Ke klo 14:00-15:30

Elokuu Ke klo 16:00-17:30 (ei Akatemiasalia 22.8)

KIERROKSIA VOI TILATA MYÖS RYHMILLE.

www.utu.fi/kavelyt

Aurora | 19

Historian valossa yliopistojen täydellinen autonomia on aina ollut haave, utopia. –Avajaiset 1997

20 | Aurora

teksti: timo niitemaa kuvat: hanna oksanen

Rehtorin pitkä linja Keijo Virtasen toiminnassa ennätyspitkällä rehtorikaudellaan on ollut yksi punainen lanka: sivistysyliopiston periaatteen puolustaminen.

Periaate on vuosien varrella ollut monin tavoin uhattuna.

R

ehtorin pitkä linja on näkynyt muun muassa yliopiston avajais- ja vuosijuhlapuheissa, joita on 15 vuodessa kertynyt 30. Niiden otsikot ja aiheet ovat vaihdelleet, mutta tietyt asiat ovat toistuneet: perustutkimuksen ja siihen tukeutuvan koulutuksen puolustaminen, pitkäjänteisesti uutta luovan tutkimuksen ja yhteiskunnan välittömiin odotuksiin vastaamisen epäsuhta sekä voimavarojen vähenemisen ja lisääntyvien tehtävien ristiriita.

Lukuvuoden avajais- ja vuosijuhlapuheet on Turussa aina koettu akateemisen yhteisön tärkeiksi yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi.

Niiden valmisteluun Virtanen kertoo panostaneensa paljon aikaa ja ajattelua. Tässä hän on seurannut erityisesti kahden aiemman merkittävän humanistirehtorin jalanjälkiä, nimittäin V.A. Koskenniemen ja Tauno Nurmelan.

Myös sisällöllisiä yhtymäkohtia löytyy etenkin Nurmelaan, joka puolusti voimakkaasti eurooppalaisen sivistysyliopiston arvoja lisääntyvää valtion ohjausta vastaan. Toisaalta molemmat ovat ymmärtäneet myös muuttuvan ajan ja yhteiskunnan tarpeet. Nurmela johti yksityisen Turun Yliopiston rahoitukseltaan turvatuksi valtion laitokseksi, jolla on vahva sisäinen itsenäisyys. Virtanen on puolestaan luotsannut yliopistoaan yhä kiristyvän kilpailun sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kasvavien vaatimusten paineissa.

Uskoaan Virtanen ei ole menettänyt, vaikka joissakin uuden yliopistolain valmistelun vaiheissa se on voinut olla lähellä. Tietty turhautuminen heijastuu vaikkapa syksyn 2008

avajaispuheen arviossa: Ehkä onkin niin, että jo pitkään vallalla ollut näkemys suomalaisten yliopistojen valjastamisesta välittömän hyvinvoinnin ja talouskasvun moottoreiksi on yliopistouudistuksen keskeinen motiivi.

Kulttuuri muuttuu hitaasti Tuoreet selvitykset kertovat henkilöstön pettymyksestä uuden yliopistolain vaikutuksiin.

Niiden mukaan päätöksentekoprosessit eivät ole muuttuneet aikaisempaa selkeämmiksi eikä henkilöstö koe voivansa vaikuttaa paremmin itseään ja työtään koskeviin asioihin.

Virtanen jakaa henkilöstön kritiikin monilta osin. Yliopistoyhteisö vierastaa siirtymistä yritysmäiseen taloudenpitoon ja yksilöjohtajuuden korostumista kollegiaalisuuden kustannuksella sekä ulkopuolisten tahojen lisääntynyttä vaikutusta. Ongelmia ovat lisänneet muun muassa uusien talouden seurantajärjestelmien alkuvaikeudet.

– On kuitenkin muistettava, että kulttuuri muuttuu hitaasti. Itse olisin silti optimistinen.

Asiat alkavat sujua, kun uudistuksia hiukan

Niin paljon kuin opetusministeriön ohjaavaa roolia kritikoidaan, sillä on myös hyviä puolia.

–Avajaiset 1998

viilataan ja uuteen kulttuuriin totutaan, hän arvioi.

Virtanen korostaa, että yksi lain päätarkoitus, yliopistoautonomian vahvistaminen, toteutuu aidosti siinä mielessä, että yliopisto jatkossa oikeasti päättää sille kohdistettujen resurssien käytöstä.

– Ministeriö toki ohjaa rahoittajana toimintaa, mutta rahoitusmallin kriteerit ovat läpinäkyvät, hän toteaa. Ongelmana on tietenkin rahoituksen riittävyys, johon valtion taloustilanne ei näytä ainakaan lähiaikoina tuovan helpotusta.

Yhteistyöllä myllerrysten läpi Keijo Virtasen akateeminen hallintoura alkoi jo 1990-luvun alussa hänen palattuaan pitkältä tutkimusjaksolta Yhdysvalloista. Vararehtoriksi hänet valittiin 1993 ja rehtoriksi 1997. Ajanjakso on ollut muutosten ja myllerrysten aikaa niin yliopistossa kuin yhteiskunnassakin.

1990-luvun alun lama aiheutti monenlaista ongelmaa myös Turun yliopistolle. Hammaslääketieteen perusopetuksen lopettamispäätös oli varsinaista shokkihoitoa; se tuli todella pyytämättä ja yllättäen.

– Se havahdutti myös huomaamaan viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden ratkaisevan merkityksen: ei riitä, että vain itse tunnemme vahvuutemme ja korkeatasoisen toimintamme.

Virtanen on ollut ensin viestinnästä vastaavana vararehtorina ja sitten rehtorina vahvasti kehittämässä näitä toimintoja. Viestinnän reAurora | 21

Tulostavoitteisiin vastaaminen ja välillä lähes veriseksi äityvä kilpailu on korvannut yliopiston sivistystehtävän.

–Avajaiset 2007

Yliopistoja kehotetaan keskittymään olennaiseen, mutta kukaan ei tiedä, mikä on sitä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Jatkuvuus ja uudistukset eivät tietenkään ole vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä.

–Avajaiset 2012

–Avajaiset 2008 sursseja vahvistettiin ja perustettiin muun muassa Aurora-lehti. Yhteyksiä Turun kaupunkiin, elinkeinoelämään, alumneihin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin ryhdyttiin kehittämään määrätietoisesti.

Esimerkiksi Turun kaupungin kanssa oli toki ollut monitahoista yhteistyötä aikaisemminkin, mutta yliopisto ja kaupunki elivät Virtasen mukaan aiemmin jotenkin omaa elämäänsä. Nyt intressien syvällinen yhteisyys tiedostettiin. Armas Lahoniityn kaupunginjohtajakaudella yhteistyö alkoi voimakkaasti vahvistua ja arkipäiväistyä ja on jatkunut Mikko Pukkisen ja Aleksi Randellin aikana.

Yhteistyön saavutuksista on lukuisia esimerkkejä alkaen lahjoitusprofessuureista ja päätyen mittaviin projekteihin Science Parkin sekä bio- ja it-alan rakennus- ja yhteistyöhankkeissa.

– Kulttuuripääkaupunkivuoden kuluessa yhteistyö nousi aivan uudelle tasolle myös ns. pehmeiden tieteiden puolella, sanoo Virtanen, jonka 2000-luvun alussa johtaman kulttuurikomitean linjaukset loivat edellytyksiä kulttuurivuoden hakemiselle ja toteuttamiselle.

Ei nyrkkiä vaan neuvotteluja Yliopiston toiminnan kannalta ehdottomasti tärkein yhteistyötaho on tietysti ollut opetusministeriö, rahapussin vartija. Yhteistyö seitsemän eri opetusministerin ja korkeiden virkamiesten kanssa on Virtasen mukaan suju-

22 | Aurora

nut hyvin, mutta toki Virtasen rehtorikauteen mahtuu myös monia tiukkoja vääntöjä.

Tiukimpiin kuului kamppailu hammaslääketieteen peruskoulutuksen palauttamisesta.

Se onnistui vuonna 2003. Turkulaisten iloa lisäsi se, että samassa valtioneuvoston istunnossa yliopistolle myönnettiin myös diplomi-insinöörin tutkinnonanto-oikeudet, joiden puolesta oli myös pitkään toimittu.

Aivan helppoa ei ollut myöskään yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistäminen yliopistolain toteuttamisen yhteydessä.

– Jos joku olisi vuonna 2005 sanonut, että korkeakoulut yhdistyvät 2010, hänelle olisi hymyilty. Sellainen ei ollut mitenkään näköpiirissä. Kuitenkin se toteutui, vapaaehtoisesti ja hyvässä hengessä neuvottelemalla, Virtanen sanoo.

Virtasen johtamistapaa on joskus moitittu liian pehmeäksi. Itse hän sanoo, ettei nyrkillä pöytään iskeminen kuulu nykyaikaiseen johtamiseen, varsinkaan akateemisessa yhteisössä.

– Sellainen ei sovi omaan henkiseen rakenteeseenikaan. Minä uskon neuvottelujen ja yhdessä sopimisen voimaan, Virtanen painottaa.

Tunnustusta Virtasen neuvottelutaidoille antoi myös pitkäaikainen ”vastapeluri”, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Anita Lehikoinen, joka Virtasen jäähyväisseminaarissa totesi Turun yliopiston saaneen tavallisesti aina toiveensa läpi tulosneuvotteluissa.

Virtanen tosin kuittasi kehut varsinaissuoma-

laisella huumorillaan todeten, että niin turkulaisetkin aina uskoivat, kunnes totuus valkeni viimeistään Lahnajärvelle tultaessa.

Pappa asuu yliopistolla Turun yliopisto on kuulunut Keijo Virtasen elämään ensin opiskelijana, sitten tutkijana, opettajana ja hallintomiehenä lähes puoli vuosisataa. Eräs piirre kuvaa oivallisesti sekä Virtasen luonnetta että hänen suhdettaan yliopistoon: tavaton sitoutuneisuus. Hän on itse kertonut kolmivuotiaan lapsenlapsensa näkemyksestä, jota tämä ei toistuvista korjausyrityksistä huolimatta heti suostunut muuttamaan: "Mamma asuu Kaskenkadulla. Pappa asuu yliopistolla."

Virtanen ei aio eläköidyttyään jäädä laakereilla lepäämään. Odottamassa on Amerikan matkoilla kerätty laaja aineisto hänen rakkaista tutkimusaiheistaan, siirtolaisuudesta ja amerikkalaisen kulttuurin vaikutuksista. Kesän jälkeen Virtasta odottaa pieni työhuone Maaherran makasiinissa.

Mielessä pyörii myös muun muassa avajais- ja vuosijuhlapuheiden problematiikka sivistysyliopiston tehtävistä tämän päivän yhteiskunnassa. Aivan vieras ei ole myöskään ajatus muistelmien kirjoittamisesta.

– Ensin on kuitenkin edessä hengähdystauko, sellaisen katson ansainneeni, Virtanen hymyilee.

Aurora | 23

teksti: henna borisoff kuva: hanna oksanen

KiVa Koulu -ohjelmasta kansainvälinen vientituote Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu vähentää kiusaamista tehokkaasti.

Ohjelmalle on kysyntää maailmalla. Liikkeelle lähdetään nyt Hollannista, Walesista ja Yhdysvalloista.

T

ekes on myöntänyt rahoituksen kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman KiVa Koulun kansainväliseen lanseeraamiseen. Kansainvälistämisen toinen rahoittaja on Turun yliopisto, jonka innovaatioiden kehittämisohjelmaan KiVa Koulu kuuluu.

KiVa Koulu on Turun yliopiston psykologian oppiaineen sekä Oppimistutkimuksen keskuksen kehittämä ohjelma, joka tarjoaa ala- ja yläkouluille keinoja systemaattisen koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden hoitamiseen.

Ratkaisuja tarjoavalle ohjelmalle on selkeä tarve, sillä noin 10–15 % peruskoululaisista kiusataan toistuvasti. Kiusattujen määrä on samaa luokkaa muissa maissa.

Menestys PISA-tutkimuksissa on herättänyt maailmalla entistä suurempaa kiinnostusta suomalaista koulutusta kohtaan. KiVa Koulu on konsepti, joka vastaa kysyntään.

– KiVa Koulu -ohjelmaan kuuluu muun muassa koulun henkilökunnan koulutusta, oppituntimateriaaleja, jokavuotinen seurantakysely koulukohtaisine palautteineen sekä koululaisille tehty tietokonepeli.

Kouluihin perustetaan omasta henkilökunnasta koostuva KiVa-tiimi, 24 | Aurora

joka ratkoo kiusaamistilanteita, ohjelman johtaja, professori Christina Salmivalli kertoo.

Konsepti tehoaa Konsepti on jo osoittanut toimivuutensa Suomessa ja sen käyttäjiksi on rekisteröitynyt noin 2500 koulua eli noin 90 % Suomen perusopetusta antavista kouluista.

KiVa Koulun vaikuttavuutta on tutkittu alusta asti ja kaikilla luokka-asteilla tapahtuva kiusaaminen on vähentynyt vuosittain 10 %. Kun kiusaaminen tulee KiVa-tiimin tietoon, se käynnistää tehokkaan prosessin, jossa keskusteluja käydään sekä kiusaajan että kiusatun kanssa.

Seuratuista tapauksista 98 prosentissa kiusaaminen vähentyi ja 86 prosentissa loppui kokonaan.

Haasteena on vielä se, että kaikki kiusaamistapaukset eivät tule tiimien tietoon.

– Olemme pyrkineet helpottamaan kiusaamisen ilmoittamista tekemällä KiVa-tietokonepeliin virtuaalipostilaatikon, jonka viestit ohjau-

Turkulainen Puolalan koulu on yksi 2500 koulusta, jotka ovat rekisteröityneet KiVa Koulu -ohjelmaan. Kansainvälistämisen myötä myös monen muun maan lapset pääsevät pohtimaan kiusaamisen ennaltaehkäisyä.

tuvat suoraan oman koulun tiimille, erikoistutkija Elisa Poskiparta kertoo.

Maailmalle partnerien kanssa Toimenpideohjelmaa kokeillaan ensi kouluvuoden aikana Hollannissa, Walesissa ja Yhdysvaltojen Delawaressa. Projektipäällikkö Juha Ollila, joka vastaa ohjelman viemisestä maailmalle, on käynyt esittelemässä konseptia Etelä-Amerikassa. Vastaavia matkoja aiotaan tehdä myös Aasiaan ja Etelä-Koreasta on tulossa delegaatio Turkuun. KiVa Koulusta pyritään tekemään merkittävä vientituote.

– Haemme ennen kaikkea kansainvälisiä partnereita, jotka ostaisivat KiVa Koulun lisenssin ja myisivät ohjelmaa eteenpäin loppukäyttäjille, Salmivalli tiivistää.

”Hei, täällä on paikka sinulle!”

Kiusaaminen on universaali ilmiö ja kiusaamisen lainalaisuudet ovat samanlaisia eri maissa, joten KiVa Koulun konsepti soveltuu hyvin vientituotteeksi.

Kiusaaminen on koko ryhmän ongelma, jossa jokaisella on vastuunsa ja roolinsa.

Tieteestä liiketoimintaa Turun yliopistossa

Myös passiivinen sivusta katsominen antaa viestin, hyväksymisen. KiVa Kouluissa opettajan rooli on auttaa reflektoimaan ja löytämään ratkaisuja. Lasten osuus on erityisen tärkeää ennaltaehkäisyn vaiheessa sekä kiusattujen tukemisessa.

– Pienikin positiivinen teko, kuten samaan pöytään kutsuminen voi tuntua kiusatusta suurelta. Raskainta on kokea, että kaikki huomaavat kiusaamisen, mutta kukaan ei tee mitään, Poskiparta sanoo.

Erilaiset viestintäkulttuurit haasteena – Jotta KiVa Koulu toimisi mahdollisimman hyvin kansainvälisillä markkinoilla, sitä pitää muokata jokaisen maan viestintäkulttuuriin sopivaksi. Juuri tähän voimme keskittyä Tekes-rahoituksen avulla. Tulemme palkkaamaan erikoistutkijan sekä tekemään yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Japanissa on tällä hetkellä opettajista koostuva työryhmä, joka tekee tätä työtä, Salmivalli kertoo.

– Kiusaamistilanteiden selvittämiseen on kaksi eri metodia, joista toisessa käsitellään ongelmaa suoremmin ja toisessa pehmeämmin. Esimerkiksi Japanissa on viestintäkult-

"

Toivon, että voimme auttaa lapsia maailmalla ja tehdä osaltamme tunnetuksi Suomea ja suomalaista tutkimusta." tuuri, jossa on vaikeaa tunnustaa epäonnistumisensa eikä kasvojaan saisi menettää. Siellä todennäköisesti toimisi paremmin epäsuora metodi, jossa ei syytellä vaan pyydetään asettumaan toisen asemaan, Poskiparta suunnittelee.

Salmivalli ja Poskiparta odottavat mielenkiinnolla kansainvälistämisen etenemistä.

– Toivon, että voimme auttaa lapsia maailmalla ja tehdä osaltamme tunnetuksi Suomea ja suomalaista tutkimusta, Salmivalli sanoo.

•

TILI-hankkeessa kehitetään Turun yliopiston innovaatioista merkittävää liiketoimintaa.

•

Painopistealueina ovat erityisesti teknologiset sekä palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot.

•

TILI-hankkeeseen valittavien innovaatioiden kehittämiseen osallistuu tutkijoiden ohella liiketoiminnan kehittämisen osaajia sekä yliopistolta että liike-elämästä.

•

Lupaavimmista innovaatioaihioista tehdään hankehakemus Tekesille. Jos Tekes hyväksyy hakemuksen, osallistuu se 70 prosentilla kansainvälisten hankkeiden kustannuksiin ja yliopisto vastaa lopuista kustannuksista.

Aurora | 25

alumni

teksti: saara uotila kuvitus: hanna

Oksanen

Lintuharrastus säilyttää lumon Lintuja tarkkailemalla voi saada iloa, elämyksiä ja arvokasta tietoa ympäristön tilasta.

Teemu Lehtiniemen vapaa-aikaa linnut ovat rikastuttaneet jo vuosikymmeniä. Lähes viisitoista vuotta hän on suojellut lintuja myös ammattimaisesti.

26 | Aurora

L

intuharrastus on Suomessa selvässä kasvussa. Vuosittain 400 000 suomalaista käy linturetkellä, BirdLife Suomi ry:n suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo tyytyväisenä.

Suomalainen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka muodostaa maailman suurimman ympäristöjärjestöjen verkoston.

Lehtiniemi kiinnostui linnuista jo lapsena, kun hänen perheensä muutti lintujärven rantaan. Hän on sittemmin ehtinyt harrastaa lintuja lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla.

– Muutontarkkailua, pesimälintuseurantaa, rengastusta, komppausta, bongausta... Olen viettänyt erilaisilla lintuasemilla ja lintusaarilla päivät yhteenlaskettuna noin puolitoista vuotta.

Työ ei ole pilannut Lehtiniemen harrastusta, vaikka elämäntilanteesta johtuen sen luonne on muuttunut.

– Nuoruuden pinnojen metsästys on vaihtunut kiireettömyyden ja välittömien luontokokemusten arvostamiseen.

Luontoharrastus ohjasi Lehtiniemen opiskelemaan Turun yliopistoon 1990-luvulla.

Alavalinta vaihtui matematiikasta biologiaan välivuoden aikana.

– Tuntui mielekkäämmältä antaa luontoharrastuksen viitoittaa uraa koulumenestyksen sijaan.

Suojelu perustuu tietoon BirdLife kokoaa harrastajat ja paikallisyhdistykset yhteen ja toimii samalla asiantuntijajärjestönä, joka muun muassa valmistelee aloitteita, kirjoittaa lausuntoja ja nimeää tärkeitä lintualueita. Työnantajan tehtäväkentän huomioiden Lehtiniemi on rakentanut tutkintonsa kaukonäköisesti.

– Suunnittelin aikanaan sivuaineopinnot siten, että niistä löytyisi yhtä lailla tutkijan kuin virkamiehen toimissa tarvittavaa osaamista.

BirdLifen tavoitteena on linnustonsuojelun kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on Lehtiniemen mukaan väestönkasvun ja ilmaston lämpenemisen ohella merkittävin ihmiskuntaa uhkaava vaara.

– Linnut ovat hyvä indikaattori; kannanmuutokset heijastavat laajemmin elinympäristöjen muutoksia.

BirdLife tekee jatkuvaa tutkimusta ja seurantaa, jotta huolestuttaviin kehityskulkuihin

kuva: birdlife suomi ry

nsa

Teemu Lehtiniemi on onnistunut yhdistämään työn ja harrastuksen.

voitaisiin reagoida ajoissa. Lukuisat harrastajat osallistuvat konkreettisesti seurantatyöhön esimerkiksi kirjaamalla havaintonsa Suomen lintutietopalvelu Tiiraan ja selvittämällä kotiseutunsa lintualueita.

Suomessa on Lehtiniemen mukaan 59 uhanalaista lintulajia. Lajien väheneminen muodostaa uhan muille lajeille ja luonnon kokonaisuudelle.

– Suojelutyö vaatii koko elinkierron alueella suojelua ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta muuttolinnut tulisivat jatkossakin keväisin takaisin.

Tavoitteista mieltä järjestötyöhön Lehtiniemi aloitti työt BirdLifessa kuukauden päästä valmistumisestaan vuonna 1998.

– Luonnonsuojelujärjestö on antanut kiinnostavan näkökulman yhteiskuntaan. Toisaalta järjestötyössä myös kyynistyy, kun näkee, millaiset lait maailmassa oikeasti ovat voimassa ja kuinka helposti tieteelliset ja asiantuntevat argumentit voidaan jyrätä.

Jos Lehtiniemi saisi päättää, luontoarvoilla ja kansalaisten mielipiteillä olisi nykyistä enemmän merkitystä maankäytössä.

– Ympäristövaikutusten arviointi ja kansalaisten kuuleminen ovat usein pelkkää teatteria, jolla on lopputulokseen aika vähän vaikutusta.

Kun on kyse jostain suuresta hankkeesta, olennaisimmat tekijät, kuten sijainti on yleensä lyöty jo valmiiksi lukkoon.

Lehtiniemi on harmikseen huomannut, että mitä mahtavampi toimija, suurempi taloudellinen intressi ja volyymi hankkeen taustalla on, sitä enemmän voidaan joustaa luparajoista ja ympäristölainsäädännöstä.

– Ympäristöluvan rikkomisesta pitäisi seurata niin tuntuva sanktio, että sillä olisi oikeasti vaikutusta toimijaan, jolloin olisi myös taloudellinen intressi tilanteen parantamiseksi.

Lehtiniemen järjestöuralla on onneksi myös voittoja, esimerkiksi kantelut EU:lle ovat toistamiseen tuottaneet toivotun tuloksen.

– Jäsenistön asettamana tavoitteena on lintujen, lintuharrastuksen ja -tutkimuksen edistäminen – ei osakkeenomistajien varallisuuden kasvattaminen, kuten monissa muissa työpaikoissa. Se sopii minulle.

"

Linnut ovat hyvä indikaattori; kannanmuutokset heijastavat laajemmin elinympäristöjen muutoksia."

Aurora | 27

lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: hannu aaltonen, shutterstock

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Muuntokoulutuksen loppuraportin luovuttivat opetusministeri Jukka Gustafssonille emeritusprofessori Jouko Suonpää, dekaani Tapani Rönnemaa ja projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto.

Muuntokoulutus onnistui hyvin Muuntokoulutushankkeella oli positiivisia vaikutuksia Turun yliopiston lääkärikoulutukseen.

Vuosina 2003–2011 järjestettyyn terveydenhoidon ammattihenkilöiden muuntokoulutukseen osallistuneista yli 80 prosenttia on valmistunut lääkäreiksi.

Opetusministeri Jukka Gustafssonille maaliskuussa luovutetusta muuntokoulutuksen loppuraportista käy ilmi, että valmistuneiden lääkä-

reiden lisäksi muuntokoulutushanke on poikinut useita positiivisia uudistuksia tiedekunnan koulutukseen ja toimintaan.

Hankkeen aikana muun muassa käynnistettiin kaikkia opiskelijoita koskeva opettajatuutorijärjestelmä, laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja lisättiin joustavuutta koulutuksen organisaatioon.

>> http://www.med.utu.fi/hallinto/muuntokoulutus/

Tulevaisuuden tutkimuskeskus 20 vuotta Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Kun keskus perustettiin vuonna 1992, tieteenala oli verrattain nuori; alan kannalta merkittävimmät avaukset tehtiin 1960-luvulla.Ympäristöproblematiikan kasvu edisti osaltaan tulevaisuudentutkimuksen kehitystä tieteenalana.

– Suomessa 1990-luvun lama ja maailmanpoliittiset mullistukset saivat suomalaiset suhtautumaan tulevaisuuteen uudella tavalla, mikä edesauttoi keskuksen perustamista, keskuksen johtaja Juha Kaskinen sanoo.

28 | Aurora

Tulevaisuuden tutkimuskeskus ryhtyi tarjoamaan tutkimuksen ja palvelutoiminnan lisäksi myös koulutusta vuonna 1998, tällä vuosituhannella on perustettu kansainvälinen maisteriohjelma ja viritetty koulutusvientiä. Keskuksessa työskentelee noin 60 henkilöä.

Tutkimuksen teemat ovat muuttuneet kiinnostuksen ja kysynnän mukaan, mutta ympäristö- ja energiaproblematiikka on ollut koko ajan mukana tutkimustoiminnassa.

Keskus juhlisti 20-vuotistaivaltaan kesäkuun alussa kansainvälisen konferenssin ”To be Young! Youth and the Future” merkeissä.

Tilastotieteen keskus vahvistaa yliopiston monitieteisyyttä

TURUN YLIOPISTOSTA SAVUTON TYÖ- JA OPISKELUPAIKKA

Yliopisto haluaa auttaa työntekijöitään ja opiskelijoitaan jaksamaan arjessa terveinä ja hyvinvoivina. Tarjoamalla tukea tupakoinnin lopettamiseen edistetään koko yliopistoyhteisön terveyttä.

– Päätöksen savuttomuudesta teki rehtori. Päätöstä edelsi henkilökunnan, opiskelijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valmistelutyö. Työn tuloksena syntyi toimenpideohjelma, jonka avulla yliopistomme savuttomuutta voidaan tukea ja toteuttaa, työsuojelupäällikkö Tuula Lind kertoo.

– Neuvotteluissa yliopistolaisia edustavien työntekijäjärjestöjen kanssa saavutettiin yhteisymmärrys siitä, että lakisääteisten taukojen ulkopuolista tupakointiaikaa ei jatkossa lueta työajaksi, henkilöstöpäällikkö Tom Riski kertoo.

– Olemme iloisia, että asia on nyt edennyt vauhdilla. Me ylioppilaskunnassa aiomme tukea savuttoman kampuksen toteutumista pitämällä asiaa positiivisesti esillä muun muassa tuutorikoulutuksissa ja muissa sopivissa yhteyksissä, TYYn pääsihteeri Tomi Nyström sanoo.

>> www.utu.fi/savuton

Hakijamäärä kasvussa Päävalinnoissa Turun yliopistoon haki tänä vuonna yhteensä 16 264 henkilöä, mikä on 4,5 % enemmän kuin vuosi sitten. Aloituspaikkoja on tarjolla yhteensä 1909.

Tiedekunnista eniten suosiotaan kasvatti oikeustieteellinen tiedekunta, jonka hakijamäärä kasvoi peräti 21,4 %. Myös kasvatustieteiden tiedekunta kasvatti edelleen kiinnostavuuttaan. Hakukohteista eniten hakemuksia aloituspaikkaa kohden tuli erityispedagogiikkaan: 48,5.

>> www.utu.fi/opiskelu/tilastot/hakijat

Toukokuussa vietettiin Turun yliopiston tilastotieteen keskuksen avajaisia. Keskus kokoaa yhteen tilastomenetelmien asiantuntemuksen yliopiston eri tiedekunnista.

– Keskuksen aikaansaaminen on tärkeä avaus yliopistolle. Menetelmäosaaminen vahvistaa yliopiston monitieteisyyttä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Keskus on muodostettu siten, että sen ytimenä oleva tilastotieteen oppiaine on siirretty yhteiskuntatieteellisestä matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, matematiikan ja tilastotieteen laitokseen. Keskukseen kiinnittyvät verkostomaisesti yliopiston muiden yksiköiden statistikot, biostatistikot ja tilastomenetelmien opettajat.

Keskuksen ”uloimman kehän” muodostavat tilastomenetelmiä käyttävät tutkijat, joiden opetusala on muualla kuin tilastotieteessä.

Monitieteinen toimintamalli mahdollistaa uudenlaisten aineistojen käytön ja tietojen yhdistämisen eri lähteistä.

Ylioppilaskunta juhlatunnelmissa

TYY90

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) viettää 90-vuotisjuhlavuottaan.

Yksi juhlavuoden tavoitteista on nostaa opis- 1922-2012 kelijakulttuuria entistä paremmin ja monimuotoisemmin esiin kaupunkikuvassa.

Perinteisen vuosijuhlan lisäksi syksyllä on luvassa myös varjovuosijuhlien nimellä järjestettävät vapaamuotoiset kekkerit, jotka tarjoavat kaikille mahdollisuuden juhlia 90-vuotiasta TYYtä.

– Syksyllä avataan myös TYYn historiasta kertova näyttely, TYYn hallituksen opiskelijakulttuurivastaava Juha Laurila kertoo.

Sirkka Saarinen ja Stina Syrjänen kunniatohtoreiksi Udmurtian valtionyliopisto on myöntänyt Turun yliopiston suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professori Sirkka Saariselle kunniatohtorin arvon tunnustukseksi Turun ja Udmurtian yliopistojen välisen yhteistyön edistämisestä.

Turun yliopiston suomalais-ugrilaisella kielentutkimuksella on ollut tiiviit suhteet udmurttilaiseen sisarlaitokseensa jo 1990-luvun alkupuolelta asti. Parhaillaan on tekeillä suomalais-udmurttilainen sanakirja.

Turun yliopiston suupatologian ja -radiologian professori Stina Syrjänen puolestaan nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena Edinburghin Royal College of Surgery’n kunniatohtoriksi.

Professori Syrjänen on alansa johtavia suomalaisia tutkijoita. Hänen kansainvälisesti arvostetut tutkimuksensa ovat liittyneet mm. ihmisen papilloomavirukseen, suusyöpään, tupakan ja nuuskan terveysvaikutuksiin, suun ja limakalvon sairauksiin sekä HIV:een.

Aurora | 29

väitös teksti

teksti ja kuva: hannu aaltonen

Suomen maanjäristykset loivat hyviä kaivonpaikkoja

K

Jääkauden lopulla Lappia vavisuttelivat yli 8 Richterin maanjäristykset.

Kymmenisen tuhatta vuotta sitten Lapissa jytisi. Maanjäristykset aiheuttivat Fennoskandian peruskallioon valtavia repeytymiä, joista osa menee 40 kilometriä maan kuoren sisään. Kalliosiirrosten perusteella Suomessa on arveltu olleen jopa yli 8 Richterin järistyksiä, jollaisia sattuu maapallolla nykyään korkeintaan kerran vuodessa.

Jääkauden lopun maanjäristyksistä on nykyään yllättävä hyöty: syntyneissä maankuoren ruhjeissa on runsaasti hyvää pohjavettä. Suomessa suuria kalliosiirroksia on löydetty vain Lapista, mutta jääkauden järistyksistä on merkkejä etelämpänäkin, esimerkiksi merisedimenteissä. Jorma Mäkelä tutki maaperägeologian väitöskirjassaan, miten porakaivojen hyvän vedensaannin todennäköisyyttä voidaan päätellä maankuoren ruhjeista. ‒ Väitöstyö lähti kai ajatuksena liikkeelle jo 30 vuotta sitten, kun tein Keski-Suomessa porakaivotyötä kyläkunnille. Silloin havaittiin, että tarvitaan rekisteri hyvistä porakaivon paikoista, Mäkelä kertoo.

Mäkelä havaitsi tutkimuksessaan, että hyviä porakaivon paikkoja löytyy erityisesti alle sadan metrin etäisyydellä siirroksesta. Näillä paikoilla saadaan suurempituottoisia kaivoja, joiden hydrauliset ominaisuudet ovat hyviä.

Hyvä pohjavesi tuo mainetta kyläkunnille Porakaivojen maine ei ole aina ollut hyvä. Mäkelän mukaan huono maine on ansaittu syyttä, sillä suuressa osassa kaivoista vesi on suoraan käyttökelpoista ilman toimenpiteitä; veden laatu ja määrä on optimaalinen. ‒ Veden laadussa on tietyillä alueilla ollut joitain ongelmia esimerkiksi radonin suhteen. Tämä vaatii kuitenkin vain tutkimusta, ei porakaivojen kieltämistä, kuten jotkut tahot ovat esittäneet. Yhtä lailla rengaskaivojen vedessä on toistuvia ongelmia, esimerkiksi liikaa rautaa, Mäkelä painottaa.

30 | Aurora

Jorma Mäkelä väitteli maaperägeologiasta.

Mäkelän tutkimuksen avulla hyviä porakaivon paikkoja pystytään nyt löytämään paremmin. Tutkimuksessa saadut tulokset eivät rajoitu vain Fennoskandiaan, vaan saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, jossa maankamara koki jääkauden lopulla samankaltaisia muutoksia kuin Suomessa. ‒ Porakaivoilla saatava hyvä pohjavesi on paikkakunnille myös hyvää PR:ää, joten kiinnostusta tutkimukseen löytyy siitäkin näkökulmasta.

Mitä suuret maanjäristykset tekisivät ydinjäteluolille?

Mäkelä sivuaa työssään myös sitä, miten maanjäristykset vaikuttaisivat ydinjätteiden loppusijoitusluoliin. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että peruskallio on hyvin vakaa. Kuitenkin seuraavan jääkauden on arveltu tulevan 10 000‒20 000 vuoden kuluttua, ja sen mukana saapuvat oletettavasti myös suuret maanjäristykset. Se on kaukana tulevaisuudessa.

Pitäisikö tämä kuitenkin ottaa päätöksissä huomioon? ‒ Totta kai pitää ottaa huomioon ja on jo otettukin. Tässä voisi olla kuitenkin syytä pohtia, miten ydinvoima-asiaa kannattaisi suunnitella, jos tiedettäisiin, että seuraava jääkausi alkaisikin jo 20 vuoden kuluttua. Se voisi vähän helpottaa hahmottamaan asiaa. Nyt esimerkiksi Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahanke jo lähestyy Lapin suuria siirroksia.

Mäkelän mukaan ydinjätteen loppusijoituspaikkojen maaperän tutkimukseen on kuitenkin panostettu valtavasti, ja tutkimukset ovat laadukkaita.

Jorma Mäkelän väitöskirja on ladattavissa sähköisestä julkaisuarkistosta, Doriasta: www.doria.fi. Väitös kuuluu matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan geologian laitoksen julkaisuihin.

Muista ystävää tai ilahduta itseäsi!

YLIOPISTOTUOTE - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: • Yliopistomäen kirjakauppa Luonnontieteiden talo I • Wanha Narikka -kirjakauppa Rehtorinpellonkatu 3 • Viestintäyksikkö Henrikinkatu 10

UUTTA! Nyt käteväst verkkokaupasti myös a: www.maenve rkkokauppa.fi Lisätietoja: viestinta@utu.fi tai 02 333 5909

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi

QT4 1

TUO KOKOUS KOTIIN

TURKU TOURINGIN

KONGRESSIYKSIKKÖ on olemassa, jo a esimerkiksi sinun on mahdollisimman helppo tuoda Turkuun kansainvälinen kongressi. Meiltä saat asiantuntevaa apua sekä tapahtuman hakemisessa, kokous- ja juhlatilojen valitsemisessa e ä tapahtuman markkinoinnissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi!

Matkailu- ja kongressitoimisto

32 | Aurora

www.turkutouring.fi/kongressi convention@turku.ďŹ â€˘ p. 02 262 7608