1000 ml täyttöpussit. Riittoisa ja kosteuttava pesuneste iholle.
Säästä jopa 22% 16,90 (16,90/l 30 pv alin hinta 21,56) Tarjous voimassa 31.1.2025 asti
Lataa TREET-sovellus Kotiinkuljetus samana päivänä!
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä Katso kaikki tarjoukset pyhahenrik.fi Yhteistyössä AboaPharm Oy
Jakelumäärä aina 126.222 kpl
MUSIIKKI
Hyvän mielen bilebändinä Suomen musiikkitaivaan kirkkaimpien tähtien joukkoon viime vuosien aikana noussut
Portion Boys on julkaissut uutta musiikkia. Näihin hommiin ei synnytä -kappaleen musiikkivideo julkaistiin uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta YouTube-alustalla. Kappaleen musiikkivideoon Portion Boys osallisti kuulijoitansa, jotka
saivat lähettää yhtyeen uuteen musiikkinäytteeseen sopivan videopätkän. Bändi valitsi niistä lempiotoksensa mukaan tuoreeseen Näihin hommiin ei synnytä -musavideoon, joka tehtiin joulukuussa 2024. Video on katsottavissa artikkelin alussa (linkki avautuu YouTubeen).
Videolla esiintyvät siis aidot arjen sankarit, duunarit ja työporukat, jotka tekevät yhteis-
kunnassamme tärkeää työtä. Alkukohtauksessa näkyy naantalilainen Keijo ”Kepa” Sipponen, joka lukee kahvihuoneessa Turun Seutusanomia.
– Olen muutamassa mainosvideossa ollut ja avustajana erilaisissa jutuissa, esimerkiksi Estonia-TV-sarjassa. Musavideon ohjaaja Joni Tuori muisti minut yhdestä hänen ohjaamastaan mainoksesta, Sipponen kertoo.
Portion Boys Official -YouTube-kanavalla Näihin hommiin ei synnytä -musiikkivideota oli katsottu 9.1. mennessä 177 000 kertaa. 1.1.2025 julkaistu video on YouTuben trending-listalla Sijalla #1 – Nousussa (musiikki). Portion Boysilla on kanavallaan 74,4 tuhatta tilaajaa.
Alkunsa vuonna 2010 saanut Portion Boys on maamme suosituimpia bändejä. Yhtye yhdistää
Avaamme 10 -vuotisjuhlavuoden avoimilla ovilla Kaarinassa ke 22.1. klo 14 -18!
Varaa aika ilmaiseen hoitoon tai jumppaan
Juhlavuoden hoitotarjous: osta 5 hoitoa maksa 4
Hoitopaketin kertahinta esimerkit hoidolle: Fysioterapia 45 min 56 e | Hieronta 45 min 40 e
Ajanvaraus ja lisätietoja: www.relaxion.fi tai 02 638 0100
musiikissaan elementtejä suomiräpistä, popista ja elektronisesta tanssimusiikista. Viimeistään vuoden 2023 Uuden Musiikin Kilpailussa tiensä kotimaisten rakastetuimpien bändien joukkoon ansiokkaasti raivannut Portion Boys saapuu keikkakalenterin mukaan Turun seudulle seuraavan kerran perjantaina 28. helmikuuta. Silloin yhtye valloittaa Naantalin Kylpylän.
Näihin hommiin ei synnytä -musiikkivideon tarjosi Kuljetusliike Sampo Prosi Oy. Musiikkivideon ohjaus ja leikkaus: Joni Tuori Kuvaus: Vihtori Valkama Tuotantoassistentti: Roberto Puentes Näihin hommiin ei synnytä -biisin voi kuunnella myös Spotifyssä.
Katariina MäKinen-Önsoy
Katso jo tehdyt kaupat: www.stevilkv.com Avaimet käteen -palveluasenteella.
Impivaara | Kaarina | Littoinen
S A NOM AT
n KANNANOTTO n PÄÄKIRJOITUS n
Kriisivalmiutemme on hyvä, mutta valmiutta on yhä lisättävä
Tapaninpäivänä saimme seurata Ylen erikoislähetystä todella poikkeuksellisesta tiedotustilaisuudesta, kun Suomen viranomaiset kertoivat taas yhdestä Itämerellä tapahtuneesta kaapelirikosta. Poikkeuksellisen tilanteesta teki se, että tällä kertaa tihutyön aiheuttanut – tai ainakin siitä vahvasti epäilty – laiva oli miehistöineen otettu kiinni ja siirretty Suomen aluevesille.
Eagle S -tankkerin, joka liki sataprosenttisen varmasti kuuluu Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon, kiinniotto oli valtavan vaikuttava voimannäyttö Rajavartiolaitokselta ja poliisilta. Aiemmin vastaavissa tapauksissa kaapelirikon aiheuttanut laiva on päässyt pitkälle karkuun tapahtumapaikalta – nyt Suomen viranomaiset eivät sellaista sallineet.
Tapaus osoitti Suomella olevan paitsi tiedustelutaitoa, myös vaadittavaa voimankäytön kykyä ja -tahtoa.
Tätä pääkirjoitusta kirjoitettaessa Eagle S on Suomen viranomaisten hallussa ja asetettu takavarikkoon, ja kahdeksan laivan miehistöön tai päällystöön kuuluvaa henkilöä on asetettu matkustuskieltoon – he eivät siis saa poistua laivaltaan.
Tästä poikkeuksellisesta tapauksesta voisi nostaa esiin vaikka kuinka monta seikkaa, mutta kiteytettynä mainittakoon, että Suomi sai ison sulan hattuun siitä, miten nopeasti kaapelirikon aiheuttanut laiva saatiin selville, ja miten tehokkaasti se otettiin haltuun.
Tämän tapauksen perusteella voikin sanoa, että Suomen valmius on hyvällä tolalla.
Se ei silti tarkoita, etteikö voisi olla vieläkin paremmin. Kuten julkisuudessa onkin puhuttu, Itämeren turvallisuuteen pitää entistä enemmän satsata. Nythän Nato on luvannut laivojaan partioimaan näkyvämmin Itämerelle. Hyvä, että valmiustasoa nostetaan, ja toivottavasti se tehdään niin, että näitä kaapelirikkoja voidaan ennaltaehkäistä, ja Venäjän varjolaivaston paatteja saataisiin pois meriliikenteestä.
MITÄ MIELTÄ n
MarKo VuosjoKi PäätoiMittaja
MIELIPIDE
Hallituksen päätökset vaarantavat erityisnuorten tulevaisuuden
Eduskunta hyväksyi lasten oikeuksien päivänä hallituspuolueiden enemmistöllä kaksi lakia, jotka heikentävät merkittävästi erityislasten tilannetta. Erityisesti lait kuntoutusetuuksien alaikärajan nostamisesta 16 vuodesta 18 vuoteen sekä Nuottivalmennuksen rajaamisesta kuntoutusrahan ulkopuolelle ovat päätöksiä, jotka kohdistuvat erityisen raskaasti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Vaikka tavoitteena on selkeyttää järjestelmää ja säästää valtion menoja, lakien vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömiä. Erityisen huolestuttavaa on, että lakimuutokset vaarantavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden. Kuntoutusraha on ollut ratkaiseva tuki monille nuorille, mahdollistaen esimerkiksi erityisopetuksen tai toisella paikkakunnalla tapahtuvan opiskelun. Nyt alaikärajan nosto tarkoittaa, että monet nuoret menettävät tämän tuen juuri siinä elämänvaiheessa, jossa koulutus- ja kuntoutuspalvelut ovat kriittisiä itsenäistymisen ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta.
Nuotti-valmennuksen ulkopuolelle jääminen kuntoutusrahan piiristä on toinen merkittävä takaisku. Valmennus on ollut erityisesti NEET-nuorten – opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten – työllistymisen ja koulutukseen pääsyn kannalta merkittävä apu. Sen aikana nuorten kokema työkyky on usein parantunut huomattavasti. Jatkossa taloudellisen tuen puuttuminen tulee vähentämään valmennuksen saavutettavuutta. Valtiontalouden tasapainottamista ei tule tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Sen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin, jotka tukevat nuorten koulutusta, kuntoutusta ja syrjäytymisen ehkäisyä – nämä ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti. Inhimillisyys ja yhteiskunnallinen vastuu eivät saa jäädä taloudellisten säästöjen jalkoihin.
eeVa-johanna eloranta Kansanedustaja (sd) Mari lahti turun sdP:n Puheenjohtaja alueValtuutettu
Mitä mieltä olet Afrikan Tähdestä?
Pian vuodenvaihteen jälkeen Turussa syntyi valtakunnallista huomiota herättänyt kohu lähes kaikille suomalaisille tutusta Afrikan Tähti -pelistä.
Kohu alkoi, kun turkulainen varhaiskasvatuksen opettaja ja varavaltuutettu Paco Diop kertoi näkeymyksenään, että peli normalisoi kolonialistista ajattelua ja toistaa rasistisia stereotypioita – pian apulaispormestari puolestaan Piia Elo kertoi, että pelit tullaan keräämään pois Turun päiväkodeista.
Näin ei kuitenkaan ole tällä tietoa tapahtumassa, ainakaan välittömästi, vaan ensin Turussa käydään keskustelut, asiantuntijoiden kanssa, pelin sopivuudesta lapsille.
Kohu Afrikan Tähden kohdalla ei ole ensimmäinen. Viimeksi vuonna 2021 Helsingin yliopistolla väännettiin kättä pelin sopivuudesta nykypäivään.
Turun Seutusanomat haluaakin nyt kysyä lukijoidensa mielipidettä asiaan. Onko vuonna 1951 kehitetty Afrikan Tähti sinun mielestäsi edelleenkin oikein hyvä peli vai pitäisikö sen pelaamista rajoittaa? Vai olisiko pelin päivittäminen nykypäivään kohdallaan?
Turun Seutusanomien vuoden ensimmäinen Mitä Mieltä -nettigallup löytyy Seutusanomien nettisivuilta osoitteesta turunseutusanomat.fi.
Lehtiemme tammikuun ilmestymistahdin vuoksi tämä Mitä Mieltä -kysely on auki ainoastaan torstaihin 16. tammikuuta kello 12 saakka.
Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lahjakortteja Portsan Kukkaan.
MarKo VuosjoKi
Turun Keskusta kannattaa liikuntapaikkatarpeen ratkaisua kaupungin omissa kiinteistöissä
Turun Keskusta otti kantaa kunnallisjärjestön syyskokouksessa 9.12. liikuntapaikkojen keskittämisestä Artukaisiin.
Pormestariohjelman 2021–2025 Hyvinvoiva Turku -osion yhden kärkihankkeen osa-alueena on eri-ikäisten kuntalaisten liikkumaan aktivointi. Tavoitteena on mm. turvata urheilulajien, sukupuolten ja alueiden välinen tasavertaisuus. Tavoite on hyvä, mutta esitys Messukeskuksen vuokraamisesta ei ole taloudellisesti järkevää. Lisäksi liikuntapaikkojen keskittäminen Artukaisiin ei ole alueiden välisen tasa-arvon mukaista. Turun Keskustaa huolestuttaa erityisesti suunnitelma, että maanvuokrasopimuksessa annetaan alueen osto-oikeus yksityiselle taholle.
Turun Merikaupunki -vision mukaan alue tulee tarjoamaan asukkailleen ”vehreän ja viihtyisän asuinympäristön, jossa meri ja luonto sulautuvat saumattomasti kaupunkiympäristöön”. Lisäksi se ”tarjoaa erinomaiset puitteet myös mereen ja veteen liittyvälle yritystoiminnalle”. Kyseinen alue on sekä kokonsa että sijaintinsa puolesta keskeinen osa tulevaisuuden Merikaupunkia, joten sitä ei tule yksityistää vaan kaupungin on pidettävä se omistuksessaan. Näin sen kehittämishankkeet pystytään jatkossa turvaamaan kaupunkilaisten edun mukaisesti. Turun Keskusta katsoo kannanotossaan, että kaupungin tulee ostaa kiinteistö. Laskelmilla voidaan osoittaa, että pitkällä aikavälillä nettokustannukset tulevat olemaan omassa kiinteistössä merkittävästi pienemmät kuin vuokralla toimiminen. turun seutusanoMat
Kelan palvelupiste Kaarinassa korvataan muilla palveluilla
Verkkopalvelun kautta voi hoitaa lähes kaikki Kela-asiat.
KAARINA
Kelan Kaarinan, kuten Laitilankin, palvelupiste korvataan muilla palveluilla vuoden alusta. Kela-asioita voi vuoden alusta alkaen hoitaa OmaKelassa, puhelimessa ja lähialueen Kelan palvelupisteissä.
Kelan palvelupiste Kaarinassa on palvellut asiakkaita ajanvarauksella, ja asiakaskäyntien määrä on ollut vähäinen. Suurin osa asiakkaista on hoitanut Kela-asiansa verkossa, puhelimessa, postitse tai Kelan muissa palvelupisteissä.
Kaarinaa lähin Kelan palvelupiste sijaitsee Turussa osoitteessa Aurakatu 8. Palvelupiste on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–12.
Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa myös verkossa tai puhelimessa Kelan henkilöasiakkaille tarkoitetussa asioin-
tipalvelussa eli OmaKelassa voi hakea etuuksia, lähettää liitteitä ja ilmoittaa muutoksista. OmaKelan kautta onnistuu esimerkiksi kaikkien tukien hakeminen. Osaa haetaan suoraan OmaKelan verkkohakemuksella, osaan tarvitaan pdf-lomake, jonka kuitenkin voi lähettää Kelaan verkon kautta.
OmaKelassa voi myös tarkistaa oman hakemuksen tilanteen ja etuuksien maksupäivät. OmaKelaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Puhelinpalvelussa asiakas saa henkilökohtaista neuvontaa verkkoasiointiin ja hakemuksen teke-
Kustannustehokas talousarvio
SAUVO
Sauvon kunnanvaltuusto hyväksyi taloudellisesti tasapainoisen talousarvion vuodelle 2025. Taloussuunnitelmavuosille 2026–2027 vaaditaan talouden sopeutustoimia. Tavoitteena on toteuttaa sellaisia kehittämishankkeita, joilla saadaan
mahdollisimman suuri ja näkyvä hyöty kuntalaisten arkeen mahdollisimman pienin kustannuksin. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi teiden ja yleisten alueiden parantamistyöt, päiväkodin leikkipiha, Rantolan meritori ja Seuralan yleisurheilukenttä.
Vaparissa toiminnallisten treenien
avoimet ovet
KAARINA
Vaparin liikuntatiloissa vietetään tänään keskiviikkona 15. tammikuuta avoimia ovia toiminnallisten treenien merkeissä.
Kaarinan Voimistelijoiden järjestämä tilaisuus alkaa kello 18.30 ja kestää tunnin verran. Toiminnallisissa treeneissä käytössä voivat olla muun muassa kahvakuulat, steppilaudat ja painopallot sekä jump-
pamatot. Osallistujien pitää ottaa mukaan vain juomapullo ja luonnollisesti pukeutua sopiviin liikuntavaatteisiin. Liikuntatila Vapari on Kaarinan keskustassa Kyynäräkadulla.
Tilikauden tulos vuodelle 2024 näytti 292.000 euron verran alijäämäiseltä. Kunnanjohtajan esitys talousarvioksi vuodelle 2025 oli niukasti ylijäämäinen.
Vuoden 2025 kokonaisinvestoinnit ovat öljylämmityksestä luopumiseen liittyvän in-
Eteiskirjasto laajentaa Paimiossa
PAIMIO
Paimion Oinilan uudessa päiväkodissa aloittaa toimintansa eteiskirjasto, josta voi napata kirjan lapsen kanssa kotiin iltalukemiseksi, ja tuoda takaisin päiväkotiin.
Eteiskirjasto on perheille suunnattu pieni kokoelma vaihtuvia kuvakirjoja päiväkodin eteisessä. Tähän mennessä eteiskirjasto on tarjonnut iltasatuhetkiä jo yhdeksässä paimiolaisessa päiväkodissa, ja nyt keväällä se saapuu taas uusiin kohteisiin.
Toiminta on osa Paimion kaupunginkirjaston Lukutaidon palikat -varhaiskasvatushanketta.
Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 02 436 4300 www.wp-katsastus.fi
Hanki turvaa! Ota yhteyttä!
MarKo VuosjoKi
Katariina MäKinen-Önsoy
miseen. Kelan puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä kello 9–16. Tarvittaessa puhelinpalvelussa voi myös jättää suullisen hakemuksen, jos mikään muu asiointitapa ei ole mahdollinen.
vestointisumman poiston sekä määrärahan lisäämisen jälkeen 3.106.000 euroa. Investoinnin sijasta hyväksyttiin vain 25.000 euron määräraha tässä vaiheessa vasta vaihtoehtojen selvittämiseksi.
Katariina MäKinen-Önsoy
Puistoja hoidetaan tammikuussa
LIETO
Liedon kaupungin infrapalvelut suorittaa puiden kaatoja sekä hoito- ja rakenneleikkauksia kaupungin keskustan puistoissa tammikuun aikana säistä riippuen.
Työn tarkoituksena on ylläpitää kaupunkilaisten turvallisuutta puistoalueilla ja säilyttää arvokas kaupunkivihreä vanhoja puita hoitamalla. Liedon kaupungilta toivotaan kaupunkilaisilta kärsivällisyyttä ja pahoitellaan työstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!
Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Tur vallista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön
Vapautumassa YKSIÖ J A KOLMI O.
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk
Tu allista ja laaduk asta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamo 20810 Turku.
VA PAAN A K AK
VA PAAN KOLMI O.
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO Ter vetuloa tutustumaan!
Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.
VA PAAN A K AK S I O J A KOL M
VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A! Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO. Ter vetuloa tutustumaan!
VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!
VAPAANA YKSIÖ JA KOLMI
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
VANHUSTEN TA LO VUO KO S Ter vetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Ter vetuloa tutustumaan!
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi,
MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA LEHDESSÄ tuet suomalaista työtä ja luotettavaa journalismia.
MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA LEHDESSÄ tuet suomalaista työtä ja luotettavaa journalismia.
TURUN
S E U T U S A NO M AT
TURUN
S E U T U S A NO M AT
MarKo VuosjoKi
Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa verkossa OmaKelan kautta.
Parainen ja Naantali ovat etujoukoissa lisäämässä kunnan elinvoimaa tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella
NAANTALI / PARAINEN
Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Valtakunnallinen YES ry ovat rakentaneet kuntien käyttöön uuden mallin ja työkalut, joilla kunta voi kehittää yrittäjyyskasvatusta tavoitteellisesti ja strategisesti.
Kunnat, jotka ovat kehittäneet ja panostaneet yrittäjyyskasvatukseen, ovat olleet kärkisijoilla kunnan elinvoiman eri tekijöitä mittaavissa tutkimuksissa, kuten Yrittäjien Kuntabarometrissa. Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -hankkeessa rakennettu uusi malli on kehitetty yhteistyössä kahden varsinaissuomalaisen pilottikunnan, Naantalin ja Paraisten, kanssa.
– Yrittäjyys ja yrittäjämäinen osaaminen ovat elinvoimaisen kunnan tukipilareita. Yrittäjyys-
kasvatuksella on valtava potentiaali kunnalle, joka haluaa vahvistaa yrittäjämäistä osaamista ja -toimintakulttuuria kattavasti ja tavoitteellisesti oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä, VarsinaisSuomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio avaa.
Naantalin tavoitteena on mallin avulla lisätä yhteistyötä.
Se tapahtuu oppilaitosten yhteistyönä työelämän ja yrittäjien kanssa sekä yhteisinä projekteina eri toimijoiden välillä. Myös kokeilut sekä oppilaiden oman osaamisen tunnistaminen ovat merkityksellisessä osassa.
Naantalin ja Paraisten kaupunkeihin on nyt rakennettu kehittämisohjelmat, joiden tarkoituksena on tukea ja kehittää entuudestaan jo aktiivista yrittäjyyskasvatusta sekä elinvoimaa.
– Yrittäjyys, yrittäminen ja osallisuus ovat
Naantalissa keskeisiä arvoja. Lapsilla ja nuorilla on tärkeä ja aktiivinen rooli osana paikallista yhteisöä, joka ei jätä ketään syrjään. Asetimme elinvoimaohjelmamme yhdeksi keskeisistä toimenpiteistä yrittäjyyskasvatuksen pysyvän toimintamallin luomisen. Uskomme, että mallin ja sen toteuttamista koordinoivan tiimin työn kautta saamme lisää vaikuttavuutta ja pysyvyyttä tekemiseen, toteaa Naantalin elinkeinopäällikkö Lassi Rosala
Paraisilla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen nähdään tärkeänä keinona tukea lasten ja nuorten kasvua sinnikkäiksi, yhteisöllisiksi ja kykeneviksi yksilöiksi, jotka ovat valmiita tulevaisuuden haasteisiin. – Tämä työ vahvistaa paitsi kaupungin elinvoimaisuutta, myös nuorten valmiuksia kokeilla rohkeasti ja oppia epäonnistumisista. Olemme jo rakentaneet yhteisön, joka
kaupunki ylläpitää tiivistä yritysyhteistyötä paikallisten yritysten, kaupungin ja koulujen välillä. Kuvassa elinkeinopäällikkö Lassi Rosala kertoo yritysyhteistyöstä Naantalin lukiossa. Kuva: Naantalin kaupunki.
kannustaa nuoria osallistumaan – "meidän Paraisilla" oppiminen ulottuu koko kaupunkiin. Seuraavaksi syvennämme yrittäjyyskasvatusta vahvistamalla nuorten taitoja ja asenteita, jotta he voivat toimia vastuullisina kansalaisina ja pärjätä tulevaisuuden työelämässä, Paraisten suomenkielisen koulutuksen opetuspäällikkö Katriina Sulonen toteaa. Yrittäjyyskasvatuksen uusi kehittämismalli julkistettiin Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -seminaarissa Turussa. Malli on prosessi, joka tarjoaa kunnalle selkeät askelmerkit sekä joukon helppokäyttöisiä menetelmiä ja työkaluja. Keskiössä on tiimi, johon kuu-
Yhteishaku nuorille 18.2.-18.3. www.opintopolku.fi
luu kunnan toimijoiden ja oppilaitosten edustajien lisäksi yrittäjiä ja muita työelämän sekä kolmannen sektorin edustajia. Paraisille ja Naantaliin tällaiset tiimit on nyt perustettu.
Ovi ������������i ������������������i����������
Koulutuksia jatkuvassa haussa, esimerkiksi:
Erikoislaitteen hyödyntäminen valmistuksessa -tutkinnon osa, monimuotokoulutusta 3.2. - 28.4.
Ihmisläheinen esihenkilötyö Tutkinnon osia. Koulutusta 1 pvä/kk ajalla 27.3. - 19.9.
Lisää hoitajia varhaiskasvatukseen, sosiaali- ja terveysalan pt. Koulutuksen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Seuraava aloitus 3.2. Haku päättyy 24.1.
Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja tai Hoitoalalle töihin hoiva-avustajaksi -koulutus. Aloitus 1.4. Haku päättyy 23.1.
Startti keittiöalalle Tutkinnon osia. Aloitus 25.2.
Yrittäjyyden at Monimuotoopinnot. Seuraava aloitus 11.2. pt=perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto
Katso kaikki koulutukset: www.raseko.fi
Työvoimakoulutuksia
Oletko työtön tai jäämässä työttömäksi?
Työvoimakoulutuksella kehität ja täydennät osaamistasi!
Lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi Haku päättyy 20.1.
Taloushallinnon osaaja Haku päättyy 3.2.
Myymälätyön taitajaksi suomalaiseen työelämään Haku päättyy 5.2.
Levyrakenteiden kokoonpanohitsaaminen tai levytöiden perusteet Jatkuva haku. Ravintola- ja cateringalan osatutkinto Vitriinit myyntikuntoon, Startti keittiöalalle tai Tekemällä oppien -koulutus. Jatkuva haku.
Raision yritysja rekrymessut
ti 21.1. klo 13-16
Eeronkuja 3, Raisio
Yli 50 näytteilleasettajaa: töitä, koulutuspaikkoja, työnhaun ohjausta ja muuta ohjelmaa!
Kone- ja tuotantotekniikka: koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja
Liiketoiminta: merkonomi
Logistiikka: palvelulogistiikkatyöntekijä
Matkailuala: matkailun asiakaspalvelija
Rakennusala: talonrakentaja
Ravintola- ja catering-ala: kokki, tarjoilija
Sosiaali- ja terveysala: lähihoitaja
Sähkö- ja automaatioala: automaatioasentaja
Taideteollisuusala: artesaani metalliseppä tai artesaani puuseppä
Talotekniikka: putkiasentaja
Tekninen suunnittelu: suunnitteluassistentti
Tekstiili- ja muotiala: designtekstiilien valmistaja, mittatilausompelija
Tieto- ja viestintätekniikka: ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö
TUVA, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
Jatkuva haku aikuisille ja nuorille www.raseko.fi
Katariina MäKinen-Önsoy
Naantalin
Tarvasjoelle rakennetaan uutta tuotantolinjaa ja tuotevarastoa rehuille
RehuX Oy:n toimitusjohtaja Thomas Fagerholm kertoo, että yritys rakentaa uutta tuotantolinjaa ja tuotevarastoa Liedon Tarvasjoelle maaseuturahoituksen avulla.
ELY-keskus myönsi EU:n maaseuturahoitusta yli kahden miljoonan euron investoinnille.
Liedon Tarvasjoella toimiva RehuX Oy tekee lähellä tuotetuista raakaaineista erilaisia rehuja
– pääasiassa VarsinaisSuomessa kasvaville kanoille, sioille ja naudoille. Yrityksen toimitus-
johtaja Thomas Fagerholm kertoo, että nyt he rakentavat uutta tuotantolinjaa ja tuotevarastoa Tarvasjoelle. Hankkeen kokonaiskustannus on yli kaksi miljoonaa euroa.
Kyseessä on jo neljäs investointihanke, johon on myönnetty maaseuturahoitusta. Ensimmäisessä hankkeessa rehutehtaaseen tehtiin esiseoslinja, toisessa viitisenkymmentä siiloa ja kolmannessa autovaaka ja lisää siiloja.
– Tuista on ollut meille hyötyä. Niiden avittamana olemme saaneet firman kasvamaan ja kehittymään, Fagerholm kiittelee.
Kymmenen vuotta sitten RehuXilla oli yksi tuotantolinja, kymmenen työntekijää ja sata sopimustuottajaa, joilta he ostivat 10 miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Silloin firman liikevaihto oli 10 miljoonan euron luokkaa. Rohkeiden investointien myötä moni luku on kolminkertaistunut.
Nyt heille rakentuu jo kolmas tuotantolinja, sopimusviljelijöitä on 300 ja viljaa tulee tehtaalle 30 miljoonaa kiloa. Liikevaihto on noussut 30 miljoonaan euroon.
RehuXin tuotannon kasvaessa maaseudun elinkeinotoiminta ja työllisyys ovat myös kehittyneet. Yrityksen oma henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut ja lisäksi investoinneista hyötyvät kaikki ne viljelijät, jotka toimittavat viljaa tehtaalle.
Investoinnit ovat myös kasvattaneet rehujen kotimaisuusastetta. Ja ympäristökin kiittää, kun Varsinais-Suomen eläimet saavat lähiruokaa oman maakunnan pelloilta.
Thomas Fagerholmin mukaan tuet ovat tuoneet heille turvaa, rohkeutta ja nopeutta.
– Investointi on aina hyppy tuntemattomaan. Tällaisessa paikallisessa yrityksessä kukaan muu ei tuo taloon rahaa tai kanna riskejä, joten tu-
kijärjestelmä on ollut meille suureksi avuksi.
Hän kannustaa muitakin yrittäjiä hyödyntämään maaseuturahoitusta ja antaa kollegoille tukihakuun pari vinkkiä:
– Kannattaa ottaa rahoittavan tahon yritysasiantuntijat mukaan keskusteluihin jo heti alusta alkaen. Ja jos oma aika ei riitä hankkeen pyörittämiseen, siihen voi palkata ulkopuolista apua.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kertoo, että maaseudun yritystukien avulla halutaan luoda maaseudulle työtä, toimeentuloa ja kasvun edellytyksiä.
Viimeisen vuoden aikana ELY-keskus on myöntänyt 64 yritystukea, joiden yhteen laskettu tukisumma on vähän yli viisi miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet ovat kokonaiskustannuksiltaan kaksi miljoonaa euroa.
Noin 30 prosenttia saapuneista yritystukihakemuksista joudutaan hylkäämään. – Tuki ei ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan saapuneet hakemukset pisteytetään ja tukea voidaan myöntää, jos hanke ylittää vaadittavat kriteerit, Halla muistuttaa.
Yleisimpiä syitä hylkäämiseen on puutteellinen hakemus tai puuttuva omarahoitus. Lisäksi tulee varmistaa, että hankkeen toteuttamiseen on tarvittavat luvat eikä se vääristä kilpailua.
Maaseuturahoitukseen vaikuttaa maaseutuluokitus, tukikelpoisuus ja yrityksen koko. Investointien tukiprosentti vaihtelee 15 ja 40 prosentin välillä. Yritystoiminnan kehittämishankkeissa tuki on aina 50 prosenttia.
ELY-keskuksen lisäksi maaseudun yritystukia myöntävät paikalliset Leader-ryhmät. turun seutusanoMat
S A NOM AT
Kesätöiden haku vilkastuu
Rekrymessut tarjoavat tietoa paitsi työja koulutusmahdollisuuksista myös uudistuneista työllisyyspalveluista.
TYÖLLISYYS
Naantalin Rekrymessut järjestetään jo seitsemännen kerran Naantalin Kylpylän Ballroomissa. Torstaina 16.1. kello 13–16 pidettävä tapahtuma on suunnattu työnhakijoille, alanvaihtajille, opiskelijoille sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kuulemaan Naantalin ja lähialueen kiinnostavimmista yrityksistä sekä työmahdollisuuksista.
Ohjelmassa on kello 14–15 markkinoinnin asiantuntija ja yrittäjä Jason Nikkisen puheenvuoro sekä paneelikeskustelu Työnantajan vinkit työnhakuun -aiheesta. Kansainvälisen urheilu- ja
viihdealan markkinoinnin asiantuntijana Nikkinen kertoo omasta uratarinastaan, sekä jakaa ajatuksiaan luovuudesta yritysmaailmassa sekä omien mielenkiinnon kohteiden seuraamisen voimasta.
Naantalin Kylpylään sijoittuvat Rekrymessut ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa kesätyövälityksen lähtölaukauksena, mutta tarjolla on myös muita määräaikaisia ja jopa pysyviä työpaikkoja. Naantalin Rekrymessut järjestää Naantalin kaupunki yhteistyössä Naantalin ja Rymättylän Yrittäjien kanssa. Mukana tapahtuman suunnittelussa on myös Naantalin lukion opiskelijoita. Turun kauppakorkeakoululla pidetään ContactExpo 16. tammikuuta kello 10–16. Messutapahtuman järjestää Turun KKOY, KY Kasino sekä Tu-
run oikeustieteiden opiskelijoiden edustama ELSA (European Law Students' Association). Paneelikeskustelu käydään kello 11–12, jonka jälkeen ovat vuorossa CV- ja LinkedIn -klinikat sekä CV-kuvausstudio.
Raision yritys- ja rekrymessut pidetään tiistaina 21.1. kello 13–16 Rasekon ammattiopiston Raision kampuksella. Messuille on ilmoittautunut yli 50 yritystä kattavasti eri toimialoilta sekä erilaisia ohjaavia tahoja. Uutuutena tänä vuonna kuudennen kerran järjestettävillä messuilla on runsaasti työnhakuun, ammatin valintaan ja yrittäjyyteen liittyvää ohjelmaa.
Varsinais-Suomen tämän kevään suurimmilla rekrymessuilla esittäytyy yrityksiä sosiaali- ja terveysalan, kaupan, ravin-
tola-alan ja teollisuuden piiristä. Lisäksi mukana on monialaisia henkilöstöpalveluyrityksiä sekä koulutusorganisaatioita. Työ- ja koulutuspaikkojen tarjonnan esittelyn lisäksi Raision yritysja rekrymessujen tärkeää antia on Raision seudun työvoimapalveluiden tutuksi tuominen. Vuoden vaihteessa tapahtuneen valtion TE-toimistojen lakkauttamisen jälkeen työvoimapalvelut siirtyivät kuntien tehtäväksi. Jatkossa Raision, Naantalin, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon asukkaita palvellaan Raision Martinkadulla toimivassa yksikössä.
Messuilla on erillisessä ohjelmahuoneessa luentoja ja haastatteluja, joista saa esimerkiksi vinkkejä ensimmäisen kesätyön hakemiseen sekä tekoälyn käyttämiseen työn-
Rekrymessut valtaavat näin vuoden
tusanomien arkisto.
haun apuna. Messusalissa pääsee halutessaan keskustelemaan ammatinvalintaohjaajien kanssa sekä saamaan uraohjausta. Myös maksuttoman valokuvan otattaminen ansioluetteloihin ja työhakemuksiin on mahdollista.
– Työnhakijoille messut tarjoavat laajalla kattauksella tekijöitä etsiviä yrityksiä, tietoa työnhausta ja muuttuneista työllisyyspalveluista, koulutuspaikkoja sekä mahdollisuuden verkostoitua eri tahojen kans-
sa. Sisältö ja ohjelma on koostettu niin, että ne sopivat monen ikäiselle ja eri elämäntilanteissa oleville. Nyt kannattaa tulla nappaamaan parhaimmat työpaikat ja vinkit työnhakuun, rohkaisee Rasekon yhteyspäällikkö Susanna Saarinen Messujen järjestelyistä vastaavat Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Raision kaupunki ja Raision seudun työvoimapalvelut/Turun työllisyysalue.
Katariina MäKinen-Önsoy
Erilaisia menetelmiä
lukutaitoharjoituksiin
Pedagogian ja kirjallisuuden alan tutkimuksella pyritään motivoimaan lapsia ja nuoria harjoittelemaan lukutaidon eri osa-alueita entistä monipuolisin menetelmin.
KOULUTUS
Lukutaidon edistämiseksi tehdään tärkeää työtä tutkijoiden, kirjailijoiden ja koulujen yhteistyössä. Kirjallisuuskasvatusta tukee TARU®-malli, jossa kehitetään tutki-
muspohjaisesti lukemiseen kannustavia menetelmiä.
TARU® – Tarinoilla lukijaksi -mallia ovat vuodesta 2017 alkaen kehittäneet tutkija-opettajat Juli-Anna Aerila Turun yliopistosta ja Merja Kauppinen Jyväskylän yliopistosta. Malli on kokonaisvaltainen tapa johdattaa lapsia yksilöllisesti kirjallisuuden ja lukemisen poluille. Viime vuonna tutkijat julkaisivat TARU®-
oppaan, johon on koottu seitsemän erilaista taidelähtöistä, elämyksellistä ja helposti käytäntöön otettavaa menetelmää.
Oppaassa esitettävä lukuteatteri-menetelmä toimi raisiolaiskirjailija Reetta Niemelän innoituksena lukuteatterimateriaalin valmistelussa. Materiaali pohjautuu Niemelän omaan Musta Kuu -sarjaan (Lasten Keskus).
– Tutustuin menetel-
mään sattumalta vuoden 2024 keväällä. Olin aivan haltioissani lukutaitotutkijoiden kehittelemän menetelmän nerokkuudesta. Materiaali on nyt julkaistu netissä, vapaasti opettajien käytettävissä, Niemelä kertoo.
Opinkirjo tuottaa materiaalia ilmaiseksi kouluille.
Lukuteatterimateriaali sisältää valmiita käsikirjoituksia ohjeineen
ja luovan kirjoittamisen harjoituksia. Lisäksi siinä on Katri Kirkkopellon innostava, Musta kuu -sarjasta tuttu kuvitus. Esiintyjät lukevat yleisölle etukäteen harjoitellun tekstin, jota on elävöitetty draaman keinoin muun muassa äänensävyillä, tempoilla ja dynamiikalla sekä kehon kielellä.
– Tavoitteena on lukunautinto samalla kuin lukemisen taito harjaantuu sekä harjoitellaan eläytymistä, sanoo Reetta Niemelä.
– Hauskojen sanataidetehtävien tarkoituksena on helpottaa lukemisen opettelua ja pääsyä kirjallisuuden maailmaan, Niemelä jatkaa.
Kaikkia materiaalin tekoon osallistuneita osapuolia yhdistää huoli lukutaidon heikkenemisestä – sekä ratkaisukeskeinen ote työhönsä lukutaidon edistäjinä.
– Samalla erilaisten kansalaisia tukevien järjestöjen rahoitusta leikataan. Esimerkiksi materiaalimme julkaisevan Opinkirjon rahoitus lopetettiin niin, että meidän materiaalimme on toistaiseksi viimeinen, Niemelä toteaa.
– On hienoa, jos jotain voi tehdä itsekin lukutaidon heikkenemisen estä-
miseksi ja tämän tärkeän taidon edistämiseksi, lisää Niemelä.
aluksi jälleen Naantalin Kylpylän Ballroomin (kuvassa), Turun kauppakorkeakoulun ja Rasekon ammattiopiston Raisiossa. Kuva: Turun Seu-
Reetta Niemelän kirjoittama ja Katri ollut Musta Kuu -materiaalin tehtäviin.
TARU® – Tarinoilla lukijaksi -mallin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana kirjallisuuden ja pedagogian asiantuntijoita.
Vauva- ja taaperosirkukselle jatkoa Sauvossa
HARRASTUKSET
Sauvon Elävän Kulttuurin Seura (Selku) ry:n uusi vauvasirkusryhmä kokoontuu sunnuntaisin
Vahtisten kulttuuritalon Selku-salissa. – Vauvasirkus on vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta
tukevaa yhteistä temppuilua. Se on tarkoitettu noin 4–12 kuukauden ikäisille naperoille. Toiminnan myötä opitaan usein lisää siitä, mistä lapsi nauttii; millainen liike erityisesti saa pienen kikattamaan, ohjaajana toimiva toimintaterapeutti ja vauvasirkusohjaaja Essi Airio kertoo.
– Yhteisten temppujen ja leikkien kautta tuetaan lisäksi muun muassa vauvan tasapainon, kehon hahmottamisen ja koordinaation kehitystä sekä tarjotaan erilaisia aistikokemuksia. Olen itse ammatiltani lasten toimintaterapeutti ja näiden taitojen kehitystä tulee tuotua myös ryhmässä aktiivisesti esille. Lisäksi ryhmässä tarjotaan vanhemmalle rauhallista liikunnan aloittamista vauvan syntymän jälkeen, Airio lisää.
Selku-salissa kokoontuu myös taaperosirkusryhmä.
– Taaperosirkus sai Sauvossa alkunsa keväällä 2023, kun silloin oma 2-vuotiaani nautti suuresti temppuilusta ja tuli kehiteltyä hänen kanssaan uudenlaisia, pidempiä ja vähän haastavampia temppuja, kuin mitä vauvojen kanssa tehdään. Toki hyvin monet vauvasirkuksen temput ovat varioitavissa taaperoikään, teini-ikään ja aina aikuisuuteen asti, toteaa Essi Airio.
– Tällainen on esimerkiksi monelle tuttu lentokone, jossa lapsi nousee ilmaan aikuisen jalkapohjien päälle. Molemmissa ryhmissä lapset tutustuvat mieluusti toisiinsa, mutta erityisesti taaperoryhmässä tuntuu usein olevan aikaa myös aikuisten väliselle jutustelulle,
lukutaitoharjoituksiin
jatkaa Airio.
Taaperoryhmä on jo täynnä, mutta vauvojen ryhmään voi vielä ilmoittautua. Mukaan voi ilmoittautua lähettämällä
viestin ryhmän ohjaajalle numeroon 045 6316 100.
Katariina MäKinen-Önsoy
Essi Airiosta Selkun puheenjohtaja
SAUVO
Sauvon Elävän Kulttuurin Seura (Selku) ry:n pitkäaikaisen puheenjohtajan Matti Moilasen siirtyessä syrjään uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Essi Airio. – Puheenjohtajuuden osalta Matin saappaisiin on helppo astua, kun hän on ne jättänyt niin hyvään kuntoon. Luottavainen mieli tulee myös siitä, että tiedän voivani tarvittaessa kääntyä hänen puoleensa. Selkun tilanne on vakaa ja jäsenmäärä kasvussa. Kaikilla, erityisesti nuorilla,
Katri Kirkkopellon kuvittama lukuteatteri-materiaali on vapaasti tulostettavissa ja ladattavissa kouluissa. TARU®-oppaan sisältämä lukuteatteri-menetelmä on tehtäviin.
Alun perin lukuteatteri – Readers Theatre kehitettiin Yhdysvalloissa heille, joilla on vaikeuksia lukemisen kanssa. Heikko lukutaito lin-
kittyy myös Suomessa lukemismotivaation puutteeseen. Lukuteat-
terissa lukeminen on toimintaa ja tekoja, yhteistä ideointia ja ilmaisun
iloa. Tekstit luetaan paperilta, eikä niitä opetella ulkoa.
on intoa uuden ja jo olemassa olevan toiminnan kehittämiseen, kiittelee Airio.
– Olen erityisen innoissani uudesta Selku-salista ja siitä, mihin kaikkeen se taipuu, sekä keväällä ensi-iltansa saavasta Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin -näytelmästä. Vuosi 2026 onkin Selkun juhlavuosi, joten ajattelen, että minulla on tämä vuosi aikaa opetella tätä uutta pestiä, Airio sanoo.
Katariina MäKinen-Önsoy
– Siinä on sosiaalinen aspekti, kun tekstejä työstetään yhdessä ja ryhmätyötaidot kehittyvät. Vaikka teatterista puhutaankin, niin kyseessä ei ole ulkoa opeteltava näytelmä, jota pitäisi esittää. Lukemisen kehittyminen tuo kuitenkin mukanaan samalla myös itsevarmuutta ja esiintymisrohkeutta, iloitsee Reetta Niemelä. TARU®-oppaan materiaalin testaamista on tukenut MediaTaru®hanke, jota rahoitti Media-alan tutkimussäätiö vuosina 2022–2024.
Katariina MäKinen-Önsoy
Tiesitkö?
- Lukuteatterin lisäksi TARU®-oppaassa on esitelty ja opastettu usean muun elämyksellisen lukemisen menetelmän pariin, joita ovat hybridikirja, ennakointikertomus, muotokuvakollaasi, hiljainen kirja, kamishibai-teatteri ja iltasatukirjahylly. Ne ovat oppaassa lukuteatterin tapaan vaivattomasti käyttöönotettavassa, sovellettavassa muodossa.
Sirkusharrastus kehittää varhaista vuorovaikutusta. Kuva: Essi Airio.
Kovasti odotettu sähkö-Citikka
Citroën ë-C3 on simppeli ja kompakti sähköauto, jonka myyntihinta on varsin lähellä bensiiniversion hintaa.
AUTOT
Suomen autokannan modernisoinnista on puhuttu jo pitkään, ja viime vuosina tapetilla on ollut erityisesti ajossa nollapäästöisten sähköautojen lisääntymisen tarve.
Ongelmana on ollut sähköautojen korkeampi hinta polttomoottoriautoihin verrattuna, käytettyjen sähköautojen vähäinen tarjonta ja varmasti monen autoilijan mielestä myös sähköautojen liiallinen monimutkaisuus - monet sähköautothan ovat niihin tottumattomille autoilijoille melkoisia ”ufoja”.
Edellä mainittuja ongelmia toivotaan ratkottavan kompakteilla, yksinkertaisilla perussähköautoilla. Yhtenä odotettuna uutuutena tässä muutoksessa uskotaan toimivan Citroënin ë-C3:n.
Kävin testiajamassa tämän varsin suurta ennakkojulkisuutta saaneen ranskalaisen. Vastaako sähkö-C3 sille asetettuihin toiveisiin?
Lyhyesti: kyllä vastaa. Auto Bassadonesta testiin saamani 113-heppainen Max-varustelulla varustettu sähköpeli on helppo siirtymä polttomoottoriautosta sähköautoon, sillä hallintalaitteet, mittaristo, kosketusnäyttö ja ylipäänsä auton toiminta on varsin simppeliä. Isoimpana erona polttomoottoriautoon lienee se, että sähkömoottori ei tietenkään jyrähdä autoa käynnistettäessä.
Toinen merkittävä ero
on tietenkin toimintasäde ja sähköauton lataaminen. Valmistaja lupaa C3-Citikalle noin 320 kilometrin toimintasäteen täysillä akuilla. 100:n kilowatin DC-latauksen 20:sta 80:aan prosenttiin kerrotaan kestävän 26 minuuttia.
Hinta? Siinäkin on tultu mukavasti alaspäin, sillä sähkö-C3 maksaa vain viitisen tuhatta euroa enemmän kuin vastaava bensiinimoottorinen auto – varustelutasosta riippuen. Maininnan arvoinen on myös sähkö-Citikan autoedun verotusarvo; Max-varustelutason käyttöedun verotusarvo on vain 315 euroa ja täysautoedun verotusarvo 375 euroa. Vastaavassa bensa-Citikassa verotusarvot ovat satasen verran korkeammat.
Sähkö-Citikka on ajossa miellyttävä, automerkin perinteiden mukaisesti. Ohjaus kantikkaalla ratilla on kevyttä, mutta silti tunnokasta. Auto on näppärä kaupunkiajossa – liikennevaloista liikkeelle lähtö on sähköautoille tyypillisesti terävää ja auto taittuu risteyksiin vaivattomasti. Maantienopeuksilla Citikka on vakaa ja jämäkkä – jopa kokoaan suuremman tuntuinen.
Mainittakoon positiivisena puolena vielä se, että kuljettajan penkin sekä ratin säätöjen ansiosta kuski löytää itselleen vaivattomasti itselleen sopivan, hyvän ajoasennon. Säädettyäni asennon sopivaksi
180-senttiselle säädöistä löytyi vielä reilusti pelivaraa joka suuntaan.
Jotta tämä ei menisi pelkäksi ylistämiseksi, mainittakoon yksi kehityskohde Citikalle. Omassa korkeassa ajoasennossani taustapeili peitti hieman näkyvyyttä etuoikealle – penkin laskeminen toki auttoi asiaa. Isojen peilien ansiosta näkyvyys taakse on vastaavasti todella hyvä.
Kaiken kaikkiaan Citroën ë-C3 on juuri sellainen auto, joita valmistajien tulee valikoimiinsa tuottaa.
Sähkö-Citikan vaihteenvalitsin on jo tuttu pieni ”vipu”. Kosketusnäyttö on sähköautotyyliin kookas, ja näyttöön ylettyy kuskin paikalta helposti – kurottelu ei ole tarpeen.
Haasteita tasapainossa, hiipuuko lihasvoima?
Tervetuloa voima- ja tasapainoharjoittelun tehoryhmään. Harjoittelet pienryhmässä ammattilaisen ohjaamana kahdesti viikossa kahdeksan viikon ajan. Osallistujien pitää pystyä liikkumaan harjoitustilassa ilman apuvälineitä.
Sähköinen C3 on kompakti hieman citymaasturin mallinen perusauto, jonka ulkomuoto on jotain uutta Citroënille.
Vaikka C3 on kompaktin kokoinen, se on muodoiltaan mukavan muhkea.
Kantikkaan ratin takana kuljettajalla on varsin mukavat oltavat. Mittaristo ja hallintalaitteet ovat selkeät.
Veriruusut marssivat Jo-Jo Teatterin lavalle
Anneli Kannon Veriruusut-romaanista dramatisoitu näyttämöversio kuuluu JoJo Teatterin historian suurimpiin produktioihin.
TEATTERI
Paimiolaisen Pekka Saariston dramatisoima ja ohjaama Veriruusut perustuu Anneli Kannon samannimiseen romaaniin. Jo-Jo Teatteri valmistautuu näytelmän myötä 30-vuotisjuhliinsa. Marraskuun puolivälissä ensi-iltansa saanut Veriruusut aloitti Jo-Jo Teatterin juhlavuoden 2025. – Tein näyttämösovituksen pian romaanin ilmestymisen jälkeen. Halusin säilyttää mahdollisimman tarkasti koko kertomuksen, ja siksi kamppailin henkilömäärän ja kokonaiskeston parissa. Kirjailija Kanto kuitenkin oli tyytyväinen ja kantaesitys toteutui Porin Cont'akti Teatterissa vuonna 2009, ohjaaja kertoo.
Sisällissodan 1918 ai-
kaan sijoittuva tarina on monella tapaa hyvin ajankohtainen tänäkin päivänä. Ohjaajan mukaan Anneli Kannon romaanin teksti on kuin kolmiosainen maalaus, jonka osat ovat: Ilo, Kaaos ja Kauhu. Myös näyttämösovitus noudattaa tätä kolmijakoa.
Jatkuva taistelu naisten tasa-arvon puolesta on yhtä lailla totta yhä edelleen nykypäivänä – niin kuin valheellinen propaganda ja vihapuhekin.
Kaiken tämän keskellä Veriruusuissa sykkii nuori rakkaus, uhrimieli ja toivo paremmasta.
– Olemme pienellä lavalla, suurella sydämellä, tietoisesti, Pekka Saaristo sanoo.
– Vaalimme uskottavuutta ja pyrimme totuudellisuuteen. Tunnistamme toki tekotavan vaarat, yksikin teennäinen, epäuskottava sana tai ajatus voi murskata katsojan illuusion, Saaristo lisää. Veriruusut tuo sisällissota-aiheeseen naisnäkökulman: aseetonkin voi joutua surmatuksi, jos on
tietynlaiset vaatteet. Näin ollen varansa ja puolensa on osattava pitää.
Työryhmä matkusti ensi-iltaa edeltävänä lauantaina tekstissä viitattuihin autenttisiin tapahtumapaikkoihin
Valkeakoskella ja suohaudalle Hauhon Mustialassa.
– Jo-Jo Teatterin näyttämöversiota ei voinut sijoittaa Turkuun, koska täällä ei tapahtunut Valkeakosken tapahtumiin verrattavaa, ohjaaja toteaa.
Jo-Jo Teatterin kokoonpano on iso. – Sovituksessa on lähes 70 roolia. Meillä on 21 näyttelijää, mikä tarkoittaa sitä, että tiettyjä rooleja tuplataan, jopa triplataan, kertoo Pekka Saaristo.
Veriruusujen päähenkilö on 15-vuotias Sigrid Suovanen, joka liittyy Valkeakosken naiskaartiin.
– Sigrid on arka ja äärimmäisen älykäs tarkkailija. Tarinan edetessä hänestä tulee esiin myös toinen puoli. Näytelmä näyttää vahvasti sen,
mitä sota tekee ihmisen mielelle ja se näkyy Sigridin persoonassa, Sigridiä näyttelevä Aleksandra Frey sanoo.
– Luin Veriruusut ensi kertaa jo vuosia sitten, ja nyt uudestaan. Naisnäkökulma on erittäin tärkeä ja Sigrid on unelmaroolieni listalla, joka kävi nyt
toteen tämän proggiksen myötä, jatkaa Frey.
Sigridin Aliina-äitiä esittävä paimiolainen Päivi Laakso kuunteli Veriruusut äänikirjana muutamaan otteeseen harjoituskaudella.
– Ihan ensimmäisen kerran tutustuin teokseen juuri ennen casting-tilai-
suutta, Paimion Teatterissa aiemmin näyttelemistä harrastanut Laakso toteaa.
Esityskausi: 15.11.2024 –15.2.2025.
Katariina MäKinen-Önsoy
Kalakeittopäivänä kokataan Kape Aihisen kanssa:
”Takuuvarma herkku”
RUOKA
Kalakeittopäivä saa suomalaisten kattilat porisemaan taas helmikuussa. Kalakeittopäivää vietetään tiistaina 4. helmikuuta ja Pro Kala kutsuu tuolloin kaikki kokkaamaan yhdessä Kape Aihisen kanssa Kalakeittoliven kautta. Helmikuun kohokohtiin kuuluu kansallinen Kalakeittopäivä, jota vietetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Kalakeittopäivän järjestää Pro Kala ry.
Kalakeittopäivään on helppo osallistua: syö kalakeittoa, niin olet mukana. Kalakeiton voi valmistaa itse tai valita sitä lautaselleen vaikkapa lounaalla.
Kalakeiton valmistaminen on tänä vuonna helpompaa kuin koskaan, sillä Pro Kala tarjoaa Kalakeittopäivänä 4. helmikuuta kaikille avoimen pääsyn Kalakeittoliveen, jossa
televisiosta tuttu kokki ja ravintoloitsija Kape Aihisen valmistaa kalakeittoa yhdessä osallistujien kanssa. Pitkän uran keittiömaailmassa tehnyt Aihinen on monille tuttu Roster- ja Robusto-ravintoloistaan sekä televisiotöistään.
– Luvassa on tuttua, rennon letkeää kokkaamista Kapen johdolla. Ruuanlaitto ei ole niin vakavaa, vaan ilon kautta mennään, Aihinen lupaa.
Kalakeittolive toteutetaan tiistaina 4. helmikuuta YouTuben kautta kahdesti: kello 11.30 ja kello 17.30. Molemmat lähetykset ovat suoria, joten osallistua voi vaikka molempiin. Linkki Kalakeittoliveen löytyy helmikuun alussa Kalakeittopäivän nettisivuilta osoitteesta kalakeittopaiva.fi
– Toivon, että saamme mukaan paljon osallistujia ympäri Suomen. Nyt ei todellakaan teh-
Kalakeittopäivänä kokataan yhdessä Kape Aihisen kanssa. Kuva: Pro Kala / kalakeittopaiva.fi.
dä mitään monimutkaista ruokaa, johon tulee päälle jotain piperradea, vaan kyseessä on rehti kalakeitto. Siihen ei tarvita kuin yksi kattila ja raaka-aineet, ja sitten mennään, kertoo Aihinen.
Itse resepti on vielä testausvaiheessa, ja se esitellään paremmin lähempänä h-hetkeä, tammikuun lopussa. Ainekset tulevat olemaan pitkälti kotimaisia, sesongin mukaisia ja sen verran tuttuja, että niitä on helppo löytää ruokakaupoista ympäri maan.
– Resepti tulee olemaan sellainen, että se onnistuu taatusti kaikilta! Jos jotain aineksia joltain puuttuu, ei se ole niin vakavaa, annan kokkauksen lomassa vaihtoehtoja siihen, miten tuotteita voi korvata jollain muulla.
Lähetykset löytyvät myös tallenteena Kalakeittopäivän nettisivuilta kahden viikon ajan Kalakeittopäivän jälkeen.
Kalakeittoliven kauppalista, resepti ja linkki kokkausliveen löytyvät helmikuun alussa Kalakeittopäivän nettisivuilta osoitteesta kalakeittopaiva.fi.
Nettiosoitteesta kalakeittopaiva.fi löytyy myös muun muassa tarinoita ja reseptejä erilaisista kalakeittoperinteistä ympäri Suomea. Kannattaa tutustua!
MarKo VuosjoKi
Jo-Jo Teatterin Veriruusuissa paimiolainen Päivi Laakso esittää Aliina Suovasta. Aliinan Fransaviomiestä näyttelee Hannu Puhakka ja Sigrid-tytärtä Aleksandra Frey. Rasmus Jokela tekee Sigridin rakastetun Martti Halmisen roolin.
Turun Seudun Omaishoitajat ry.
Pe 14.2. klo 13–14.30 Omaishoitokeskuksen 20-vuotisjuhlat, os. Vanha Hämeentie 105, Turku. Tule mukaan juhlistamaan tärkeän Omaishoitokeskuksemme 20-vuotista taivalta! Ohjelmassa lämpimiä sanoja, yhteistä iloa ja musiikkia: juhlapuhuja: kansanedustaja Aki Lindén, muistojen äärellä: Tarja Ekholm, Omaishoitokeskuksen perustajajäsen, musiikki: Marjo Tiainen, kotimaisia tanssikappaleita. Omaishoitokeskus on jo 20 vuoden ajan tarjonnut tukea ja yhteisöllisyyttä omaishoitajille ja läheistään auttaville –tämä juhla on kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tällä matkalla. Kukkien ja lahjojen sijaan voit osoittaa tukesi Omaishoitokeskuksen monipuoliselle toiminnalle tekemällä lahjoituksen. Keräystilin numero: FI04 5711 1320 0718 78.
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus (Vanha Hämeentie 105) p. 040 681 4965. Ti 21.1. klo 13–14.30 Lauluryhmä Pilkahdus esiintyy. Ke 22.1. klo 15–16.30 Digikahvila kaikille älylaitteita käyttäville ja niistä kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p. 040 683 9595. Pe 24.1. klo 13.30–15 Omaishoitokeskuksen kuukauden taidenäyttelyn taiteilija Mari Siimar tavattavissa. Maksuttomat kahvit klo 13.30–14, taiteilija tavattavissa klo 14 alkaen. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.. Omaishoitokeskuksessa tarjolla myös ohjausta ja vertaistukiryhmiä läheistään auttaville (mm. kuntosaliryhmä, työikäisten omaishoitajien ryhmä, miesomaishoitajien ryhmä), ota yhteyttä ja kysy lisää!
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia.
To 16.1. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 20.1. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs. Ke 29.1. klo 12 digiapu osastolla, 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. 29.1., 5.2. ja 12.2.2025 klo 17–18.30 Minä muistisairaan läheisenä -kurssi, jossa syvennytään läheisen jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Os. Muistiyhdistyksen toimisto, Varusmestarintie 15, Turku. Ilmoittautumiset p. 040 833 7996
Pääskyvuoriseura ry.
Pub Linnunradassa Kotkankatu 1 la 25.1. klo 16.00 läntisen Turun historiaa kuvin ja tarinoin. Markku Varnila esittelee Artukaisten lentokentän ja kartanon sekä Jalostajan, Marlin ja Leiraksen, lisäksi Rostedtin veneveistämön ja takavarikot.
Tammikuussa Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappelissa esillä oleva meksikolaisen Álvaro Alejandro Lópezin De Natura Libris -valokuvanäyttely kuvaa vuorovaikutusta kirjojen kanssa: fyysistä ja abstraktia.
Kirjan aineellisuus tallentuu kuviin sen rakenteiden, tekstuurien ja muotojen ja kautta. Miten koemme kirjan, on viime kädessä yksilöllistä. Kokemukseen vaikuttavat monet kirjan ominaisuudet: sisältö, tekstuurit ja tuoksut, sen herättämät muistot tai yksinkertaisesti sen esteettinen kauneus.
De Natura Libris on kutsu syventää "kirja"konseptia niin esineenä kuin olemuksena, jonka jokainen katsoja ja lukija itse tulkitsee sekä luo mielessään.
– Valokuvaus merkitsee minulle eräänlaista suhdetta jokapäiväiseen elämään, López sanoo.
– Taidekappeli on ihanteellinen paikka esitellä projektiani, rakennus, joka on sinänsä taideteos ja jossa mietiskely, hiljaisuus ja valo kutsuvat syvään tulkintaan ja ymmärrykseen, hän kuvailee.
Álvaro Alejandro López asuu Mexico Cityssä ja työskenteli kustannusalalla. Hänen valokuvaprojektejaan on ollut esillä Meksikossa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Espanjassa, Belgiassa, Islannissa, Sveitsissä, Saksassa
ja Alankomaissa. Hänet valittiin yhdeksi Madridin Arte en la Red Casa de Américan voittajista. ND Awardsissa hän sai kunniamaininnan. Valokuvaajana López on pääosin itseoppinut.
– Álvaro Alejandron kauniit kuvat ovat kuin elegantti kertomus, jonka luulemme näkevämme, vaikka se koostuu
katkelmista muista kertomuksista, toteaa Alberto Manguel, joka on argentiinalais-kanadalais-ranskalainen tutkija ja kirjailija sekä Argentiinan kansalliskirjaston aiempi johtaja.
– Jokainen kuva Álvarolta on kuin peili, jonka sisälle on mahdollista hypätä, kuten Liisa Ihmemaahan, lausuu
Paolo Ruffilli, italialainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä.
Turun Hirvensalossa sijaitsevaan Taidekappeliin on 7,5/5 euron pääsymaksu.
turun seutusanoMat
Álvaro Alejandro López: De Natura Libris -valokuvanäyttely Taidekappelissa tammikuussa.
Hurjaa vaalipeliä Paimiossa – kuka oli ja kenen tytär?
Paimion Teatteri: Kekkosen tytär
Ohjaus: Pauliina Salonius
Musiikit ja äänisuunnittelu: Pasi Ketola
Valosuunnittelu. Timo A. Aalto
Puvustus: Mari Mäntylä
Maskeeraus: Jannu Hytönen
Lavasterakennus: Anton Simolin ja työryhmä Harjoituskuiskaus ja tarpeisto: Johanna Johnsson-Jalo, Pia Poikonen ja työryhmä Teknikko: Esteri Kallio
Graafikko: Ville Kotamäki
Lipunmyyntivastaava: Sari Kuosmanen
Buffetvastaava. Mervi Kuusela
Tuottaja: Sebastian Allén
TEATTERIARVIO
Paimion Teatterissa uudenvuodenaattona ensiiltansa saanut Kekkosen tytär marssittaa juhlavuottaan viettävälle Vistan Näyttämölle aimoannoksen huumoria. Pauliina Saloniuksen ohjaama versio on paikallistettu alkuperäisen tekstin eteläpohjanmaalaisesta tuvasta Paimioon.
Teoksen ovat 10-vuotiaalle Vistan Näyttämölle murteineen päivineen paikallistaneet Salonius sekä teatterin perustajajäseniinkin kuuluva Timo Roos. Alkuperäisteoksen
teemat, kuten kaupunkilaisuuden ja maalaiselämän vastakkainasettelu, ovat arkipäivää myös Paimiossa, joten esityksen tuominen Paimioon on luontevaa.
Vuoden 2021 parhaan kotimaisen näytelmätekstin Lea-palkinnon voittanut, Taina Latvalan kirjoittama komedia leikittelee Kekkosella, presidenttipelillä ja kaupunginjohtajavaaleilla – mikä on ajankohtaista Paimiossa.
Tupakomedia sijoittuu nimensäkin mukaisesti yhteen huoneeseen, oleskelu- ja ruokailutilaan, Maija
Vähä-Peltolan (Mira Lattu) kotona. Koko näytelmän juoni pyörii paitsi Maijan tuvassa, myös tämän hatarahkoista muisteloista johtuvien väärinymmärrysten ympärillä. Hänen uutisensa tyttärilleen Katariina Vähä-Peltolalle (Linda Johansson) ja Leena VähäPeltolalle (Miia Vaajanen) ovat saada koko valtakunnan sekaisin. Ihmissuhteiden vyyhtiin kun vielä lisätään Maijan kodinhoitaja Börje (Rolle Ekroos) ja Katariinan ex-rakastettu Pertti Herrala (Turo Entonen), niin vauhdikkaiden juo-
nenkäänteiden sarja on valmis. Kaiken seremoniamestarina toimii Jarkko Sutinen (Marko Pekkarinen), joka näkee Katariina-serkussaan potentiaalia vaikka presidentiksi tai ainakin kaupunginjohtajaksi. Armottomaan vaaliruljanssiin joutuvat osallisiksi aivan kaikki tuvan ovesta sisään tupsahtavat. Vaikka leskirouvana elelevän Maijan kertomukset kuulostavat erikoisilta, työpaikkansa ja rakkautensa juuri menettänyt Katariina kokee kai saavansa niistä lohtua tilan-
teeseensa.
Kaikki näyttelijät onnistuvat rooleissaan mainiosti. Kehveilijän maineessa oleva Pertti tuo komiikan keinoin esille poliittiseen päätöksentekoon liittyviä epäkohtia, joihin muun muassa hyvä veli -järjestelmä lukeutuu. Kodinhoitajallakin taitaa olla omat salaisuutensa. Erityismaininnan voisi antaa Maijaa esittävälle Mira Latulle, jonka dynamiikka Linda Johanssonin Katariinan ja Miia Vaajasen Leenan kanssa toimii hienosti yhteen. Marko Pekkarinen sukke-
lasanaisena Jarkkona on niin ikään vakuuttava – ihmisyyteen kuuluvat myös ennakkoluulot, joita voi löytyä myös muuten melko suoraselkäisinä pidetyiltä henkilöiltä. Kekkosen tytär aloitti 31. joulukuuta Vistan näyttämön 10-vuotisjuhlavuoden. Paimio700-juhlavuotta viettävä kaupunki on tukenut esityksen toteutumista hyvinvointilautakunnan kohdennetulla toimintatuella.
Esityskausi jatkuu 8.2. asti. Katariina MäKinen-Önsoy
Paimion Teatterin Kekkosen tytär: Leena Vähä-Peltola (Miia Vaajanen) pöydän ääressä Jarkko Sutisen (Marko Pekkarinen) kanssa. Kuva: Jan Sundman.
alennus ja ilmainen pipo koskevat vain talvitakkeja 1107, 1100, 1102, 1127 ja 1800. Alennus lasketaan takkien ovh:sta.
