Turun Seutusanomat kysyy lukijoiden mielipidettä ajankohtaisiin asioihin. www.turunseutusanomat.
Mika Leinonen P. 040 706 2132
Kristiina Engström P. 045 111 6932
Kaisa Puisto P. 050 3647 970
TURUNSEUTUSANOMAT.FI
Tarjous voimassa 30.11.2024 asti calsorin tuotteet
Päivittäisen kalsiumin ja D3-vitamiinin saannin varmistamiseen. Apteekin Tervepisteestä influenssarokote Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita. INFLUENSSAROKOTE 39€
Oy -15%
Drive-In Apteekki Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150
@seutusanomat @turunseutusanomat.fi
n n n PÄÄKIRJOITUS
Ei oteta aina mallia Yhdysvalloista
Tämän lehden ilmestyessä Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Onko tänään keskiviikkona kaikkien vaa´ankieliosavaltioiden äänet jo laskettu ja vaalien voittaja selvillä – tuskinpa. Luultavasti joudumme vielä jännittämään päivän tai pari ennen kuin ääntenlaskenta valmistuu.
Yhdysvaltojen vaalit kiinnostavat myös meitä suomalaisia, eikä syyttä. Maailman vanhimmaksi yhtäjaksoiseksi demokratiaksi tituleerattu USA on yksi tärkeimmistä liittolaisistamme nyt kun olemme NATO:n jäsenmaa. Presidentillä on Yhdysvalloissa niin suuri valta, että yksi ihminen voi vaikuttaa valtavasti globaalisti – muun muassa taloustilanteeseen, mutta myös turvallisuustilanteeseen etenkin nyt, kun Ukrainassa taistellaan itsenäisyyden säilyttämiseksi ja Ukraina on vahvasti länsimaisen tuen varassa.
Suomessa jopa hieman pelätään, että Yhdysvaltojen presidentiksi nousee toistamiseen Donald Trump, joka on suhtautunut vähintäänkin nihkeästi Ukrainan tukemiseen, ja on muun muassa pelotellut asettavansa presidenttinä valtavia tullimaksuja USA:an vietäville kauppatavaroille.
Nämä ovat ihan todellisia pelkoja, mutta nostaisin tässä esiin myös sen, että Trumpin kaltainen poliitikko lausuntoineen on suoranainen uhka todelliselle demokratialle. Muistamme hyvin, mitä tapahtui neljä vuotta sitten, kun Joe Biden voitti vaalit – Trump kiihotti kannattajiaan sellaiseen vihan tilaan, että he hyökkäsivät Washingtonissa Capitolille eli kongressitalolle. Trumphan ei suostunut hyväksymään vaalitappiotaan, vaan syytti demokraatteja huijauksesta.
Tämän tyyppinen politikointi on vaarallista, kuten tammikuun 6:tena vuonna 2021 nähtiin. Demokratiaan kuuluu se, että vaalitappion kokenut myöntää reilusti tappionsa ja onnittelee voittajaa – kuten alkuvuodesta Suomessa.
USA:n vaaleissa pelottaa yhtäältä se, että Trump voittaisi ja lähtee toteuttamaan ”vaalilupauksiaan”, ja toisaalta se, että hän kannattajineen ei hyväksy tappiota ja Yhdysvalloissa nähdään tappavia mellakoita. Ihan kaikissa asioissa meidän ei kannata ottaa Yhdysvalloista mallia.
Marko Vuosjoki
Päätoimittaja
MIELIPIDE
Ammattitaidolla tulevaisuuteen
Eduskuntatalon tolpissa ei näy enää punaista, mutta ammatillisen koulutuksen leikkauksista puhuttaessa sitä näkyy kyllä edelleen!
Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli Varsinais-Suomen elinvoiman ja osaamisen kehittämisessä. Suurin osa yrityksistä tarvitsee toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tukevat toisiaan luoden yhdessä Varsinais-Suomea hyödyttävän koulutuskokonaisuuden.
Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät kouluttavat vuosittain suuren määrän nuoria ja aikuisia uuteen ammattiin tai täydentämään osaamistaan.
Ammatillinen koulutus on merkittävä tekijä myös työhön johtavan maahanmuuton mahdollistajana.
Tänä päivänä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista enenevä määrä on yli 20-vuotiaita aikuisia. Aikuisten kasvava määrä alleviivaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja sen rahoituksen tärkeyttä.
Työikäisten on oltava mahdollisuus kehittää ammattiosaamistaan myös tulevaisuudessa.
Alueen koulutuksenjärjestäjät tuntevat alueen elinkeinoelämän erityispiirteet ja niiden tarpeet ja pystyvät vastaamaan nopeallakin aikavälillä näiden tarpeisiin.
Tämä onnistuu vain jatkuvan oppimisen kautta, joka mahdollistaa pidemmät työurat, osaamisen kehittämisen, alanvaihdon ja maahanmuuttajien kouluttamisen ja siirtymisen työelämään.
Ammatillinen koulutus tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa räätälöiden juuri yritysten tarpeita vastaavaa koulutusta. Unohtamatta toki ammatillista peruskoulutustakaan.
Ammatillinen koulutus kaipaa alueellista edunvalvontaa, mutta myös koko ammatillisen koulutuksen puolestapuhujia kaikilla sektoreilla.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava ja koulutusta kehitettävä.
Alueen osaamisen kehittäminen vaatii panostusta, mutta se maksaa itsensä takaisin. Ammatillinen koulutus ja sen menestys ovat alueen menestystekijöitä nyt ja tulevaisuudessa.
Oppilaanohjaajien lisäksi myös kaikki peruskoulujen opettajat voisivat edistää oppilaiden työelämätietoisuutta. Opinto-ohjaajat tekevät huomattavasti tärkeämpää ja kauaksi kantoisampaa työtä kuin tulemme ajatelleeksikaan.
Ammatillinen koulutus turvaa Suomen tulevaisuuden.
Jarmo Linkosaari seniorikansalainen
Mitä suoratoistopalveluja katsot?
MITÄ MIELTÄ?
Katsotko sinäkin sarjoja ja elokuvia suoratoistopalveluista?
Tuoreimman Teoston, Norjan TONO:n ja Tanskan Kodan teettämän tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia pohjoismaisista 12–65 -vuotiaista käyttää TV- ja elokuvien suoratoistopalveluita. Tutkimukseen vastasi 4.000 pohjoismaista vastaajaa, joista suomalaisia 1.000. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi ja sen toteuttaa tutkimusyhtiö
YouGov.
Kasvua on Suomessa tapahtunut kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna neljä prosenttia. Samanaikaisesti julkisen palvelun Yle Areena on nostanut katsojamääriään Suomessa kahdessa vuodessa peräti 17 prosenttiyksikköä. Yle Areena on Suomessa ylivoimaisesti suosituin suoratoistopalvelu, sillä sitä kertoo käyttävänsä peräti 54 prosenttia suomalaisista.
78 prosenttia suomalaisista kertoi käyttävänsä ainakin jotakin kaupallis-
MIELIPIDE
Riittävät resurssit Turun nuorisopalveluille
Turun nuorisopalveluiden aliresursointi on vakava ongelma, jonka vaikutukset ulottuvat suoraan nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin osallistua yhteisölliseen vapaa-ajan toimintaan. Turun nuorisotilat toimivat tällä hetkellä 2–3 henkilön varassa, kun taas verrokkikaupungeissa vastaaviin tiloihin on varattu 5–6 työntekijää. Tämä resurssiero asettaa Turun nuoret epätasa-arvoiseen asemaan ja vaikeuttaa aidosti turvallisten, monipuolisten ja nuorille merkityksellisten palveluiden tarjoamista. Nuorisopalveluiden henkilöstövajaus on todellinen ongelma, joka vaatii ratkaisuja. Tulevat päätökset nuorisopalveluverkkoon ovatkin erittäin merkittäviä turkulaisten nuorten tulevaisuudelle. Tilojen yhdistämisellä kouluihin ja monitoimitaloihin saavutetaan toivottuja kustannussäästöjä, mutta huolemme on, että ratkaisuissa sivuutetaan nuorten omat tarpeet ja toiveet vapaa-ajan ympäristöstä. Luokkahuoneet soveltuvat erilaisiin kerhoihin esimerkiksi kuvataide- ja kokkikerhoihin. Harva aikuinen kuitenkaan viettäisi vapaa-aikaansa työpaikallaan, ja sama pätee nuoriin. Nuoret kaipaavat paikan, jossa voi rentoutua, tavata kavereita ja olla oma itsensä, erillään koulun arkirutiineista ja luokkahuoneista. Nuorisotyö vaatii erillisiä tiloja, joita pelkät luokkahuoneet eivät pysty täysin tarjoamaan. Lisäksi riittävä ja osaava henkilöstö on keskeisessä roolissa luomassa turvallista ja viihtyisää vapaa-aikaa nuorille.
Siksi Turun Demarinuoret vaativat, että Turun kaupunki huomioi päätöksissään nuorisopalveluverkkoon sekä tilojen että henkilöstön riittävän resursoinnin. Turun nuorilla on oikeus laadukkaisiin ja saavutettaviin nuorisopalveluihin, jotka on suunniteltu nuorten tarpeiden pohjalta niin, että ne voivat aidosti vastata nuorten tarpeisiin.
ta suoratoistopalvelua, kun kaksi vuotta aiemmin näin kertoi 72 prosenttia. Netflixiä käyttää 42 prosenttia, Maxia 20 prosenttia ja Disney + -palvelua 19 prosenttia suomalaisista. Maksuttomista kaupallisista kanavista MTV Katsomoa käyttää 24 prosenttia ja Ruutu +:aa 18 prosenttia suomalaisvastaajista.
Mitä suoratoistopalveluja sinä käytät? Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa voit vastata tähän kysymykseen ja osallistua arvontaan. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan teatterilippuja Linnateatterin näytöksiin. Mitä Mieltä -gallupin löydät tutusti osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.
Turun Demarinuoret
Marko Vuosjoki
Unelmia, katutaidetta ja neuvonsiemeniä
Äänestä Paimion juhlavuoden teosta
Yleisöäänestyksen voittaja valitaan Paimio 700-juhlavuoden teokseksi. Teos valmistetaan ja valmistuu vuoden 2025 aikana.
PAIMIO
Paimion kaupunki järjesti avoimen teoshaun Paimio 700 -juhlavuositaideteokseksi. Teoshaku oli suunnattu visuaalisten alojen ammattitaiteilijoille. Määräaikaan mennessä saapui kuusi ehdotusta, joista taidehankintatyöryhmä valitsi kolme teosta kaupunkilaisten äänestettäväksi. Äänestettävät teokset ovat Pive Toivosen Unelmille siivet, Jukka Hakasen Paimio 700 -juhlavuosimuraali sekä Sara Ilveskorven Siemenet.
Taidehankkeen tavoitteena on juhlistaa ja tuo-
da esille paimiolaisuutta, paikallisuutta ja kaupungin 700-vuotisjuhlavuotta. Teosten tulee olla pysyväluontoisia ja kaupunkilaisia osallistavia, jonka lisäksi teoksissa tulee huomioida kiertotalous ja ekologiset lähtökohdat.
Unelmille siivet on Pive Toivosen teosehdotus, joka esittelee Paimion asukkaiden haaveita. Teos koostuu alumiinille ja vanerille maalatuista lentävistä lintuhahmoista, jotka symboloivat unelmia ja niiden toteutumista. Linnut lentävät yksin ja yhdessä, kohti korkeutta.
Ehdotus sisältää kolme osaa: taustalta valaistu suuri lintu kaupungintalon länsipäätyyn, lintuhahmoja kaupungintalon sisäseinälle ja
KAARINA
Kaarina-talolla lanitetaan koko yö 15.11-16.11. Lanitapahtuma on suunnattu 13-17 -vuotiaille ja se järjestetään yhteistyössä Kaarinan kaupungin nuorisopalvelujen kanssa. Konepaikat laneille ovat ilmaisia ja tarjolla on myös osallistujille ilta- sekä aamupala. Mukaan tarvitsee vain oman PC:n, läppärin tai konsolin.
Piikkiön kirjastossa järjestetään puolestaan Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi keskiviikkona 20.11. nukketeatteriesitys nimeltä ”Mata-Mii -sokerileipuri seikkailee”. Nukketeatteriesityksen toteuttaa Nukketeatteri PikkuKulkuri ja esityksen jälkeen on luvassa muovailuvahatyöpaja. Mukaan mahtuu 50 henkeä.
Marko Vuosjoki
kirjaston kattoon.
Paimio 700 -juhlavuosimuraali on Jukka Hakasen teosehdotus, joka tuo kaupungintalon ulkoseinään ryijyn estetiikkaa mukailevan seinämaalauksen. Teos yhdistää perinteisen käsityötaiteen katutaiteen näkökulmaan, luoden uutta ilmaisua historialliselle aiheelle. Muraalissa yhdistyvät eri aikakausien ryijyjen tyylit, muodostaen ajallisia kerrostumia.
Muraali sijoittuu kaupungintalon länsipäätyyn, ja siinä kerrostuvat paimiolaisten tarinat sekä perinteinen käsityö uudella tavalla.
Siemenet on Sara Ilveskorven teosehdotus, joka pohjautuu kasvuun ja sukupolvien väliseen
yhteyteen.
Teos koostuu liikkuvista siemenistä, jotka on valmistettu kierrätysmetalleista ja reagoivat tuuleen. Kaupungintalon edustan nurmikentälle suunniteltu teos muodostaa noin kymmenen siemenen kokonaisuuden.
Hankkeen seuraava vaihe on kaupunkilaisille järjestettävä yleisöäänestys. Perjantaina 1.11. auennut yleisöäänestys on käynnissä maanantaihin 11.11. kello 23.59 asti. Äänestys tapahtuu sähköisellä lomakkeella paim.io/juhlavuositaideteos -sivustolla tai paperisella lomakkeella, joita saa kaupungintalon palvelupisteestä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Paimiossa ja Sauvossa vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa
TAPAHTUMAT
Paimiossa ja Sauvossa on monenlaista ohjelmaa kuluvan viikon aikana. Ehkäisevän päihdetyön viikon (EPT) tämänvuotisena teemana ovat nikotiinipussit ja sähkötupakka.
Perjantaina 8.11. on ohjelmassa EPT-ilta työikäisille paimiolaisille Lepolassa. Kokemusasiantuntijat Olga ja Jannina ovat paikalla kello 18–21. Tillintuvalla on luvassa mocktail-ilta nuvalaisten kanssa, sekä Sauvon nuokkarilla päihdevisaa ja muuta aiheeseen liittyvää toimintaa. Sunnuntaina Paimion Mikaelin kirkossa vietetään soppasunnuntaita. Sauvon kirjastossa on viikon aikana esillä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
EPT-viikon Paimiossa ja Sauvossa mahdollistavat Paimion kaupunki, Sauvon kunta, Paimion ja Sauvon seurakunta, ehkäisevän päihdetyön työryhmä ja ehkäisevän päihdetyön rahasto.
KAARINA
Walkers-autot eli Wautot ovat Aseman lapset ry:n omistamia matkailuautoja, jotka toimivat liikkuvina nuorisotiloina. Wauto liikkuu sinne missä nuoret ovat. Tarkoituksena on lisätä turvallisia kohtaamisia nuorten ja aikuisten välille. Wautossa on saatavilla kahvia, mehua, pelejä, juttuseuraa ja tarvittaessa ohjausta ja kohdennettua tukea. Koulutettujen nuorisotyöntekijöiden rinnalla Wautossa matkaa vapaaehtoisia aikuisia eli wapareita. Waparit tekevät merkityksellistä vapaaehtoistyötä nuorten parissa ammattilaisten opastuksella. Wautoon voi törmätä ilta-aikaan kaupungilla tai päivisin kouluvierailujen yhteydessä. Toiminta on tarkoitettu pääasiassa 13-17 -vuotiaille nuorille.
Marko Vuosjoki
Katariina Mäkinen-Önsoy
Paimio 700 -juhlavuositeokseksi äänestettävät teokset ovat Jukka Hakasen Paimio 700 -juhlavuosimuraali, Pive Toivosen Unel mille siivet sekä Sara Ilveskorven Siemenet.
S A NOM AT
Kuka heistä on uusi Lumikuningatar?
LUMIKUNINGATR
Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen eli Turku Centerin järjestämässä Lumikuningatar-kisassa on nyt äänestyksen aika. Lukijoiltamme saatujen ehdotusten perusteella kolme positiivista, valoista ja iloista naista pääsivät finaalikierrokselle eli äänestykseen.
Voit äänestää omaa suosikkiasi osoitteessa www. turunseutusanomat.fi. Kaikkien äänestäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lahjakortteja kauppakeskus Myllyyn.
Äänestysaika päättyy 18. marraskuuta kello 12. Eniten ääniä saanut kruunataan Lumikuningattareksi ja hän esiintyy juhlavasti 30. marraskuuta Turun Suuressa Joulunavauksessa. Jouluparaatiin osallistuva Lumikuningatar yhdessä muiden paraatilaisten kanssa sytyttää Yliopistonkadun jouluvalot.
Äänestä siis omaa suosikkiasi osoitteessa www.turunseutusanomat.fi!
Essi Heinonen
Nimeni on Essi Heinonen, olen 21-vuotias ja opiskelen toista vuotta valtiotieteitä Åbo Akademissa. Tällä hetkellä asun Turussa mutta olen kasvanut Kaarinassa. Vapaa-ajallani pelaan käsipalloa, käyn pilateksessa ja pidän myös lukemisesta. Opintojeni ohessa teen töitä perheyrityksessämme, Lihaliike Reino Jokisessa Turun kauppahallissa. Sijaistan ajoittain myös Paraisilla perhepäivähoidossa.
Joulu merkitsee minulle ennen kaikkea yhdessäoloa perheen kanssa. Perheemme dynamiikka, erityisesti perheyrityksen ja äitini ammatin myötä, luo meille mahdollisuuden kokoontua yhteen ruoan äärelle. Ruoanlaitto ja perinteiset jouluruoat ovat keskeisiä elementtejä meidän joulussa, ne yhdistävät meitä lämpimällä ja sydämellisellä tavalla.
Joulu on perheellemme erityinen aika jolloin kiireen keskelle syntyy rauha. Vaikka Turun Kauppahallissa on joulun alla tavallista hektisempää ja kiire tuntuu jatkuvalta, joulutunnelma alkaa silti sieltä – elävästä vilinästä ja asiakkaiden ilosta. Aattoiltana tulee vihdoin se hetki, kun saamme
istahtaa perheen kesken ja nauttia rauhallisesta yhdessäolosta. Joulukuusen ja kodin koristelu tuo minulle mielenrauhaa ja saa joulun tuntumaan aidosti juhlalta. Tärkeää on myös perinteiden vaaliminen ja yhteinen aika se tekee joulusta erityisen. Kaikki nämä asiat tekevät mielestäni joulusta ainutlaatuisen juhlan ja tätä juhlaa odotan joka vuosi. Vietän joulua osallistumalla, jos mahdollista, Kauppahallin jouluaaton aamunavaukseen, jossa olen ollut ensimmäistä kertaa neljän kuukauden ikäisenä. Aamunavauksen jälkeen on vuorossa joulurauhan julistus, jonka yleensä katson televisiosta nauttien samalla glögiä. Illemmalla kokoonnutaan sitten yhteen isovanhempien ja vanhempieni kanssa yhteiselle jouluaterialle, joka yleensä kestää pari tuntia ja pitää sisällään kaikki perinteisen joulun ruoat; kinkun, joululaatikot sekä savukalan.
Aram Behbodi
Nimeni on Aram Behbodi, olen 30-vuotias. Asun Turussa ja työskentelen ravintola-alalla. Järjestän ystäväni Jessican kanssa pop-up -tapahtumia, joissa teemme erilaisia ja eriteemaisia illalliskokemuksia ihmisille. Järjestän illallisia myös kotonani, tällöin kerrallaan 6-8 vierasta pääsee kotiini syömään ja samalla tutustumaan toisiinsa. Työskentelen myös persoonallisessa Viinihuone Vinossa. Harrastuksenani tykkään lukea paljon kirjoja ja bongata söpöjä koiria kadulla.
Joulu tarkoittaa minulle ihmeiden aikaa ja valonpilkahdusta pimeään talveen. Joulu on aina ollut erittäin tärkeä minulle, ja yleensä koristelen kotini melkein heti marraskuun alussa. Olen Iranista kotoisin, joten joulu ei ole meidän kulttuurissa tyypillistä, mutta se on yksi suurimpia asioita mistä osaan iloita länsimaalaisessa kulttuurissa.
Joulussa kaikki koristeet tietenkin ovat hyvin tärkeitä minulle, ja koko koti sisustetaan vessaa myöten jouluteemaisilla pyyhkeillä ja saippuoilla. Rakastan joulumusiikkia ja elokuvia. Suomalainen jouluruoka ei ole itselleni ollut isointa herkkua, sen takia meidän perheessämme joulupöytä näyttää hyvin erilaiselta. Siinä yhdistyvät länsimaalaiset maut ja iranilaiset mausteet.
Ruiskadun kampuksen ylijäämäruokajakelu käynnistyi
TURKU
Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat Ruiskadun kampuksen ylijäämäruokaa tästä viikosta lähtien. Ruokajako on avoin kaikille. Tarkoituksena on, että hyvä ruoka tulee ekologisesti hyötykäyttöön.
Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat Ruiska-
dun kampuksen ylijäämälounasta arkipäivisin kello 13.45 alkaen. Ruokajakeluun tulee saapua kello 13.45–14.00 välillä. Ruokajakelu päättyy kello 14.00, mikäli ketään ei ole enää jonossa. Ruokaa jaetaan osoitteessa Ruiskatu 8. Ruokajakelu tapahtuu Ruiskadun puolelta saavuttaessa rakennuksen
oikeassa päädyssä olevalta ovelta, jossa lukee "Keittiö". Koulun pihalle ei siis tarvitse mennä. Autolla saavuttaessa auto tulee jättää Ruiskadun varteen tai vierailijoille varatulle parkkialueelle. Koulun pihalle ei ole sallittua ajaa autolla, ettei aiheudu vaaratilanteita koululaisille. Koulun alue on savuton
Joulua vietän perheeni kanssa äitini luona Espoossa. Jouluisin minulla ja siskoilla on samanlaiset pyjamat, tämä on muodostunut perinteeksi. Meidän jouluumme kuuluvat mukava yhdessäolo, hyvä ruoka, musiikki, lahjat ja tanssi!
Eveliina Vahter
Olen Eveliina Vahter, 24-vuotias pian valmistuva sairaanhoitajaopiskelija. Luonteeltani olen empaattinen, ulospäinsuuntautunut ja minulla on vahva halu auttaa ihmisiä. Valmistuttuani haluan syventää osaamistani ja työskennellä erityisesti lasten ja nuorten parissa. Opintojeni ohella teen mallintöitä ja työskentelen keikkaluontoisesti sairaanhoitajana. Toimin myös vapaaehtoisena tukiystävänä senioreille Turun Seudun Vanhustuki ry:llä.
Positiivinen asenne ja luovuus näkyvät arjessani. Musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä sydäntäni, ja käyn viikoittain laulutunneilla kehittääkseni taitojani. Tykkään palautua arjessa liikunnan parissa ja harrastuksiini kuuluvat tanssi, lenkkeily sekä kuntosalitreeni.
Turku on minulle rakas kotikaupunki, jossa olen syntynyt ja aina asunut. Nykyään asun aivan jokirannan tuntumassa, jota pidän yhtenä kaupungin kauneimmista alueista. Rakastan istuskella eri vuodenaikoina jokirannassa kahvilla ja katsella kaupungin elämää.
Rakastan talvea ja joulun odotusta! Siinä on aivan erityistä tunnelmaa, varsinkin täällä Turussa. Odotan aina innolla, kun keskustaan ilmestyvät jouluvalot, joulukuusi, joulumarkkinat ja kaupungin rauhallinen ilmapiiri – kaikki nämä tekevät joulunodotuksesta ainutlaatuisen. Joulu tuo ihmisiä yhteen, ja usein se sisäinen joulumieli heijastuu myös ulospäin, mikä luo ympärille hyvää fiilistä. Alan odottaa joulua jo iltojen hämärtyessä. Rakastan joululauluja, ja ne soivat kotonani jo lokakuussa. Odotan myös innokkaasti lunta, joka tuo valoa pimeneviin iltoihin. Joulussa on parasta joulun ilosanoma ja rakkaat ihmiset ympärilläni sekä tietenkin jouluherkut: joulupuuro, glögi ja piparkakut.
Jouluaattona käymme perheeni kanssa joulukirkossa ja kuuntelemme joulurauhan julistuksen. Joulun viettoon kuuluvat myös hyvä ruoka, laulaminen, saunominen sekä lahjojen avaaminen – kaikki ne asiat, jotka tekevät joulustani erityisen.
ja päihteetön. Ruoka jaetaan hakijoiden omiin astioihin. Astioita kannattaa ottaa mukaan useampia siltä varalta, että jaettavana on erikseen salaattia, lisuketta ja pääruokaa. Erityisesti keittoja ja kastikkeita varten astioiden on oltava riittävän tiiviitä. Ruoan määrä vaihte-
lee, ja saattaa olla päiviä, jolloin jaettavaa ei jää lainkaan. Ruokaa jaetaan koulupäivinä, ei loma-aikoina tai pyhäpäivinä. Punainen Risti jakaa Turussa koulujen ylijäämäruokaa myös Aurajoen, Topeliuksen ja Wäinö Aaltosen kouluilla sekä Klassisessa lukiossa. Tarkemmat tiedot
löytyvät osoitteesta ruoka-apu.fi. Ruokajakeluun voi edelleen ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Lisätietoja Punaisen Ristin ruoka-avun projektityöntekijä Miika Norrolta.
Turun Seutusanomat
Marko Vuosjoki
Sauvolaisten kierrätysmahdollisuudet paranivat
LSJH ja Sauvon toimintakeskus Pihlaja tekee yhteistyötä poistotekstiilin ja pienelektroniikan keräyksessä.
Sauvon kierrätysyhdistyksen ylläpitämä toimintakeskus Pihlaja ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) alkoivat yhteistyöhön poistotekstiilin ja pienelektroniikan keräämiseksi. Kyseessä on kokeilu, jolla halutaan innostaa sauvolaisia kierrättämään. Asukkaat voivat viedä toimintakeskus Pihlajaan sen aukioloaikoina käyttökelvottomia vaatteita ja kodintekstiilejä eli poistotekstiiliä sekä ulkomitoiltaan alle 25 senttimetrin kokoista rikkinäistä pienelektroniikkaa. Poistotekstiiliä on otettu jo aiemmin Sauvossa vastaan LSJH:n keräyspisteellä Sauvon kunnankirjastossa. – Tilanpuutteen vuoksi Pihlajassa voidaan vastaanottaa vain pieniä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, joiden ulko-
mitoista mikään ei ylitä 25 cm. Pienelektroniikkaa ovat muun muassa pienet kodinkoneet, kuten sähköhammasharjat, hiustenkuivaajat, parranajokoneet, paristoilla toimivat lelut sekä kellot. Tätä suuremmat sähkölaitteet voi viedä maksutta esimerkiksi LSJH:n Paimion lajitteluasemalle, kertoo LSJH:n palveluasiantuntija Janne Penttinen
Poistotekstiiliä ovat vaatteet tai kodintekstiilit, jotka ovat esimerkiksi nukkaantuneita, joissa on reikiä tai joissa olevat tahrat eivät lähde pois pesussa.
– Poistotekstiilit on pakattava tiiviisti suljettuun muovipussiin, jotta ne eivät pääse vahingossakaan kastumaan keräyksen aikana, Penttinen muistuttaa.
Toimintakeskus Pihlaja avattiin Sauvoon kuluvan vuoden kesäkuussa.
– Pihlaja on kiertotaloutta edistävä toimintakeskus ja rento kohtaamispaikka, josta
Sauvolaisten kierrätysmahdollisuudet paranivat, kun LounaisSuomen Jätehuolto (LSJH) alkoi perjantaista 25. lokakuuta alkaen kerätä poistotekstiiliä ja pienelektroniikkaa yhteistyössä Sauvon kierrätysyhdistyksen kanssa. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
löytää kierrätysmyymälän, kahvion sekä tuunauspisteen ja nyt myös poistotekstiilin ja pienelektroniikan keräyspisteet. Alkavalla keräyskokeilulla halutaan innostaa sauvolaisia kierrättämään entistäkin aktiivisemmin, kertoo Sauvon kierrätysyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Laaksonen
LSJH vastaa asukkaiden Pihlajaan tuoman pienelektroniikan ja poistotekstiilien sekä haravointi- ja risujätteen toimittamisesta hyötykäyttöön.
Sähkölaitteet lähtevät käsiteltäväksi tuotta-
jayhteisöille, jonka jälkeen niistä saadaan raaka-aineita teollisuudelle. LSJH:n alueelta kerätty poistotekstiili lajitellaan käsin LSJH:n poistotekstiilin lajittelulaitoksessa Turussa.
– Poistotekstiiliä hyödynnetään muun muassa kemiallisissa, mekaanisissa ja termisissä kierrätysprosesseissa. Kuluttajapoistotekstiilistä on valmistettu muun muassa lankaa, kangasta ja kuitukankaita sekä komposiittia ja eristysmateriaalia, toteaa Janne Penttinen.
Turun Seutusanomat
Innovatiiviset ideat juhlavuoteen
SAUVO
Juhlavuonna Innovatiiviset tapahtumat Sauvossa 2025 -ideakilpailussa jaettavien toimintarahojen määräraha on yhteensä 10 000 euroa. Juhlaan on aihetta, koska ensi vuonna Sauvon kunta täyttää 690 vuotta.
Juhlavuosi lasketaan ensimmäisestä kirjallisesta merkinnästä vuonna 1335 Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa, mutta asutus Sauvon alueella on paljon tätäkin vanhempaa.
Vuodelle 2025 myönnettävien toimintaraho-
jen osalta ideassa tulee perusedellytysten lisäksi olla kytkös juhlavuoteen. Useamman toimijan yhteishanke voi saada maksimissaan 3000 euron toimintarahan. Etusijalla ovat kuntakuvaan pysyvästi jäävien ideoiden toteutukset.
Toimintarahaa haetaan Sauvon kunnan verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta 30. marraskuuta mennessä. Ideat laitetaan kunnan verkkosivuille nettiäänestykseen kuukauden ajaksi.
Turun Kaupunginteatterissa esitetään torstaista alkaen Satu Rämön suosittuun dekkarisarjaan perustuvaa näyttämöteosta. Kansainväliseen levitykseen tähtäävä tv-sarja on myös valmisteilla.
TEATTERI
Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä saa ensi-iltansa kantaesitys Hildur, joka pohjautuu Satu Rämön supersuosittuun dekkarisarjaan. Islannissa asuvan suomalaiskirjailijan julkaiseman dekkarisarjan kolme ensimmäistä osaa, Hildur, Rósa & Björk ja Jakob, on nyt sovitettu ensimmäisen kerran esitettäväksi teatterinäyttämöllä.
Sarja vie kokijansa Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa. Tapahtumat sijoittuvat Ísafjörðurin kuntaan, josta odotetaan korkeaarvoisia vieraita saapuvaksi Turun Kaupunginteatterin ensi-iltaan
saa kantaesityksensä Turussa 7.11.
torstaina 7. marraskuuta. Hildur-esitys tekstitetään selkosuomeksi ja englanniksi. Esityksen seuraaminen on siis tehty helpoksi myös kansainvälisille katsojille, kuten esimerkiksi ensiiltaan osallistuvalle Ísafjörðurin kunnanjohtaja Arna Láran johtamalle seurueelle.
Turun Kaupunginteatterin Satu Rasilan dramatisoiman ja Anne Rautiaisen ohjaaman Hildur-näytelmän esityskausi jatkuu toukokuulle 2025 asti. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara. Rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttirin nimikkoroolissa nähdään Asta Sveholm ja tämän suomalaiskollega Jakob Johansonina Sami Lalou. Muissa rooleissa esiintyvät Linda Hämäläinen, Stefan Karlsson, Tom Petäjä, Ulla Reinikainen, Kirsi Tarvainen ja Linda Wiklund. Osassa esityksistä lapsi-Hildurin
roolin tekee sauvolainen Sofia Koski. Hänen kanssaan roolissa vuorottelee turkulainen Iina-Emilia Sokka.
Islannin syrjäisille vuonoille sijoittuvan kirjasarjan neljäs osa Rakel ilmestyi 1. marraskuuta. Kirjan rikostarinan ytimessä on keskikesällä kylän satamaan lipuneen huviristeilijän mukanaan tuoma rikosvyyhti, jota Hildur alkaa selvittää yhdessä poliisikollegansa Jakobin kanssa.
Hildur-sarjan maailmanvalloitus jatkuu. Kirjasarjan ulkomaanoikeudet on myyty jo 13 maahan. Tuorein tulokas on Iso-Britannia. Kirjan kustantaa Bonnier Zaffre. Syksyllä 2023 Hildur ilmestyi Saksassa, missä se oli Der Spiegel-lehden Bestseller-listalla kaikkiaan kahdeksan viikon ajan. Ruotsissa Hildurin vastaanotto on ollut kiittävää, vaikka kilpailu markkinoilla on ollut viime vuosina kovaa.
Dekkarisarjan optioinut kotimainen tuotantoyhtiö Take Two Studios (Lahti 2001) kehittelee Hildurista kuusiosaista tv-sarjaa. Sarja tähtää kansainväliseen levitykseen ja sitä kehitellään yhteistyössä Islantilaisen Sagafilm (Ministeri, Thin Ice) ja saksalaisen Story House Pictures (Das Boot, Sisi) tuotantoyhtiöiden kanssa.
Pääkäsikirjoittaja on Matti Laine (Paratiisi) ja toisena käsikirjoittajana islantilainen Margret Örnolfsdottir (Valhalla-murhat, Loukussa II). Kuvaukset on tavoitteena toteuttaa islannissa tulevana talvena ja ensiiltaa suunnitellaan vuoteen 2025. Tällä hetkellä sarjaa käsikirjoitetaan ja rahoitetaan, Suomesta kumppanina on Nelonen Median Ruutu-palvelu.
Kaupunginteatterissa ensi-iltansa
Katariina Mäkinen-Önsoy
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys takaisin valmisteluun
KAARINA
Kaarinan kaupunginhallitus on päättänyt, ettei talousarvioesitys vuodelle 2025 etene kaupunginvaltuuston käsittelyyn suunnitellun aikataulun mukaisesti. Talousarvioesitys on palautettu jatkoselvityksiä ja uudelleen valmistelua varten kaupungin viranhaltijaorganisaatiolle. Uutta talousarvioesitystä käsitellään valtuustossa 9. joulukuuta. Kaupunginjohtaja Harri Virta esitteli 24. lokakuuta talousarvioesityksen, joka toisi Kaarinalle 5,3 miljoonan euron alijäämäisen tuloksen vuonna 2025. Kaupunginhallitus ei hyväksynyt esitystä maanantain 28. lokakuutakokouksessaan.
– Kaupunginhallitus päätti neuvottelun jälkeen yksimielisesti palauttaa talousarvion valmisteluun, jotta kokonaisuus voidaan käydä vielä huolellisesti läpi yhteistyössä viranhaltijoiden ja lautakuntien kanssa. Talousarvioesityksen mukaan talousarvio olisi muodostunut merkittävästi alijäämäi-
seksi ja halusimme vielä varmistaa, olisiko talouden tasapainottamiseksi tehtävissä jotain, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen.
Viranhaltijat katsovat talousarvion kokonaisuutta uudestaan kaupunginhallitukselta saamiensa evästyksien pohjalta tulevina viikkoina tiiviissä tahdissa. Kaupunginjohtaja tuo uuden esityksen talousarvioksi 2025 ensin kaupunginhallituksen kokouksiin 18. marraskuuta ja 2. joulukuuta ja lopulta esitys etenee kaupunginvaltuustoon 9. joulukuuta.
Veroprosenteista tehdään päätös alkuperäisen aikataulun mukaisesti 11. marraskuuta kaupunginvaltuustossa.
Kaupunginjohtajan esityksessä ensi vuoden investoinnit ovat valtavat, yhteensä peräti 47 miljoonaa euroa. Isoimmat hankkeet ovat Valkeavuoren kampus ja Piispanlähteen nuortentalo. Katuihin, kevyenliikenteen väyliin sekä vesijohto- ja hulevesiverkostoon ar-
Kaksi vuotta sitten Elinvoiman edistäjänä palkittu Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta antoi oman talousarvioesityksensä, joka kuitenkin palautettiin valmisteluun. Kuva: Turun Seutusanomien arkisto.
vioidaan investoitavan yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa. Liikuntaja viheralueiden investoinnit ovat yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa.
Alkuperäisen talousarvioesityksen investoinneista suuri osa ra-
hoitetaan velalla, joten velkamäärän per asukas ennustetaan Kaarinassa vuoden 2025 lopussa olevan noin 4340 euroa/ asukas.
Väestömäärän ennustetaan kasvavan tulevana vuonna vajaat kaksi prosenttia, mikä tarkoit-
taa 680 uutta kaarinalaista vuoden 2025 aikana. Kaarinan keskustan kehittäminen jatkuu vuonna 2023 järjestetyn keskustakilpailun pohjalta, joten asemakaavan muutos, yleissuunnittelu ja laatukäsikirjatyö
käynnistyvät. Uusia omakotitontteja tulee muun muassa Paltan alueelle ja seudullisesti merkittävän, 100–150 hehtaarin kokoisen Krossi2-yritysalueen suunnittelu käynnistyy.
Marko Vuosjoki
Turun
saavan Hildurin nimikkoroolissa nähdään Asta Sveholm. Kuva: Otto-Ville Väätäinen / AD Satu Kemppainen.
Parantolan joulu on tehty himmeleistä, herkuista ja joulupuodin tunnelmasta.
PAIMIO
Joulun Aika Paimion parantolassa 21.11.–15.12. on täynnä ohjelmaa. Parantolan joulu on tehty uniikkiin ympäristöön upeasta joulumyymälästä, joulun herkuista, opastetuista kierroksista ja entisajan joulun tunnelmasta.
Himmelien parantava voima -näyttely tuo parantolan tiloihin kansainvälisesti tunnetun himmelisti Eija Kosken teokset sekä parantolan entisen osastonhoitajan Tuula Paakkasen korjaamat, parantolan alkuperäiset himmelit.
Kosken näyttelyitä on yleensä esillä ulkomailla, joten nyt tarjoutuu harvinainen mahdollisuus kokea niiden lumo Paimiossa. Himmelinäyttelyt avautuvat lauantaina 23. marraskuuta. Eija Kosken himmelityöpaja on luvassa 7. joulukuuta. – Näyttely on erityisen lähellä sydäntäni, koska
saan tehdä sen yhdessä parantolan himmeleitä vuosien saatossa korjanneen Tuula Paakkasen kanssa. Hän on ylivoimaisesti Suomen paras himmelikorjaaja, vaikka ei sitä ikinä itse sanoisi, Eija Koski kehuu.
Paimion parantolan kauppa pukeutuu jouluun neljänä viikonloppuna keskiviikosta sunnuntaihin, kun sen huoneisiin avautuu 20.11. inspiroiva joulukauppa. Valikoima on kokoelma design-klassikoita, uusia ja vanhoja, sekä käsityötä, jouluherkkuja ja arjen kauneutta.
Parantolassa voi joulun aikaan pistäytyä vaikka joulupuurolla, nauttia joululounaan tai tilauksesta järjestää läheisille joulun juhlaillallisen. Ravintola Toivon joululounas tarjoillaan 29.11. alkaen perjantaista sunnuntaihin.
Paimion parantolan pihan joulu- ja tonttupolulla voi nauttia lapsiperheille tarkoitetusta ohjelmasta. Parantolan sisätiloissa voi tutustua Himmelien parantava voima -näyttelyyn, osallistua kierroksille, tutustua joulukauppaan ja istahtaa vaikka höyryävän joulupuuron ääreen rauhoittumaan.
Sunnuntaina 24. marraskuuta tiloissa vierailee Kukkakauppa Piia Jaala kransseineen. Samana päivänä järjestetään myös ensimmäinen himmelikorjaamo. Kauneimmat joululaulut parantolassa soivat 12. joulukuuta kello 18. Jo kolmatta kertaa voi Paimion parantolan ravintolasalissa virittäytyä joulun tunnelmaan
yhteislaulun tahtiin kanttori Armi Laakson johdolla. Yhteislaulutapahtumaan on vapaa pääsy ja sen järjestää Paimion seurakunta. Kolmantena adventtiviikonloppuna Lucian
päivästä alkaen parantolan pihalla on joulukuusimyyntiä. Joulupukki vierailee parantolassa 14. joulukuuta.
Parantolan joulu avautuu 20.11. ja on avoinna 15.12. asti aina keskiviikosta sunnuntaihin kello 10–18.
Mäkinen-Önsoy
Varaa aika ilmaiseen
Anna lahjaksi vapaus valita. Skanssin lahjakortti käy maksuvälineenä Skanssin kaikissa liikkeissä.*
Osta lahjakortti helposti verkosta! skanssi.fi/lahjakortti
Katariina
S A NOM AT
Miina Valtonen kilpailee painonnoston nuorten PM-kisoissa
URHEILU
Sauvolainen Miina Valtonen matkaa Pohjoismaiden nuorten painonnoston mestaruuskisoihin 15.–16. marraskuuta. 17- ja 20-vuotiaiden PM-kisat pidetään Tanskan Kööpenhaminassa.
– Hyvällä, jännittyneellä mielellä sinne menen. En hae niinkään sijoitusta, vaan tavoitteena on oma, ehjä kisa, jossa jännityksestä huolimatta saisin onnistuneita nostoja. Syksyn treenit ovat olleet nousujohteisia, joten siinä mielessä kaiken pitäisi olla kunnossa ja omissa ennätyksissä pysyä, Valtonen toteaa.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa painonnoston PM-kilpailuihin osallistunut Valtonen vaikuttaa innostuneen lajistaan todenteolla.
– Taustani on yleisurheilussa, jonka jätin noin vuosi sitten pois harjoitusrutiineistani. Samalla aiemmin yleisurheilun oheisharjoitteena tekemästäni painonnos-
tosta tuli päälajini. Painonnosto on siitä mielenkiintoinen laji, että siinä vaaditaan sekä voimaa että tekniikkaa, Valtonen kertoo.
– Tällä kertaa PM-kisat ovat vielä jännempi kokemus, sillä viime vuonna olin varanostajana vuotta vanhempien ikäluokassa. Lisäksi viimevuotiset kilpailut järjestettiin Rovaniemellä, joten monella tapaa tämä kisamatka tuntuu erilaiselta, 17-vuotiaiden sarjassa kisaava Valtonen lisää.
Turun Atleettiklubia edustava Miina Valtonen asuu Sauvossa ja käy lukiota Paimiossa. Paimion Voimakas Salilla hän on tuttu näky treenaamassa aikaisin aamulla ennen lukioon menoa. – Turussa harjoituksia on lisäksi neljä kertaa viikossa. Paljon liikkumista siinä on, mutta Paimion Föliin liittymisen jälkeen siirtyminen paikasta toiseen on helpottunut. Paimioon tulisin joka tapauksessa opiskelujen takia, sillä kotikunnassa ei ole lukiota, Valtonen selventää. – Harrastukseen pääseminen toki vaatii apua vanhemmilta. Valmentajani Tommi Rinne Turun Atleettiklubilla joustaa onneksi myös tarpeen
vielä varanostajana.
mukaan – jos jostain syystä en mitenkään pääse joskus harjoituksiin, niin sitten sovelletaan, Valtonen jatkaa. Marraskuun puolivälissä Kööpenhaminassa järjestettävissä painon-
Menestystä myös Kaarinaan 10-tanssissa
KAARINA
Kaarinan Valkeavuoressa järjestetyissä 10-tanssin SM-kilpailuissa menestystä saavutti myös kaarinalainen tanssiseura La´ Team.
Turun Paattisilta kotoisin olevat tanssijaveljekset Elias (18) ja Henrik Saastamoinen (23) sijoittuivat Champion-luokassa eli aikuisten sarjassa molemmat mitaleille. Pikkuveli Elias tanssi lietolaisen parinsa Emmiina Alimattilan kanssa hopealle ja isoveli Henrik uuden parinsa Saana Pellisen kanssa pronssille.
Valkeavuoren tanssit olivat supermenestys Varsinais-Suomelle, sillä koskaan aiemmin ei tällaisia mitalijuhlia 10-tanssissa vietetty.
Henrik Saastamoinen oli nyt neljättä vuotta perättäin SM-mitaleilla. Suomen mestaruudet 10-tanssissa ovat tulleet 2021 Iida Johanssonin kanssa ja 2022 Lotta Niinivaaran kanssa, jonka kanssa tuli myös 2023 SM-hopeaa. Henrik on tanssinut myös vakio-
tanssien Suomen mestaruuden vuonna 2022
Emilia Prykärin kanssa. Uuden parinsa Saana Pellisen kanssa hän on aloittanut treenaamisen kesäkuussa 2024.
noston nuorten PM-kisoissa Suomea edustaa noin 30:sta urheilijasta koostuva joukkue. Turun Atleettiklubilta kilpailuihin lähtee kolme nuorta painonnostajaa, Miina Valtosen lisäksi raisiolainen Minea Kumlander ja turkulainen Ville Suomalainen, jotka kaikki kilpailevat 17-vuotiaiden sarjassa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Sauvossa asuva painonnostaja Miina Valtonen osallistuu marraskuun puolivälissä Kööpenhaminassa järjestettäviin nuorten PM-kisoihin. Kuva viimevuotisista PM-kilpailuista, joihin Valtonen osallistui
Marko Vuosjoki
Elias ja Henrik Saastamoinen sekä Emmiina Alimattila ja Sanna Pellinen tanssivalmentajiensa, vuoden 2015 latinalaistanssien maailmanmestareiden Mikko Kaasalaisen ja Adrienn Fitorin kanssa.
Moderni perheauto kunnon varusteilla
Astra Sports Tourerin kuljettajalla on mukavat oltavat.
AUTOT
Nykyaikaiset perheautot ovat tilavia, mukavia, suorituskykyisiä ja hyvin varusteltuja. Nämä pätevät myös, kun puhutaan Opel Astra Sports Tourerista – etenkin 125-vuotisjuhlamallista.
Kävin tällä kertaa hakemassa Auto Bassadonesta pieneen testiajoon Opelin 125-vuotisjuhlamallin, joka on ihan eri maailmasta kuin 1990-luvulla käyttämäni Opel Ascona...
Opelin juhlamalli ihastuttaa kuljettajaa jo ennen liikkeellelähtöä. AGR-istuin nimittäin tarjoaa erittäin monipuoliset säädöt ja tuen koko kropalle – myös reisille. Sähköistä istuimen kallistusta ja reisitukea voi säätää merkittävästi, joten uskon, että pitkällekin matkalle erimittaiset kuljettajat löytävät itselleen sopivat säädöt ja näin matkanteosta tulee miellyttävämpää. AGR ei ole pelkkä markkinointi-kirjainyhdistelmä, vaan itse asiassa merkintä tarkoittaa sertifioitua ergonomista istuinta. Ainakin minusta kuskin penkki tuntui todella hyvältä ja ajoasennosta sai itselleen mieluisan.
Ajossa ensimmäisenä huomiota kiinnittää erittäin kevyt ohjaus. Vanhempiin autoihin ja sitämyöten hiemaan raskaampaan ohjaukseen tottuneelle tämä oli ensialkuun pieni shokki. Pelkäsin, että kovin kevyt ohjaus tuntuisi isom-
missa nopeuksissa tunnottomalta.
Pelko pois. Ohjaus on itseasiassa todella tarkka ja tunnokas sen keveydestä huolimatta. Toki pientä tottumista se vaatii – ainakin minulle ohjaus oli aluksi jopa ”liian” kevyt – ratti tuntui kääntyvän risteyksissä ensialkuun hieman ”yli”. Mutta kun ajelin Raisiosta Maskun suuntaan isolla baanalla, ei Opelia pitänyt millään tavoin vahtia – auto rullaa maantienopeuksissa nätisti.
Allekirjoittaneen testiajo ei tietenkään olisi perusteellinen, jos en ajaisi Maskun ja Naantalin välistä mutkaista ”rallipätkää”. Edellinen testiautoni Peugeothan oli tällä pätkällä kuin kotonaan.
Opelin ratissa ei samanlaista rallitunnelmaa tullut – vaan tuskin on tarkoituskaan. Opel kääntyi 80 kilometrin vauhdissa mutkiin miellyttävästi, eikä minulle tullut samaa fii-
listä kuin Pösön ratissa – että nyt pitäisi päästä ajamaan rallia. Toisin sanoen, tälläkin tiellä Opel toimi kuten perheauton kuuluukin.
Varustelu on tosiaan juhlamallissa kunnossa. Kaikki tarpeellinen löytyy ja jonkin verran myös ”ylimääräistä” - kuten esimerkiksi mukautuva vakionopeudensäädin ja koeajamani hybridin varusteisiin kuulunut peruutustutka. Se oli muuten erittäin selkeä, siitä erityismaininta.
Itselataava hybridi osoittautui lyhyen testini perusteella myös varsin taloudelliseksi. Viimeinen ajopätkäni sisälsi sekalaista ajoa – mukaan lukien vähän kaupunkipyöritystä – ja sen aikana ajotietokoneen ilmoittama keskikulutus oli vain 4,3 litraa sadalla kilometrillä.
Summa summarum: Opel Astran juhlamalli hybridinä on moderni, hyvin varustelu ja mukavan suorituskykyinen
takakontti on mukavan tilava ja lisää
luonnollisesti takapenkkien kaatamisella.
perheauto. Harkinnan ja koeajon arvoinen ilman muuta.
Marko Vuosjoki
Opel
Opel Astran perheautomainen ulkomuoto ei varmasti ärsytä ketään.
Opelin keula on muhkea, mutta ei liian pöyhkeä.
Farmari-Astran
tilaa saa
Kuljettajalla on Astrassa erittäin miellyttävät oltavat.
S A NOM AT
YHDISTYSTOIMINTA
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus (Vanha Hämeentie 105) p. 040 681 4965. Ma 11.11. klo 13.30–15.30 Kuulolähipalvelua / Turun Kuuloyhdistys ry. Ti 12.11. klo 13–14.30 Ajankohtaista OmaKannasta. Kanta-palvelujen liiketoiminnan asiantuntija Mari Holmroos kertoo OmaKannan muutoksista ja tärkeistä ajankohtaisista asioista OmaKantaan liittyen. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595. Ke 20.11. klo 13–14.30 Lauluryhmä Pilkahdus esiintyy. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595. Ke 20.11. klo 15–16.30 Digikahvila kaikille älylaitteita käyttäville ja niistä kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p. 040 683 9595. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. Ke 6.11. klo 17–20 ystäväkurssi osastolla, 4. krs. Ilmoittaudu 5.11. mennessä: https://oma.punainenristi.fi/event/29390. To 7.11. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 11.11. klo 13 virkistyskerhossa muistiasiaa, osastolla 4. krs. Ti 12.11. klo 18–20 Punainen Risti tutuksi-koulutus, SPR V-S piiritoimisto, Yliopistonkatu 24 A, 2. krs. Ilmoittaudu 10.11. mennessä: https://oma.punainenristi.fi/event/29265
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Liedossa To 14.11. ja 12.12. klo 17 – 18.30, os. Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Voi osallistua asuinkunnasta riippumatta. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829.
Turun Seudun Nivelyhdistys Ry. Ti 12.11. klo 17-19 Kaarinan nivelkerho Kansalaistoiminnan keskus Puntarissa, Puntarikatu 1, Kaarina. Aiheena FasciaMethod, kerran ohjaa fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa. Kahvitarjoilu tunnin päätteeksi. Ke 13.11. klo 15-16.30 Härkätien nivelkerho Palvelukeskus Ruskassa, Hyvättyläntie 9, Lieto. Ohjelmassa Sippe-hyvinvointikutsut, joiden aiheena on kodin turvallisuus ja toimintakyky. Kahvitarjoilu. Nivelkerhot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ei ilmoittautumista. Lisätiedot: 0403513833 / toimisto@nivelposti.fi.
Toivoa ja armollisuutta Galleria Kyläkirkossa
NÄYTTELY
Runosmäen monitoimitalo Riimi (Stoltinkatu 9)
Joka su klo 15 Messu
Su 24.11. klo 15 Johannesmessu
Pe 22.11. klo 17 Sateenkaarimessu
La 23.11. klo 15 Kirjallisuusiltapäivä: Säveltäjä Lasse Heikkilä kertoo lauluistaan. Yhteislauluja, musiikkia. Su 10. & 17.11. klo 16.30 Luentosarja uskonnoista. 10.11. FT, dos. Johannes Cairns: Buddhalaisuus ja ympäristökriisi / 17.11. TT Pekka Lindqvist: Jeesususko juutalaisin silmin
La 30.11. klo 19 Riimin urkujen vihkimiskonsertti, urkuri
Jan Lehtola. Vapaa pääsy
Su 1.12. klo 15 Adventin juhlamessu, Riimin kirkon vihkiminen, arkkipiispa Tapio Luoma. Puurotarjoilu
Maarian pappilan talli
Joka su klo 10 Messu Maarian pappilan tallissa (ei 1.12.)
Littoisten kirkossa vietettiin taitelija Hanna Rissasen Toivoa ja armollisuutta -näyttelyn avajaisia syyskuun alussa maarianseurakunta.fi
Maksutta joka kotiin.
Littoisten kirkon Galleria Kyläkirkossa on avautunut uusi näyttely. Kuvataitelija Hanna Rissasen maalaukset ovat esillä 3. maaliskuuta 2025 asti kyläkirkon seinillä. Teoksiin voi tutustua kirkkotilaisuuksien yhteydessä tai sopimuksen mukaan. Toivoa ja armollisuutta on hetkiä, kuiskauksia, hiljaisia häilyviä ajatuksia ja pieniä visuaalisia viestejä. Teoksissa voit tuntea auringon lämmön poskillasi, tuulen raikkaan vireen hiuksissasi, kuulla tuulen suhinaa, veden pinnan loiskahduksia, linnun sirkutusta, kaikuja ja säveliä. Teokset ovat viesti toivosta, paremmasta huomisesta, luonnon ja ihmisen yhteiselosta, luonnon ja elämän monimuotoisuudesta.
Näyttely koostuu alumiinille, kankaalle ja puulle akryyleilla, öljypastelleilla ja liiduil-
la maalatuista teoksista, joita on myös raaputettu ja kaiverrettu. Materiaalien eri ominaisuudet, värit ja kerroksellisuus tuovat ominaisilmeensä töihin. Alumiinille maalattujen teosten keveys, läpinäkyvyys ja valon liike ovat vastakohtana mattapintaisille kangasmaalauksille ja raskaille puupohjille, joita on työstetty kaivertaen. Töiden värimaailma sitoo teokset yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Rissasen maalaus pohjautuu väriin, materiaaliin ja kokeiluihin. Hänen maalausprosessiinsa liittyy voimakkaasti tunne etsimisestä ja intuition seuraamisesta. Värit johdattavat prosessia eteenpäin kertoen taiteilijalle suunnan, minne mennä. Erilaiset materiaalit ja värit kulkevat vuorovaikutuksessa ja ohjaavat työskentelyä. Maalaustapahtuman ja maalauksen kokemisen hän ajattelee moniaistisina; maalaukset ja värit voi sekä kuulla että tuntea.
Näyttely tuo kirkkoon tuttuun tapaan myös uuden alttaritaulun, Aurinkomme ylösnousi -maalauksen. Kirkon alttaritauluksi tehty Aurinkomme ylösnousi kertoo taiteilijalle tärkeästä virrestä 105. Hanna Rissanen kertoo, että virsi alkoi kaikua hänen mielessään, kun hän ryhtyi suunnittelemaan näyttelyä Littoisten kirkossa. – Halusin tuoda alttaritauluun kevään valon, uuden elämän kasvun, armon ja rakkauden. Teoksessa voi nähdä taivastoivoa ja armoa. Toivoa kevään heräämisestä ja uusista mahdollisuuksista, kuvaa Rissanen ja kertoo alttaritaulun värimaailman saaneen innoituksen kirkon värimaailmasta.
an kukkia. Ranskalaisen legendan mukaan pieni tyttö toi valkoisia piikittömiä ruusuja Kristuksen seimelle, selittää Rissanen.
– Kirkossa näkemäni lasten nurkkaus loi minulle lämpimän mielikuvan, Littoisten kirkkoon ovat kaikki tervetulleita lapsista vanhuksiin. Myös alttaritaulu ottaa lempeästi ja armollisesti kaikenikäiset vastaan myös syksyn pimeimpinä päivinä muistuttaen tulevasta toivosta ja keväästä, ristin ihmeestä. Alttaritaulussa on valkoisia ruusuja, jotka mytologian mukaan olivat Jeesuksen äidin Mari-
Hanna Rissanen on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, kuvataideopettaja ja kuvataideterapeutti. Hänen päivätyönsä on kuvataiteen lehtorina Vasaramäen koulussa. Lisäksi hän pitää terapiavastaanottoa työhuoneellaan Taidehuone Hannassa. Teoksillaan Rissanen tuo esille toivon näkökulmaa ja luonnon mielenterveyttä edistävää puolta. Rissanen kulkee paljon luonnossa, aistii luonnossa tapahtuvia pieniä muutoksia, vuodenaikojen vaihteluita, pienten saarien karuja rantoja ja jokisuistojen reheviä niittyjä, mökkisaaren lintujen pesintää. Näiltä reiteiltä ja poluilta syntyvät pohdinnat luonnon monimuotoisuudesta ja haavoittuvuudesta.
Turun Seutusanomat
Galleria Kyläkirkossa on ollut vaihtuvia näyttelyitä Littoisten Kyläkirkko 2019 -projektista alkaen.
Liikuntaa, rutiineja ja mukavaa yhdessäoloa
Yhä useampi ikäihminen on mukana Liiku Lähellä -ryhmien toiminnassa
LIIKUNTA
Vuonna 2023 käynnistynyt Liiku Lähellä -toiminta liikuttaa säännöllisesti yhä useampaa ikäihmistä. Toiminnan tarkoituksena on tarjota ikäihmisille heille sopivaa, ohjattua liikuntaa lähellä heidän kotejaan. Liikunnan lisäksi toiminnalla on muitakin positiivisia vaikutuksia ikäihmisten arkeen.
– Myös sosiaalinen puoli on tärkeää, sillä toiminnassa ikäihmiset tapaavat toisiaan, vaihtavat kuulumisia ja näin heille tulee arkeen mukavaa viikoittain toistuvaa toimintaa, kertoo Suikkilan koululla ryhmää ohjaava Iina Toukonen. Tietenkin liikunnalla on omat tavoitteensa.
– Meillä pääpaino on lihaskunnon, liikkuvuuden ja tasapainon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Nämä ovat erittäin tärkeitä ikäihmisille –kun nämä asiat ovat kunnossa, toimintakyky on kunnossa ja arki rullaa, kertoo Iina Toukonen. Suikkilan ryhmä aloit-
ti toimintansa tänä syksynä. – Ryhmän osallistujamäärä on vakiintunut reiluun pariinkymmeneen ikäihmiseen. Enemmänkin mahtuisi mukaan, sillä meillä on mahtavat tilat käytössämme täällä Suikkilan koulun isossa liikuntasalissa.
Yksi säännöllisesti Suikkilan ryhmässä liikkuva on Maarit Lindell – Näin kerrostalon ilmoitustaululla ilmoi-
tuksen, jossa kerrottiin tämän ryhmän aloittamisesta. Innostuin heti, ja meitä onkin samasta taloyhtiöstä monta tässä ryhmässä. Erittäin hyvää toimintaa, kiittelee Lindell. Lindellin mielestä Suikkilan ryhmäliikunta on tismalleen sitä, mitä Liiku Lähellä -toiminnalla tavoitellaan.
– Tällainen ohjattu ryhmäliikunta on paitsi mukavaa, myös todella tärkeää meille ikääntyneille. Tämä on kaiken
lisäksi kävelymatkan päässä kotoani, kehuu Maarit Lindell. Hän kehottaakin muitakin ikäihmisiä osallistumaan Liiku Lähellä -toimintaan.
– Ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan. Liikunnan lisäksi täällä tapaa mukavia ihmisiä, joten tämä toiminta on todella piristävää, kiittelee Lindell.
Suikkilan ryhmän lisäksi syksyllä on aloittanut uusi ryhmä muun
muassa Hansassa. Kaik ki Liiku Lähellä -ryh mät löytyvät osoittees ta https://www.turku.fi/ liikulahella.
Ryhmiin osallistumi nen on maksutonta, eikä ennakkoilmoittautumi sia tarvita. Oman asuin paikan lähellä toimivaan ryhmään ja sen toimin taan voi käydä tutustu massa ilman sitoutumis ta.
Liedon budjetti takaisin valmisteluun
LIETO
Liedon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 28. lokakuuta palauttaa talousarvioesityksen takaisin valmisteluun. Talousarvioesitys oli 42.000 euroa ylijäämäinen. Esityksessä oli investointeja 20 miljoonalla eurolla, isoin yksittäinen investointi oli 7,6 miljoonaa euroa Keskuskoulu-investointiin. Lainakannan arvioitiin kaupunginjohtajan esityksessä kasvavan vuonna 2025 noin 13 miljoonaa euroa.
Jo monen seurana aamukahvilla.
Jakelumäärä aina 125 422 kpl!
Marko Vuosjoki
Ohjaaja Iina Toukonen ja Maarit Lindell suosittelevat Liiku Lähellä -toimintaa kaikille ikäihmisille.
Marko Vuosjoki
alennus ja ilmainen pipo koskevat vain talvitakkeja 1107, 1100, 1102, 1127 ja 1800. Alennus lasketaan takkien ovh:sta.
