Lietolainen 7.3.2019

Aulis Viili ei olisi huippukunnossa ilman Liedon kunnan senioriliikuntaa.

Eero Numminen

7. maaliskuuta 2019urakoi saavuttaakseen yo-kokeista toivotut laudaturit.

SIVU 3

SIVU 6

Liedon seurakunnan nuorten Olkkarissa tärkeintä on läsnäolo.

1

SIVU 8 Seuraava Lietolainen ilmestyy 2.5.2019

7.3.2019

Varaa aika kätevästi netistä tai soita: JAR-1

www.liedonautopesu.com / P. 044 705 5566

Kesärenkaat alle ja pintaan kunnon pesu ja pinnoitus!

KÄSINPESUHINNASTO

• henkilöauton pesu ja vahaus odottaessa 39€ • pakettiauton pesu ja vahaus odottaessa 49€ • henkilöauton pesu ja sisäsiivous 65€ Pesupassilla joka kuudes pesu on ilmainen!

Matkailuauton / vaunun pesu ja vahaus

Meillä myös renkaiden vaihdot ja rengashotelli Pesut ja siivoukset / Vahaukset ja pinnoitteet / Pesuainemyynti

LIEDON AUTOPESU OY Tuulissuontie 31 halli 2 LIETO

Jari Vuorinen p. 044 705 5566

Lue tuoreimmat paikallisuutiset maksutta verkosta:

www.turunseutusanomat.fi

Nuoriso hallitsee teatterin TARVASJOKI. Tarvashovissa on tulevana viikonloppuna mahdollista ihastella nuorison energiaa. Tarvasjoen Nuorisoseuran nuoriso- ja lastenteatterin voimanelikko Sara Tähtinen, Sanni Ansaranta, Selma Tähtinen ja Meeri Pajunen tähdittävät näytelmää Robin Hood.

Nuoret ovat itse tehneet sovelletun käsikirjoituksen, ohjaajana toimii Sara Hänninen ja voimanelikko näyttelee luonnollisesti pääroolit.

Robin Hood -näytelmä esitetään Tarvashovissa tulevana lauantaina kahdesti ja vielä kerran sunnuntaina.

Meeri Pajunen esittää juonikasta prinssi Juhanaa ja Sara Hänninen ilkeää Nottinghamin sheriffiä.

SIVUT 4-5

110€

Turun Seutusanomien Seuraava lehti ilmestyy 21.3.

Seuraava

Lietolainen -erikoislehti ilmestyy 2.5.

Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä! @seutusanomat

turunseutusanomat.fi

2

7. maaliskuuta 2019

Perintövero on perheyrityksille kuolinisku

n Pääkirjoitus

Korkea palvelutaso ja yrittäjähenkinen ilmapiiri

L

ieto oli minulle vielä pari vuotta sitten täysin uusi tuttavuus. Ensimmäinen juttukeikkani kunnassa oli rakennushankkeisiin liittyvä, enkä osannut yhtään arvioida, millainen vastaanotto Liedossa on.

Takaisin Naantalin suuntaan ajellessani olin positiivisesti yllättynyt. Lieto osoittautui heti ensikosketukselta kunnaksi, jossa on tekemisen meininki.

Saman ovat huomanneet myös yrittäjät. Viimeisimmässä Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemässä kuntarankingissa Lieto nousi alle 50 000 asukkaan kuntien ykköseksi. Aiemminkin mitalisijoilla ollut kunta nappasi nyt korkeimman korokkeen jättäen muun muassa kestomenestyjän Kaarinan taakseen.

Yrittäjät arvostavat, ja odottavat, päättäjiltä ennen kaikkea johdonmukaista ja nopeaa toimintaa. Esimerkiksi kaavoitus ja lupa-asiat ovat asioita, joiden nopea eteneminen on yritystoiminnan kannalta ehdottoman tärkeää.

Johdonmukaisuus on puolestaan sitä, että yrittäjät voivat luottaa kunnan toiminnan olevan yritysmyönteistä pitkälle tulevaisuuteenkin – poukkoileva päätöksenteko ei tietenkään houkuttele yrityksiä sitoutumaan kuntaan vuosiksi eteenpäin.

Näissä asioissa Liedon kunta on onnistunut. Siitä kiitos kuuluu sekä virkamieskoneistolle että valtuutetuille, jotka ovat päätöksillään ja toiminnallaan mahdollistaneet yrittäjille sellaisen toimintaympäristön, että he vastauksillaan nostivat Liedon EK:n kuntarankingin kultamitalistiksi.

Eikä toimiva kuntastrategia ole jäänyt pelkästään yrityselämää tukevaan toimintaan. Palvelutasosta kertovat hyvin muun mu-

assa ne seikat, että kunnassa on nuorilla mahdollisuus kouluttautua, ikäihmisillä mahdollisuus osallistua hyvinvointia tukevaan toimintaan ja rakentamista suunnitteleville on jatkuvasti tarjolla houkuttelevia tontteja.

Lietoa tietenkin tukee Varsinais-Suomen vetovoima ja sopiva etäisyys suomalaisessa mittakaavassa suurkaupungiksi luettavasta Turusta. Mutta ilman omia, oikeita toimenpiteitä tätä vetovoimaa ei olisi kyetty hyödyntämään. Nyt se on Liedossa monin tavoin tehty.

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Lieto nousi sarjansa kultamitalistiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton kuntarankingissa ELINKEINOELÄMÄ. Lieto nousi pienten kaupunkien ykköseksi kahden vuoden välein toteutettavassa Elinkeinoelämän Keskusliiton Kuntaranking -tutkimuksessa. Alle 50 000 asukkaan kuntien kärkikolmikkoon sijoittuivat Lieto, Naantali ja Kaarina. Kaksi vuotta sitten ykkössijan vei Kaarina Liedon ollessa hopealla. Kolmantena oli kaksi vuotta sitten Nurmijärvi, joka nyt putosi kuudenneksi.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan

kannalta. Vertailussa oli 25 seutua. Turun seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Seutukuntien välisessä vertailussa Turun seutu sijoittui kolmanneksi Seinäjoen ja Rauman seutujen jälkeen.

Lieto saavutti kärkipaikkansa kuntavertailussa saaden yrityskyselyssä 91 pistettä. Naantalin pisteluku oli 86 ja Kaarinan 78. Vertailun vuoksi; Loimaa saavutti 13:nnen sijan

57:llä pisteellä, Uusikaupunki oli 17:s pistemäärällä 51 ja sijaluvulle 20 sijoittunut Lohja sai ainoastaan 49 pistettä. Lukuja vertailemalla on siis helppo todeta, että Liedossa tehdyt elinkeinoelämää koskevat päätökset ovat olleet oikean suuntaisia ja tehokkaita.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Pistemääriin vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolinen kohte-

lu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa sekä lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus.

TSS

Liedon Säästöpankki voitti tarjouskilpailun LAINA. Liedon kunnan talousarvion mukaisesti kunta pyysi tarjouksia 12,5 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta eri rahoitusyhtiöiltä.

Kunnanhallitus päätti saatu-

jen tarjousten perusteella valita Liedon Säästöpankin tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

Liedon Säästöpankin 12,5 miljoonan euron lainatarjouk-

sessa on kyse kertalyhenteisestä kiinteäkorkoisesta lainasta.

Korko on 0,89 prosenttia ja laina-aika kymmenen vuotta.

Kunnanhallitus valtuutti hallintopalvelujen toimiala-

johtajan allekirjoittamaan sopimukset ja sitoumukset.

TSS

120-vuotias Liedon Soittokunta konsertoi hyväntekeväisyyden puolesta KONSERTTI. Liedon Soittokunta järjestää 120-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi hyväntekeväisyyskonsertin sunnuntaina 31. maaliskuuta kello 16 Liedon kunnan valtuustosalissa.

Soittokunnan ohjelmistossa on elokuva säveliä kautta aikojen ympäri maailman.

Liedon soittokunta on tuttu varmaankin monelle Samppalinnan kesäteatterin ja Turun kaupungin teatterin musikaa-

leista, joissa he ovat vakioesiintyjiä.

Konsertin tuotto menee lyhentymättömänä Liedon kunnan alueella asuvien tukea tarvitsevien perheiden lasten ja nuorten opiskelun ja harras-

tusten tukemiseen.

Lippuja on saatavissa muun muassa Liedon Vanhalinnan rotaryklubin jäseniltä, jotka ovat tukemassa markkinointia.

TSS

MIELIPIDE. Onko inhimillistä periä veroa läheisen kuollessa? Tai yrittäjäperheen lapselta, joka jatkaa perheyritystä?

Naapureillamme Virolla, Ruotsilla, Norjalla ja Venäjällä verosta on joko luovuttu tai sitä ei ole koskaan ollutkaan.

Perintövero aiheuttaa myös yhteiskunnalle merkittävää hyvinvointitappiota, sillä se heikentää radikaalisti kotitalouksien kannustimia säästämiseen ja investointeihin.

Verovelvollisella ei useinkaan ole todellista veronmaksukykyä ja lisäksi veron ajoitus on täysin sattumanvarainen.

Vero voi muodostua perilliselle ylitsepääsemättömäksi taakaksi, jonka vuoksi tarvitsee lainaa selvitäkseen siitä.

Eniten verosta kärsivät kuolinpesät, joissa esimerkiksi on kiinteistöjä, tai maaseudulla sukupolvenvaihdosta tehtäessä, kun kyseessä on kiinteistöjen lisäksi maata.

Maatilan tai perheyritysten sukupolvenvaihdos on oltava hel-

pompaa, eikä perintövero saa vaarantaa tai hankaloittaa tilannetta entisestään.

Mielestäni Suomessa ei saa olla yhtäkään tilannetta, jossa sukupolvenvaihdos jätetään tekemättä perintöveron vuoksi.

Yrityksen jatkaja pystyisi käyttämään perintöveron maksun sijaan rahan esimerkiksi investointeihin. Suomalainen maatalous sekä yritykset tarvitsevat nyt investointeja enemmän kuin koskaan.

Perintöveron poisto ei saa tarkoittaa verokertymän supistumista. Verokertymän voisi korvata muun muassa myyntivoittoverotuksella.

Henna Takatalo (kesk.)

Eläinhoitolayrittäjä eduskuntavaaliehdokas Lieto

Liedon kunta haluaa joustavaa tukea digitalisaatioon VALTIONTUKI. Hallituksen tekemän strategian mukaisesti kuntien kustannuksia tulisi karsia tulevien kolmen vuoden aikana peräti miljardilla eurolla.

Yhtenä keinona on esiin nostettu kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä.

Liedon kunnanhallitus antoi oman lausuntonsa kannustinjärjestelmän keinoista. Kunnan käsityksen mukaan tuen tulisi olla joustavasti käytettävissä sekä yksittäisen kunnan että useamman kunnan yhteisesti toteuttamiin digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Niinikään lausunnossa mainitaan, että toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistaviin sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantaviin hankkeisiin pitää olla mahdollista saada kannustintuke.

Lisäksi tuen piiriin kuuluvien hankkeiden myöntämiseen liittyvien kriteerien tulisi olla ennakoitavissa koko kolmen vuoden siirtomäärärahakauden ajan, eikä niin, että kriteerit vaihtuvat vuosittain.

TSS

Defibrillaattorit kunnan kahdeksaan eri toimipaikkaan TURVAA. Defibrillaattori saattaa oikein käytettynä pelastaa ihmishengen. Liedon kunnassa asennettiin defibrillaattorit kahdeksaan eri toimipaikkaan ja henkilökuntaa on koulutettu niiden käyttöön.

Kaiken kaikkiaan laitteen käyttökoulutukseen osallistuu eri toimipaikoista noin 155 henkilöä.

Laitteet hankki Liedon kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto ja ne sijoitetaan seuraaviin paikkoihin: Tar-

vasjoen uimahalli, Lietohalli, Kunnantalo, Palvelukeskus Ruska, Valmankartano, Osasto 1 – Härkätien terveyskeskus, Tarvasjoen hyvinvointikeskus ja Jokilaakson koulu.

Defibrillaattori, defi eli sydäniskuri on laite, jolla sydänpysähdystilanteessa pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt haitallinen rytmihäiriö antamalla elvytettävälle hoitava tasavirtasähköisku.

TSS

3

7. maaliskuuta 2019

Turun Seutusanomien Seuraava Lietolainen ilmestyy 2.5. turunseutusanomat.fi

Eero Numminen urakoi tulevissa yo-kirjoituksissa kuusi ainetta laajoina oppimäärinä. Tavoitteena ovat laudaturit.

Eero Numminen urakoi laudaturit mielessään Liedon lukio tarjoaa yksilöllisiä opintosuunnitelmia. Esimerkiksi huippu-urheilijat voivat suorittaa monia kursseja etänä.

KOULUTUS. Liedossa on koulutusasiat kunnossa. Harvassa parinkymmenen tuhannen asukkaan kunnassa on niin hyvät koulutusmahdollisuudet kuin Liedossa. Peruskoulujen jälkeen nuoret voivat valita lukion ja ammatillisen koulutuksen väliltä, ja näiden lisäksi kunnassa on laaja opintovalikoima tarjolla kansalaisopisto Lieto-opiston kautta.

Abiturientti Eero Numminen valitsi Liedon lukion, vaikka harkinnassa olivat muutkin Turun seudun lukiot.

– Lukio oli selvyys, mutta kyllä minä kävin läpi Turun lukiot ennen kuin valitsin Liedon. Valinta oli oikea, kertoo tyytyväinen Eero.

Valintaan vaikuttivat muun muassa lyhyt koulumatka, noin kilometrin verran, mutta myös Liedon lukion hieno kurssivalikoima.

– Olen painottanut luonnontieteitä, sillä haen jatkoopiskelupaikkaa erityisesti lääkiksestä. Liedon lukion kurssivalikoimasta löysin kaiken mitä halusinkin, kertoo Eero.

”

Lukio oli selvyys, mutta kyllä minä kävin läpi Turun lukiot ennen kuin valitsin Liedon. Valinta oli oikea.

Eero Numminen

Yo-kokeissa testataan monia taitoja Abiturientti lukeekin tällä hetkellä kovasti saavuttaakseen tavoittelevansa laudaturit.

– Olen urakoinut aika tavalla. Käyn kirjastossa lukemassa päivittäin, sellaiset 3-6 tuntia per päivä. Kirjastoon menen siksi, että siellä pystyn keskittymään lukemiseen ilman mitään häiriöitä.

Biologian nuori mies on kirjoittanut jo viime syksynä, mutta kevään kirjoituksissa hän kirjoittaa äidinkielen, englannin, ruotsin, matematiikan, fysiikan ja kemian. Laajan

oppimäärän mukaan. Ja vaikka Eero on erittäin motivoinut ja pätevyytensä jo osoittanut opiskelija, kirjoitukset ovat silti jännittävä vaihe nuoren miehen elämässä.

– Yo-kirjoitukset mittaavat aineosaamisen lisäksi myös yleistietoa. Pelkkä kirjojen ulkoa osaaminen ei tuo laudaturia. Itseäni hieman jännittävät erityisesti soveltavat tehtävät, sillä niissä yleensä määritellään, saako kokeesta laudaturin vai eximian.

Yksilöllistä opinto-ohjausta Liedon lukio on imagoltaan ”peruslukio”, mutta siellä on mahdollista rakentaa opiskelijalle hyvin yksilöllinen opinto-ohjelma.

– Meillä opiskelevat muun muassa maajoukkueessa snookeria pelaava Eelis Lappalainen ja kilpapyöräilijä Sonja Taskinen. Huippu-urheilijat ovat luonnollisesti paljon harjoittelu- ja kilpailumatkoilla, joten heille on rakennettu täysin yksilöllinen opintosuunnitelma, kertoo Liedon lukion rehtori Jyrki Saarnia.

Oman kurssitarjonnan lisäksi Liedossa opiskelevat saavat kurssitarjottimelleen Isovers-

Leipomo-konditoria KakkuAnne Nenämäentie 3, Vanhalinna P. 050 537 0805, kakkuanne@gmail.com www.facebook/kakkuanneTmi

tas -verkkoyhteisön kurssitarjonnan. Valtava kurssitarjonta antaa mahdollisuuden suorittaa koko lukion vaadittava oppimäärä etäopiskeluna.

– Meillä Liedossa on tarjolla niin kattava kurssivalikoima kuin periaatteessa on mahdollista. Kurssit, joita Liedon lukiossa ei pidetä, voi suorittaa verkossa, kertoo lukion opinto-ohjaaja Anu Ala-KrekolaSuni.

Liedon lukion abiturientit urakoivat kirjoituksiaan 12. maaliskuuta – 28. maaliskuuta. Koska Lietohalli on ainoa paikka, jossa voidaan 88:n abin kirjoitukset järjestää, on Lietohalli suljettu yleisöltä 11. maaliskuuta – 29. maaliskuuta.

– Valitettavasti lietolaiset eivät tänä aikana pääse Lietohalliin urheilemaan. Toivomme heiltä ymmärrystä. Laki määrää, että kirjoitusten pitopaikka on tällä tavalla suljettuna, kertoo rehtori Saarnia.

• JULKISIVUMUURAUKSET • VÄLISEINÄT • TULISIJAT • HARKKOMUURAUKSET

RT-MUURAUS RT-muuraus Oy Rautkankareentie 13 21420 Lieto p. 045 113 9988 www.rtmuuraus.fi

EHDOLLA

EDUSKUNTAVAALEISSA? Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Kokonaisjakelumäärä 110 500 kappaletta!

Kampanjavarauksia ottavat vastaan: Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932

Mika Saloaro 045 111 6931

Muista myös digimainonta TURUN

SEUTUSANOMAT Marko Vuosjoki

4

7. maaliskuuta 2019

Robin Hood auttaa köyhiä Tarvashovissa Tarvasjoen Nuorisoseuran nuoret käsikirjoittavat, ohjaavat, näyttelevät ja osin jopa tuottavat oman produktionsa.

Robin Hoodia esitetään Tarvashovissa tulevana viikonloppuna.

TEATTERI. Kun nuoret laittavat itsensä likoon, ei lopputulosta voi kuin ihailla. Tarvajoen Nuorisoseuran kesä- ja nuorisoteatterissa jo vuosien ajan esiintyneet Sara Hänninen, Sanni Ansaranta, Selma Tähtinen ja Meeri Pajunen muodostavat voimanelikon, jonka energiasta voimme kaikki ottaa mallia.

– Olen aina pitänyt esiintymisestä. Robin Hood on kolmas lastenteatterimme, mutta kesäteatterissa olen ollut mukana jo kuuden vuoden ajan, kertoo tämänvuotisen esityksen ohjaava ja ilkeän sheriffin roolin näyttelevä Sara Hänninen.

Robin Hoodia näyttelee Sanni Ansaranta, Selma Tähtinen on Neito Marian ja omahyväistä prinssi Juhanaa esittää Meeri Pajunen.

– Teatterissa esiintyy yhteensä 12 näyttelijää. Tänä vuonna saimme mukaan yhden pojankin, kun Ville Viitanen lähti mukaan, kertoo ai-

”

Robin Hood on kolmas lastenteatterimme, mutta kesäteatterissa olen ollut mukana jo kuuden vuoden ajan.

Sara Hänninen

Nottinghamin sheriffi (Sara Hänninen) ja prinssi Juhana (Meeri Pajunen) punovat uusia juonia.

kuisena teatterin tuottajana – omien sanojensa mukaan juoksevien asioiden hoitajana ja lipumyyjänä – toimiva Marika Tapanainen.

Nuoret toimivat jo itsenäisesti Kolmatta vuotta täydellä höyryllä toimiva lastenteatteri toimii jo likimain itsenäisesti.

Kolmen Ässän – Saran, Sannin ja Selman – sekä Meerin muodostama nelikko päättää itse

esityksestään, muokkaa käsikirjoituksen ja esittää luonnollisesti pääroolit.

– Tämä on mahtava nelikko. He ovat kuvanneet omia musiikkivideoitaankin, kertoo puvustuksesta vastaava Sanna Järvinen, Selman äiti.

Viime vuonna lastenteatterin esityksiä Tarvashovissa kävi katsomassa noin 180 katsojaa.

– Toivottavasti tänä vuonna saamme enemmän yleisöä.

Olemme satsanneet tähän esi-

tykseen entistä enemmän, sillä tämä on ensimmäinen kokopitkä esityksemme. Käsikirjoituksessakin on 59 sivua, kun viimevuotisessa teatterissamme kässäri oli vain 30 sivun mittainen, kertoo Sara Hänninen.

Oman teatteriharrastuksensa lisäksi neljän tytön voimaryhmä vetää eka- ja tokaluokkalaisille iltapäiväkerhotyyppistä teatterikoulua.

Robin Hoodia esitetään tulevana lauantaina 9. maaliskuu-

Näin! Robin Hoodia esittävä Sanni Ansaranta opastaa Selma Tähtisen

ta kello 14 ja kello 17 sekä sunnuntaina 10. maaliskuuta kello 14. Sara Hänninen myöntää, että tulevat esitykset tavallaan

Järjestäytyminen lisää yrittäjien yhteistyötä ja mahdollistaa vertaistuen saamisen Niina Haario luotsaa neljättä vuotta Liedon Yrittäjänaisia. Puheenjohtaja kertoo saaneensa paljon tukea toisilta yrittäjiltä.

YRITTÄJYYS. Moni, liian moni, pienyrittäjä ahkeroi päivästä ja vuodesta toiseen yksin ilman toisten tukea ja kannustusta. Liedossa Yrittäjänaiset ovat jo vuosien ajan pyrkineet määrätietoisesti estämään yrittäjien yksin jäämistä.

– Monet yhdistyksemme jäsenet ovat yksinyrittäjiä tai ainakin pienyrittäjiä. Järjestäytyminen tarjoaa ennenkaikkea vertaistukea ja myös lisää yrittäjien välistä yhteistyötä, kertoo neljättä vuotta Liedon Yrittäjänaisten puheenjohtajuutta hoitava Niina Haario.

Pienyrittäjillä on suuri riski jäädä yksin puurtamaan, ja tätä Yrittäjänaiset haluavat järjestelmällisesti ennalta ehkäistä.

– Toimintamme on ren-

toa ja mahdollisimman vähän muodollista. Pidämme toki tarvittavat kokoukset ja tarjoamme toisillemme tukea myös yritysmaailman kiemuroissa, mutta ennen kaikkea vietämme aikaa rentoutuen ja työelämän stressin unohtaen.

Yrittäjänaiset ovatkin järjestäneet yhteisiä teatteri-iltoja, rentoutustapahtumia, liikuntapäiviä ja he ovat käyneet esimerkiksi fysioterapeutin luennoilla. Haarion mielestä mielenkiintoinen oli myös raveissa käynti.

– Pelasin totoa ensimmäisen kerran elämässäni. Ravi-ilta oli oikein suosittu, ja se onkin hyvä esimerkki siitä toiminnasta, mitä me jäsenillemme järjestämme.

Yrittäjänaiset käyvät myös tutustumassa toistensa yrityksiin, mikä onkin oiva tapa lisätä myös yritysten välistä yhteistyötä.

– Emme ole kateellisia toisten menestyksestä, vaan pyrimme aina yhdessä löytämään uusia yhteistyötapoja. Uskon vakaasti yhteistyön voimaan, vakuuttaa Haario.

Puutarhuriksi isän työtä jatkamaan Niina Haario perusti ensimmäisen oman yrityksensä vuonna 1998. Lahjatavaraliikkeen Turkuun perustanut nuori nainen jatkaa nyt isänsä vuonna 1999 perustaman Liedon Kukka ja Puutarha -yrityksen toimintaa. Vuosien kokemus on näyttänyt, että nyky-Suomessa naiset ovat täysin tasavertaisia yrittäjiä miesten kanssa.

– En ole koskaan kokenut, että naisyrittäjää kohdeltaisiin jotenkin väheksyen. Mielestäni Suomessa ollaan oltu jo pitkään tasavertaisia, kertoo Niina Haario.

Haario on työskennellyt puutarhuri-yrittäjänä vuodesta 2012, kun yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos.

– Valmistuin puutarhuriksi vuonna 2005, josta lähtien olen työskennellyt Koroisten Puutarhalla. Nykyään työskentelen palkollisena Koroisissa talvikauden ja keväästä lähtien keskityn oman yrityksen parissa työskentelyyn.

Liedossa hyvä yrittäjähenki Lieto on tunnetusti yrittäjäystävällinen kunta. Niina Haariokin kehuu kunnassa vallitsevaa ilmapiiriä ja toimintakulttuuria.

– Mielestäni Liedossa on hyvä toimia yrittäjänä. Elinkeinoelämässä on aina omat haasteensa, mutta minusta Liedon päättäjät ovat yrittäjämyönteisiä. Erityisen kiitollinen olen nopeista prosesseista, päätöksenteko ei jää paikalleen junnaamaan, vaan ratkaisut tulevat nopeasti. Se on yrittäjälle tärkeää, pohtii Haario.

Marko Vuosjoki

Niina Haario kehuu Liedon yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja nopeaa päätöksentekoa.

jo jännittävät. Niin kuin vähän tietenkin pitääkin.

– No, ainakin odotus on kova. Näytös on tullut jo unii-

5

7. maaliskuuta 2019

Sallamari Etelä pyörittää Liedon keskustassa Parturi-Kampaamo PisamAa. Kuva: Ragip Önsoy.

Sallamari Etelä elää unelmaansa Liedossa Liedon keskustassa sijaitseva Parturi-Kampaamo PisamA sai uuden yrittäjän Sallamari Etelästä.

esittämää neito Mariania jousiammunnan saloihin.

ni, nauraa Sara.

– En varsinaisesti jännitä omasta puolestani, vaan enemmänkin koko esityksen onnis-

tumisesta. Minulle on tärkeää, että ystäväni onnistuvat ja ovat esityksen jälkeen iloisia ja tyytyväisiä, hymyilee viikonlop-

pua jo kovasti odottava Sara Hänninen.

Mikäli nuorten energia edes puoliksi välittyy yleisöön, on

viikonloppuna tarjolla upeita elämyksiä. Ja miksei välittyisi?

Marko Vuosjoki

YRITYS. Parturi-Kampaamo PisamAn uutena omistajana vuoden alusta alkaen toiminut Sallamari Etelä on uranvaihtaja, Salossa asuva entinen riskianalyytikko, joka on löytänyt pitkäaikaisen unelmansa Liedosta.

– Toimin aiemmin riskianalyytikkona rahoitusalalla. Se oli aivan erilaista työtä, jonka päättyminen sitten avasi ovet uusiin haasteisiin. Aloin opiskella parturi-kampaajaksi, joka oli ollut pitkäaikainen urahaaveeni jo lapsesta saakka, Etelä toteaa.

Ensimmäiset vuotensa parturi-kampaajana Etelä työskenteli vuokratuolilla ketjuliikkeessä.

– Se on yleistä, että aikuisiällä ammattiin valmistuneet hakevat rutiinia työhön ketjuliikkeen vuokratuolilaisena.

Olen siis Turun seudulla tehnyt töitä jo kolme vuotta, mutta nyt kun kuulin myyntiin tulleesta liikkeestä, päätin että aika on kypsä täysin omalle yritykselle, Etelä iloitsee.

Lieto on Etelän mukaan ihanteellisen kokoinen ja rauhaisa paikka yrittää.

– Sanoin aiemmin, että haluan oman liikkeen, jossa on sälekaihtimet ja saniainen. Sälekaihtimet kyllä on mutta saniaista ei vieläkään, eikä sillä niin väliäkään, koska en edes niin välitä niistä, hän nauraa.

– Liedosta en kyllä vieläkään tiedä mitään, en ole edes ehtinyt miettiä liittymistä yrittäjäyhdistyksen toimintaan, mikä on täällä ilmeisen toimivaa, hän lisää.

Sallamari Etelä on asunut

perheensä kanssa Salossa jo jonkun aikaa. Muutto Turun suuntaan tulee mahdolliseksi ensi vuoden puolella.

– Se oli silloin näppärästi puolessa välissä, kun itse olin töissä Helsingissä ja puolisoni puolestaan Turussa. Salossa alakoulunsa käynyt lapsemme on siirtymässä vuoden päästä yläkouluun, jolloin voisi olla mahdollista muuttaa esimerkiksi tänne Turun seudulle, miettii Etelä.

PisamA jatkaa tuttuun tapaan parturi-kampaamona kaikenikäisille asiakkaille.

– Meillä on asiakkaita vauvasta vaariin. On hienoa, että edellisen yrittäjän Anniinan asiakkaat ovat osanneet ottaa minut nyt omaksi luottokampaajakseen ja -parturikseen. Lisäksi paikan ovat löytäneet mukavasti myös uudet asiakkaat, Etelä jatkaa.

Niin ikään tuttu urheiluhieroja toimii edelleen PisamAn alivuokralaisena.

– Tiloissa muutaman vuoden ajan toiminut Hierontapalvelu Karoliina jatkaa myös vastaanottoaan, Etelä toteaa.

Vapaa-aikanaan Sallamari Etelä muun muassa vetää kehopositiivisuuteen liittyviä työpajoja, tuomaroi pin-up -kilpailuja ja valokuvaa.

– Järjestän myös bodyloveteemaisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi polttareita ja työhyvinvointipäiviä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

6

7. maaliskuuta 2019

Aulis Viili sai tiistain kuntosaliharjoituksissa ohjausta lukiossa liikunnanohjauksen kurssin valinneelta Iida Poikolaiselta.

Senioriliikkujilla on Liedossa maireat olot Liedon kaupunki satsaa voimakkaasti seniorien liikuntamahdollisuuksiin. Toiminta on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

LIIKUNTA. Mitä kaikkea saa 27 eurolla? Kolme pitsaa ravintolassa, auton tankkiin vajaat parikymmentä litraa täydennystä tai sitten Liedon kunnan yli 64-vuotiaille tarjoaman senioriliikuntakortin.

– Senioriliikuntakortti on toiminnassa nyt kolmatta vuotta. Kunnassa on ymmärretty, että liikuntaan satsaaminen vähentää senioriväen terveyskeskuskäyntejä, saa ihmiset voimaan paremmin ja samalla kunta säästää – vaikkei se tärkeintä olekaan, vaan tietenkin ihmisten hyvinvointi. Ne kuitenkin kulkevat käsi kädessä, hyvinvointi ja säästö, kertoo Liedon kunnan hyvinvointiohjaaja Sari Lecklin.

Liikuntakortti mahdollistaa osallistumisen lukuisiin Liedon kunnan järjestämiin liikuntaryhmiin. Tarjolla on muun muassa kuntosaliohjausta, tuolijumppaa, zumbaa, curlingia, tasapainon kehittämistä ja niin edelleen. Senioreille on myös kevään aikana kolme

”megakuntopiiri” -tapahtumaa, joista yksi on vielä tulossa, 10. huhtikuuta. Seniorikortti maksaa siis todella vähän, 27 euroa vuodessa.

– Liikuntakortti on osoittanut kahdessa vuodessa tarpeellisuutensa ja suosion. Meidän liikuntaryhmissämme on keskimäärin parikymmentä senioriliikkuja per ryhmä, kertoo senioriryhmiä vetävä Sari Lecklin.

Lukiolaiset apuna Viime viikon tiistaina Sari Lecklin ei kuitenkaan ollut yksin kuntosaliohjausta vetämässä. Hänellä oli senioreiden liikuttamisessa apunaan kaksi lukiolaista, Kaisa Korpelainen ja Iida Poikolainen. Kaisa ja Iida ovat lukion toisen vuosikurssin opiskelijoita, jotka ovat valinneet yhdeksi valinnaisaineekseen liikunnanohjauskurssin.

– Haluaisin kouluttautua liikunnanopettajaksi, ja tämä va-

linnaiskurssi on antanut hyvää osviittaa siihen, millaista liikunnanohjaus todellisuudessa on. Uravalintani on entisestään vahvistunut tämän kurssin aikana, kertoo Kaisa Korpelainen.

Iida Poikolainen yhtyy täysin Kaisan kommentteihin.

– Minulla on sama tilanne kuin Kaisalla, liikunnanopettajan ammatti vaikuttaa entistä houkuttelevammalta nyt kun olemme päässeet mukaan näille ohjaustunneille, sanoo Iida.

Ryhmän toiminta pitää kunnossa Lietohallin kuntosalilla onkin tiistaina Sari Lecklinin, Kaisa Korpelaisen ja Iida Poikolaisen ohjauksessa vajaat parikymmentä lietolaista senioria. Kuntopiirin tiimellyksessä 79-vuotias Aulis Viili jaksaa kehua ryhmätoiminnan arvokkuutta.

– Täytän kesäkuussa 80 vuotta ja olen paljon paremmassa kunnossa kuin monet ikätoverini. Ja se on täysin tämän kunnan järjestämän ryhmäkuntoilun ansiota, sillä omatoimisesti en jaksaisi koskaan lähteä kuntosalille, kertoo Au-

Liedon kunnan senioriliikuntakortti mahdollistaa ikäihmisille ohjattua liikuntaa useamman kerran viikossa, ja se maksaa vaivaiset 27 euroa vuodessa.

lis Viili.

Viilin mielestä senioriliikunnassa myös ryhmän jäsenet pitävät toistensa hyvinvoinnista huolta.

– Tämä on tietenkin myös sosiaalinen tapahtuma ja antaa henkistäkin hyvinvointia.

Ja jos joku ryhmän jäsenistä ei

ole treenaamassa, otamme häneen yhteyttä ja kyselemme, onko jokin hätänä.

Aulis Viili myöntää suoraan, ettei ole kuntoilu- ja tai urheiluihminen, mutta senioriliikunta saa hänet liikkeelle.

– Kun tänne tulee, fiilis nousee välittömästi. Ryhmähen-

ki ja hyvät ohjaajat innostavat liikkumaan, kehuu Viili Liedon kunnan palveluita ja omaa kuntoiluryhmäänsä.

Marko Vuosjoki

7

7. maaliskuuta 2019

LASTEN PEUHUT 0-12 VUOTIAILLE LA 9.3.2019 KLO 9.30 – 11.30 LIETOHALLILLA Koko perheen Peuhut, jossa ohjelmassa on temppuilua, kiipeilyä ja palloilua.

Frozen tanssiesitykset tanssisalissa: klo 10.30-11.00 ja klo 11.30-12.00 Esittäjinä: 9 luokka tanssivalinnaisryhmä Lapset ovat peuhussa vanhempien vastuulla. MLL:n Puffetti.

Hinta on 1 euroa/lapsi, aikuiset ilmaiseksi.

LIIKKUVA LIETO

www.lieto.fi

Tervetuloa!

Liedon liikuntapalvelut

LIEDON KUNNAN TYÖLLISTÄMISPALVELUT KUINKA VOIMME AUTTAA? Opastamme sinua koulutus- ja työpaikan haussa.

Nuorten palvelut alle 29-vuotiaat p. 050 441 2897 Aikuisten palvelut yli 29-vuotiaat p. 050 373 4548 Tiina Määttänen-Tammi kehuu matalan kynnyksen liikunnan ilmapiiriä. Kaikki liikkuvat oman kykynsä ja kuntonsa mukaan.

Matala kynnys innosti Tiina Määttänen-Tammen liikkumaan Liedon kunnan matalan kynnyksen liikuntaryhmissä kukaan ei ole tilivelvollinen treenaamisestaan.

KUNTOILU. Vuosien ajan Tiina Määttänen-Tammi haki innostusta liikuntaan. Mikään ei oikein tuntunut kuitenkaan omalta. Muutos tapahtui Liedon kunnan järjestämissä matalan kynnyksen liikuntaryhmissä.

– Lähdin mukaan muutama vuosi sitten, ja liikunta keskeytyi vähäksi aikaa selkäleikkaukseni takia. Mutta heti kun se oli kuntoni puolesta mahdollista, jatkoin – koska tänne on todellakin matala kynnys tulla, iloitsee Tiina Määttänen-Tammi.

Alunperin Tiinan innoitti mukaan houkutteleva matalan kynnyksen mainoskampanja.

– Toiminnan mainostamisessa vedottiin oikeisiin asioihin. Minulle oli tärkeää päästä liikkumaan rennossa ilmapiirissä. En tavoittele huippukuntoa, vaan terveyttä ylläpitävää liikunnan riemua. Sitä olen tästä toiminnasta saanut.

Erilaiset lajit mahdollisia Liedon kunnan matalan kynnyksen liikuntaryhmässä Tiina Määttänen-Tammi on kokeillut lukuisia eri lajeja.

– Meillä on ollut tuolijumppaa, jumppapallon kanssa treenaamista, voimistelua, kahvakuulaa, uintia ja vesijuoksua.

”

En tavoittele huippukuntoa, vaan terveyttä ylläpitävää liikunnan riemua.

Sitä olen tästä toiminnasta saanut.

Tiina Määttänen-Tammi

Ja paljon muuta. Oma suosikkini on ehdottomasti lavatanssijumppa, sillä se tuo mieleeni vanhat hienot ajat, kun kävin nuorena naisena lavatansseissa, nauraa Tiina MäättänenTammi.

Matalan kynnyksen liikkujat eivät kuitenkaan ole jämähtäneet vain sisätiloihin.

– Olemme käyneet sauvakävelylenkeillä ja teemme myös säännöllisesti UKK-testin.

Tiina Määttänen-Tammi on huomannut nopeasti liikunnan vaikutuksen arkisessa elämässään.

– Jaksan paljon aiempaa paremmin. Tässä iässä on tärkeää, että lihakset kestävät ja hengitys kulkee. Tavallinen arki on helpottunut valtavan paljon,

kehuu Määttänen-Tammi liikunnan merkitystä.

Hän muistaa myös mainita ryhmän vetäjien merkityksen.

– En minäkään tätä jaksaisi ilman innostavaa vetäjää. Sari Lecklin ja muut Liedon kunnan ohjaajat osaavat innostaa meitä tavallisia tallaajia liikkumaan. Kiitos kuuluu heille.

Ystävyyssuhteet lisääntyvät Matalan kynnyksen liikuntaryhmä tarjoaa paitsi vertaistukea liikunnassa, myös paljon hyviä juttuhetkiä.

– Me kokoonnumme yleensä vähintään puoli tuntia, yleensä 45 minuuttia ennen liikunnan alkamista. Juttelemme viikon varrella sattuneista tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Kaikkien kuulumiset käydään läpi, kertoo Määttänen-Tammi.

Tiina Määttänen-Tammen liikuntaryhmässä on yleensä reilu kymmenkunta liikkujaa – ja meininki on rennon letkeätä.

– Jos joskus jää joku treeni väliin, ei kukaan tuomitse tai ihmettele, mikset ollut treenaamassa. Tässä toiminnassa kukaan ei ole tilivelvollinen, vaan kaikki osallistuvat oman kykynsä mukaan, kiittelee Tiina Määttänen-Tammi toiminnan rentoa ilmapiiriä.

Marko Vuosjoki

AVOINNA MA-TO 9-16, PE 9-15

TULE KIERRÄTTÄMÄÄN JA TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ MYYMÄLÄSTÄMME LÖYDÄT monipuolisen valikoiman kierrätystuotteita. Valikoima vaihtuu viikoittain - tervetuloa tutustumaan ja tekemään löytöjä.

OTAMME MAKSUTTA VASTAAN metalliromut sekä kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet (kuntoon katsomatta) sekä vaaralliset jätteet.

Käyttökelpoista ja ehjää tavaraa: katso lisää tietoa nettisivuilta.

Myymälä p. 02 4873 3392

AVOINNA MA, KE, TO 9-16, TI 9-18, PE 9-15 Teollisuuskuja 2A, Lieto

www.lieto.fi/tyollistamispalvelu www.lieto.fi/kierratyskeskus

Haluatko esitteesi jakeluun ?

Jaamme lehtemme mukana muun muassa A4, A5 ja muut flyerit. t Vakka, TSS Länsi, TSS Itä ja Seutusanoma italoutta Varsinais-Suomessa ! yhdessä jakelussa yli 120 000 kot . Jaamme myös valmiit esitteet.

Pyydä tarjous painosta ja jakelusta Voit varata jakelun myös räätälöidysti valitsemillesi postinumeroalueille. Jakelu torstaisin päiväpostissa lehtiemme välissä.

SEUTUSANOMAT

Kysy lisää Mika Leinonen, p. 040 706 2132 vakka mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

8

7. maaliskuuta 2019

”Tule omana itsenäsi”

Tällaista Liedon seurakunnan Olkkarissa näkee joka torstai. Kävijästä vapaaehtoiseksi iän myötä varttunut Pinja Länsikallio kertoo päivänsä tapahtumista nuorisotyönohjaaja Yvonne Smidtslund-Hissalle. Liedon Olkkarissa ei pelata biljardia tai pöytätennistä, täällä jutellaan, kuunnellaan musiikkia, tehdään läksyjä ja ennen kaikkea rentoudutaan.

Olkkarissa vietetään yhteistä aikaa vaikka iltakasiin asti Liedon seurakunnan nuorten toiminnassa kaikki saavat olla kuten haluavat. Tärkeintä on rento yhdessä olo.

SEURAKUNTANUORET. – Ei täällä tarvitse tehdä mitään.

Jos vain tulevat juttelemaan ja viettämään aikaansa, niin hyvä, kertoo Liedon seurakunnan nuorisotyönohjaaja Yvonne Smidtslund-Hissa seurakunnan nuortentalossa Olkkarissa.

Taustalla sorisee reipas puheensorina ja välillä keittiöstä kuuluu rouheva nuoren miehen nauru.

Tunnelma vaikuttaa olevan rennon letkeä.

Yvonne on torstaisin seurakunnan Olkkarissa ottamassa nuoria vastaan kello 14 alkaen.

– Jotkut tulevat tähän suoraan koulusta ja viipyvät aina iltakahdeksaan asti, kun laitamme ovet kiinni, kertoo Yvonne Liedon seurakunnan vakiintuneesta nuorten toiminnasta.

Olkkari ei tietenkään ole ainoa nuorisotyön muoto, mutta se on muodostunut tärkeäksi kiinnekohdaksi nuorten ja seurakunnan työntekijöiden välillä.

– Vuoden 2017 heinäkuusta lähtien olemme pitäneet Olkkarin ovet auki jokaikinen torstai. Vuoden ympäri, kesät talvet. Heinäkuussa 2017 oli yksi torstai, kun emme pitäneet

täällä Olkkarissa nuorteniltaa, kertoo Yvonne.

Kolmas vuosi menossa Nykyisellään Olkkarin toimintaa pyöritetään kolmatta vuotta. Nuortentalo tarjoaa nuorille koulun jälkeen turvallisen, rauhallisen ja rennon oleskelupaikan kerran viikossa. Nuoret saavat myös illan aikana vähintäänkin pikkupurtavaa, kahvia ja naposteltavaa. Nälkäisenä ei kenenkään tarvitse Olkkarissa olla.

– Nuudeleita on aina kaapissa, nauraa Yvonne Smidtslund-Hissa.

Ohjaaja mielestä nuorille on tärkeää, että toiminta on sään-

”

Viihdyin heti ensi minuuteista.

Pinja Länsikallio

nöllistä ja muodostaa turvallisen rutiinin.

– Torstai on meille sopiva päivä, sillä muina päivinä Liedossa on toisia ”nuokkareita” avoinna. Emme kilpaile esimerkiksi kunnan toiminnan kanssa, vaan päinvastoin tuemme toisiamme.

Olkkarin toiminta on suun-

nattu yläasteikäisille, mutta Olkkarissa pyörii torstaisin myös juuri yläkoulun jättäneitä nuoria.

– Monesta Olkkarin kävijästä on tullut meille seurakunnan työntekijöille ”apuohjaajia”. Esimerkiksi viime viikolla työntekijät eivät päässeet Olkkaria pitämään, ja silloin 18 vuotta täyttäneet entiset vakiokävijämme ovat täällä hoitamassa, että kaikki sujuu kuten sovittu on, kertoo Yvonne.

Kävijästä tuli vapaaehtoinen Yksi 18 vuotta täyttäneistä Olkkarin entisistä kävijöistä, nykyisistä apuohjaajista, on Pinja Länsikallio. Pinja muis-

taa vielä hyvin ensimmäisen käyntinsä Olkkarissa.

– Tulin vain kavereiden seurassa, en sen koommin tiennyt, millaista täällä on. Viihdyin heti ensi minuuteista, hymyilee Pinja.

Nyt Pinja on jo seurakunnan nuoristotyön vapaaehtoinen aktiivi. Hän on paitsi toiminut Olkkarin apuohjaajana, myös ollut isosena rippileireillä kolmena viime vuonna.

– Täällä on aina niin iloinen fiilis, että tänne on tosi kiva tulla. Klisee ehkä, mutta täällä se on täyttä totta: Aina voit tulla omana itsenäsi, nauraa Pinja Länsikallio.

Marko Vuosjoki

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 39 000 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24 %), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Rantatöyryntie 31, Lieto Puh. (02) 489 2100 ma-to 7-17, pe 7-18, la 9-14

www.hakulanpuu.fi