Turun Seutusanomat Itä 7.12.2022

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

Yhdistystoiminta-palsta

Yhdistystoiminta-palstamme on tarkoitettu yleishyödyllisten yhdistysten avoimien ja maksuttomien tapahtumien ilmoittamiseen. Jos haluat yhdistyksesi ilmoituksen tälle palstalle, lähetä lyhyt teksti viimeistään lehden ilmestymispäivää edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi.

Ilmoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi, tapahtuman aika, tapahtuman nimike ja tapahtuman paikka – eikä muuta. Esimerkiksi: Yhdistys ry. Ti 22.3. hyvinvointiluento yhdistyksen kerhotilassa, Yhdistystie 1, Kunta.

Yhdistystoiminta-palstalla ei julkaista esimerkiksi maksullisten tapahtumien tai kevät-, syys- tai vuosikokousten ilmoituksia.

Koska kyseessä on maksuton palvelu, lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää tekstejä tai tilanpuutteen vuoksi jättää ilmoituksia pois lehdestä. Pyrimme luonnollisesti julkaisemaan kaikki asianmukaiset ilmoitukset.

PÄÄKIRJOITUS

Veteraanin iltahuuto

”

Askel jo uupunut on Lapset ja lastemme lapset Teidän nyt vuoronne on”

Näin lauletaan Korsuorkesterin tunnetuksi te kemässä laulussa ”Veteraanin iltahuuto”. Laulu, jonka on sanoittanut ja säveltänyt kamarineuvos Kalervo Hämäläinen, on yksi tunnetuimpia vete raanilauluja Suomessa.

Itsenäisyyspäivää vietettiin ja juhlittiin tiistai na. Suomi täytti itsenäisenä valtiona komeat 105 vuotta. Sattumoisin luku 105 on tuttu veteraaneil le, sillä tismalleen niin monta päivää kesti Talviso ta, jonka alkamisesta tuli täyteen 83 vuotta mar raskuun 30:na päivänä.

Veteraaniliittojen tilastojen mukaan sotiemme veteraaneja on Suomessa vielä elossa alle neljä tuhatta.

Viimeistään näinä aikoina – Talvisodan muis topäivän ja Itsenäisyyspäivän lähellä – on syytä muistaa ja kunnioittaa niitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta meillä on itsenäisyys, jota juhlia.

Meillä jokaisella voi olla oma tapansa veteraa nien, sotainvalidien ja leskien muistamisessa ja kunnioittamisessa. Itse päästyäni tämän kirjoituk sen kanssa liikkeelle, tein veteraanit.fi -sivuston kautta pienen lahjoituksen veteraanikeräykseen. Hyvin pienen, mutta kannoinpa pikkukorteni ke koon minäkin.

Kuten iltahuudossa sanotaan, veteraanien askel on jo uupunut ja nyt on meidän nuorempien vuo ro pitää huolta siitä, että kaveria ei jätetä – että yhtään veteraania ei jätetä oman onnensa nojaan.

Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä viikkoa, muis tetaan auttaa vielä elossa olevia sankareitamme.

Osa hyvinvointialueista elinkelvottomia

Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston antaman kannanoton mukaan nykyisellä rahoitusmallilla osa hyvinvointialueista on jo lähtökohtaisesti elinkelvottomia. Hyvinvointialueiden lisärahoituksen tarve on jopa seitsemän miljardia vuoteen 2028 mennessä. Tiukkeneva talous pakottaa valitsemaan ketä tai mitä julkisin varoin hoidetaan ja millä perustein.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston mu kaan rahoituksen määräytymisperusteissa on va luvirheitä. Palvelutarpeen kasvun huomioiminen ainoastaan 80-prosenttisesti aiheuttaa haasteita väestön ikääntyessä. Rahoitus perustuu pääosin jo kirjattuihin potilastietoihin eikä huomioi hoita matta jäänyttä palveluntarvetta. Pelkästään sotepalvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjes telmä voi jopa lisätä alueellisia terveyseroja.

Lisäksi väestökerroin vääristää rahoitusta, koska se ei kohtele erilaisia väestöpohjia oikeudenmukai sesti. Ikääntyvät alueet ja väestökatoalueet kärsi vät. Tämä kärjistää alueellisia terveyseroja, mikä on täysin vastoin sote-uudistuksen tavoitteita.

Osa kunnista on tietoisesti alibudjetoinut sotea eikä hoivavelan purkamista ole kiirehditty, joten hyvinvointialueelle siirtyy liian vähän rahoitusta.

Soten korjaamisella on kiire, jotta terveyden huollon ja sosiaalitoimen kriisiytyminen ei paheni si entisestään. Rahoituksen valuvirheiden korjaa miseen KD on julkaissut Soten korjaussarjan: www. kd.fi.

Lisää tukea tarvitaan sähkölaskuihin

Sähkön arvonlisäveroa alennetaan, mutta päätetyt tuet eivät auta kaikkia sitä tarvitsevia.

Me Varsinais-Suomen Piirissä vaadimme maan hallitusta varautumaan pienituloisille eläkkeen saajille kohdennettavien tukitoimien jatkamiseen ja niiden lisäämiseen tarvittaessa.

Pitää muistaa, että yksinasuvista on kaikissa ikä ryhmissä enemmän pienituloisia kuin muissa vä estöryhmissä.

Maan hallitus on sopinut, että sähkön arvon lisäverokantaa alennetaan 24 prosentista 10 pro senttiin. Alennus olisi voimassa joulu–huhtikuun ajan. Lisäksi on sovittu uusien sähkötukimallien yksityiskohdista, jotka ovat myös määräaikaisia, ja koskevat sähkölaskumenoja ensi vuoden tammihuhtikuun aikana. Tukien tarkoitus on helpottaa korkeasta sähkön hinnasta kärsivien kotitalouk sien tilannetta. Tukia jaetaan verotukseen tule van sähkövähennyksen ja Kelan maksaman suo ran tuen kautta.

Sähkölasku voi kasvaa, mutta ei niin paljon, että se saavuttaisi verovähennykseen tarvittavan mää rän. Pienituloisimmat rajautuvat myös tukien ul kopuolelle. Heistä monelle tulee kipuraja vastaan jo paljon ennen nyt päätettyä 400 euron omavas tuurajaa.

Maassamme on lisäksi varauduttava siihen, että kansaneläkkeet ja muut sosiaalietuudet tarvitse vat myös ensi vuonna ylimääräisen indeksitarkis tuksen. Tähän on varauduttava myös työeläkkeiden osalta. Mielestämme hinnannousun vaikutuksia pienituloisille kuluttajille kompensoidaan parhai ten jatkamalla kohdennettuja tukia.

Sellaisia ovat esimerkiksi sosiaalietuuksien yli määräisten indeksitarkistusten jatkaminen tai jopa suorat taloudelliset tuet.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

kristillisdeMokraattien puolueValtuusto

KANNANOTTO

Yritykset tarvitsevat no peita yhteyksiä maail malle, Varsinais-Suomen Yrittäjät muistuttaa. Suo messa juuri Turusta on lyhin lentoreitti muualle Eurooppaan.

Turun lentoasema on maan toiseksi suurin kansainvälisen liikenteen matkamäärissä mitattu na. Lentoaseman infra on verrattain hyvässä kun nossa ja kenttä auki vuo rokauden ympäri. Varsi nais-Suomen Yrittäjien hallitus tutustui Turun lentoaseman toimintaan viime viikolla.

Aluejärjestö painot taa, että Turun lentoase man toimintaedellytykset on pystyttävä pitämään vähintään nykytasol la. Tämä tarkoittaa esi merkiksi, että kenttä on jatkossakin auki vuoro kauden ympäri. Finavian kenttien verkostoperiaat teesta on pidettävä kiinni. Tämä on lounaisen Suo men talousalueen saavu tettavuuden edellytys.

– On selvää, että Tu run lentokentän merki tys koko alueen elinkei noelämälle ja yritysten kansainvälisille yhteyk sille on erittäin iso. Suo rat ja toimivat kansain

väliset yhteydet muihin Pohjoismaihin ja man ner-Eurooppaan ovat koko maakunnan elinvoi malle erittäin tärkeät. Li sää suoria reittejä tarvit taisiin, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohta ja Jyrki Hakkarainen sa noo.

Turun lentoaseman matkustajamäärät ja rah tiliikenteen volyymi ovat viime aikoina kohentu neet rajun koronapudo tuksen jälkeen, vaikkei lä hellä huippuvuoden 2019 tasoa vielä olla.

Tänä vuonna on avat tu uusia kaivattuja len toreittejä. Wizzair aloitti

syyskuussa suorat lennot Turusta Roomaan ja SAS lokakuussa Turusta Tuk holmaan. Turusta pääsee suorilla lennoilla myös Latvian Riikaan, PohjoisMakedonian Skopjeen ja Puolan Gdanskiin. Lisäksi lennetään matkanjärjes täjien suoria lomalento ja sekä kotimaan lentoja.

Osana lentoasema-alu een toimintaedellytysten turvaamista on VarsinaisSuomen Yrittäjien mieles tä ensiarvoisen tärkeää, että Rajavartiolaitoksen vartiolentue pysyy Tu russa.

– Turun kentän kehi tys ei myöskään saa jäädä

muiden liikennehankkei den varjoon maakunnan edunvalvonnassa tai seu raavien eduskuntavaa lien jälkeisessä hallitus ohjelmatyössä. Alueen elinkeinoelämä on hyvin yksimielinen, mitä tulee lentoaseman merkityk seen, Hakkarainen toteaa.

Hyvä saavutettavuus parantaa talouden suo rituskykyä ja vauhdittaa myös työvoiman liikku vuutta Varsinais-Suomes sa. Turun lentoasemalla on iso merkitys myös rah tilentoliikenteen sekä tu rismin kannalta.

Kompakti kenttä on erittäin toimiva ja ru

tiinit hoituvat nopeas ti. Matkailun ja turismin näkökulmasta on tärkeää imagollisestikin, että Kes ki-Euroopasta Turkuun saapuvat turistit pääsevät kohteeseen lentoasemal ta Turusta, eikä bussil la Helsingin kautta. Hyvä saavutettavuus ja kasva va turismi lisäävät koko Varsinais-Suomen veto voimaa. On myös tärke ää, että alueen yritykset ja asukkaat tekevät oman osuutensa ja pyrkivät suo simaan kotikenttäänsä. Lentoyhtiöt suunnittele vat reittejä kysynnän mu kaan, Hakkarainen sanoo. turun seutusanoMat

Varsinais-Suomen Yrittäjät: Turun lentoaseman toiminta turvattava

puheenjohtaja soili leppänen Varsinais suoMen piiri ry

Turun Seutusanomien lukijoiden äänestämä Lumikuningatar on Heli Heinonen

LUMIKUNINGATAR

Turun Seutusanomi en ja TurkuCenterin yh teistyössä järjestämä Lu mikuningatar-äänestys oli tänä vuonna poikke uksellisen tiukka. Kol me finalistia; Heli Hei nonen, Saara Ilvessalo ja Tiia Keskitalo saivat kaik ki kosolti ääniä Seutusa nomien lukijaäänestyk sessä. Kaikki kolme olivat muutaman äänen pääs sä toisistaan. Voittajaksi erittäin tiukassa äänes tyksessä selvisi Heli Hei nonen.

Lumikuningattaren henkilöllisyys paljastet tiin lauantaina 26. mar raskuuta Satumaisessa Joulunavauksessa.

– Päivä oli aivan ihana. Aamulla minua jännitti todella paljon, mutta kun sain Lumikuningattaren puvun päälleni, jännitys kaikkosi ja siitä eteen päin koko päivä oli pelk kää nautintoa, iloitsi Heli Heinonen ensimmäisestä päivästään Lumikunin gattarena.

Heli kertoikin, että Sa tumainen Joulunavaus oli nimensä mukainen.

– Kaikki ihmiset olivat niin iloisia ja hymyilivät koko ajan. Minut valta si ihana, lämmin tunne, kun sain olla mukana tätä upeaa tapahtumaa. Koko päivä oli aivan ainutlaa tuinen kokemus, siitä tuli minulle joulutarina, joka säilyy muistoissani ikui sesti.

Jo valmistautuminen suureen päivään oli jou lumieltä nostattavaa.

– Kun kuulin, että mi

nut on valittu, olin tieten kin iloinen ja koin valin nan suureksi kunniaksi. Valmistelut, kuten puvun sovittaminen ja Lumiku ningattaren runon opet telu, toivat jo lämpöä ja joulumieltä. Kaikki Lu mikuningatar-kilpailuun liittyvät asiat, joita olen päässyt kokemaan, ovat olleet aivan ainutlaatui sia minulle ja haluankin kiittää kaikkia, kun olen päässyt mukaan tähän ihanaan tapahtumaan!

Heli Heinonen nähdään seuraavan kerran Lumi kuningattarena lauan taina 10. joulukuuta, kun Joulun Polku -tapahtuma kokonaisuudessa on vuo rossa Tonttulasten Puu hapäivä.

Heli Heinonen työs kentelee liikevastaavana KOP-Kolmiossa sijaitse vassa Synsam Recycling Outlet -myymälässä. Kierrätettyihin kehyksiin ja aurinkolaseihin erikois tunut myymälä aloitti toi mintansa helmikuussa.

–Suomessa on vasta neljä Synsam-myymälää, jotka toimivat tällä uu della konseptilla. Valikoi massamme on yli 5.500 kehystä, joiden hinnat al kavat kymmenestä euros ta, kertoo Heli Heinonen.

Puolet valikoimasta on second-hand -kehyksiä ja -aurinkolaseja, joita pa lautuu myyntiin muun muassa Synsam-Lifesty le -sopimuksen ansiosta.

–Palautuneet aurin kolasit ja kehykset joko

Joulupuu-keräys tekee jälleen hyvää

Paikkakuntakohtaiset osallistu misohjeet löytyvät Joulupuun paikalliskeräykset-sivulta.

JOULU

Joulupuu-keräyksellä kerätään jälleen joulu lahjoja eriarvoisessa ase massa oleville lapsille ja nuorille, jotka saattaisi vat muuten jäädä koko naan ilman joululahjoja. Kaikki keräykseen tuo dut lahjapaketit toimi tetaan esimerkiksi pai kallisen sosiaalihuollon piirissä oleville lapsille ja nuorille.

Airiston Nuorkauppa kamari ry:n alueella Kaa

rinassa ja Mothers in Bu siness Varsinais-Suomen toimesta Turussa järjes tettävät keräykset ovat käynnissä 11. joulukuu ta asti.

Joulupuu ry ja Koti maanapu toteuttavat eJoulupuu-keräyksen ajalla 1. marraskuuta – 26. joulukuuta. eJou lupuu-keräys mahdol listaa rahalahjoitusten teon, sillä Joulupuu-ke räyksiin ei oteta vastaan rahalahjoja, ainoastaan fyysisiä joululahjoja ja lahjakortteja.

Voittoa tavoittele maton ja sitoutuma ton Joulupuu-keräys on järjestetty ympäri Suo men jo vuodesta 2000

alkaen. Jokainen Joulu puu-keräys toteutetaan paikallisesti oman paik kakunnan järjestäjätii min toimesta. Keräysten järjestämisestä vastaavat eri puolella Suomea esi merkiksi Nuorkauppa kamarit, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pai kallisyhdistykset, Lions Clubit tai Joulupuu ry:n yrityskumppanit.

Keräyspisteet ovat paikkakunnasta riip puen esimerkiksi kaup pakeskusten auloissa, yritysten julkisissa tai yksityisissä tiloissa. Lis ta kaikista keräyspisteis tä ja niiden käytännöistä löytyy osoitteesta: joulu puu.org/paikalliskerayk

huolletaan ja myydään sitten lähes uudenveroi sina, tai murskataan, jon ka jälkeen niistä valmis tetaan uusia kehyksiä. Meillä on myös kehyksiä, jotka on valmistettu Väli merestä nostetusta muo vista.

Kierrätyksen aallonhar jalla kulkeva Synsamin konsepti valittiin Fashion Finlandin ”Vuoden vas tuullisuusteko Suomes sa” -kilpailun finalistik si, joten toimintatapa on huomioitu ja sitä on laa jalti kiitelty. Asiakkaalle konsepti tarjoaa edullisia kehyksiä ja aurinkolaseja sekä tavan toimia ympä ristön hyväksi.

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

set. Joulupuu-toimintaa valvoo, koordinoi ja ke hittää Joulupuu ry Katariina Mäkinen-Önsoy

Marko Vuosjoki

Heli Heinonen sai Turun Seutusanomien lukijoilta eniten ääniä Lumikuningatar-äänestyksessä.

Floristiikkatalon joulunäyttely viestii rauhaa

KAARINA

muodoin, värein ja ma teriaalein.

Kukkatiimin opetta jat valitsivat näyttelyl le yhdessä monimerki tyksellisen teeman, joka puhutteli kaikkia tiimin jäseniä. Yhdelle se toi mieleen joulun rauhan, toiselle mielenrauhan, mutta kaikille yhteises ti maailmantilanteeseen liittyvän rauhan toiveen. Floristiopiskelijat tulkit sevat teemaa erilaisin

Näyttelyn yhteydes sä olevassa elämysmyy mälässä opiskelijat myy vät itse valmistamiaan tuotteita, mm. krans seja ja istutuksia, sekä Tuorlassa kasvatettu ja joulun ruukkukukkia. Tämän vuoden uutuute na on kranssipaja, jos sa opiskelijat koristele vat kransseja asiakkaan itse valitsemilla materi aaleilla.

Floristiikkatalon jou lunäyttelyä on järjestetty vuodesta 2009. Kävijöi tä näyttelyssä on kolmen viikon aikana ollut vuo

sittain muutama tuhat. Joulunäyttely ja elämys puoti ovat avoinna 18. joulukuuta asti.

Tervetuloa putiikkiimme Vanhan Suurtorin Makasiinille!

Turun Seutusanomat

Rauhanmerkki on sidottu oliivipuun, rauhan symbolin, oksista. Kuva: Tiina Kiiskinen / Ammatti opisto Livia.

Turussa

Kaarinan Piikkiössä si jaitsevan Ammattiopisto Livian Floristiikkatalon joulunäyttelyn teemana on tänä vuonna “Rau hassa”.

Paimiolaiset yritykset esittäytyvät

Seuraavilla sivuilla, Paimio tutuksi -teemassamme, teemme tutuiksi paimiolaisia yrityksiä ja yrittäjiä.

Kävimme tutustumassa Paimion Joulupuotiin, joka toimii jo viidettä vuottaan joulun alla, sekä Cafe Iivariin, joka sai heti aloitusvuonnaan Paimion Positiivisimman Yrityksen tunnustuksen.

M eiltä löydä t mo nip uo lis en va liko ima n er ila is ia kankaita ja o mpeluta r vikkeita s ekä la a dukka ita s ukka ja kä s ityö la nko ja ! M eiltä myö s mm. ma krameenyö r it ja p a pe r ina r ut!

Pukinko nttiin käs inneulo ttuja villa s ukkia ja muita kauniita kä s itö itä ! Ko r ja us ja o mp elup a lvelu

Paikallisten käsityöläisten töitä tarjolla Paimiossa

PAIMIO

Paimiolaiset ovat jo tot tuneet hakemaan jou luksi paikallisten kä sityöläisten tuotteita Paimion Käsityöläisten Joulupuodista. Joulu puoti palvelee asiakkaita jo viidettä vuottaan, nyt toisen kerran peräkkäin Iskun talolla Seuratiellä.

Joulupuodin primus motorit ovat Tytti Mä kilä, joka on ollut mu kana alusta alkaen, ja Anne Kanerva, joka on mukana neljättä kertaa. Minulla oli oma kirpputorityyppinen puoti nimeltään Tilpe hööri, jonne käsityöläi set toivat tuotteitaan myyntiin. Ideana oli pe rustaa joulupuoti, jos sa käsityöläiset saisivat tuotteensa vielä laajem min myyntiin, kertoi Tytti Mäkilä Joulupuo din perustamisesta.

Käsityöläisten tut tu ongelmahan on, että tuotteiden myynti on varsin haastavaa. Eten kin korona-aikoina myy jäisten ja vastaavien

tapahtumien järjestä minen oli pitkään tauol la. Paimion Joulupuodin kaltaiset myyntipaikat ovat siis kultaakin ar vokkaampia.

Puodissamme on tänä vuonna yhdentois ta paikallisen käsityöläi sen tuotteita sekä kah den paikallisen yrittäjän ruokatuotteita.

Sana Joulupuodin tar jonnasta onkin jo kiiri nyt Paimiossa.

Aloitimme nel jä viikkoa ennen joulua ja asiakkaita on riittänyt oikein mukavasti. Yleen sä myynti kiihtyy joulua kohti mentäessä, mutta nyt asiakkaita on käynyt alusta alkaen oikein mu kavasti, myös viikonlop puisin, iloitsi Anne Ka nerva.

Tuotekavalkadi on Jou lupuodissa mittava.

Sukkia, huiveja, lapasia, pipoja, villapai toja, korvakoruja, terva tonttuja saunaan, joulu kortteja, joulukoristeita, liinoja, kahvipussikore ja, saaristolaislimppua ja

pikkuleipiä, tyrnihilloa, karjalanpiirakoita, hu najaa ja jauhotuotteita, luettelee Anne Kaner va laajaa valikoimaa – ja nauraa, että ei varmasti muistanut edes kaikkea mainita.

Vaikka Joulupuo din viitenä vuonna tie tyt hittituotteet – kuten esimerkiksi villasukat ja -lapaset sekä tervaton tut – ovat osoittautuneet suosituiksi, puotiin yri tetään saada joka vuosi jotain uudenlaista tar jontaa.

Puutyöt olisi vat mukava lisä tarjon taamme. Vinkkinä ensi vuodelle; jos Paimios ta löytyy osaava puukä sityöläinen, kannattaa olla meihin yhteydessä, vinkkaa Anne Kanerva.

Joulupuoti Iskun talol la on auki 18. joulukuu ta asti joka päivä, arkisin kello 11-18 ja viikonlop puisin kello 11-15.

Tytti

Joulupuoti palvelee jo viidettä kertaa

Äidin ja tyttären yhteisyritys menestyy Paimiossa

Iivari Cafe & Bistro valittiin Paimion Po sitiivisimmaksi yri tykseksi.

PAIMIO

Helmikuusta lähtien Vis tantiellä toiminut Iivari Cafe & Bistro on äidin ja tyttären yhdessä pyörit tämä kahvila-ravintola, joka on jo niittänyt mai netta Paimiossa. Vuoden Positiivisimmaksi Yrityk seksi valittu yritys tarjo aa Paimion keskustassa ravintolapalveluja, jol laisia ei kylällä ole viime vuosina ollut tarjolla.

Marica Laaksosen ja hänen tyttärensä Tes sa Sillanpään yhteinen yrittäjätaival ulottuu vuoteen 2009, jolloin he yhdessä aloittivat kah vila- ja pitopalveluyri

tyksen Hakkisherkun pyörittämisen. Uuden ravintolan perustami nen sai alkunsa, kun Ma rica sai mielenkiintoisen puhelun viime vuonna, kun korona ravisteli vie lä voimakkaasti ravinto la-alaa.

Minulle kerrot tiin, että tähän tilaan kaivattiin ravintola-alan jatkajaa. Tilassa oli ai emmin grilliravintola, joka lopetti toimintan sa. Ensin ajattelin, että ”ei ikinä”, keskellä koro nakurimusta, muistelee Marica Laaksonen.

Hän kuitenkin kertoi ehdotuksesta tyttärel leen Tessalle, joka het ken asiaa pohdittuaan heitti idean.

Ideani oli, että perustetaan tähän kah vila-bistro -tyyppinen ravintola, joka tarjoaa

myös viikonloppuisin brunssia. Paimiossa oli silloin tilausta tällaisel le paikalle, jossa nuoret ja perheet voisivat käydä iltaisin ja viikonloppui sin ruokailemassa, ker too Tessa Sillanpää.

Idea sai Maricankin heti innostumaan ja dy naaminen duo lähti tuu masta toimeen.

Tila piti ensin remontoida ideaamme vastaavaksi. Siinä meni pidempään kuin osasim me odottaa, mutta puo len vuoden remontin jälkeen pääsimme avaa maan ravintolamme.

Odotusarvot – ja ehkä myös paineet – avaami sen yhteydessä olivat suuret, paimiolaiset ni mittäin kyselivät kak sikolta jatkuvasti sitä, milloin he ravintolansa avaavat.

Pitkä odotus kuiten kin palkittiin, sillä naiset ovat hyvin tyytyväisiä ravintolansa ensimmäi seen vajaaseen vuoteen – ja niin ovat olleet asi akkaatkin. Paimion Po sitiivisin Yritys -palkinto tuli äänestyksen tulokse na.

Tunnustus tun tuu todella ihanalta, sillä kun asiakkaat ovat meitä äänestäneet, se kertoo, että he ovat olleet tyy tyväisiä saamaansa pal veluun ja ruokaan, iloit see Marica Laaksonen.

Iivarissa, kuten kylällä ravintolaa ytimekkäästi kutsutaan, on sisällä 58 ruokailupaikkaa, ja ke sällä ruokailemaan pää see myös pihaterassille.

Näemme uusia asiakkaita joka päivä. Haluamme olla helpos

ti lähestyttävä, matalan kynnyksen ravintola. Iso kiitos asiakkaillemme, joilta olemme saaneet paljon kannustusta, sa moin tietenkin meidän osaavalle henkilökun nalle, kiittelee Marica Laaksonen.

Iivari Cafe & Bistrossa on arkisin päivällä lou nasbuffet, iltaisin läpi viikon a la carte ja vii konloppuisin kello 11-15 brunssi. Iivari-nimi tu lee Iivari Lähteenmäes tä, joka perusti Paimioon sähköalan yrityksen, jos ta tuli Suomen johtavia alansa yrityksiä. Iivari Lähteenmäki tunnetaan Paimiossa yhtenä pai kallisena suurmiehenä. Myös Vistantiellä ole va rakennus, jossa Iivari Cafe & Bistro toimii, on historiallinen, sillä ra

kennuksessa on toimi nut monia paimiolaisille tärkeitä yrityksiä, muun muassa kyläkauppa.

Marko Vuosjoki

Marica Laaksonen ja Tessa Sillanpää saivat tunnustuksen Paimion Positiivisimman Yrityksen, Iivari Cafe & Bistron, yrittäjinä. Äiti-tytär -duo on toiminut yrittäjäkaksikkona jo vuodesta 2009.

Turun Mikaelinkirkossa tunnelmoidaan Jarkko Aholan joululaulujen tahdissa

joulun aikaa!

MUSIIKKI

Rock-tenori Jarkko Aho

la saapuu Taivas korke alla -kiertueellaan Turun Mikaelinkirkkoon 15. jou lukuuta. Kaikkiaan yhdek sän konserttia käsittävä joulukiertue käynnistyy Mäntsälän kirkosta per jantaina 9. joulukuuta ja päättyy Tampereen Tuo miokirkkoon torstaina 22. joulukuuta.

Kirkkokonserttien li säksi Ahola on julkaissut kiertueen nimeä kantavan uuden singlen. Jouluinen rakkauslaulu Taivas kor kealla on Janne Huttu sen säveltämä ja Hanna Johteen sanoittama. Jyl hätunnelmainen Taivas korkealla -kappale jul kaistiin 11. marraskuuta.

– Äänitimme Janne Huttusen kanssa joului sia lauluja, ja hän soitti minulle yhdessä sessiossa pianolla hahmotteleman sa sävelmän säkeistöpoh jaa. Se kuulosti hyvältä ja totta kai ehdotin, että vie dään biisi maaliin saakka ja niin syntyi uusi kappa le Taivas korkealla, josta myös joulukonserttikier tueeni on saanut ni mensä. On hienoa saada repertuaariin täysin ori ginaali teos! Jarkko Ahola kertoo tiedotteessa.

– Kun minua pyydet tiin tuottamaan Jarkol le joulumusiikkia, tuli idea tehdä uusi origi naali joululaulu. Pyysin Hanna Johdetta kirjoit tamaan jylhän ja perin teisen tekstin, joka sopisi

Jarkon suuhun ja lauletta vaksi. Melodian sävelsin myös Jarkon taipuisa ääni mielessä. Kappale toimii hienosti myös pelkän pia non tai jousien säestämä nä, mutta halusin vähän isoa bändisoundia mu kaan loppupuolelle biisiä. Esittelin Jarkolle laulun ja ihan muutamalla pienellä muutoksella saatiin kap pale toimimaan komeasti, säveltäjä-tuottaja Janne Huttunen sanoo tiedot teessa.

Marraskuun puolivä lissä Turun Logomossa esiintynyt Jarkko Aho la jatkaa parhaillaan niin ikään Tampereelle hui pentuvaa Särmää & Sävy jä -konserttikiertuettaan.

Jarkko Ahola tuli aikoi naan tunnetuksi Teräsbe tonin laulaja-basistina ja biisinkirjoittajana. Hänen ensimmäinen sooloalbu minsa Ave Maria – Joulun klassikot (2012) on myy nyt tuplaplatinaa ja myös sitä seuranneet levyt Suo jelusenkeli – Joulun klas sikot 2 (2014) ja Romanssi (2016) ovat myyneet pla tinaa ja kultaa.

Hänen omia biisejään sisältävä albumi Mä tuun suo luo julkaistiin kevääl lä 2018 ja se nousi suo raan Suomen virallisen listan sijalle 2. Miehen viimeisin Metallisydänalbumi (2019) sisältää sekä suomen- että eng lanninkielisiä rock-klas sikoita.

Viime vuosina Ahola on julkaissut singleinä omat versionsa sekä Pave Mai

jasen Ikävä-kappaleesta että joulukiertueidensa suosituimpien laulujen joukkoon kivunneesta Walking In The Air -klas sikosta. Ahola on esiin tynyt myös Elämäni Bii si tv-ohjelman solistina sekä yhdessä ooppera laulaja, baritoni Waltteri Torikan kanssa esiintynyt täydelle Hartwall Arenal le jo kolmena vuotena peräkkäin. Viime vuonna

ilmestyi Jarkko Aholan ta rinan kertova Mies ja ääni -kirja, jonka on kirjoitta nut Tomi Lindblom.

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2)

Su 11.12. klo 10 Messu / klo 18 Kauneimmat Joululaulut (myös netissä: maarianseurakunta.fi)

Ke 14.12. klo 13 Eläkeläisten joululaulut / klo 18 Jouluhartaus Koroisten ristillä, lyhtykulkue kirkolta klo 17.30 (oma lyhty mukaan)

To 15.12. klo 18 Eläinten joulurauhan julistus Maarian pappilan pihapiirissä

La 17.12. klo 20 Kauneimmat Joululaulut

Maarian pappilan seimi avoinna 27.11.-6.1. joka päivä klo 10-18.

maarianseurakunta.fi

Laulaja-lauluntekijä Jarkko Ahola saapuu kiertueillaan Turkuun. Kuva: Marek Sabogal.

11 12 klo 16 Kauneimmat joululaulut kamarimusiikkikonsertti, Varissuon kirkko (Kousankatu 6) su 18.12. klo 15 ja 17 Kauneimmat joululaulut Katariinankirkko

21.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut Hannunniitun srk talo (Virmuntie 2)

Turun Seutusanomat

Valon aika -joulukonsertin päätähtinä loistavat turkulaiset koululaiset ja lukiolaiset, jotka esiintyvät ammattitai teilijoiden rinnalla Logomon lavalla

Upeat Valon aika -konsertit tulevat taas joulukuussa

JOULU

Joulukuinen Valon aika -konsertti palaa ohjel mistoon neljän vuoden tauon jälkeen. Pitkät pe rinteet omaavassa suu ressa musiikkispektaak kelissa lavalla nähdään yli 500 laulajaa, soitta jaa ja tanssijaa Puolalan musiikkiluokilta, Puo lalanmäen musiikkilu kiosta, Luostarinvuoren lyseon lukiosta ja Rai ja Lehmussaaren balet tikoulusta. Uusina esiin tyjinä lavalle nousevat kanteletaituri Ida Elina sekä kustavilaisen Art Teatron sirkustaiteilijat.

– Valon aikaan on joka kerta haluttu tuoda mu kaan tähtiartisti, jonka kanssa esiintyminen oli si myös oppilaille ainut laatuinen kokemus. Ida Elina on todella upea ar tisti, joka on osoittanut, että kansallissoittimem me kantele taipuu hyvin monenlaiseen musiikki tyyliin. Olemme todella innoissamme, että saim me juuri hänet konsertin tähtisolistiksi, Valon aika -konserttikokonaisuu den tuottajana kuluvan vuoden alussa aloitta nut Emma-Liina Suti nen iloitsee

Raija Lehmussaaren balettikoulu on ollut Va lon ajassa mukana jo useamman vuoden ajan.

– Raija on myös yleen sä tehnyt koreografi at kuorolaisille omien tanssijoidensa lisäksi. ArtTeatro tuli mukaan, koska kaivattiin jotain uutta laulujen ja tans sien oheen. Mieleen tuli sirkus ja sirkustaiteen huippuosaaja ArtTeatro valikoitui näin mukaan, Sutinen toteaa.

14.–15. joulukuuta jär jestettävät Valon aika -joulukonsertit pidetään tänä vuonna ensimmäis tä kertaa Turun Logo mossa. Tapahtuman or ganisoinnista vastaa niin ikään ensi kertaa Puola lan musiikkituki ry eli Puolalan musiikkiluok kien ja Puolalanmäen musiikkilukion vanhem painyhdistys. Yhdistys tukee musiikkiluokkien toimintaa muun muas sa keräämällä rahaa soit timiin ja kuoropukuihin sekä auttamalla konsert tien järjestelyissä.

– Kaikki konsertin tuotot pystytään siis oh jaamaan suoraan takai sin musiikkiluokkien ja musiikkilukion toimin nan tukemiseen. Konser tit ovat aina iso ponnis tus niin opettajilta kuin oppilailta ja harjoitus päivät konserttiviikolla ovat pitkiä. Monen sadan oppilaan kokonaisuuden hallitseminen ei ole kai

Vuoden 2015 Valon aika -konsertin tähtisolisteina esiintyivät Aili Järvelä ja Severi Pyysalo. Kuva: Arto Kunnola.

kista helpoin tehtävä ja ihailen suuresti opetta jien ammattitaitoa sekä omistautumista. He te kevät paljon ylimää räistä työtä oppituntien ulkopuolella, jotta kon sertista saadaan onnis tunut kokonaisuus, ker too Sutinen.

– Valon aika -konsertti on iso kokonaisuus tuot taa, sillä taiteellisia te kijöitä ja esiintyjiä on konsertissa paljon. Työ ryhmä on kuitenkin aika pieni, joten tässä tuotan nossa on päässyt toteut tamaan kaikkia tuottajan

työn eri osa-alueita tie dottamisesta budjetoin tiin. Logomo on myös kokonaan uusi venue täl le konsertille, joten mo nessa asiassa konsertin raameja haluttiin muo kata kokonaan uusiksi. Toki mukana on myös tuttuja elementtejä edel lisvuosien konserteista, jatkaa Sutinen.

Valon aika -konsert ti on järjestetty edelli sen kerran vuonna 2017, jonka jälkeen päätettiin siirtymisestä Logomoon. Sutisen mukaan seuraa

va konsertti oli tarkoi tus järjestää joulukuus sa 2020.

– Korona kuitenkin siirsi konserttia tuolloin eikä konserttia päästy järjestämään koronan takia myöskään viime vuonna. Suunnitelmia on siis jouduttu muok kaamaan matkan varrel la ja tuotantoryhmässä kin on osa henkilöistä vaihtunut, hän sanoo.

– Valon aika on pe rinteisesti järjestet ty joka toinen vuosi, jo ten nyt taukoa on tullut jo useampi vuosi. Mo

Aura Brass Bandin joulukonsertti kajahtaa Liedossa

MUSIIKKI

Turun NMKY:n Aura Brass Band esiintyy 18. joulukuuta Liedon kirkos sa. Konsertissa kuullaan perinteisen joulumusii kin lisäksi historiantutki ja–tarinankertoja Juhani Kostetia.

Kostet lukee Nobelkirjailija F.E. Sillanpään painavia edelleen ajan kohtaisia Joulusaarnan tekstejä, joissa ”Taata” kuvailee lapsuutensa jou luja ja kertoo myös miet teitä joulun uskonnolli sesta sanomasta. Taata eli Frans Emil Sillanpää kirjoitti ja luki joulupa kinoita radiossa jouluisin vuosina 1945–1963. Näitä Sillanpään lukemia teks tejä hiljennyttiin suoma laisissa kodeissa kuule maan usean vuoden ajan.

Tänä vuonna Aura Brass Bandin joulukon

sertissa kuultava joulu saarnan teksti on vuodel ta 1953. Konsertin sävelet sekä joulusaarnan teksti vievät kuulijansa perim

mäisen sanoman äärelle.

Aura Brass Band on jo 10 vuoden ajan esittä nyt joulun alla jouluista musiikkia ja Taatan jou

lupakinoita: ”Joulu, jou lu – tuohon tapaan lienen sitä äännellyt silloin täl löin kautta tämän ikäni puhetaitoisen jakson. Se

on minulle hieno ja kal lisarvoinen sana”.

Turun NMKY:n Aura Brass Band on vuonna 2004 perustettu englan

net oppilaat eivät myös kään ole päässeet esiin tymään kahden viime vuoden aikana juuri ol lenkaan ja moni varmas ti odottaa pääsyä Valon ajan lavalle. Onkin hie noa, että pystymme vih doin järjestämään kon sertit ja tarjoamaan niin kuulijoille, mutta myös oppilaille tämän esiin tymiselämyksen, jatkaa Sutinen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

tilaistyylinen vaskior kesteri, jonka soittajisto koostuu innokkaista vas kimusiikin harrastajista ja ammattilaisista. Orkeste ri konsertoi säännöllises ti kotikaupunkinsa Tu run lisäksi myös muualla Suomessa. Kapellimesta rina toimii Hannes Me risaari.

Tänä vuonna Aura Brass Bandin konserteissa kuultava joulusaarnan teksti on vuodelta 1953. Kuva: Tu run NMKY:n Aura Brass Band.

Matti Vainion työt viimein esillä

Olen maalan nut jo oppikouluikäises tä lähtien. Ensimmäinen maalaukseni on tyttäreni kesämökin seinällä, ker too Vainio ylpeänä. Taidenäyttelyitä Vainio ei kuitenkaan ole juuri pitänyt.

Tämä on ensim mäinen kerta, kun töi täni on näin isosti esil lä. Virossa on ollut pari näyttelyä, joissa on ol lut näytillä poliittisia ku viani, ja lisäksi olen ollut aikoinaan mukana Sun nuntaimaalari-harrasta japorukan näyttelyissä, mutta tämä on ensim mäinen merkittävä oma näyttelyni, kertoi Vainio. Näyttelyn järjestäminen – vihdoin – virisi siitä, että Vainio haluaa levit tää positiivista asennet ta.

Matti Vainio tituleeraa itseään ”ikiteekkarik si” ja ”tuntemattomak si kinnolaiseksi taiteili jaksi”.

Molemmat ovat minulle annettuja lem pinimiä. Vanhempi tyt täreni on kuvaillut mi nua ikiteekkariksi ja tuntemattomaksi kin nolaiseksi taiteilijaksi minut nimitti teekkari aikojen opiskelijakave ri. Hän keksi nimityksen leikkimielisenä vinoilu na, ja olikin ihmeissään, kun otin sen omakseni, naurahtaa Vainio.

Vainio kehuu Liedon kaupungintaloa oivaksi näyttelypaikaksi.

on asettanut taidetöi tään viimeinkin laajasti esille. Vainion taidenäyt

tely on näytillä Liedon kaupungintalolla tam mikuun lopulle asti.

Ihmiset ovat stressaantuneita ja ko kevat vaikeuksia. Posi tiivinen asenne auttaa yli vaikeuksien, olen sen itsekin kokenut, ja sel laista tunnelmaa haluan näyttelylläni luoda. Näyttelyssä on esillä muun muassa reilut 20 öljyvärimaalausta, tusi nan verran poliittisia ku via ja kolmisenkymmen tä keraamista työtä.

Näyttelyesitteessään

Oikein hyvä paikka, ja kiitoksena kaupungille, näyttelyn järjestäminen heidän ti loissaan onnistui mut kattomasti, kiittelee Vai nio.

Poliittiset kuvat eivät ole myynnissä, mutta muut työt ovat.

Jätän näyttely paikalle yhteystietoni ja käyntikorttini, joten mi nuun voi olla kiinnostu neet yhteydessä. Matti Vainion taidenäyt tely Liedon kaupunginta lolla 5.12.-21.12. ja 2.1.27.1.2023, arkipäivisin.

Marko Vuosjokiu

P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

LIETO 93-vuotias Matti Vainio

Matti Vainion näyttelyssä on muun muassa sekatekniikalla toteutettuja hyvän tuulisia kannanottoja kotimaiseen politiikkaan, myös menneiltä vuosilta.