Turun Seutusanomat Länsi 23.11.2022

n PÄÄKIRJOITUS

Valoa syksyn pimeisiin iltoihin

On hyvin tiedossa, että ihmiset tarvitsevat valoa. Pimeyttä ja synkkyyttä maailmassa riittää, ja etenkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa syksyn – tai oikeastaan alkaneen talven – pimeys vie meidät helposti mukanaan synkkyyteen.

Onneksi kaikista murheista huolimatta meil lä on myös näkyvissä valoa, monessakin mielessä.

Joulun odotus alkaa toden teolla näinä aikoi na, ja monenlaista joulun odotuksen ja valon juh laa on luvassa muun muassa Turussa, kun Joulun Polku ja Valon Polku tuovat iloa ihmisille tulevi na viikonloppuina.

Joulun Polku starttaa Satumaisella Joulunava uksella 26. marraskuuta ja Valon Polun vuoro on 3.-6. joulukuuta.

Satumaisessa Joulunavauksessa tietenkin pal jastetaan tänä vuonna Turun Seutusanomien luki joiden äänestämä uusi Lumikuningatar, joka pää seekin valaisemaan Turun keskustaa sytyttäessään joulukadun valot.

Joulunavauksessa laitetaan joulun odotus vauh tiin ja Joulun Polku tarjoaa monenlaisia jouluisia tapahtumia ennen kuin ihmiset lopulta kuukauden kuluttua rauhoittuvat koteihinsa joulun viettoon.

Turun Valon Polku on puolestaan tänä vuonna erityisen näyttävä ja kansainvälinen. Valon Polku tuo Turun Aurajoen ympäristöön 14 erilaista va loteosta.

Joku onkin jo varmasti ehtinyt tokaisemaan, että miksi valotapahtumia pitää järjestää nykyi sillä sähkönhinnoilla. Turun kaupungin tiedottees sa muistutetaan, että valotapahtuma kuluttaa lo pulta varsin vähän sähköä, mutta tuottaa paljon iloa suurelle ihmisjoukolle.

Olen samaa mieltä. Pimeänä ja synkkänä aika na tarvitsemme valoa, iloa, tekemistä, näkemistä ja kokemista. Tulevat tapahtumat ovat omiaan tar joamaan kaikkia edellä mainittuja.

n MIELIPIDE

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Lähijunaliikenteen palauttamisesta VarsinaisSuomeen on haaveiltu kohta 30 vuotta. Siitä lähtien, kun se täältä lopetettiin. Moni asema, Paimio ja Piikkiö mukaan lukien, seisoo tyhjillään ja seudun raiteet ovat vajaakäytöllä. Samaan aikaan ilmastotavoitteisiin pitäisi päästä ja yksityisautoilulle löytää vaihtoehtoja.

Nyt viimein on alkanut tapahtua, kun Suomen Lähijunat Oy on tehnyt tarjouksen VR:n käytös tä poistamista junista. Mikäli rahoitus ja muut yk sityiskohdat saadaan järjestykseen, liikenne alkai si vuonna 2024. Aiempien selvitysten perusteella Varsinais-Suomen lähijunat voisivat suunnata esi merkiksi Raision kautta Uuteenkaupunkiin, Naan taliin, Loimaalle ja Saloon. Vuoroväli voisi olla esi merkiksi tunnin ja matkalla pysähdyttäisiin myös pienemmille laitureille ja seisakkeille.

Pirkanmaalla lähijunat ovat jo liikenteessä, yh tenä syynä sen pääsy mukaan valtion lähijunako keiluun viime hallituskaudella. Vastaavia kokeilu ja tulisi laajentaa seuraavalla hallituskaudella myös muualle, etenkin Varsinais-Suomeen, jossa tahto tila, väestöpohja ja infrastruktuuri sitä jo vahvasti tukisivat. Olisi hyödyllistä ja reilua, jos valtio osal listuisi lähijunien operointiin meillä kuten muual lakin Etelä-Suomessa.

Voisimme ottaa oppia alueista, joilla on jo ko kemusta modernista lähijunaliikenteestä. Yksi toimiva ja tärkeä asia niin Pirkanmaan kuin pkseudunkin lähiliikenteessä ovat yhteensopivat lip putuotteet, eli yhdellä matkalipulla pääsee lähiju nasta paikallisbusseihin ja toisinpäin. Meillä Turun seudulla on mainiosti toimiva joukkoliikenne Föli, jonka lipputekniikka taipuisi vastaavaan. Lähiju nien ja Fölin välinen maksuliikenne hoidettaisiin nousukorvauksilla. Sujuvat matkaketjut hyödyttäi sivät niin juna- kuin bussiliikennettä.

Lähijunat parantaisivat maakunnan elinvoimaa ja laajentaisivat työssäkäyntialuetta. Lähijunahan ke toimisi hyvin yhteen myös Tunnin junan kanssa. Sitä varten rakennettava kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen toimimisen kaukoliikenteen lo massa ja samalla se toimisi syöttöliikenteenä, joka yhdistää koko Etelä-Suomea.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

janika takatalo (kok), VtM turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja turun kaupunginValtuutettu ja Varsinais suoMen alueValtuutettu

Etelä-Suomen maakunnat vastustavat erityistalousalueita

MIELIPIDE

Keskustapuolue on käyn nistänyt keskustelun eri tyistalousalueista. Ajatuk sena on päättää keinoista, joilla jossain päin Suomea työllisyyttä, investointeja tai osaamista tuetaan jul kisin varoin muuta maata enemmän. Erilaiset vero huojennukset, työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen ja opintolai nan hyvitys ovat esimerk kejä keinoista heikommin pärjäävien alueiden tuke miseen. Tarkoituksena on houkutella yrityksiä ja työvoimaa hiipuvan kas vun alueille.

Tukien vinoutunut koh dentaminen vääristää va pailla markkinoilla toimi vien yritysten kilpailua ja on haitaksi koko maan ke hitykselle. Jo nykyisellään kansallisessa tukialuekar tassa määritetään ne epä suotuisat alueet, joissa yrityksille myönnettävä tuki on muuta maata kor keampi. Yritykset saavat korkeampaa tukea har vanasutuksen perusteel la kaikkialla Itä- ja Poh jois-Suomessa. Tukierot ovat huomattavia. Suuria yrityksiä ei voida tukialu eiden ulkopuolella tukea lainkaan. Pienillä ja keski suurilla yrityksillä ero on

jopa 20 prosenttiyksikköä.

Tukien tai verokohte lun kohdistaminen si jainnin perusteella ei ole vain epäoikeudenmukais ta, vaan myös tehotonta. Nykyisten aluekehityk sen keskeisten työkalu jen eli rakennerahasto jen paras vastine on saatu niillä alueilla, joihin Suo messa kohdennetaan vä hiten aluekehitysvaroja, Etelä-Suomessa. Har van asutuksen perusteel la osoitettua rahoitusta ei olla onnistuttu kohden tamaan oikein, vaan tuki on ohjautunut maakunta keskuksiin. Suomalainen käytäntö tarkastella kehi

tystä ja varojen kohden tamista maakunnittain ja suuralueittain (pohjoinen, etelä, itä, länsi) peittää al leen myös aluekehityksen hienojakoisen kuvan. To dellisuudessa kehityserot ovat suuret maakuntien ja suuralueiden sisällä.

Aluepolitiikan rahanja ko asettaa kansalaiset ja yritykset eriarvoiseen ase maan, eikä tätä kehitystä tule perusoikeudellisesti kin kyseenalaisella taval la kiihdyttää.

Kasvua tulee tukea siel lä, missä sitä on, ja keven tää kriisin vaikutuksia nii tä kokevilla alueilla.

Varsinais suoMen liitto

Keskusta:

Riittävät resurssit mielenterveyspalveluihin

Varsinais-Suomen Keskustan piirikokous kokoontui lauantaina 12. marraskuuta Naantalissa Suopellon koululla päättämään tulevan vuoden toiminnasta sekä luottamushenkilöistä. Keskusta julkaisi samalla kannanottonsa mielenterveyspalveluiden vaadittavista resursseista Varsinais-Suomessa.

Mielenterveyden haasteita on koko Suomessa yhä enemmän kaikissa ikäryhmissä. OECD:n rapor tin mukaan ne maksavat koko Suomelle yli 11 mil jardia euroa vuodessa.

Mielenterveys vaikuttaa ihmiseen kokonaisval taisesti: työ- ja opiskelukyvystä sosiaalisiin suhtei siin ja elämän hallintaan. Eri tutkimusten mukaan noin neljännes nuorista kärsii jostain mielenterve yden häiriöstä. Ne ovat koululaisten ja nuorten ai kuisten tavallisimpia terveysongelmia.

Varsinais-Suomen Keskusta painottaa, että uusi en hyvinvointialueiden aloittaessa tulee turvata ja taata riittävät mielenterveyden resurssit. Matalan kynnyksen apu ja siihen panostaminen ovat asioi ta, joita ei saa uudistuksen kynnykselläkin unohtaa vaan niiden tulee olla prioriteettilistan kärkisijoilla.

Lisäksi kouluterveystarkastuksissa sekä koulu terveyskyselyissä tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota mielenterveyteen, korostetaan Keskus tan kannanotossa.

Varsinais-Suomen Keskustan piirin puheenjohta jana jatkaa laitilalainen Pekka Kuusisto sekä vara puheenjohtajina turkulainen Julia Koskinen ja sa lolainen Johanna Riski.

Piirihallitukseen valittiin Antti Airikki, Nousiai nen (Matti Anttila, Rusko), Raimo Erkkilä, Kaarina (Kimmo Hollmen, Kaarina), Kirsi Järvi, Mynämä ki (Kirsi Salo-Saarinen, Masku), Eero Lonkila, Tur ku (Johanna Fonsell, Turku), Pia Puhakka, Naanta li (Jari-Antti Hörkkö, Naantali), Joonas Kalin, Turku (Anniina Lehmus, Kaarina), Julia Pulkkinen, Raisio (Heli Koivikko, Raisio), Mimmi Ruusunen, Turku (Perttu Helin, Turku) Arto Tikka, Lieto (Juha Marjo maa, Lieto), Mirja Rouhiainen, Somero (Jaana Kyy rä, Somero), Eija Järvelä, Salo (Ulla Huittinen, Salo), Olavi Jantunen, Salo (Mika Paukkeri, Salo), Maarit Salminen, Taivassalo (Anna Kaskinen, Vehmaa), Olli Laivo, Uusikaupunki (Jukka Alkio, Laitila), Anu Laakso, Pöytyä (Lauri Ojala, Pöytyä) sekä Ossi Mä kelä, Loimaa (Heikki Vainio, Loimaa).

turun seutusanoMat

Naantalin Aurinkolinna oli yleisön suosikki

ASUNTOMESSUT

Naantalin Asuntomessu jen kävijät saivat äänestää messukohteista omia suo sikkejaan. Eniten ääniä keräsi lietolaisen RS-In sinöörien suunnittelema ja rakentama Jämerä-ki vitalo Naantalin Aurin kolinna, joka voitti sekä Paras Messukohde- että Paras Sisustus-äänestyk set. Parhaan Pihan pal kinnon puolestaan pok kasi Honka Haiku.

Aurinkolinnan jälkeen kakkoseksi Paras Messu kohde-äänestyksessä si joittui Rauhalanrinne ja kolmanneksi Torppa Rau hala. Kaikki kolme ovat kivitaloja.

Aurinkolinnaa kehut tiin monin tavoin. Mai nittuja adjektiiveja oli vat muun muassa tyylikäs ja laadukas. Myös ava rat tilat ja maisemien huomiointi miellyttivät kävijöitä. Ja edelleen, Au rinkolinnan energiaviisa us sai positiivista huomi

ota. Talon rakentanut RSInsinöörit toimii etupääs sä Turun talousalueella. Yrityksen toimitusjohta ja Rauno Rusi piti Asun tomessuille osallistumista tärkeänä.

- Kun Asuntomes sut-tapahtuma järjestet tiin näin lähellä, tuntui luontevalta lähteä mu

kaan. Naantalin Aurinko linnasta tuli meille mer kittävä referenssikohde. Nyt meillä on enemmän tilauksia, kuin koskaan ai emmin, hän sanoo.

Aurinkolinnan menes tys jatkui Paras Sisustusäänestyksessä, sillä si sustussuunnittelija Jutta Karihtalan ja Aleksi Ru

sin luoma sisustus voit ti kyseisen äänestyksen. Tuplavoitto Aurinkolin nalle siis. Parhaan Pihan titte lin sai Honka Haiku, jon ka atriumpiha on japani laisen pihasuunnittelijan Asako Hashimoton käsi alaa.

Marko Vuosjoki

Suomen Arvo-Ostot Oy

RS-Insinöörien suunnittelema ja rakentama Naantalin Aurinkolinna nousi yleisön suosikiksi Naantalin Asuntomessuilla. Aurinkolinna voitti Parhaan Messukohteen ja Parhaan Sisustuk sen palkinnot. Kuva: Asuntomessut/Riikka Isotalo.

Aurinkolinnalle tuplamestaruus yleisöäänestyksessä.

Lumikuningatar paljastuu Satumaisessa Joulunavauksessa

JOULUN POLKU

Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskusta yhdistyksen yhdessä jär jestämän Lumikunin gatar-äänestyksen tulos paljastuu tulevana lauan taina Kauppatorilla, kun vasta valittu Lumikunin gatar ottaa vastaan Kir jastosillan kupeesta kello 16.45 Kauppatoria koh ti lähtevän jouluparaatin. Lumikuningatar saa myös kunnian sytyttää jouluka dun valot noin kello 18 ai kaan.

Tänä vuonna lauantai na 26. marraskuuta jär jestettävä Satumainen joulunavaus on taian omainen. Turun keskus tassa voi törmätä päivän mittaan sirkustaiteilijoi hin, taikureihin ja muihin joulun taikaa tuoviin yl lätyksiin, jotka saattele vat keskustaan ostoksille tulleet jouluiseen tunnel maan.

Tänä vuonna saam me viettää joulun aikaa upeassa, uudistuneessa keskustassa. Tämä vuosi

on erityinen, sillä voim me pitkän tauon jälkeen nauttia keskustan ainut laatuisesta tunnelmasta ja järjestää isoja tapahtumia mittavien remonttien val mistumisen jälkeen. Kes kustaan on nyt helppoa ja vaivatonta tulla ja jou luisesta tunnelmasta pää see nauttimaan monella eri tavalla, kertoo Turku Centerin toiminnanjohta ja Kirsi Eronen.

Satumainen joulunava us näkyy päivän mittaan ympäri keskustaa taian omaisen teeman ympä

rillä. Turku Centerin jä senyritykset sekä alueen seurat ja muut yhdistyk set tuottavat ohjelmaa taikuuden ja taiteen tee malla.

Iltaohjelma starttaa noin kello 16.45 keskus tan puolelta Aurajokea, läheltä Kirjastosiltaa, jol loin jouluparaati lähtee jokivartta pitkin jouluka dun poikki kauppatorille. Paraatissa ovat mukana paraatityttöjen, joulupu kin, tonttujen, kirkonrot tien sekä lumikeijujen li säksi tänä vuonna myös sirkustaiteilijoita.

Kauppatorille saavut taessa paraatin vastaan ottaa siis vasta valittu Lumikuningatar, joka sy tyttää joulukadun valot yhdessä taikurin kanssa noin kello 18.00. Avajai set huipentaa viihdyttävä show täynnä taikaa.

Satumainen joulun avaus järjestetään yh teistyössä Turku Cente rin, sen jäsenyritysten ja Turun kaupungin kanssa. Haluamme luoda ihanaa ja iloista joulunalustun nelmaa keskustaan tu leville. Satumainen jou lunavaus aloittaa jouluun asti ulottuvan tapahtumi en kokonaisuuden, joten tulevina viikkoina keskus tassa riittää paljon näh tävää ja koettavaa ostos ten lomassa, vinkkaa Kirsi Eronen.

Koko ohjelmaan, muka na oleviin yrityksiin ja ai katauluihin voi tutustua osoitteessa joulunpolku.fi.

Marko Vuosjoki

Satumaisessa Joulunavauksessa selviää, kuka on tänä vuon na Turun Seutusanomien lukijoiden valitsema Lumikunin gatar. Viime vuonna Lumikuningatar-äänestyksen voitti Assi Paananen.

Hanki Loistoauto!

Autopesu avoinna joka päivä Voit ostaa pesuohjelman kassalta tai ajaa suoraan pesuun ostamalla ohjelman Neste-äpillä tai maksuautomaatista debit-, credit- tai Neste-kortilla.

Vuokrakärryt

Tarjous voimassa 27.11.2022 saakka.

Kaksosten yhteiset muistot kirjankansissa

Muistijälki – identtis ten kaksosten Jyrki ja Jouni Suomisen muis telmien ajankuvaukset 1960- ja 1970-lu vuilta ovat monella tapaa mielenkiintoisia muistijälkiä nyt 50 vuotta myöhemmin.

KIRJALLISUUS

Paikallisessa yrityselä mässä oman elinkeinon harjoittamisesta aina edunvalvontatehtäviin vahvasti jo vuosikymme niä mukana olleet veljek set Jouni ja Jyrki Suo minen ovat julkaisseet kirjan. Kyseessä on ai nutlaatuinen julkaisu, sil lä vaikka kaksosiin liitty viä kirjallisia teoksia on ollut ennenkin, niin har vemmin niiden kirjoitta jina ovat toimineet kakso set itse.

Suomisen veljesten kynäilemä Muistijäl ki-kirja pureutuu vuo siin 1962–1978, mikä kä sittää ajanjakson heidän lapsuudestaan nuoriksi miehiksi saakka. Teoksen alussa kaksoset muiste

levat ensimmäisen luo kan aloitusta Ristimäen kansakoulussa, johon he kulkivat Nummenpakalla asuessaan.

Muistijälki perustuu sii hen, että identtiset kakso set ovat elämänsä varrella kohdanneet monenlaisia tilanteita, joissa ympäris tö ja olosuhteet ovat mo lemmille täysin samat. Silti veljekset muistavat kokemansa ajoittain ai

van erilailla.

– Projekti lähti liikkeel le toisena koronavuotena niin, että kirjoitin muis tojani ylös 500:n sivun verran. Se oli mahdollis ta, koska isämme oli sääs tänyt kaikenlaisia asia kirjoja; muistiinpanoja, vihkoja, valokuvia ja leh tileikkeitä. Pelkän ulko muistin varassa tällaisen teoksen toteuttaminen olisi ollutkin aikamoisen

tuskan takana, Jyrki Suo minen sanoo.

Tarinoita ylös kirjoitta essaan Jyrkiä kiinnosti, voiko hän muistaa näitä asioita. Projektista innos tui myös Jouni saadessaan muistelopostia veljeltään.

– Sieltä tuli aika pian vastaus ”Ei se nyt noin mennyt!”, että me muis tamme tuon asian nyt kyl lä ihan eri tavoin.

– Kirjassa on henkilö kohtaisten muistojem me lisäksi esiteltynä pal jon ajankuvaa, millaista elämänmeno oli tuolloin, Jyrki ja Jouni jatkavat.

Veljekset eivät teokses taan alun perinkään ta voitelleet kaikenkattavaa historiikkia.

– Ajatuksena oli tuo da esiin sellaiset muistot, jotka ovat kertomisen ar voisia. Kaksostutkimuk sen kannalta on mielen kiintoista, että aika paljon muistamme samoja asioi ta, mutta tulkinnat eli ko kemusjäljet ovat hyvin erilaisia, Jouni Suominen sanoo.

Urheilu ja musiikki ryt mittivät miesten elämää hyvin varhaisista vaiheis

ta alkaen. Yrittäjiksi Suo miset päätyivät monen vaiheen kautta.

– Bändimme oli taval laan yrittäjyytemme en simmäinen vaihe, sillä me kaksi vedimme toimintaa treeni- ja keikkasopimuk set mukaan luettuna. Yh tyeessä on ollut 17 kave ria soittamassa, joten se on vaatinut organisoin tikykyä, Jyrki Suominen kertoo.

Kirjassa käsiteltyjen ajanjaksojen jälkeen Jyr ki ja Jouni Suominen ovat molemmat vaikuttaneet muun muassa raisiolai sessa elinkeinoelämässä niin yrittäjinä kuin edun valvontatehtävissäkin.

Veljekset toteavatkin, että teoksen ulkopuolel le jääneet aiheet ovat asia erikseen. Noin kymmenen vuoden ajan he kulkivat omia polkujaan, kunnes kirja taas yhdisti heidät yhteisen projektin ääreen.

– Niistä voisi kirjoit taa aivan omat kokemuk sensa, sillä elämä on vie nyt meitä molempia mitä merkillisimmille poluille.

katariina Mäkinen-Önsoy

Oikaisu

2. marraskuuta ilmesty neessä lehdessämme oli juttu ”Matalan kynnyksen taidegalleria”. Jutun ku vatekstistä oli jäänyt pois lause, jossa kerrotaan, ke nen taideteoksia galleri assa oli kuvan ottohetkel lä. Kyseessä oleva taiteilija on Kaisa Sovero.

Marko Vuosjoki

Sointukonsertti tekee paluun

MUSIIKKI

Perinteinen Uudenvuode naaton Sointu-konsert ti Turun konserttitalossa järjestetään jälleen kah den vuoden tauon jälkeen. Ohjelmassa on luvassa tuttuja Usko Kempin ja Pentti Viherluodon savi kiekkoajan iskusävelmiä, sekä solistien ominta oh jelmistoa. Sointu-orkes terin säestyksellä lavalla esiintyvät tangokunin kaalliset Kaija Pohjola ja Jaska Mäkynen sekä Aulis Kotaviita.

turun seutusanoMat

Kun dokumentteja on, niin menneitä tapahtumia, jopa 50 vuoden takaisia sellaisia, pystyy jäsentämään jollain tavalla, kiittelevät kaksoset Jyrki ja Jouni Suominen isänsä hamste riluonnetta, joka on omiaan tallentamaan ja säästämään kai ken mahdollisen.

Hyvinvointi, ajankäyttö ja vapaus Ahvamaan innostumaan uudelleen

Seutusanomat kysyy korona-aikana aloit taneiden yrittäjien kuulumisia: Cambrid ge-ohjelman parissa viisivuotisen yrittäjä uran tehnyt raisiolai nen Elina Ahvamaa oli välillä muualla palk katöissä, mutta veri vain veti häntä takai sin yrittäjäksi.

RAISIO

Intohimo yrittäjyyttä kohtaan sai Raisiossa asu van Elina Ahvamaan pa laamaan Cambridge-val mentajaksi.

Kun Ahvamaa käyn nisti Hyvinvointipuntariyrityksensä viime keväänä muutaman vuoden tauon jälkeen, hän tunsi todella kaivanneensa yrittäjyyttä.

– Sitä varmaan vain piti välillä kokeilla jolle kin toiselle työskentele mistä, mutta kyllä yrit täjyys on minun juttuni. Oma hyvinvointi oli ihan ensimmäinen sysäys pää

Cambridge-ohjelman valmen tajaksi palannut Elina Ahva maa sanoo, että hyvinvoin ti on hyvä sisällyttää osaksi työpäivää, sillä vietämme ison osan päivästämme töissä.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

tökselle palata Cambrid ge-valmentajaksi, sillä tässä tulee asiakkaiden ohjauksen lisäksi huoleh dittua myös itsestään, Ah vamaa sanoo.

Edes korona-ajan tuo mat muutokset eivät tuo neet mukanaan epäilyksiä hyvinvointiyrittäjyydessä onnistumista kohtaan. – Cambridge-valmen tajuus on muuttunut kah den viime vuoden aikana merkittävästi. Nykyisin ateriankorviketuotteet myydään verkkokaupan kautta eikä näin ollen tar vita omaa varastoa. Val mennukset sujuvat etäyh teydellä, joten ei tarvitse olla omaa toimipaikkaa, Ahvamaa kertoo.

Cambridge-ohjelmas sa on Ahvamaan mukaan tärkeintä, että valmentaja ja valmennettava tulevat

toimeen, valmentaja ym märtää painonhallintaan liittyvän herkkyyden ja osaa kannustaa muutok

Hae mukaan CodePointiin!

Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen ja koodaus?

Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto? Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.

Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk.

Hakuaika päättyy 27.11.2022

Kurkkaa ryhmäläisten kuulumisia: www.turku.fi/codepoint

seen. – Pääasiassa asiakkaa ni ovat Varsinais-Suomen alueelta, mutta työsken

telytapojen muutos tar koittaa sitä, että val mennettavani voi asua periaatteessa vaikka toi

sella puolella maata. Jos aiemmin asiakas valitsi valmentajansa sijainnin perusteella, nyt valinnan voi tehdä vaikkapa suo situksien ja kemioiden yhteen toimimisen mu kaan, hän toteaa.

– Mielestäni toimin itse hyvänä esimerkkinä ohjelman toimivuudesta, sillä vuonna 2011 Cam bridge-ohjelmassa laih duttamani 30 kiloa ovat edelleen pois, hän lisää.

Etätoimintamalli hel pottaa asiakasta Cam bridge-ohjelmaan sitou tumisessa.

– 15–30 minuutin mit taisen valmennuksen voi ajoittaa vaikka työpäivän yhteyteen. Näppäräs ti etäyhteydellä toteu tettava valmennushetki myös tauottaa sopivas ti työpäivää. Koronakilot ovat tosiasia sekä siitä puhutaan, että etätyötä tekevät eivät aina osaa erottaa työ- ja vapaa-ai kaa toisistaan, Ahvamaa sanoo.

katariina Mäkinen-Önsoy

SENIORIT

Länsikeskuksessa sijait sevassa Hoivakoti Myl lykodissa on nyt parin vuoden ajan kokoonnut tu Kohtaamistaiteen pa riin pienryhmittäin. Al kuun kulttuuriohjaaja Sari Wedman veti ryh miä asukkaille, mutta nyt asukkaiden kanssa tai teilemaan ovat päässeet myös heidän omaisensa.

– Kohtaamistaiteen ryhmät aloitimme Mylly kodissa vuonna 2019 sen jälkeen, kun olin valmis tunut Kohtaamistaiteen ohjaajakoulutuksesta, Wedman kertoo.

Hyvinvointia ja toi mintakykyä tukeva sekä kuntouttava ryhmämuo toinen kuvataideharras tus on koettu Myllykodin asukkaiden ja läheisten puolelta tärkeäksi.

– Yhteinen harrastus on lähentänyt omaisia ja asukkaita. Perheestämme tässä oli mukana äitini ja minun lisäksi myös tyttä reni, mikä oli niin ikään heille molemmille todel la tärkeää. Käsiä esittä vässä sanataideteoksessa tyttäreni kirjoitti omaan

osuuteensa japanilaisen haiku-runon ja piirsi äidin osuuteen tälle tärkeitä asioita, Kohtaamistaiteen ryhmään äitinsä seurana osallistunut Marja-Leena Reinikainen sanoo.

Rakkaan läheisen kans sa asukkaat tuntevat it sensä rennoiksi yhtei sessä hetkessä. Omainen osaa myös luonnollises ti sanoittaa vanhuksen muistoja ja ajatuksia ihan eri tavalla kuin hoivako din työntekijä.

– Vaikka äidiltä ei enää sanoja tulekaan, hän pystyi silti osoitta maan selkeästi, mitä hän haluaa teokselta. Kun sy vennyimme taiteen teke miseen, tuntuu että aika hävisi ympäriltämme ja olimme vain täydellises ti siinä läsnä koko ajan, iloitsee Marja-Leena Rei nikainen.

Myllykodissa on satsat tu viriketoimintaan jo pi demmän aikaa. Remontin

jälkeen hoivakotiin muo dostui asukkaille ikioma askarehuone.

– Neljästä asukkaas ta omaisineen koostunut ryhmä kokoontui kuuden viikon ajan. Nämä ker rat on jaettu Kohtaamis taiteen rakenteen mu kaisesti kolmeen osaan, virittäytymiseen, taide työskentelyyn ja arvos tukseen. Töitä ei siis ar vioida, vaan nimenomaan arvostetaan jokaisen osal listujan omat lähtökoh

dat huomioiden, värejä ja niiden luomia tunnetilo ja läpikäyden, Kohtaamis taidetta Myllykodissa oh jaava Sari Wedman toteaa.

– Monivaiheisen työs kentelyn jälkeen järjes tetään näyttely avajaisti laisuuksineen. Se on aina hieno hetki meille kaikil le! Wedman lisää.

Kulttuuriin liittyvän toiminnan merkitykselli syys on havaittu hoivako din johdossa asti. Taiteet kulkevat mukana Mylly kodin arjessa siinä missä liikunnalliset aktivitee titkin.

– Jokaisen asukkaan palvelusuunnitelmassa on eriteltynä kulttuuri suunnitelma. Tämä kaik ki lähtee siitä, että asukai tamme kohdellaan aina yksilöinä heidän omia tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellen. Laadimme yhdessä fysioterapeutin kanssa kuukausittaisen kulttuurikalenterin, Wed man sanoo.

Kohtaamistaide (Clini cal Art) on kehitetty alun perin Japanissa muistisai raudesta kärsivien potilai den kognitiiviseksi kun toutukseksi.

– Kohtaamistaiteen ohjaajia ei Turun seudul la ole vielä paljon, mikä johtunee siitä, että kou lutusta on alkuun tarjottu lähinnä vain pääkaupun kiseudulla, Laurea-am mattikorkeakoulussa. Sittemmin koulutusta on järjestetty myös esimer kiksi Seinäjoella ja Tam pereella, kertoo Wedman.

– Japanissa kohtaamis taidetta ovat ohjanneet ammattitaiteilijat, mutta täällä siihen liittyvä kou lutus on suunnattu lähin nä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jatkaa Wedman.

Seuraava Kohtaamis taiteen ryhmä alkaa ensi vuoden alussa.

– Pyrimme saamaan omaisia innostettua mu kaan toimintaan jatkossa kin, kannustaa Wedman.

katariina Mäkinen-Önsoy

Sari Wedman-Kangasniemi ihailee Kohtaamistai

-sopimuksella saat uuden auton käyttöösi kiinteällä kk-maksulla. Sopimus kestää vähintään 12 kk, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1

ja palauttaa auton. Ajokilometrit 15 tai 25 tkm/v. Tarvittaessa teemme ostotarjouksen vaihtoautostasi.

HUOLETON YKSITYISLEASINGSOPIMUS.

#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasing-sopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi ostamme nykyisen autosi pois.

DACIA SANDERO

#uusivuodeksi -sopimuksella saat uuden auton käyttöösi kiinteällä kk-maksulla. Sopimus kestää vähintään 12 kk, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja

MELKEIN UUSI AUTO EDULLISESTI KÄYTTÖÖSI KUUKAUSIMAKSULLA

Valikoimastamme löydät sananmukaisesti melkein uusia autoja tarpeeseen kuin tarpeeseen. Et tarvitse käsirahaa ja maksat vain edullista ja kiinteää kuukausimaksua auton käytöstä. Halutessasi ostamme nykyisen autosi. #melkeinuusi-sopimus on voimassa ajoneuvosta riippuen joko 12–36 tai 24–48 kuukautta sisältäen 15 000 tai 25 000 ajokilometriä vuodessa. Vähimmäisajan jälkeen voit päättää sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla ja palauttaa auton, jolloin velvoitteesi loppuvat.

Ammattilainen auttaa asunnon myynnissä

Realistiset hintaja myyntiaika-arviot edesauttavat onnistuneeseen asun tokauppaan. Kiinteis tövälittäjän tehtävä nä ammattilaisena on auttaa myyjää.

ASUNTOKAUPPA

Asuntonsa myyntiin lait tava tarvitsee lähes poik keuksetta ammattilaisen apua onnistuneen asunto kaupan saavuttamisessa.

Asiansa osaava kiin teistövälittäjä tekee asun non myynnin myyjälle mahdollisimman helpok si, sillä ammattilainen auttaa myyjää koko mat kan myyntipäätöksestä kaupan allekirjoittami seen asti.

Kiinteistövälittäjä tu lee aluksi paikan pääl le, tutustuu myytävään kohteeseen, kerää kaik ki tarvittavat perustiedot ja tekee realistisen ar von siitä, mihin hintaan asuntoa kannattaa myydä ja mikä on arvioitu myyn tiaika, luettelee Kiinteis tötoimisto Optimiasun not Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suomen alueja oston sihteeri Mari Kan gas asunnon myynnin en siaskeleita.

Edellä mainittujen seik kojen lisäksi arviointiin vaikuttaa luonnollisesti ajantasainen markkinati lanne. Usein alan ammat tilaisen arvio on hieman erilainen, kuin mitä asun non myyjällä itsellään on.

On tietenkin luonnol lista, ettei ihmisillä ole välttämättä oikeaa ku vaa oman kotinsa arvos ta. Meidän tehtävämme ammattilaisina on teh dä realistinen arvio asun non arvosta ja oletetusta myyntiajasta.

Kun asunto laitetaan kaupan, kiinteistövälittä jä tietenkin auttaa myyjää askel askeleelta – muun muassa kohteen kuvaa

misessa.

Me käytämme aina ammattivalokuvaajaa, kun otamme kuvat myyn ti-ilmoitukseen. Ostaja ehdokkaiden on saatava kuvien avulla oikea käsi tys kohteesta. Ennen ku vien ottoa voi kysyä vä littäjältä vinkkejä, miten esimerkiksi asunnon ti loista saadaan rauhalli sen näköiset.

Korona-aikoina ylei set näytöt olivat tauolla, mutta nyt niitä taas myy tävissä kohteissa järjeste tään.

Molemmille – niin yleisille kuin erikseen so vittavillekin – näytöille on oma paikkansa. Yleisissä näytöissä käy taas väkeä, kertoo Mari Kangas.

Kiinteistövälittäjä aut

taa myyjää luonnollisesti myös vaadittavissa ”pape ritöissä”.

Omakotitaloissa, jotka ovat yli 50 neliön kokoi sia, pitää olla energiato distus. Sen lisäksi on syy tä tehdä kuntokartoitus, joka voidaan tehdä joko heti myyntiin laittami sen yhteydessä tai vasta myöhemmin kaupanteon lähestyessä.

Asunnon myyntiin si sältyy siis monia vaihei ta ja paljon huomioitavia asioita. Alan ammattilai selle nämä kuitenkin ovat kaikki arkipäivää.

Asunnon myyntiä ei pidä ”pelätä”, sillä asian sa osaava kiinteistövälit täjä hoitaa myyjän puo lesta kaikki käytännön asiat. Ja vaikka markkina tilanteessa tapahtuukin

pieniä muutoksia – nou suja ja laskuja – oma aja tukseni on, että myyntiä

ei koskaan kannata panta ta, vaan aina on hyvä aika myydä, kannustaa Mari

Kollegojen tapaaminen ja koulutus tärkeää

Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yhdessä miehensä Jukan kanssa omista va Mari Kangas on kokenut SKVL:n jä senyrityksenä olemisen erittäin hyödyl liseksi – niin yrittäjän omasta, kuin myös asiakkaiden näkökulmasta.

- SKVL takaa muun muassa sen, että saamme aina ajantasaista koulutusta, esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. SKVL:n jäsenyrityksen asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että heitä auttaa kou luttautunut ja asiansa osaava välittäjä, kertoo Mari Kangas. Koulutusten ja valtakunnallisen tuen li säksi Kankaan mielestä tärkeää on kol legoiden tapaaminen.

- Ympäri Suomea työskentelevien kol legoiden tapaaminen on suuri voima

vara. Itse olen kokenut tämän erittäin tärkeäksi.

Mari Kangas on toiminut SKVL:n Var sinais-Suomen aluejaoston sihteeri nä aluejaoston aloitettua toimintansa vuoden alussa. Hän on myös jäsene nä valtakunnallisessa SKVL:n laatu- ja koulutusvaliokunnassa. Paikallisella ta solla Kangas on ollut yhdistysaktiivi heti vuodesta 2019 alkaen, jolloin he yhdes sä miehensä Jukan kanssa Turkuun muu tettuaan ostivat yrityksensä.

Vapaa-ajallaan Mari Kangas harrastaa ulkoilua, yhdistystoimintaa ja kutomis ta. Lietolaissyntyinen Kangas on LKVtutkintonsa lisäksi kouluttautunut in sinööriksi.

Marko Vuosjoki

Kangas.

Marko Vuosjoki

Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihteeri Mari Kangas muistuttaa, että kiinteistövälittäjä tekee asun non myymisen myyjän puolesta mahdollisimman helpoksi.

SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SCREENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVERHOT PARVEKEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSILÄMMITTIMET SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SCREENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVER HOT PARVEKEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSILÄMMITTIMET SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SC REENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVERHOT PARVE KEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSI LÄMMITTIMET SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SCREENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVERHOT PARVEKEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSILÄMMITTIMET SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SCREENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVERHOT PARVEKEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSILÄMMITTIMET SÄLEKAIHTIMET MARKIISIT SCREENVERHOT RULLAVERHOT PIMENNYSVER HOT PARVEKEKAIHTIMET PYSTYLAMELLIT ULKOTULISIJAT TERASSILÄMMITTIMET

Runsas kattaus värejä ja

Koti on edelleen mo nelle ensisijainen paik ka joulunviettoon. Nyt on siis aika kiinnittää huomiota joulukau teen valmistautumiseen ja koristeiden sekä valojen asette luun sinne, missä juhlapyhät vietämme.

SISUSTUS

Joulu on värejä, tuoksuja ja sädehtivää taikaa tul villaan. Tänä vuonna kau den sisustustyyleistä ei puutu ainakaan värikylläi syyttä ja vaihtelevuutta.

EROTTUVIN

– Runsaus on avainsa nana, kun aletaan pukea kotia jouluun. Yleisim mistä jouluun liitetyistä väreistä on tarjolla usei ta eri sävyjä ja monet lähivuosien trendit sekoittuvat toisiinsa mie lenkiintoisella tavalla, to teaa Loviisan Aitan Elina Aho-Mullo.

Toisaalta juhlakauteen valmistaudutaan luon nosta ammennetuilla ko risteilla ja sävyillä, mutta toisaalta kimallustakaan

Tunnelmalliset tuikkutalot luovat valoisaa fiilistä.

ei tarvitse unohtaa. Pe rintökoristeet voi tuo da helposti nykypäivään kierrättämällä ne uusiin asetelmiin.

– Kerroksellisuus nos taa päätään juhlasisus tuksessakin. Autenttiset materiaalit ja glitter ovat ikään kuin sulautuneet yhteen tuoden kotiin jou lun tunnelmaa, Aho-Mul lo jatkaa.

Tuoksuvat havut ja kiiltävät oksat asetellaan maljakoihin tai osaksi pöytäkattausta. Kuuse noksilta paikkansa hake vat edelleen linnut ja su lat.

– Uutena koristeena juhlakauttamme ilahdut tamaan lennähtävät pie noiskuumailmapallot, jotka on valmistettu en silentonsa vuonna 1783 tehneen kuumailmapal lon perusteella, Aho-Mul lo sanoo.

– Niitä voi ripustaa vaikkapa joulupuuhun tai sitten pitää pöytäko

risteena. Ne toimivat pik kuisten koriensa ansiosta myös esimerkiksi jouluka lenterina. Koriin voi su jauttaa pienen yllätyksen jokaiselle joulua edeltä välle päivälle, vinkkaa Aho-Mullo.

Energiakriisissä on hyvä muistuttaa kulutta

jia vaihtamaan kausiva lonsa ledeihin.

– Nyt on hyvä aika tar kistaa jouluvalot, kynt teliköt ja kuusenvalot. Ledeillä voi ainakin var mistaa, että sähkönkulu tus on niiden osalta mi nimissään, Aho-Mullo toteaa.

Tarkkana sähkölaskujen kanssa

Kilpailu- ja kuluttaja virasto aloitti sähkön hintojen tutkimisen.

SÄHKÖ

Sähköhintojen kova nou su on paitsi aiheuttanut ihmisissä paljon huolta, se on myös poikinut usei ta valituksia ja tutkinta pyyntöjä.

Myös Energiavirasto sekä kilpailu- ja kulutta javirasto ovat aloittaneet hintojen kohtuullisuuden määrittelyn sekä tutkin nan sähköhintojen koro tuksista.

KKV:n kyselyt sähkön hankintahinnasta verrat tuna kuluttajilta veloi tettuihin sähkölaskuihin koskevat toistaiseksi aina kin kolmea sähköyhtiötä. Energiavirasto puolestaan pyrkii määrittelemään tarkemmin, mitä tarkoit taa ”hintojen kohtuulli suus”.

Energian hinnan raju nousu onkin nyt aiheut tanut tilanteen, jossa ta valliset kuluttajat ovat entistä tarkempia sähkö laskujensa suhteen – ja syytä onkin. Sähkölaskut uhkaavat nousta tule

van talven aikana erittäin korkeiksi, joten ihmisten on oltava valveutuneita oman kulutuksensa suh teen.

Turun Seutusanomien lukija otti meihin yhteyttä ja kertoi omia kokemuksi aan sähkön kulutuksensa seurannasta.

– Olemme asuneet sa massa talossa 13 vuo den ajan, ja vuosikulu tus on ollut aina 17.000 ja 18.000 kilowattitunnin vaiheilla. Meille vaihdet tiin sähkömittari vuoden 2021 loppupuolella ja sen jälkeen saimme huomat tavasti aiempaa suurem pia sähkölaskuja, kertoo anonyyminä pysyttelevä Varsinais-Suomessa asu va henkilö.

Lukijamme kertoi, että mittarin vaihdon jälkeen laskutettu kulutus kaksin kertaistui aiempaan ver rattuna.

– Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuulta meiltä laskutettiin 1.400 kilowat titunnin kulutus, kun ai empina vuosina kesäkuun kulutus on ollut 600-700 kilowattitunnin luokkaa. Emmekä me ole muutta neet kulutustottumuksi amme.

Selitystä haettiin muun muassa sähkölaitteiden, kuten poistoilmalämpö pumpun, toimivuudesta. Lämpöpumpun toimin nasta ei löytynyt kui tenkaan vikaa, eikä sen huoltaminen muuttanut tilannetta.

Lopulta tilanne ratke si, kun sähkömittari käy tiin paikan päällä tarkis tamassa.

– Heinäkuusta lähtien sähkölaskut ja niissä mai nittu kulutus on ollut taas samaa tasoa kuin aiempi na vuosina. Sähkömitta rin tarkistuksen jälkeen kulutuslukemat palautui vat vanhalle tasolle, ker too lehtemme lukija.

Virallista vahvistus ta ei kuluttaja ole asias ta saanut, mutta hän itse epäilee, että uuden mitta rin asennuksessa tapahtui väärinkytkentä.

– En oikein osaa kek siä muutakaan selitystä. Uuden mittarin asennuk sen jälkeen sähkölaskuis sa ilmoitettu kulutuksem me tuplaantui, ja mittarin tarkistuksen jälkeen kulu tus palasi vanhalle, alem malle tasolle.

Marko Vuosjoki

valoa

Perinteiseen tapaan joulu on tietysti myös pa rasta aikaa kynttilänva lossa tunnelmointiin.

– Kynttilöitä on tarjolla aivan kaikenlaisia ja -sä vyisiä ihaniin jouluisiin kattauksiin aseteltavaksi. kertoo Elina Aho-Mullo.

– Leditalot ovat olleet

suosittuja jo useamman vuoden ajan. Niiden rin nalle nousee tänä joulu na myös eläväpintaisesta materiaalista valmistetut upeat tuikkutalot, lisää Aho-Mullo.

Paljonko sähköautolla ajaminen maksaa?

Korkeidenkin säh kön hintojen aikana kilometrit ovat säh köautolla edullisia, puhtaasti energiaa mitatessa.

ENERGIA

Sähkön hinnan nousu on aiheuttanut myös autoi lijoissa epäilyksiä. Onko sähköauto vielä varteen otettava vaihtoehto, vai ovatko korkeat sähkön hinnat jo nostaneet säh köllä ajamisen kilometri hintaa liian korkealle?

Vastaus kysymykseen lyhyesti; sähköauto on edelleen erittäin varteen otettava vaihtoehto. Kun puhutaan puhtaasti kilo metreihin kuluvista eu roista, sähköauto on edul linen vaihtoehto.

– Sähköauto kuluttaa mallista riippuen keski määrin 15-20 kilowatti tuntia sadalla kilometrillä. Siitä pystyy oman sähkö sopimuksen hinnan mu kaan laskemaan, montako euroa sata kilometriä säh köautolla maksaa, kertoo Autoverkkokaupan Raisi

on liikkeen yksikönpääl likkö Mikko Rantakare.

Otetaanpa esimerkik si aiemmin keväällä koe ajamani Hyundai Ioniq 5. Hyundain toimintamat ka on Suomenkin olois sa noin 500 kilometriä ja akuston koko on 77 ki lowattituntia. Tästä las kettuna sadan kilometrin kulutus on 15,4 kilowat tituntia. Jos sähkön hin ta on 20 senttiä kilowatti tunnilta, sadan kilometrin ajo maksaa tällä laskel malla kolme euroa – ja kahdeksan senttiä.

Vertailun vuoksi; ben siinikäyttöinen pienikulu tuksinen auto – vaikkapa Suomessa kovin suosittu Skoda Octavia, varustet tuna 1,5-litraisella TSImoottorilla, jonka kulu tukseksi ilmoitetaan 5,4 litraa sadalla kilometrillä – tällä autolla bensiinin hinnaksi sadalla kilomet rillä tulee noin 11 euroa.

Eli sähköautolla sata kilometriä maksaa kolme euroa, bensiiniautolla 11 euroa.

– Omat laskelmani an tavat saman tuloksen. Yleisesti ottaen – tällä

hetkellä, kun sähkön hin ta on korkealla – sähkö autolla ajamisen energia maksaa noin kolmasosan siitä, mitä bensiinikäyt töisellä autolla ajaminen, vahvistaa Rantakare.

On tietenkin muistetta va, että oheisessa laskel massa on laskettu vain ja ainoastaan ajamiseen ku luva energia. Sähköauton hankintahinta on edelleen luonnollisesti huomatta vasti korkeampi kuin vas taavan bensiinikäyttöisen auton ostohinta.

Jos uuden auton ostoa harkitseva pohtii sähkö auton, hybridin tai ben siinikäyttöisen välillä, ja hakee kokonaisuutena edullisinta vaihtoehtoa, onkin laskelmia tehtävä useamman vuoden aika välille. Lopulliseen tulok seen vaikuttavia tekijöitä on useita; auton hankin tahinta, vuosittainen ajo kilometrien määrä, auto lainan korkotaso, verot ja energian hinnan vaihte lut .

Kysy mitä vaan - SKVL vastaa

- Millaisia remontteja kannattaa tehdä ennen talon myyntiin laittamis ta? Jos teettää kylpyhuo neremontin tai laitattaa aurinkopaneelit katolle, saako investoinnin takai sin myyntihinnassa?

Myyntiä harkitseva

- Tähän ei oikein ole yleis pätevää vastausta. Kaik ki kohteet ovat yksilöi tä ja näin on myös hyvin yksilöllistä, mitä kannat taa tehdä ja mitä ei. Läh tökohtaisesti remontoitu menee aina helpommin kaupaksi ja myös kor keammalla hinnalla. Lähtötilanne kuitenkin vaikuttaa myös siihen, kannattaako remonttia al kaa tekemään.

- Aurinkopaneelit ovat kovassa suosiossa ja var masti vaikuttavat positii visesti myyntiin. Tässä kin kuitenkin vaikuttaa suuresti minkälaisesta ja -hintaisesta talosta on kyse. Kuinka suurta ta lon sähkönkulutus on ja millaista säästöä paneelit tuottavat – näillä kaikil la on oma vaikutuksensa. Vastaajana oli Harry Lock mer, Lockmer LKV.

Marko Vuosjoki

katariina Mäkinen-Önsoy Söpöt tontut joulupuussa ilahduttavat pienempiä ja isompia juhlijoita.

Tervetuloa mukaan adventin ja joulun ajan tapahtumiin!

Raision kirkossa

SUNNUNTAINA 11.12.

klo 15 erityisesti perheille. Lapsikuoro Chorus Juniorum ja kanttori Sini Nieminen. klo 17 kanttorina Sini Nieminen.

KESKIVIIKKONA 14.12.

Messu kirkossa

Joka sunnuntai ja pyhäpäivisin klo 10

Messua voi seurata myös netin kautta Youtube-kanavalla Raision seurakunta (suorana tai jälkikäteen).

PLinkki löytyy myös kotisivuiltamme: www.raisionseurakunta.fi

Maksuton kuljetus kirkkoon joka kk:n ensimmäisenä sunnuntaina. Tilaukset: erja.andersson@evl.fi p. 044 7160 326.

Adventin ja joulun aika kirkossa

I ADVENTIN MESSU su 27.11. klo 10

Hoosianna! Ensimmäinen adventti aloittaa uuden kirkkovuoden ja sytytämme ensimmäisen advent tikynttilän. Messussa myös uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen ja kappalainen Waltteri Hä mäläisen virkaan asettaminen. Hämäläinen, Lehti, Pajunen, Vuorio, Nieminen, Saarinen.

II ADVENTIN MESSU su 4.12. klo 10

Haapakoski, Lehti, Engström. Kirkkokuljetus. Pastori Karoliina Haapakosken lähtösaarna.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ RAISIOSSA ti 6.12. klo 10

Sanajumalanpalvelus. Lehti, Hämäläinen, Saarinen, Korsulaulajat.

Kunnianosoitus ja seppeltenlasku Sankarihaudalla.  Klo 11.15 Kahvitarjoilu kaupungintalolla.  Klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla kaupungintalolla, juh lapuhe maakuntajohtaja Kari Häkämies. Kaikki ovat tervetulleita mukaan Raision itsenäisyyspäivän tapah tumiin! Järj. Raision seurakunta ja Raision kaupunki

III ADVENTIN MESSU su 11.12. klo 10

Pajunen, Vuorio, Saarinen. IV ADVENTIN MESSU su 18.12. klo 10

Pajunen, Malmi, S. Nieminen.

JOULUAATTO la 24.12.

Lyhyt jouluaaton hartaushetki (n. 10 min.): klo 12, 12.30, 13 ja 13.30. Ruotsalo, Engström. Jouluaaton hartaudet: klo 14.30 ja 16. Hämäläinen, Lehti, Engström. Jouluyön messu klo 23 Hämäläinen, Pajunen, Engström ja Jouluyön laulajat. Ota yhteyttä kanttori Katarina Engströmiin ja liity Jouluyön laulajiin. Harjoitukset kirkossa ennen messua klo 22.

JOULUPÄIVÄ su 25.12.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8. V. Siltala, Malmi, Saarinen. Kirkkokahvit. Joulupäivän messu klo 10. V. Siltala, Malmi, Saarinen. Joulukahvit TAPANINPÄIVÄ ma 26.12.

Messu klo 10. Vuorio, V. Siltala, Engström. Musiikkina kauneimpia joululauluja.

UUDENVUODENAATON HARTAUS la 31.12. klo 18. Hämäläinen, S. Nieminen.

UUDENVUODENPÄIVÄN MESSU su 1.1. klo 10. Pajunen, Vuorio, Engström. Kirkkokuljetus.

LOPPIAISEN MESSU pe 6.1. klo 10. Lehti, Malmi, Saarinen sekä lähetyssihteeri Katja Koskensalo. Kirkkokahvit ja lähettiemme joulukuulumisia.

PARTION TAMMIKIRKKO ti 10.1. klo 18.

Joulukonsertit

ADVENTTIKONSERTTI HOOSIANNA! su 27.11. klo 18. Martinus-kuoro ja kanttori Katarina Engström esittävät adventtiajan musiikkia. Yhteislau luina mm. Hoosianna-hymni ja Maa on niin kaunis!

RAUHAA VAIN RAUHAA la 18.12. klo 19. Pyhän Martin Laulajat. Vapaa pääsy. Ohjelma 5€.

klo 9.15 ja 10.15, erityisesti pienten lasten perheille. Kanttorina Katarina Engström.

TORSTAINA 15.12.

klo 12, kanttorina Jukka Saarinen. Laulukammari. klo 18, lauluja tahdittaa bändi ja Sini Nieminen.

SUNNUNTAINA 18.12.

klo 15 erityisesti perheille. Katarina Engström ja Muskarikuoro. klo 17 ja klo 19. Katarina Engström ja Martinus-kuoro. klo 17 myös tulkkaus viittomakielisille.

KESKIVIIKKONA 21.12. klo 19, Sini Nieminen.

LAUANTAINA 25.12. klo 18, Katarina Engström.

KIRKONMENOT

ke 7.12., 1.2. ja 1.3. Arki-illan messu kaikenikäi sille kirkossa. Virret ja vei sut nuorten bändin tahdis sa. Tervetuloa kuulemaan, laulamaan, rukoilemaan ja nauttimaan ehtoollista!

ARKIAAMUN EHTOOLLISHETKI ke 7.12., 4.1., 1.2., ja 1.3. klo 8 srk-talon kappelissa.

HULVELAN VIIKONAVAUKSET ma klo 10 Katrillisalissa.

JOULUMAA -TAPAHTUMA JA JOULUPOLUN AVAJAISET la 26.11. klo 10–13 Pappilan perhetalossa ja sen pihapiirissä: Pipari- ja askartelupaja, joulukahvila, talvihuone, leluja, yhdessä oloa ja iloa. Lyhyt jouluhar taus klo 11 ja 11.30.

JOULUPOLKU – MATKALLA JOULUUN 26.11.-6.1. Jouluisia näkymiä Wanhan Pappilan pihalla sekä Tasalan Kamarin ja Rai sion yrittäjien ikkunoissa. Tervetuloa kurkkimaan!

SENIORIKERHOJEN YHTEINEN

PUUROJUHLA to 1.12. klo 12 srk-talossa. Vuorio, Saarinen, Andersson.

PUUROJUHLA KEHITYSVAMMAISILLE ke 14.12. klo 14 srk-talossa. Vuorio, Andersson, Saarinen.

VÄRIÄ JA ILOA ARKEEN

Hyvän mielen askartelua ai kuisille pe 2.12. klo 10 srk-talon alakerran Nurkassa. Kahvitar joilu. Lisätiedot noora.nurmi@ evl.fi p. 044 7160 352

Tasalan Kamari

Viihtyisä kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa! Tasalanaukio 5. Tervetuloa!

AVOINNA

ma-to klo 10–15, pe klo 10–13 (suljettu 19.12.–6.1.) Kahvia ja pikkupurtavaa edullisesti. Keskiviikkoisin tarjolla myös vohveleita. Käsitöitä Soppi-myymälästä lahjaksi tai omaksi iloksi ja lähetystyön hyväksi.

JOULU SAAPUU RAISIOON -TAPAHTUMA to 8.12. Kamari avoinna klo 19 asti.

RIISIPUU ROTARJOILUA to 15.12. klo 10–15. Joulupuuroa ja hedelmäsoppaa maksutta kaikille.

JOULUAATTO TASALASSA la 24.12. klo 17–20 Joulukahvi- ja kakkutarjoilu, jouluevankeliumi, joululauluja ja yhteistä oloa hämärtyvässä aattoillassa. Tervetuloa viettämään jouluaattoa Kamarin lämpöön!

OHJELMATUOKIOT klo 11 5.12. Itsenäisyys, evakot ja karjalaisuus, Riitta ja Risto Nikkonen. 12.12. Kamarin perinteinen jouluhartaus, pastori Antti Pajunen.

YHDESSÄ TEKEMISTÄ (Huom. joulutauko)

Tuolijumppa ke klo 11–12 (ei yht.laulupäivinä). Sopen Luova Tiistai ti klo 10–15.

Korttitaiteilijat ke klo 13–15 Peittopiiri to klo 10–11.30 Sukkakerho to klo 12–14

Opastusta älypuhelimen, tietokoneen ym. käyttöön ti ja pe klo 10–12

RUNOPIIRI ma 5.12. klo 15 Irja Askola,

YHDESSÄ SYÖMISTÄ

Puuroperjantait: Aamupuuroa 1€/annos. Soppaa kavereille la 28.1. ja 25.2. klo 13–14.

KAHVILAN VAPAAEHTOISTEN KUUKAUSIKOKOUS pe 16.12. klo 13–15

TAVATTAVISSA TASALASSA:

• Diakoniatyöntekijä ti klo 10–12. mahdollisuus verenpainemittaukseeno

• Kamarin pappi Antti Pajunen to klo 10–11.

• Seurakunnan muita pappeja pe klo 10–12: pe 2. ja 16.12. klo 10-12 Vesa Siltala

Apua ja tukea

ADVENTTIMYYJÄISET la 10.12. klo 11–14 Tasalan Kamarissa. Joulukoristeita, leivonnaisia ja joulukahvila.

CAFÉ ST. MARTIN su 4.12. klo 17 srk-talossa. Rentoa ja kiireetöntä menoa kaikenikäisille. Bändi & yhteislaulua, hengellisiä eväitä arkeen, ehtoollinen ja iltapalaa! Lapsille mm. lautapelejä. Teemana ”Joulun tunnelmaa”.

ILTA SINULLE ke 30.11. klo 18 srk-talossa. Itsenäisyyspäivän lähestyes sä teemana ”Missä on turva si?”, jonka lauluissa, puheissa ja iltarukouksessa aiheena mm. Suomi ja sen asukkaat. Bändiä johtaa Jukka Saari nen. Kaikille avoin, suosittu ja lämmintunnelmainen il lanvietto. Musiikkia, puhu javieras, iltarukous, vapaata keskustelua ja maksuton iltapala.

Myllyssä tapahtuu

Levähdys- ja kohtaamispaikka Myllyn alakerrassa. Tarjolla mm. juttuseuraa, kahvia, lehtiä, pelejä, näyttelyitä, teemapäiviä… Pikkupuoti, Hiljainen huone ja viihtyisä oleskeluhuone.

MATKALLA JOULUUN

MYLLYSSÄ

Jouluikkuna ”Ensimmäinen joulu”, glögitarjoilu, jou luinen postikorttinäyttely, ”Laske tähdet” -joulukilpailu, joulukuusi valoineen…Myös Hiljaisen huoneen tähdet syttyvät loistamaan. Jeesuk sen syntymäjuhla lähestyy!

KIRJALLISUUSPIIRI

”OLIPA KERRAN”

Tervetuloa mukaan ja kamaan lukuvinkkejä ja keskustelemaan kirjoista! Teemana: to 1.12. klo 18 jou lukuvaukset. Piirin vetäjänä Marjut Lehti-Laakso.

KANSAINVÄLINEN

KATTAUS

pureutuu seurakunnan ja kir kon globaaleihin haasteisiin la 17.12. klo 10–14 Joulurauhaa – onko joulu kaikkialla maa ilmassa?

Keskusteluapua, ruoka-apua ym. apua arkeen. Apu on maksutonta.

KESKUSTELUAPUA

PTyöntekijöiden yhteystiedot: www.raisionseurakunta.fi tai jätä soittopyyntö: p. 02 4360300.

PKatso myös www.kirkonkeskusteluapua.fi tai soita: Palveleva puhelin 0400 221180, avoinna joka ilta klo 18–24.

AUTTAMISKESKUS

Tilapäistä maksutonta apua, esim. saattajaksi lääkäriin, ulkoilemaan tai juttelemaan. Puhelinpäivystys ti klo 10-14, p. 044 7160 347.

DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYS ma klo 14–16 ja to klo 9–10, p. 044 7160325 tai ota yhteyttä sähkö postitse: diakonia.raisio@evl.fi. Kiireisissä tapauksissa p. 044 7160 365, 044 7160 326, 044 7160 352, 044 7160 375.

RUOKAA TARJOLLA

torstaisin Kokinvuoren srk-kodilla: Maksuton lämmin ateria klo 14.30–17 Ruokajakelu klo 15–17 (oma kassi mukaan). Porrastettu sukunimen al kukirjaimen mukaan ruuhkien vält tämiseksi (kts. raisionseurakunta.fi). Tervetuloa syömään ja noutamaan ruokaa kotiin vietäväksi!

VAATE- JA TAVARA-APUA: Naulakko, Purok. 9 Avoinna diakoniatyön asiakkaille ma klo 15–17.

Lahjoituksia voi tuoda ke klo 8–11 ja klo 16.15–17.

Suljettu 5.12.

Joulutauko 19.12.2022-8.1.2023.

TUKIRYHMÄ erilaisten päihteiden käyttäjien läheisille. Tiedustelut: leena.a.nieminen@evl.fi tai 044 7160 375

HYVÄN MIELEN RYHMÄ Tiedustelut: noora.nurmi@evl.fi tai puh. 044 7160 352

RUKOUSAPUA:

Olemme tukenasi myös rukouksin. Voit jättää rukouspyyntösi netin kautta: www.raisionseurakunta.fi/apua-ja-tukea/ esirukouspyynto Tai ota yhteyttä pappeihin ym. työntekijöihin.

SEURAKUNTATOIMISTON PALVELUT:

Puhelimitse ma-pe klo 9–13, p. 02 4360300

Sähköpostitse: virasto.raisio@evl.fi

Nettisivujemme kautta: www.raisionseurakunta.fi

Asiointi srk-toimistolla mahdollista ajanvarauksella.

Kuva Erkki Kiiski

Kuva Kirkon kuvapankki/Sanna Krook

Kuva Kirkon kuvapankki/Juuso Westerlund

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2)

Su 27.11. klo 10 Ensimmäisen adventin kantaattijumalanpalvelus, Bach-sarjan avaus Kuunneltavissa Yle Radio 1:ssä / klo 17 Johannesmessu Ma 28.11. klo 18 CCI-poikakuoron musiikkihetki Su 4.12. klo 10 Messu Ti 6.12. klo 13 Itsenäisyyspäivän nuotiokirkko Su 11.12. klo 10 Messu / klo 18 Kauneimmat Joululaulut Ke 14.12. klo 13 Eläkeläisten joululaulut / klo 18 Jouluhartaus Koroisten ristillä, lyhtykulkue kirkolta klo 17.30 (ota oma lyhty)

Maarian pappilan seimi avoinna 27.11.-6.1. joka päivä klo 10-18.

Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3)

Joka su klo 12 Messu Su 11.12. klo 15 Kauneimmat Joululaulut

maarianseurakunta.fi

Lukkarin kaksi rakkautta

SEURAKUNNAT

Turussa seurakuntien toimitalolla sukelletaan ensimmäisenä advent tisunnuntaina paikalli seen lähetyshistoriaan, kun Temppeli-Teatteri ry esittää lähetyssaarnaa ja Frans Hannulan perin nöstä kertovan konsertti kokonaisuuden. Esityksen tarina kertoo Viljakkalan (nyk. Ylöjärvi) kanttoris ta Matti Wilhelm Poussas ta, joka kuulee Hannulan puhuvan.

Poussa oli hämeenky röläisen Poussan talon vanhin poika, joka vas toin odotuksia ei jäänyt vanhimpana lapsena ta loa pitämään, vaan päätyi kanttoriksi Viljakkalaan.

Kanttorin toimen lisäksi hän toimi pitäjän kirjuri na, opettajana ja välskäri nä. Lisäksi hän piti saar noja kirkkoherran ollessa estynyt. Lähetyksen asia oli tärkeää Matti Wilhel mille ja hänen puolisol leen Olga Aliinalle. Hei dän jälkeläisensä ovat olleet lähetystyössä Afri kassa jo kolmannessa su kupolvessa. Tapio Parkki nen kuuli Matti Wilhelm Poussan tarinan tämän tyttärentyttäreltä Kirs ti Löytyltä ja kirjoitti sen pohjalta näytelmän ”Luk karin kaksi rakkautta”. Keväällä 2022 TemppeliTeatteri muotoili näytel män lauluista juonnetun konserttikokonaisuuden.

Frans Hannula oli ka

rismaattinen lähetys saarnaaja. Hän toimi Suomen Lähetysseuran lähetyssaarnaajana Afri kassa 1800-luvun lopus sa, jonka jälkeen palasi Suomeen. Hannula kiersi paljon Lounais-Suomessa, ”Hannulan herätykseksi” kutsuttu liike innosti ih misiä laajalti. Turun Lä hetysyhdistys perustet tiin liikkeen keskukseksi 1905, ja sitä varten raken nettiin mm. nykyinen Be tel-kirkko. Toivo Hannula, Frans Hannulan poika oli Turun kristillisen opiston ensimmäinen rehtori vuo sina 1925-1930.

Lukkarin kaksi rak kautta -konsertin laulut ovat Sakari ja Jaakko Löy tyn käsialaa. Säestyksestä

vastaavat Jaakko Löytty, Sanna Natunen ja Juk ka-Pekka Nakari. Lauluja esittävät Inga Sulin, Mirka Myrskyranta, Aarre Aalto ja Jaakko Löytty. Käsikir joittajana ja kertojana on Tapio Parkkinen.

Lukkarin kaksi rakkaut ta -konsertti seurakuntien toimitalon juhlasalissa en simmäisenä adventtisun nuntaina 27.11. klo 15. Va paa pääsy.

•

• Vainajakuljetukset

• Paarikuljetukset

• Hautakivet

• Hautajaiskukat

turun seutusanoMat

• Muistotilaisuudet

Palvelumme sähköisesti: • tarjous palveluistamme • hautaustilaus • hautajaisrahoitus • hautakivisuunnittelu

Seurakuntien toimitalolla Eerikinkadulla kuullaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina Lukkarin kaksi rakkautta -konsertti.

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

To 24.11. Kaffetreffit: Skip-Boa ja kahvittelua klo 10 yhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15. Vapaa muotoista kahvittelua ja Skip-Bon pelaamista.

Ma 28.11. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryh mä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteys mahdollisuus.

To 1.12. Luento klo 14.30. Lakimies, OTM Kaisa Mäh kä luennoi aiheesta edunvalvontavaltuutus Tarmon talolla, Virusmäentie 10, Turku. Esteetön kulku si säpihankautta.

Ke 7.12. Yhteislaulut klo 18 Happy Housessa, Ursi ninkatu 11, Turku.

Eläkeliiton Raision yhdistys. Pe 25.11. klo 14.00–16.00 Boccian peluu Kerttu lan liikuntahallissa. Ma 28.11. klo 9.00–10.30 Vir tuaalijooga isossa salissa ja Avoimet ovet pienes sä salissa ja klo 13.00 Käsityökerho Tornilassa. Ti 29.11. klo 15.00–16.00 Keilausta Raision keilahal lilla. Ke 30.11. klo 9.30–10.30 Senioritanssi Torni lassa. Ti 6.12. retki Lehmirantaan. Paikkoja jäljellä. To 15.12. klo 13.00 Puurojuhla Tornilassa. Ilmoit tautuminen viimeistään 9.12. Soilelle tai kotisivun linkin kautta. La 28.1.2023 Kohti valoisampia aiko ja-konsertti. Laivaston soittokunta ja Sinitakkien soittokunta esiintyvät Arja Korisevan, Hannu Lehto sen ja Juha Ketolan kanssa. Kaikki ilmoittautumiset Soile Tuomiselle, puh. 050 573 0795 tai sohetuomi nen@gmail.com. Ajantasainen tieto yhdistyksemme toiminnasta löytyy www.facebook.com/elakeliitto raisio tai www.elakeliitto.fi/raisio -kotisivultamme, sähköposti elakeliittoraisio@gmail.com

Tähkäkerho ry. 29.11. lähdemme aamulähdöllä Glory-risteilylle. Joulukahvit pitkästä aikaa henkilöstöravintolassa - 8.12. klo 13. Ilmoittautuminen 25.11. mennessä, mielellään sähköpostilla tai tekstiviestillä, Timolle tai Erkille. Vuoden viimeinen tapahtuma on keilaus 12.12., normaaliin aikaan.

ELY-keskus ei määrännyt Raision Harkolle vaarantamiskieltoa

Lopullinen päätös asi aan saadaan Museovi raston lausunnon jäl keen.

RAISIO

Varsinais-Suomen ELYkeskus on tehnyt 31. lo kakuuta päätöksen, että se ei määrää vaarantamis kieltoa Raision entisel le kunnan-/kauppalanta lolle eli nykyiselle Harkon rakennukselle.

Rakennussuojeluasia koskee myös viereis tä kunnan virkailijoiden asuinkerrostaloa.

Raisio-Seura ry esit ti huhtikuussa 2022 ELYkeskukselle, että raken

nukset määrättäisiin suojeltaviksi rakennus perinnön suojelemisesta annetun lain (rakennus

perintölaki, 498/2010) nojalla. Raisio-Seura esitti myös kohteen mää räämistä rakennusperin

tölain mukaiseen vaaran tamiskieltoon.

ELY-keskus kuuli vaa rantamiskieltoa koskevas ta esityksestä kiinteistöt ja rakennukset omistavaa Raision kaupunkia. Kau punki totesi, että Hark ko-rakennuksen osal ta kaupunki on esittänyt vuodelle 2023 määräraho ja kohteen purkuun sekä kohteessa sijaitsevien tai deteosten siirtämiselle ja säilyttämiselle. Kaupunki vastusti vaarantamiskiel lon asettamista.

Rakennusperintölain 6 §:n mukaan ELY-kes kus voi rakennussuojelu asian yhteydessä kieltää vaarantamiskiellolla ra kennuksen kulttuurihis toriallista merkitystä vaa rantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen. Vaarantamis kielto on kuitenkin mää rättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttä mättä edellyttää.

Naantalin Joulun avajaiset torilla

17.45 trumputus

17.50 kaupungin tervehdys

18.05 Naantalin Tuikun julkistaminen

18–20 puuro-, glögi- ja piparitarjoilu

Joulupukki ja -muori

• Muumit

• Halinallet

• onnenpyöräarvontaa ja herkkupöytä

PERJANTAI 2.12.

14–19 Naantalin Joulumarkkinat Naantalin Kylpylän edustalla

LAUANTAI 3.12.

• 11–17 Naantalin Joulumarkkinat Naantalin Kylpylän edustalla

• 11–16 Vanhalla Raatihuoneella jouluista ohjelmaa

• 11–15 juna* liikennöi tasatunnein kylpy län ja vanhan kaupungin ja torin välillä (lähtö kylpylästä tasalta). Säävaraus.

• 11–15 museon joulunäyttely ja museokauppa Säsongin joulu

• 12–18 Tapani Kiipan perinteinen joulunäyttely Taidehuoneella

• 13–14 Opastettu Joulukävely (15 €/hlö) lähtöpaikka Visit Naantalin edestä, varaukset www.visitnaantali.com

• Lasten Joulu 12–15 Itsenäisyydenpuistossa, Mannerheiminkadulla.

• mukavaa jouluista ohjelmaa lapsille

• 11–17 Naantalin Joulumarkkinat Naantalin Kylpylän edustalla

• 11–15 Vanhalla Raatihuoneella kirpputori

• 11–15 juna* liikennöi tasatunnein kylpylän ja vanhan kaupungin ja torin välillä (lähtö kylpylästä tasalta). Säävaraus.

• 11–15 museon joulunäyttely ja museokauppa Säsongin joulu

• 12–18 Tapani Kiipan perinteinen joulunäyttely Taidehuoneella

• 15 Kauneimmat joululaulut Naantalin kirkossa

*Joulujunan reitti: AurinkotieTuulensuunkatu - Käsityöläiskatu - Luostarinkatu - TullikatuMannerheiminkatu - Tuulensuoja/ Nunnakatu ja samaa reittiä takaisin

Järjestäjinä: Naantalin kaupunki, Kulttuuritaloyhdistys, Naantalin Yrittäjät, Naantalin Kylpylä, Naantalin seurakunta ja Visit Naantali

Varsinais-Suomen elin keino-, liikenne- ja ym päristökeskus katsoi, että asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella vaarantamis kielto olisi tullut määrätä heti. ELY-keskus kuiten kin totesi, että rakennus ten kulttuurihistoriallis ta merkitystä vaarantavat toimenpiteet ovat kiel lettyjä jo pelkän raken nussuojeluasian vireil läolon perusteella siitä riippumatta, onko asias sa määrätty erillistä vaa rantamiskieltoa. Vaaran tamiskielto voidaan myös tarvittaessa määrätä niin kauan kuin suojelua kos keva asia on vireillä. Vaa rantamiskielto tulisi mää rättäväksi esimerkiksi, mikäli kohteelle myön nettäisiin purkamislupa.

Varsinainen päätös ra kennussuojeluasiassa an netaan myöhemmin Mu seovirastolta pyydettävän lausunnon ja asianosais ten kuulemisen jälkeen.

turun seutusanoMat

Lauri Sipilä on suunnitellut muun muassa kunnantaloksi vuonna 1954 valmistuneen ja nykyään tyhjillään olevan Har kon talon. Seutusanomien kuva-arkisto.

Mietoisissa lasten hyväntekeväisyyspikkujoulut ja kuusijuhla

MYNÄMÄKI

Kylätalo Mietolassa viete tään lauantaina 26. mar raskuuta kello 11.30–17 lasten omia pikkujoulu juhlia. Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä hy väntekeväisyystapahtu ma levittäytyy sekä Mie toisten kylätaloon että sen edustalle.

Tilaisuuden organi soinnista vastaa mietois lainen Susanna Revo, joka aikoo jatkossakin tuoda kylälle erilaisia tempauksia.

–Tarkoitukseni on jär jestää tapahtumaa tasa puolisesti kaikenikäisille, mutta erityisesti paikal liset lapset ja vanhukset kaipaavat tekemistä ja vi rikkeitä. Siksi haluamme huomioida nämä kaksi ryhmää joulunajan tilai suuksissa, Revo sanoo.

Hyväntekeväisyyspikku jouluissa lapset pääsevät tekemään joulukortte ja Koivulehdon ja Hää vuoren palvelukeskusten asukkaille sekä piparkak kuja Kuivelakotiin toimi tettavaksi.

– Vien ne samalla kun menen palvelukeskuksiin esiintymään joululaului

neni. Hyväntekeväisyys varoin hankitaan Koivu lehdon palvelukeskukseen joululahja, jonka tarkoitus on tuoda asukkaille iloista mieltä joulunalusviikoille, kertoo Susanna Revo.

Pikkujoulujen ohjel maan kuuluu yhteisiä joululaulutuokioita, jou lupukin vierailu, tonttu jumppaa, buffet, arpajai set ja Mietolan pihapiiriin avautuva Vanhan ajan joulu -teemainen tonttu jen luontopolku.

Tapahtumassa valmis tetaan myös kuusenko

risteita, jotka ripustetaan Mietoisten yhteises sä juhlassa 22.12. pienen kuusen oksille.

–Kuusijuhlaa täällä ei ole aiemmin järjestet ty, mutta nyt meillä tulee sellainen olemaan kyläta lon pihalla, Revo iloitsee.

Artistin uraa aloitteleva Revo on alkanut pitää las ten muskareita kotonaan, koska Mietoisissa on ollut harrastustoimintaa tarjol la hyvin vähän.

– Maanantain aamupäi vämuskari on 1–3-vuoti

aille, kun taas tiistaisin iltapäivällä kokoontuu 4–6-vuotiaiden ryhmä ja torstaina 7–12-vuotiaat, hän kertoo.

Ensimmäiset biisinsä kesällä julkaissut Susan na Revo on ehtinyt teh dä musiikkivideonkin debyyttikappaleelleen Ke säpäivää. Lisäksi häneltä on ilmestynyt Pohjoistuu li-niminen laulu.

– Loppuvuoden aika na julkaisen vielä kak si joululaulua Aattoillan hämärä ja Jouluntaika. Niihinkin kuvataan vie

lä musiikkivideot näinä päivinä. Tavoitteena on saada kappaleet tuoreel taan radiosoittoon, esi merkiksi Jouluradioon. Muitakin kanavia olen kysynyt, mutta Joulu radio vaikuttaa olevan avoimin väylä aivan uu delle musiikille ja laula jalle, Revo toteaa.

– Yksityisten palvelu taloesiintymisten lisäksi pidän myös kaikille avoi men ja vapaan joululau lukonsertin Mietoisissa, Revo lisää.

Revo on hämillään, kuinka alkutekijöissään oleva laulajanura on läh tenyt näin nopeasti liik keelle. Aloituksesta kun on vasta alle vuosi.

– Ensi vuoden puolella on niin ikään kaikkea mu kavaa luvassa. Tunnetun sanoittajan Sana Musto sen kirjoittama kappale Tunne näkee päivänva lon alkuvuodesta. Tunne käsittelee aiheeltaan tyt töjen välistä ystävyyttä, joka jalostuu rakkaudek si. Lisäksi tulossa on Lai turilla-niminen biisi.

– Jatkan myös tapahtu mien järjestämistä Mie toisissa ensi vuoden puo lella, Revo lupaa.

katariina Mäkinen-Önsoy

BUFFET

KEITTOLOUNAS 8,90€

KE 23.11. Leikepäivä Kalakeitto TO 24.11. Ryynimakkara Hernekeitto PE 25.11. Karjalanpaisti Juustoinen nakkikeitto

TEBOIL SÄTERI

Tommilankatu 1, 20300 Turku puh. 02 239 0404 ma-pe 6-18, la 8-14, su suljettu

Pertti futisVantaata

Julkaisija ML-Mediat Oy

ISSN 2489-3420 (painettu) ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti. /henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html 045 112 4240 ML-Mediat

/ /asiakastuki/ ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240

Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698

Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat. Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.

Mediamyynti

Mynämäen Mietoisissa asuva Susanna Revo järjestää paikallisia oman kylän tapahtumia kai kenikäisten iloksi.

Kehon äärialueet (sormet, varpaat, posket, nenä ja korvat), ovat eniten alttiita pakkasvaurioille, kun verenkierto näissä osissa osoittautuu kylmässä riittämättömäksi.

Työkäsineiden valinta vaatii harkintaa ja aikaa. Joskus ei osata arvioida riskejä oikein, toisinaan työympäristö tai sää asettaa rajansa.

Mukavuus

Oikean kokoiset, hyvin istuvat käsineet ovat mukavat käyttää ja suojaavat käsiäsi, joten et oikeastaan huomaakaan niitä.

Kestävyys

Käsineiden valmistukseen käytetyt materiaalit, työympäristö ja sää määräävät, kuinka hyvin käsineet kestävät.

Lämmönpitävyys

Kerroksellisuus toimii myös käsineissä. Kestävän päällysmateriaalin alla oleva Thinsulate-vuori on erittäin ohut, mutta sillä on erittäin hyvät eristysominaisuudet, joten kädet pysyvät lämpiminä. Vedenpitävä kalvo käsineissä suojaa kosteudelta ja sateelta.

Hengittävyys

Myös kädet tarvitsevat tuuletusta, kun lämpötila käsineiden sisällä alkaa nousta. Hyvä ilmanvaihto käsineissä pitää kätesi kunnossa!