Turun Seutusanomat Itä 23.11.2022

MIELIPIDE KANNANOTTO PÄÄKIRJOITUS

Valoa syksyn pimeisiin iltoihin

On hyvin tiedossa, että ihmiset tarvitsevat va loa. Pimeyttä ja synkkyyttä maailmassa riittää, ja etenkin nykyisessä maailmanpoliittisessa ti lanteessa syksyn – tai oikeastaan alkaneen tal ven – pimeys vie meidät helposti mukanaan synk kyyteen.

Onneksi kaikista murheista huolimatta meillä on myös näkyvissä valoa, monessakin mielessä.

Joulun odotus alkaa toden teolla näinä aikoi na, ja monenlaista joulun odotuksen ja valon juh laa on luvassa muun muassa Turussa, kun Joulun Polku ja Valon Polku tuovat iloa ihmisille tulevi na viikonloppuina.

Joulun Polku starttaa Satumaisella Joulunava uksella 26. marraskuuta ja Valon Polun vuoro on 3.-6. joulukuuta.

Satumaisessa Joulunavauksessa tietenkin pal jastetaan tänä vuonna Turun Seutusanomien lu kijoiden äänestämä uusi Lumikuningatar, joka pääseekin valaisemaan Turun keskustaa sytyttä essään joulukadun valot.

Joulunavauksessa laitetaan joulun odotus vauhtiin ja Joulun Polku tarjoaa monenlaisia jouluisia tapahtumia ennen kuin ihmiset lopul ta kuukauden kuluttua rauhoittuvat koteihinsa joulun viettoon.

Turun Valon Polku on puolestaan tänä vuonna erityisen näyttävä ja kansainvälinen. Valon Pol ku tuo Turun Aurajoen ympäristöön 14 erilais ta valoteosta.

Joku onkin jo varmasti ehtinyt tokaisemaan, että miksi valotapahtumia pitää järjestää nykyi sillä sähkönhinnoilla. Turun kaupungin tiedot teessa muistutetaan, että valotapahtuma kulut taa lopulta varsin vähän sähköä, mutta tuottaa paljon iloa suurelle ihmisjoukolle. Olen samaa mieltä. Pimeänä ja synkkänä aikana tarvitsem me valoa, iloa, tekemistä, nä kemistä ja kokemista. Tulevat tapahtumat ovat omiaan tar joamaan kaikkia edellä mainit tuja.

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Lähijunaliikenteen palauttamisesta VarsinaisSuomeen on haaveiltu kohta 30 vuotta. Siitä läh tien, kun se täältä lopetettiin. Moni asema, Pai mio ja Piikkiö mukaan lukien, seisoo tyhjillään ja seudun raiteet ovat vajaakäytöllä. Samaan aikaan ilmastotavoitteisiin pitäisi päästä ja yksityisau toilulle löytää vaihtoehtoja.

Nyt viimein on alkanut tapahtua, kun Suomen Lähijunat Oy on tehnyt tarjouksen VR:n käytöstä poistamista junista. Mikäli rahoitus ja muut yksi tyiskohdat saadaan järjestykseen, liikenne alkai si vuonna 2024. Aiempien selvitysten perusteel la Varsinais-Suomen lähijunat voisivat suunnata esimerkiksi Raision kautta Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Loimaalle ja Saloon. Vuoroväli voisi olla esimerkiksi tunnin ja matkalla pysähdyttäi siin myös pienemmille laitureille ja seisakkeille.

Pirkanmaalla lähijunat ovat jo liikenteessä, yh tenä syynä sen pääsy mukaan valtion lähijunako keiluun viime hallituskaudella. Vastaavia kokei luja tulisi laajentaa seuraavalla hallituskaudella myös muualle, etenkin Varsinais-Suomeen, jos sa tahtotila, väestöpohja ja infrastruktuuri sitä jo vahvasti tukisivat. Olisi hyödyllistä ja reilua, jos valtio osallistuisi lähijunien operointiin meillä kuten muuallakin Etelä-Suomessa.

Voisimme ottaa oppia alueista, joilla on jo ko kemusta modernista lähijunaliikenteestä. Yksi toimiva ja tärkeä asia niin Pirkanmaan kuin pkseudunkin lähiliikenteessä ovat yhteensopivat lipputuotteet, eli yhdellä matkalipulla pääsee lä hijunasta paikallisbusseihin ja toisinpäin. Meil lä Turun seudulla on mainiosti toimiva jouk koliikenne Föli, jonka lipputekniikka taipuisi vastaavaan. Lähijunien ja Fölin välinen maksu liikenne hoidettaisiin nousukorvauksilla. Suju vat matkaketjut hyödyttäisivät niin juna- kuin bussiliikennettä.

Lähijunat parantaisivat maakunnan elinvoi maa ja laajentaisivat työssäkäyntialuetta. Lähi junahanke toimisi hyvin yhteen myös Tunnin junan kanssa. Sitä varten rakennettava kaksois raide mahdollistaa lähijunaliikenteen toimimi sen kaukoliikenteen lomassa ja samalla se toimisi syöttöliikenteenä, joka yhdistää koko Etelä-Suo mea. Toivon näkeväni vuosikymmenen loppuun mennessä Turun uuden uljaan matkakeskuksen, josta pääsee raiteita pitkin nopeasti niin seutu keskuksiin kuin muihin isoihin kaupunkeihinkin.

Keskusta: Riittävät resurssit mielenterveyspalveluihin

Varsinais-Suomen Keskustan piirikokous ko koontui lauantaina 12. marraskuuta Naantalissa Suopellon koululla päättämään tulevan vuoden toiminnasta sekä luottamushenkilöistä. Keskus ta julkaisi samalla kannanottonsa mielenter veyspalveluiden vaadittavista resursseista Var sinais-Suomessa.

Mielenterveyden haasteita on koko Suomes sa yhä enemmän kaikissa ikäryhmissä. OECD:n raportin mukaan ne maksavat koko Suomelle yli 11 miljardia euroa vuodessa.

Mielenterveys vaikuttaa ihmiseen kokonais valtaisesti: työ- ja opiskelukyvystä sosiaalisiin suhteisiin ja elämän hallintaan. Eri tutkimusten mukaan noin neljännes nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Ne ovat koululais ten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveys ongelmia.

Varsinais-Suomen Keskusta painottaa, että uusien hyvinvointialueiden aloittaessa tulee turvata ja taata riittävät mielenterveyden re surssit. Matalan kynnyksen apu ja siihen pa nostaminen ovat asioita, joita ei saa uudistuk sen kynnykselläkin unohtaa vaan niiden tulee olla prioriteettilistan kärkisijoilla.

Lisäksi kouluterveystarkastuksissa sekä kou luterveyskyselyissä tulee kiinnittää yhä enem män huomiota mielenterveyteen, korostetaan Keskustan kannanotossa.

Varsinais-Suomen Keskustan piirin puheen johtajana jatkaa laitilalainen Pekka Kuusis to sekä varapuheenjohtajina turkulainen Julia Koskinen ja salolainen Johanna Riski.

Piirihallitukseen valittiin Antti Airikki, Nou siainen (Matti Anttila, Rusko), Raimo Erkkilä, Kaarina (Kimmo Hollmen, Kaarina), Kirsi Järvi, Mynämäki (Kirsi Salo-Saarinen, Masku), Eero Lonkila, Turku (Johanna Fonsell, Turku), Pia Pu hakka, Naantali (Jari-Antti Hörkkö, Naantali), Joonas Kalin, Turku (Anniina Lehmus, Kaarina), Julia Pulkkinen, Raisio (Heli Koivikko, Raisio), Mimmi Ruusunen, Turku (Perttu Helin, Turku) Arto Tikka, Lieto (Juha Marjomaa, Lieto), Mirja Rouhiainen, Somero (Jaana Kyyrä, Somero), Eija Järvelä, Salo (Ulla Huittinen, Salo), Olavi Jantu nen, Salo (Mika Paukkeri, Salo), Maarit Salmi nen, Taivassalo (Anna Kaskinen, Vehmaa), Olli Laivo, Uusikaupunki (Jukka Alkio, Laitila), Anu Laakso, Pöytyä (Lauri Ojala, Pöytyä) sekä Ossi Mäkelä, Loimaa (Heikki Vainio, Loimaa).

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Keskustapuolue on käyn nistänyt keskustelun eri tyistalousalueista. Aja tuksena on päättää keinoista, joilla jossain päin Suomea työllisyyttä, investointeja tai osaamis ta tuetaan julkisin varoin muuta maata enemmän. Erilaiset verohuojennuk set, työvoiman saatavuus harkinnasta luopuminen ja opintolainan hyvitys ovat esimerkkejä keinois ta heikommin pärjäävien alueiden tukemiseen. Tar

koituksena on houkutel la yrityksiä ja työvoimaa hiipuvan kasvun alueille.

Tukien vinoutunut kohdentaminen vääristää vapailla markkinoilla toi mivien yritysten kilpailua ja on haitaksi koko maan kehitykselle. Jo nykyisel lään kansallisessa tuki aluekartassa määritetään ne epäsuotuisat alueet, joissa yrityksille myön nettävä tuki on muuta maata korkeampi. Yrityk set saavat korkeampaa tu

Janika Takatalo (kok), VTM Turun kaupunkiseudun joukkoliikennenlautakuknnan puheenjohtaja Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu

kea harvanasutuksen pe rusteella kaikkialla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tukie rot ovat huomattavia.

Tukien tai verokohte lun kohdistaminen si jainnin perusteella ei ole vain epäoikeudenmukais ta, vaan myös tehotonta. Nykyisten aluekehityksen keskeisten työkalujen eli rakennerahastojen pa ras vastine on saatu niil lä alueilla, joihin Suomes sa kohdennetaan vähiten aluekehitysvaroja, Etelä-

Suomessa. Aluepolitiikan rahanjako asettaa kan salaiset ja yritykset eri arvoiseen asemaan, eikä tätä kehitystä tule perus oikeudellisestikin kyseen alaisella tavalla kiihdyt tää. Kasvua tulee tukea siellä, missä sitä on, ja ke ventää kriisin vaikutuksia niitä kokevilla alueilla.

Etelä-Suomen maakunnat vastustavat erityistalousalueita

Turun Seutusanomat

Lieto Suomen kärkeä elinvoimaisuudessa

KUNNAT

Lieto on tunnettu yrittä jämyönteisyydestään, ja nyt Liedon kunta on saa vuttanut loistavan sijoi tuksen myös WSP Finlan din tekemässä kuntien elinvoimaisuutta mittaa vassa tutkimuksessa. Lie to sijoittui vertailussa, jossa olivat mukana kaik ki manner-Suomen 293 kuntaa, komeasti jaetul le neljännelle sijalle. Lieto saavutti vertailussa elin voimaa mittaavan indek siluvun 158, kun vertailun voiton vienyt Pirkkala sai 167 pistettä.

Pirkkalan jälkeen mi talisjoilla olivat Lempää lä 161 pisteellä ja Tuusu la 160 pisteellä. Liedon kanssa neljännellä sijal la tasapistein olivat Espoo ja Sipoo.

Liedon sijoitus ei ollut yl lätys, sillä kunta on ollut vastaavissa tutkimuksissa viime vuosina VarsinaisSuomen ja koko Suomen kin ehdotonta eliittiä.

Myös muut kunnat Turun Seutusanomien ilmesty misalueilla menestyivät tutkimuksessa. Liedon jälkeen seuraavana alu eemme kunnista oli Kaa rina, joka sijoittui seit semänneksi. Kaarinan elinvoimaindeksiluku oli tutkimuksessa 157, eli ai noastaan yhden pisteen Liedon takana.

Naantalin sijoitus ver tailussa oli 16:s. Naanta li saavutti tutkimuksessa pisteluvun 150.

Turun läntiseltä puolel ta kehuja sai myös Mas

ku, joka jäi Naantalista ai noastaan kuuden pisteen päähän. Masku sijoittui 144:llä pisteellään vertai lussa sijaluvulle 25.

Turku puolestaan oli vertailussa sijaluvulla 37. Turun elinvoimaindeksik si määräytyi tutkimukses sa 139. Turun edelle kii lasi alueemme kunnista myös Raisio, jonka sijoi tus oli 32 ja pistemäärä 142.

Rusko saavutti vertailus sa sijaluvun 39 (138 pis tettä), Paimio sijaluvun 61 (132 pistettä), Nousi ainen sijaluvun 65 (130

pistettä), Sauvo sijaluvun 104 (118 pistettä), Mynä mäki sijaluvun 125 (110 pistettä) ja Vehmaa sija luvun 155 (101 pistettä).

Huomionarvoista on, että Turun ja lähiseudun kunnat olivat lähes kaik ki vertailussa puolenvälin paremmalla puolella. Lis tan häntäpäästä löytyvien Rautavaaran (37 pistettä), Puolangan (37 pistettä) ja Rääkkylän (42 pistettä) ti lanne ei järin hyvältä näy tä. Kyseisiin pistelukuihin verrattuna Vehmaankin tilanne on varsin mainio.

Isojen kaupunkien ver

tailussa voiton vie Espoo (158 pistettä), joka oli siis tasoissa Liedon kanssa. Vantaa oli vertailussa yh deksäs (154 pistettä), Hel sinki ja Tampere jaetulla 13:nnella sijalla (151 pis tettä), Oulu 18:s (149 pis tettä) ja Turku siis 37:s.

Toista kertaa Suomes sa tehty WSP Finlandin Alueiden tutkimus mit taa kuntien, maakuntien ja suurten kaupunkiseu tujen elinvoimaisuutta ja kykyä sopeutua tulevai suuteen.

Marko Vuosjoki

Vihreät aloitteellisia luonnon monimuotoisuuden hyväksi

KAARINA

Vihreiden valtuustoryh mä on jättänyt Kaari nassa valtuustoaloitteen luonnon monimuotoi suuden ylläpitämiseksi ja luontokadon estämi seksi.

Luontokato on tosiasia myös Kaarinas sa. Luonnon monimuo toisuuden ylläpitämisek si on tehtävä muutoksia myös tapaamme hoitaa puistoalueita ja tapaam me suhtautua lähiluon toomme, mainitaan Ulla Haapasen jättämässä aloitteessa.

Vihreiden valtuusto ryhmä esittää, että Kaa

rinalle laaditaan mah dollisimman nopeasti Luonnonmonimuotoi suusohjelma. Ohjelman laatimisessa keskeisenä ajatuksena on luonnon monimuotoisuuden säi lyttämiseen ja palautta miseen tähtäävä toi mintatapa, joka pätee kaikessa puisto-, virkis tysmetsä-, piennar- ja pi ha-alueiden hoitotyössä.

Lumo-ohjelma on mainittu Kaarinan kaupungin strategiassa ja ohjelman laatimiseen on ryhdyttävä mitä pi kimmiten.

Aloitteen mukaan oli si tärkeää nähdä myös pihat ja pientareet sekä

erilaiset välitilat paitsi viihtyvyyttä tuovina alu eina, myös suojapaikkoi na ja elintiloina erilaisil le kasveille ja eläimille - erityisesti linnuille ja pölyttäjähyönteisille. Nämä alueet on mahdol lista nähdä myös poten tiaalisina hiilinieluina.

Aloitteessa mainitaan monia käytännön toi menpiteitä.

Niittämiset ja muut hoitotoimenpiteet on ajoitettava oikein. Pientareetkin voidaan hoitaa liikenneturval lisuutta vaarantamat ta luonnon monimuo toisuutta kunnioittaen, kun hoitotoimenpiteet

ovat oikein mitoitettu ja ja oikea-aikaisia. Tä hän tarvitaan tietoa. Poistettujen kurtturuu sujen tilalle kaipaamme uusia vastaavia istutuk sia, niin me ihmiset kuin hyönteisetkin.

Esitämme, että Kaarina hankkii kaikille viheralueista vastaaville tahoille riittävää ja ajan tasaista koulutusta tä män tavoitteen saavut tamiseksi ja siten, että sama tavoitteellisuus ulottuu myös kaupun gin palveluksessa olevi en urakoitsijoiden toi mintatapoihin. Vihreät muistutta vat, että Lumo-ohjel

man on tarkoitus olla koko kaupungin toimin nan kattava, poikkihal linnollinen hanke. Toki pääpaino luonnollises ti lankeaa niille alueille, joiden toiminnan luon ne on sellainen, joilla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Käytännössä näitä ovat ympäristö-, kaupunkike

hitys- ja tekninen toimi alue.

Kun ammatti laisilla on tietoa ja ta voite, on työkin palkit sevaa ja saamme kaikki olla ylpeitä viherraken tamisesta ja ympäristös tä Kaarinassa, todetaan vihreiden aloitteessa.

Marko Vuosjoki

Myös Kaarinalle Niklas Linna p. 0400 214 288 Aksel Kuitula p. 040 5161149 Niklas Linna p. 0400 214 288

ja Naantalille isot pis teet WSP:n vertai lussa.

Eläkeliiton piirin puheenjohtaja vaihtui

ELÄKELÄISET

Eläkeliiton VarsinaisSuomen piirin syysko kous valitsi 31.10. yksi mielisesti piirin uudeksi puheenjohtajaksi vuo delle 2023 Tuula Risti mäen.

Eläkepäiviään viettä vä tuore maskulainen on Eläkeliiton Maskun yh distyksen puheenjohta ja. Ristimäellä on vank ka järjestökokemus, hän on toiminut muun mu assa suuren järjestön toiminnanjohtajana, ja sitä kautta luonut erilai sia valtakunnallisia yh teyksiä.

- Ensi keväänä on edus kuntavaalit. Kuntien päätöksenteossa pitää ottaa huomioon ikään tyvät ihmiset, esimer kiksi vanhusneuvosto jen kautta. Keskitymme myös uusien jäsenten hankintaan, kertoo Risti mäki ensi vuoden suun nitelmista.

Vuosi 2023 on piirin 49. toimintavuosi. Pii ri vaikuttaa sekä hy vinvointialueen että kuntien palvelujen or ganisointiin siten, että peruspalvelut turvataan tasapuolisesti ja vaiku

Kuusi vuotta Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana toiminut Juhani Tynjälä toivottaa onnea ja menestystä vastavali tulle puheenjohtaja Tuula Ristimäelle. Kuva: Sari Örling

tetaan palveluiden riit tävyyteen ja laatuun koko Varsinais-Suomen alueella. Tavoitteena on ikääntyvän väestön so siaalisen ja taloudellisen aseman turvaaminen yhteiskunnan muutos ten keskellä.

Piirihallituksen muut jäsenet vuonna 2023 ovat Leena Aaltonen Kiskosta, Lea Kakko Kii kalasta, Inkeri Kauppi la-Numminen Taivas salosta, Lauri Laukka Kemiönsaaresta, Pir

jo Mäenpää Loimaalta, Jarmo Mäntynen Raisi osta, Risto Ristolainen Yläneeltä, Markku Sa lonen Paraisilta, Pert ti Tamminen Somerol ta, Sinikka Tuomarila Piikkiöstä, Seija Tuomi nen Naantalista ja Alpo Wallin Laitilasta.

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö. Varsinais-Suomen piiriin kuuluu 45 yhdistystä ja lähes 16 000 jäsentä.

Turun Seutusanomat

Lumikuningatar paljastuu Satumaisessa Joulunavauksessa

JOULUN POLKU

Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskusta yhdistyksen yhdessä jär jestämän Lumikuninga tar-äänestyksen tulos paljastuu tulevana lau antaina Kauppatorilla, kun vasta valittu Lumi kuningatar ottaa vastaan Kirjastosillan kupeesta kello 16.45 Kauppatoria kohti lähtevän joulupa raatin. Lumikuningatar saa myös kunnian sy tyttää joulukadun valot noin kello 18 aikaan.

Tänä vuonna lauantai na 26. marraskuuta jär jestettävä Satumainen joulunavaus on taian omainen. Turun keskus tassa voi törmätä päivän mittaan sirkustaiteilijoi hin, taikureihin ja mui hin joulun taikaa tuoviin yllätyksiin, jotka saatte levat keskustaan ostok sille tulleet jouluiseen tunnelmaan.

Tänä vuonna saam me viettää joulun aikaa upeassa, uudistuneessa keskustassa. Tämä vuosi

Oikaisu

on erityinen, sillä voim me pitkän tauon jälkeen nauttia keskustan ainut laatuisesta tunnelmasta ja järjestää isoja tapah tumia mittavien remont tien valmistumisen jäl keen. Keskustaan on nyt helppoa ja vaivatonta tulla ja jouluisesta tun nelmasta pääsee nautti maan monella eri taval la, kertoo Turku Centerin toiminnanjohtaja Kirsi Eronen.

Satumainen joulunava us näkyy päivän mittaan ympäri keskustaa taian omaisen teeman ympä rillä. Turku Centerin jä senyritykset sekä alueen seurat ja muut yhdistyk set tuottavat ohjelmaa taikuuden ja taiteen tee malla.

Iltaohjelma starttaa noin kello 16.45 keskus tan puolelta Aurajokea, läheltä Kirjastosiltaa, jolloin jouluparaati läh tee jokivartta pitkin jou lukadun poikki kauppa torille. Paraatissa ovat

mukana paraatityttö jen, joulupukin, tonttu jen, kirkonrottien sekä lumikeijujen lisäksi tänä vuonna myös sirkustai teilijoita.

Kauppatorille saavut taessa paraatin vastaan ottaa siis vasta valittu Lumikuningatar, joka sy tyttää joulukadun valot yhdessä taikurin kanssa noin kello 18.00. Avajai set huipentaa viihdyttä vä show täynnä taikaa.

Satumainen joulun avaus järjestetään yh teistyössä Turku Cente rin, sen jäsenyritysten ja Turun kaupungin kans sa. Haluamme luoda ihanaa ja iloista joulun alustunnelmaa keskus taan tuleville. Satumai nen joulunavaus aloittaa jouluun asti ulottuvan tapahtumien kokonai suuden, joten tulevina viikkoina keskustassa riittää paljon nähtävää ja koettavaa ostosten lo massa, vinkkaa Kirsi Ero nen.

Marko Vuosjoki

2. marraskuuta ilmestyneessä lehdessämme oli juttu ”Matalan kynnyksen taide galleria”. Jutun kuvatekstistä oli jäänyt pois lause, jossa kerrotaan, kenen taide teoksia galleriassa oli kuvan ottohetkellä. Kyseessä oleva taiteilija on Kaisa Sovero.

Hae mukaan CodePointiin!

Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen ja koodaus?

Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto?

Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.

Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk.

Hakuaika päättyy 27.11.2022

Kurkkaa ryhmäläisten kuulumisia: www.turku.fi/codepoint Pansiontie 56

Piltin Turun tehdas viettää 70-vuotisjuhliaan

Lastenruokabrändi Piltti perustettiin vuonna 1952 Turus sa, jossa sen purkkituotteet kehitetään sekä valmistetaan edelleenkin kotimaisella ammattitaidol la.

YRITYSUUTISET

Piltin Turun lastenruo katehtaalla on valmistet tu ruokaa jo 70 vuoden ajan. Vuonna 1952 pe rustetun yrityksen me nestystarina on jatku nut Turun Pansiossa läpi vuosikymmenten. Las tenruokatehtaan omista juus on matkan varrella vaihtunut, mutta sijain ti on pysynyt koko ajan samana.

Pitkän taipaleen on nistumisten takana on luotettu tuotemerkki, jonka laatua valvotaan tarkasti joka ikinen päi vä kaikissa tuotannon vaiheissa.

Suomen Nestlén Pil tin tehtaalla ruuanval mistuksesta vastaavat ammattikokit. Tuoteke hityksessä työskentelee niin ikään ravitsemus-, bio- ja elintarvikealan

ammattilaisia. – Vanhimpiin reseptei hin kuuluva kuninga tar kuuluu edelleen suo sikkimakuihin, samoin kuin mangokin. Tämän vuoden uusiin lansee rauksiin kuuluvat Piltin luomutuotteet. Viime aikoina on lisätty he delmien ja vihannesten osuutta ja vähennetty sokereita. Käyttäjäkoh deryhmiä on kasvatettu noin kolmesta vuodes ta ylöspäin kehittämällä kokonaisia aterioita kas tikkeineen, Piltin tuote kehityksessä työskente levät Katja Levula ja Miia Juuruskorpi esittelevät.

Tuotantovaiheiden al kupäässä töitä laaduk kaiden lastenruokien eteen tehdään siis hyvin pitkälle manuaalisesti. – Makutestauksia teh dään joka aamu. Silloin maistellaan henkilö kunnan kesken edellisen päivän tuotanto, Turun lastenruokatehtaan joh taja Sari Miettinen-Ran tala kertoo.

Arvovaltainen vauva raati ilmaisee oman pai navan mielipiteensä sii tä, miten maut tekevät

kauppansa varsinaisen kohderyhmän, eli pie nokaisten keskuudessa.

– Piltin makuraadissa vauvojen ilmeet ja eleet osoittavat, mikä maistuu ja mikä ei. Raadin koko vaihtelee ja uusia arvi oitsijoita haetaan sosi aalisen median kanavien kautta, Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola toteaa.

Tiesitkö?

- Piltin 70-vuotisjuhla vuonna lastenruuan vas tuullisuus nousee yhä suurempaan rooliin. Piltti on ryhtynyt kouluttamaan kotimaisten raaka-ainei densa sopimusviljelijöitä uudistavan viljelyn käy täntöihin yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa.

- Uudistavalla viljelyllä vahvistetaan Piltti-las tenruuan ympäristöystä vällisyyttä parantamalla maaperän hiilensitomis kykyä ja kasvukuntoa sekä lisäämällä biodiversiteet tiä.

- Piltin kaikki lasipurkki tuotteet valmistetaan uu siutuvalla energialla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

#uusivuodeksi -sopimuksella saat uuden auton käyttöösi kiinteällä kk-maksulla. Sopimus kestää vähintään 12 kk, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja palauttaa auton. Ajokilometrit 15 tai 25 tkm/v. Tarvittaessa teemme ostotarjouksen vaihtoautostasi.

#UUSIVUODEKSI ON HUOLETON YKSITYISLEASINGSOPIMUS.

#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasing-sopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi ostamme nykyisen autosi pois.

DACIA SANDERO

MELKEIN UUSI AUTO EDULLISESTI KÄYTTÖÖSI KUUKAUSIMAKSULLA

Valikoimastamme löydät sananmukaisesti melkein uusia autoja tarpeeseen kuin tarpeeseen. Et tarvitse käsirahaa ja maksat vain edullista ja kiinteää kuukausimaksua auton käytöstä. Halutessasi ostamme nykyisen autosi. #melkeinuusi-sopimus on voimassa ajoneuvosta riippuen joko 12–36 tai 24–48 kuukautta sisältäen 15 000 tai 25 000 ajokilometriä vuodessa. Vähimmäisajan jälkeen voit päättää sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla ja palauttaa auton, jolloin velvoitteesi loppuvat.

Tarkkana sähkölaskujen kanssa

ENERGIA

Sähköhintojen kova nou su on paitsi aiheuttanut ihmisissä paljon huol ta, se on myös poiki nut useita valituksia ja tutkintapyyntöjä. Myös Energiavirasto sekä kil pailu- ja kuluttajaviras to ovat aloittaneet hin tojen kohtuullisuuden määrittelyn sekä tutkin nan hintojen korotuksis ta. KKV:n kyselyt sähkön hankintahinnasta verrat tuna kuluttajilta veloi tettuihin sähkölaskui hin koskevat toistaiseksi ainakin kolmea sähköyh tiötä. Energiavirasto puolestaan pyrkii mää rittelemään tarkemmin, mitä tarkoittaa ”hintojen kohtuullisuus”.

Energian hinnan raju nousu onkin nyt aiheut tanut tilanteen, jossa ta valliset kuluttajat ovat entistä tarkempia säh kölaskujensa suhteen –ja syytä onkin. Sähkö

laskut uhkaavat nousta tulevan talven aikana erittäin korkeiksi, joten ihmisten on oltava val veutuneita oman kulu tuksensa suhteen. Turun Seutusanomien lukija otti meihin yhteyt tä ja kertoi omia koke muksiaan sähkön kulu tuksensa seurannasta.

Olemme asuneet samassa talossa 13 vuo den ajan, ja vuosikulu

tus on ollut aina 17.000 ja 18.000 kilowattitunnin vaiheilla. Meille vaihdet tiin sähkömittari vuo den 2021 loppupuolel la ja sen jälkeen saimme huomattavasti aiempaa suurempia sähkölaskuja, kertoo anonyyminä py syttelevä Varsinais-Suo messa asuva henkilö.

Lukijamme kertoi, että mittarin vaihdon jälkeen laskutettu kulutus kak

sinkertaistui aiempaan verrattuna.

Esimerkiksi tä män vuoden kesäkuulta meiltä laskutettiin 1.400 kilowattitunnin kulutus, kun aiempina vuosina kesäkuun kulutus on ol lut 600-700 kilowatti tunnin luokkaa. Emmekä me ole muuttaneet kulu tustottumuksiamme.

Selitystä haettiin muun

muassa sähkölaitteiden, kuten poistoilmalämpö pumpun, toimivuudesta. Lämpöpumpun toimin nasta ei löytynyt kui tenkaan vikaa, eikä sen huoltaminen muuttanut tilannetta.

Lopulta tilanne ratke si, kun sähkömittari käy tiin paikan päällä tarkis tamassa.

Heinäkuusta läh tien sähkölaskut ja niissä mainittu kulutus on ol lut taas samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Säh kömittarin tarkistuksen jälkeen kulutuslukemat palautuivat vanhalle ta solle, kertoo lehtemme lukija.

Virallista vahvistus ta ei kuluttaja ole asias ta saanut, mutta hän itse epäilee, että uuden mit tarin asennuksessa ta pahtui väärinkytkentä.

En oikein osaa keksiä muutakaan se litystä. Uuden mittarin asennuksen jälkeen säh kölaskuissa ilmoitettu

kulutuksemme tuplaan tui, ja mittarin tarkistuk sen jälkeen kulutus pa lasi vanhalle, alemmalle tasolle.

Marko Vuosjoki

Kilpailu- ja kulutta javirasto aloitti säh kön hintojen tutkimisen.

Etäluettavat sähkömittarit ovat nykypäivää omakotitaloissa. Mittarit ovat ylei sesti toimintavarmoja, mutta silti kuluttajien on syytä tarkkailla sähkölaskujen sa kulutuslukemia.

Ammattilainen auttaa asunnon myynnissä

Realistiset hinta- ja myyntiaika-arviot edesauttavat onnis tuneeseen asuntokauppaan.

ASUNTOKAUPPA

Asuntonsa myyntiin lait tava tarvitsee lähes poik keuksetta ammattilaisen apua onnistuneen asun tokaupan saavuttami sessa. Asiansa osaava kiinteistövälittäjä tekee asunnon myynnin myy jälle mahdollisimman helpoksi, sillä ammatti lainen auttaa koko mat kan myyntipäätöksestä kaupan allekirjoittami seen asti.

- Kiinteistövälittäjä tulee aluksi paikan pääl le, tutustuu myytävään kohteeseen, kerää kaik ki tarvittavat perustie dot ja tekee realistisen arvon siitä, mihin hin taan asuntoa kannattaa myydä ja mikä on arvioi tu myyntiaika, luettelee Kiinteistötoimisto Opti miasunnot Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suo men aluejaoston sihtee ri Mari Kangas asunnon myynnin ensiaskeleita.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi arvi ointiin vaikuttaa luon nollisesti ajantasainen markkinatilanne. Usein alan ammattilaisen ar vio on hieman erilainen, kuin mitä asunnon myy jällä itsellään on.

- On tietenkin luon nollista, ettei ihmisil lä ole välttämättä oike aa kuvaa oman kotinsa arvosta. Meidän tehtä vämme ammattilaisina on tehdä realistinen ar vio asunnon arvosta ja oletetusta myyntiajasta.

Kun asunto laitetaan kaupan, kiinteistövä littäjä tietenkin auttaa myyjää askel askeleelta – muun muassa kohteen kuvaamisessa.

- Me käytämme aina ammattivalokuvaa jaa, kun otamme kuvat myynti-ilmoitukseen. Ostajaehdokkaiden on saatava kuvien avulla oikea käsitys kohteesta. Ennen kuvien ottoa voi kysyä välittäjältä vink

kejä, miten esimerkiksi asunnon tiloista saadaan rauhallisen näköiset.

Korona-aikoina ylei set näytöt olivat tauol la, mutta nyt niitä taas myytävissä kohteissa järjestetään.

- Molemmille – niin yleisille kuin erikseen sovittavillekin – näy töille on oma paikkansa. Yleisissä näytöissä käy taas väkeä, kertoo Mari

Kangas.

Kiinteistövälittäjä aut taa myyjää luonnollisesti myös vaadittavissa ”pa peritöissä”.

- Omakotitaloissa, jot ka ovat yli 50 neliön ko koisia, pitää olla energia todistus. Sen lisäksi on syytä tehdä kuntokartoi tus, joka voidaan tehdä joko heti myyntiin lait tamisen yhteydessä tai vasta myöhemmin kau panteon lähestyessä.

Asunnon myyntiin si sältyy siis monia vaihei ta ja paljon huomioitavia asioita. Alan ammatti laiselle nämä kuitenkin ovat kaikki arkipäivää.

- Asunnon myyntiä ei pidä ”pelätä”, sillä asian sa osaava kiinteistövälit täjä hoitaa myyjän puo lesta kaikki käytännön asiat. Ja vaikka mark kinatilanteessa tapah tuukin pieniä muutok sia – nousuja ja laskuja

– oma ajatukseni on, että myyntiä ei koskaan kan nata pantata, vaan aina on hyvä aika myydä, kannustaa Mari Kangas.

Kollegojen tapaaminen ja koulutus tärkeää Kysy mitä vaan - SKVL vastaa

- Millaisia remontteja kannattaa yleisesti tehdä ennen talon myyn tiin laittamista? Jos esimerkiksi teettää perusteellisen kylpyhuone remontin tai laitattaa aurinkopa neelit katolle, saako investoinnin takaisin myyntihinnassa? Myyntiä harkitseva

- Tähän kysymykseen ei oikein ole yleispätevää vastausta. Kaikki koh teet ovat kuitenkin yksilöitä ja näin on myös hyvin yksilöllistä, mitä kan nattaa tehdä ja mitä ei. Lähtökohtai sesti kuitenkin remontoitu menee aina helpommin kaupaksi ja toki myös kor keammalla hinnalla. Lähtötilanne kui tenkin vaikuttaa myös siihen, kannat taako remonttia alkaa tekemään.

- Aurinkopaneelit ovat tällä hetkel lä kovassa suosiossa ja varmasti myös vaikuttavat positiivisesti myyntiin.

Tässäkin kuitenkin vaikuttaa suures ti minkälaisesta ja -hintaisesta talosta on kyse. Kuinka suurta talon sähkön kulutus on ja millaista säästöä paneelit tuottavat – näillä kaikilla on oma vai kutuksensa. Paneelikokonaisuuksia on myös laidasta laitaan ja hinnat heitte levät suuresti.

Vastaajana oli Harry Lockmer, Lockmer LKV.

Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yhdessä miehensä Jukan kans sa omistava Mari Kangas on koke nut SKVL:n jäsenyrityksenä olemisen erittäin hyödylliseksi – niin yrittäjän omasta, kuin myös asiakkaiden näkö kulmasta.

- SKVL takaa muun muassa sen, että saamme aina ajantasaista koulutusta, esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. SKVL:n jäsenyrityksen asiakkaat voi vat olla varmoja siitä, että heitä aut taa kouluttautunut ja asiansa osaava välittäjä, kertoo Mari Kangas.

Koulutusten ja valtakunnallisen tuen lisäksi Kankaan mielestä tärkeää on kollegoiden tapaaminen.

- Ympäri Suomea työskentelevien kollegoiden tapaaminen on suuri voi mavara. Itse olen kokenut tämän erit täin tärkeäksi.

Mari Kangas on toiminut SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihtee rinä aluejaoston aloitettua toimintan sa vuoden alussa. Hän on myös jäsene nä valtakunnallisessa SKVL:n laatu- ja koulutusvaliokunnassa. Paikallisella tasolla Kangas on ollut yhdistysaktiivi heti vuodesta 2019 alkaen, jolloin he yhdessä miehensä Jukan kanssa Tur kuun muutettuaan ostivat yrityksensä. Vapaa-ajallaan Mari Kangas harras taa ulkoilua, yhdistystoimintaa ja ku tomista. Lietolaissyntyinen Kangas on LKV-tutkintonsa lisäksi kouluttautu nut insinööriksi.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihteeri Mari Kangas muistuttaa, että kiin teistövälittäjä tekee asunnon myymisen myyjän puolesta mahdollisimman helpoksi.

Runsas kattaus värejä ja valoa

Koti on edelleen monelle ensisijai nen paikka joulunviettoon. Nyt on siis aika kiinnittää huo miota joulukauteen valmistautumiseen ja koristeiden sekä valojen asetteluun sinne, missä juhla pyhät vietämme.

SISUSTUS

Joulu on värejä, tuoksu ja ja sädehtivää taikaa tulvillaan. Tänä vuonna kauden sisustustyyleis tä ei puutu ainakaan vä rikylläisyyttä ja vaihte levuutta.

– Runsaus on avainsa nana, kun aletaan pukea kotia jouluun. Yleisim mistä jouluun liitetyis tä väreistä on tarjolla useita eri sävyjä ja mo net lähivuosien tren dit sekoittuvat toisiinsa mielenkiintoisella taval la, toteaa Loviisan Aitan Elina Aho-Mullo

Juhlakauteen valmis taudutaan luonnosta ammennetuilla koris teilla ja sävyillä, mut

Paljonko

ENERGIA

ta toisaalta kimallusta kaan ei tarvitse unohtaa. Perintökoristeet voi tuo da helposti nykypäivään kierrättämällä ne uusiin asetelmiin.

– Kerroksellisuus nos taa päätään juhlasisus tuksessakin. Autentti set materiaalit ja glitter ovat ikään kuin sulautu neet yhteen tuoden ko tiin joulun tunnelmaa, Aho-Mullo jatkaa.

Tuoksuvat havut ja kiiltävät oksat asetellaan maljakoihin tai osaksi pöytäkattausta. Kuuse noksilta paikkansa ha kevat edelleen linnut ja sulat.

– Uutena koristeena juhlakauttamme ilah duttamaan lennähtävät pienoiskuumailmapallot, jotka on valmistettu en silentonsa vuonna 1783 tehneen kuumailmapal lon perusteella, AhoMullo sanoo.

– Niitä voi ripustaa vaikkapa joulupuuhun tai sitten pitää pöytä koristeena. Ne toimivat pikkuisten koriensa an siosta myös esimerkiksi joulukalenterina. Koriin

voi sujauttaa pienen yl lätyksen jokaiselle jou lua edeltävälle päivälle, vinkkaa Aho-Mullo.

Energiakriisissä on hyvä muistuttaa kulut tajia vaihtamaan kausi valonsa ledeihin.

– Nyt on hyvä aika tar kistaa jouluvalot, kynt teliköt ja kuusenvalot. Ledeillä voi ainakin var mistaa, että sähkönkulu tus on niiden osalta mi nimissään, Aho-Mullo toteaa.

Perinteiseen tapaan joulu on tietysti myös parasta aikaa kynttilän valossa tunnelmointiin.

– Kynttilöitä on tar jolla aivan kaikenlaisia ja -sävyisiä ihaniin jou luisiin kattauksiin ase teltavaksi. kertoo Elina Aho-Mullo.

– Leditalot ovat olleet suosittuja jo useamman vuoden ajan. Niiden rin nalle nousee tänä joulu na myös eläväpintaisesta materiaalista valmistetut upeat tuikkutalot, lisää Aho-Mullo.

Katariina Mäkinen-Önsoy

sähköautolla ajaminen maksaa?

Sähkön hinnan nousu on aiheuttanut myös autoi lijoissa epäilyksiä. Onko sähköauto vielä varteen otettava vaihtoehto, vai ovatko korkeat sähkön hinnat jo nostaneet säh köllä ajamisen kilomet rihintaa liian korkealle?

Vastaus kysymykseen lyhyesti; sähköauto on edelleen erittäin var teenotettava vaihtoehto. Kun puhutaan puhtaas ti kilometreihin kuluvis ta euroista, sähköauto on edullinen vaihtoehto.

- Sähköauto kuluttaa mallista riippuen keski määrin 15-20 kilowatti tuntia sadalla kilomet rillä. Siitä pystyy oman sähkösopimuksen hin nan mukaan laskemaan, montako euroa sata ki lometriä sähköautol la maksaa, kertoo Auto verkkokaupan Raision liikkeen yksikönpäällik kö Mikko Rantakare.

Otetaanpa esimerkik si aiemmin keväällä koe ajamani Hyundai Ioniq 5. Hyundain toimintamat ka on Suomenkin olois sa noin 500 kilometriä ja akuston koko on 77 ki lowattituntia.

Tästä las kettuna sadan kilometrin

kulutus on 15,4 kilowat tituntia. Jos sähkön hinta on 20 senttiä kilowatti tunnilta, sadan kilomet rin ajo maksaa tällä las kelmalla kolme euroa – ja kahdeksan senttiä.

Vertailun vuoksi; ben siinikäyttöinen pieniku lutuksinen auto – vaik kapa Suomessa kovin suosittu Skoda Octavia, varustettuna 1,5-litrai sella TSI-moottorilla, jonka kulutukseksi il moitetaan 5,4 litraa sa dalla kilometrillä – tällä autolla bensiinin hin naksi sadalla kilometril lä tulee noin 11 euroa.

Eli sähköautolla sata kilometriä maksaa kol me euroa, bensiiniautol la 11 euroa.

- Omat laskelmani antavat saman tulok sen. Yleisesti ottaen –tällä hetkellä, kun säh kön hinta on korkealla – sähköautolla ajami sen energia maksaa noin kolmasosan siitä, mitä bensiinikäyttöisellä au tolla ajaminen, vahvistaa Rantakare.

On tietenkin muis tettava, että oheisessa laskelmassa on laskettu vain ja ainoastaan aja

miseen kuluva energia. Sähköauton hankinta hinta on edelleen luon nollisesti huomattavasti korkeampi kuin vastaa van bensiinikäyttöisen auton ostohinta.

Jos uuden auton ostoa harkitseva pohtii sähkö auton, hybridin tai ben siinikäyttöisen välillä, ja hakee kokonaisuute na edullisinta vaihtoeh toa, onkin laskelmia teh tävä useamman vuoden aikavälille. Lopulliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä on luonnolli sesti useita; auton han kintahinta, vuosittainen ajokilometrien mää rä, mahdollisen autolai nan korkotaso, verot ja energian hinnan vaihte lut sekä tietenkin se, mi ten monta vuotta aikoo hankkimallaan autol la ajaa. Mutta kun las ketaan puhtaasti vain ajokilometreihin kulu via euroja, sähköauto on bensiinikäyttöistä edul lisempi – vaikka sähkön hinta onkin rajusti nous sut.

Marko Vuosjoki

Söpöt tontut joulupuussa ilahduttavat pienempiä ja isompia juhlijoita.

YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

To 24.11. Kaffetreffit: Skip-Boa ja kahvittelua klo 10 yhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15. Vapaamuo toista kahvittelua ja Skip-Bon pelaamista.

Ma 28.11. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteysmah dollisuus.

To 1.12. Luento klo 14.30. Lakimies, OTM Kaisa Mäh kä luennoi aiheesta edunvalvontavaltuutus Tarmon talolla, Virusmäentie 10, Turku. Esteetön kulku sisä pihankautta.

Ke 7.12. Härkätien Nivelkerho klo 14.30 Palvelukes kus Ruskassa, Hyvättyläntie 9, Lieto. Ohjelmassa jou lujuhla.

Ke 7.12. Yhteislaulut klo 18 Happy Housessa, Ursinin katu 11, Turku.

Sointu-konsertti tekee paluun

MUSIIKKI

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2) Su 27.11. klo 10 Ensimmäisen adventin kantaattijumalanpalvelus, Bach-sarjan avaus Kuunneltavissa Yle Radio 1:ssä / klo 17 Johannesmessu Ma 28.11. klo 18 CCI-poikakuoron musiikkihetki

Perinteinen Uudenvuo denaaton Sointu-kon sertti Turun konserttita lossa järjestetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty Uu denvuodenaaton Soin tu-konsertti on noussut merkittävimmäksi van han iskelmämusiikin konsertiksi Suomessa.

Konsertti on täyttänyt katsomon vuodesta toi seen, ja vuosien saatossa lavalle on noussut iskel mämusiikin legendoja, kuten Annikki Tähti ja Reijo Kallio sekä usei ta tangokuninkaallisia. Lavalla on kuultu myös muiden musiikkityyli en taitajia kuten An neli Saaristoa ja Matti Salmista. Yllätysesiin tyjiäkin lavalla on näh ty usein.

Kaksi edellistä Soin tu-konserttia joudut tiin perumaan koronae

pidemian vuoksi. Viime vuodelle suunniteltu konsertti siirrettiin täl le vuodelle ja se järjes tetään Turun konsert titalossa 31.12.2022. Ohjelmassa on luvas sa tuttuja Usko Kem pin ja Pentti Viher luodon savikiekkoajan iskusävelmiä, sekä so listien ominta ohjel mistoa. Sointu-orkeste rin säestyksellä lavalla esiintyvät tangokunin kaalliset Kaija Pohjola ja Jaska Mäkynen sekä Turun oma ”surusilmä” Aulis Kotaviita. Alku vuosien konsertit juonsi Soinnun historian hyvin tunteva Tapani Masku la. Tänä vuonna, kuten muutamalla aikaisem mallakin kerralla, juon tajana on radiotoimitta ja Tarja Närhi.

Viime vuonna tarkoituksena oli juh listaa tangokuninkaal listen Kaija Pohjolan ja

Jaska Mäkysen kruuna jaisten 30-vuotisjuhlaa, mutta juhlitaan tänä vuonna nyt sitten sitä, että kruunajaisista on kulunut 31 vuotta, veis telee Levy-yhtiö Soin nun ja Turun Tähtituo tannon toimitusjohtaja Ari Hakulinen ja lisää, että 31.12.2021 konsert tiin ostetut liput käyvät sellaisenaan.

Levy-yhtiö Soin tu on Suomen ensim mäinen äänilevytehdas, joka toimi Turussa vuo sina 1938—56. Monet ikivihreät suomalaiset iskelmät julkaistiin en simmäisen kerran Soin tu-levymerkillä, joka ainoana pystyi toimi maan myös sotavuosi en aikana. Kuuluisimpia Soinnulla laulaneita so listeja olivat Olavi Vir ta, Tauno Palo, Henry Theel, Georg ja Eugen Malmstén sekä Pent ti Viherluoto. Yhtiön

Seutusanomat

TTK-tonni Kaarinan SOS-Lapsikylälle

KAARINA

Kaarinan kaupunki lahjoittaa tuhat euroa Kaarinan SOS-Lapsiky lälle. Kyseessä on lau laja Benjamin Peltosen ja tanssinopettaja Sami Heleniuksen valitsema hyväntekeväisyyskohde. Lahjoitus liittyy Tanssii tähtien kanssa -ohjel maan, jossa ”Kaarinan pojat” tanssivat kaupun gin suomalaisten tietoi suuteen.

Benjamin Peltonen ja Sami Helenius toivat esille kotiseuturakkaut taan ja taustaansa kaa rinalaisina 9. lokakuuta esitetyssä Tanssii täh tien kanssa -ohjelmassa.

Myös Kaarinan kaupun ginjohtaja Harri Virta ja hallintojohtaja Päivi An tola oli kutsuttu paikal le kannustamaan oman paikkakunnan tanssijoi ta.

– Kaarina sai paljon julkisuutta Benjaminin ja Samin kautta, mistä olemme tietysti hyvin yl peitä. Pääsimme kerral la, jos ei ihan maailman kartalle, ainakin Suomen kartalle. Halusimme an taa omille pojillemme ai neettoman lahjan, ja hy väntekeväisyyslahjoitus tuntui parhaalta vaih toehdolta, kertoo Kaa rinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Benjamin ja Sami va litsivat kohteeksi Kaa rinan SOS-Lapsikylän tukeakseen paikallista järjestöä ja nuorisoa.

– Olemme iloisia ja kiitollisia, että Kaari nan SOS-Lapsikylä vali koitui lahjoituksen koh teeksi. Kansainvälisenä lastensuojelujärjestönä tehtävämme on auttaa kaikkein heikoimmas sa asemassa olevia lap sia ja perheitä Suomessa ja maailmalla. Lahjoi tuksella mahdollistam me lapsille ja perheille Kaarinassa sellaista iloa ja hyvinvointia tuottavaa yhteistä tekemistä, mitä ei muuten olisi mahdol

lista toteuttaa, kiittelee Kaarinan SOS-Lapsiky län johtaja Sari Carlsson. Suomen SOS-Lapsiky lä viettää 60-vuotisjuh lavuottaan, ja Kaarinassa SOS-Lapsikylä on toimi nut jo 19 vuotta.

– Kaarina on erin omainen paikka toimin nallemme, ja olemme olleet todella tyytyväi siä luonnonläheiseen ja kauniiseen ympäristöön sekä sujuvaan yhteistyö hön ja palveluihin alu eella.

ja levymerkin toimintaa on jatkanut 1990-luvun puolivälistä alkaen Tu run Tähtituotanto Oy.

Turun

Muistoja vuosien takaa. Kuvassa on Sointu-orkesterin levytystilanne Turun VPK:n talolla helmikuussa 1938. Levytystä joh taa Usko Kemppi.

Sauvon Elävän Kult tuurin Seura esit tää SELKU-salissa SCROOGE-musi kaalin eli tarinan sai turista ja joulun kolmesta hengestä

SAUVO

Charles Dickensin ra kastettu jouluklassikko Saiturin joulu muuntuu jo toistamiseen Sau von Elävän Kulttuurin Seuran (SELKU ry) kä sittelyssä metallinhoh toiseksi koko perheen musikaaliksi.

Vuonna 2017 SELKUsalissa ensi-iltansa saa nut SCROOGE-musikaa li on kokenut matkan varrella muutoksia niin näytelmätekstin, musii kin kuin työryhmänkin osalta. Tärkein on kui tenkin pysynyt sama na: SCROOGE-musikaa li on joulunmakuinen koko perheen tarina, joka muistuttaa meitä siitä mistä joulussa on kyse –antamisesta, välittämi sestä ja rakastamisesta.

Saidan ja ahneen liike miehen Ebenezer Scroo gen (Wille Heino) päivä menee pilalle, kun hä nen veljenpoikansa Fred (Timo Vanhala) saapuu

liikkeeseen täynnä jou lumieltä. Fredin ohella kunniansa saavat kuul la niin Scroogen uskolli nen työntekijä Bob Crat chit (Sami Virta) kuin vähävaraisille lahjoituk sia pyytävät rahankerää jätkin.

Scrooge joutuu koh taamaan tekemiensä va lintojen seuraukset, kun hänen edesmennyt lii kekumppaninsa Jacob Marley (Santeri Laak sonen) ilmestyy varoit tamaan häntä jouluaat toiltana. Millaisia näkyjä saiturille näyttävät men neiden, nykyisten ja tu levien joulujen hen get? Entä mitä käy Bob ja Beth Cratchitille (Sari Stenlund) perheineen? Pystyykö saituri muutta maan elämänsä suunnan ennen kuin on liian myö häistä?

Yhteensä lähes 20-henkinen työryh mä luo lavalle näyttäviä joukkokohtauksia – kos kettavia hetkiä unohta matta. Musikaalin ohja uksesta vastaa Hannele Moilanen apulaisoh jaajanaan Ainokaisa Rantalankila. Yli kym menen metallisen mu sikaalinumeron sävellys on Matti Moilasen kä sialaa.

Esityksen valosuun nittelun takana on valo taiteilija Tapio Väntsi. Lauluohjauksesta vastaa oopperalaulaja Ann-Ma rie Heino ja musikaalin askeleisiin näyttelijät

opastaa Riitta Lindroos. Musikaali esitetään Vah tisten kulttuuritalon SELKU-salissa. Esityk sen kesto on noin kaksi tuntia (sis. väliajan).

Esityskausi: 20.11.2022–6.1.2023.

KEITTOLOUNAS 8,90€ KE 23.11. Leikepäivä Kalakeitto TO 24.11. Ryynimakkara Hernekeitto PE 25.11. Karjalanpaisti Juustoinen nakkikeitto

TEBOIL SÄTERI Tommilankatu 1, 20300 Turku puh. 02 239 0404 ma-pe 6-18, la 8-14, su suljettu

Turun Seutusanomat

Julkaisija ML-Mediat Oy

ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu)

Jakelureklamaatio/Posti P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

Sauvossa sai sunnuntaina ensi-iltansa SELKU ry:n uusin produktio SCROOGE-musikaali. Ra hankerääjät eivät ole Ebenezer Scroogen mieleen. Kuva: Ronja Juusti.

Kehon äärialueet (sormet, varpaat, posket, nenä ja korvat), ovat eniten alttiita pakkasvaurioille, kun verenkierto näissä osissa osoittautuu kylmässä riittämättömäksi.

Työkäsineiden valinta vaatii harkintaa ja aikaa. Joskus ei osata arvioida riskejä oikein, toisinaan työympäristö tai sää asettaa rajansa.

Mukavuus

Oikean kokoiset, hyvin istuvat käsineet ovat mukavat käyttää ja suojaavat käsiäsi, joten et oikeastaan huomaakaan niitä.

Kestävyys

Käsineiden valmistukseen käytetyt materiaalit, työympäristö ja sää määräävät, kuinka hyvin käsineet kestävät.

Lämmönpitävyys

Kerroksellisuus toimii myös käsineissä. Kestävän päällysmateriaalin alla oleva Thinsulate-vuori on erittäin ohut, mutta sillä on erittäin hyvät eristysominaisuudet, joten kädet pysyvät lämpiminä. Vedenpitävä kalvo käsineissä suojaa kosteudelta ja sateelta.

Hengittävyys

Myös kädet tarvitsevat tuuletusta, kun lämpötila käsineiden sisällä alkaa nousta. Hyvä ilmanvaihto käsineissä pitää kätesi kunnossa!