Varaa aika netistä ja osta paketti hoidon yhteydessä tai kotisivuiltamme
Kirjoita lisätietokenttään LOKA24. Pakettitarjouksen hoidot ovat voimassa 6 kk.
RYHMÄLIIKUNTA ALKAA MA 4.11. KAARINASSA
• Tutustu liikuntaryhmätarjontaan kotisivuillamme
• Tarjoamme ilmaiset ryhmät marras -joulukuussa
Ajanvaraus ja lahjakortit: www.relaxion.fi tai 02 638 0100
OLET TÄSSÄ
Niin on tämä lehtikin.
Tämän lehden toimit t ajat el ävät sama a arkea kuin lukijamme Me kerromme luotet t ava s t i a siois t a , jot ka t apahtu vat juuri t ä s sä Alueis t a , ihmisis t ä ja il miöis t ä , jot ka ovat t ärkeit ä meil le kaikil le juuri t äl l ä alueel l a K iitos , kun olet t ä s sä , t ämän lehden ä ärel lä , meidän kans samme
Luote avan uutismedian tunnistat tästä nimestä TURUN SEUTU S A NOM AT
Liikenne- ja viestintäministeri
LAUANTAINA 26.10. Turussa klo 13.00-14.00 Kauppatori
n n n PÄÄKIRJOITUS
Kuntien nettisivujen parasta antia on helppo tiedonhaku
Turun kaupunki uudistaa nettisivujaan, ja kannustaa paraikaa ihmisiä tutustumaan uusien nettisivujen kehitysversioon eli beta-versioon. Samalla kerätään palautetta uuden sivuston ilmeestä ja toimivuudesta.
Olen työskennellyt toimittajan ja päätoimittajan uralla yli 20 vuotta ja päässyt tänä aikana tutustumaan lukuisten kaupunkien ja kuntien nettisivuihin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on miellyttävä vierailla nettisivuilla, joista hakemansa tiedon löytää helposti ja mahdollisimman vähillä klikkauksilla.
Turun Seutusanomien kolmen alueellisen lehden ilmestymisalueelta itselleni tutuimpia ovat Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Nousiaisten ja Maskun nettisivut. Näillä vierailen vähintään viikoittain.
Nykyään, kun olen jo kohtalaisen tottunut näiden nettisivujen käyttäjä, pystyn löytämään tarvitsemani tiedon kyseisiltä sivuilta kohtalaisen hyvällä onnistumisprosentilla – ja jopa suhteellisen nopeasti ja kivuttomasti.
Muistan kuitenkin, että aloittaessani Turun Seutusanomien päätoimittajana, ainakin Turun ja Kaarinan nettisivujen kanssa hikoilin muutamaankin kertaan, kun tuntui, että hukun informaation määrään, enkä osaa navigoida haluaamaani suuntaan.
Sen sijaan esimerkiksi Liedon ja Nousiaisten simppelit sivustot tuntuivat ainakin minusta mukavilta käyttää, ja löysin hakemani tiedon varsin näppärästi.
Kunnissa ja kaupungeissa varmasti pähkäillään, miten informaatiotulvan keskellä pystytään pitämään nettisivut niin yksinkertaisina ja käyttäjäystävällisinä kuin mahdollista. Siinäpä pulma, jota Turussakin yritetään tällä hetkellä ratkaista.
Hyvät nettisivut ovat lopulta sellaiset, joilta löytää hakemansa tiedon mahdollisimman helposti. Ainakin kannattaa satsata hyvään hakutoimintoon.
Marko Vuosjoki Päätoimittaja
MIELIPIDE
Missä luuraa Turun kaupungin asukasdemokratia?
Vuoden 2024 alussa tuli voimaan uusi laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa. Lain tavoitteena oli vahvistaa asukkaiden oikeuksia ja osallisuutta konkreettisessa päätöksenteossa.
Uusi laki koskee vuokrataloja, jotka ovat käyttöja luovutusrajoitusten alaisia joko aravarajoituslain (1990/1993) tai niin sanotun pitkän korkotukilain (604/2001) nojalla. Laki ei koske lyhytaikaisen korkotuen kohteita. Halutessaan omistaja voi kuitenkin päättää, että yhteishallintoa sovelletaan myös muihin kuin laissa määriteltyihin kohteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rajoituksista jo vapautuneet kohteet. Näin toimii muun muassa Helsingin kaupungin asunnot Oy (HEKA). HEKA ei ole halunnut rajoittaa yhteishallinnon soveltamista vain arakantaan, ja kohtelee kaikkia asukkaitaan yhdenvertaisesti. Turun kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön TVT Asunnot Oy:n hallitus teki 14.12.2023 päätöksen, jossa yhteishallintolain toteutuminen rajattiin taloihin, joissa on aravarajoituslain tai pitkän korkotukilain mukaisia käyttö- ja luovutusrajoituksia. Tällä päätöksellä poistettiin rajoituksista vapaiden kohteiden asukkailta esimerkiksi mahdollisuus asettua ehdolle asukasedustajaksi yhtiön hallitukseen tai yhteistyötoimikuntaan. Näitä kohteita on viimeisimmän tiedon mukaan yli 70.
Miten tämä vaikuttaa asukkaan elämään? Esimerkiksi niin, että erään asukastoimikunnan puheenjohtajalta evättiin oikeus päästä vuokrataloyhtiön talousarvioiltaan.
Turun kaupunki on strategiansa mukaisesti sitoutunut ”kuuntelemaan ja kohtaamaan nykyisiä ja tulevia kaupunkilaisia sekä tarjoamaan aitoja keinoja osallistua ja vaikuttaa palveluihin ja päätöksentekoon” sekä edistämään ”yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”. TVT:n päätös asetti asukkaat erilaiseen asemaan sen perusteella, millä tavalla talot on rahoitettu. Tämä ei ole Turun kaupungin arvojen mukaista. Uusi laki antaisi TVT Asunnot Oy:lle mahdollisuudet toteuttaa hyvää asukasdemokratiaa, jossa vuokraasujien ääni tulisi aidosti kuuluville.
Riikka Oksanen Turun kaupungin varavaltuutettu Viherpunainen vasemmisto Sari Lähteenmäki Itä-Turun vasemmistoliitto
Turun Seutusanomien
MITÄ MIELTÄ?
Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin ystäviä, eivätkä Turun Seutusanomien lukijat tee tähän faktaan poikkeusta. Kysyimme Mitä Mieltä -nettigallupissamme lukijoidemme suhteesta kahviin, ja saimme peräti 123 vastausta viikon aikana. Kahvia siis paitsi juodaan, ja lisäksi suhde kahviin koetaan merkittäväksi ja kahvi on kiinnostava puheenaihe.
Suurin osa vastaajista osoittautui kahvin ystäviksi. 46 vastaajaa kertoi, että kahvia menee päivän mittaan useampi kupillinen – aamukahvi tietenkin aloittaa päivän. Yksi vastaajista tarkensi, että aamulla pitää saada kaksi mukillista tummaa paahtoa mustana ja iltapäivällä vielä yksi mukillinen. Kahvin piristävä vaikutus on luonnollises-
MIELIPIDE
Tutkijat puoltavat kello kahdeksan aamuista luopumista peruskouluissa
Yle uutisoi 15. lokakuuta Forssan kaupungin päätöksestä luopua kello 8:00 aamuista kaikissa peruskouluissa. Tämähän on oikea koululaisen unelma! Päätös on vähentänyt myöhästymisiä sekä poissaoloja. Forssassa koulupäivät alkavat nyt kaikilla joka päivä kello 9:00 ja pienille lapsille on järjestetty tarpeen mukaan aamukerhoja ennen koulun alkua.
Minusta tämä on raikas idea ja kannatan sen kokeilemista myös muissa kunnissa. Useat tutkimustulokset puoltavat oppilaille myöhäisempiä aamuja. Tutkimusten mukaan erityisesti teiniikäisten hormonitoiminnan muutokset siirtävät melatoniinin tuotantoa myöhemmälle iltaan ja täten monille nuorille aamuheräämiset ovat erityisen vaikeita. Minä olin myös itse tällainen nuori, mutta ihan hyvä minustakin tuli.
En ymmärrä näkemystä, miksi meidän pitäisi jatkaa uusien sukupolvien ”karaisemista työelämään” tutkimustulosten vastaisesti. Jotkut kritisoivat sitä, että miten nuoret oppivat heräämään työelämään ilman aikaisia kouluaamuja. Tämä näkemys on minusta epärealistinen, sillä nykypäivänä vuoro- ja yötyö on lisääntynyt ja useissa päivätöissäkin työajat vaihtelevat sekä liukuvat työajat ja etätyömahdollisuudet yleistyvät. Tämän logiikan mukaan oppilaita pitäisi valmistaa koulussa myös yövuoroihin ja pitkiin päiviin – ei kuulosta kovin järkevältä. Monet nuoret painivat jaksamis- ja mielenterveysongelmien kanssa ja myöhäisempien aamujen lisääminen voisi auttaa monen nuoren jaksamisongelmissa sekä parantaa oppimistuloksia. Tarvitsemme uusia näkemyksiä niin koulu- kuin työelämään, jotka lisäävät hyvinvointia, elämänlaatua sekä tehokkuutta yhteiskunnassamme.
Aada Uhlgrén Turun Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan jäsen (sd.) Viestintäkoordinaattori, baaritarjoilija Kuntavaaliehdokas
lukijat ovat innokkaita kahvinjuojia
ti monelle aamulla tärkeää, mutta yksi vastaajista kertoi myös, ettei saa unta ilman iltakahvia! Täysin vastaava kokemus on yhdellä vastaajistamme, joka kertoi, että lounaan jälkeen voi vielä kahvin nauttia, muttei myöhemmin.
Enimmillään lukijoillamme kahvia menee päivässä kymmenkunta kupillista. Yksi lukijoistamme kertoi juovansa aamulla kunnioitettavat kolme kupillista kahvia, keskipäivän aikaan pari lisää ja vielä iltapäivän viiden kaffet; kaksi kupillista. Ja jos vieraita tulee kylään, kahvia menee vielä pari kuppia lisää.
Vieraanvaraisuus onkin iso osa kahvikulttuuria. Moni vastaaja muisti mainita, että kahvia juodaan, kun vieraita tulee kylään tai kun itse käydään ystävien tai sukulaisten luona kylässä. Yksi vastaaja kertoi jopa, ettei tavallisesti
juo kahvia lainkaan, mutta vierailujen yhteydessä, kun kahvia on aina tarjolla, se kelpaa.
Ja olipa vastaajien seassa yksi itseään ”viihdekäyttäjäksi” tituleerannut – hän kertoi juovansa kahvia vain juhlissa, kuten esimerkiksi häissä.
43 vastaajaa kertoi, että aamukahvi on se kaikkein tärkein; he kertoivat juovansa aamulla kupillisen tai pari, eikä kahvia välttämättä myöhemmin päivällä tarvita.
Toisaalta, yksi vastaajista kertoi pärjäävänsä aamulla pelkällä teellä, mutta iltapäivällä käykin niin, että kahvihammasta kolottaa ja pitää saada kunnon kahvia.
Tusinan verran vastaajista säästää kahvit hemmoteluhetkiin ja ainoastaan viisi 123:sta vastaajasta kertoi, ettei juo kahvia lainkaan.
39 vastaajaa kertoi vaihtelevista kahvitottumuksistaan – heidän joukossaan esimerkiksi edellä mainittu ”viihdekäyttäjä”. Lukijoillamme on myös erilaisia makuja kahvin suhteen – tietenkin. Yksi vastaajista kertoi jauhavansa kahvipavut myllyssä ja uuttavansa kahvin espressokeittimellä. Tämän kahviherkun täydentää vaahdotettu maito. Valtavan vastaajamäärän joukosta arvoimme kaksi onnellista Linnateatterin lippujen saajaa. Arpaonni suosi tällä kerralla Pirjo Nurmea ja Taina Uusiperhettä. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Liedossa toiminut elinkeinotoimikunta lakkautetaan keväällä 2025 valtuustokauden loppuun mennessä. Syynä lakkautukseen on, että elinkeinotoimikunnan tehtävät ovat päällekkäisiä uuden Liedon kaupungin kehitysyhtiön, Liedon Innovaatiokampus Oy:n, hallituksen tehtävien kanssa. Tilalle perustetaan vieläkin suurempi ja tehokkaammaksikin toivottu foorumi, yrittäjyyden neuvottelukunta. Tarkoituksena on, että jatkossa neuvottelukunta kokoontuu yhteiseen seminaariin kerran vuodessa syksyisin. Seminaarissa neuvottelukunnan jäsenet pääsevät yhteistuumin kommentoimaan ja kehittämään muun muassa Liedon kaupungin strategiaa, ohjelmia ja toimenpiteitä, Liedon Innovaatiokampuksen palveluja sekä vuosittain annettavaa yhteistyölupausta yrittäjien ja kaupungin välillä. Tarkoitus on siis säilyttää ja edelleen kehittää kaupungin ja alueen yrittäjien välistä vuoropuhelua.
Neuvottelukuntaan esitettiin kuuluvaksi varsin kattava joukko elinkeinoelämän vaikuttajia, Liedon kaupungin edustajia ja yhteistyöta-
neuvottelukunnan, toimintamallin.
hoja. Listaan kuuluvat Liedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto, Liedon kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, Liedon Innovaatiokampus Oy:n hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet, Liedon Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja yksi edustaja, Liedon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja ja yksi edustaja, Avantin Kehitys ry:n puheenjohtaja ja yksi edustaja, Lie-
don teollisuusyrityksen edustajia, Pääomapalveluiden edustajia, Liedon MTK:n edustaja, Tarvasjoen MTK:n edustaja, Liedon Maamiesseuran edustaja, Liedon kaupunginjohtaja, Liedon Innovaatiokampus Oy:n toimitusjohtaja, Liedon kaupungin yrityspalveluiden johtaja, Liedon kaupungin työllisyysjohtaja ja Liedon kaupunkikehityksen toimialajohtaja. Lisäksi seminaareihin
osallistuvat kutsuttuina Liedon kaupungin elinkeinopalveluita, työllisyyspalveluita sekä kaupunkikehityspalveluita kehittäviä strategisesti tärkeitä kaupungin työntekijöitä.
Kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtaja Mika Ingin organisoimaan uuden neuvottelukunnan toimintamallin.
Saaristomeren kansallispuisto laajenee Paraisilla
PARAINEN
Varsinais-Suomen ELYkeskus on hankkinut 60,3 hehtaaria alueita luonnonsuojeluun osaksi Saaristomeren kansallispuistoa.
Alueet sijaitsevat Paraisten Nauvossa, Bodössä ja Mjoössä. Hankittavilla alueilla on merkittävää saaristoluontoa. Alueet hankitaan kolmelta eri tilalta osaksi Saaristomeren kansallispuistoa.
Bodön pääsaarelta alueita hankitaan suojeluun noin 48 hehtaaria ja Mjoön saarelta 10 hehtaaria. Lisäksi kansallispuistoon hankitaan
Bodön eteläpuolella sijaitseva kuuden saaren ryhmä, johon kuuluvat muun muassa Bodö grunden ja Hästharun saaret.
Hankittavilla alueilla on neljä rakentumatonta yleiskaavaan merkittyä loma-asuntoalueen paikkaa (RA-alue), ja nämä alueet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon.
Hankittavilla maaalueilla on merkittävää saaristoluontoa, muun muassa vanhoja metsäalueita, joissa on runsaasti vanhoja kilpikaarnamäntyjä.
Saaristomeren kansallispuisto on perustettu
Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojelemiseksi.
Vieraillessa puistossa on tärkeää ennakkoon
tutustua puiston ohjeisiin ja järjestyssääntöön.
Marko Vuosjoki
Kuntoudu
työssä -malli käyttöön Liedossa
LIETO
Liedon kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen Kuntoudu työssä -mallista. Mallissa lievästi ja lyhytaikaisesti työkykyään menettänyt työntekijä voi työskennellä korvaavassa työssä tai omassa työssään, joka on räätälöity työkyvyn mukaiseksi. Tavoitteena on korvata sairauspoissaolo kuntouttavalla työllä. Kuntouttava työ sovitaan yhdessä esihenkilön ja työntekijän välillä, ja lisäksi työterveyshuolto on mukana toteuttamassa uutta mallia.
Maaseutupäällikkö haussa
Paimion kaupunginhallitus julistaa maaseutupäällikön viran haettavaksi. Virka täytetään toistaiseksi voimassa olevana. Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi maatalousalan opistoasteen tutkinto sekä riittävä työkokemus maaseutuelinkeinopalvelujen tehtäväalueelta.
Maaseutupäällikkö vastaa maaseutuhallinnon viranomaispalvelujen tuottamisesta yhteistoiminta-alueen vastuukunta Paimiossa sekä Kaarinassa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Sauvossa. Virka tuli hakuun, koska johtava maaseutuasiamies on irtisanoutunut tehtävästään eläkkeelle siirtymisen johdosta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Sauvossa hygieniapassikoulutus
SAUVO
Sauvon kunta järjestää hygieniapassikurssin ja -testin, koska monessa alueella toimivassa yhdistyksessä tarjotaan ruokaa tai leivotaan myyjäisiin ja arpajaisiin.
Hygieniapassitesti järjestetään Sauvon yhdistystila Naakkalassa 13.11. kello 18–19.30. Hygieniapassikurssin ja testin suorittamisen omavastuuhinta on 30 euroa. Kunta vastaa muista kustannuksista. Maksu hoidetaan ennen testiä Ruokaviraston hyväksymälle hygieniapassitestaaja Jaana Elolle paikan päällä. Ilmoittautumiset tulee tehdä etukäteen Elon sähköpostiin elojaana67@gmail.com, josta osallistuja saa paluupostissa opiskeltavat materiaalit. Opiskelu tapahtuu itsenäisesti annetun materiaalin avulla.
Mäkinen-Önsoy
Marko Vuosjoki
Kuva Paraisten saaristosta.
Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingi organisoi uuden mittavan elinkeinofoorumin,
Marko Vuosjoki
PAIMIO
Katariina
S A NOM AT
Lumikuningatar taas haussa!
LUMIKUNINGATR
Turun joulukadun valot perinteisesti sytyttävän Lumikuningattaren haku
Turun Seutusanomat on jälleen mukana tämänvuotisen Lumikuningattaren valinnassa.
Uusi lumikuningatar esiintyy yleisölle ensi kerran 30. marraskuuta, kun Turussa järjestetään suuri jouluavausta-
Ensimmäisessä vaiheessa Turun Seutusanomien lukijat voivat ehdottaa omia suosikkejaan Lumikuningattareksi. Tehtävään etsitään valoisaa ja positiivista
Lähetä siis oman ehdokkaasi nimi ja pieni kuvaus hänestä Turun Seutusanomien toimitukseen sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi 29. lokakuuta mennessä. Laita mukaan ehdokkaasi yhteystiedot, niin voimme olla häneen tarvittaessa yhteydessä.
Ehdokkaista valitaan
finalistit, joista järjestetään äänestys. Äänestys alkaa 6. marraskuuta ja sen perusteella valitaan Lumikuningatar.
Turun Seutusanomat on järjestänyt Lumikuningattaren äänestyksen koronatauon jälkeen kolmesti, vuosina 2021, 2022 ja 2023. Vuonna 2021 valituksi tuli Assi Paananen, vuonna 2022 Heli Heinonen ja viime vuonna Marianne Kantola.
Koronavuosien jälkeen eli vuodesta 2021 lähtien Lumikuningatar on valittu Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen, tutummin Turku Centerin yhteistyössä. Lopullisen valinnan tekevät Turun Seutusanomien lukijat yleisöäänestyksellä.
Ehdota siis sinäkin omaa suosikkiasi, laita viesti osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi.
Turun Seutusanomien ensimmäisen Lumikuningatar-äänestyksen vuonna 2021 voitti Assi Paananen.
Naantali kutsuu
Naantalin kaupunki luovuttaa tarjousten perusteella yhteensä 14 erillispientalotonttia ja 3 asuinpientalotonttia Perhetalo II -alueelta Luonnonmaalla.
Tonttien pohjahinta on AO-tonttien osalta 48.500–64.000 € ja AP-tonttien osalta 157.500–252.000 €.
Tarjousten esittämisen määräaika on 21.11.2024.
Lisätietoa naantali.fi/tontit
Marko Vuosjoki
Raitti 181 kokoaa koulutus- ja markkinointimateriaalia
Digiosaavat raittilaiset -hankkeessa järjestetään kaikille avoimia tilaisuuksia.
SAUVO
Sauvolainen Raitti 181 ry käynnisti Digiosaavat raittilaiset -hankkeen Kalles Backa 55 -ravintolassa lokakuun alussa pidetyssä esittelyillassa. Hankkeen ideana on parantaa Raitin varrella olevien sosiaalisen median osaamista, jotta asiakkaiden, matkailijoiden ja uusien sauvolaisten tavoittaminen sujuisi entistä helpommin.
Digiosaavat raittilaiset -hankkeeseen kuuluu kaikille avoimia ja ilmaisia koulutuksia, jotka starttasivat viime perjantaina.
– Paikkoja koulutuksissa oli kaiken kaikkiaan 30, ja olemme lähettäneet kurssikirjeet nyt 17 ilmoittautuneelle. Olemme tyytyväisiä tähän osallistujamäärään, jossa on mukana yhdistyksen jäsenistöön kuuluvien lisäksi myös muita toimijoita, kuten
Kaarina
Isojen investointien vuosi painuu tulokseltaan pakkaselle.
KAARINA
Kaarinan kaupungin osavuosiraportti vuoden ensimmäiseltä puoliskolta on pakottanut kaupunkia korjaamaan kuluvan vuoden talousennustettaan, valitettavasti alaspäin.
Vuoden ensimmäisen puolikkaan tulos on 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja koska loppuvuoden tuloksen odotetaan heikkenevän muun muassa verotuloennusteen ja valtionosuuden heikkenemisen myötä, tilikauden tuloksen ennustetaan painuvan 1,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alkuperäisessä talousarviossa tuloksen arveltiin pysyvän puolisen miljoonaa euroa plussalla.
Positiivista on yhä jatkuva Kaarinan vetovoima: Asukasmäärä on noussut vuoden alusta 175 henkilöllä, joka on 1,1 prosentin kasvu-
esimerkiksi aloittelevia yrittäjiä ja pidempiaikaisia yhdistys- ja yritystoimijoita alueelta, hankevastaavana toimiva Raitti 181 ry:n puheenjohtaja Ida-Maria Tanhua kertoo.
Koulutukset on ajoitettu syyskaudelta kevään puolelle niin, että niistä muodostuu sopivan mittainen oppimisen polku. Raitti 181:n varrella sijaitsevassa ravintola Kalles Backa 55:ssä toteutettavissa koulutuksissa harjoitetaan digitaitoja tarinallistamisesta, some-kanavien sisällöntuotosta ja hakukoneoptimoinnista saavutettavuuteen ja tuotteistamiseen.
Hankkeessa kouluttajina toimivat Tarinakone Oy:n Anne Kalliomäen lisäksi paikallisesti tutut toimijat, Salervo & Sallisen Maria Salervo ja Mikko Sallinen sekä Nuorcaminon Sanna Katajainen.
– Viimeiset koulutukset pidetään maaliskuussa. Hankkeessa päivitämme myös Raitti 181
ry:n paperista markkinointimateriaalia, jossa esitellään vanhoja ja uusia raittilaisia. Materiaalin kokoaminen alkaa jäsenten kanssa alkuvuodesta. Kokonaisuudessa materiaalit ovat arvion mukaisesti valmiina kesäkuussa, mutta hankeaikaa meillä on vuoden 2025 loppuun asti, Ida-Maria Tanhua Raitti 181 ry:stä sanoo. Raitti 181 ry:n tarkoituksena on nostaa paikallista osaamista esille Sauvon kunnan poikki kulkevan maantie 181:n varrella. Yhdistys tiedottaa alueen palveluista, ja matkailukohteista, ja järjestää tapahtumia ja antaa neuvontaa asioista, jotka palvelevat niin matkailijoita, kesämökkeilijöitä kuin alueen asukkaita tai satunnaisia ohikulkijoita.
Matkailubrändin nimeä kantava yhdistys näki päivänvalon vuonna 2020. Yhdistyksen perustaminen mahdollistaa vuosien 2016–2017 aikana syntyneen Raitti 181 -tavaramerkin edelleen
kehittämisen. – Yhdistyksen perustamisen aikaan poikkeuksellinen tilanne vei toiminnan myös Raitti 181:ltä. Nyt meidän on tarkoitus hankkeen myötä virittäytyä uudelleen koronahiljaisuuden jälkeen, kertoo Ida-Maria Tanhua.
– Brändin eteenpäin vienti yhdistyksenä tuo mukanaan mahdolli-
suuksia. Rahoitusta tulee hakea hankkeisiin, joilla on pointti rahoituksen myöntäjän näkökulmasta, ja jotka ovat sen lisäksi meitä palvelevia, lisää Tanhua. Rahoitusta puolsi Leader Varsin Hyvä 80-prosenttisella tuella reilun 16 000 euron Digiosaavat raittilaiset -hankkeelle, ja lopullisen päätöksen hankerahoituksesta teki
ELY-keskus syyskuussa. Raitti 181 ry tekee yhteistyötä Sauvon kunnan kanssa. – Hankkeen rahoituksen 20 prosentin omavastuuosuus syntyy yhdistyksen talkootyötunneista, Tanhua toteaa.
korjasi talouden tulosennustetta
vauhti edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kaupungin asukasmäärä oli kesäkuun lopussa 36.510 henkilöä.
Kaarinan kaupunki investoi kuluvana vuonna rajusti, sillä alkuvuoden aikana investointeja on tehty yli 20 miljoonalla eurolla ja talousarvion mukaisten 50 miljoonan euron kokonaisinvestointien arvellaan pitävän kutinsa.
Isoimmat rakennushankkeet ovat Valkeavuoren kampus, Piispanlähteen nuortentalo, Piispanlähteenalueen päiväkoti, Krossin paloasema ja Vuolahden leirikeskuksen sauna. Katuihin, kevyenliikenteen väyliin sekä vesijohto- ja hulevesiverkostoon investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 12 miljoonaa. Liikuntaja viheralueisiin investoidaan yhteensä noin 2,5 miljoonaa, isoimpina hankkeina keskusliikuntapuistoon toinen lämmitettävä tekonurmikenttä ja Skeittiparkki Valkeavuoreen.
Kaarinan alueelle osui tänä vuonna lisäksi valtion väylähankkeita, kuten Kirjalansalmen ja Kuusiston siltojen uusimiset.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Marko Vuosjoki
Kaarinan kaupungin omien investointihankkeiden lisäksi valtio on investoinut muun muassa Kirjalansalmen sillan uusimiseen.
Keskeinen osa sauvolaisen Raitti 181 ry:n Digiosaavat raittilaiset -hanketta on kouluttaa sekä valjastaa uudet opitut asiat osaksi työarkea. Raittilaisia ovat muun muassa Susanna Muurinen MinBystä, Sanna Katajainen Nuorcaminosta ja Susanna Katajainen Wanha Liesniemestä.
S A NOM AT
Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelevat fiktiivisen kaupungin
Paimion parantola -säätiö järjesti toisen vuosittaisen Spirit of Paimio -konferenssin.
PAIMIO
Paimion parantolassa rakentuu ainutlaatuinen, kuvitteellinen kaupunki. Aaltoyliopiston opiskelijat osallistuivat 5.–8. lokakuuta Incomplete City -projektiin, kansainvälisesti tunnustettuun arkkitehtuuriharjoitukseen, jossa he suunnittelevat kaupungin yhteistyössä.
Isännöimällä työpajan Paimion parantola säätiö vahvistaa tavoitettaan profiloitua akateemisen vaihdon keskuksena arkkitehtuurin ja muotoilun aloilla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun luovasta ja leikkisästä lähestymistavastaan tunnettu kaupunkisuunnittelun työpaja järjestetään Suomessa.
Marco Ferrari, Joseph Grima ja Dan Hill kehittivät konseptin UCL Bartlett School of Architecture oppilaitoksessa vuonna 2016. Sen jälkeen siitä on tullut säännöllinen osa alan koulujen opetussuunnitelmia Michiganista Melbourneen.
– Yleensä järjestämme työpajoja tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, joten projektin tuominen Paimion parantolaan on erityisen kiehtovaa, sanoo Dan
Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelevat fiktiivisen Paimion kaupungin osana Spirit of Paimio -konferenssia.
Hill, Melbourne School of Design koulun johtaja, joka ohjaa opiskelijoita harjoituksen aikana.
Työpaja huipentui osana Spirit of Paimio -konferenssia järjestettävään näyttelyyn, jossa piirustukset esiteltiin kansain-
välisille muotoilun, arkkitehtuurin ja median asiantuntijoille 9.–10. lokakuuta. Konferenssin teemana oli Yhteisöjen uusi aika – aihe, joka liittyy tiiviisti työpajaan.
Projektin avulla Paimion parantola -säätiö edistää strategista ta-
voitettaan kehittää yhteistyötä akateemisten instituutioiden kanssa ympäri maailmaa. – Tämä on tärkeä askel, kun kehitämme Paimion parantolan uutta identiteettiä oppimisen ja luovan toiminnan alustana, sanoo säätiön
kuraattori Joseph Grima – Tarjoamalla mahdollisuuden työpajan kaltaiseen, käytännönläheiseen lähestymistavan, säätiö vahvistaa koulutustarjontaansa ja asemoituu dynaamiseksi keskukseksi akatee-
miselle ja ammatilliselle vaihdolle arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alalla, Grima jatkaa.
Sukselan kyläyhdistys on aloittanut Rosen-terapeutti, luontoyhteyskouluttaja Tuula Kristiina Laurin kanssa luontoaiheiset illat, joiden tavoitteena on tuoda esille tärkeitä luontoteemoja elämyksellisessä muodossa.
Paimiossa sijaitsevalla Sukselan vanhalla kyläkoululla pidetyt tilaisuudet maa- ja vesielementtien teemoilla saivat erinomaisen vastaanoton.
Seuraavaksi vuorossa on tuli 23. lokakuuta ja viimeisenä teemana on ilma 13. marraskuuta. Tilaisuuksissa on teemaan liittyvää musiikkia, valokuvatauluja sekä runoja Olet luontoa -näyttelystä sekä keskustelua alku-
peräiskansojen ja muinaisten suomalaisten luontosuhteesta, mitä voimme heiltä oppia. Puheenvuoroissa ovat
aiheina meditaation ja luonnon monimuotoisuuden vaikutus hyvinvointiimme, myös tieteellisen tutkimuksen
valossa. Sukselan kyläyhdistyksen pitämän puffetin jälkeen ilta päättyy lyhyeen yhteiseen luontomeditaati-
oon. Sisäänpääsymaksu on viisi euroa. Iltaan tulee ilmoittautua etukäteen tekstiviestillä Tuula Laurille, puhelinnume-
PAIMIO
roon 040 8238 154.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Sukselan vanha kyläkoulu on vilkkaassa tapahtumakäytössä.
Kaarinalainen Alvar Siimesvaara tähtää ensi vuonna pääasiassa kansainvälisiin kisoihin.
Kaarinaan karting-menestystä
Alvar Siimesvaara ajoi kartingin MM-finaalissa.
AUTOURHEILU
Kaarinalainen Alvar Siimesvaara ajoi uransa parhaan kansainvälisen tuloksen vaihteellisten KZ-luokkien MM-kisoissa Portugalin Portimaossa.
Salon UA:ta edustava 16-vuotias Siimesvaara oli KZ2-luokan World Cupin finaalissa 11., ollen yksi luokkansa nopeimpia koko viikonlopun ajan. Sijoittuminen
TOP10-joukkoon jäi lopulta 0,11s päähän. Aikaisemmin kesällä SM-hopealle ajanut Alvar lähti kauden päätapahtumaan luottavaisin mielin.
– Kävimme tiimin kanssa Portimaossa testaamassa ja ajamassa MM-esikilpailun. Vaikka esikilpailu ei mennyt suunnitelmien mukaisesti, tiesimme, että meillä on hyvä paketti kasassa ja mieli oli luottavainen itse MM-kilpailuun, Alvar kertoo.
Alvar ja tiimi olivat oikeilla jäljillä. MM-kilpailujen vapaissa harjoituksissa Siimesvaara oli kärkivauhdissa sekä kuivalla että märällä kelillä, kellottaen kahdessa vedossa oman ryhmänsä nopeimman ajan. Odotukset itse kilpailuun olivat korkealla.
– Vauhti harjoituksissa oli hyvää ja meno jatkui hyvänä myös aikaajossa, jossa olin oman ryhmäni kuudes ja kokonaistuloksissa 24:s, 101:n kuskin joukosta. Alkuerissä meno myös
DNA Koti 5G sopii Turkuun kuin nenä päähän
Toisille se on ”Muikkuverkko”, ”Lord of the Pings” tai ”WiFiftari”. Tämän perheen kodista luotettava yhteys löytyy nimellä ”WLANzarote”.
Nimesitpä nettisi kuinka vaan, DNA Koti 5G:llä surffailet omalla kaistalla, takuunopeasti ja ilman kaivuutöitä.
*Tutkimus DNA Koti 5G asiakkaiden suositteluhalukkuudesta 09/24. Lue lisää: dna.fi/koti5G dna.fi/koti5G | Soita ja tilaa: 0800 304 080
maittoi ja ajoin tasaisesti maaliin kympin sakissa, parhaimmillaan viidentenä.
Sunnuntaiaamun Superheatissa Alvar ajoi yhdeksänneksi, kuitaten lähdön nopeimman kierrosajan itselleen. Alkuerien ja Superheatin pisteiden perusteella Siimesvaara sai finaaliin lähtöruudun 17. Tasaisen varma ja nopea ajo finaalissa siivitti Alvarin hienoon lopputulokseen. – Jo itse finaaliin pääsy oli hieno saavutus tulokaskuljettajalle. Läh-
din tekemään ehjää ajoa ja sellainen siitä tulikin. Kuittasin lähdössä heti muutaman sijan ja tein nousua aina ruutulipulle saakka ja saavutuksena 11. sija. Pakko olla tosi tyytyväinen, Alvar jatkaa.
Suunnitelmat kaudelle 2025 ovat jo hyvällä mallilla ja Alvarin matka jatkuu kartingin parissa kansainvälisissä ympyröissä.
– Ensi kaudella jatkan KZ2-luokassa. Tulen ajamaan pääasiassa
kansainvälisiä kilpailuja ja sarjoja ja mahdollisuuksien mukaan myös SM-sarjaa. Tämä kausi jo osoitti, että vauhti riittää kansainväliseen kärkeen, joten ensi kaudella otetaan myös sijoituksia sieltä. Fyysinen ja henkinen harjoittelu alkaa saman tien. Myös ajoharjoittelua ulkomailla tehdään systemaattisesti läpi talven. Haluan olla valmis heti ekasta kisasta alkaen, Alvar päättää.
Turun Seutusanomat
9/10
DNA Koti 5G -asiakkaasta pitää hankintaa ja asennusta vaivattomana*
Sellainen netti, millainen koti. Omanlainen. Elämä on.
S A NOM AT
Dokumenttiromaani valottaa kolme sotaa kokeneen
Martta Mariantyttärestä (Kairinen) kertova teos seuraa Kaarinan pitäjässä sijainneessa torpassa syntyneen tytön poikkeuksellista polkua Turun suomalaiseen tyttökouluun ja sieltä opetustyöhön.
KIRJALLISUUS
Turkulainen opettaja–psykologi Outi Salo on koonnut kansiin mielenkiintoisen ajankuvauksen 1900-luvun vaihteesta. Hiljattain julkaistussa Martta Mariantytär – Kastun torpasta opettajia opettamaan -kirjassa (BoD) on merkittävä osuus Kaarinan ja Turun historiaa.
Dokumenttiromaaniksi luokiteltava teos kertoo tarinan Salon kummitädistä, Martta Kairisesta, joka syntyi Kaarinan Kairisten kylässä vuonna 1891.
– Torpan tyttönä ja aviottomana lapsena Martan ponnistelut ovat ihailtavia. Hänen vahvuuksiaan olivat kielet, historia sekä kirkkohistoria, ja kirjallisuus, Salo sanoo.
– Hän aloitti koulupolkunsa Nummen kansakoulussa. Martan koulutie jatkui Turun suomalaisessa tyttökoulussa, niin kutsutussa Tipulassa, ja sen Jatkoopistossa. Siihen aikaan ei kirjoitettu ylioppilaaksi, vaan päästötodistuksen saamisen jälkeen saattoi osallistua Helsingissä Keisarillisen
Aleksanterin-Yliopiston suulliseen ylioppilaskuulusteluun. Sen suoritettuaan Marttakin painoi päähänsä valkolakin, Salo jatkaa.
Kirjan teemoina ovat tyttöjen ja naisten elämä, koulutus ja itsenäistyminen 1900-luvun alkupuoliskolla, sota-aika kaupungissa asuvan uranaisen näkökulmasta sekä suomalaisen koululaitoksen varhaisvaiheet. – Siinä kiteytyvät teoksen teemat: Tyttö, joka vaatimattomista lähtökohdista huolimatta pääsi opiskelemalla pitkälle ja arvostettuun ammattiin. Se, mikä teki Martan urasta ainutlaatuisen, on senaikaisessa yhteiskunnassa erityisesti se, että hän on nainen, Salo toteaa. Martta opiskeli yliopistossa, joka oli siihen aikaan pääsääntöisesti miesten oppilaitos. Hän hakeutui ensimmäisen maailmansodan ankeista oloista 1917 opettajan sijaiseksi. Nummen kansakouluun. 4.3.1917 koulun johtokunnan pöytäkirjan 3 § kertoo: Sen johdosta kun Opettajatar Hilma Nyman on sairastunut vaikeanlaisesti eikä hän sen tähden voi tätä nykyä hoitaa virkaansa hyväksyi johtokunta puolestaan hänelle sijaiseksi hänen sairautensa ajaksi Ylioppilas Martta Kairisen... – Sijaisuus päättyi 1919 ja Martta luki itsen-
sä maisteriksi ja pätevöityi opettajaksi. Hän teki merkittävän uran seminaarien lehtorina muun muassa Sortavalassa, kunnes sota muutti kaiken, kertoo Outi Salo. – Kirja on dokumenttiromaani kolmen sodan kokeneen, päämäärätietoisen Martan elämästä ja hänen palavasta halustaan sivistyä ja sivistää. Se kertoo myös itsellisen naisen selviämisestä yhteiskunnallisissa myllerryksissä ja sotien aikana, Salo lisää.
Outi Salo halusi antaa edesmenneen Martta-tätinsä kertoa elämästään niin kuin se kirjeistä, valokuvista, dokumenteista, muistoista, suvun tarinoista ja muistiinpa-
noista on luettavissa. Martta Mariantytär –Kastun torpasta opettajia opettamaan -teoksen ulkoasusta vastaa Salon tytär, kuvataideopettaja ja graafinen suunnittelija Hanna Huhtanen Taitto kuvittaa Martan matkaa klassisella ja hienovaraisen koristeellisella tyylillä. Kuvat, kirjeet, runot ja koristeet tukevat ja värittävät taitollisesti eri aikakausien läpileikkaavaa lukukokemusta.
– Osuuttani edelsi Outin monen vuoden mittainen työ, yhden ihmisen koko elämä, josta oli tallessa valtava määrä materiaalia. Tämä on ollut tärkeä urakka tallettaa ja jättää muisteltavaa tulevillekin polville,
Turkulainen Mia Korelin ehdolla
Vuoden Kiinteistövälittäjäksi
ASUNTOMARKKINAT
Suomen Kiinteistönvälittäjät ry (SKVL) on valinnut jäsentensä joukosta vuosittaisen Vuoden Parhaat -kilpailun finalistit. Finalistien joukossa on myös edustus Turusta, sillä Silta LKV:n Mia Korelin on ehdolla Vuoden Kiinteistövälittäjäksi. Mia Korelin on yrityksensä Silta LKV:n perustaja ja kokenut kiinteistönvälittäjä Turun alueelta.
Joka vuosi SKVL valitsee Vuoden Parhaat-kilpailun finalistit jäsentensä joukosta huo-
lellisen esikarsinnan perusteella. Tämän vuoden esikarsinnassa painotettiin erityisesti kokemusta, koulutusta, toimintatapoja sekä menestystä edellisen vuoden aikana. Vuoden Parhaat-kilpailun voittajien valintaa on uudistettu tälle vuodelle. Voittajien valinta suoritetaan osittain jäsenäänestyksellä ja osittain ammattilaisista valitun raadin antamien äänien perusteella. Voittajat vuodelle 2024 julkistetaan 22. marraskuuta SKVL:n jäsenille järjestettävässä SKVL Gaalassa.
SKVL:n Vuoden Kiinteistönvälittäjä -palkinto on myönnetty vuosittain jo 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2024 voittajat valitaan kolmessa kategoriassa: Vuoden Välittäjä, Vuoden Yritys ja Vuoden Tulokas. Finalistit ovat alansa huippuosaajia, jotka sitoutuvat noudattamaan hyvää välitystapaa.
SKVL Vuoden Kiinteistönvälittäjä 2024-finalistit ovat Lauri Turtola, Solid House, Pori, Jutta Nevala, Espoon Kiinteistönvälitys Merja Natunen LKV, Espoo, Mikko Rautiainen, Itä-Suomen Kiinteistöarviointi Oy,
Joensuu ja Mia Korelin, Silta LKV, Turku. Vuoden Tulokas – ja Vuoden Yritys -kategorioissa ei ole tänä vuonna finalisteja Turun seudulta.
Suomen Kiinteistönvälittäjät ry (SKVL) on maan suurin ja vanhin kiinteistönvälityksen verkosto, johon kuuluu lähes 500 paikallista toimistoa ja noin 1700 kiinteistönvälityksen asiantuntijaa ympäri Suomea.
Huhtanen kiittelee. Kirja on myynnissä osoitteessa: kirjakauppa.bod. fi. Sitä voi ostaa myös
Tiesitkö?
suurimmista verkkokirjakaupoista.
Katariina Mäkinen-Önsoy
- Opettajana ja psykologina työuransa tehnyt Outi Salo on aikaisemmin kirjoittanut useita psykologian oppikirjoja ja lastenkirjan.
- Turkulaiskirjailija Outi Salo aloitti projektinsa kutsumalla Martta-tädin "kylään" ja alkoi kysellä tältä menneistä ajoista talletettujen dokumenttien, kirjeiden ja kuvien kautta.
- Martan tarinassa yhdistyvät elävät autenttiset dokumentit ja tarinat faktoihin ja historialliseen ympäristöön.
- Martta Mariantytär – Kastun torpasta opettajia opettamaan -kirjaan liittyvä näyttely oli ensi kertaa esillä syyskuun lopulla Turun Luostarinmäen museokorttelin yhteydessä sijaitsevassa Kahvila Kisällissä. Outi Salo hakee sopivia tiloja, johon näyttelyn voisi seuraavaksi pystyttää.
Hanna Huhtanen ja Outi Salo Kahvila Kisällissä, jossa Martta Mariantytär – Kastun torpasta opettajia opettamaan -kirjaan liittyvä näyttely oli esillä syyskuun lopulla.
Marko Vuosjoki
Silta LKV:n Mia Korelin on ehdolla SKVL:n Vuoden Välittäjäksi.
Glitterille Vihreä Skanssi Energiateko-kilpailun voitto
YMPÄRISTÖ
Vihreä Skanssi -vastuullisohjelma 2024 vuokralaisille huipentui Energiateko-kilpailuun.
Kauppakeskus Skanssi lanseerasi vuokralaisilleen Vihreä Skanssi -vastuullisuusohjelman tämän vuoden alussa. Ohjelma huipentui vuokralaisten Energiateko-kilpailuun, jonka voitti Glitter.
Voittaja julkistettiin
Vihreä Skanssi -aamussa keskiviikkona 9. lokakuuta Energiansäästöviikon kunniaksi.
Energiateko-kilpailun aika oli maaliskuusta elokuun loppuun, jona aikana Skanssin liikkeet suorittivat vastuullisuuteen liittyviä erilaisia tehtäviä. Kilpailun voitti eniten pisteitä kerännyt liike.
Glitter ylsi voittoon aktiivisuudellaan ja energiasäästöllään.
– Meille kierrätys on osa yrityksen perehdytystä uusille työntekijöille. Kestävä kehitys on tätä päivää, ja meidän jokaisen tulee omal-
ta osaltamme vaikuttaa tulevaisuuteemme, kertoo Glitterin myymäläpäällikkö Tanja Kallio – Hyvä esimerkki energiasäästötoimenpiteistämme on, että sammutamme aina myymälän takatilasta valot, kun emme ole siellä. Saimme myöskin vaihdettua tänä vuonna valaisimet LEDvalaisimiksi, millä oli huikea merkitys energiasäästöön, jatkaa Kallio. Voittajan lisäksi kunniamaininnat saivat erityisestä aktiivisuudestaan Café Brahe, Lindex, Only ja Your Face.
Vihreä Skanssi -vastuullisuusohjelmaan kuului vastuullisuusvinkkejä, jätehuoltoklinikoita ja jätelavaviikkoja.
Vihreä Skanssi -ohjelma järjestettiin vuokralaisille nyt ensimmäistä kertaa. – Kauppakeskuksena olemme jo toteuttaneet useita kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä, ja nyt toivoimme vuokralaiset mukaan vastuullisuustalkoisiin. Tästä syystä kehitimme
Vihreä Skanssi-vastuullisuusohjelman. Ohjelma piti sisällään muun muassa jätehuoltoklinikoita, joissa opastettiin jätehuoltolaiturien käyttöön ja kierrätykseen, vastuullisuusvinkkien viestintää ja jätelavaviikot, jolloin vuokralaiset pystyivät hankkiutumaan eroon esimerkiksi rikkinäisistä myymäläkalusteista, kertoo kauppakeskuspäällikkö Heli Järvelä
– Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat oleellinen osa Kauppakeskus Skanssin arkipäivää. Useat saadut sertifikaatit kertovat tehdystä vastuullisuustyöstä, korostaa kauppakeskuksen kiinteistöpäällikkö Markku Koskinen.
2.11 PYHÄINPÄIVÄNÄ LAUANTAI-AUKIOLOT
PAITSI HANSA KLO 10-18
KATSOTHAN MYYMÄLÄT JA AUKIOLOT:
WWW.KOSKENLEIPOMO.FI
Varaa aika ilmaiseen
Lahja ja kortti samalla
Anna lahjaksi vapaus valita. Skanssin lahjakortti käy maksuvälineenä Skanssin kaikissa liikkeissä.*
Osta lahjakortti helposti verkosta! skanssi.fi/lahjakortti
Turun Seutusanomat
S A NOM AT ITÄ YHDISTYSTOIMINTA
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia.
To 24.10. klo 10 käsityökerho osastolla 2. krs. Ma 28.10. klo 13 virkistyskerho, aiheena Pyhäinpäivä ja Halloween, osastolla, 4. krs. To 31.10. klo 17 kulttuuriystäväkoulutus, osastolla 2. krs. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://oma.punainenristi.fi/event/31868. Ti 5.11. klo 10–12 hyvinvointikahvila, kosmetologiopiskelijat tekevät käsihierontaa, kulmien muotoilua, kynsien lakkausta, osastolla 4. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus
Pe 25.10. klo 14–15.30 Edunvalvontavaltuutus – varautuminen tulevaan. Asianajaja Sanna Joki kertoo, miksi kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus, mitä edunvalvontavaltakirja sisältää ja mitä siinä kannattaa ottaa huomioon. Myös etänä, kysy p. 040 683 9595. Ke 30.10. klo 15–16.30 Digikahvila, kaikille älylaitteita käyttäville ja niistä kiinnostuneille. Ilmoittaudu p. 040 683 9595. To 31.10. klo 13–14.30 Lauluryhmä Pilkahdus esiintyy. Ti 5.11. klo 17–18.30 Läheistään hoitavien äänimaljarentoutus. Otathan mukaan rennot vaatteet, filtin ja tyynyn, jumppamaton ja vesipullon. Ilmoittaudu p. 040 681 4965. Tilaisuudet avoimia ja maksuttomia
Vanha Hämeentie 105, p. 040 681 4965.
Pyhän Katariinan kirkko (Kirkkotie 46)
Pyhäinpäivä 2.11.
Kirkko avoinna klo 11 - 19
Päivystävä pappi tavattavissa klo 10 messun jälkeen koko päivän Kirkkobussi lähtee Varissuolta klo 9 10 Paluu klo 12 00
Maksuton kahvitus klo 11 - 16
Nummen seurakuntakodissa (Papinkatu 2) Poikkea hautausmaakäynnin tai klo 16 iltakirkon yhteydessä jossa vainajien nimien luenta ja muistokynttilät
Tervetuloa!
Urut, sähkö ja teosofia hallitsevat Sibelius-museon uutta näyttelyä
MUSEOT
Suomen tuotteliain soitinkeksijä, Pekka Ervastin hovisäveltäjä, noin 80 urkujen suunnittelija ja paljon muuta. Sibelius-museon uusi näyttely ”Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä – J. Pohjanmies” valottaa Juhani Pohjanmiehen monialaista elämäntyötä. Näyttely avautui yleisölle 9. lokakuuta ja jatkuu pitkälle ensi kesään asti.
Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli muusikko, urkuri, urkusuunnittelija, säveltäjä, kuoronjohtaja, soitinkeksijä, musiikkikauppias, musiikinopettaja, konserttiarvostelija, taidemaalari, kirjailija ja filosofi. Hän keksi ja rakensi noin 30 uutta soitinta ja näistä noin 50 erilaista mallia. Pohjanmies oli yksi ensimmäisistä suomalaisista, jotka kokeilivat sähkön yhdistämistä soittimiin. Lisäksi hän kehitteli monenlaisia yksinkertaisia koulusoittimia ulottaakseen musisoimisen ilon mahdollisimman laajalle.
Jälkipolville tunnetuin Pohjanmiehen luomuksista lienee Unto Koskelan runoon sävelletty Kuubalainen serenadi. Myös tunnetut joululaulut Talvi-iltana ja Tule rakkaus ihmisrintaan ovat hänen säveltämiään.
Suuri osa Pohjanmie-
hen keksimistä soittimista kuuluu nykyään Sibelius-museon kokoelmiin. Näyttelykävijä pääsee kokeilemaan niistä muutamia – mainittakoon esimerkiksi pianokantele, jossa Pohjanmies yhdisti kanteleen kielet pianon koskettimiin.
Näyttelykävijä pääsee myös tutustumaan Pohjanmiehen kirjalliseen
tuotantoon ja teosofian sävyttämään henkiseen maailmaan sekä tietenkin kuuntelemaan Pohjanmiehen sävellyksiä. Kokonaisuus tarjoaa laajan kuvan Pohjanmiehen suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneestä, erittäin tuotteliaasta elämästä.
Urkuja, kanteleita ja vähän scifiä – J. Pohjanmies esillä Sibelius-museossa 1.6.2025 asti.
Turun Seutusanomat
Näyttely huomioidaan myös Sibelius-museon konserttitarjonnassa syksyn ja kevään aikana, muun muassa Risto-Matti Marinin pianokonsertti museon Sibelius-salissa 20. marraskuuta.
Rauhankävelijät eri katsomuksista näyttävät esimerkkiä yhdessä elämisen taidosta
SEURAKUNNAT
Turussa kävellään rauhan puolesta YK:n päivänä torstaina 24. lokakuuta. Eri uskonnot kokoontuvat yhteen uskontojen rauhankävelylle, jonka teemana on tänä vuonna yhdessä elämisen taito. Kävely alkaa kello 17 Puolalanpuistosta ja kävelyreitti kulkee Turun keskusta-alueella pysähtyen alueen uskontoyhteisöjen kokoontumispaikkojen luona. Kävely päättyy Turun tuomiokirkolle, jossa kuullaan uskontojen edustajien puheenvuoroja. Lopuksi nautitaan eri uskontoyhteisöjen yhteiseen pöytään tuomaa kevyt-
tä iltapalaa Domcaféssa. Eri uskontojen edustajien lisäksi tilaisuuteen osallistuu muun muassa Turun pormestari Minna Arve.
Rauhankävelylle ovat tervetulleita kaikki uskonnosta tai katsomuksesta riippumatta. Kävelyt järjestää uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi yhdessä kaupunkien yhteisöjen kanssa. Turun lisäksi uskontojen rauhankävely järjestetään Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Joensuussa. Helsingissä järjestetään kävelyn sijasta rauhankonsertti.
Tämän vuoden rauhankävelyillä korostetaan
yhdessä elämisen taitoa. Rauhanomaisen rinnakkaiselon saavuttaminen vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista yhteisen ymmärryksen löytämiseksi. Yhdessä eläminen edellyttää kunnioitusta, kuuntelemisen taitoa ja halua rakentaa siltoja erilaisten ihmisten välille.
Ennen varsinaista rauhankävelyä tapahtuman järjestäminen on ollut itsessään oppitunti yhdessä elämisen taidosta. Useasta eri katsomustaustasta tulevat ihmiset ovat kokoontuneet suunnittelemaan tapahtuman ohjelmaa ja sisältöä yhdessä. Askeleet kohti rauhaa alkavat pienistä, mutta merkityksellisistä
teoista. – Uskonnot korostavat myötätunnon merkitystä. Rauhankävelyt tarjoavat mahdollisuuden kohdata toisemme ihmisinä, oppia toisiltamme ja edistää uskontojen välistä dialogia. Jokainen voi opetella yhdessä elämistä ja kehittää taitoa rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, kertoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio.
Vuosittaisista uskontojen rauhankävelyistä on muodostunut jo perinne YK:n päivälle. Ensimmäinen rauhankävely tällä konseptilla on järjestetty vuonna 2015. Uskonnonvapautta ja yh-
Rauhankävely tehtiin kaksi vuotta sitten vesisateessa.
Pasi Leino.
teiskuntarauhaa kehittävä USKOT-foorumi on perustettu vuonna 2011. Rauhankävely kerää vuosittain osallistujia muun muassa kristityistä, juutalaisista, muslimeista, buddhalaisista, mormoneista ja uskonnottomista. Kaikki sulassa sovussa yhteisen hyvän eteen.
Juhani Pohjanmies oli innokas soitinten kehittäjä ja keksijä. Tässä kuvassa Pohjanmies ja resonaattoriharmoni. Kuva: Sibelius-museo.
Marko Vuosjoki
Kuva
Kaarinassa jaettiin tanssin Suomen mestaruuksia
Tanssiurheiluseura Bolerolle menestystä 10-tanssin SM-kisoissa.
TANSSI
Kaarinassa kilpailtiin tanssin 10-tanssin Suomen mestaruuksista ja tanssiseura Bolero kahmi mitaleja.
Tanssiurheilun 10-tanssin kilpailut ovat tanssin kuninkuuslaji. 10-tanssissa tanssitaan kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia. Tulos muodostuu kymmenen tanssin yhteenlasketuista pisteistä.
Turkulainen Tanssiurheiluseura Bolero kahmi kasan finaalisijoituksia ja mitaleja. SM-hopeaa saivat nuorisoluokassa tanssineet Benjamin Ahti ja Hede Liis Kilp sekä Lapsi 1 -luokassa kilpailevat Eeka Lala ja Sofi Krusell. Lapsiluokissa kilpailtiin kuudessa tanssissa.
Finaalissa neljännelle sijalle tanssivat juniori 1 -luokassa Nooa Ruonala ja Veera Mansikkaniemi sekä kuudennelle sijalle Erik Krusell ja Myy Musta. Lapsi 1 -luokassa finaalissa viidennen sijan nappasivat Jake Paavilainen ja Aliisa Musta.
Bolerosta osallistui kisaan yhteensä 12 paria. Parimäärän mukaan osallistujia oli kolmanneksi eniten, kaikki Suomen seurat mukaan lukien. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä seura onkin koronavuosien jälkeen kasvanut yhdeksi Suomen suurimmaksi seuraksi. Merkittävää on myös se, että esimerkiksi nuorisoluokan semifinaalissa 12 parhaan
joukossa oli seuran pareja jopa neljä, joista kaksi jäivät piirun verran finaalin ulkopuolelle, sijoille 7 ja 9. – Ilolla katson seuramme menestystä, myhäilee seuran tanssiurheiluvalmentaja, television Tanssii Tähtien Kanssa -tanssiohjelmastakin tuttu Mikko Ahti. Mikko Ahti on jopa voittanut TTK:n yhdessä Maria Lundin kanssa
vuonna 2008. Kilpatanssijana hän on saavuttanut lukuisia SM-mitaleja sekä edustanut Suomea 10-tanssin MM-kisoissa yhdessä vaimonsa Carina Ahdin kanssa.
– Olemme seurana tehneet kovasti töitä uusien tanssijoiden kasvattamisessa, ja itse asiassa tänä syksynä, kolme
uutta paritanssiryhmää OKM seuratuen avustuksella startanneena voin kertoa, että uusia innokkaita ja lahjakkaita tanssijoita on tulossa koko ajan vain lisää, kertoo Mikko.
Marko Vuosjoki
S YÖ M ÄÄ N TU R U N
VP K :N TA LOLL E! ti-to 26.–28.11.2024 k lo 11–15
Runsas ja monipuolinen joulupöytä
38 € / hlö
TILAA R U OAT
KOTIIN JO U LUK S I! 16.12.2024 mennessä
ISOT JA PIENET JUHLAT! Palvelemme koko Turun seudulla ympäri vuoden kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Meiltä löydät kaiken mitä tarvitset: ruoat, astia, tarjoilun.
Benjamin Ahti ja Hede Liis Kilp saavuttivat SM-hopeaa 10-tanssin nuorisoluokassa. Kuva: Jarkko Alho.
Eeka Lala ja Sofi Krusell tanssivat Lapsi 1 -luokan hopealle. Kuva: Sirpa Krusell.
