Turun Seutusanomat Itä 20.8.2020

Kellot, korut, korjaukset ja huollot katso facebookista tai netistä!

Seuraava lehti ilmestyy torstaina 3. syyskuuta

korucorona.fi - Itäharjun Prismassa

11. VSK

20.8.2020

A!

AJ T T I O ILM

Romuautoja nurkissa?

Toimimme Turun seudulla

Tiesitkö, että me olemme

TAVOITETUIN EROTTUVIN

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

TURUN

SEUTUSANOMAT

keskusta

Osteopaatti

teron.talli@gmail.com www.romuautoturku.fi 24h Soita meille, se on turvallista!

0400 527971

PYYDÄ TARJOUS! Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

MYÖS VANTEELLISTEN RENKAITTEN VASTAANOTTO VELOITUKSETTA

∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA

hoitaa selkä- ja niska-, päänsärky, huimaus, raajojen puutumiset, iskiasvaivat 24 vuoden kokemuksella.

Hyvä yrittäjä, varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen:

Ajanvaraus

Mika Leinonen 040 706 2132

Kieskikatu 10 B 14, Kaarina Helsingintie 17, Salo www.osteovirtanen.fi

Ismo Viskari 045 111 6931

0400 780 097

Like no other

TEMPUR AVAJAISET Myllyssä 29.8.

Suuntaa Euroopan tulevaisuuteen!

Suomi 25 vuotta EU:ssa – mitä seuraavaksi on luvassa?

Keskustelu jatkuu Eurooppa-foorumissa Turussa 27.–28.8.2020

Tarjoilua ja tarjouksia!

Tempur Brand Store Mylly

Tempur Brand Store Turku

Kauppakeskus Mylly, 1. krs Myllynkatu 1, 21280 Raisio 040 4889993 | mylly@tempur.fi

Eerikinkatu 9 20100 Turku 045 8639 788 | turku@tempur.fi

www.europeforum.fi Suurelle yleisölle tapahtuma järjestetään tänä vuonna verkon välityksellä – tule mukaan vaikka omalta kotisohvaltasi! #eurooppafoorumi #europeforum #turku

SEUTUSANOMAT

2

20. elokuuta 2020

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Mielipide

Eläkeputken poisto – helppo ratkaisu?

Syrjinnän toimintamalli avustusten ehdoksi

Suomeen tarvitaan toinen tie koronatesteihin

V

aikka korona uhkaa edelleen voimakkaasti elinkeinoelämää Suomessa, ei hallitus voi jättää hallitusohjelmansa kärkitavoitettaan, työllisyyden parantamista, huomioimatta. Valtiovarainministeriön virkamiesmuistossa esiteltiinkin viime viikolla uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä. Etenkin eläkeputken poistaminen on herättänyt kovasti keskustelua.

Palkansaajajärjestöt eivät luonnollisesti esityksestä innostu, kun taas Elinkeinoelämän Keskusliitto seisoo vahvasti esityksen takana.

Virkamiesmuiston mukaan ”Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa esitetään Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä.”

Eli suomennettuna, niin sanottu eläkeputki poistettaisiin käytöstä.

Eläkeputkessa on kyse siitä, että työtön ikääntynyt henkilö voi saada työttömyyspäivärahaa niin sanotuilta ”lisäpäiviltä” 500 päivän täytyttyä, jos on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän työttömyyden täyttymistä. Vuosina 19571960 tämä ikäraja on 61 vuotta, vuoden 1960 jälkeen syntyneillä 62 vuotta. Lisäpäivät jatkuvat 65 ikävuoteen asti, jolloin työtön voi siirtyä eläkkeelle.

Ruotsissa, missä vastaavaa mallia ei ole, yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on huomattavasti Suomea korkeampi.

Eläkeputken poistamisen uskotaan vahvasti lisäävän iäkkäiden ihmisten pysymistä työelämässä, joten sillä varmasti olisi jonkinlaista vaikutusta työllisten määrään. Jos tähän lähdetään, toivottavasti satsataan voimakkaasti myös ihmisten työkyvyn säilyttämiseen ja terveyden ylläpitoon.

Poliitikot ovat olleet toistaiseksi varsin vaitonaisia esityksestä, ja mielenkiinnolla odotankin, mitä syksyn budjettiriihi tuo tullessaan.

Oma ajatukseni on, että jos eläkeputken poistosta tulee hallituksen ykkösase työllisyystilanteen kehittämiseksi, kovin helpon tien johtavat poliitikot valitsevat. Eikö työllisyyden pysyväksi parantumiseksi pitäisi luoda uusia työpaikkoja, tarjota asiantuntevaa palvelua, jotta ihmiset löytäisivät itselleen sopivia uravalintoja ja; eikö pitäisi satsata erityisen voimakkaasti nuorten työllistymiseen – nuorillahan on edessään kymmenien vuosien työurat.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Y

li puolet suomalaisista lapsista ja nuorista on mukana urheiluseurojen toiminnassa. Harrasteliikunnalla ja tavoitteellisella kilpaurheilulla molemmilla on huomattava terveydellinen merkitys lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun sekä kehitykseen.

Suomessa on noin 10 000 toimivaa urheiluseuraa, joiden merkitys erityisesti lasten ja nuorten harrasteliikunnan ja kilpaurheilun mahdollistajina on nykyisin korvaamaton.

Seurassa harrastaminen toimii liikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä sekä liikuntaan sosiaalistajana, millä on myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia myös lapsuus- ja nuoruusajan jälkeen.

Viime vuosina liikunnan ja urheilun eettiset kysymykset ovat nousseet yleiseen keskusteluun uudella tavalla, kun Suomessa ja maailmalla on uutisoitu syrjinnästä, kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta.

Myös seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallan kokemuksista on raportoitu. Väärinkäytöksiä on tapahtunut monien eri urheilulajien piirissä sekä joukkue- että yksilöurheilussa.

Kohteena on ollut myös lapsia ja nuoria, joilla on aina oltava oikeus liikkua ja urheilla turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä. Lapsen suojelu väkivallalta, loukatuksi tulemiselta ja syrjinnältä on yhteiskunnan lakisääteinen velvollisuus.

Valtion liikuntaneuvosto on ottanut alkuvuodesta 2020 kantaa syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käytökseen liikunnassa ja urheilussa. Liikuntaneuvosto esittää useita toimenpiteitä, jolla asiaan voidaan puuttua kaikilla toiminnan aloilla.

Toimenpiteinä liikuntaneuvosto esittää mm. valmentajien ja seuratoimijoiden osaamisen kehittämistä koulutuksilla sekä liikunnan ja urheilun parissa toimivien henkilöiden sitouttamista sääntö- ja sopimuskäytäntein eettisesti kestäviin toimintatapoihin.

Moni urheilun lajiliitto onkin jo osaltaan tehnyt näitä toimenpiteitä tai on edistämässä niitä. Valtion liikuntaneuvoston kannanoton mukaan epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä siihen puuttumiseksi julkista tukea saavilla seuroilla olisi oltava käytössä toimintamalli syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi.

Ehdotamme, että kaikki kunnat kirjaavat syrjintää, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskevan toimintamallin laadulliseksi ehdoksi seuroille jakamiin avustuksiinsa, jotta urheiluseurat loisivat kyseisen mallin ja ottaisivat sen aktiivisesti käyttöönsä.

Tällä vaikuttavalla ja lähellä käytännön seuratoimintaa tapahtuvalla toimenpiteellä voimme turvata lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukevan ympäristön harrasteliikunnassa ja kilpaurheilussa.

Iina Antinluoma Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry Anu Aaltonen Piritan Kokoomusnaiset ry

Palvelumme yksityishenkilöille: • Asunto- ja kiinteistökauppariita-asiat • Perukirjat ja perinnönjaot • Kuolinpesien pesänselvitys • Omaisuusasiat avio- ja avoeroissa (ositus ja omaisuuden erottelu) • Työsuhdeasiat • Muut oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa Puh. 010 235 1600 Asianajaja, varatuomari Jouni Gauriloff Asianajaja, toimitusjohtaja Joonas Laitinen Fredrikinkatu 25 A 17, 00120 Helsinki S-posti: finsta@finsta.fi Kotisivu: finsta.fi

KAIHTIMET • MARKIISIT

E

hdotan merkittävää koronatestaamisen lisäystä. On toimittava nopeasti.

Eri puolilta Suomea kuuluu huolestuttavia tietoja siitä, miten pitkät jonot koronatesteihin on - ja miten pitkään testin tulosta joutuu odottamaan.

Syyskauden alkaessa koulujen, päiväkotien ja työpaikkojen arjessa riskit tartunnoille kasvavat, myös normaalien kausiflunssien osalta.

Arvostan sitä, että suomalaiset tuntuvat noudattavan kiitettävällä tavalla ohjeita siitä, että työstä, oppilaitoksista ja harrastuksista on nyt jäätävä pois pientenkin oireiden vuoksi. Tämä yhtälö kuitenkin johtaa siihen, että tuota pikaa työelämämme ja sen tuottavuus haavoittuu valtavien poissaolomäärien vuoksi.

Nyt testaamiseen kokonaisuteen voi nyt kulua pahimmillaan viikon päivät. Testaamisen ja niiden tulosten odottamisella on myös inhimillinen hintansa.

Emme voi jatkaa näin. Selvisimme hienosti keväästä - ja nyt on aika varmistaa, että pärjäämme kansakuntana syksylläkin.

Meidän on tehtävä kaikkemme, että vaihtoehdoksi ei jää vain Suomi kiinni -malli.

THL:n johto on ehdottanut (HS 1.8.2020) testaamisen vahvistamista rinnakkaisjärjestelmällä.

Lisätestaamiseen oppia voidaan ottaa niin Tanskasta kuin Etelä-Koreastakin. Niissä laaja testaaminen on viruksen torjunnan kovaa ydintä.

Kannatan samaa myös Suomeen. Meillä ei ole päivääkään hukattavaksi tässä asiassa.

Väestötestaaminen toimii varsinaisen terveydenhuollon rinnalla. Lääkärin lähetettä ei väestötestiin tarvittaisi. Kuka tahansa voi hakeutua oma-aloitteisesti koronatestiin, vaikka olisi oireeton. Tämä auttaisi katkaisemaan tartuntaketjuja jo ennakolta, koska myös oireettomat voivat tartuttaa.

Tämä kaikki voitaisiin toteuttaa esimerkiksi julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyönä. Tulosten raportoinnissa testatulle teknologia voisi tulla avuksi, jokaisen oman Kanta-rekisterin kautta.

Viruksesta vakavammin oirehtiville terveydenhuollon ammattilaisten apu olisi toki yhä ainut vaihtoehto.

Väestötestaamisen ydin olisi järkevää sijoittaa ulkomaan matkustamisen reiteille; satamiin ja lentokentille, joihin juuri nyt suurin uhka ja huoli kohdistuu.

Lisäksi drive in -testipisteitä voitaisiin sijoittaa eri puolille, erityisesti tautialttiisiin väestökeskittymiin. Järjestökenttä voitaisiin kutsua mukaan talkoisiin yhteisen hyvän puolesta.

On syytä pikaisesti selvittää rinnakkaisen testaamisen kustannushyödyt ja vaikuttavuus. Kuten THL:n johtokin on todennut, ratkaisu ei ole halpa. Mikään koronatestaaminen ei ole halpaa. Mutta ilmaista ei ole myöskään jatkuvat poissaolot työstä, saati Suomen sulkeminen.

Valtion tulisi ottaa testaamisen kustannukset katettavaksi.

Asiaa helpottaisi se, että sujuvan automaation ja tietojenkäsittelyn pystyttämiseen Suomessa riittää sekä tutkimus- että yrityspuolella osaamista. Kaikki osaajat kannattaisi ottaa hankkeeseen mukaan.

Nopea ja helpon reitin testaaminen olisi kustannushyötyjensä lisäksi alkavan syksyn inhimillisyyden tae; iäkästä tai muuhun riskiryhmään kuuluvaa läheistä voisi käydä tervehtimässä, kun oma tuore testitulos olisi negatiivinen.

Annika Saarikko Tiede- ja kulttuuriministeri (kesk.)

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

3

Vuoden 2020 Hakkiselle auttaminen on sydämen asia

!

AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi

i .meh www nikka i l k i g Di 24/7 auki

Vuoden 2020 Hakkinen -tunnustuspalkinnon saanut Pirjo Siivonen kertoo, että hän markkinoi kotikuntaansa mieluusti aina tilaisuuden tullen.

Pirjo Siivonen on ehtinyt tehdä kaikenlaista Eläkeliiton Sauvo-Karuna -yhdistyksen puheenjohtajuudesta vapaaehtoistyöhön.

Kirkkaimmin hänestä paistaa valmius muiden auttamiseen ja rakkaus kotiseutua kohtaan.

SAUVO. Sauvolaisen Pirjo Siivosen puhelin soi päivittäin useaan kertaan milloin mistäkin syystä. Se antaa osviittaa siitä, kuinka tunnettu persoona Siivonen on kotikunnassaan. Lauantaina 15. elokuuta Vuoden 2020 Hakkinen -tunnustuspalkinnon saanut Siivonen palkittiinkin nimenomaan ansiokkaasta työstä Sauvon ja sauvolaisten hyväksi.

Hänelle itselleen palkinto tuli totaalisena yllätyksenä, mutta Siivosen kertoessa taustojaan ilmenee, että hän on tehnyt kaikenlaista. Siivonen on muun muassa toiminut vuosien varrella Eläkeliiton Sauvo-Karuna -yhdistyksen puheenjohtajana ja matkajärjestäjänä ja tehnyt yhteistyötä seurakunnan sekä Sauvon kunnan kanssa. Lisäksi hän on suunnannut energiaansa vapaaehtoistyöhön ja toiminut

sotainvalidin omaishoitajana.

– Olen rohkea, ja uskallan kysyä asioita. Minulla on myös sellainen luonne, että haluan auttaa muita niin paljon kuin pystyn. Ihmiset esimerkiksi tietävät, että minulle voi tuoda vaatteita, astioita ja huonekaluja, jotka toimitan eteenpäin niitä tarvitseville. Puhelin soi päivittäin, kun kysellään paljon asioista ja apua. Monessa olen ollut mukana, ja sitä kautta moni tuntee, Siivonen kertoo.

Urheilu lähellä sydäntä Yksi parhaista esimerkeistä Siivosen auttamisen halusta on hänen yhteistyönsä paikallisen jalkapalloseuran kanssa.

Hän on muun muassa auttanut portugalilaisia pelaajia uuteen alkuun Sauvossa. Välit kyseisten pelaajien kanssa muuttui-

vat läheisiksi, ja heille Siivonen oli tietynlainen äitihahmo. Yhteys on säilynyt, vaikka pelaajat ovat vaihtaneet seuraa tai muuttaneet takaisin kotimaahansa.

– Autoin heitä sopeutumaan tänne, kun sitä pyydettiin. He arvostavat ikäihmisiä suuresti ja ovat auttaneet myös minua. Viestittelemme edelleen usein, ja neuvon aina tarvittaessa. Muutenkin kaikki pelaajat edustusjoukkueessa ja junioreissa ovat ihania, sillä he juttelevat paljon ja tervehtivät esimerkiksi kaupassa.

Siivonen kertoo urheilun olevan hänelle niin sanotusti omaa aikaa. Televisiosta hän katsoi viime viikolla Paavo Nurmi Gamesin sekä Kalevan kisat. Viikonloppuisin hänet löytää todennäköisesti jalkapallo-ottelusta.

– Urheilu on minulle tärkeää. Yleensä lauantai- ja sunnuntaiaamuina olen katsomassa jalkapalloa Peimari-Areenalla. Lapset myös usein kutsuvat minut katsomaan pelejään, ja se on ihanaa. Suosikkilajini ovat jalkapallo, yleisurheilu ja lentopallo.

Ihmisläheinen Sauvo Muiden auttamisen lisäksi Siivosen puheista kuulee hänen rakkautensa kotiseutuaan kohtaan. 80-luvun lopulla Sauvon Karunaan muuttanut ja sieltä keskustaan päätynyt Siivonen kehuu kotikuntaansa vuolaasti.

– Sauvossa ei ole turhaa byrokratiaa, vaan kenelle tahansa kunnan työntekijälle voi soittaa suoraan. Aina kaikki on järjestynyt. Sanoisin, että Sauvo on ihmisläheinen kunta.

Siivosen mukaan Sauvossa on otettu erityisen hyvin huomioon asukkaat, sillä ilman heitä ei olisi kuntaakaan.

– Tietenkin resurssit ovat rajalliset ja niiden mukaan tehdään, mutta kunnan työntekijät yrittävät tehdä Sauvosta toimivan ja hyvän. Toivon, että Sauvoon muuttaisi lisää asukkaita, niin nuoria kuin vanhoja, sillä täältä on lyhyt matka Turkuun ja Saloon. Turusta pääsee sitten jo maailmalle junalla ja lentokoneella.

APUNASI JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä saat avun nopeasti Mehiläisestä. Palvelemme sinua tuttuun tapaan turvallisesti kaikissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden.

Mehiläinen Kaarina | Pyhän Katariinantie 9 Ma–to 8-19 ja pe 8–16 Mehiläinen Lieto | Hyvättyläntie 9 Ma–to 8–19 ja pe 8–16 Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita, olethan yhteydessä Digiklinikan tai asiakaspalvelumme kautta, p. 010 414 00. Ohjaamme tarvittaessa sinut jatkotutkimuksiin erilliselle hengitysoireklinikalle.

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

Lähetä meille juttuvinkki:

toimitus@turunseutusanomat.fi

Liisa Kallio

Verkossa tällä viikolla: Frisbeegolf vei Matti Huhtalan mennessään

Turku kulkee koronatorjunnan etulinjassa

Lossikuskin työssä suurin haaste on huviveneilijät

Seutusanomien verkkosivuilla julkaistaan juttuja jokaisen neljän printtilehden alueelta, eli kaikista Turun seudun ja Vakka-Suomen kunnista.

www.turunseutusanomat.fi

4

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

Kaarina-talolle kaksi uutta taideteosta syyskuussa Kaarinan kaupungin tilaamat taideteokset täydentävät Kaarina-talon taidekokoelmaa.

Pysyvien taideteosten lisäksi Kaarina-talolla on jatkuvasti vaihtuvia näyttelyitä.

KAARINA. Turkulaistaiteilijoiden, Anu Halmesmaan ja Vesa Aaltosen, taideteokset julkistetaan Kaarina-talolla syyskuun puolivälissä. Halmesmaan Versot-reliefi sijoitetaan Kaarina-talon Helsingin-puoleisen päädyn aulaan. Aaltosen metsäaiheinen valokuvakokonaisuus tulee lounaskahvilan seinälle.

Halmesmaa on innoissaan ensimmäisen julkisen teoksensa sijainnista juuri Kaarina-talossa.

– On hienoa, että teos on aulassa, jossa kuka vain pääsee sitä katsomaan. Kaarina-talo on myös hieno rakennus, jota olen usein ihaillut, hän sanoo.

Kaarina-talo on paikkana Aaltosen mukaan urbaani, vaikka Kaarinasta löytyy muuten maaseutua ja merta.

– Keskusta on kivinen ja betoninen. Teoksen metsämaisema pehmentää sitä näkymää mikä ikkunoista avautuu

Luonnosta sisältöä taiteeseen Halmesmaan Versot-reliefi on kuusiosainen seinäveistos.

Teososat ovat halkaisijaltaan puolesta metristä puoleentoista metriin. Materiaalina Halmesmaa käyttää puupuristelevyä. Käsinleikatut palaset hän hioo ja maalaa useaan kertaan, jotta teoksen pinnasta tulee kiiltävä ja likaa hylkivä.

– Viimeisessä työvaiheessa kokoan teoksen työhuoneellani palasista ja valmis teos ripustetaan seinälle korkeita rakennustelineitä käyttäen. Parhaimmillaan teos tulee 20-30 senttiä ulos seinästä. Teokseen tulee toinen ulottuvuus, kun ulos seinästä tulevat teososat heijastuvat muuttuvina varjoina seinälle auringon valon mukaan, Halmesmaa kertoo.

Aaltonen on valokuvannut teostaan varten Harvaluodon metsää Piikkiössä, joka

Ei syksyllä sada.

Välttämättä.

Tilaa katon kuntotarkastus!

Soita 02 3619 7961 vesivek.fi

Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin.

Katso nettisivultamme tai soita.

oli teoksen tilaajan, Kaarinan kaupungin, toiveena. Teos on yksi kuva kolmessa osassa, jotka muodostavat yhdessä isokokoisen kokonaisuuden.

– Kävin muutamia kertoja paikan päällä Harvaluodossa ja tein luonnoksia, joista valikoitui syyskuussa julkistettava teos. Projekti alkoi alkuvuonna, ja keväällä kuvattiin. Tällä hetkellä on meneillään valmistumisvaihe. Teos valmistetaan paikallisessa yrityksessä, mikä on minulle tärkeä arvo, Aaltonen kertoo.

Molempien taideteosten taustalla on luonto, joka myös näkyy taiteilijoiden taustoissa: Halmesmaa on viittä vaille valmis puutarhuri ja Aaltosesta on tullut metsänomistaja.

Lopputulos yllättää myös taiteilijan Halmesmaan mukaan reliefi on ollut koko kesän hänen työhuoneellaan kuivumassa, ja kasaaminen on alkanut tällä viikolla. Jännittävin osuus on vasta edessä.

– Seuraan piirtämiäni teoksien luonnoksia aina aika or-

Vesa Aaltonen ja Anu Halmesmaa tuntevat toisensa entuudestaan. Molempien teosten lähtökohtana on ihmisen ja luonnon välinen suhde.

jallisesti, mutta en oikein ikinä suunnittele tarkkaan pintojen värejä tai maalauksen kuvioita. Pidän maalausvaiheen sattumanvaraisuudesta. Versot teoksessa olen leikkinyt ja sekoittanut valittuja värejä, ja jännittävin vaihe onkin teoksen kokoaminen. Silloin teos syntyy silmieni edessä, ja se on it-

sellenikin yllätys millainen siitä lopulta muotoutuu, hän sanoo.

Molemmat taiteilijat ovat iloisia siitä, että Kaarina-talossa kuka tahansa pääsee ihailemaan taideteoksia.

– On myös aina mukava saada julkiseen tilaan pysyviä teoksia. Teos saa silloin näkyvyyttä ja yleisö on osittain sel-

laista, joka ei jatkuvasti käy taidenäyttelyissä. Julkinen paikka tuo taiteen osaksi arkea ja arkipäivää, mikä on aina hyvä asia, Aaltonen sanoo.

Liisa Kallio

10 syytä muuttaa maalle MAASEUTU. Maaseutu on viime vuosina nostanut profiiliaan suomalaisten sydämissä.

Selvä enemmistö suomalaisista haluaa maaseudun pysyvään elinvoimaisena ja yhä useampi myös muuttaa maalle. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi joulukuussa 2019, että 844 000 suomalaista harkitsee vakavasti maalle muuttamista.

Koronapandemian myötä tämä joukko on suorastaan räjähtänyt. Useat heinäkuun aikana julkaistut kyselytutkimukset osoittavat, että jopa kaksi kolmasosaa on kiinnostunut maaseutuasumisesta. ASV Arctic Smart Village Oy:n Metropolia ammattikorkeakoululla teettämän markkinatutkimuksen mukaan 30–40 -vuotiaat perheenisät ja -äidit ovat eniten kiinnostuneita maalle muuttamisesta. Tässä 10 syytä, minkä takia he haluavat muuttaa maalle.

1. Hiljaisuus. Kaupungissa on aina ihmisten tuottamaa ääntä. Jopa öiseen aikaan jostain kuuluu jatkuvaa taustamelua. Maaseudulla on pääasiassa hiljaista. Toisin kuin kaupunkien äänet, maaseudulla äänet ovat rauhoittavia.

2. Rauhallisuus. Olet varmaan huomannut, miten stres-

saavaa kaupunkien elämä on. Ärsykkeitä tulee jatkuvasti ja niitä on pakko myös seurata valppaasti. Maaseudulla rauhallisuus on läsnä koko ajan.

Vaikka sinulla olisi etäpalavereita ja työkiireitä, jo pelkän maiseman katselu rauhoittaa.

Ympäristö pitää huolen henkisestä hyvinvoinnistasi, sillä kiireen käsite muuttuu ja ihminen voi paremmin. Tämä parantaa myös työtehoa.

3. Taloudellisuus. Maaseudulla asuminen on tutkitusti kaupunkiasumista edullisempaa. Kaupunkikaksion hinnalla saa usein suurehkon omakotitalon omalla pihalla. Ihmiset myös kuluttavat vähemmän.

4. Enemmän tilaa elämälle. Isomman asunnon lisäksi maalla on helpompi kasvattaa reviiriään. Lähimetsä on useimmiten vieressä ja lukuisat luontoharrastusmahdollisuudet kutsuvat maaseutuasujaa pariinsa. Pihapiirissä on tilaa lapsille ja aikuisille touhuta.

5. Turvallisuus. Kaupungeissa eläminen sisältää paljon turvallisuusriskejä kaikenikäisille.

Lapsia ei voi päästää ilman valvontaa ulko-ovesta ulos keskenään ja iäkkäämmätkin voivat joutua herkemmin onnettomuuksiin tai rikosten uhreik-

si, kuin maalla. Maaseudulla on turvallista päästää lapset ilman valvontaa pihalle leikkimään, vakituiset huumeiden käyttäjät tiedetään ja liikkujat huomataan. Tautien leviäminen on erittäin hidasta ja koronan kaltaisten epidemioiden kohdalla suojautuminen on helppoa.

6. Palvelut ”luontaisetuna”.

Usein kuulee lausuttavan, että maaseudulla ei ole palveluita.

Väite pohjautunee siihen, että maaseudulla on vähemmän kaupallisia palveluita. Kaupunkilaisetkin käyttävät useimpia arjen palveluita verkon välityksellä. Pankki, KELA ja verovirasto löytyy verkkoyhteyden päästä. Maaseudun ”palvelut” ovat usein maksuttomia, mutta elämyksenä suuria.

7. Oikeaa lähiruokaa. Maaseudulla sinulla on mahdollisuus syödä oikeasti lähellä tuotettua ruokaa. Useimmilta maatiloilta voit ostaa paikallisesti tuotettua ruokaa ja lisäksi sinulla on mahdollisuus kasvattaa ruokaa itse.

8. Yhteisöllisyys ja identiteetti. Maaseudulla on aina totuttu tekemään asioita yhteisen hyvän eteen. Osallistumalla yhteisön toimintaan huomaat pian olevasi tärkeä osa yhteisöä. Opit tuntemaan kyläläiset

ja huomaat sen rikkauden, joka syntyy yhdessä tekemisestä.

9. Luontokokemus on aitoa. Lähes kaikki suomalaiset arvostavat luontoa. Kaupungissa luontokosketukset jäävät usein pinnallisiksi ja jotkut luovat oman mielikuvansa luonnosta seuraamalla sosiaalisen median kärjekästä keskustelua. Kun asut luonnon keskellä, huomaat kokevasi luonnon käsinkosketeltavasti.

10. Olet onnellisempi. Viimeisenä, mutta mahdollisesti tärkeimpänä, listalle nousee onnellisuus. Sitähän me kaikki lopulta toivomme. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja kaikki kertovat samaa. Maaseudulla asuvat kokevat olevansa onnellisempia, kuin kaupungeissa asuvat.

ASV Arctic Smart Village Oy kehittää maaseudun elinvoimaisuutta ja tekee maaseutuasumisesta kadehdittavan mukavaa.

Yrityksen tavoitteena on kulkea kehityksen kärjessä ja kehittää asumisen kestävyyttä monialaisesti.

TSS

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

5

Kaarinan Kuvaajien kesän näyttelyssä esille pääsevät metsän asukkaat Näyttely oli kesäkuun ajan esillä Piikkiön kirjastossa. Elokuun loppuun asti kuvia voi ihailla Cafe Puntarin ikkunalla Kaarinan keskustassa.

KAARINA. Metsän asukas -näyttelyssä on näyttelyvastaava Tuula Purmosen mukaan kuvia, jotka poikkeavat yhdistyksen jäsenten yleisimmistä kuvista. Näyttelyssä on yhteensä 20 valokuvaa, joista yhtäaikaisesti kymmenen on esillä Cafe Puntarin ikkunalla.

– Esimerkiksi karhu, susi, lumikko ja metso ovat sellaisia, joita ei kovin usein pääse kuvaamaan, Purmonen sanoo.

Kaarinan Kuvaajat -yhdistys järjestää kuukausittain Salakampakilpailun. Toukokuussa aiheena oli Metsän asukas, ja kilpailu toteutettiin verkossa. Kuvia oli 51, ja käynnissä olevaan näyttelyyn valittiin 20.

Valitut kuvat ovat yhdistyksen jäsenten omia suosikkeja ja äänestyksessä eniten ääniä saa-

ja muita vastaavia ei ole myöskään ollut, mutta yhteydenpitoa on pystytty ylläpitämään sähköisesti.

Vaikka yhdistyksen tapaamiset ovat olleet jäissä koronatilanteen takia, ei virus ole kuitenkaan pysäyttänyt olennaisinta: valokuvausta.

– Jäsenet ovat yhä innokkaita valokuvaamaan koronasta huolimatta. Jokainen toki toivoo, että päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen. Kuvia voi kuitenkin ottaa kuten ennenkin, ja niitä on tullut näyttelyihin kivasti, Purmonen kertoo.

Hänen mukaansa yhdistyksen jäsenet miettivät tällä hetkellä syksyn toimintaa, sillä koronavirustilanne elää koko ajan. Seuraavat näyttelyt ovat kuitenkin syyskuussa Piikkiön kirjastossa ja Tuorlan majatalossa.

Metsän asukas -näyttely esillä Cafe Puntarin ikkunalla, Pyhän Katariinan tie 7, elokuun ajan.

Sunneva Ollillan Canis lupus on yksi esillä olevista valokuvista näyttelyssä. Se on kuvattu Kuhmossa.

neita kuvia. Yhteensä näyttelyssä on esillä valokuvia 16

kuvaajalta.

– Keväällä ei ollut mahdol-

lista pitää kuukausikokouksia.

Näyttelytoimintaa haluttiin

kuitenkin jatkaa ja se onnistui tällä tavalla. Tietenkään retkiä

Liisa Kallio

SEUTUSANOMAT

6

20. elokuuta 2020 20. elokuuta 2020

20.8.2020

ASIAA ASUMISESTA, RAKENTAMISESTA, REMONTOINNISTA JA SISUSTAMISESTA

PÄÄKIRJOITUS Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

OSALLISTUKAA, ESITTÄKÄÄ KYSYMYKSIÄ JA KERTOKAA OMIEN KOTIENNE TARINAA

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3420 (painettu) ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Turun Seutusanomat jatkaa taas koronatauon jälkeen myös Uuteen Kotiin -asumisen ja rakentamisen erikoisteemamme julkaisua. Tämänkertainen Uuteen Kotiin -aukeamamme perehtyy muun muassa vuokralla asumiseen ja asuntokaupan tilanteeseen Varsinais-Suomessa.

Iloinen asia asuntokaupan kannalta on se, että korona ei ole ajanut asuntokauppaa alas monen muun talouden alan tavoin. Kiinteistövälittäjät ovat kertoneet jopa ennätyksellisen vilkkaasta kesästä – sekä kesämökit että vakituiset asunnot ovat vaihtaneet omistajaansa tiuhaan tahtiin.

Elämä palaa kuitenkin uuteen normaaliinsa varsin hitaasti, mikä on kevään shokin jälkeen täysin ymmärrettävää. Toivommekin teiltä, arvon lukijat, osallistumista tuleviin Uuteen Kotiin -julkaisuihimme entistä enemmän.

Tässäkin teemassa esillä oleva Kysy Mitä Tahansa -juttusarjassa lu-

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja Laskutus Päätoimittaja Toimittaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132

MIKSI RAKENSIMME UUTEEN KOTIIN – ASUMISEN ERIKOISJULKAISUN ?

Ismo Viskari 045 111 6932 Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 4 palstaa 6 palstaa

84 mm 172 mm 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

Kannen kuva: Siparila.

Sängynpäädyn suunnittelija: Sirkka-Liisa Hietaniemi.

Jakelulevikki n. 140.000 kpl

kijamme voivat esittää itseään askarruttavia asuntokauppaan liittyviä kysymyksiä, ja me haemme asiantuntijat vastaamaan. Lähettäkää kysymyksiänne osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi, me kysymme asiantuntijoilta puolestanne ja julkaisemme vastaukset.

Haluamme myös lukijoitamme kertomaan omien kotiensa tarinaa.

Oletko sinä tai ystäväsi juuri rakentanut uuden kodin? Asutko viimeinkin haaveittesi mukaisessa talossa, oliko rakennusprojekti erityisen mielenkiintoinen tai oletko nähnyt, miten ystäväsi nauttii arjestaan uudessa kodissaan? Vinkkaa meille, me tulemme mielellämme tutustumaan uusiin koteihin ja kerromme niiden tarinaa seuraavissa Uuteen Kotiin -teemoissamme. Myös uusien kotien vinkit voi lähettää osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi.

Marko Vuosjoki

Uuteen kotiin asumisen erikoisjulkaisu on tehty sinulle, kiinteistövälittäjä ja asumisen ja rakentamisen ammattilainen. Teimme viime syksynä kyselyn muutamien Turun alueella toimivien kiinteistövälittäjien joukossa, sillä halusimme tietää, miten tämän hetken printtituotteet palvelevat heitä asiakashankinnassa.

Yhtenä isona asiana nousi esille se, että ihmisiä kiinnostaa enemmän sisällölliset julkaisut kuin pelkät ilmoitusjulkaisut.

Kun sisältö on paikallista, se huomataan ja luetaan paljon tarkemmin. Oma kohdeilmoittelu ei myöskään silloin huku muiden toimijoiden ilmoittelun joukkoon. Kyselyssä myös nousi esille, että sisällöllinen asuntokauppaakin koskeva lehti aukaistaan monen mielestä useammin ja paremmin kuin sellainen, missä on vain kohteita ja välittäjien kuvia. Lehden tavoittavuus ja oman markkina-alueen peitto oli myös tärkeä elementti.

UUTEEN KOTIIN

Näistä meille tulleista ideoista ja toivomuksista syntyi Uuteen Kotiin, hieman erilainen asumisen erikoisjulkaisu, jossa voi ilmoittaa myös muut asumisen, sisustamisen ja rakenta-

misen alalla toimivat yritykset. Teemme myös sisältömme yhdessä teidän kanssanne, paikallisin asioin ja ajankohtaiset asiat huomioiden.

SKVL ry eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry, Turun yhdistys ja Asukasliitto tulivat kanssamme yhteistyöhön tekemään tärkeitä ja ajankohtaisia artikkeleja toimituksemme väen kanssa.

ILMOITTAJA, MEIDÄN JULKAISUSSA VIESTISI HUOMATAAN JA SE EROTTUU

Alan toimija, ota Uuteen Kotiin asumisen erikoisjulkaisu omaksi mediaksesi tavoittaaksesi alueen ihmiset ja asiakkaat. Postin Premiumjakelussa jakelumäärä on yli 140 000 kpl, suurempi kuin millään muulla. Tehdään yhdessä entistä kiinnostavampi julkaisu, johon sisältöön myös sinä voit vaikuttaa.

Sisällön sivumäärään vaikuttaa ilmoitusten määrä. Mitä useampi ilmoittaa, sen enemmän toimitus saa sisällöllistä asiaa julkaisuun.

Mika Leinonen Toimitusjohtaja Turun Seutusanomien lehtiperhe Uuteen Kotiin – asumisen erikoisjulkaisu

OTA YHTEYS ILMOITUSMYYNTIIMME:

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

1) Jos olen asunut omistusasunnossani alle kaksi vuotta ja myyn sen, mitä veroja minulle tulee maksettavaksi?

– Myyntivoitosta tulee maksettavaksi pääomaveroa.

Eli maksat myynti- ja ostohinnan välisestä voitosta pääomaveroa. Jos olet esimerkiksi ostanut asunnon hintaan 200 000 euroa, ja myyt sen hintaan 220 000 euroa, maksat pääomaveroa 20 000:n euron myyntivoitosta.

Pekka Tähtinen, Turun Talokulma Oy. 2) Entä jos olen asunut yli kaksi vuotta?

– Veroa ei tule maksettavaksi. Sinun pitää omistaa asunto ja asua siinä vähintään kaksi vuotta, jolloin myyntivoitto on verovapaata. Eli edelliseen kauppaan erona; 20 000 euron myyntivoitto on verovapaata.

Edellytyksenä kuitenkin on, että toiminta ei ole ammattimaista. Nimittäin, jos teet esimerkiksi kolme tällaista asuntokauppaa alle kymmenen vuoden aikana, verottaja kiinnostuu toiminnastasi ja saattaa tulkita sen liiketoiminnaksi, joka tietenkin johtaa myyntivoiton verottamiseen.

Pekka Tähtinen, Turun Talokulma Oy. Marko Vuosjoki Lähetä sinua askarruttava asuntokauppaan liittyvä kysymyksesi meille: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Toimitus valitsee kysymyksistä kiinnostavimmat, hankkii vastaukset asiantuntijoilta ja julkaisee ne Uuteen Kotiin -teemassa.

SEURAAVA ilmestyy 17.9.

KYSY MITÄ TAHANSA

Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi

keskusta

Ismo Viskari puh. 045 111 6932 ismo.viskari @turunseutusanomat.fi

Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila @turunseutusanomat.fi

ASIANTUNTIJAPALSTA

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

7

20. elokuuta 2020

SANNA KILPISELLE VUOKRALLA ASUMINEN ON HELPPOUTTA JA VAPAUTTA Tilastokeskuksen mukaan yhä pienempi osuus nuorten ikäluokkien asuntokunnista asuu omistusasunnossa. Yhä useampi valitseekin vuokra-asunnon, ja kyseinen asumismuoto on yleistynyt etenkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa.

VUOKRA-ASUMINEN. Ensimmäiseen asuntoon muuttaessa turkulaiselle Sanna Kilpiselle oli itsestään selvää, että hän vuokraa asunnon. Vuonna 2018 Kilpinen oli vielä opiskelija, eikä hän ollut valmis sitoutumaan omistusasuntoon.

Myöskään kukaan lähipiirissä ei ollut ostanut omistusasuntoa.

– Taloudellisesti se oli hyvä ratkaisu, sillä ei ollut vielä kerännyt sellaista pääomaa, jonka olisi valmis sijoittamaan asuntoon. Kaikki oli myös epävarmaa vielä, kun ei vielä tiennyt, missä olisi töissä tulevaisuudessa, Kilpinen kertoo.

Kuitenkin kaksi vuotta myöhemmin Kilpinen asuu toisessa vuokra-asunnossaan avopuolisonsa kanssa Portsassa, vaikka teoriassa hänellä olisi mahdollisuus sijoittaa omaan asuntoon: vakituinen

työpaikka on löytynyt ja säästöjä kertynyt. Kilpinen taas kokee omistusasunnon liian sitovana ratkaisuna.

– Olen ollut vasta vähän aikaa työelämässä, ja omistusasunto olisi päätös jäädä jonnekin. Vuokralla asuessa en ole sidottu mihinkään, enkä olekaan vielä valmis päättämään, missä haluan asua. Keskustassa asuessa on myös helpompaa vuokrata.

VÄHEMMÄN VASTUUTA VUOKRALAISENA

Kilpisen mukaan vuokralla asumiseen liittyy paljon hyviä puolia: asukkaan ei tarvitse osallistua remontteihin ja taloyhtiön asioihin tai murehtia hajonneen jääkaapin korjauksesta. Vastuuta on vähemmän, vaikka toki täytyy huolehtia, ettei itse aiheuta vahinkoa

asunnossa.

– Se luo tiettyä turvaa taloudellisesti, kun ei tarvitse varautua asunnon kuluihin samalla tavalla kuin omistajan täytyy.

Vuokralaisena en voi kuitenkaan tehdä kodista omannäköistä esimerkiksi maalaamalla seiniä tai tekemällä muita pysyviä muutoksia. On myös aina riski, että joutuu muuttamaan pois yhtäkkiä, Kilpinen sanoo.

Niin vuokranantajista kuin vuokralaisista liikkuu kaikenlaisia tarinoita, mutta Kilpisellä on vain hyviä kokemuksia kahden asunnon vuokranantajista. Hän kertoo saaneensa olla rauhassa kodissaan, ja yhteyttä on pidetty tarvittaessa.

EI LAINAA PAINAMASSA HARTEITA

Omistusasuntoa puoltavana

Turkulaisen Sanna Kilpisen mukaan vuokralla asumisessa on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. kommenttina kuulee usein, että lainasta huolimatta asuntoa maksaa itselleen. Vuokralla asuminen voidaan kokea kalliina ratkaisuna, mutta Kilpinen ei ole mielestään menettänyt rahaa vuokraa maksaessaan.

– Vuokraaminen on minulle hyvä tapa asua, enkä koe, että vuokra olisi hukkaan heitettyä. En ole myöskään valmis ottamaan niin isoa lainaa harteilleni. Vuokraelämä on niin

vapaata, kun on vastuussa vain siitä vuokrasta.

VUOKRALLA JATKOSSAKIN

Kilpisen mukaan vuokraasuntojen hintataso on Turussa edullinen esimerkiksi Helsinkiin verrattuna. Oikotien heinäkuussa julkaiseman artikkelin mukaan 20100-postinumeroalueella yksiöiden neliöhinta on 19,1 euroa kes-

kimäärin. Kilpinen itse asuu yksiössä Portsassa, joka kuuluu kyseiseen postinumeroalueeseen.

Ainakaan vielä Kilpinen ei nää omistusasuntoa tulevaisuudessa.

– En ihmettelisi, jos asuisin vuokralla vielä viiden vuoden päästä. Jos on kiva vuokraasunto, niin voisin asua siinä pitkäänkin.

Liisa Kallio

Jyrki Kukkonen ja Henrik Haapakoski avasivat Aninkaisen toimiston Raisioon elokuun alussa.

RIVITALOASUNNOT HALUTTUJA

ASUNTOKAUPPA HYVÄSSÄ VAUHDISSA Etätöiden lisääntyminen lisännyt huimasti syrjäisten kohteiden kiinnostavuutta ASUNTOKAUPPA. Elokuun alussa Raision keskustassa toimistonsa avanneet Aninkaisen kiinteistövälittäjät Henrik Haapakoski ja Jyrki Kukkonen yllättyivät kesällä. Kasvukeskuksista syrjässä olevat kohteet, jotka aiemmin eivät valtavasti ostajia kiinnostaneet, alkoivat mennä kaupaksi.

– Syrjäisten kohteiden kysyntä kasvoi nopeasti. Etätyöt lisääntyivät koronan myötä ja samalla maallemuutto lisääntyi, kertoo Aninkaisen Raisi-

on toimiston myyntipäällikkö Henrik Haapakoski.

– Emme osanneet aavistaa syrjäisten kohteiden näin vahvasti lisääntyvää kiinnostusta, lisää kiinteistövälittäjä Jyrki Kukkonen.

Korona-aika on ajanut monta alaa ahdinkoon, mutta asuntokaupan tilanne on Varsinais-Suomessa tällä hetkellä erittäin hyvä.

– Heinäkuu oli itse asiassa ennätyksellisen vilkas. Myös kesämökkikauppa oli kesällä aivan liekeissä, iloitsee Haa-

pakoski.

KIVIJALKAKAUPPA TOIMII

Haapakoski ja Kukkonen ovat ilahtuneet myös siitä, miten tiuhaan tahtiin ovi Raision toimistolla on käynyt.

– Asiakkaita on ollut mukavasti. Tavoitteemme oli olla helposti saavutettavissa, ja tämä sijainti mahdollistaa sen. Hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää kivijalkakauppa on asuntokaupassa; perjantaiaamuna eräs asiakas tuli vain

Kysyttäessä, millaiset asunnot ovat tällä hetkellä kaikkein halutuimpia, vastaus tulee Henrik Haapakoskelta kuin apteekin hyllyltä.

– Yksitasoiset rivitalokaksiot ja -kolmiot. Selkeästi halutuimmat ostokohteet tällä hetkellä, vastaa Haapakoski.

Myös remontoidut omakotitalot löytävät ostajansa varsin vauhdikkaasti.

– Omakotitaloissa kauppa

käy nimenomaan remontoitujen kohteiden kanssa.

Ihmiset eivät juurikaan nykypäivänä osta omakotitaloa, joka on remontin tarpeessa, vaan myyjän kannattaa laittaa talo kuntoon ennen myyntiä.

Omakotitalo voi olla varsin iäkäskin, kunhan se on hyvässä kunnossa, eikä remonttitarpeita ole näköpiirissä lähiaikoina. Silloin talo käy kaupan, kertoo Jyrki Kukkonen.

Marko Vuosjoki 4AHandout juttelemaan asuntotilan-tuodnaHA4 teestaan, ja hetken keskusteltuamme hän päätyi tekemään toimeksiantosopimuksen siltä istumalta, kertoo Haapakoski.

Aninkaisella olikin hetken aikaa aukko Raisiossa, kun kaupungissa toiminut franchise-yrittäjä siirsi toimipisteensä Mynämäelle.

Sälekaihtimet kaupan päälle 31.8. saakka.

Haapakoski ja Kukkonen ovat toistaiseksi tehneet enisaat vain valtuutetulta Pihla-jälleenmyyjältä A4 Edun Handout ten töitä asiakkaiden asuntoJari Laurilalta, Länsirannikon Ikkunat ja Ovet Oy. jen myynnin parissa, mutta Ota yhteyttä: toimeksiantoja voi tehdä jari.laurila@ikkunatjaovet.fi p.050 539 9551 myös osto- tai vuokraustarkoituksessa.

Ikkunaostajan kesäetu!

8

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

Sähäkkä Paimion Minitriathlon luo kyläjuhlan tunnelmaa Minitriathloniin osallistuu kisaajia niin lähikunnista kuin kauempaakin Varsinais-Suomesta.

Nopeimmat kisaajat saapuvat maaliin alle tunnissa.

PAIMIO. Jo viidettä kertaa järjestettävä Paimion Minitriathlon keräsi Ankkalammelle yli 100 kisaajaa. Kisan nopein oli miesten sarjan Ville Jussila Auranmaan Seiväsmatkaajista, joka teki myös uuden kisaennätyksen ajalla 56.02. Naisten sarjan ykkönen oli Suvi Laaksonen Velo Salosta ajalla 1.04.50. Turkulaisjoukkue Castia Athletes voitti oman sarjansa ajalla 57.38.

Kilpailun johtaja Johanna Käkönen Peimarin Latu ja Polku -yhdistyksestä oli erittäin tyytyväinen kisapäivään.

– Meillä on täällä ennätysmäärä kisaajia ja todella paljon joukkueita. Viikonloppu on aika passeli, sillä vesi on lämmintä ja ilma on kesäisen mukava. Se tarkoittaa sitä, että urheilijoilla on mukavampaa eikä kylmä aiheuta loukkaantumisriskiä, hän sanoo.

Kilpailussa miehet, naiset ja joukkueet kisaavat omissa sarjoissaan. Minitriathlonissa matkat ovat kymmenesosa triathloniin verrattuna: uinti 350 metriä, pyöräily 18 kilometriä ja lopuksi juoksu 5 kilometriä.

Matkojen puolesta kilpailu sopii monenlaiselle liikkujalle.

– Matkojen puolesta Minitriathlon on sähäkkä sprinttimatka triathloneita harrastaville. He menevät täysillä.

Kuntoilijat pystyvät myös vetämään kisan hyvällä sykkeellä.

Kun on monenlaisia urheilijoita ja joukkueita, niin aina löytyy pientä kisailua, mikä auttaa jokaista tekemään parhaan mahdollisen suorituksen, Käkönen sanoo.

Minitriathlon on hyvä lauantaitreeni Paimiosta kotoisin oleva mutta Porvoossa nykyisin asuva Sari Hörkkö osallistui Minitriathlonille kolmatta kertaa.

Hän on aiemmin juossut maratoneja ennen siirtymistä triathloniin.

– Triathlon on lajina monipuolinen, ja iän myötä on tärkeää liikkua monipuolisesti.

Tässä voi myös haastaa itseään, sillä itse aloitin pyöräilyn ja va-

Minitriathlon alkaa 350 metrin uintiosuudella. Tänä vuonna Ankkalammen vesi oli mukavan lämmintä kisaajille.

paauinnin tekniikan harjoittelun ihan nollasta. Triathlonpiireissä ollaan myös avuliaita ja yhteistyöhenkisiä, hän sanoo.

Uinnin jälkeen alkaa 18 kilometrin pyöräily. Vaihtoalueella kävi kova kuhina, kun kilpailijat vaihtoivat ylleen pyöräilyvarusteet.

Minitriathlonia Hörkkö kuvailee on hyväksi lauantaitreeniksi, josta palautuu parhaiten venyttelemällä ja vetämällä sunnuntaina palauttavan treenin. Kilpailun haastavin osuus on edessä heti ensimmäisenä.

– Uinti on aina ollut lajeista heikoin minulle, joten toivottavasti se menisi hyvin tällä kertaa. Hyvä, että sen saa heti alta pois. Onneksi on tyyntä ja vesi lämmintä, keli on muutenkin hyvä. Aikatavoitetta minulla ei ole, vaikka onhan se aina kiva parantaa edellisvuodesta, Hörkkö kertoo.

Kotikutoinen tapahtuma ammattimaisella otteella Käkösen mukaan kilpailun järjestäjät, Peimarin Latu ja Polku -yhdistys ja Paimion kaupunki, saavat vuosittain kiitettävää palautetta osallistujilta järjestelyistä.

– Minitriathlon on pieni tapahtuma, ja täällä on kotikutoista meininkiä ja kyläjuhlan tuntua. Kuitenkin meillä on ammattimainen tulospalvelu, josta kisaajat näkevät välija vaihtoajat. Se on tärkeää triathlonistille. Reitit ovat myös

kivat. Siellä ei välttämättä tehdä eroa huippuvälineellä vaan kunto ratkaisee, Käkönen kertoo.

Minitriathlon kerää osallistujia ympäri Varsinais-Suomea.

Käkönen kuitenkin kannustaa myös paikallisia osallistumaan.

– Vaikka joukkueen kanssa voi lähteä testaamaan, kisaamaan ja viettämään kesäpäivää liikunnan parissa. Moni osallistuu joka vuosi uudestaan, ja kun matka ja reitit ovat samat, on helppo verrata tuloksia edellisvuoteen.

Liisa Kallio

Kalevan Kisoissa ei nähty odotettua ennätystehtailua Varsinais-Suomeen Suomen mestaruuksia ja lukuisia muita mitaleja.

YLEISURHEILU. Suomen yleisurheilukesän päätapahtuma, Kalevan Kisat, käytiin viime viikon lopulla Turussa helteen hellimällä Paavo Nurmi stadionilla. Suomen mestaruuksista kilpailtiin tänä vuonna erityisissä merkeissä, sillä Kalevan Kisat oli monen suomalaishuipun kauden pääkilpailu.

Ennakkoon odotettiinkin jopa Suomenennätystehtailua.

Sellaista ei kuitenkaan nähty, sillä esimerkiksi seitsenottelija Maria Huntington, pituushyppääjä Kristian Pulli, kolmiloikkaaja Kristian Mäkelä ja korkeushyppääjä Ella Junnila olivat joko alavireisiä tai kärsivät loukkaantumisista. Junnila ei lähtenyt kisaamaan lain-

kaan, Mäkelä ja Pulli säästelivät itseään ja Huntingtonin ennätysjahti kaatui viimeistään sunnuntain alavireiseen pituushyppyyn.

Toki Huntington, Pulli ja Mäkelä ottivat omansa ja voittivat Suomen mestaruudet helteisellä Paavo Nurmi stadionilla.

Odotettu oli myös naisten 100 metrin aitajuoksu, jonka voittaja Annimari Korte ei yltänyt uusiin ennätyksiin. Korte voitti mestaruuden ajalla 12,79.

Poimintoja alueen mitalisteista Lehtiemme ilmestymisalueen mitalisaaliit avasi perjantaina Naantalin Löylyn Christian

Vänttinen, joka pinkoi pronssille miesten 400 metrillä.

Turkulaisjuhlat alkoivat toden teolla lauantaina, kun naisten keihään viimeinen heittokierros sytytti stadionyleisön liekkeihin. Turun Urheiluliiton kaksikko, Sanne Erkkola ja Jatta-Mari Jääskeläinen, räväyttivät viimeisillä heitoillaan upeasti kaksoisvoittoon.

Erkkola vei mestaruuden tuloksella 57,04, joka on hänen uusi ennätyksensä, ja Jääskeläinen sijoittui hopealle tuloksella 56,50.

Alueemme seuroista myös Liedon Parma oli näyttävästi esillä. Tuomas Lehtonen juoksi 400 metrin aitojen mestariksi ennätyksellään 50,53 ja päihitti lajia pitkään hallinneen Oskari Mörön. Parmasta löytyy muutenkin aitomisosaamista, sillä Valtteri Kalliokulju nappasi pronssin miesten pika-aidoissa.

Kuva: Turun Urheiluliiton Sanne Erkkola heitti yllätysmestariksi viimeisellä heitollaan.

Arkistokuva: Anssi Mäkinen/SUL.

TuTo:n Milja Thureson saalisti kisoista kaksi pronssia: 200 metrillä ja 400 metrillä. Thureson juoksi molemmilla matkoilla kauden parhaansa.

Turun Urheiluliiton Viola Westling juoksi hopealle naisten 800 metrillä, jonka voitti ylivoimaisesti Sara Kuivisto.

Kalevan Kisoissa yksi odote-

tuimpia lajeja on aina tietenkin miesten keihäs. Tänä vuonna tulostaso ei ollut lajin perinteet huomioiden mikään päätä huimaava, sillä vain kultamitalisti Lassi Etelätalo ylitti 80 metrin rajan. Etelätalo heitti Suomen mestariksi tuloksella 82,20.

Antti Ruuskasen odotettu paluu kilpakentille tuotti hopeaa

tuloksella 79,22 ja Toni Kuusela oli kolmas tuloksella 77,22.

Raisioon ilonaiheita tuotti muun muassa Aada Aho, joka juoksi 400 metrin aidoissa pronssille ennätyksellään 58,88.

Marko Vuosjoki

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

9

Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi

Henrikinkirkko su 23.8. klo 11 Luomakunnan sunnuntain sanajumalanpalvelus Henrikinkirkon pihalla, Kallio, Miettinen, Rautakoski

henrikinseurakunta.fi

Elokuun puolesta välistä lähtien kotikasteet ovat olleet jälleen mahdollisia Maarian seurakunnassa. Kuvituskuva.

Toimintaa pyöritetään pienryhmissä Maarian seurakunnan omat eläkeläiskerhot alkavat lokakuussa.

SEURAKUNNAT. Korona-aika muokkaa seurakuntien toimintaa edelleen todella merkittävästi. Kaikessa toiminnassa ja jo sen suunnittelussa joudutaan ottamaan huomioon turvavälien mahdollisimman hyvä noudattaminen ja tietenkin hygienia.

Maarian seurakunnassa edetään varovaisesti, terveysnäkökulmat huomioiden.

– Palauttelemme toimintaamme tähän ”uuteen normaaliin” pikkuhiljaa, ja tietenkin terveys edellä, kertoo Maarian seurakunnan kirkkoherra Katri Rinne.

Etenkin riskiryhmään kuuluville ikäihmisille suunnattu toiminta on ollut seurakunnissa koronan vuoksi tauolla. Pian senioritoimintaakin pystytään varovaisesti järjestämään.

– Seurakuntamme omat eläkeläiskerhot starttaavat taas lokakuussa.

Noudatamme luonnollisesti tarkoin turvalli-

suusohjeita, kertoo Rinne.

Ylipäänsä Maarian seurakunnan syksyn toimintaa sävyttävät tarkat turvallisuusmääräykset. Seurakunnassa tehdään kaikki inhimillisesti voitava, jotta ihmiset pysyisivät terveinä.

– Toimintaa järjestetään pienryhmissä, käsidesiä on aina saatavilla, turvaväleistä pidetään kiinni ja esimerkiksi ruoanjaossa, joka alkaa taas elokuussa, työntekijöillämme on käytössään maskit ja visiirit sekä käsineet. Tämä on kaikki ”uutta normaalia”, jossa teemme kaikkemme, että ihmisten terveys ei vaarantuisi, kertoo kirkkoherra Katri Rinne.

Kotikasteet taas mahdollisia Syksyn mittaan kirkolliset toimituksetkin muuttuvat vähitellen. Kevään ja kesän aikana Maarian seurakunnan papit eivät esimerkiksi käyneet

lainkaan tekemässä kotikasteita – paitsi ulkotiloissa – mutta elokuun puolivälistä lähtien kotikasteetkin ovat taas mahdollisia.

– Myös muista kirkollisista toimituksista sopimisessa pyrimme taas tapaamaan seurakuntalaisia kasvotusten. Keväällähän me seurakunnan työntekijät teimme oikeastaan kaiken etätöinä, ja olenkin huomannut, että seurakuntalaiset kaipaavat taas henkilökohtaisia kohtaamisia. Mutta korostan edelleen, että kaikessa toiminnassamme ollaan erittäin tarkkoja turvallisuuden kanssa, muistuttaa Katri Rinne.

Maarian seurakunnassa kyettiin järjestämään kesän rippileirit, mutta poikkeusoloihin sopivalla tavalla.

– Perinteisiä rippileirejä ei järjestetty. Nuoret yöpyivät riparin ajan kotonaan, mutta järjestimme heille lähipäiviä, joiden parissa he pääsivät esimerkiksi harrastamaan melontaa Heinänokan leirikeskuksessa. Konfirmaatiot pidettiin pienryhmissä, jotta pystyim-

me noudattamaan tiukkoja kokoontumisrajoituksia, kertoo Rinne.

Kaiken kaikkiaan koronakeväästä ja -kesästä on Maarian seurakunnassa selvitty oikein hyvin.

– Saimme järjestettyä tarvittavat työvälineet henkilökunnalle, pystyimme pitämään kokoukset etänä, ja mistä olen erittäin kiitollinen ja ylpeä, koko henkilökunta ja vapaaehtoisemme ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja olivat joustavia. Toteutimme myös paljon digitaalista materiaalia, jonka avulla olemme tavoittaneet seurakuntalaisia, kertoo Katri Rinne.

Etätyöskentelyyn kuului myös muun muassa ikäihmisille ja lapsiperheille suunnatut puhelinsoitot.

– Soittelimme seurakuntalaisille ja tarkastimme, että heillä on kaikki kunnossa ja arki pyörii, kertoo Rinne.

Marko Vuosjoki

Uuden nelivuotiskautensa aloittanut kirkolliskokous päätti kokousviikkonsa Turussa avioliittokeskusteluun SEURAKUNNAT. Piispainkokouksen vastauskirje, joka liittyy kunnioittavaan keskusteluun ja avioliittoon, kirvoitti torstaina ja perjantaina kirkolliskokouksessa kaikkiaan 45 puheenvuoroa. Koska kyseessä ei ollut päätösehdotus, vastauksen käsittelyn aikana ei voinut tehdä ponsi- tai vasta-

ehdotuksia.

Näkemykset asiasta jakavat edelleen kirkolliskokousta vahvasti, joskin puheenvuoroja kompromissin ja ratkaisun välttämättömyyden puolesta esitettiin. Samaan aikaan hiippakunnissa ja seurakunnissa on erilaisia käsityksiä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vih-

kimisestä sekä siihen liittyviä käytäntöjä. Monissa puheenvuoroissa todettiin, että keskustelu asian ympärillä jatkuu tulevissa istunnoissa.

4 miljoonan talousarvion muutos hyväksyttiin

Kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvioon toiminnan avustusosaan kolme miljoonaa euroa seurakuntien taloudelliseen tukemiseen ja yhden miljoonan kirkollisten järjestöjen taloudelliseen tukemiseen koronaviruspandemiasta selviytymiseen.

TSS

Tiesitkö, Tiesitkö, että että me me olemme olemme

Kirkolliskokous päätti lisätä

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2) Su 23.8. klo 10 Messu, Loukiala, Eklund, Vähäpassi Su 30.8. klo 10 Messu, Sirén, Palmunen, Niemi Su 30.8. klo 17 Johannesmessu, Puputti, Tiia Lehtonen, Erkki Haarala. Musiikki: Esa-Pekka Kanniainen ja Taina Laurén

Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3) Su 23.8. klo 11 Messu, Puputti, Rainio Su 30.8. klo 11 Messu, Orenius, Vuola Ke 2.9. klo 13 Kotimäen srk-talo Muistijumppa To 3.9. klo 13 Hepokullan srk-talo Lähetyspiiri, Kesäkuulumisia Verbum Sonans -kuoron uusien laulajien koelaulu ke 9.9. klo 18-20, varaa aika tiedottaja Helenalta, 040 507 8283 (25.8. alkaen) Huom! Muutokset mahdollisia!

Katso ajankohtaisimmat tiedot netistä:

maarianseurakunta.fi

ME EMME HUKU

MAINOSTEN JOUKKOON! Lehtemme Lehtemme jaetaan jaetaan erikseen erikseen täyspeittona täyspeittona Postin premiumjakelussa.

Postin premiumjakelussa.

OTA YHTEYTTÄ!

OTA YHTEYTTÄ!

Mika Leinonen puh. 040 706 2132 Mika Leinonen puh. 040 706 2132 mika.leinonen @turunseutusanomat.fi mika.leinonen @turunseutusanomat.fi TURUN TURUN

SEUTUSANOMAT SEUTUSANOMAT

keskusta

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO keskusta KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

10

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

VARAAVAT TAKAT SUORAAN TEHTAALTA! Sisältää hormit, palomuurit ym.

TÄYDELLINEN ASENNUSPALVELU.

Panasonicin ja Midean ILMANLÄMPÖPUMPUT ASENNETTUINA!

Ennätysmäärä traktoreita ja yleisöä

Meiltä saat myös Jäspi ilma-vesilämpöpumput, joiden hankintaan voit saada

4000€ HANKINTATUEN

vaihtaessasi pois öljylämmityksestä. Katso tarkemmat tiedot ELY-keskuksen sivuilta.

WWW.AUTOANTTILA.FI

TULE JA TUTUSTU

CI ELLIOT

-MALLISARJAAN MEILLÄ!

Ari Anttila 0500-532305 Arto Anttila 0440-532305 Tuotekatu 12, Raisio.

Nautelankosken museoalue Liedossa täyttyi lauantaina vanhoista traktoreista ja masiinoista.

Wanhat Masinat Lieto -kerhon puheenjohtaja Mauno Lahtinen oli sonnustautunut perinteisiin vaatteisiin lauantaisessa harrastetraktorien näyttelypäivässä.

LIETO. Wanhat Masinat Lieto -kerho järjesti harrastetraktoripäivän näyttelynsä Liedossa tänäkin vuonna, ja suosio olikin ennennäkemätön.

– Aiempina vuosina traktorinäyttelyssämme on käynyt nelisensataa ihmistä. Se ei riitä mihinkään tänä vuonna, yleisöennätys menee heittämällä uusiksi, iloitsi Reijo Huhtala.

– Väkeä on riittänyt heti puolestapäivästä lähtien, kun näyttelypäivä starttasi, komppasi Mauno Lahtinen.

Wanhat Masinat Lieto -kerhon perustajajäsenet Mauno Lahtinen ja Reijo Huhtala kertoivat, että myös traktorien määrässä aiemmat ennätykset lyötiin komeasti.

– Muistan, kun järjestimme ensimmäisen tapahtuman tässä muodossa 7-8 vuotta sitten, ja traktoreita oli näytillä alle

LIIKE AVOINNA Ma-Ke 10-17 To-Pe Sopimuksen mukaan La-Su Suljettu

P U T O U S V I K S A

O R A S U L I N A T

S O P U S O I N T U A

V A L O A T S U L A L R A I S T I O L I A

O H E T

H A M S U I N I R Ö O H K T E Ö R U N I V

K A M A R I T I I R I K K A

I J A I K K S U Ö P E Ö S S R I I N T K I A N T A

puolet nykyisestä määrästä.

Tänä vuonna esillä on 29 vanhaa traktoria, kertoi kerhon puheenjohtaja Mauno Lahtinen.

Vaikka vajaa kymmenkunta vuotta sitten kävijämäärä oli vähäisempi, Lahtinen ja Huhtala huomasivat heti, että tapahtumalle oli tilausta.

– Vanhat masiinat kiinnostavat ihmisiä – kaikenikäisiä. Pikkupojat haluavat kiivetä traktorin hyttiin ja leikkiä ajamista, kertoi Lahtinen.

Lahtisen näkemykseen on helppo yhtyä. Perheen pienimmät tosiaan kokeilevat traktorin ratissa istumista ja moni vanhempi kävijä on kiinnostunut koneiden historiasta ja tekniikasta.

Ajankohta Lieto-viikolla auttoi menestykseen Lauantain yleisömenestys tietenkin ilahdutti kerhon puuhamiehiä. Yhtenä syynä lisääntyneeseen kävijämäärään oli oikeaan osunut ajankohta.

– Järjestimme tapahtuman tänä vuonna osana Lieto-viik-

A V I I S I T Ä Ä N I N

T A O I N T H I M A A V L M A O S K E P I L Ä L Ä O I T A T T E E E L S Y Y

L A S U I A A T N N I E Ä T H I A A K M A U K T E

V A L L A B I A N O A U

A K I T

T E L A T A A N I N S A P K A O S P I S A E T

K A T A R R R I E H O U S O P I A T I T N A O A S A L I

koa. Se oli oikea ratkaisu, myhäili Mauno Lahtinen tyytyväisenä.

Tämänvuotisen tapahtuman kiinnostavuutta kuvaa hyvin sekin, mitä tapahtui viikolla vielä paria päivää ennen tapahtuman h-hetkeä.

– Meillähän oli mukavasti osallistujia jo kerhon omasta väestä, mutta viime päiviin asti sain vastailla puhelimeen, kun muut kuin kerhomme jäsenet soittelivat, ja kysyivät, saavatko tulla traktoreineen meidän tapahtumaamme. Sanoin että tietenkin, ja nyt meillä onkin melkoinen repertuaari vanhoja masiinoita näytillä, kehui Lahtinen traktoriharrastajien aktiivisuutta.

Nautelankosken vanhojen masiinoiden näyttelyt jatkuvat 29. elokuuta, kun vuorossa on vanhojen mopojen näyttely.

Marko Vuosjoki

Näköislehti luettavissa maksutta osoitteessa turunseutusanomat. fi

SEUTUSANOMAT

20. elokuuta 2020

11

Kasvomaskin käyttötesti käytännössä Testi loppui lyhyeen

Turun Seutusanomien päätoimittaja Marko Vuosjoki työskenteli vajaan puolikkaan työpäivän kasvomaski kasvoillaan.

Kuva: Ismo Viskari.

Joten, päätin testata vajaan puolikkaan työpäivän ajan, millaista maskin käyttö on.

Aloitin testini kello 12, lounaan jälkeen.

Ensimmäisen testitunnin ajan istuin visusti työpisteelläni kirjoittaen ja sähköposte-

(1920)

Knut

KÄHVELTÄJIÄ

R UM

k Tyk

runoillut Tuomas

KEHOAMME

Vai niin! sketsi- ” ohjelma

lään tavalla kasvomaskin olemassaoloa.

Ensimmäinen kasvomaski pysyi käytössä reilun tunnin verran, ennen kuin oli paheeni vuoro; kävin siis savukkeen mittaisella tauolla. Tässä vaiheessa kertakäyttömaski lensi roskiin ja paketista napattiin uusi käyttämätön tilalle.

htule s du ISSN 26701197

i

ON

nobelisti

myös, että hengittäminen maski kasvoilla aiheutti silmälasien huurtumista.

Puolisen tuntia testin aloittamisen jälkeen puhelin soi, vastasin ja juttelin maski kasvoillani. Kuulemma puheeni kuului ihan hyvin – kysyin puhelun lopuksi, kuulostiko puheeni selkeältä, ja puhelimen toisessa päässä olleen mielestä puheestani ei huomannut mil-

-BA NDY

Käytännön testiin

Otamme välillä tirsat!

Jorma Kemppainen 2020

ja käsitellen. Ensituntemukset apteekista ostetusta kirurgisesta kasvomaskista, jonka kymmenen kappaleen pakettihinta oli reilut 12 euroa, olivat ristiriitaiset.

Kasvomaski tuntui kyllä istuvan yllättävänkin hyvin kasvoilleni, mutta ensimmäisinä ongelmina esiin nousivat epämiellyttävä, sanotaanko ”lääkemäinen” haju ja huomasin

E

vaihtaa uuteen.

HU

KASVOMASKIT. Testasin käytännössä, yhden työpäivän aikana, miten kasvomaskia käytetään, miltä se tuntuu kasvoilla ja miten monta kertakäyttömaskia minun pitäisi päivän aikana kuluttaa, jos käyttäisin kasvomaskeja THL:n ohjeiden mukaisesti.

Kertauksen vuoksi muutama pointti kasvomaskeista ja niiden käytöstä: Maski ei ensisijaisesti suojaa käyttäjäänsä, vaan estää pikemminkin käyttäjän levittämästä omia pöpöjään ympäristöön.

Kasvomaskeja on lukuisia erilaisia, ja tutkimustieto niiden hyödyllisyydestä on hieman ristiriitaista. Siitä ollaan kuitenkin lääkäripiireissä pitkälti yhtä mieltä, että oikein käytettynä maski vähintäänkin lieventää käyttäjänsä levittämiä pöpöjä.

Käytöstä mainittakoon sen verran, että kasvomaskin pitäisi istua hyvin käyttäjänsä kasvoille, jotta maskin sivuilta ei olisi mahdollista ”vuotaa” taudinaiheuttajia. Maskia ei pidä myöskään säätää moneen kertaan, vaan se pitäisi saada mielellään kerralla kasvoille. Edelleen, joka kerta, kun maski otetaan pois kasvoilta, se pitäisi vaihtaa uuteen. Eli; aina kun käydään kahvilla, syömässä tai vaikkapa juomassa lasillinen vettä, käytetty maski pitää

x2

Toisen maskin käyttö tuntui vieläkin hankalammalta kuin ensimmäisen. Sen kymmenminuuttisen ajan, jonka olin ilman maskia, hengittäminen tuntui raikkaalta ja helpolta – eivätkä lasit huurtuneet ärsyttävästi. Sitkeästi kuitenkin käytin toista maskia – kunnes ryhdyin soittelemaan muutamaa puhelinhaastattelua, jolloin toinenkin maski sai lähteä.

Testini jäi siis parituntiseksi, johtuen puhtaasti mukavuudenhalusta. Maski kasvoilla hengittäminen ei ollut lainkaan ongelmallista, mutta maskin ”lääkemäinen” haju oli epämiellyttävä, lasit huurtuivat hengittäessä ja minulla oli vain yksinkertaisesti sellainen olo, että nyt hengitysteiden edessä on jotain ylimääräistä…

En suinkaan ole tässä tyrmäämässä maskien käyttöä.

Oikein käytettyinä niistä on varmastikin hyötyä. Luulisin, että tarvittaessa minäkin tottuisin maskien käyttöön, mutta ensikokemuksen perusteella en ole vielä tässä tilanteessa ottamassa niitä vakituisesti kasvoilleni.

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

NEITI

halua

”

Ralna ta

ilkityö

Ville

-kirja

He

a

-

eturivin

-juote

Päätoimittaja

eläin Randelin

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

KAVIOISTA

x2

Laskutus

Toimittaja

Yök!

Warre

Toimitusjohtaja

x2

voi armoa

lanalla

AIV

n vii

nytkin

SITEN loogista

sulava

Lauri

LIIMA

045 112 4240 ML-Mediat

-tiski

llén

iin selk

pinnistää

Kotka

Mattila

-ALA puus-ITSEkutus murtokalu

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045 111 6932

Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 3 palstaa 128 mm 5 palstaa 216 mm

2 palstaa 84 mm 4 palstaa 172 mm 6 palstaa 260 mm

E

vaatimus Aasi!

AIH

vaatimus

123

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

Yök!

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 28.743 kpl

SEUTUSANOMAT

12

20. elokuuta 2020

Tankkaa harvemmin.

Korko

0%

+ kulut

Erään IONIQ täyshybridejä 3 000 € etu

SmartDrive Autovakuutus 39 €/kk 12 kk Maksuturvalla

Uudet Renault Festival -mallit täydellisellä varustelulla!

IONIQ on aina

automaatti

IONIQ täyshybridi auttaa saavuttamaan pienet käyttökulut.

Tankkaa harvemmin, nauti tehosta, tilasta ja huippuvarusteista, joita Style Limited Edition -erikoismallissa mallissa riittää.

Tervetuloa tutustumaan! Katso lisää hyundai.fi

UUSI RENAULT CAPTUR FESTIVAL

IONIQ Hybrid 1.6 GDI 141 hv 6-DCT Style Limited Edition 29 590 €

Hinta sisältää toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. CO2päästöt 102–105 g/km. Yhdistetty kulutus 4,5-4,6 l/100 km. Korkeajänniteakun takuu 8 vuotta tai 160 000 km, kumpi ensin täyttyy.

Rahoitusesimerkki: auton hinta 29 590 €, vaihtoauto/käsiraha 0 €, rahoitettava osuus 29 770 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 299 €, viimeinen suurempi erä 9 180 €. Todellinen vuosikorko 0,7 %. Luottokustannukset 828 €, auton todellinen luottohinta 30 418 €. Maksimi luoton määrä 40 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa erään autoja 31.8.2020 saakka.

UUSI RENAULT CLIO FESTIVAL

Kattavan Intens-varustelun lisäksi: Bose-äänentoisto, iso 9,3” EasyLink-multimediajärjestelmä, vaaleat sisustuselementit, älypuhelimen langaton lataus, haineväantenni, kaksivärimaalaus...

Kattavan Intens-varustelun lisäksi: Bose-äänentoisto, iso 9,3” EasyLink-multimediajärjestelmä, peruutuskamera, vaaleat sisustuselementit, älypuhelimen langaton lataus…

TCe 130 EDC-aut. Festival 26 590 € TCe 155 EDC-aut. Festival 27 590 €

TCe 100 man. Festival 18 990 € TCe 130 EDC-aut. Festival 21 990 €.

Lisäksi Renault SmartDrive -autovakuutus vain 39 €/kk*, sisältäen maksuturvan!

Captur-malliston WLTP CO2 -päästöt 134-142 g/km, yhd. kulutus 5,9-6,3 l/100 km. Clio-malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. Tutustumistarjouksena tarjoamme nyt ensimmäisen vuoden vakuutusmaksut hintaan 39 €/kk*

USKOMATTOMAT KESÄEDUT USKOMATTOMAT KESÄEDUT KOKO SUZUKI-MALLISTOON!

Koirat haukkuu, Dacia kulkee.

KOKO SUZUKI-MALLISTOON!

KORKO

KORKO ERÄ Vitaroita aidolla NELIVEDOLLA, AUTOMAATILLA ja METALLIVÄRILLÄ NYT VITARAAN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA!

28.990 24 589 € €

vain Alk.

(sis. tk 600 €)

(sis. tk 600 €)

ETUSI YLI 3 500 €! TOIMI HETI! ETUSI JOPA 3 400 €! TOIMI HETI!

00 % %

KATTAVASTI VARUSTELTU DUSTER 10 -JUHLAMALLISTO 4x2 alk. vain 17 999 € 4x4 alk. 20 999 €

*

*

EI MUITA KULUJA!

EI MUITA KULUJA!

NYT 6 KK

Stepway 10-juhlamallisto alk. 13 999 €

NYT 6 KK LYHENNYSVAPAATA! LYHENNYSVAPAATA!

Takuu

HUOM! ERIKOISHINTAISIA AUTOJA MÄÄRÄERÄ. TOIMI NOPEASTI! HUOM! ERIKOISHINTAISIA AUTOJA MÄÄRÄERÄ. TOIMI NOPEASTI! Suzuki Vitara on kiitelty neliveto, joka on tutkitusti ja tunnetusti luotettava sekä kestävä. Vitaran runsas Suzuki Vitara onjakiitelty neliveto, joka on tutkitusti ja tunnetusti luotettava sekä kestävä.

Vitaran runsas vakiovarustelu kattava arsenaali turvavarusteita yllättävät vaativankin autoilijan.

Törmäystestissä vakiovarustelu ja kattava turvavarusteita yllättävät vaativankin autoilijan.

Törmäystestissä Vitara on saanut täydet arsenaali viisi tähteä.

AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima Vitara on saanut täydet viisi tähteä.

AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan. välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan.

AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan.

Tule ja koe koe Suzukin Suzukinerinomaisuus! erinomaisuus!

Suomen säätä et voi valita – Suzukin Tule ja Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit.voit.

Vitara-mallisto alk.1.4 1.4BOOSTERJET BOOSTERJET2WD 2WD GL+ LIMITED 25 589 € (sis. tk €).

600CO2-päästöt €). CO2-päästöt 129-172 g/km, EU-yhd.

Vitara-mallisto alk.

GL+ 6AT6AT LIMITED 24 589 € (sis. tk 600 129-172 g/km, EU-yhd. kulutus 5,7 --7,6 7,6l/100 l/100km (uusi km (uusiWLTP-mittaustapa).

WLTP-mittaustapa).

Takuu 3 vuotta tai 100 000Kuvan km. Kuvan auto erikoisvarustein. kulutus 5,7 Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. auto erikoisvarustein.

Jo 10 vuotta Dacia-laatua ja tyytyväisiä asiakkaita. suzuki.fi suzuki.fi

Suzuki SmartDrive -autovakuutus 39 €/kk ensimmäisen vuoden ajan, jonka jälkeen se jatkuu yksilöllisen tarjouksen mukaan. Kaupan päälle veloitukseton maksuturva, joka suojaa työttömyyden varalta 400 €/kk korvauksella jopa 24 kk ajan. Korvausta maksetaan enintään 12 kk kerrallaan yhden työttömyysjakson ajalta sekä yhteensä enintään 24 kk vakuutettua kohden. *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 24 991 €, vaihtoauto/käsiraha 0 €, rahoitettava osuus 24 991 € (max. 25 000 €), perustamiskulu 0 €, rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 0 €/erä, korko 0 %, kk-erä 296,46 €, viimeinen suurempi erä 7 500 €. Todellinen vuosikorko 0,00 %. Korko sopimusajalta 0,00 €. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 24 991 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 24 991 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Tarjoukset ovat voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.7.2020 asti.

31.8

dacia.fi

tai

vuotta

sisältää 24h tiepalvelun

10 vuotta sitten toimme edullisilla hinnoillamme uuden auton yhä useamman suomalaisen ulottuville.

Vuosikymmenen aikana automme ovat löytäneet Suomesta tuhansia koteja ja olemme jo viidesti yltäneet kärkikolmikkoon uusien autojen merkkiuskollisuudessa – jopa tilaston kärkipaikalle.* Emme kuitenkaan aio tyytyä tähän. Parannamme jatkuvasti autojamme, jotta sinä saisit yhä enemmän vastinetta rahallesi.

Siksi 10v-juhlamalleissamme on entistäkin enemmän varusteita, juhlan kunniaksi nyt erityisen huokeaan hintaan. Tule koeajamaan Dacia! *Lähde: Bisnode Finland / Traficom ajoneuvorekisteritietokanta, 2010–2019. Dacia Duster 10 -juhlamallisto alk. 17 999 €, nelivetona alk. 20 999 €. CO2-päästöt 147–164 g/km, WLTP-yhd. 5,6–7,3 l/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €.

Kuvan auto ja avain erikoisvarustein.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18 la 10–14 puh. 044 560 1282

HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297