Turun Seutusanomat itä 6.2.2020

Ostamme autoja.

Kello- ja kultasepänliike Itäharjun Prismassa

Myy omasi meille!

visa-auto.fi

Katso lisää netistä korucorona.fi

11. VSK Seuraava lehti ilmestyy 20.2.2020

6.2.2020 KUN RUOKA EI MAITA

MUISTIHÄIRIÖN JA MUISTILÄÄKITYKSEN TUEKSI

NUTRIDRINK PROTEIN

SOUVENAID

4 plo

4 plo

9€

12€ 3,00 €/plo, norm. 3,75 €/plo

2,25 €/plo, norm. 2,75 €/plo

24 plo

24 plo

50€

65€ 2,71 €/plo, norm. 3,75 €/plo

2,08 €/plo, norm. 2,75 €/plo

BETHOVER B12+ FOOLIHAPPO

150 tabl

22€

HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI.

Kupittaankatu 146

Rätiälänkatu 24

www.martinapteekki.fi

LATKO HUOL SI? VAIVA Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

TEMPUR on premium sänkyjen markkinajohtaja

Like no other TYYNYTARJOUS! TEMPUR EasyClean-tyyny (189€)

TYYNYTARJOUS! TEMPUR Millennium-tyynyt (alk. 129€)

149€

–20%

TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm alk. 4996 € (norm. alk. 6296 €). ETUSI 1300€. Hintaan sis. runko, jalat, TEMPUR-sijauspatja 7-9 cm. Pääty ja muut lisäosat normaalihintaisia.

Tempur Brand Store Turku AVOINNA ark 10–18, LA 9–15 • puh. 045 8639 788 • Eerikinkatu 9, 20100 Turku • turku@tempur.fi

KumRok Oy Kaarina Pu h . 0 4 5 1 5 6 4 7 7 0 www.kumrok.fi

Tämän kokoisen ilmoituksen saat 47 877 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Lue lisää nettisivulta:

Seuraa meitä myös somessa:

www.turunseutusanomat.fi

@Seutusanomat

2

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Kuntapäättäjän kulma

Tervetuloa perhevapaauudistus!

Liedon kouluverkko liikkuu, mutta mihin?

Turun Tuhti ja Tunnin juna

T

ämän lehden sivulla 7 on esitelty alueellamme viime vuonna syntyneitä vauvoja. Koostimme vuoden 2019 vauvat yhteisilmoitukseen nyt ensi kertaa ja päätimme heti tehdä kokonaisuudesta vuosittaisen perinteen – niin paljon nuo pikkupiltit toivat iloa meidän toimitukseemme. Toivottavasti ilmoitus saa hymyn myös lukijoiden huulille.

Viime vuonna Suomessa syntyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan enää 45 597 lasta, mikä on lähes 2 000 lasta vähemmän kuin toissa vuonna. Helsingin Sanomien julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla.

Sama trendi näkyy Varsinais-Suomessa. Jos nykymeno jatkuu, väestö kasvaa jatkossa vain muualta muuttavien myötä.

Turunkin väkiluku kasvoi viime vuonna 1 915 hengellä nimenomaan muuttovoiton ansiosta. Luonnollinen väkiluku sukelsi 223 ihmistä miinukselle. Nyt Turun kokonaisväkiluku on 193 246. Monissa muissa Varsinais-Suomen kunnissa ei olla yhtä houkuttelevia muuttajien näkökulmasta, mikä aiheuttaa monenlaista murhetta palveluiden kannalta. Kun väki vähenee, kunnissa pidot eivät yleensä parane.

Viime viikolla hallitus tiedotti päässeensä sopuun perhevapaauudistuksesta, joka omalta osaltaan tulee helpottamaan lapsihaaveita. Jatkossa perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa 15 kuukauteen, joista yksi on korvamerkitty raskauden viimeiselle kuulle ja sen jälkeen seitsemän kummallekin vanhemmalle. Joskin omista vapaistaan voi siirtää toiselle 4 kuukautta. Uudistus helpottaa myös lapsen hankkimista yksin, sillä jatkossa yksinhuoltajat saavat yhtä paljon perhevapaita kuin muissakin perheissä.

Vauvojen määrän vähenemiseen on varmasti yhtä monta syytä kuin on perheitäkin. Yksi suurimmista varmasti on työelämän pirstaloituminen ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus. Toisaalta myös perhesuunnittelu on entistä paremmalla tolalla, mikä vähentää yllätysvauvojen määrää. THL:n selvityksen mukaan aborttien määrä väheni selkeästi sen jälkeen, kun seksuaalikasvatus lisättiin opetussuunnitelmaan vuonna 2001 ja jälkiehkäisy muutettiin reseptivapaaksi. Nykyisin Suomessa tehdään abortteja verrattain vähän, puolta vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Vaikka paperilla abortin tekeminen on Suomessa helppoa, käytännössä sitä voi joutua odottelemaan useita viikkoja, sillä pian 50 vuotta täyttävä aborttilainsäädäntö vaatii raskaudenkeskeytykseen lakiin kirjattujen perusteiden lisäksi kahden lääkärin hyväksynnän. Naisasialiitto Unioni valmistelee parhaillaan maaliskuussa julkaistavaa kansalaisaloitetta, joka tähtää aborttilainsäädännön muuttamiseen. Oma tahto 2020 -aloitteessa ehdotetaan toisen lääkärikäynnin sekä raskaudenkeskeytyksen ehtojen poistamista, jolloin tahtomattaan raskaaksi tulevien itsemääräämisoikeus parantuisi.

Mukavia lukuhetkiä ja vauvaonnea niille, jotka sitä toivovat!

Janica Vilen Päätoimittaja

PÄÄSKYVUORISEURA RY:N sääntömääräinen vuosikokous to 13.2.20 klo 18 Turun A-Kilta.

Tervetuloa!

Seutusanomat tarjoaa maksuttomia paikallisuutisia , koska meille tieto on kuntalaisoikeus!

L

ieto, joka on yksi Turun seutukunnista, on kasvattanut väkilukunsa jo yli 20 000 asukkaan. Kilpailu asukkaista kasvaa kuitenkin näissä seutukunnissa, syntyvyyden laskun seurauksena. Liedon kilpailuvaltit ovat verrattain hyvät: alhainen veroprosentti, yrittäjäystävällisyys, monipuoliset liikunta- ja harrastemahdollisuudet, toimiva ja liikkuva kouluverkko, sujuva varhaiskasvatus ja joustava kaavoitus.

Liedon liikkuva kouluverkko on osoittanut toimivuutensa jo vuosia. Mikäli lähikoulun seinät eivät enää anna periksi, voidaan oppilaita ohjata kouluun, jossa on tilaa.

Suunnitelmissa on lopettaa Tarvasjoen koulun yläaste ja Yliskulman koulu, joka toimii alakouluna. Kummankin osalla kysymys on samasta ongelmasta eli oppilasmäärän laskusta.

Samanaikaisesti kuitenkin Liedon keskustan alueella painitaan vastakkaisesta ongelmasta, oppilasmäärät ovat korkeat ja koulutiloja kaivataan lisää.

Tarvasjoen koulu on yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2001 ja viimeinen laajennus on vuodelta 2006.

Oppilasmäärä noin 250, joista yläasteella 110. Ennen koulun muuttumista yhtenäiskouluksi, oppilaat kuljetettiin Liedon-Tarvasjoen yläasteelle (nykyinen Liedon Keskuskoulu) Liedon keskustaan. Koulutusvastuu hoidettiin käytännössä yhteistyössä naapurikunnan kanssa eikä kuljetusta toimivaan kouluun nähty ongelmaksi.

Yliskulman koulu aloitti toimintansa vuonna 1898 ja koulua on laajennettu sen jälkeen vuosina 1950, 2002 ja 2010. Oppilasmäärän ollessa tänä päivänä noin 80. Yläasteen yliskulmalaiset ovat perinteisesti suorittaneet Liedon Keskuskoulussa, mutta kuntaliitoksen jälkeen tuli myös mahdolliseksi yläasteeksi Tarvasjoen koulu. Tästä tosin kuului soraääniä, miksei oppilailta tai vanhemmilta kysytä mielipidettä? Toteutus oli kuitenkin helppo ja edullinen vaihtoehto, Tarvasjoella oli tilaa ja terveet rakennukset. Kuljetuskin oli jo valmiina toimivan Föli-yhteyden ansiosta.

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa bussiin pitäisi nousta jo aikaisemmin ja liikkua, mutta mihin? Liedon keskusta kasvaa oivallista vauhtia, niin kuin sen kuuluukin. Samalla lapsien määrä kasvaa ja luo painetta kasvattaa keskustan alueen koulurakenteita. Entäs se helppo ja edullinen vaihtoehto?

Föli kulkee edelleen ja eikä sen kyytiin nousemisessa keskustan alueella pitäisi olla ongelmia. Uudelta Talviniityn asuinalueelta Yliskulman koululle on noin seitsemän minuutin ajomatka, eikä matkaa esim. Keskuskoululta synny kuin 9 km.

Nyt kun bussiin on noustu, niin jatketaan matkaa Tarvasjoelle. Yliskulman koulun kohdalla jää kyydistä ala-aste ikäiset koululaiset ja samalla kyytiin nousee Yliskulman varttuneemmat oppilaat, jotka rempseästi heittävät morotukset jo kyydissä istuville kavereille keskustan alueelta. Matkaa taitetaan Yliskulmalta 12km Tarvasjoelle. Siinä ajassa ehtii lähettää kavereille tarvittavat snapchatit. Onko reitti turvallinen ja testattu? On, useiden vuosikymmenten ajan, tosin vain ei tällä ”väärällä suunnalla”.

Ratkaisumalleja ja laskelmia tullaan tekemään kaikista vaihtoehdoista. On myös tärkeää tarkastella tulevaisuutta.

Mitä tulemme tekemään eri kunnan alueiden vetovoimaisuuden parantamisen suhteen? Tarvasjoen sekä Yliskulman tonttitarjontaa ja markkinointia on parannettu, mutta samalla alueiden palvelurakenteita ollaan leikkaamassa. Varsinkaan kouluverkon supistaminen näillä alueilla ei paranna tonttikauppaa, eikä lisää nuorten aikuisten tai lapsiperheiden muuttoinnokkuutta alueille.

Uuden sukupolvemme nuoret ovat oivaltaneet Suomelle tärkeät arvot, joita ovat luonto, yhteisöllisyys ja ympäristön monimuotoisuus. Monipuolinen ja ympäristön monimuotoisuutta tukeva kouluverkko on yksi tulevaisuuden valttikortti Liedossa, joten pidetään toimiva ja liikkuva kouluverkko yhtenä muuttovoittoisuuden tekijänä.

Juha Marjomaa Liedon Keskusta

A

loitetaan anteeksipyynnöllä rakkaalle länsinaapurillemme, ei millään pahalla. Kaarinan pitäisi ottaa kantaa Tunnin junaan. Itse olen hyvin harkitsevainen hankkeen suhteen. Ensinnäkin tunnin juna ei ole tunnin juna vaan jotain muuta. Vuosia sitten kun pääkaupunkiseudulta asiaa konsultoin, vastaus oli suunnilleen näin, “ihan sama vaikka luodin nopeudella tulisitte kehän rajalle, niin siinäpä sitten oottelette”. Kommentoija tarkoitti pääkaupunkiseudun lähiliikennettä ja päärautatieaseman remonttia. Nämä hankkeet eivät tietääkseni ole käynnissä, mikä aiheuttaa edelleen jonotuksia kehällä. Tähänkin olisi hyvä saada vastauksia, ennen kuin hankkeeseen lähdetään.

Fingerpori asian osuvasti aikanaan Turun Sanomissa (4.4.2019) kuvasi. Jos todellinen voitto ajassa on 15–30 min, onko se vaivan väärtti? Ilmaston kannalta kannatan kyllä raideliikennettä, mutten jaksa ymmärtää tuota ajan säästöä.

Jos ajalla haetaan säästöä työpäivän pituuteen, niin olisiko järkevämpää joustaa työnantajan puolelta. Työmatka työajaksi? Osa varmasti pystyisi jo matkalla asioitaan hoitamaan ja ainahan ihmisen tulee valintoja tehdä.

Näin kaarinalaisesta näkökulmasta katsottuna pidän tärkeämpänä Paraisten väylä-hanketta. Jos Kirjalansalmen silta -hanke viivästyy, niin ei myöskään betonia ratahankkeelle saada.

Harkitsevainen kuntapäättäjä myös olisi kiinnostunut miljoonista? Tästä päästään tuohon anteeksipyyntöön ja Turun tuhtiin, jonka nyt yritän määritellä.

Jos peilataan aikaisempia tai käynnissä olevia projekteja, niin voidaan saada Turun tuhdille määritelmää samoin kuin poron kusemalle tai Lapin lisälle. Lapin lisälle tosin ei taida tarkkaa summaa olla?

Funikulaari, 5,35 miljoonaan euroa. Nousua siis 3,35 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa varattiin 2008). Kaupunginteatteri, 45 miljoonaa euroa, ylitys 20 miljoonaa euroa. Logomon silta, 16 miljoonaa euroa, ylitys 2,5 miljoonaa euroa. Kauppatorille ei varmasti vielä osata hintaa antaa, mutta hiukan huolettaa tuo suuri “savenpolttouuni”. Täytyy vain toivoa, että kaikki onnistuu sen osalta, muutoin toivon jatkuvaa itätuulta.

Näin ollen olisiko Turun tuhti noin +55 %, arvioidun hinnan päälle, nopealla päässälaskulla. Pieni heitto sallittakoon, eipä kai poron kusemakaan ole aina 7,5 kilometriä, voi olla että joskus lorahtaa aikaisemmin. Sama varmaan näissä hankkeissa, joskus lorahtaa pöksyyn, joskus ei.

Hankkeiden tarpeellisuuteen en ota kantaa, se ei kuulu kaarinalaiselle päättäjälle kuin Tunnin junan osalta. Mutta kun nyt Turun tuhdin määrittelin, niin pieni harkinta kaarinalaiselle kuntapäättäjälle sallittakoon.

Yhdessä meidän on Varsinais-Suomi nousuun vietävä, mutta hyvä olisi kulku myös asemalle turvata. Siksi energiaani enemmän Paraisten väylän suuntaan annan ja sitä kautta saariston rengasreitille, sekä valtuuston puheenjohtajana myös velvollisuutta valtuuston päätöksestä väylän suhteen kannan.

“

Näin ollen olisiko Turun tuhti noin +55 %, arvioidun hinnan päälle, nopealla päässälaskulla.

Pieni heitto sallittakoon, eipä kai poron kusemakaan ole aina 7,5 kilometriä, voi olla että joskus lorahtaa aikaisemmin. Sama varmaan näissä hankkeissa, joskus lorahtaa pöksyyn, joskus ei.”

Jere Järvinen, sd.

Kaarinan kaupunginvaltuuston pj.

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

3

Yksi laatikko pisti suunnitelmat uusiksi

Varsinais-Suomen vanhimman sekakuoron historia koottiin yksiin kansiin Sekakuoro Kulkusten yhdistykseen kuuluu yli 100 jäsentä Paimiosta, Kaarinasta, Nousiaisista, Naantalista, Raisiosta ja Turusta. 101-vuotisen matkan kunniaksi kuoro on julkaissut historiikin. Neljä vuotta sitten alkanut projekti kasvoi yllättäen entistä isommaksi ullakolta löytyneen laatikon takia.

MUSIIKKI. Sekakuoro Kulkuset ry:n historiikki on mittava, yli 200-sivuinen teos. Sen kokoaminen sai alkunsa vuonna 2016, mutta vuotta myöhemmin kesällä yhdistyksen sähköpostiin kilahti viesti. Kuoron ensimmäisen johtajan Edvin Laaksosen tyttärenpojalla oli laatikollinen Laaksosen jäämistöä, joka oli merkittävä löytö historiikin kannalta.

– Se jättimäinen laatikko oli täynnä Edvinin tavaroita. Siellä oli muun muassa ihan ensimmäinen, alkuperäinen jäsenluettelo ja konserttisisältöjä. Ne olivat erittäin hyväkuntoisia ja hyvin pidettyjä. Totesin, että ne on pakko saada mukaan historiikkiin, yhdistyksen puheenjohtaja Harri Lindblom sanoo.

Kuorosta on julkaistu aiemmin kaksi historiikkia, mutta uuden materiaalin ansiosta vanhaan tekstiin tuli korjauksia, täsmennyksiä ja väriäkin.

– Yksi parhaista asioista oli saada Edvinin henkilökohtaisia kommentteja esimerkiksi konserteista ja kilpailuista. Toimintakertomukset olivat sihteerin kirjoittamia, ja sihteerin ja johtajan kertomukset eivät aina olleet samanlaisia. Esimerkiksi sihteeri kirjoitti eräiden laulujuhlien olleen kamalat, mutta lukiessani Edvinin versiota selvisi, että kaikki oli mennyt muuten hyvin, mutta kyseinen sihteeri oli aloittanut laulamisen väärästä äänestä, johon kaikki olivat lähteneet mukaan, historiikin päätoimittaja ja yhdistyksen sihteeri Sirkku Viitanen-Vanamo kertoo.

Kulkusten täyttäessä 100 vuotta kuoro järjesti juhlakonsertin.

”

oli tarkoitus koota yhteen 100-vuotinen historia, mutta teokseen haluttiin mukaan myös kuoron 100-vuotisjuhlavuosi. Tästä syystä historiikki sisältää 101 vuotta kuoron historiaa.

Teos koottiin osittain siitä syystä, että sen haluttiin olevan saatavilla kuoron jäsenille.

– Siellä on niin paljon mielenkiintoisia asioita, tarinoita ja kommentteja, joihin jokaisen entisen, nykyisen ja tulevan kulkusen pitäisi päästä käsiksi, Viitanen-Vanamo kertoo.

Täynnä tarinoita

Kuoro ilman rajoja

101-vuotiseen matkaan mahtuu monta jäsentä ja johtajaa. Kulkusten historiikkiin kuoron menneisyys onkin koottu kuoronjohtajien mukaan. Kansien väliin kerättiin heiltä kommentteja sekä todella paljon kuvia, joiden kanssa oli suurin työ. Vanhat kuvat piti muuttaa digitaaliseen muotoon.

Edvin Laaksonen perusti Kulkuset alun perin Kaarinassa vuonna 1918, mikä tekee siitä vanhimman sekakuoron Varsinais-Suomessa. Tällä hetkellä Sekakuoro Kulkusten yhdistykseen kuuluu yli 100 jäsentä. Jäseniä on Paimiosta, Kaarinasta, Nousiaisista, Naantalista, Raisiosta ja Turusta. Yhdistyksessä on kaksi aktiivista kuoroa, Sekakuoro Kulkuset ja SenioriKulkuset, ja useita pienyhtyeitä.

Siellä on niin paljon mielenkiintoisia asioita, tarinoita ja kommentteja, joihin jokaisen entisen, nykyisen ja tulevan kulkusen pitäisi päästä käsiksi.”

– Kuvia on tolkuton määrä. Vanhojen kuvien laatua ei pystytty parantamaan, mutta osa paperisista kuvista näytti erittäin hyvältä sähköisessä muodossa, Viitanen-Vanamo sanoo.

Edvin Laaksosen jäämistölaatikon löytymisen jälkeen historiikin aikataulu venähti ja sivumäärä kasvoi. Alunperin yhdistyksen

Se alkuperäinen Perttala Se alkuperäinen Perttala

___________ ___________

___________ ___________

___________ ___________ _______________________________ _______________________________

Täyden Täyden palvelun palvelun hautaustoimisto hautaustoimisto vuodesta vuodesta 1932 1932

Palvelemmeainoastaan ainoastaan Turussa Palvelemme Turussa Linnankatu 3:ssa Linnankatu 3:ssa

___________ ___________ Maksuton asiakaspysäköinti sisäpihalla.

Maksuton asiakaspysäköinti Linnankatu 3, TURKU - 02 sisäpihalla 231 4074 .

Linnankatu 3, TURKU - 02 231 4074 perttala.fi - palvelu@perttala.fi perttala.fi

-

palvelu@perttala.fi

Tällä hetkellä kuoron suurin haaste on pitää toiminta jatkossakin kiinnostavana ja mielekkäänä jäsenille.

– Kuoro on avoin tekemään kaikenlaista, mikä on tänä päivänä

erittäin tärkeää. Eivät laulajat ja ennen kaikkea hyvät laulajat pysy kuorossa, jos sen tekeminen ei ole mukavaa, Lindblom sanoo.

Kulkusten historiikki sai uutta sisältöä ensimmäisen kuorojohtajan jäämistön löytymisen myötä.

Liisa Kallio

KAIHTIMET • MARKIISIT

SEUTUSANOMAT

4

6. helmikuuta 2020

4H aloitti Halisten nuorisotila Huudissa Henrikinkirkko su 9.2. klo 11 Messu, Kallio, Pätsi, Rautakoski, kirkkokahvit, klo 14 Erilaisia yhdessä: Miten ymmärrän ja arvostan eri tavoin ajattelevia seurakunnassa FT Matti Taneli. Kahvi ja keskustelua ma 10.2. klo 18 Henrikin tähkien luento: FL Veikko Laakso "Petreliuksen alue on saanut nimensä Turun suurlahjoittajan mukaan" -juontaa Paavo Okko su 16.2. klo 11 Messu, Kallio, Odell, Laakkonen, kirkkokahvit Viikkotoiminta henrikinkirkolla Tiistaisin: Pikkupiikin avoimet ovet 3.-6. -lk. klo 13.30, klo 18 Nuortenilta joka viikko Keskiviikkoisin: Lapsikuoro klo 16, Pelkonen, Henrik´s Singers klo 18, Olli-Pekka Laakkonen Perjantaisin: Aamun äänenavaus klo 9, Laakkonen. Kaikille avoin laulutilaisuus Sunnuntaisin: klo 12.30 6-8v Puuhakerho kirkon alakerrassa, klo 16.30 Perhekahvila (Vap.eht. pitämä) Lausteen srk-koti ke 12.2. klo 13 Lausteen piiri Koivulan srk-koti Maanantaisin: klo 12 Seniorikahvila, klo 17 Väriä elämään! Aikuisten paperin värittäjien kokoontuminen, Lindroos Tiistaisin: klo 13 Toukkatiistai, Reijo. Lämminhenkinen ja rauhallinen kohtaamispaikka vauvoille ja taaperoille Tempputorstai 6.2. klo 17.30 yhteistyössä Koivulan MLL, Reijo Perjantaisin: klo 9.30 Perhekerho. HUOM! pe 7.2. klo 10 Nukketeatteri Kas kummaa!

Kauppakeskus Skanssi 2.krs Maanantaisin: Vauvatreffit Skappelissa klo 13–15, Minna Reijo Tiistaisin: Perhekerho klo 9.30

henrikinseurakunta.fi

Juttuvinkkejä?

toimitus@turunseutusanomat.fi

8. tammikuuta 4H aloitti Halisten nuorisotila Huudin uutena vetäjänä. Huudin 3-vuotissynttäreitä vietetään 16. helmikuuta kello 11–13, jonka jälkeen päivä jatkuu pikku- ja iltanuokkarilla klo 20 asti.

TURKU. Halisten liikekeskuksen yhteydessä olevan Turun kaupungin nuorisotilan toimijuus siirtyi 4H:lle ostopalveluna toteutettavaksi vuoden vaihteessa. Kesäkuuhun 2019 asti toimintaa pyöritti SPR. Viime syksyn ajan Turun kaupunki pyöritti toimintaa itse ennen kuin uusi kumppanuussopimus saatiin solmittua.

– Tällä hetkellä kartoitamme toiveita ja tarpeita. Teemme yhteistyötä Opetuskoti Mustikan ja muiden alueen toimijoiden kanssa, ketkä myös käyttävät tilaa satunnaisesti, kertoo 4H-ohjaaja Saija Ojansuu.

Varsinais-Suomessa 4H:lla on yhteistä nuorisotilatoimintaa myös Maskun ja Ruskon kanssa. Toiminnassa näkyvät 4H:lle keskeiset teemat, kuten luonto, eläimet ja yrittäjyyskasvatus.

– Meidän kauttamme voi

hakeutua kesätöihin ja saada tukea työnhakuun tai opiskeluun.

Pikkunuokkarin päivittäiset kävijämäärät vaihtelevat tällä hetkellä 5–20 henkilön ja iltanuokkarin 5–10 henkilön välillä. Pikkunuokkari on suunnattu 9–12-vuotiaille ja iltanuokkari 13–18-vuotiaille.

Lähiaikoina luvassa on muun muassa kädenlämmitintyöpaja, Fifa- ja biljarditurnaus sekä discojytää.

MLL järjestää Huudissa keskiviikkoaamupäivisin perhekahvilaa ja lauantaisin tiloissa pidetään 4H:n tyttöjen kokkikerhoa. Huudin tiloja voi vuokrata yksityiskäyttöön esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia varten.

Huudi tulee olemaan auki myös kesällä, jolloin järjestetään kesäkerhotoimintaa ja päi-

väretkiä lähihuudeille, kuten Halistenkosken ympäristöön.

12- ja 13-vuotiaat Ahmed, Sudeis ja Lorent käyvät Huudissa säännöllisesti. Tila sijaitsee kätevästi koulu- ja kotimatkan varrella. He tykkäävät eniten pelata vaikkapa biljardia ja video- ja ammuntapeli Fortnitea.

– Fortnitea pelaamalla opin paremmaksi pelaajaksi ja voin voittaa rahaa. Kaverit käyvät paljon muissakin nuokkareissa ja itsekin käyn joskus Varissuon nuokkarilla, jos ehdin, Ahmed kommentoi.

Käykö nuokkaritoiminnassa sitten usein niin, että pojat pelaavat ammuntapelejä keskenään ja tytöt taas piirtävät?

Ojansuun mukaan sukupuolijako näkyy ja siihen on yllättävän hankalaa puuttua, vaikka he kannustavat tekemään

kaikkea ja kokeilemaan uusia juttuja.

– Pojat saattavat kysellä miesohjaajien perään tai tytöt taas naisohjaajien, Ojansuu kertoo.

Lapsen ja nuoren mukana nuokkariin kulkeutuu myös älypuhelin ja sitä kautta monenkirjavainen media. Nuorten sosiaalisen median käyttö vaatii ohjaajiltakin valveutuneisuutta ja sitä pyritään seuraamaan.

– Tällä hetkellä Huudilla on Instagram- ja Facebook-tilit, mutta otamme pian TikTokin ja Snapchatin käyttöön pysyäksemme paremmin kärryillä, Ojansuu toteaa.

KEHYSALE Länsi-Suomen Piirin, MNR:n ja KEHYKSET Seutusanomien futisprojekti

-70%

(tarjoukset voimassa silmälasien ostajalle)

Lisäetuna

aurinkolasit

voimakkuuksilla

Runsaasti uusia parkkipaikkoja Kaarinatalon parkkialueella ja liikkeen edessä!

KAAR INATALO

LAUTAKUN NANK. PU NTARI KATU

VIRASTOTALO

Avoinna ma–to 9.30–17. 30 ja perjantaisin 9.30–16.00

-50% Optikot ja silmälääkärit Tuomas Rinne

Optikko, Piilolasit, Optoergonomia ja työnäkö

Marja Leinonen

Silmätautien Erikoislääkäri

Mohammad Al-Juhaish

Silmätautien Erikoislääkäri, Silmäkirurgi

Tarjous voimassa 02/2020 loppuun!

Tanja Seppänen

palkittiin Urheilugaalassa

500 euron arvoinen Jokeri-palkinto luovutetaan vähävaraisten lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseen.

JALKAPALLO. Veikkaus jakoi Varsinais-Suomen Urheilugaalassa 1. helmikuuta maakunnallisen Jokeri -palkinnon Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirille. Palkinto annettiin jalkapallon miesten Kolmosen näkyvyyden ja arvostuksen nostamisesta ja siihen liittyviin toimiin resursoimisesta Piirin nettisivuilla julkaistiin joka maanantai valokuvien kera otteluselostus kaikista Kolmosen viikonlopun otteluista. Kerran kuukaudessa Turun Seutusanomat lähetti suorana

selostuksen ja asiantuntijakommenttien kera Kuukauden ottelun ja loppukaudesta myös muutaman kiinnostavan bonusottelun. Striimit tuotti Jokivarren mediatalo MNR. Joka kuukausi piiri valitsi Kuukauden pelaajan ja Seutusanomat yritteliäimmän pelaajan. Kauden päätteeksi pelaajat äänestivät vielä Kolmosen vuoden pelaajan. Myös voitonjuhlat Paraisilla lähetettiin suorana Seutusanomien kautta.

Viikkoraporttien lisäksi niin Kuukauden ottelut kuin Kuukauden pelaajatkin saivat laajasti huomiota piirin omissa viestintäkanavissa ja Seutusanomien sivuilla. Piiri on saanut harvinaisen paljon myönteistä palautetta Kolmosen seuroille ja joukkueille osoittamastaan respectistä.

SPL:n Länsi-Suomen piiri poikkeaa aikaisemmista palkinnon saajista, sillä piiri on omalla toiminnallaan nostanut alasarjafutiksen arvostusta ja näkyvyyttä. Palkinnon kävi pokkaamassa Länsi-Suomen piirin piirijohtajan tehtävästä Läntisen alueen aluepäällikön toimeen vuodenvaihteessa vaihtanut Jouni Koivuniemi.

– Hyvältä tuntuu ennen kaikkea Kolmosen seurojen puolesta. Heille tätä on tehty ja he ovat olleet tässä melko lailla aikaresurssia vaatineessa panostuksessamme hienosti mukana.

Hyväntekeväisyyskohdekin on 500 euron palkinnolle jo tiedossa.

Janica Vilen

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

Uusi liikuntapaikkasuunnitelma kokoaa yhteen Liedon liikuntamahdollisuudet

Kutsu yleisötilaisuuteen Turun ratapihan ja Turku – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelma

Liedon liikuntapaikkasuunnitelmaan on kerätty tiedot kunnan liikuntapaikoista, harrastuslajeista ja urheiluseuroista. Suunnitelmaan on myös kirjattu tulevien vuosien investoinnit.

LIETO. Vuosien 2020–2024 liikuntapaikkasuunnitelman mukaan kuluvan vuoden ensimmäinen investointi on Pahkamäen koulun Kaapon kentän kunnostaminen. Kunnan liikuntasihteeri Mika Närvä kertoo kunnostuksen alkavan tulevana kesänä.

– Kenttää kunnostetaan jonkin verran, mutta sen lisäksi ei ole isoja investointeja tälle vuodelle. Suunnitelmat tehdään tarpeiden ja kunnan rahatilanteen mukaan. Investointitarpeet eivät katoa, mutta aikataulu on eri juttu, Närvä avaa suunnitelmaa.

Liikuntapaikkasuunnitelmaan on kirjattu tulevien vuosien investointien maksavan yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Suurin suunnitelmasta löytyvä investointi on Tarvasjoen uusi liikuntasali, jonka suunnittelun ja rakentamiseen on varattu 1,01 miljoonaa euroa.

– Vanhan Tarvashovin kohtalo on yhä kunnanhallituksen käsittelyssä, emmekä tiedä ratkaisua ennen valtuuston päätöstä. Jos toiminta lopetetaan,

5

Turun ratapihan ja Turku – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelma on osa Helsinki –Turku nopea junayhteys -hanketta, joka lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä tuo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen.

Ratasuunnitelma koskee Turun henkilö- ja tavararatapihaa sekä Turku – Kupittaa kaksoisraidetta.

Yleisötilaisuus järjestetään: Aika: to 13.02.2020 klo 18.00–20.00 Paikka: Valtion virastotalo, AITIOPAIKKA-sali, Itsenäisyyden aukio 2, 20800 Turku Tilaisuudessa esitellään ratateknisiä ratkaisuja sekä vaikutusarviointeja. Tilaisuus on avoin kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Tilaisuudessa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä.

Lisätietoja hankkeesta on saatavilla hankkeen verkkosivuilta: https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/helsinki-turku-nopean-ratayhteyden-jatkosuunnittelu/turun-ratapihat#.XihPSMgzaUk

Liikuntapaikkasuunnitelman mukaan lentopalloa voi harrastaa kilpailumielessä kolmessa eri seurassa Liedossa.

niin koulu tarvitsee uuden liikuntasalin, Närvä kertoo.

Muita suunnitelmaan kirjattuja investointeja ovat muun muassa päiväkotien ja koulujen liikuntapihojen peruskorjaukset ja välinehankinnat.

Tarvasjoen uimahallin jatkosta ei ole varmuutta Närvän mukaan, mutta toiminta jatkuu normaalisti ainakin kesään saakka.

Liikuntapaikoista täytyy myös pitää huolta Liedon liikuntapaikkasuunnitelma antaa kattavan kuvan kunnan liikuntamahdollisuuksista ja tarpeista. Esimerkiksi Liedon alueella toimii 21

urheiluseuraa liikuntapaikkasuunnitelman mukaan.

Myös tarpeista on oma merkintänsä: Lietoon tarvittaisiin muun muassa yksi tekonurmikenttä ja kuntarajat ylittäviä ulkoilureittejä.

Liikuntapaikkoja on Liedossa Närvän mukaan paljon, mikä tarkoittaa sitä, että niiden hoitamiseen tarvitaan henkilökuntaa. Liikuntapaikkasuunnitelman mukaan painopiste pitäisi olla nykyisten liikuntapaikkojen hyvässä hoidossa.

– Uusia liikuntapaikkoja rakennetaan, mutta vanhoistakin pitäisi pitää huolta. Henkilökunnasta on pulaa, Närvä sanoo.

Palautetta uudesta liikunta-

paikkasuunnitelmasta on kantautunut myös Närvän korviin.

Eri lajien edustajilla on erilaisia toiveita ja kysymyksiä varsinkin rakennusprojekteista.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita lattiamateriaaleista ja tiloista, sillä eri lajit vaativat erilaisia tiloja. Myös katsomoista tulee kyselyitä. Suunnitellessa täytyy kuitenkin miettiä sitä, mitä Lietoon kannattaa rakentaa ja mitä ei, sillä esimerkiksi Turussa on myös paljon tilaa ja tarjontaa liikkumiselle.

Liisa Kallio

Lisätietoja suunnitelmasta antaa projektipäällikkö Heidi Mäenpää, heidi.maenpaa@vayla.fi, puh. 029 534 3819 Tervetuloa!

HOHTOKEILAUSTA:

Keskiviikkona klo 19 alkaen Perjantai–lauantai klo 17 alkaen Aukioloajat Maanantai, tiistai, torstai klo 12–20/21 Keskiviikko klo 12–21/22 Perjantai–lauantai klo 12–22/23 Aninkaistenkatu 9, Turku p. 2503 503 www.aninkaistenkeilahalli.fi (varaukset myös netin kautta)

Leirit siirtyvät uuteen paikkaan

Paimion kaupungin vuokrasopimus Marjaniemessä päättyy helmikuussa 50 vuotta kestänyt Marjaniemen vuokrasopimus Paimion ja Sauvon välillä päättyy helmikuun 17. päivä. Tulevan kesän leirit Paimio järjestää kuitenkin yhä Sauvossa.

SAUVO, PAIMIO. Paimion kaupunki on vuokrannut Sauvossa Marjaniemen leiri- ja virkistysaluetta jo 50 vuoden ajan.

Enää vuokralaisena ollut Paimion kaupunki ja vuokranantajana toiminut Sauvon kunta eivät päässeet yhteisymmärrykseen jatkosopimuksesta.

– Tilanteeseen johti eri tekijät. Lähtökohta on se, ettei löytynyt yhteisymmärrystä uuden vuokrasopimuksen ehdoista, Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kertoo.

Sauvon kunnan vs. kunnanjohtaja Leena Pieniniemen

mukaan kunta aikoo ensimmäiseksi tarkistaa Marjaniemen alueen vuokrasopimuksen päätyttyä.

– Teemme suunnitelmat maaliskuun jälkeen. Ensin tarkastamme ylläpitotarpeet.

Katsotaan, mitä Marjaniemen kanssa on mahdollista tehdä ja minkälaisia tarpeita siellä on.

Marjaniemen asemakaava on edelleen suunnitteluvaiheessa Sauvon kunnan teknisen johtajan Taisto Nuutisen mukaan.

Alueelle on kaavailtu virkistysalueen lisäksi kolmea asuinrakennusta, mutta kaavoitusta ei

ole vahvistettu.

Alkuun kahden vuoden vuokrasopimus Aiemmin Marjaniemessä järjestetyille Paimion kaupungin kesäleireille on jo löytynyt uusi paikka. Jatkossa leirit järjestetään Karunan Kalliorannassa Sauvossa. Vuokranantajana alueella toimii Karunan Urheilijat ry. Vuokrasopimuksesta uupuvat vielä allekirjoitukset, joiden pitäisi järjestyä helmikuun aikana.

– Vuokrasopimukseen sisältyy tämä ja ensi kesä. Tämä on kuntalaisillekin uusi tilanne, joten ei tehdä heti vuosikymmenien sopimusta. Kunhan vain sivistys- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyy sopimuksen,

alamme suunnitella leirejä, Paimion kaupungin vapaa-aikatoimen päällikkö Mia Konradsdal kertoo.

Nykyaikaisemmat puitteet Karunan Kalliorannassa on tarkoitus järjestää myös kolme leiriä, kaksi kesäkuussa ja yksi elokuussa, kuten Marjaniemessäkin. Yhdelle leirille mahtuu 50 leiriläistä. Konradsdal löytää paljon hyviä puolia uudesta leiripaikasta.

– Karunassa on sisävessat toisin kuin Marjaniemessä. Joillekin se voi olla kynnyskysymys. Puitteet ovat myös nykyaikaisemmat, vaikka majoitus onkin yhä teltoissa.

Karunassa on myös helpompi

Aiemmin Paimion kesäleirit on järjestetty Marjaniemessä Sauvossa.

siirtyä mahdolliselta sateelta suojaan tanssilavan katokseen tai päärakennukseen.

Karunan Kalliorannasta löytyvät myös kaksi saunaa, pukuhuoneet sisävessoineen ja hyvät uintimahdollisuudet meren rannalla. Konradsdalin mukaan muutto Karunaan on vain positiivinen asia.

– Muutos on mahdollisuus,

ja tästä on hyvä jatkaa. Yhteistyö Sauvon kanssa on yhä saumatonta, mutta Karunassa vuokranantaja on Karunan Urheilijat eikä Sauvon kunta.

Mukavat, kivat ja mieleenpainuvat leirit on lapsille tulossa, hän toteaa.

Liisa Kallio

6

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

Liedossa tuetaan yritysten kasvua Nyt kun toimit,

TUPLAEDUT POIMIT!

Talviremontin hyödyt + lasku vasta kesällä!

• Talvella sataa harvemmin vettä.

• Routa ja lumi suojaavat pihaa.

• Saat ilmaisen lumenpudotuksen kaupan päälle!

• Lasku vasta 6 kk kuluttua remontin valmistumisesta.

Uuden elinkeino-ohjelman painopisteinä ovat yritysten kasvu, osaamisen kasvattaminen ja yritysten keskinäinen sekä yritysten ja kunnan välinen yhteistyö. Kunnanjohtaja uskoo, että ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille ratkaisisi monta pulmaa.

Soita 02 3619 7961 vesivek.fi

Kunnanjohtaja Esko Poikela (vasemmalla) ja yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff ovat aktiivisesti yhteydessä lietolaisiin yrittäjiin, ja kertovat yrittäjien olevan niinikään aktiivisia kunnan suuntaan.

IKA! A A VARA 414 00 fi 010 inen.

ila .meh w w w a linikk k i g i D 24/7 auki

Uuden elinkeino-ohjelman painopisteinä ovat yritysten kasvu, osaamisen kasvattaminen ja yritysten keskinäinen sekä yritysten ja kunnan välinen yhteistyö. Kunnanjohtaja uskoo, että ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille ratkaisisi monta pulmaa.

LIETO. Liedon kunta on vuo-

TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa.

Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden.

Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–pe 8–20, la–su 10–18 Kaarina: Pyhän Katariinan tie 9 Ma 8–16, ti–ke 8–19, to–pe 8–16 Lieto: Hyvättyläntie 9 Ma–to 8–19, pe 8–16, la 9–13 Paimio: Asematie 2 Ma–ti 10–18, ke–to 8–16, pe 8–14

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

sikausia ollut yrittäjien kehuma. Yrittäjät arvostavat kunnan nopeaa päätöksentekoa, joustavia lupakäytäntöjä ja yritysten toimintaedellytyksiä edistävää toimintaa. Kunnassa halutaan kuitenkin edelleen kehittää yritysmyönteisyyttä, ja Liedon elinkeino-ohjelma rakennettiinkin uusiksi viime vuoden lopulla.

– Olemme päivittäneet elinkeino-ohjelmaamme parin vuoden välein, mutta nyt oli aika tehdä uusi, uuteen kuntastrategiaan paremmin vastaava elinkeino-ohjelma, kertoo kunnanjohtaja Esko Poikela.

Uusi ohjelma on tarkoitet-

tu kattamaan tulevat viisi vuotta, mutta ohjelmaa on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, kuten ennenkin on tehty. Ohjelma elää myös käytännön toimenpiteiden ansiosta jatkuvasti.

– Meidän ohjelmassahan on se erityispiirre, että elinkeinotoimikunta myös valvoo ohjelman toteutumista. Toimikunta voi tarvittaessa esittää ohjelmaan tarvittavia muutoksia, joten jos tarvetta ilmenee, ohjelmaa muutetaan tiiviimminkin kuin kahden vuoden välein, selittää Poikela joustavaa ja käytännönläheistä toimintamallia.

Koonnissa mukana yrittäjät ja luottamushenkilöt Elinkeino-ohjelman kokoaminen tehdään alusta alkaen niin, että koonnissa otetaan huomioon mahdollisimman laajalti paikallisten toimijoiden mielipiteet. Elinkeinotoimikunnassa on mukana yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja kunnan luottamushenkilöitä.

Ohjelman rakentamisvaiheessa kunta kutsui myös koolle kaksi työpajaa, joihin osallistui lukui-

sia yrittäjiä.

– Analysoimme yhdessä elinkeinoelämän nykytilaa ja muun muassa taloustilanteen kehitystä. Pyrimme löytämään yrittäjien kokemat haasteet ja menestymisen esteet – ja tietenkin löytämään niihin kipupisteisiin ratkaisut, kertoo Esko Poikela.

Perustellisen valmistelun ansiosta elinkeino-ohjelma onkin koottu erityisesti kolmen painopistealueen ympärille.

– Painopisteet ovat yritysten kasvun tukeminen, osaaminen – mikä sisältää muun muassa osaavan työvoiman saannin yrityksiin – ja yhteistyö, niin kunnan ja yritysten välinen kuin myös yritysten keskinäinen yhteistyökin.

Koulutusperäinen maahanmuutto myös ammatilliselle puolelle Orastava työvoimapula, osaavan työvoiman löytäminen yrityksiin, on ollut paljon esillä myös valtakunnan poliittisessa keskustelussa. Matalan syntyvyyden vuoksi monet pitävät työperäistä maahanmuuttoa ainoana ratkaisuna, mutta

harva on nostanut esille koulutusperäisen maahanmuuton, ja kun aiheena on nimenomaan ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille, ovat kannanotot aivan nollassa.

– Suomessa ei tällä hetkellä ole käytännössä lainkaan kansainvälistä ammatillista aikuiskoulutusta. Miksi ei?, pohtii Poikela.

Poikela uskookin, että ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille ratkaisisi monta pulmaa.

– Parin-kolmen vuoden koulutuksen jälkeen meillä olisi osaavia, motivoituneita työntekijöitä, jotka olisivat opiskeluaikanaan oppineet suomen kielen ja integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Poikelan mielestä Suomeen pitäisikin ottaa maahanmuuttajaopiskelijoita myös ammatilliseen koulutukseen, eikä ainoastaan korkeakouluopiskelijoita. Turun seutu kansainvälisenä alueena voisi toimia tässä esimerkkinä koko Suomelle.

Marko Vuosjoki

Kokoomus, keskusta ja KD ehdottavat osallistavaa budjetointia Paimioon PAIMIO. Paimion kaupunginvaltuustossa jätettiin 29. tammikuuta aloite osallistavasta budjetoinnista kuntalaisten arkielämän asiantuntijuuden ja paikallistuntemuksen hyödyntämiseksi. Aloitteen takana ovat Paimion Kokoomuksen valtuustoryhmä, Paimion Keskustan valtuustoryhmä ja

Paimion Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä.

Osallistavassa budjetoinnissa kaupunki varaisi vuosittain tietyn summan kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen Turun juuri käynnistämän mallin tavoin.

– Jokainen paimiolainen voi tehdä ehdotuksia varojen

käytöstä, käyttökelpoiset ideat jatkokehitetään virkamiesvalmistelussa ja toteutettavat hankkeet valitaan äänestyksellä. Ideointi ja äänestykset tehdään verkossa avoimella rajapinnalla, aloitteessa hahmotellaan.

Osallistavan budjetoinnin avulla poliitikot uskovat, että

Paimiossa voidaan yhdistetään taloudellinen vastuu, lähidemokratia, digitaalisuus sekä kaupungin kehittäminen.

– Kuntalaiset pääsevät täysin uudella tavalla mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon, aloitteessa todetaan.

TSS

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

7

Vuoden vauvat 2019 MIKAEL VILJAMI RIUTTULA 02.01.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Mikko Riuttula ja Anne Laine

LENA LOTTA JUSSINTYTÄR SALIN

Uusi kota kutsuu metsäretkelle. Kuva: Minna Vuorentola.

Kaarinan Kesämäen puiston yhteyteen on noussut kota KAARINA. Kaarinan kaupunki on saanut opetusministeriöltä kahden vuoden hankerahoituksen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Osana hanketta Kesämäen puiston yhteyteen rakennettiin kota.

– Alan vetämään siellä luontoretkipäiviä. Ajatus on, että sinne voisi tulla kerrallaan pari perhepäivähoitajaa lasten kanssa. Lounas tulee Kotimäen koululta ja minä suunnittelen ohjelman, kertoo hankkeesta vastaava Kaarinan kaupungin lastentarhanopettaja Minna Vuorentola.

Kodalla vietettiin harjakaisia maanantaina 3. helmikuuta.

Seuraavaksi alkaa pyöriä perhepäivähoidon retket. Kun ne

on saatu polkaistua käyntiin ja nähty, millainen käyttöaste kodalle tulee, on mahdollista tarjota sitä myös päiväkotiryhmien ja puistojen käyttöön.

Käytöstä on sovittava erikseen Vuorentolan kanssa.

Perhepäivähoidolla on käytössään myös luontoreppuja, joista löytyy monenlaista puuhaa metsäretkien ratoksi.

Luontoreppuihin on koottu muun muassa tarvikkeita luonnon tutkimiseen: esimerkiksi luuppeja ja suurennuslaseja.

Lisäksi niissä on laminoituja kortteja kasveista ja eläimistä. Myös jokamiehenoikeudet tulevat lapsille tutuksi repusta löytyvän leikkikortin avulla.

Hankkeen tukemiseksi Kaarinan perhepäivähoito on hankkinut hoitajien käyttöön

kaksi muksubussia, eli sähköavusteista polkupyörää, joilla voi kuljettaa kerrallaan neljää lasta. Perhepäivähoitajat ovat antaneet niistä positiivista palautetta.

– Ne ovat meillä koekäytössä vuoden ja sitten kerätään palautteet. Mutta nyt jo moni on sanonut, ettei enää halua luopua niistä. Pyörällä on päässyt helposti käymään vaikka kirjastossa tai Tuorlassa. Kun kävelyyn ei kulu niin paljon aikaa, itse toimintaan jää aikaa enemmän, kertoo Vuorentola.

Opetusministeriö tukee hanketta 73 800 eurolla. Kaarinan kaupungin osuus hankkeen rahoituksesta on 10 %.

23.2.19, Uusikaupunki Vanhemmat: Kati ja Jussi Salin

HELVI MALVIINA RÄMÖ

30.3.2019, Laitila Vanhemmat: Jenna ja Ville Rämö

OTAVA EDVIN LENNART VILEN 11.1.2019, Raisio Vanhemmat: Janica Vilen ja Mikko Seppälä

IIDA KAARINA TUOMINEN 16.3.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Teemu ja Kaisa Tuominen

OTAVA HEIKKILÄ

17.5.2019, Turku Vanhemmat: Elisa ja Jussi Heikkilä

JIMI UNTO JUHANI RAKKOLAINEN 7.6.2019, Uusikaupunki Vanhemmat: Johanna Wala ja Antti Rakkolainen

ELLINOORA SILTANEN

13.6.2019, Naantali Vanhemmat: Marko Siltanen ja Johanna Siltanen

Janica Vilen

VERONICA STEVENS

5.9.2019, Kaarina Vanhemmat: Noora ja Nicholas Stevens

EMMA ALEXANDRA ISABEL

04.10.2019, Kaarina Vanhemmat: Susanne Närvänen ja Joonas Forss

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 48.070 kpl.

Postinumero

Taloudet kpl

Postinumero

Taloudet kpl

20380 TURKU 20520 TURKU 20540 TURKU 20610 TURKU 20660 LITTOINEN 20730 TURKU 20740 TURKU 20750 TURKU 20760 PIISPANRISTI 20780 KAARINA 21340 TORTINMÄKI 21350 ILMARINEN 21360 LIETO AS 21410 VANHALINNA

935 2035 7907 4948 2370 421 4085 1927 1864 4842 241 715 687 879

21420 LIETO 21430 YLISKULMA 21450 TARVASJOKI 21500 PIIKKIÖ 21510 HEVONPÄÄ 21520 NASKARLA 21530 PAIMIO 21540 PREITILÄ 21555 TAATILA 21570 SAUVO 21590 KARUNA 21610 KIRJALA 21620 KUUSISTO

3360 316 766 2752 205 0 3623 476 134 1173 234 464 711

+ TELINEJAKELUSSA 2.411KPL

YHTEENSÄ 50.481 KPL

JUSTUS HAVIA 9.11.2019, Rusko Vanhemmat: Pinja Havia ja Roni Rantanen

NEEA ELLA ANNELI PIHKANEN

25.11.2019, Turku Vanhemmat: Annika ja Vesa Pihkanen

HELLY KALLIO

8.12.2019 , Uusikaupunki Vanhemmat: Anniina ja Tom Kallio

8

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

Henrikinkirkon juhlaluennot alkavat SEURAKUNTA. Henrikinkirkko täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Se on kirkon iäksi vähän, eikä itse seurakuntakaan ole paljoa vanhempi. Nykyinen Henrikinseurakunta ja sen kirkko edustavat kuitenkin Turun seudun rikasta kirkollista ja maallista historiaa.

Henrikinseurakunta juhlistaa kirkon tasavuosia järjestämällä siellä juhlaluentoja.

Ensimmäisellä luennolla maanantaina 10. helmikuuta klo 18 historian tutkija FL Veikko Laakso kertoo kunnallisneuvos ja teollisuusmies Gustav Albert Petreliuksen merkityksestä Turulle. Petreliuksen kaupunginosa, jossa Henrikinkirkko sijaitsee on nimetty tuon merkkihenkilön mukaan.

Toisessa luennossa 2. maaliskuuta klo 18 Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala kertoo kirkon historiallisesta roolista sovinnon edistäjänä.

Kolmannella luennolla 16. maaliskuuta klo 18 professori Kirsi Salonen kertoo, mitä tuoreimman tiedon valossa nykyään tiedetään Pyhästä Henrikistä ja kristinuskon tulosta Suomeen.

Henrikinseurakunta kantaa nimessään Suomen kirkkohistorian arvokasta ja ikiaikaista perintöä.

Jokaisen luentoillan aluksi esiintyy viulisti Karen Soinila. Tilaisuudet kestävät noin puolitoista tuntia. Henrikin luennot järjestää Henrikinseurakunnan senioritoimikunta Henrikin tähkät ja niihin on vapaa pääsy.

TSS

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

Kaarinan Yrittäjien uusi puheenjohtaja tuntee pk-yritysten haasteet

9

31.3.2020

Kaarinan Yrittäjien alkaneen vuoden ykköstavoite on laajentaa toiminta kattamaan koko Kaarina Piispanristiltä Piikkiöön. Puheenjohtaja Karoliina Heiskanen korostaa verkostoitumisen luomia mahdollisuuksia.

KAARINA. Kaarinan Yrittäjät sai vuodenvaihteessa uuden ja innokkaan puheenjohtajan, kun Marika Haatajan siirtyessä syrjään Karoliina Heiskanen otti puheenjohtajan pestin vastaan. Heiskanen kertoo oman ammatinsa ansiosta ymmärtävänsä hyvin kaarinalaisten pk-yritysten nykypäivän haasteet.

– Työskentelen oman yritykseni, Yritysvalmennus EnterFindin, parissa yritys- ja työyhteisövalmentajana sekä liikkeenjohdon konsulttina. Ammattini vuoksi ymmärrän oikein hyvin pienten ja keskisuurten yritysten haasteita ja uskon, että puhun heidän kanssaan samaa kieltä, kertoo Karoliina Heiskanen.

Ennen puheenjohtajuuttaan Heiskanen ehti olla vuoden Kaarinan Yrittäjien hallituksessa. Kun häntä pyydettiin puheenjohtajaksi, hän oli valmis haastavaan pestiin.

– Kun edellinen puheenjohtaja Marika Haataja kertoi jättävänsä pestin, yhdistyksen hallitus halusi yksimielisesti minun tarttuvan tehtävään. Otin mielelläni puheenjohtajan kapulan vastaan, kertoo Karoliina Heiskanen.

Heiskanen korostaa, että yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuutta ei oteta vastaan kevyin perustein.

– Eihän tällaista tehtävää voi väkisin ottaa vastaan. Siinä on pakko miettiä omat kiinnostuksen aiheet ja ilokseni huomasinkin, että ajatukseni puheenjohtajuuden hoitamisesta muokkautuivat pikkuhiljaa.

Toiminnan laajennus ykköstavoitteena Kaarinan Yrittäjien alkaneen vuoden ykköstavoite on laajentaa toiminta kattamaan koko Kaarina.

Karoliina Heiskanen aloitti vuodenvaihteessa Kaarinan Yrittäjien puheenjohtajana.

– Mottomme on ”Piispanristiltä Piikkiöön”, eli pyrimme laajentamaan toimintaamme koko Kaarinaan. Lisäksi on tulossa yhdistyksen jäsenyrityksille uusia tapahtumia, seminaareja, koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia, joilla pyritään helpottamaan yrittäjien arkea Kaarinassa. Aikeissa on myös järjestää avoimia tapahtumia, jotka on tarkoitettu myös niille yrityksille, jotka eivät ole liittyneet Kaarinan Yrittäjiin, luettelee Karoliina Heiskanen yrittäjäyhdistyksen aktiivisuutta yrittäjien hyväksi.

Tuore puheenjohtaja korostaa myös yrittäjille niin tärkeää verkostoitumista.

Hän on itsekin nähnyt verkostoitumisen luovan uusia mahdollisuuksia.

– Olen todella aktiivinen verkostoituja, joten siksi minut voi tavata erilaisissa ympäristöissä sekä olen monissa eri projekteissa. Vapaa-aikanani opiskelen aina jotain uutta, ja haluan, että myös yritysasiakkaani ovat aina ajantasalla.

Karoliina Heiskasen oma yritys on Yritysvalmennus EnterFind, joka toimii koko Varsinais-Suomen alueella.

Puheenjohtajan toimikausi on aina vuoden mittainen kerrallaan.

Kaarinan Yrittäjät ry uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Johanna Helle (Motonet korjaamo J & J Kaarina Oy), Arto Elo (Raadelman kiinteistö- ja ympäristöhuolto Ky) ja Jaana Rantanen (Kaarinan Sisustuskulma).

Hallituksessa jatkavat Juha-Pekka Harju (Viestintäharju Oy), Camilla Mäkinen (Camilla Safety), Toni Pyökäri (Pyökäri Oy ja Varsinais-Suomen Tapahtumapalvelut Oy), Johanna Saarinen (Painotalo Painola ja Loistosaari Oy), Aki Salmi (Rinkkasatiainen Oy) ja Nina Suuronen (Tilitoimisto Suuronen Oy). Sihteerinä toimii Maria Haapanen.

Marko Vuosjoki

mukaan tempaukseen. Tempauksen ajatuksena on yllättää ja piristää asiakkaidemme kiireistä arkea ystävänpäivän kunniaksi.

Saimme viime vuonna paljon positiivista palautetta asiakkailtamme ja totesimme, että pienellä eleellä voi saada aikaan paljon hyvää mieltä, sanoo Turun Osuuskaupan asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti.

Ystävänpäivätempauksen yhteydessä vietetään myös MLL:n 100-vuotisjuhlavuotta. Perinteikäs järjestö on ollut vuosien varrella muovaamassa asioita, joita pidämme arjessamme tänä päivänä itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi neuvolasysteemin kehittäminen ja äitiyspakkauksen juuret juontavat MLL:n toimintaan. Tänä päivänä MLL:n työn painopisteenä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka ta-

Kotimaiset lasitusjärjestelmät 5 vuoden takuulla.

Varaa aika maksuttomaan arviokäyntiin tai henkilökohtaiseen esittelyyn.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa.

Näet kuvia valmistuneista ja valmistuvista kohteista.

Voit tutustua tarkemmin meihin nettisivujemme kautta.

Terassilasit liukulasit parvekelasit aukkolasit kaidelasit kaiteet sisälle/ulos terassijärjestelmät takaneduslasit Lasikeskus Finland Oy p. 044 244 2553 juha.henriksson@lasikeskus.fi www.lasikeskus.fi

MLL juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan ystävänpäivätempauksella TAPAHTUMA. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri järjestää yhteistyössä S-ryhmän myymälöiden kanssa ystävänpäivätempauksen perjantaina 14.2. klo 17–19. Tempauksessa MLL:n paikallisyhdistykset jalkautuvat varsinaissuomalaisiin Saleihin, S-Marketteihin ja Prismoihin pakkaamaan asiakkaiden ostoksia Olet tärkeä -kestokasseihin ja toivottamaan hyvää ystävänpäivää.

Tempaus järjestetään kaikkiaan 19 myymälässä ympäri maakuntaa. Turun seudulla MLL:n väkeä on Itäharjun, Länsikeskuksen, Myllyn, Piispanristin ja Tampereentien Prismoissa. S-marketeista mukana ovat Mynämäki ja Rusko. Maskun Lemussa tempaus järjestetään Salessa.

– Lähdimme mielellämme toista kertaa

LASITUKSET

TERASSILLE JA PARVEKKEELLE

24h

voitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua.

– Hyvään lapsuuteen tarvitaan kaikkia meitä aikuisia. Lapsista huolehtiminen on fiksua ihan maalaisjärjellä ajateltuna. Erityisen järkevää on tukea lasten, nuorten ja vanhempien hyvää arkea, toteaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson.

Merkittävässä roolissa MLL:ssa on sen 27 000 vapaaehtoista, jotka toimivat muun muassa kouluilla, perhekahviloissa sekä tukihenkilöinä perheissä.

TSS

Soita meille, se on turvallista!

0400 527971

∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA

Seuraava lehti ilmestyy to 20. helmikuuta

SEUTUSANOMAT

10

n Menovinkit ITÄ-TURKU

Ke 12.2. 9.45–10.15 Hammaslääkärin satutunti. Hammaslääkäri Camilla Lehmus lukee lapsille omaan ammattiinsa liittyvän sadun. Ilmoittautuminen kirjasto.varissuo@turku.fi. Varissuon kirjasto.

Ti 18.–19.2. klo 17.30 Suomen aavemetsästäjät. Kirjailija ja aavemetsästäjä Mika Nikkilä kertoo kokemuksistaan ja kirjastaan Suomen aavemetsästäjät. 18. 2. Runosmäen kirjasto. 19.2.

Varissuon kirjasto.

La-su 22.–23.2. Lasten valomaa. Seikkailupuisto muuntuu valojen avulla satumaailmaksi kahden illan ajaksi. Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2.

KAARINA

To 6.2. klo 15–21 Harry Potter -tapahtuma – Kolmivelhoturnajaiset. Ohjelmassa mm. kouluihin lajittelu, liekehtivä pikari ja ilmoittautuminen kolmivelhoturnajaisiin. Päivän päätteeksi katsotaan Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuva. Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1.

Pe 7.2. klo 10–16 Poistolehtien myyntitapahtuma. Piikkiön kirjaston vuoden 2018 lehtivuosikerrat myydään. Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9.

Ma 10.2. klo 12–13.30 Novellikoukku. Tule lukemaan ja kuuntelemaan novelleja sekä tekemään käsitöitä. Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9.

Ti 11.2. klo 17–19 Kaarinan Nivelkerho. Aiheena edunvalvontavaltuutus. Cafe Puntari, Pyhän Katariinan tie 7.

Ke 12.2.–la 15.2. Runo-Kaarina-festivaali. Valtakunnallinen kilpailu esikoisrunoilijoille. Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1.

Ti 25.2. klo 18–20 Piikkiön seurakunnan voimailta / keskustelutilaisuus teemalla ”Yksinäisyydestä ja ystävyydestä” Piikkiön seurakuntatalolla, Hepojoentie 4. Musiikkia, tarjoilua ja lastenhoitomahdollisuus.

LIETO

6.2. klo 17–19 Kaikki yhtä tähtipölyä – kuvanveistäjä Sinikka Mäki-Lertolan näyttely. Littoisten kirkko, Tammikallio E. 7.2. klo 9.30–10 Helmikuun aamusatutunti. Liedon kirjasto, Kirkkotie 13.

9.2. klo 10–12 Ihan pihalla. Seikkailurata, puuhapisteitä, leikkejä. Kaksi ponia mukana tapahtumassa. Järj. Härkätien Vaeltajat. Jokilaakson päiväkodin piha-alue, Kirkkotie 10.

11.2. klo 18–19 Valetta! Luento valeuutisista ja valemedioista. Liedon kirjasto, Kirkkotie 13.

Ke 19.2. klo 18.45–19.45 Yleisöluistelua Tarvasjoen jäähallissa. Järj. Liedon liikuntapalvelut. Tarvasjoen jäähalli.

PAIMIO

Pe 7.2. klo 9.30–10 Satumummin satutunti. Paimion kirjasto, Vistantie 18.

Su 9.2. klo 18–20 Kuukausikokous. Vieraana Niina Alho.

Järj. Paimion Sosiaalidemokraatit ry. Kerhohuone, Pussitie 6.

Ke 12.2. klo 11–12.30 Ystäväpiiri eläkeläisille.

Paltanpuiston palvelutalon harrastetila, Paltantie 4.

SAUVO

19.2. klo 15–16.30 Some- ja älylaitepaja kirjastolla.

12.2. klo 17–19 Kirjaston keskiviikkovieraana varhaiskasvatuksen päällikkö Hanna-Leena Heinonen ja päiväkodinjohtaja Arja Niemi.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia.

Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

6. helmikuuta 2020

Kaarina-teatterissa pureudutaan muistisairaan maailmaan Lähellä kaukainen maa -niminen monologi saa ensi-iltansa Kaarinassa keskiviikkona 19. helmikuuta.

TEATTERI. Kaarina-teatterin kahvilanäyttämölle tehdään helmi–maaliskuussa vieraileva esitys: muistisairaan Siirin elämästä kertova monologi Lähellä kaukainen maa.

Siirin roolissa nähdään turkulainen Tuula Waldén, jonka alkuperäisteksteihin käsikirjoitus pohjautuu.

– Näytelmän Siiri on kuvitteellinen henkilö, mutta se perustuu muistoihin, joita kirjoitin hoitaessani omaa muistisairasta äitiäni, kertoo Tuula Waldén näytelmän taustasta.

Waldén antoi muistiinpanonsa draamaohjaaja Tuomo Norvasuolle, joka lähti niiden pohjalta luomaan käsikirjoitusta ja dramatisoimaan sitä näyttämölle.

– Tarinoissa oli mukana paljon tunteiden kirjoa. Teimme tietoisen ratkaisun siinä, että toimme mukaan myös huumoria.

Vaikka aihe on vaikea, emme halunneet tehdä synkkää näytelmää, Norvasuo kertoo.

Tarinassa käydään läpi vaikeita asioita toivon kautta.

– Esitys kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on saada yhteys lähellä elävän sairaan ihmisen sisäiseen todellisuuteen – ja sitä kuinka inhimillinen ja ymmärrettävä tuo todellisuus samalla voi olla, luonnehtii Norvasuo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että niin esityksen Siiri kuin muutkin muistisairaat ovat paljon enemmän kuin sairautensa.

– Tämä ei ole sairauskertomus, vaan välähdyksiä yhdestä elämän todellisuudesta.

On hyvä muistaa, että sairaus ei määritä koko ihmistä. Elämässä on aina esimerkiksi toiveita ja pelkoja, Norvasuo toteaa.

vuoden kokemus sielunhoitotyöstä muistisairaiden kanssa.

Norvasuo sai heiltä arvokasta tietoa ja näkemyksiä muistisairauksista esityksen käsikirjoitusta varten.

– Kumpikin on tuonut työryhmälle paljon tietoa siitä, miten muistisairaus ilmenee ja millaista käytöstä se saa aikaan. He ovat kommentoineet ja tuoneet mukaan omia näkemyksiään, Norvasuo kiittelee, ja uskookin, että juuri heidän panostuksellaan monologista saatiin aito ja uskottava.

Ammattilaiset apuna

Tarina kenelle tahansa

Tuomo Norvasuon ja Tuula Waldénin lisäksi työryhmään kuuluvat säveltäjä-muusikko Kari Mäkiranta sekä valosuunnittelija-lavastaja Ville Salminen. Asiantuntijoina teatterituotannossa ovat olleet validaatiokouluttaja Timo Säilä ja ohjaajan puoliso, sairaalapastori Anne Norvasuo, jolla on 20

Norvasuo uskoo, että muistisairaiden kanssa työtä tekevät tai lähipiirissä elävät voivat saada näytelmästä paljon irti. Yksi ajatus onkin ollut tarjota vertaistukea ja esimerkiksi esityksen jälkeen pidettävää keskustelutilaisuutta on jo pohdittu.

– Toisaalta näytelmä sopii myös kaikille

niille, jotka haluavat tutustua yhdenlaiseen tarinaan ja tapaan elää, Norvasuo sanoo.

Noin tunnin mittainen esitys on suunnattu ennen kaikkea aikuisille, mutta mitään sellaista siinä ei ole, etteikö lapsiakin voisi ottaa mukaan.

Norvasuo on näytellyt ja ohjannut yksittäisissä projekteissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun hän on yhteistyössä Kaarina-teatterin kanssa. Waldén taas on ollut aktiivisesti mukana Kaarina-teatterin toiminnassa ja sitä kautta yhteistyö luontevasti syntyikin.

– On ollut mukava päästä tekemään näytelmää näin hyvissä ja ammattimaisissa puitteissa, vaikka tämä harrastajateatteri onkin, Norvasuo kehuu.

Janica Vilen

VARAA LIPPUSI TEATTERIELÄMYKSIIN netissä liput.teatteriakseli.fi Mika Waltari

'KURITON SUKUPOLVI’ Ohjaus Kauno Takarautio ensi-ilta 31.01.2020 Laura Ruohonen

H S U O L T O T O I M I

A K T I A A H N A S

A S T I N L A U D A T

V I E N A

K A L L I A L A

U P E A T

U K S V E K A T E T U S L A T A

L E M U

T U M M A S T T O T O U L L P L A E T A R Y

A S I A K A S L A U S U M A

K A P K I N A A N I T S U L M O O S I T N U E S N

L E L U A R L A K E R I Ä

A L L U

N O E T T L U A U T K I K I A R I K K A I T

H O I T O A T E H A L L R U O K A A U A T A S O U T A U S S M O S K A I S A R E A L A R I K N I V A L A T T A A J A T I T O S M U L A I T E A I N T E L L A K O U L U I A A S I T

'SUURIN ON RAKKAUS’ ohjaus Emmi Louhivuori, lisäesitykset alk. 05.02.2020 Pekka Lepikkö

’VIIMEINEN PASODOBLE’ ohjaus Veli-Pekka Teponoja ensi-ilta 20.03.2020 INFO@TEATTERIAKSELI.FI HUMALISTONKATU 8A, 20100 TURKU LIPUTTEATTERIAKSELI . .FI 18 € / 15 € p. 040 966 9628 (ark. klo 13-17)

SEUTUSANOMAT

Viikon positiivisin

6. helmikuuta 2020

11

Dreamit toivat French Cupista hopeaa Viime viikonloppuna Ranskan Rouenissa käydyissä kisoissa Kaarinan taitoluistelijoiden juniorijoukkue Dream Edges luisteli kauden tähänastiset huippupisteet.

MUODOSTELMALUISTELU. Dream Edges sijoittui 191,02 pisteillään kovassa French Cupissa hopealle viime viikonloppuna.

Sarjan voitti Venäjän Junost ja kolmannelle sijalle luisteli Helsingin taitoluistelijoiden Musketeers.

Joukkueelle useamman päivän kansainväliset kisamatkat ovat jännittäviä ja työntäyteisiä, mutta mukaan mahtuu myös paljon muuta hauskaa yhteistä ohjelmaa. Tiiviisti harjoitteleva joukkue on hitsautunut vahvasti yhteen.

– Ulkomaan kisamatkoilla pystymme viettämään erityisen paljon aikaa yhdessä joukkueen kesken. Treenien lisäksi ehdimme kierrellä hieman kaupunkia ja käydä yhdessä syömässä. Monelle meidän luistelijoille Rouen onkin tuttu paikka, sillä Dreamit ovat osallistuneet French Cupiin jo useampana vuotena, joukkueen kapteeni Viivi Rannikko kertoo.

French Cupissa on perinteisesti paljon yleisöä, ja kisat ovat muutenkin näkyvästi esillä kaupungissa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa näyttävä paraati ensimmäistä kisapäivää edeltävänä iltana.

Paraati alkaa kaupungin historiallisesta keskustasta, josta muodostelmaluistelujoukkueiden kulkue etenee kohti jäähallia luistelujärjestyksen arvontaan. Kokonaisuudessaan osallistuvia joukkueita oli 12 eri maasta.

Yleisö eli täysillä mukana ja joukkueita kannustettiin yli seurarajojen. French Cupissa kilpaili Dreamien lisäksi viisi muuta suomalaisjoukkuetta, joiden mennessä jäälle kuului rytmikäs Suomi-Finland huuto. Tällä kertaa myös Turun seudulta kisoja oli lähtenyt seuraamaan mittava fanijoukko, johon kuului luistelijoiden vanhempien lisäksi isovanhempia ja sisaruksia.

– Luistelijan kannalta kaikkein paras tunne on se, kun astuu kisajäälle ja aistii yleisön odotuksen ja kannustuksen. Vanhempien ja fanien kannustushuudot antavat meille itsevarmuutta ja luovat hyvää fiilistä. Ihan jokaisen kannustajan tuki on todella tärkeää niin hyvissä kuin huonommissakin hetkissä, varakapteeni Anni Virta on havainnut.

Hallitsevalle Suomen mestarille French Cupin suorituksesta saatu mahtava pistesaalis oli tervetullut, sillä kauteen on kuulu-

Joukkuetta kuvattiin paikallistelevision lähetykseen.

nut myös harmillisia epäonnistumisia. Erityisesti Dreamien vapaaohjelma on erittäin vaativa ja kovankin paineen alla on pystyttävä keskittymään täysin kisasuoritukseen.

– Mielestäni tärkeintä on pyrkiä keskittymään omaan tekemiseen ja luottaa treeneissä tehtyyn työhön. Jokaisella on omat tavat, joilla paineet tai jännityksen pystyy sulkemaan pois kisatilanteessa. Käytämme mielikuvaharjoittelua ja esimerkiksi teemme hengitysharjoituksia. Tämä kisa antoi meille lisää varmuutta omaan tekemiseemme ja olemme tyytyväisiä tulokseen. Saimme muutamia korjauksia ohjelmaan, jotka vielä hiomme viikon aikana kun-

Aake

Jorma Kemppainen 2019

Rölli

nyt Maskua

”

”

HIILIJAUHEELLA MAITOTÖHRITTY TUOTTEITA

alakuloisuutta

ki ank

p

Arja-Leena Paavola

omavelkainenkin

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Hobby ?

veres

näivettyä

Karjalaa

-viina

kunta taas

Getz

veden

emäntä

nokka

EU-joki

murtokaluja

x2

goottikunkku

Mediamyynti

-

25.

opinahjo

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

tarun kunkku

a -marj

Päätoimittaja Toimittaja

viiksi-

ryyppääjiä

alkaa Tiibetistä

näyttelevä Gosling

Laskutus

Karvonen

kiertää

eivät osaa

PÄÄLLYSTE

Toimitusjohtaja

törky

printti

mokoma

ASTE

045 112 4240 ML-Mediat

( ) julki-

musaa

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

laulun armas

maitofirma

vänrikki

soitin

Tea

toon. Ensi viikonlopun kisoihin lähdemme puhtaalta pöydältä ja luottaen treenien tulokseen.

Kuumimmillaan käyvä kisakausi huipentuu Helsingissä pidettäviin muodostelmaluistelun 3.valintoihin 8.–9. helmikuuta Silloin ratkeaa, mitkä kaksi joukkuetta pääsevät edustamaan Suomea muodostelmaluistelun junioreiden MM-kilpailuihin Britanniaan maaliskuussa.

prosessorifirma

rukoilla

Mika Leinonen 040 706 2132 Jari Matikainen 050 363 9290 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

12

SEUTUSANOMAT

6. helmikuuta 2020

Täysin uusi

Uutuudet nyt esittelyssä!

Rakkaudesta mukavaan autoiluun

Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu!

Renault CAPTUR

Renault TRAFIC ja Renault MASTER NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)

Takuu jopa 6 vuotta* Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition

Täys-led ajovalot aina vakiona Reilusti isompi kun aiemmin, +11 cm Muunneltava suuri tavaratila, jopa 536 l

Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition

33 190 € sis. toim.kulut

Hinta alkaen

38 290 € sis. toim.kulut

CAPTUR TCe 100 Life

19 990 €

Iso muokattavissa oleva kosketusnäyttö ja mittaristo

MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!

TCe 100 Life 19 990 €, WLTP CO2 133 g/km, yhd. kulutus 5,9 l/100 km. Automaatti alkaen TCe 130 EDC Zen 24 590 €. WLTP CO2 139 g/km, yhd. kulutus 6,2 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. *)Takuu 6 vuotta / 100 000 km veloituksetta 31.3.2020 mennessä rekisterötyihin autoihin.

Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km.

Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein.

Takuu 4 vuotta tai 100 000 km.

Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.

YLI 300 vaihtoautoa, joista 100 Raisiossa Täysin uusi

Renault CLIO

27.900

28.900

Enemmän kuin kaunis

Mercedes-Benz CLA 180 A Premium Busin. Panoraamakattoluukku, Park Assist ,57 tkm -16

Mercedes-Benz A 220 CDI 4Matic A Premium Business (MY14) 64 tkm -14

Varustetason korotus veloituksetta:

Ford FOCUS 1,5 TDCi 120 S/S PShift Edition 5ov (18) 42 tkm -18

SCe 75 life 16

17.500 Mini HATCHBACK 5-ov One 102 hv Salt II 12 tkm -16

990 €

TCe 100 Zen 17 590 € nyt 16

990 € 590 €

Audi A3 Sportback Bsn Sport PHEV 1,4 TFSI e-tron S tronic 69 tkm -15

17.900

22.900

22.900 Hyundai I30 WAGON 1,4 T-GDI 7DCT Comfort 42 tkm -18

25.490

Skoda YETI 1,2 TSI Elegance DSG (MY15) 48 tkm -14

17.490 Renault CAPTUR TCe 90 Zen (MY18.A) 8 tkm -18

16.900 Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Comfort A 88 tkm -14

TCe 100 Intens 18 990 € nyt 17

Lisäksi talvirenkaat alkuperäisin vantein veloituksetta! Kokonaisetusi jopa 2700 € Malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km.

Hinta sis. toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Erikoishintoja ei voi yhdistää muihin etuihin tai kampanjoihin ja autot on rekisteröitävä 31.3.2020 mennessä.

Tarjous voimassa 31.3.2020 asti.

KOLME HYVÄÄ SYYTÄ ostaa Pelttarilta vaihtoauto:

Tarjoukset voimassa 31.1.2020 asti.

16.700 Volkswagen GOLF Trendline 1,0 TSI 63 (MY18) 51 tkm -18

1

Kiinteä rahoituskorko

0,99%

+ kulut*

Esim. Auton hinta 20000 €, käsiraha 5.000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 15.000 €, rahoitusaika 48 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 324,17 €, todellinen vuosikorko 3,69 %, luottokustannukset yhteensä 1 136,22 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 21 136,22 €. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

2

Pelttari Plus

LISÄTURVA

Opel CORSA 3-ov Color Edition 1,4 Twinport 74 Sporttinen OPC-Line pak.118 tkm -11

99€

Pelttari Plus lisäturva vaihtoautoihin - huoletonta autoilua ja turvaa vaihtoautokauppaan.

Tutustu lisäturvan ehtoihin kotisivuillamme.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10–14 puh. 044 560 1282

7.790

9.900 Toyota AURIS 1.6 Dual VVT-i Linea Sol 5ov 118 tkm -09

HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297

3

REILU HYVITYS

nykyisestä autostasi Hyvitämme pihaan ajetusta autostasi vähintään 999 € vaihdossa yli 5.000 € vaihtoautoihin.

Hyvitystä voidaan käyttää rahoituksen käsirahana.