Aurora 4/2010

Aurora 4/ 2010

10

Kampus on täynnä elämää 8 Tulevaisuus tehdään nyt 20 Biovaraosat syntyvät käsityönä

Aurora | 1

Arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla Kaarinan Ravattulassa löydettiin harvinainen rautakautinen ruumiskalmisto. Syksyllä 2010 järjestetyt kaivaukset paljastivat alueelta myös kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä. Opetuskaivauksilla opiskelija saa perusvalmiudet työskentelyyn arkeologisella kaivauksella.

kuva: Juhana

2 | Aurora

Ahlamo

Aurora

16 SISÄLLYS 4 6 7 8 10 14 16 18 20 23 24 26 28 30

Tiedetarjotin Pääkirjoitus: Ilo ja hyäty Ammennettavaa alkuluvuista Tulevaisuus haastaa radikaaliin ajatteluun Kampus 24/7 Kansainvälisellä yrityspelillä johtajaksi Yhteisöllisyys on opiskelijaelämän suola Kolumni: Tulo Turkuun kannattaa!

Biovaraosia käsityönä Kirjat Alumni: Mitä meistä tuli isoina?

Käsihygienia on kättelijän hyve Lyhyet Väitös: Äidin ja isin syli on paras kipulääke

4/2010

20 toimitukselta

Puuttuva kuva Toimittaja ja kuvaaja lähtivät vuorokaudeksi tarkkailemaan kampuksen arkea ja juhlaa. Materiaalia kertyi paljon, mutta yksi jäi joukosta pois: kuva perinteisestä luentotilaisuudesta.

Se kertoo hyvin, kuinka monipuolista työ ja opiskelu tämän päivän yliopistossa on. Mutta kyllä luentojakin yhä järjestetään, ja niinpä kuva luennolta käytiin ottamassa myöhemmin.

Reportaasi ”Kampus 24/7” alkaa sivulta 10.

Tämä lehti on omistettu abiturienteille – tulevaisuuden yliopisto-opiskelijoille, joiden joukosta syttyvät aikanaan tiedemaailman uudet tähdet. Antoisia lukuhetkiä!

Jussi Matikainen

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat (ALV 0 %) 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 14000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: Jussi

Matikainen UN Photo/R Kollar, Robert van Dijk, panaromico, Peter Nijenhuis Lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi kuvat:

Polttoainetta auringonvalosta Turun yliopiston johtama kansainvälinen DirectFuel-projekti on saanut EU:n 7. puiteohjelmasta yli 3,7 miljoonan euron rahoituksen. Lisäksi hanketta koordinoiva kollegiumtutkija Patrik Jones saa merkittävän rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta neuvoston Starting Independent Researcher Grant -ohjelmasta.

Tutkijoiden tavoitteena on kehittää menetelmä auringonvalon muuttamiseksi suoraan käyttövalmiiksi polttoaineeksi fotosynteettisten mikro-organismien avulla.

– Tutkimme auringonvalon ja hiilidioksidin muuttamista suoraan moottoreissa ja teollisuudessa käytettäviksi polttoaineiksi. Tarkoituksena on muuntaa auringon energiaa biologisten prosessien avulla propaa-

niksi, jota on jo puolen vuosisadan ajan käytetty polttoaineena nestekaasun muodossa, Jones kertoo.

Verkostomaisesti toimivassa hankkeessa on yhteensä yhdeksän yhteistyökumppania Euroopasta ja Yhdysvalloista.Tutkimus tehdään Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksessa sekä biotekniikan keskuksessa. Patrik Jones kuuluu Turun yliopiston luonnontieteen ja lääketieteen tutkijakollegiumiin ja johtaa BioEnergy-tutkimusryhmää.

Hankkeen varakoordinaattori professori Eva-Mari Aro johtaa Integroitu fotosynteesi- ja metaboliittitutkimus -huippuyksikköä.

www.directfuel.eu

Probiootit varhaislapsuudessa Pelitutkimuksen voivat vähentää hengitystieinfektioita vuosikirja verkossa Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja, joiden suotuisat vaikutukset on totuttu liittämään suoliston terveyteen ja vatsan hyvinvointiin. Lapsilla tiettyjä laktobasilli- ja bifidobakteerikantoja on suositeltu käytettäväksi etenkin ripulitautien hoidossa ja allergisten sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Rintaimetettyjen vauvojen probioottilisistä on hyvin niukasti tutkimustietoa. Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa bifidobakteereja sisältäviä ravintolisäpuristeita annettiin rintaimetetyille vauvoille kontrolloidusti.

Probioottiryhmässä esiintyi kahdeksan ensimmäisen ikäkuukauden aikana merkittävästi vähemmän hengitystieinfektioita kuin kontrolliryhmässä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa sairastettujen korvatulehdusten, ripulitautien tai lääkärin määräämien antibioottikuurien suhteen.

Tulokset on julkaistu British Journal of Nutrition -lehdessä.Tutkimuksen tekijä on väitöskirjaa valmisteleva HLL Teemu Taipale ja ohjaaja dosentti Eva Söderling.

Pelitutkimuksen vuosikirjassa 2010 tarkastellaan digitaalisen pelaamisen historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta.

Tutkijoita kiinnostavat nyt esimerkiksi rahapelaamisen muutokset.

– Uudet verkkopelipalvelut ovat laajentaneet rahapelaamisen alaa ja muotoja, mihin pelitutkimus nyt osaltaan reagoi, kirjan päätoimittaja, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen kertoo.

Rahapelien lisäksi pelien digitaalinen, verkkopalveluissa tapahtuva jakelu on muuttanut viihdepelien suunnittelun reunaehtoja. Digitaalisten tietokoneja videopelien rinnalle vuosikirjassa nousee lautapelien tutkimus.

www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2010 4 | Aurora

Tundratutkimus pohjoismaiseksi huipuksi

Geeniperimä

ennustaa aikuisiän valtimotautiriskiä Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen johtamassa kansallisessa LASERI-tutkimuksessa on osoitettu, että tietyillä geeniperimän muutoksilla on selvä yhteys valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin kehittymiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia geneettisen vaihtelun ja ateroskleroosin välisestä yhteydestä.

Kaulavaltimoiden kuvantamista, uusia geeniteknologioita sekä laskennallisia tiedonlouhintamenetelmiä yhdistävässä tutkimuksessa löydettiin lukuisia geneettisiä riskitekijöitä, joiden avulla voidaan jatkossa parantaa kardiovaskulaarisairauksien riskin varhaista havaitsemista. Tulokset antavat hyvän perustan näiden sairauksien molekyylitason syntymekanismien parempaan ymmärtämiseen ja siten tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseen.

Tutkimuksen toteuttamisesta oli päävastuussa väitöskirjatutkija Sebastian Okser. Tutkimustulokset julkaistiin syyskuussa kansainvälisesti arvostetussa PLoS Genetics -tiedejulkaisussa.

LASERI-projekti on Euroopan suurin ja pitkäkestoisin väestötutkimus, jossa selvitetään kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden muovautumista lapsuudesta aikuisuuteen. Seurantatutkimukseen osallistui yhteensä yli kaksi tuhatta 24–39-vuotiasta koehenkilöä vuosina 2001 ja 2007.

Y

hteispohjoismaista tutkimusta rahoittava NordForsk myönsi ekologian professori Lauri Oksasen johtamalle tutkimusryhmälle Nordic Centre of Excellence -statuksen. Huippuyksikössä tutkitaan, miten tundra- ja tunturialueilla voidaan estää ilmaston lämpenemisen haittavaikutukset.

Ilmaston lämpenemisen voi odottaa johtavan koivumetsien nopeaan leviämiseen tuntureille ja tundralle.Vielä nopeammin etenee tundran pajukoituminen.

– Pensaikkojen ja koivumetsän etenemistä voidaan torjua esimerkiksi porojen avulla. Myös tunturien luontaiset pikkunisäkkäät ovat osoittautuneet tehokkaiksi pensoittumisen vastustajiksi, Oksanen sanoo.

Laiduntavien eläinten vaikutus kasvillisuuteen antaa uuden näkökulman ilmaston lämpenemisen haittavaikutusten torjumiseen.

– Lämpenemisen ja kasvillisuusmuutosten noidankehä on katkaistavissa. Avoin tunturi- ja tundraluonto kasvi- ja eläinlajeineen voidaan todennäköisesti säilyttää lämpenevässäkin ilmastossa käyttämällä laidunnusta suunnitellusti hyväksi ja suuntaamalla kesälaidunnus sinne, missä luonnonvaraiset pikkujyrsijät eivät kykene torjumaan tunturien pensoittumista ja metsittymistä.

Noin kahden miljoonan euron rahoituksen NordForskilta saava huippuyksikkö vahvistaa ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimusta, joka on yksi Turun yliopiston kuudesta tutkimuksen vahvuusalueesta.

Varustamobarometri 2010:

Tuuli kääntyi myötäiseen

Talouden suhdannekäänteet näkyvät nopeasti merenkulkualalla. Lähes kaikki merikuljetusten yleistä taloudellista tilannetta kuvaavat mittarit, joita lokakuussa julkaistussa varustamobarometrissä seurataan, ovat 12 kuukauden aikana muuttuneet positiivisiksi. Näitä ovat muun muassa merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne, kuljetuskysyntä sekä vienti- ja tuontikuljetusten määrät. Suhdannekäänteestä vallitsee suuri yksimielisyys.

SPC Finlandin varustamobarometri kartoittaa kerran vuodessa varustamojen ylimmän johdon näkemykset merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. SPC Finland on osa Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta.

Varustamobarometri on luettavissa osoitteessa

www.shortsea.fi Aurora | 5

kuva: Jari-Jukka Nippala

pääkirjoitus

Ilo ja hyäty Ko juna läks Uurenkaupunkin asemalt Turkku kohre keväste 1991, see vei munt ja mun Katja-ystävän yliopiston pääsykokkeissi. Viäl viimeset hetket mee plaratti Nykysuomen käsikirjan sivui. En enä muist kui Katja halus suame opiskelema, mut sen muistan et määkin hajin sin juur sen tähre, et pääsissin kivast pääsykokkeissi samal junal. Ja nyy siin oltti! Kettä ei tiänny, mitä olis 20 vuaren pääst: henkilöjunat ei kulje enä Uuttenkaupunkki, Katjast tul kirjastoinformaatikko ja munst monen tyän-, sohelluksen- ja riamuntäyttese vuare jälkke suamen kiäle maister.

Vaik olen ain tykänny uure oppimisest, mu vaivasil taustoillan ei olis ollu mahrollisuuksi pääst piremmäl opiskelema, ellei meil olis kaikil vapaa koulujärjestelm. Ajatelkka vaik mu halikkolaist mummuan, kenen perui tämä murreki o: hän ol muanamiähen tytär, navettapiika. Hän ol käyny nel vuat koulu.

Ko menin itte ekaluakal, see tuntus kauhian pitkält ajalt: kui joku voi istu töröttä koulunpenkil nel vuat! Ei ihme et mummu ol nii viissaks tullu. Joskus yläasteikkäsen mul valkentus, et ei meijä mummu iha akateemikko ollukka.

Ei opintoje alus eikä aikanaka mul ollu selvä, mikä munst täsmäles ol tulos, mut joku tunne kumminki, et ko hyvin teke ni hyvä tule. Tein gradun nii äärijännittäväst aihest ko Adessiivi suomessa ja virossa.Vaik mun sijamuatopaljastukset ei ol viäl varsinaisest ratkassu yhtäkä ihmiskunnan suurist kysymyksist, vähintäs mutkan kaut siit o ollu hyätyiki.

Yks o see, et ko saa jonkun tutkinno ihka valmiks, o osottanu sekä ittelles et muil, et on pystyväine viämä asioi loppu saak. Ennen ko hajin opintotoimistolt sen paperin, misä sanotti et Laaksone on valmistunu, luulin et mult jää kaik ain keske. Nyy tiärän, et saan valmiiks ko pinnistän.

Toine o see, et o hiano, ko saa kerranki luvan uppouttu yhte aihesse nii uppeluksi ko itte vaan pysty. Täsä hättäses mailmas see o harvinainen taito ja senkin tähre tarppeline osat.

Joskus sentä opinnoist o suaranaist ilo.Välil joku setä epäile mu murttentaitamistan ja happamast sanno, et ei tommostaka sana ko ”sanno” ol lounaismurttes. Sillo vastaan, et lounaissuomalaiseen erikoisgeminaatioon osallistuvat tyypillisesti ainoastaan soinnittomat konsonantit, mutta yksittäistapauksissa on poikkeuksia. Harvemmin keskustelu siit jatku, vaik mää jatkaissin kyl miälelän.

Yliopisto-opiskelu ei ol mikkä elämän-avaimet-käteen-paketti, mahtak kukka luullakka nii? On pal asioi, mihen täyty omin nokkines tutustu. Nykyaik puhu lakkamat rahast – meijä opiskeluaikan sanotti yhren kerra sana raha (kiälhistorian luennol mainitti et raha-sana alkuperäne merkitys o oravannahka). Vaik ei ol tarkotus et elämä pyäri raha-asioitte ympär, o selkkiämppä, et o itte peril niist, ko et anta muitte hoita nee.

Mitä munst junankuljettamast tul? Mul on piän viästintäyritys Sanatoimisto Hulimaa, ja sen kans itteni elätän, sen veroil pitelen omalt osaltani tätä maat pystys. Luennoitten, kolumnoitten, runoilen, kirjotan kirjoi lyhkäsel ja pitkäl suamel. Ilo ja hyäty o riittäny joka päiväks.

Heli Laaksonen Kirjoittaja on Turun yliopiston alumni.

Mikä on parasta yliopistossa?

Juha Lavapuro Julkisoikeuden lehtori

6 | Aurora

– Tämä on älykkäiden ja asiastaan innostuneiden ihmisten yhteisö, joka viime vuosien jatkuvista muutospaineista huolimatta edelleen uskoo sivistysyliopiston ideaan ja toimii sen mukaisesti.

Koonnut: Aleksi Rajamäki

Ilkka Lähteenmäki Poliittisen historian opiskelija

– Yliopistossa parasta on vapaus ihmetellä kaikkea mahdollista ja tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin. Itselläni kului vuosia yliopistolla ennen kuin omat mielenkiinnon kohteeni alkoivat löytyä.

Piia Seppänen Kollegiumtutkija

– Parasta on pyrkimys nähdä itsestään selviä ilmiöitä uusista näkökulmista ja käsitteellistää monimutkaisia ilmiöitä ymmärrettävämmiksi vuoropuhelussa eri kulttuureista tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

teksti: Laura

Myllymäki Oksanen

kuva: Hanna

Ammennettavaa alkuluvuista Turun yliopiston matematiikan laitoksella alkulukuja tutkiva 25-vuotias Kaisa Matomäki hurmaantuu luvuista.

Kun Kaisa Matomäki saapuu aamulla töihin, hänellä on tapanaan tarkastaa ensimmäiseksi, onko tutkimusalalla tapahtunut jotain uutta.

Tämän jälkeen hän alkaa työstää omaa tutkimustaan.

Toisinaan se on artikkelin kirjoittamista tai lukemista, toisinaan pohdiskelua ja matemaattisten objektien pyörittelyä kynän ja paperin kanssa.

Matomäen tutkimuskohteena ovat ihmismieltä jo kauan kiinnostaneet alkuluvut.

– Alkuluvut ovat lukuja, joilla on täsmälleen kaksi jakajaa, 1 ja kyseinen luku itse.

Tammikuussa tutkija jatkaa Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojektissa työtään alkulukujen parissa. Alkulukuihin liittyy edelleen paljon ratkaisemattomia kysymyksiä, joista monia on helppo esittää mutta vaikea todistaa.

Tutkimuksessaan Matomäki pyrkii käyttämään hyväkseen sekä klassisia metodeja että moderneja lähestymistapoja kuten Kloostermanin summia ja modulimuotoja.

Aihe kiehtoo Matomäkeä, sillä alkuluvuista tiedetään vain vähän.

– Niihin liittyvät ongelmat ovat yksinkertaisia esittää, mutta ongelmien ratkaisussa tulee vastaan erittäin syvällistä matematiikkaa. Alkuluvut ovat peruspalikoita, joista matematiikka alkaa.

Matomäki valmistui maisteriksi kahdessa vuodessa, minkä jälkeen hän lähti jatko-opiskelijaksi Lontoon yliopistoon. Analyyttistä lukuteoriaa käsitellyt väitöskirja valmistui reilussa kahdessa vuodessa.

– Matematiikassa nopeasti valmistuminen on sikäli helppoa, että kirjat eivät ole pitkiä. Asian omaksuminen on tärkeintä.

Tutkija myöntää, että yhä useammin tulee vastaan tilanne, jolloin ei vain tajua.

– Kun menee pois omalta mukavuusalueeltaan, alkaa nopeasti tuntua hankalalta. Mukavuusaluetta saa kuitenkin laajennettua pikkuhiljaa, ja ennen hankalalta tuntuneet asiat muuttuvat helpoiksi tai ainakin ymmärrettäviksi.

Matematiikassa ei voi olla varma, onnistuuko kulloinenkin tutkimusprojekti vai ei. Juuri siksi työ tarjoaa Matomäelle haastetta sopivassa suhtessa. Nuori tutkija innostuu tutkimustyöstään liiankin helposti.

– Tämä työ vaatii kärsivällisyyttä.

Aurora | 7

teksti: Jussi

Matikainen Kotiranta

kuvitus: Maarit

M

oni perinteinen toimiala on kriisissä, ja yhteiskuntamme huutaa kuumeisesti uusien nokioiden perään. Mistä niitä löytyisi? Kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että toimialat syntyvät ja katoavat yhä nopeammin. Tutkija haastaa yritykset vanhojen ajatusmallien mylläämiseen.

– Tarvitsemme meriteollisuuden ilman merta ja laivaa. Miksi tehdään laivoja, kun samalla osaamisella voitaisiin rakentaa mitä vain: energialaitoksia, kaupunkeja, sairaaloita, tehtaita? Miksi rakennettaisiin vain veteen – miksei rakenneta ilmaan, maan alle, kaikkialle? Toimiala hirttää itsensä turhaan kiinni siihen laivaan, Hietanen lataa.

Arkiajattelussa historia saa usein dominoivan roolin, ja tulevaisuutta peilataan suhteessa siihen. Tulevaisuudentutkijalle historia ei ole erityisen mielenkiintoinen.

– Hedelmällisempää on kuvitella, minne haluttaisiin matkata. Sen jälkeen voidaan alkaa pohtia, mitä täytyy tehdä sinne pääsemiseksi.

Luovaa tuhoa Uusissa organisaatioissa yhdistyvät yksilöiden osaaminen ja verkostomaiset toimintakulttuurit. Työtä tehdään virtuaalisesti ja globaalisti. Yksilöt, joiden osaaminen on erityislaatuista, kerääntyvät asiantuntijoiden 8 | Aurora

Tulevaisuus haastaa

radikaaliin ajatteluun Nopeutuminen pakottaa yksilöt ja organisaatiot jatkuvaan uusiutumiseen.

Muuttuvassa maailmassa kouluttautuminen ja halu oppimiseen korostuvat. portaaleiksi, joissa he liittävät oman osaamisensa toisten osaamiseen.

Suomessa hiipuvan metsä-, meri- ja elektroniikkateollisuuden rinnalle tarvitaan nyt toimialoja, joiden olemassaolosta emme vielä tiedä.

– Se, että telakat menevät alas, on luovaa tuhoa. Raunioille rakentuu uutta ja parempaa.

Kyse on omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien löytämisestä: luovuudesta, motivaatiosta, innosta.

Myös nykyisten toimialojen rajapinnoille on kasvamassa uutta, kun kurssia uskalletaan kääntää. Hietanen uskoo vahvasti esimerkiksi ubinettiin, jolla hän tarkoittaa mobiiliteknologian liittämistä vaikkapa vaatteisiin tai huonekaluihin.

– Nokia on jo hävinnyt pelin kännyköissä. Yhtiön pitäisi sijoittaa osaamisensa joka ikiseen kaapinoveen ja vaatteeseen. Se pesisi Applen hetkessä.

Koulutus kannattaa Miltä tulevaisuus näyttää yliopisto-opiskelijan näkökulmasta? Väheneekö kouluttautumisen merkitys tiedon vanhetessa nopeasti?

– Päinvastoin, kouluttautuminen kannattaa ehdottomasti. Osaamisen ja tietynlaisen älykkyyden merkitys kasvaa. On oltava valmis sparraamaan aivojaan jatkuvasti.

Hietanen toivoo, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä siirryttäisiin kohti yksilöllisempiä tutkintoja. Hän puhuu joint degree -mallin puolesta. Ajatuksena on, että opiskeli-

ja voi koota tutkintonsa mahdollisimman yksilölliseksi valiten tarjontaa lukuisten eri maissa sijaitsevien yliopistojen kursseista.

Tutkija uskoo myös harrastusten tulevan yhä tärkeämmiksi.

– Tulevaisuus suosii niitä onnellisia, jotka ovat löytäneet asian, josta ovat aidosti kiinnostuneita. Maailmasta löytyy varmasti muitakin, jotka ovat kiinnostuneita juuri samasta asiasta, näyttäisipä se kuinka marginaaliselta tahansa. Uskon, että tätä kautta tulevaisuudessa yhä useammat onnistuvat muuttamaan harrastuksensa työksi – tai työnsä harrastukseksi, Olli Hietanen sanoo.

”

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta niiden löytämiseksi on uskallettava irrottautua historiasta.”

Tulevaisuuteen katsotaan monitieteisesti Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Turun yliopistoon kuuluva monitieteinen tutkimus-, koulutus ja kehittämiskeskus. Ennakointitiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti, ja tulevaisuudentutkimus onkin yksi Turun yliopiston kuudesta tutkimuksen vahvuusalueesta.

Tulevaisuudentutkimus on menetelmätiede, joka voidaan liittää osaksi lähes minkä tahansa tieteenalan kysymyksenasettelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa työskentelee muun muassa sosiologeja, filosofeja, hallintotieteilijöitä, kansatieteilijöitä, kauppatieteilijöitä, kemistejä, biologeja, ympäristötieteilijöitä ja diplomi-insinöörejä.

Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden voi suorittaa Turun yliopiston koordinoiman Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian kautta yhdeksässä suomalaisyliopistossa.

Aurora | 9

teksti: Laura

Myllymäki, Oksanen

teksti: Laura

kuvat: Hanna

Myllymäki Oksanen

kuvat: Hanna

Kampus 24/7

Runeberg, Lönnrot ja Snellman vartioivat yliopiston päärakennuksen vieressä kampuksen elämää tauotta. Patsas tunnetaan nimellä Kolme vekkulia.

Sitsejä, iltavirkkuja tutkijoita, kirjaston aarteita, tiedettä isolla T:llä. Kurkistimme kampuksen elämään yhden vuorokauden ajan.

A

Mañanan sitsit ovat vasta alkamassa, kun saavumme sivustaseuraajiksi juhliin. Puheensorina on korviahuumaavaa, kuten sitseillä on tapana. Minulle on kerrottu, että tänään juhlitaan Halloweenia, ja joukosta löytyy punahilkkoja, kaivostyöläisiä sekä prostituoituja. Laulunjohtaja soittaa vellikelloa, ja sitsaajat intoutuvat tulkitsemaan Our Family -kappaleen, jonka melodia on peräisin skotlantilaisesta kansanlaulusta.

– Laulu lähtee hiljaisuudesta! huudetaan.

Akateemiset sitsiperinteet näyttäytyvät ulkopuoliselle silmäparille kummallisina.

Skål-komento käy välittömästi laulun jälkeen, ja rikkureita rankaistaan. Ihmiset suorastaan janoavat sanktioita, jotka usein tarkoittavat yksinlaulua tai runonlausuntaa. Pöytäkeskustelut käyvät vilkkaina.

10 | Aurora

nglican, Homoglobiinin ja

M

Sirkkalan päärakennukselle, missä mediatutkija Veijo Hietala tekee töitä öisin. Tutkijanhuoneessa palaa pöytälamppu, ja tietokoneen päällä istuu kokoelma erilaisia pieniä pehmoleluja. Hyllyt ovat täynnä elokuvahistorian klassikoita ja romaaneja.

– Olen aika huono keskittymään, jos muita ihmisiä on paikalla. Iltamyöhään täällä on rauhallista, Hietala kertoo rytmistään.

Syksyisin tosi-tv-ohjelma Big Brother toimii vedenjakajana: joko Hietala päättää lähteä katsomaan ohjelmaa kotiin tai jäädä laitokselle loppuyöksi.

Hän on onnellinen saadessaan päättää itse työajoistaan.

– Olen hyvin tyytyväinen siihen, että tällainen akateeminen vapaus on säilytetty, hän pohtii.

Ikkunan takaa kurkistaa öisen mystinen, historiallinen kortteli, ja hetken ajan ymmärrän, mitä Hietala tarkoittaa. atkaamme

K

irjastonjohtaja Ulla Nygrén on energiapakkaus. Kun raahustamme yliopistonmäelle aamu-unisina, Nygrén säteilee. Kiire ei näy hänessä, vaikka palvelustrategiaa työstetään parhaillaan. Informaatikko Leena Järveläinen lupautuu viemään meidät pääkirjaston kellariin, sillä Nygrénin on jo kiiruhdettava seuraavaan palaveriin. Laskeudumme maan uumeniin. Kuljemme sanomalehtivaraston kautta pienpainatekokoelmavarastoon.Yliopiston kirjasto on vapaakappalekirjasto, mikä tarkoittaa sitä, että kokoelmista löytyy kaikkea, mitä painokoneet suoltavat.Viereltäni löydän Lidlin mainoksen.

– Emme me voi tietää, mikä on Lidlin merkitys tulevaisuudessa, Järveläinen muistuttaa.

Kirjastoihmiset ovat luokittelun ja ryhmittelyn mestareita. Jokaiselle painokselle on tarkkaan määrätty paikkansa.Törmäämme matkalla myös hakijaan, jonka tehtävänä on huolehtia asiakkaan tilaaman aineiston noutamisesta. Vaikka eletään sähköisten aineistojen aikaa, asiakkaat tilaavat yhä runsaasti painettua sanaa.

L

ehtori Pekka Viljasen opettajankoulutuslaitoksen kurssin musiikin-

tunnilla on rento tunnelma. Opiskelijat tapailevat vallattomasti sointuja digitaalipianoilla ja valmistautuvat kotitehtävän käsittelyyn. Jokaisella on edessään myös tietokone. Ilmoille kajahtaa melodia. Mukaan lisätään laulu.

– Täksi kerraksi meillä oli Seitsemän miehen voima ja Vive la compagnie. Päätavoite on musiikin palikoitten hahmottaminen, opettaja aloittaa tunnin.

Nyt soitetaan sointuja. Luokkahuone kuuntelee, soittaa, kuuntelee ja soittaa.

Viljasen mukaan oppitunnit ovat tietokonerikasteisia soitto- ja musiikintunteja, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että opiskelijat mallintavat luokkatilanteessa myös opettajan työtä. Kankaalle heijastetetulla digikoskettimistolla näkyvät opettajan koskettimien painallukset.

Aurora | 11

J

atkamme matkaamme yliopiston puutyöverstaalle, joka sijaitsee Publicumin takana. Kurkistamme sisään rakennukseen, jossa Lasse Sainio, Raimo Heinonen ja Jouni Laiho työskentelevät. Täällä syntyvät erilaiset tilaus- ja korjaustyöt yliopiston tarpeisiin, ja jos hylly putoaa tai joku tarvitsee työhuoneeseensa peilin, kolmikko rientää apuun. Tänään verstaalla on korjattu työpöydän reunaa. Puu ja maali, työn haju, tuoksuvat. Harvinaisuuksiakin verstaalla on nikkaroitu, miehet muistavat.

– Kerran meiltä tilattiin mehiläisten paritushäkki, Laiho kertoo.

Radio tahdittaa päivää harmittomasti työnteon taustalla.Yhtäkkiä on nälkä, ja kaikki suuntaavat syömään.

S

aavumme lou nasaikaan Assa-

rin ullakolle. Tila täyttyy kiireessä syövistä opiskelijoista, jotka yrittävät ennättää luennolta toiselle. Pysähdymme salaattipöydän eteen. Assarin ullakko on yksi suosituimmista opiskelijaruokaloista eikä vähiten hyvän sijaintinsa ansiosta. Syöjiä käy päivittäin noin 1000–1200, joista 95 prosenttia on opiskelijoita. Ihmiset puhuvat miltei kilpaa, sillä lounasaikaan kaikki haluavat vaihtaa kuulumisia.

h

ammaslääketieteen laitoksen Arje Scheinin

-salissa tuoksuu hiuslakka.

Luentosalin kovilla penkeillä istuu mustiin, siisteihin pukuihin ja mekkoihin sonnustautuneita väittelijän sukulaisia ja ystäviä. Tänään väittelee hammaslääkäri Jenni Hjerppe, joka on tutkinut väitöskirjassaan zirkonia-keraamin ominaisuuksia hammassiltamateriaalina. Ensin sisään astuu väittelijä, sitten kustos Pekka Vallittu ja viimeisenä vastaväittäjä, Ulmin yliopiston professori Ralph Luthardt. Vallittu julistaa väitöstilaisuuden alkaneeksi. Yleisön jännitys on käsinkosketeltavaa, mutta Hjerppe lausuu lectio praecursoriansa rauhallisesti. Puheen jälkeen hän pyytää vastaväittäjäänsä esittämään ne muistutukset, joihin on väitöskirjan perusteella aihetta.

Luthardtin versio Hjerppen tutkimuksesta on täynnä post it -lappuja. Alkaa väitöskirjan tarkastus. Tilaisuus etenee käsikirjoitetusti, ja osapuolet aloittavat keskustelun. Hjerppe on tyylikäs mustassa jakkupuvussaan, ja minusta tuntuu kuin olisin teatterissa.

Perinteinen luentoopetuskin on yhä voimissaan.

12 | Aurora

S

uuntaamme TYKSin perukoille PET-keskukseen. Johtaja Juhani Knuuti on luvannut meille tovin ajastaan, ja haluamme nähdä PET-kameran. Knuuti kertoo viimeaikasesta keskuksen tutkimuksesta, kun lähdemme kohti tapahtumaketjun alkua, hiukkaskiihdytintä. Potilaiden kuvantamiseen tarkotettuja PETkameroita on muuallakin Suomessa, mutta vain Turun PET-keskuksella on toinenkin tehtävä, tieteellinen tutkimus.

– Esimerkiksi Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitetun uuden bapineuzumab-nimisen lääkkeen on professori Juha Rinteen tutkimuksessa todettu vähentävän sairauden aiheuttamia aivomuutoksia. Tämä havaittiin positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamisella, Knuuti innostuu kertomaan.

Pysähdymme hiukkaskiihdyttimen luo. Se on laite, joka tuottaa isotooppeja, jotka kulkevat edelleen radiokemian laboratorioon. Siellä isotooppi yhdistetään merkkiaineeseen. Kuljemme yläkertaan, kameroiden luo. Tuntuu, kuin olisimme yhtäkkiä keskellä Greyn anatomiaa, kun hoitajat seuraavat PET-kameran syvyyksissä olevaa potilasta. Knuuti johdattaa meitä jo kovaa vauhtia eteenpäin, valmiiden PET-kuvien luo. Löydämme lääkärin, joka yrittää selvittää kuvaruudulta, onko potilaalla syöpä vai ei. Nyt ollaan kovan lääketieteen ytimessä.

Y

liopistonlehtori Mari Sandell ottaa meidät vastaan PharmaCityn Funk-

tionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Aistinvaraisen raadin jäsen Satu Leinonen arvioi tänään porkkanan ominaisuuksia. Saavumme valmistelukeittiöön, josta on yhteys arviointitilaan. Leinonen kurkistaa vanhanaikaista kaupan luukkua muistuttavasta ikkunasta, kun Sandell tuo tämän eteen erilaisia elintarvikenäytteitä. Arvionnissa pohditaan maun lisäksi myös ulkonäön, hajun ja rakenteen asioita. Nyt Leinosen tehtävänä on arvioida makeutta, happamuutta, karvautta, suolaisuutta ja umamia, toisin sanoen makuprofiilia.

– Tämä ei ole hapan eikä karvas, hän rouskuttaa.

Normaalisti Leinonen olisi yksin, suljettujen ovien takana, mutta nyt me tuijotamme häntä.

Hän nollaa maun vesihuikalla ja palaa pohtimaan porkkanan rakennetta.

I

stu ylös, istu alas, puoliväli ylös, peffa taa!

Opiskelijoiden posket helottavat punaisina, onhan perjantai ja Yo-pumpin aika.

Stereoissa alkaa soida Don Johnson Big Band. Painojen nostaminen näyttää kevyeltä.

Nämä ihmiset ovat käyneet täällä ennenkin. Näyttää hienolta, kun 80 ihmistä tekee samaa liikettä samaan aikaan.

– Vielä alemmas! Viimeisiä viedään! ohjaaja Tii-Anna komentaa täyttä salia.

O

n sininen hetki, kun ka-

puamme Luonnontieteiden talon kautta iltavahtimestarin johdolla yliopiston päärakennuksen katolle. Oikean käden puolella aukeaa rauhallinen näkymä suihkulähteelle ja kirjastoon. Vasemmalla siintävät Science Park ja lääketieteellisen tiedekunnan rakennukset Hämeenkadun vilinän takana. On kylmä.

Muutama vaihto-opiskelija poikkeaa yliopistonmäen halki matkallaan. Kuu paistaa pilvien lomasta ja muutamat valot palavat ikkunoissa, kun hyvästelemme viikonlopun viettoon valmistautuvan kampuksen.

Aurora | 13

teema

elinikäinen oppiminen

teksti: Timo Niitemaa Kuva: Hanna Oksanen

Kansainvälisellä yrityspelillä

johtajaksi

Stonesoft Oy:n johtoryhmällä on tiukka paikka.

Amerikan markkinoilla menee hyvin, mutta Euroopassa on ongelmia. Markkinointijohtaja Lorena raportoi kilpailevan yrityksen Nippon Oy:n uudesta investoinnista komponenttien valmistuksessa. Stonesoftin myynti tökkii.

I

lmeet ovat vakavia ja kahvia kuluu. Toimitusjohtaja Katariina ehdottaa lopulta, että Stonesoft luopuisi komponenttivalmistuksesta ja keskittyisi jatkossa ydintoimintaansa Stonie-läppäreiden valmistukseen ja markkinointiin. Tuotantojohtaja Eero vastustaa aluksi jyrkästi, mutta taipuu lopulta, kun talousjohtaja Alba läväyttää esiin tiedot Euroopan toimintojen kvartaalituloksesta ja rahoitustilanteesta.

Menossa on Turun kauppakorkeakoulun Managing international business strategies -kurssi. Viisikymmentä tulevaa ekonomia on jakau14 | Aurora

tunut kymmenen tietokonealan monikansallisen yrityksen johtoryhmiksi. Käynnissä on seitsemän viikkoa kestävä kansainvälisen liiketoiminnan johtamista simuloiva tietokoneavusteinen peli Intopia.

– Yrityssimulaatiopelejä on maailmalla useitakin, mutta tämä eroaa monista muista siinä, että pelissä toimitaan sekä kuluttaja- että busines to business -markkinoilla, kertoo kurssin toteutuksesta jo toistakymmentä vuotta vastannut kansainvälisen liiketoiminnan lehtori Martti Salo. B to B -markkinoilla kaupankäynti perustuu pelin muiden yritysten kans-

Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Hanna Oksanen

sa käytäviin neuvotteluihin. Myös kuluttajamarkkinoilla tehdyt ratkaisut vaikuttavat koko markkinoiden toimintaan.

Peli on hyvin toden tuntuinen ja opiskelijat ottavat sen varsin tosissaan. Kurssilaisten muodostamat 3–4 hengen johtoryhmät perustavat yrityksen, laativat sille liiketoimintastrategian ja johtavat yritystä kilpaillen Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Brasilian markkinoilla muiden yritysten kanssa. Pelin alkaessa kullakin yrityksellä on 20 miljoonan Sveitsin frangin tili liechtensteinilaisessa pankissa.

Myynti alkaa vetää. Johtoryhmä, Alba Alonso de Castro, Lorena Rueda, Eero Liimatainen ja Katariina Koivula, on tyytyväinen.

Draamaa ja simulaatioita Nykyaikainen yliopisto-opetus ei ole vain tenttejä, luentoja, seminaareja tai harjoituskursseja. Oppimisessakin pyritään elämyksellisyyteen.

Tästä on hyvänä esimerkkinä draaman käyttö opetuksessa. Sellainen on jo pitkään kuulunut kasvatustieteiden ja psykologian valikoimiin. Myös juristit ovat käyttäneet draamaa muun muassa näyttelemällä käräjäoikeuden istuntoa, ja nyt humanistitkin ovat lisäämässsä draaman menetelmävalikoimaansa.

Digitaalisen kulttuurin oppiaineessa on kokeiltu sosiaalisen median käyttöä opetuksessa.

Opettajat pitivät luennon Facebookissa. He linkittivät valmistamansa lyhyet videot ja kalvot luennon FB-ryhmän seinälle, jonne tuli lyhyitä kommentointitehtäviä. Myös luennon palautekeskustelu käytiin FB-ryhmän keskusteluosiossa.

Tietokonepelisovelluksia voidaan käyttää paitsi kauppatieteissä myös esimerkiksi kieltenopetuksessa. Suosittu on esimerkiksi Second Life -peli, jossa voidaan luoda oma hahmo ja seikkailla virtuaalisesti vaikkapa Pariisissa.

Erilaiset kenttäkurssit ovat aina kuuluneet esimerkiksi biologien, maantieteilijöiden ja geologien koulutukseen, mutta menetelmää hyödyntävät myös kansatieteilijät, folkloristit ja sosiologit.

– Erilaisilla simulaatioilla luodaan autenttisia ympäristöjä, joissa oppiminen tapahtuu mahdollisimman aidosti, kuvailee yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalainen opetuksen uusia menetelmiä. Oppimisessa painottuvat monitieteinen ongelmien ratkaisu ja työelämän taidot.

Pelin suolana aito kansainvälisyys Toimintaympäristön muutoksista saadaan tietoa neljännesvuosittaisista katsauksista. Niissä kerrotaan muun muassa valuuttakurssimuutoksista, pörssikehityksestä ja markkinaodotuksista sekä liikkeellä olevista huhuista. Joukkueet syöttävät suunnitelmansa ja toimintapäätöksensä tietokoneohjelmaan, ja pelimalli muodostaa niistä opettajien avustuksella erilaisia myynti-, varasto-, tase- ja tulosraportteja johtoryhmien käyttöön. Voittaja on yritys, jolla on pelin päättyessä tilillään eniten rahaa.

Pelin suolana on Salon mukaan aito kansainvälisyys, sillä kurssilaisista noin puolet on kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Opiskelijoita on esimerkiksi Ranskasta, Saksasta, Englannista, Itävallasta, Hollannista, Venäjältä ja Virosta, joskus myös Intiasta ja eri Afrikan maista. Pelin kautta opitaan asioita ja taitoja, joita ei pystyisi välittämään tavallisessa luento-opetuksessa.

Joskus tapahtuu kulttuuritörmäyksiä, henkilökemiatkaan eivät aina toimi toivotusti. Ranskalaisella pojalla voi esimerkiksi olla vaikeuksia hyväksyä suomalainen tyttö firman toimitusjohtajaksi.

– Täällä minun huoneessani on monta kertaa itku kurkussa ratkottu johtoryhmien sisäisiä konflikteja. Lopulta asiat ovat aina selvinneet ja kaikki osanottajat ovat kehuneet oppineensa todella paljon kansainvälisestä liiketoiminnasta, Salo vakuuttaa.

kautta ”Pelin opitaan asioita

ja taitoja, joita ei voitaisi välittää tavallisessa luentoopetuksessa.”

Aurora | 15

teksti: Jussi

Matikainen Oksanen

kuvat: Hanna

Yhteisöllisyys

on opiskelijaelämän Turun yliopiston ylioppilaskunnalla on 133 suola alayhdistystä. Kurkistimme niistä kolmeen.

Tuumasta toimeen Neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija Joel Uusi-Oukari lähti mukaan oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lex ry:n toimintaan heti opinnot aloitettuaan.Toisen opiskeluvuoden keväällä hän aloitti Lexin hallituksen kulttuurivastaavana.

– Mukaan oman ainejärjestön toimintaan kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti. Tapahtumiin on mukava osallistua, mutta vielä antoisampaa ainejärjestötoiminnasta tulee, kun ottaa itsekin vastuuta tapahtumien järjestämisestä.

Kulttuurivastaavana Uusi-Oukari järjesti monenlaista: ekskursioita teattereihin, hovioikeuteen ja vankilaan, matkoja Ahvenanmaalle ja Kööpenhaminaan. Toimittuaan vuoden 2009 Lexin hallituksessa UusiJoel Uusi-Oukari

16 | Aurora

Oukari otti vastaan vielä isomman haasteen. Kuluvan vuoden hän on toiminut ylioppilaskunnan hallituksessa.

– Esimerkiksi tapahtumien järjestäminen on opettanut rohkeaa ja reipasta otetta. Osaan nyt tarttua toimeen rivakammin kuin aikaisemmin.

Parantuneen itseluottamuksen ja organisointitaidon ohella Uusi-Oukari nostaa esiin ajankäytön hallinnan.

– Opintoni ovat edenneet mukavasti, vaikka olenkin ollut alayhdistys- ja ylioppilaskunta-aktiivi. Alayhdistystoiminta tuo paljon ystäviä ja kehittää työelämätaitoja, muttei suinkaan tarkoita välivuotta opiskelusta.

http://lex.fi

Pihla Hänninen

Hanna Hedberg

Konsolipelejä kotoisasti

Teatteria rohkealla asenteella

Kerran kuukaudessa ylioppilastalossa sijaitsevan osakuntatilan valtaa konsolipelien välke, kun vuonna 2007 perustetun Academic Nintendo Klubin (ANC) jäsenet kokoontuvat peli-iltaansa.

– Lähdin mukaan toimintaan kavereideni houkuttelemana. Pienempänä pelasin Nintendon NES-konsolilla, mutta lukioikäisenä pelaaminen jäi. ANC:ssä olen päässyt verestämään lapsuusmuistojani, kolmannen vuoden sosiologian opiskelija Pihla Hänninen kertoo.

Nintendo-pelaamiselle omistautuneen yhdistyksen aktiivijoukon voisi kuvitella olevan miesvaltainen. Onko näin?

– Kyllähän tämä vähän miehinen juttu on ollut, mutta esimerkilläni haluan näyttää, että pelatessa sukupuoli ei merkitse mitään.

Naisiakin on tullut mukaan toimintaan yhä enemmän.

Kynnys osallistumiseen on matala, peli-iltoihin voi tulla kuka tahansa. Halutessaan voi tuoda mukanaan oman konsolin, mutta se ei ole välttämätöntä.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa peli-iltaan, minulle tuli heti ihanan kotoisa olo. Tajusin, että olin tullut oikeaan paikkaan.

Peli-illoissa ei ole turhia muodollisuuksia. Jokainen saa pelata mitä haluaa, yksin tai yhdessä.

– Toimintamme sopii hyvin myös niille, jotka vierastavat opiskelijaelämään usein liittyvää railakasta alkoholinkäyttöä. Meillä pelaaminen on pääasia.

Turun ylioppilasteatterissa vietettiin viime vuonna 50-vuotisjuhlia.

Takavuosien poliittisuus on laimentunut, mutta taiteellinen vapaus ja kantaaottavuus ovat yhä voimissaan.

– Lähes kaikki tekstit ja ohjauksetkin ovat oman väen käsialaa.

Meillä on rohkeutta tehdä omannäköistä teatteria, Hanna Hedberg sanoo.

Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi valmistunut ja Turun yliopistossa tähtäimessään äidinkielen opettajan ura opiskeleva Hedberg työskentelee ylioppilasteatterissa teatterisihteerinä.

– Otamme avosylin vastaan kaikki uudet ihmiset, jotka ottavat aktiivisesti osaa konkreettiseen tekemiseen ja ovat myös ideoiden tasolla valmiita viemään toimintaa eteenpäin.

Teatterin jokasyksyinen uusien jäsenten ilta on hyvä mahdollisuus lähteä mukaan toimintaan. Teatteria voivat harrastaa myös ne, jotka eivät itse mieli näyttämölle. Esimerkiksi lipunmyyjiä, lavastajia, puvustajia ja valosuunnittelijoita tarvitaan jatkuvasti.

Mikäli näyttämö kiehtoo, Hedberg kannustaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti. Hän on itse tuottanut ylioppilasteatterille kolme produktiota, mutta oli lavalla ensimmäistä kertaa vasta syksyllä.

– Löysin itsestäni taas uusia puolia. Näyttämö opettaa heittäytymistä tilanteisiin, mikä parantaa itseluottamusta. Kaiken kaikkiaan ylioppilasteatteri on ainutlaatuinen paikka harrastaa, viettää aikaa ja rakentaa ihmissuhteita.

http://org.utu.fi/tyyala/anc/

www.turunylioppilasteatteri.fi

Turun yliopiston ylioppilaskunta – Turun yliopiston opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, johon jokainen opiskelija automaattisesti kuuluu.

– Jäsenmäärä noin 15 000.

– Tarjoaa jäsenilleen opiskelija-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä alayhdistyksilleen järjestö- ja tukipalveluita.

– TYYn 133 alayhdistyksestä 63 on ainejärjestöjä, 4 osakuntia ja 66 muita harrasteyhdistyksiä.

– lisätietoja TYYn toiminnasta ja palveluista: www.tyy.fi

Aurora | 17

kolumni

Tulo Turkuun kannattaa! ”Turkuun?!”, kuului lukiokaverini aidosti hämmästynyt ja hiukan halveksuva huudahdus, kun ilmoitin hänelle tulevasta opiskelukaupungistani. Olin syntynyt ja elänyt koko siihenastisen elämäni Tampereella, oppinut manselaiset arvot, asenteet ja puhetavan ennen kuin otin vastaan paikkani Turun kauppakorkeakoulussa. Kaupunki oli minulle täysin tuntematon, ja tuttujakin siellä oli vain pari. Lisää kavereiden ivaa aiheutti se, että hakeuduin Turkuun vapaaehtoisesti.

Mikä saa tamperelaisen miehenalun jättämään rakkaan sisämaakaupunkinsa ja muuttamaan rannikon arkkiviholliskaupunkiin? Mitä Turulla ja Turussa opiskelulla voi olla tarjottavanaan?

Kaupunkia kohtaan perimätietona tuntemani negatiivisuus väistyi heti.

Asunto löytyi Hämeenkadulta ”tält pualt jokke”, Tuomiokirkon kupeesta, optimietäisyydeltä sekä yliopistoalueeseen että ydinkeskustaan nähden.

Asumiskustannukset ovat Turussa selkeästi alemmat kuin pääkaupunkiseudulla tai jopa Tampereella, ja viiden minuutin kävelymatka kouluun on hunajaa verrattuna vaikkapa arkiaamuiseen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.

Turussa keskusta ja kampus ovat käytännöllisen lähellä toisiaan, joten koko matka Kauppatorilta Yliopistonmäelle vilisee opiskelijoita ja haalarikansaa. Lisäksi Hämeenkadun varrella on kaikki, mitä opiskelija tarvitsee.

Matkat taittuvat kätevästi polkupyörällä.

Itse opinnot alkoivat railakkaasti – Turun opiskelijaelämä näyttäytyi koko komeudessaan uusille opiskelijoille. Opiskelijajärjestöjen kenttä Turussa on laaja ja monipuolinen. Ylioppilaskunnan eri järjestöt ja aineyhdistykset pitävät itsestään meteliä ja tekemistä riittää viikon jokaiselle päivälle, mikäli vain omat rahkeet riittävät. Turku onkin kunnostautunut erittäin aktiivisena opiskelijajärjestökaupunkina.

Itse heittäydyin täysillä mukaan opiskelijatoimintaan, ja tähän mennessä olen toiminut jopa neljän järjestön hallituksessa, joista NESU eli pohjoismaisten ekonomiopiskelijoiden unioni on tärkein pestini.Tämä ei tietenkään riitä – tavoitteet ovat korkeat jatkossakin. Opiskelun oheistoiminta ei ole pelkkää bilettämistä ja hauskanpitoa, vaan se on tärkein tapa muodostaa omia ystäväverkostoja ja päästä harjoittelemaan esimerkiksi tapahtumien organisointia ja vaikuttamista ”oikeaa elämää” varten.

Kaiken kaikkiaan Turun ilmapiiri opiskelijakaupunkina on lämmin ja tuttavallinen. Itse asiassa kauppakorkeakoulukin on saanut tunnustusta hyvästä hengestään ja familiaarisesta ilmapiiristään.Yliopisto uhkuu hyvää henkeä, mikä tuntuu olevan ainutlaatuista isolle yliopistolle. Vaikka jääminen Tampereelle olisi ollut se ”helpoin” ja yksinkertaisin tie,Turku on antanut jotakin korvaamatonta. 350 uutta ystävää, tyttöystävän ja kunnianhimoiset tavoitteet opiskeluille ja tulevaisuudelle ovat vain muutama asia, jotka tulevat mieleen.Vaikka omasta kotikaupungista lähteminen tuntuisi vieraalta ja kaverit ilkkuisivat, opiskelu Turussa kannattaa.

Joonas Hamunen Kirjoittaja aloitti opinnot Turun kauppakorkeakoulussa syksyllä 2009.

18 | Aurora

Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

”Yliopistoon mennessäni osasin odottaa lähinnä opiskelijajuhlia. Pois lähtiessäni odotin, että juhlat jo loppuisivat.”

Kirjailija Riku Korhonen on opiskellut ja opettanut Turun yliopistossa. Lue haastattelu portaalista.

www.utu.fi/hae Aurora | 19

Biovaraosia käsityönä Metallittomissa biomateriaaleissa on kirurgian tulevaisuus. Professori Pekka Vallittu korostaa sanojaan napauttamalla biolasista ja lasikuidusta valmistetulla implantilla pääkallon otsaluuhun.

20 | Aurora

T

T

teksti: Tuomas kuvat: Hanna

Koivula Oksanen

Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtajan kädessä oleva pääkallo on muovia. Se on kolmiulotteinen tuloste kuvasta, joka on otettu tietokonetomografian avulla potilaan kallosta.

Kallon oikealla puolella on tapaturmassa syntynyt halkaisijaltaan kahdeksansenttinen reikä.

Vallittu on laboratoriossa muotoillut implantin lasikuidusta ja bioaktiivisesta lasista.

– Seuraavaksi implantti lähtee steriloitavaksi, jonka jälkeen se kirurgisessa operaatiossa asennetaan potilaan päähän, Vallittu kertoo.

Ennuste implantin sopeutumisesta potilaan elimistöön on hyvä. Viimeisen neljän vuoden aikana professori Kalle Aitasalon ja dosentti Matti Peltolan mukaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkimuskäyttöön asennetuista biolasista valmistetuista lasikuituimplanteista ei ole infektoitunut yksikään.

Kalloimplantin tarpeen aiheuttaa tapaturman ohella tyypillisesti jokin neurologinen sairaus, jonka jälkitilaa hoidetaan implantin avulla. Potilaan kallosta saatetaan joutua irrottamaan kappale aivojen paineen laskemiseksi.

Aivot saavat turvota tehtyyn reikään, joka pidetään avoimena hoitojakson ajan. Tämän jälkeen pakasteessa ollut kallonpalanen asennetaan takaisin.

– Kallossa on kuitenkin paljon bakteeripesiksi sopivia huokosia ja onteloita. Vaikka koko operaatio tapahtuu mahdollisimman steriilisti, voi hoidetulle alueelle muodostua tulehdus. Tällöin tarvitaan implantti, Vallittu sanoo.

Biolasi estää tulehduksen Suurin osa maailmalla asennetuista implanteista valmistetaan joko titaanista tai muovista.

– Esimerkiksi polyeteenistä eli tavallisesta muovista valmistetaan paljon implantteja. Samaa materiaalia käytetään esimerkiksi ämpäreiden valmistuksessa. Jokainenhan tietää, että

mökkisaunassa muoviämpäreihin kehittyy limaa, bakteeripitoista biofilmiä. Sama mekanismi voi tapahtua ihmiseen asennetuissa implanteissa.

Bioaktiivisesta lasista ja lasikuidusta valmistetun implantin vahvuus on joustavuuden ja kestävyyden ohella juuri se, että implantin infektoitumisriskiä on alennettu.

Materiaalin antimikrobinen ominaisuus perustuu bioaktiivisesta lasista vapautuviin ioneihin. Ne myös aiheuttavat implantin ympärillä mineralisoitumista eli uuden luun kasvamista.

– Lasista vapautuvat ionit muuttavat ympäröivän kudoksen pH-arvoa. Ympäristöstä tulee mikrobeille sietämätön.

Lasikuitu on joustavaa ja kestävää Bioaktiivinen lasi on esimerkki turkulaisesta bioalan osaamisesta. Lasia kokeiltiin implanttimateriaalina jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa.

Sillä paikattiin Vietnamin sodan veteraanien vakavia luuvaurioita.

Turussa tutkimukset käynnistivät professorit Antti Yli-Urpo ja Kaj Karlsson 1980-luvulla. Biolasia tutkittiin implanttimateriaalina aktiivisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen alkuun saakka.

– Yksistään biolasista valmistetun implantin heikkoudet ovat samat kuin tavallisessa ikkunalasissa: vaikea muotoiltavuus ja toisaalta hauraus. Se toimii parhaimmillaan murskana tai jauheena käytettynä, tilanteissa joissa paikattava luu on säilyttänyt oman rakenteellisen lujuutensa, Vallittu kertoo.

Bioaktiivisen lasin hyvät ominaisuudet – se muun muassa häviää ajan kuluessa elimistöstä – voidaan kuitenkin yhdistää implantteihin, joissa käytetään sideaineina muita materiaaleja.

Vallitun oma suosikki on lasikuitumuovi, jota on tutkittu ja käytetty kliinisessä työssä menestyksekkäästi yli vuosikymmenen ajan.

– Lasikuitu tekee implantista kestävän.

Leikkauksen jälkeen voisi vaikka puskea palloa, Vallittu pukkaa ilmaan.

Lasikuitu soveltuu kalloimplanttien ohella myös raajojen pitkien putkiluiden valmistamiseen. Niitä kehitetään yhdessä ortopedian professori Hannu Aron kanssa.

– Metallittomat materiaalit joustavat samaan tapaan kuin luu, kun titaani-implantti muistuttaa lähinnä rautakankea. Metallista valmistetut implantit tekevät myös lähes mahdottomaksi implanttialueiden magneettikuvauksen, jota tarvitaan parantumisen seurantaa ja muiden sairauksien diagnostiikkaa varten.

Suomen suurin biomateriaalikeskus Turun kliininen biomateriaalikeskus TCBC on Suomen suurin lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten biomateriaalien tutkimuskeskus.

Keskuksessa biomateriaalien mahdollisuuksia selvitetään tällä hetkellä kymmenien tutkijoiden voimin. Tekeillä on 35 väitöskirjaa, joita ohjaa kahdeksan professoria. Tutkijoiden Aurora | 21

Professori Pekka Vallittu valmistaa implantin kliinistä tilannetta vastaavan muovikallon mukaan Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen laboratoriossa olevien erikoislaitteiden avulla.

– Olen alkuperäiseltä koulutukseltani hammasteknikko, joten siitä varmastikin on peräisin kiinnostus materiaalien kanssa työskentelemiseen. Kysymys on pohjimmiltaan orgaanisen rakenteen matkimisesta, biomimetiikasta, jossa tarvitaan huippututkimuksen ohella tällaisia akateemisen savenvalajan ominaisuuksia.

kanssa tiiviissä yhteistyössä Turun PharmaCityn ympäristössä toimii puolenkymmentä yritystä.

TCBC:ssä valmistetaan TYKSin kliinisessä tutkimuksessa käytetyt kalloimplantit.

– Implantti tehdään käsityönä yksilöllisesti potilaan tarpeisiin. Tavoitteena on aloittaa myös implanttien tietokoneavusteinen valmistusprosessi piakkoin, Vallittu kertoo.

Biomateriaaleista seuraava kansainvälinen menestystarina?

TCBC:n tehtäviin kuuluu myös innovaatioiden kaupallistaminen. Biomateriaaleissa on Vallitun mukaan kaupallista potentiaalia, joskin niiden saattaminen maailmanlaajuisiksi menestystarinoiksi on suuren työn takana.

– Biomateriaalien tuotteistaminen eroaa huomattavasti esimerkiksi kännyköiden myymisestä siinä, että tuotetta ei kaupata suoraan loppukäyttäjille. Lääkärikunnan vakuuttaminen materiaalin kelpoisuudesta vie aikaa. Sa22 | Aurora

maan aikaan kilpailijoina ovat ylikansalliset jättiyritykset.

Jo pelkästään materiaalien turvallisuuden ja toimivuuden osoittamiseen eläinkokeilla saattaa kulua helposti kymmenen vuotta. Vasta sitten ollaan vaiheessa, jossa implantteja saadaan testata ihmisillä.

– Lasikuituimplanttien kohdalla olemme edenneet pikkuhiljaa ensin tekohampaista kiinteisiin hammaslääketieteellisiin rakenteisiin ja niistä bioaktiivista lasia yhdistämällä kalloimplantteihin. Tulokset puhuvat kiistatta materiaalin puolesta.

Vaikka kaupallistaminen on hidasta, Vallittu uskoo vakaasti metallittomien implanttien tulevaisuuteen ihmisen biovaraosina.

– Toivon, että seuraavaan nousukauteen mennessä meille olisi syntynyt muutama toimintatavoiltaan aidosti kansainvälinen biomateriaaliyritys. Tuote on perinteisiin menetelmiin verrattuna ylivertainen, mikään ei sen puolesta estä niin sanotusti menemästä niin pitkälle kuin pää kestää, Vallittu hymyilee – ja napauttaa muovikalloa.

monta tietä bioalalle Turun yliopistossa opiskelijat voivat suuntautua bioalalle useiden koulutusohjelmien kautta. Lääkäreiden, hammaslääkäreiden, kemistien, biologien ja fyysikoiden ohella ala työllistää muun muassa tietojenkäsittelytieteilijöitä, diplomi-insinöörejä ja kauppatieteilijöitä.

Esimerkiksi biotekniikan opiskelun erityispiirre on käytännönläheisyys, sillä valtaosa opiskelusta tapahtuu laboratorioissa. Turun yliopistossa voi kouluttautua myös terveyden biotieteet -ohjelmassa, jossa yhdistyy lääketieteellinen ja luonnontieteellinen osaaminen.

Suunnitteilla on yhteispohjoismainen biomateriaalitieteen maisterikoulutusohjelma, joka olisi Turun yliopiston, Åbo Akademin, Göteborgin yliopiston ja Oslon yliopiston yhteisohjelma. Mukana olisivat myös Chalmersin teknillinen korkeakoulu ja yhteispohjoismainen hammaslääketieteen materiaalitutkimuslaitos NIOM.

kirjat

teksti: timo niitemaa

Parlamentarismi haastaa perustuslain

Pyhän moninaiset muodot

Suomen perustuslakia rukattiin kymmenen vuotta sitten parlamentarismia vahvistavaan suuntaan. Monen mielestä uudistukset jäivät puolitiehen, ja keskustelu perustuslain uudistamisesta on jatkunut joskus kiivaanakin.

Tätä keskustelua jatkavat nyt alan johtavat asiantuntijat Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin toimittamassa Editan julkaisemassa kirjassa Perustuslakihaasteet.

Kirjassa kartoitetaan perustuslain nykyisiä ongelmia ja hahmotetaan ratkaisuvaihtoehtoja. Siinä pureudutaan muun muassa perustuslain muutosehdotuksiin ja Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutukseen Suomen perustuslakiin, ulkopolitiikan johtamisen haasteisiin ja kansalaisaloitteisiin sekä perustuslakivaliokunnan ja tuomioistuinten rooliin liittyviin kysymyksiin.

Turun yliopiston uskontotieteen professori Veikko Anttonen on koonnut kirjassaan Uskontotieteen maastot ja kartat kolmikymmenvuotisen uskontotieteilijän uransa aikana muototuneet käsityksensä uskontojen olemuksesta.

Teos avaa uskontotiedettä akateemisena tieteenalana ja tutustuttaa haasteisiin, joita tutkijat kohtavat nykypäivän maailmassa pyrkiessään selittämään uskontojen, uskonnollisten ja hengellisten ilmiöiden vaihtelevia maastoja.

Uskontoantropologi Anttonen on tullut tunnetuksi erityisesti pyhän käsitteen syvällisestä analysoimisesta. Teoksessaan hän avaa uskontoa universaalisena kategoriana juuri pyhän käsitteen avulla. Hän näkee käsitteen uskontoa ja kulttuuria yhteensitovana liimana.

Teos on tarkoitettu uskontotieteen ja kulttuurintutkimuksen oppikirjaksi, mutta sopii johdatukseksi kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Perustuslakihaasteet Wiberg Matti (toim.) , 200 sivua Edita 2010

Uskontotieteen maastot ja kartat Anttonen Veikko, 286 sivua SKS 2010

Belle Époque Turussa

Yliopisto uusliberalismin kourissa

Dosentti Rauno Lahtinen jatkaa mainioiden Turku-kirjojensa sarjaa.

Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi on ilmestynyt teos Turku 1911.

Kirja vie lukijan aikamatkalle sadan vuoden takaiseen turkulaiselämään.

Vuonna 1911 Euroopassa elettiin vaurasta ja huvitteluntäyteistä aikaa, jota kutsuttiin Belle Époqueksi. Määritelmä sopi Venäjän suuriruhtinaskunnan syrjäiseen provinssikaupunkiin Turkuunkin – tosin tietysti vain sen vauraan porvarillisen yläluokan elämään.

Lahtisen kirja näyttää lukijalle tekstien, lehtileikkeiden ja upeiden kuvien kautta iloisen ja modernisoituvan Turun uusine ravintoloineen, raitiovaunuineen ja automobiileineen, elokuvateattereineen ja muotisalonkeineen.

Kaupunkilaisten arkeen kuului toki myös pimeämpi puoli, jopa murhia, ryöstöjä, ilkivaltaa ja tappeluitakin. Sotaa käytiin myös rottia ja kaiken likaavia puluja vastaan. Jälkimmäinen sai pikkupojat innostumaan lintujen tappamisesta – mikä puolestaan johti uuden eläinsuojeluyhdistyksen perustamiseen.

Turku 1911 Lahtinen Rauno, 144 sivua Turkuseura 2010

Yliopistolaitoksen uudistuksessa on viime kädessä kysymys vallasta ja siitä, mitkä tahot lopulta voivat päättää yliopiston toiminnasta ja tulevaisuudesta. Näin kiteyttää johtopäätöksensä erikoistutkija Markku Vanttaja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tuoreessa julkaisussa Yliopiston villit vuodet.

Uusliberalismi kukoistaa yliopistopolitiikassa. Rahoitusta haetaan yritysmaailmasta ja elinkeinoelämän edustajia etsitään yliopistojen hallintoon. Silti yliopistojen autonomian ja akateemisen vapauden väitetään lisääntyneen.

Vanttaja etsii teoksessa vastauksia siihen, millaisia seurauksia erilaiset uudistukset ja muutokset ovat yliopistomaailmassa aiheuttaneet, miten yliopistoväki on muutoksiin reagoinut ja millaista keskustelua jatkuvien uudistushankkeiden ympärillä on viime vuosina käyty. Teos on osa Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa.

Yliopiston villit vuodet Vanttaja Markku, 218 sivua Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos 2010

Aurora | 23

alumni Kuvat: Hanna Oksanen Koonnut: Laura Kopu

Mit채 meist채 tuli isoina?

24 | Aurora

Turun yliopiston antama koulutus tarjoaa monipuoliset valmiudet työelämään. Kasvattimme vaikuttavat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla kouluista yrityksiin ja politiikasta sairaaloihin.

Meiltä valmistutaan opettajiksi ja lääkäreiksi, mutta myös suunnittelijoiksi ja päälliköiksi.

Kysyimme muutamilta eri tiedekuntiemme alumneilta, missä he ovat nyt.

Lakimies

Viestinnänsuunnittelija

Yliopettaja

Osastonhoitaja

Vapaa selvitysmies

Rekrytointikonsultti

Yhteyspäällikkö

Varatoimitusjohtaja

Vastaava asiantuntija

Art Director

Työterveyspsykologi

Johtaja

Tutkittua tietoa työelämästä

Kerran yliopistolainen, aina yliopistolainen

Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on seurannut vuodesta 1994 lähtien valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille.

Tutkittua tietoa eri alojen alumneista löytyy osoitteesta

Turun yliopiston alumnitoimintaan rekisteröityneenä alumnina pysyt ajan tasalla kotiyliopistosi kuulumisista.

Rekisteröidy osoitteessa

http://rekrytointi.utu.fi/sijoittumisesta

www.utu.fi/alumni

Liisa Ewart Oikeustieteellisen tiedekunnan alumni Kirsi Johansson Lääketieteellisen tiedekunnan alumni Esko Sammaljärvi Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alumni Jaana Mäkikalli Turun kauppakorkeakoulun alumni Jaana Mutanen Humanistisen tiedekunnan alumni Simo Levanto Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alumni

Anna Ailio Kasvatustieteiden tiedekunnan alumni

Jukka Kesänen Lääketieteellisen tiedekunnan alumni Tuulamaija Onninen Humanistisen tiedekunnan alumni Tuomo Lähdeniemi Kasvatustieteiden tiedekunnan alumni Janne Jääskeläinen Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alumni Janne Pöyhönen Turun kauppakorkeakoulun alumni

Aurora | 25

Käsihygienia

on kättelijän hyve

teksti: Laura

Kättelijä tervehtii ja kierrättää pöpöjä, tietää Annakaisa Suominen.

26 | Aurora

Myllymäki Oksanen

kuva: Hanna

E

nsimmäisiä kirjallisia lähteitä kättelystä tunnetaan antiikin Kreikasta, jossa tervehdyseleinä käytettiin kättelyn lisäksi myös halausta ja suudelmaa.

Keskiajalla ele oli ystävyyden ja luotettavuuden osoitus, kun taas 1700-luvulla tapa oli täysin pois muodista. Tuolloin niiattiin, kumarrettiin ja noudatettiin hovietikettiä.

Kättely tervehdyksenä ja hyvästelynä on maailmanlaajuinen tapa, ja se yleistyi 1800-luvun kuluessa. Tasa-arvon ja veljeyden ele pysyi voimissaan parhaiten Brittein saarilla, ja muodikkaaksi tultuaan se levisi nopeasti aina Suomeen saakka.

Nyt turkulainen Annakaisa Suominen selvittää kulttuurihistorian väitöskirjatyönään kättelyn historiaa ja merkitystä. Kättelyn moniulotteisuudesta kiinnostuneen tutkijan työssä sijansa saa myös käsihygienia.

Kulttuurin tutkimusta Olleessaan töissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Suominen alkoi kypsytellä ideaansa kättelyn tutkimisesta. Hän perehtyi kättelyn merkitykseen mikrobien leviämisessä, ja pala palalta keskustelut asiantuntijoiden kanssa viitoittivat aluillaan olleen tutkimuksen suuntaa.

Suomista kiinnostaa, mikä kättelyn merkitys on ollut ja mikä se on nyt. Taustalla vaikuttavat ajatukset kansanterveyden tulevaisuudesta.

– Kättelyn kulttuuristen merkitysten selvittämisen kautta voidaan löytää uusia tarkastelutapoja käsihygieniaan ja tapakulttuuriin, Suominen sanoo.

Kättelykielto hämmentää Syksyn 2009 pandemiaepidemia toi mukanaan kättelykiellon toreille. Toisaalta kättelemättömyyden periaatetta on noudatettu aiemminkin esimerkiksi sairaaloissa, vankiloissa ja armeijassa.

Uudessa, tapakulttuuria muokkaavassa tilanteessa osapuolet hämmentyvät.

– Kättelykielto aiheuttaa pulmatilanteita hoitohenkilökunnalle, sillä potilas haluaa usein kätellä.

Vaikka pandemiat saattavat ravisuttaa tapakulttuuria hetkellisesti nopeastikin, muutos on yleensä verrattain hidasta.

– Kättelyn perinne istuu suomalaisessa kulttuurissa tiukasti.

Kun epidemia-aalto Suomessa viimein laantui, omaksuttiin kättely nopeasti jälleen takaisin osaksi kulttuuria.

– Monet lääkärit ovat sitä mieltä, että kädenpuristus kuuluu hyvään lääkäri–potilassuhteeseen.

Kaupat tehdään kätellen Kättelyn merkitys syntyy aina vuorovaikutuksessa.

Tervehtimisen lisäksi avioliittoa, rauhaa, ja muita sopimuksia on sinetöity kättelyn kei-

noin, ja reilua peliä on urheilutapahtumissa merkitty kädenpuristuksin. Nykyään kätellään esimerkiksi silloin, kun tehdään autokaupat.

Tervehtimisellä ja hyvästelyllä on myös biologinen perustansa. Käsiin tarttuminen on osin sisäänkirjoitettua.

– Fyysinen kosketus on tärkeää ihmiselle, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta ihmisten välillä.

Käsihygienia edistää hyvinvointia Suominen työstää väitöskirjaansa Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden TIUKU-hankkeessa tohtorikoulutettavana. Hän uskoo, että kättelyn rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on suuri. Tutkija puhuu kättelemisen kahdesta merkityksestä.

– Toisaalta kättely synnyttää sosiaalisia verkostoja ja tuo yksilölle lisää sosiaalista pääomaa, mikä edistää terveyttä. Toisaalta kättelyyn liittyy myös ehkäisevä terveyden edistäminen, mikä tarkoittaa ennen kaikkea käsihygieniasta huolehtimista.

Juuri käsihygieniasta Suominen haluaa pitää meteliä. Se on kättelyn lisäksi jokaisen ihmisen arkipäivää. Tutkijan mukaan käsiä pitää pestä, joskaan ei neuroottisesti.

– Kymmenen kertaa päivässä on vielä hyvä määrä.

Hän uskoo, että tutkimalla kättelyä voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia.

– On tunnettava kättelyn kulttuuri läpikotaisin, ennen kuin lakkaamme kättelemästä tai muutamme tapaa, Suominen sanoo.

Tiede lähelle ihmistä Tieteen ja kulttuurin Turku, hyvinvoiva kaupunki (TIUKU) on Turku 2011 -vuoteen liittyvä, monitieteinen Turun yliopiston tutkimushanke. TIUKUn tavoitteena on edistää kulttuurisen hyvinvoinnin tutkimusta sekä tuoda tiede ja tutkimus lähelle ihmistä. Kulttuuripääkaupunkivuonna TIUKU-hanke järjestää erilaisia kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Syyskuussa 2011 järjestetetään kansainvälinen Culture Health and Well-being -kongressi, jossa pohditaan kulttuurin vaikutusta terveyteen ja elämänlaatuun tutkimuksen ja käytännön sovellusten näkökulmasta.

Lue lisää TIUKU-hankkeesta osoitteessa www.utu.fi/2011/tiuku

Aurora | 27

lyhyet

Koonnut: Jussi Matikainen Kuvat: European Southern Observatory, Hanna Oksanen Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Elinikäistä asiantuntemusta

Braheasta Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea yhdistää yliopistollisen tutkimuksen ja ihmisten arjen pitkän kokemuksen tuomalla ammattitaidolla. Brahean edeltäjän, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen perustamisesta on kulunut 25 vuotta.

ESO-keskus avattiin Tähtitieteen tutkimuksen yhteistyötä edistävän Suomen ESO-keskuksen avajaisia vietettiin syyskuussa Turussa. Keskus on Turun yliopiston erillinen laitos, joka toimii Jari Kotilaisen johdolla Tuorlan observatorion yhteydessä.

Vuonna 1962 perustettu Euroopan eteläinen observatorio ESO on Euroopan johtava tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuloksekkain observatorio. ESO antaa eurooppalaisten tähtitieteilijöiden käyttöön huipputasoa olevan tutkimusvälineistön. Sillä on kolme observatoriota Atacaman autiomaassa Chilessä. Saksassa päämajaansa pitävällä järjestöllä on 14 jäsenmaata.

ESO-keskuksen tehtävänä on huolehtia Suomen yhteistyöstä ESOn kanssa verkottumalla kansainvälisiin ESO-hankkeisiin sekä edistää ja toteuttaa yliopistojen tähtitieteen alan yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Keskuksessa ovat mukana kaikki tähtitieteen tutkimusta harjoittavat suomalaisyliopistot.

– Ovemme on avoinna kaikille, jotka haluavat yliopistollista opetusta. Avoimen yliopiston koulutustarjonta on erittäin monipuolinen ulottuen aina biologiasta ja tietojenkäsittelystä uskontotieteeseen ja luovaan kirjoittamiseen.

Esimerkiksi kauppatieteiden kurssit ovat todella suosittuja, Brahean johtaja Kari Seppälä kertoo.

Brahea tarjoaa palveluja myös asiantuntijoille. Täydennyskoulutus- ja kehittämishankkeiden piirissä on vuosittain 4 000 opiskelijaa ja 400 yrittäjää tai yritysten henkilökuntaan kuuluvaa. Toiminnassa viimeisin tieteellinen tietämys yhdistetään käytännön tarpeisiin. Brahean keskeisiin koulutus- ja kehittämisaloihin kuuluvat kasvastus-, sosiaali- ja terveystieteet sekä bio- ja elintarvikealat. Brahea palvelee myös kongressien ja kokousten järjestämisessä.

Tutustu Brahean tarjontaan osoitteessa

http://brahea.utu.fi

Turun yliopistolle arvovaltainen neuvottelukunta

T

urun yliopistoon on asetettu neuvottelukunta, jonka tehtävänä on toimia yliopiston ja sen keskeisten sidosryhmien yhteistyöelimenä ja siten edistää yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämistä. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.7.2013 asti.

Neuvottelukunnan jäseniksi kutsuttiin hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihu28 | Aurora

ri, toimitusjohtaja Matti Bergendahl, toimitusjohtaja Juha Heino, toimitusjohtaja Harri Koponen, kauppaneuvos Risto Korpela, toimitusjohtaja Risto Lammintausta, kansanedustaja Annika Lapintie, sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen, toimitusjohtaja Aki Linden, tanssiteatteri ERI:n johtaja Tiina Lindfors, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, kaupunginjohtaja Aleksi Randell, merivoimien komentaja Juha Rannikko, toimi-

tusjohtaja Jukka Rinnevaara, ylijohtaja Rauno Saari, hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela, suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi, johtaja Reijo Salonen, maakuntajohtaja Juho Savo, toimitusjohtaja Cay Sevón, vastaava päätoimittaja Kari Vainio, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen ja toimitusjohtaja Matti Vuoria. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Turun yliopiston kansleri Pekka Puska ja sihteerinä yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola.

Lahjoittajien määrä ilahduttavan suuri

Alumnitapahtumat suosittuja

T

urun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pääkaupunkiseudulla asuvat kasvatit kokoontuivat lokakuussa alumni-iltaan Helsingin Teatterimuseolle. Alumni-ilta järjestettiin nyt toista kertaa Helsingissä.

– Olemme saaneet todella positiivista palautetta siitä, että jalkaudumme tapaamaan alumnejamme myös Helsinkiin. Meillä on täällä erinomainen kontaktiverkosto, sillä moni Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kasvatti työllistyy pääkaupunkiseudulle, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Alumnien puheenvuorot käyttivät lääketieteellisen tiedekunnan kasvatti, Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sekä Turun kauppakorkeakoulun alumni,Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Molemmat muistelivat aikaansa Turussa lämmöllä ja huumorilla.

Niin ikään lokakuussa järjestetty Turun kauppakorkeakoulun alumnitapahtuma kokosi yhteen yli kolme sataa kauppakorkeakoulusta valmistunutta. Tapahtumassa kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi nimettiin AmCham Finlandin johtaja, KTM Kristiina Helenius vuosikurssilta 1987.

Yliopiston varainhankintakampanja on edennyt suotuisasti. Marraskuun loppupuolella lahjoitusten yhteissumma oli noin 8,3 miljoonaa euroa ja lahjoittajien lukumäärä 6300.

Opetusministeriö rahoittaa yliopistoja kertomalla lahjoitusten summan 2,5:lla.Valtio päätti lokakuussa, että tätä vastikerahoitusta jatketaan 30.6.2011 saakka.

– Varainhankinta on varsinkin nyt syksyllä edennyt hyvin, minkä seurauksena Turun yliopiston lahjoittajien määrä on maan suurin.

Tavoitteemme, että Turun yliopisto on jokaisen yliopisto, on toteutumassa, varainhankinnasta vastaava vararehtori Tapio Reponen sanoo.

Varainhankinnassa on saatu lähikuukausina myös merkittäviä suurlahjoituksia. Metsäliitto sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö lahjoittivat Turun yliopiston varainhankintaan molemmat 250 000 euroa, turkulaiset Lundénin, Mattilan, Puolimatkan ja Salmelan yrittäjäperheet yhteensä 200 000 euroa,Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Turun Kauppaseuran säätiö kumpikin 100 000 euroa sekä Elisa Oyj 50 000 euroa.

Lahjoita nyt www.utu.fi/varainhankinta

Aurora | 29

väitös teksti

Teksti: Timo Niitemaa Hanna Oksanen

kuva: teksti: Timo

Niitemaa Oksanen

kuva: Hanna

Äidin ja isin syli on paras kipulääke

P

Anna Axelinin väitöstyössä kehitettiin uusi kivunlievitysmenetelmä keskoslasten kivunhoitoon. Se on yksinkertaisesti vanhemman kosketus.

Paraisilta kotoisin oleva Anna Axelin valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1996 ja pääsi töihin TYKSin keskolaan. Kun vauvoille tehtiin toimenpidettä potilashuoneessa, äidit istuivat sohvalla lasiseinän takana. Vauvojen sydäntäsärkevä parku sai äiditkin ahdistumaan. Anna Axelin ajatteli, että tämä kaikki voitaisiin ehkä tehdä jotenkin paremmin.

Hän päätti ryhtyä opiskelemaan terveystieteitä ja valmistui maisteriksi 2004. Sitten hän palasi takaisin keskolaan väitöstyönsä merkeissä.

Hänen perusajatuksensa oli, että olisi kaikille hyväksi, jos vanhemmat voisivat osallistua aktiivisesti keskoslapsen hoitoon ja hoivaamiseen.

Käsikapalo on turvallisempi kuin glukoosiliuos tai opiaatti TtM Anna Axelinin hoitotieteen väitös Vanhemmat keskoslapsen kivunlievittäjinä tarkastettiin Turun yliopistossa 22.10.2010.Väitöstyössä kehitettiin vanhempien käsikapaloksi kutsuttu menetelmä. Siinä vanhemmat kokoavat lämpimin käsin lapsen sikiöasentoon kivuliaan toimenpiteen ajaksi ja tarjoavat samalla mahdollisimman paljon kosketusta lapselle.

Menetelmää tutkittiin vastasyntyneiden teho-osastolla kantapääverinäytteen oton ja hengitysteiden imutoimenpiteen aikana. Menetelmä 30 | Aurora

Vuoden keskosvaikuttajana palkittu Anna Axelin vieraili TYKSin keskolassa.

osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin paras nykyisin käytössä oleva kivunhoitomenetelmä, suuhun annettava glukoosiliuos ja tehokkaammaksi kuin kipulääkitykseksi annettava suonensisäinen opiaatti.

Lisäksi käsikapalo oli lapsille turvallisempi kuin glukoosiliuos tai opiaatti. Glukoosiliuos aiheutti keskosille hengitysvaikeuksia, ja opiaatti puolestaan muutti vauvojen normaalia unen rakennetta.

Suurin käsikapalon tuoma etu oli Axelinin mukaan kuitenkin vanhempien osallistuminen kivunhoitoon. Osallistuminen oli vanhemmille tärkeää ja he kokivat pystyvänsä auttamaan lastaan hädän hetkellä.

TYKSissä hoidetaan vuosittain noin 250 keskoslasta. Keskosiksi lasketaan raskausviikoilla 23–37 syntyneet. Väitöstyössä tutkitut lapset olivat iältään noin 28 raskausviikkoa.

Tulevaisuuden haasteena on Axelinin mukaan uuden menetelmän onnistunut käyttöönotto mahdollisimman monessa keskoslapsia hoitavassa yksikössä.

– Mikään ei myöskään viittaa siihen, etteikö menetelmä olisi käyttökelpoinen myös normaaliaikaisten vauvojen kivunhoidossa, Axelin sanoo.

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint on osa Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy -konsernia.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Anna ammattilaisten palvella juuri Sinua • • • • • • •

kirjat ja julkaisut lehdet, esitteet ja muut painotyöt suurkuvatulosteet messuseinäkkeet ja -pöydät digikuvat paperikuvaksi -palvelu graafinen suunnittelu ja julkaisujen taitto julkaisujen myynti

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU • Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi • www.uniprint.fi

AVAA OVI JUHLAAN S U O M E N T U R U S S A

Kansainvälinen kongressihaku mietteissä? Parhaat kokous- ja juhlatilat haussa?

Tapahtuman suunnittelu ja markkinointi työn alla?

Ota 2011 omaksesi! Kulttuuripääkaupunki tarjoaa Turku Touringin kongressiyksikön palvelut käyttöönne maksutta.

32 | Aurora

Aurakatu 4, 20100 Turku puh. 02 262 7608 convention@turku.fi www.turkuconventionbureau.fi www.turkutouring.fi