Turun Seutusanomat Itä 2.11.2022

MIELIPIDEPÄÄKIRJOITUS

Euroopan unionista on tullut meille yhä vai keampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomak sajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamat ta kolmea poikkeusvuotta, jotka ovat 1996, 1997 ja 2000.

Maailmantilanteen ja sen epävarmuuden vuok si kaikkien yritysten, yhteisöjen ja meidän kan salaistenkin tulisi kaikin tavoin säästää sähköä – erityisesti tulevana talvena. Säästö kannattaa tietenkin siitä syystä, että samalla säästää omaa kukkaroaan, mutta edelleenkin on uhkana myös hallitut ja väliaikaiset sähkökatkokset, jos sähkön kulutus ylittää tarjolla olevan energian määrän.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on muis tuttanut ihmisiä sähkökatkojen mahdollisuudesta ja koonnut varautumislistan sekä -ohjeet. Onkin mielenkiintoista tarkistaa Pelastusalan ammatti laisten kokoama lista ja verrata sitä oman kodin varautumistasoon.

Kävin listan läpi ja osa listan asioista kotoa löy tyy ja vieläpä sellaisesta paikasta, johon osaisin kävellä vaikka pilkkopimeässä – toki hyvin, hy vin varovaisella askeleella. Näitä ovat puhtaat vesiastiat, helposti valmistettavat ja sellaisenaan syötävät ruoat, paristoilla toimivat taskulamput, paristoja, välttämättömät lääkkeet, jätepussit, kertakäyttöiset astiat, heijastimet sekä tietenkin lämpimät vaatteet ja makuupussit.

Mutta löytyypä listasta sellaistakin, jota ei vielä ole kotona valmiina ollut, kuten; vähintään muu tama litra juomavettä avaamattomissa pulloissa tai kanistereissa, paristoilla toimiva radio (en ai nakaan ole sellaisesta tietoinen), retkikeitin polt toaineineen (kaasugrilli ja -pullo löytyvät) ja kä teistä rahaa muutaman päivän varalle.

Käteistä rahaa on muuten lompakossa anihar voin – ehkä syytä olisi olla, nimittäin jos pankki en palveluihin hyökätään laajalla verkkoiskulla, pankkikortit saattavat olla päiväkausia toimi matta.

En ole muutenkaan aktiivises ti ajatellut, että sähkökatkoihin pitäisi mitenkään erityisesti va rautua. Huomasin ilokseni, että monet listan tärkeistä asi oista löytyvät jo valmiiksi – toisaalta puutteitakin omassa varautumises sa on.

Viime vuonna jouduimme sitoutumaan EU:n elpymis- ja palautumistukipakettiin, joka rahoi tettiin EU-valtioiden yhteisellä velanotolla. Sii näkin olemme nettomaksajia: saamme alkuvuo sina avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa ja maksamme vuosina 2028-2058 noin 6,6 miljardia euroa. Nettomaksuksemme jää vähintään neljä miljardia euroa. Ensisijaisia edunsaajia ovat ete läisen Euroopan jäsenvaltiot. Nyt puuhataan uut ta, yhteistä velanottoa, lähinnä Etelä-Euroopan energialaskujen maksamiseen.

Yhä pahempaa on tiedossa. EU vainoaa metsä talouttamme ja metsäteollisuuttamme erilaisin biodiversiteettiväittämin. EU:n kestävän rahoi tuksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-ase tus voi johtaa siihen, ettei puun myyjä saa ainut takaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosi en 2017-2022 keskiarvon. EU:n ekosysteemien ennallistamisasetuksella, jonka nimeksi loppu suoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostettaisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin velvoitteiden täyttämistä.

EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuk sen muodoksi Euroopan parlamentin ja neu voston suoraan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kansalliset en nallistamissuunnitelmansa komission arvioita vaksi 24 kuukauden kuluessa asetuksen voimaan tulosta.

Komission mukaan noin 25 prosenttia Suo men pinta-alasta voitaisiin palauttaa luonnonti laan. Tavoitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kustakin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoi mien piiriin tietyssä aikataulussa: vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennes sä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90100 prosenttia.

Komission ehdotus aiheuttaisi Suomelle noin 930 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Me maksaisimme bruttokansantuotteeseen suh teutettuna 6,5 kertaa enemmän kuin muut EUvaltiot keskimäärin.

miin voisi sisältyä metsäalueiden vettämistä kai vamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kosteikoiksi, maatalousmaaksi kui vatettujen merenlahtien penkereen puhkomista tai jopa järven pintojen nostamista.

Ruotsi on suhtautunut ennallistamisasetuk seen kielteisesti ja korostanut metsiin liittyvää kansallista päätösvaltaa. Ruotsi päätti myös ase tetussa määräajassa hyödyntää toissijaisuusperi aatteen valvontamekanismia ja tehdä asiassa ns. perustellun lausunnon, Suomi ei. EU:sta tehtyyn sopimukseen kirjattua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, kun asia ei kuulu EU:n yksinomai seen toimivaltaan. Metsätalous ei kuulu.

Ennallistamisasetus on ns. U-kirjelmänä par haillaan eduskunnan käsittelyssä valtioneu voston asiassa ottaman verrattain epäselvän kannanoton pohjalta. Asia ei tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, vaan asiasta antaa mietinnön suuri valiokunta, jolle antavat lau suntonsa ainakin perustuslakivaliokunta, val tiovarainvaliokunta, talousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokun ta. Lausunnonantajista tärkein on perustuslaki valiokunta. Nyt testataan, onko Suomessa vielä perustuslain turvaama omaisuudensuoja myös maanomistajilla vai menevätkö ympäristövastuu ta koskevat perustuslain säännökset kaiken yli.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkit tävästi metsä- ja maatalouteen. Ennallistamistoi mien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voitaisi jatkaa tai toimintaa olisi ainakin mer kittävällä tavalla muutettava. Ennallistamistoi

SENIORIT

Lehtemme lukija yllättyi Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidossa vietettiin Van hustenviikkoa asiakkaiden toiveesta laavulla makkaraa paistellen ja Sacher-kak kua maistellen. Ohjelmaa järjestettiin ulkona viikon teeman mukaisesti ”Yhdes sä luontoon – joka iän oi keus”.

Kotihoidon työntekijät ja asiakkaat kiittävät Hirven salon K-Market Deliä ja S-

market Halista, jotka mah dollistivat teemapäivänä tarjolla olleet laavuherkut.

turun seutusanoMat

Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidon asiakkaat kävi vät laavulla Vanhustenviikol la. Kuva: Päivi Pihlajakallio.

Oletko sinä varautunut sähkökatkoihin?

EU:n ennallistamisasetus uhkaa omaisuudensuojaa

Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoito laavuherkkujen äärellä Vanhustenviikolla

esko kiViranta, kansanedustaja, keskusta

Kaarinan taloustilanne näyttää hyvältä

KAARINA

Kaarinan kaupunginjoh taja Harri Virta on esitel lyt talousarvioesityksensä ensi vuodelle. Talousti lanne näyttää oikein hy vältä, sillä kaupungin johtajan budjettiesitys on kuusi miljoonaa euroa yli jäämäinen.

Kaarinan verotulot ovat poikkeuksellisen hyvät vuonna 2023, koska edel listen vuosien niin sanot tujen verohäntien ennus tetaan tuovan noin viiden miljoonan euron kerta luonteisen lisäyksen vuo den 2023 rahoitukseen.

Kaarinalaisväestön en nustetaan kasvavan 1,4 prosenttia, joka on tämän vuoden ennustetun asu kasmäärän mukaan rei lut 500 uutta kaarinalais ta vuoden 2023 aikana.

Kaarinan kaupun gin vakituisen henkilös tön määrä putoaa hyvin vointialueiden aloittaessa noin 960 henkilöön ja si jaiset huomioiden noin

1200 henkilöön.

Talousarvioesitykses sä mainitaan kaupungin kehittäminen satsauksil la asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvoin tiin. Isoja asioita – joille kuitenkin löytyy perustei ta talousarvioesityksestä.

Kaarinan kaupungin suurimmat investoinnit kohdistuvat koulutukseen sekä nuorisoon muuten kin ja turvallisuuteen.

Valkeavuoren kampus, Piispanlähteen nuorten talon laajennus ja Kros sin uusi paloasema ovat jo pitkällä suunnittelun osalta.

Investoinnit ensi vuo delle ovat korkeat, peräti 50 miljoonaa euroa.

Maanhankintaan pa nostetaan 1,25 miljoo naan euron investoin nilla. Lukuisia muita pienempiä hankkeita, ku ten esimerkiksi vanhojen katuvalojen vaihtaminen led-valaisimiksi, on myös

tulossa.

Kaarinan alueelle osuu myös suuri määrä valtion käynnissä olevia väylä hankkeita, kuten Kuu siston sillan uusiminen, joihin kaupunki osallis tuu vähintään neuvotte lu- ja yhteistyöosapuole na, osaan myös pienellä investointiosuudella.

Investoinneista suurin osa rahoitetaan velak si, velkamäärän per asu kas ennustetaan vuoden 2023 lopussa olevan noin 3300 eur/asukas.

Kaarina lisää yritysten hyvinvointiin liittyviä panostuksia osoittamal la perustehtäviin kak si uutta vakanssia maan käyttöön ja elinvoimaan sekä kaksi uutta vakanssia ympäristönsuojelun ja ra kennusvalvonnan vastuu alueelle. Kaavoituksessa lisäresurssit kohdistetaan erityisesti yritysalueiden kaavoitukseen, vahvista maan yritysten palvelu

tasoa.

Kaupunginhallitus kä sittelee talousarvioesi tystä vielä 7. marraskuuta. Kaupunginvaltuusto puo lestaan käsittelee talous arviota 14. marraskuuta

Paimion talousarvioon miljoonamuutokset

PAIMIO

Paimion kaupunginhal litus esittää kaupun ginvaltuustolle kuluvan vuoden talousarvioon tehtäväksi miljoonaluo kan muutoksia. Yleensä nämä talousarviomuu tokset ovat negatiivisia, mutta tällä kerralla Pai miossa muutoksissa on enemmän plussaa kuin miinusta.

Käyttötalouden toimin tamenoihin on toki tu lossa reilun miljoonan euron lisäys – johtuen arvioita suuremmista so siaali- ja terveysmenois ta – mutta vastaavasti talousarvion verotuloi hin tulee yli kahden mil joonan euron lisäys.

Verotuloihin tehtä vät talousarviomuutok set tehdään syyskuus

sa käytettävissä olleiden tietojen mukaan. Kun nallisveroa on tulossa 600.000 euroa arvioitua enemmän ja kiinteistö veroakin 150.000 arviota enemmän. Suurin plussa on tulossa yhteisöveros sa, jota tuoreimman tie don mukaan olisi tulos sa tänä vuonna Paimion kaupungille peräti 1,3 miljoonaa euroa budjet

tiin arvioitua enemmän. Myös valtionosuuk sia on tulossa enemmän kuin vuosi sitten arvioi tiin, reilut 300.000 eu roa

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

Kaarinan suurimmat investoinnit kohdistuvat koulurakennuksiin, kuten Valkeavuoren kampukseen. Tällä hetkellä Valkeavuo ren koululla opetusta järjestetään useassa koulurakennuksessa. Oppilaita on yli 800.

Tarvasjoen Vuorilinnassa avoimet ovet

Vuonna 1912 alun perin työväenta loksi rakennettu Tarvasjoen Nuorisoseuran ylläpi tämä Vuorilinna on kokenut perusteellisen remontin.

lan Sisulle sekä kunnia maininnat Tarvasjoen Nuorisoseuralle, Djup sund-Lövsund-Teugmo Byarådille ja Hankasal men Kotiseutuyhdistyk selle. Liedossa toimiva Tarvasjoen Nuorisoseu ra palkittiin valtavasta työstään nuorisoseuran talo Vuorilinnan korja uksen eteen.

Suomen Kotiseutulii ton seurantaloasiain neuvottelukunta jakoi syyskuussa Hyvän kor jauksen palkinnon Suni

Raati perusteli tämän vuoden ainoaa varsi naissuomalaiseen seu rantaloon kohdistu nutta kunniamainintaa

seuraavasti: ”Vuorilin nassa muun muassa es teettömyys on asettanut erityisiä vaatimuksia, mutta ratkaisut on teh ty perinteiseen seuran taloon tyylikkäästi. Kai kessa korjaamisessa ja uudistamisessa on pi detty mielessä säilyttä vä ja säästävä korjaami nen. Yhdistys on tehnyt ison työ hyvin ja suurel ta osin talkootyönä”.

Vuorilinnan perus korjauksen suunnittelu ja ulkopintojen remont

ti pääsi vuoden 2015 ke väällä vauhtiin Suomen Kotiseutuliiton myöntä män valtionavustuksen turvin. Sittemmin Tar vasjoen Nuorisoseura on saanut hankkeellen sa Kotiseutuliiton seu rantaloavustusta.

Viimeiset kuusi vuot ta ovat menneet siis Tar vasjoen Nuorisoseuras sa heidän historiansa isoimman projektin eli Vuorilinnan kunnostuk sen parissa. Suurhanke on sisältänyt muun mu

assa vesikaton, räystäi den, ikkunoiden, ovien ja julkisivulaudoituksen kunnostusta sekä säh kö-, rakenne- ja arkki tehtisuunnittelua.

Vuoden 2012 hei näkuussa Tarvasjoen Nuorisoseuran omis tukseen siirtynyt Vuo rilinna viettää tänä vuonna 110-vuotista tai valtaan. Peruskorjauk sen tekeminen oli ollut suunnitelmissa jo ennen kuin nuorisoseura hank ki talon itselleen, koska

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä kokoontui

ITA-TURKU

Varissuon kirkolla loka kuussa pidetyssä Varis suo-Lausteen yhdyskun tatyöryhmässä aiheina oli muun muassa lähiö visiotyö, lasten ja nuor ten käyttäytyminen alu eella sekä rottaongelma. Turun kaupungin edustaja Sini Mäkeläi nen esitteli tilaisuu dessa Turun lähivisio työtä, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Nyt vuorossa aluekohtaiset asukastyöpajat, joiden järjestämiseen toivo taan yhteistyökumppa neita alueen järjestöistä ja yhteisöistä. Pohdit

tavaksi hän esitti kysy myksen, missä enintään puolitoistatuntinen asu kastyöpaja kannattaa järjestää ja milloin, onko tulossa jo suunniteltuja tapahtumia mihin työpa ja voitaisiin liittää?

Lähiöpoliisi Vesa Jau hiainen kommentoi alu eella tapahtuvaa nuorten häiriökäyttäytymistä, jo hon sisältyy muun mu assa ovien potkimista, raakojen kananmunien heittelyä, uhittelua, to teamalla, että syksyil tojen muuttuessa pi meämmäksi ilkivalta on lisääntymään päin. Ka nanmunien heittely talo jen seiniin ja ikkunoihin on lisääntynyt ja jälkien

puhdistaminen on vaike aa. Ongelman ratkaisuksi hän ehdotti, että alueen kauppiaat eivät myisi lapsille kananmunia, el lei vanhemmilta saadus sa ostoslistassa erikseen niitä lue.

Jauhiainen toi ilmoil le huolen huumeiden käytön lisääntymises tä alueella. Kannabiksen käyttö on kasvanut koro na-aikana ja huumeiden käytöstä jää kiinni aina vain nuorempia henki löitä. Turussa ja sen ym päristössä, melko laajalla alueella huumeiden käy tön kenttävalvontaa suo rittaa vain viisi poliisia.

Keskustelun perus teella yhdyskuntatyö

ryhmässä päätettiin kir joittaa Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisi päällikkö Risto Lammil le lausunto lähiöpoliisin tarpeellisuudesta Varis suolla ja varata tältä au dienssiajan lausunnon toimittamiseksi.

Marco Vossi Antici mexistä kertoi Varissuota vaivaavasta rottaongel masta, joka on kasva nut alueella huomatta van suureksi ongelmaksi. Rottia on tavattu myös asuinhuoneistojen si sältä, jopa kerrostalojen ylempänä sijaitsevista kerroksista ja asuntoi hin vievistä viemäriput kista. Rotat aiheuttavat vesivahinkoja tuhoamal

la putkistoja.

Rottien torjunnassa Anticimexin aika me nee lähinnä ”tulipalojen sammuttamiseen”, var sinaisen torjuntatyön jäädessä taloyhtiöiden ja asukkaiden vastuulle. Ongelmana torjunnassa on, että alueen eri koh teissa suhtaudutaan eri laisella vakavuudella rot tien torjumiseen. Alueen isännöitsijöiden kanssa on käyty läpi mitä on gelmien vähentämisek si voi tehdä kiinteistöjen osalta. esimerkiksi mar japensaiden ja ruusu puskien poisto, lintujen ruokinnan kieltäminen, roskisalueiden ja roskik sien kunnossapito, mut

remontintarve oli tiedos sa. Ensimmäiset vuo det yhdistyksellä meni vätkin suojelukohteen perusparantamiselle tarkoitettujen avustus mahdollisuuksien kar toittamisessa.

Tarvasjoen Nuoriso seura pitää Vuorilinnassa avointen ovien kakkukah vitilaisuuden sunnuntaina 20. marraskuuta kello 16.

katariina Mäkinen-Önsoy

ta päätösvalta toimen piteistä on yksittäisillä taloyhtiöillä.

Jotta ongelmasta päästään, pitäisi koko alueen toimia yhteis työssä ja havainnois ta tulisi ilmoittaa mah dollisimman varhain. Varissuo-Lausteen yh dyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Maura Tiuraniemi lupasi ottaa selvää, mikä olisi hel poin käytäntö rottaha vainnoista ilmoittami seen alueella.

LIETO

Tarvasjoen Nuorisoseura ry:n remonttitoimikunnan vetäjät Veijo Tapanainen ja Kari Kilkkilä yhdessä Matti Tapanin ja Marko Tuomisen kanssa Vuorilinnan peruskorjauksen alkumetreillä vuoden 2015 maaliskuussa. Turun Seutusanomien kuva-arkisto.

Maakunnan museoiden yhteinen ilmastolupaus käyntiin verkostotapaamisilla

museot esittävät haasteen muille Suomen

MUSEOT

Varsinais-Suomen mu seoiden ilmastolupaus -hankkeen ensimmäi nen kaikille museotoi mijoille avoin koulutus tilaisuus pidettiin Liedon Nautelankoskella viime viikolla. Aurinkoener giateemaisen tilaisuu den lähes 30 osallistujaa edustivat museoita ym päri maakuntaa.

Turun kaupungin Mu seopalveluiden projek tikoordinaattori Maija Taljan mukaan aurin koenergiaratkaisut he rättävät juuri nyt paljon keskustelua museoalal la. Varsinais-Suomen alueellisena vastuumu seona Turun museokes kukseltakin pyydetään ajoittain niihin liittyviä viranomaislausuntoja.

– Museot jo yleisellä ta solla edustavat kestäviä arvoja, ja niiden yhteis kunnalliseen toimijuu teen kuuluu oleellisesti myös ekologisen kestä vyyden edistäminen. Muistiorganisaatioina museot ovat menneisyy

den asiantuntijoita, mut ta ne ovat olemassa tu levaisuutta varten, lisää Talja.

Maakunnan amma tillisilla museoilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa yhdessä kokeillen ja toisiltaan oppien Varsinais-Suo men museoiden ilmasto lupaus -hankkeen puit teissa. Maija Talja sanoo, että museoissa tehdään kin jatkuvasti isompia ja pienempiä ilmastoteko ja.

– Jokaisella hankkees sa mukana olevalla mu seolla on suunnitelma vähintään yhdestä toi menpiteestä, jolla muse on ekologista kestävyyt tä parannetaan. Joissain museoissa ollaan jo pit källä, useimmissa kui tenkin alkumetreillä, Talja jatkaa. Museopalvelujen Mai ja Talja kertoo, että mu seoiden osatoteutuksiin kuuluvat esimerkiksi Ekokompassi-ympäris töjärjestelmän käyttöön

ottaminen sekä toimen piteet, jotka edistävät luonnon monimuotoi suutta, sähkönsäästöä, uusiutuvan energian tuotantoa, lajittelua ja jätehuoltosuunnittelua.

– Esimerkiksi Naute lankoski on kiinnosta va esimerkki siitä, mi ten uusiutuvan energian tuotanto saadaan so vitettua onnistunees ti kulttuurihistorialli seen ympäristöön. Lauri Nautelan museon katolla paneelit ovat lähes huo maamattomat. Museo rakennus on toki uudis rakennus. Uusiutuvan energian ratkaisujen si joittaminen kulttuurihis toriallisesti arvokkaisiin ympäristöihin ei ole yk siselitteistä ja se edellyt tää aina tapauskohtaista harkintaa, toteaa Talja.

Hankkeessa ovat muka na Turun museokeskus, Aboa Vetus Ars Nova, Merikeskus Forum Ma rinum, Liedon mu seo, Liedon Vanhalinna, Naantalin museo, Raisi

on museo Harkko, Saga lundin museosäätiö, Sa lon historiallinen museo SAMU, Suomen maata lousmuseo Sarka, Turun taidemuseo, Uudenkau pungin museo sekä Åbo Akademin säätiön mu seot.

Museoiden verkostomai sen yhteistyön kehittä minen ja jaetun osaami sen hyödyntäminen ovat hankkeessa keskeisessä roolissa. Yhteistyötä pa rannetaan yhteisillä kou lutuksilla, syventävil lä työpajoilla, hankkeen sisäisellä viestinnällä sekä yhteishankinnoilla. Osa koulutuksista ava taan koko museokentäl le. Hankkeen loppuse minaari kokoaa tiedot ja hyvät käytänteet yhteen, ja se järjestetään kaikil le avoimena tilaisuutena. Museoviraston rahoit tama Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupa us -hanke alkoi Turussa kesäkuussa järjestetyl lä aloitustilaisuudella. Hanke päättyy vuoden 2023 lopussa.

Tiesitkö?

-Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeessa 13 varsinais suomalaista ammatillis ta museota kehittää toi mintaansa ja tarkastelee omaa toimintaympäristö ään kriittisesti ekologisen kestävyyden näkökulmas ta. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, joilla vä hennetään museoiden il masto- ja muita ympäris tövaikutuksia.

- Kukin museo toteut taa hankkeen aikana vä hintään yhden toimen piteen, joka tähtää joko ilmastokuorman pienen tämiseen (hiilijalanjälki) tai positiiviseen ympä ristövaikutukseen (ekolo ginen kädenjälki). Hank keen tuloksena museot omaksuvat uusia, ekolo gisesti kestävämpiä toi mintatapoja ja jakavat tietoa sekä toimintamal leja mukana olevien mu seoiden lisäksi myös laa jemmin käyttöön.

- Turun museokeskuk sen strategiassa ilmas tonmuutos on nostettu

keskeiseksi toimintaym päristön muutostekijäksi. Museokeskuksen tavoit teena on tehdä ympäris tön kannalta kestäviä va lintoja sekä vahvistaa toimillaan tulevaisuusus koa. Hankkeessa museot lähtökohtaisesti jakavat osaamistaan toisilleen, toimivat yhteisen pää määrän eteen, sekä lisää vät alueensa asukkaiden tietoa ja kyvykkyyksiä il mastonmuutoksen kes kellä toimimiseen ja sen negatiivisten vaikutusten minimointiin.

Kun

Kauttamme myynnissä:

lv: yli

Juha-Pekka Asuinmaa, yritysvälittäjä

M€

Puh. 050 4611 360, sposti: jp.asuinmaa@yrityskaupat.net

• Menestyvä autopalveluihin erikoistunut yritys hp: 510

• Vierasvenesatama palveluineen Turun saaristossa hp: 730 000

• Loistavalla sijainnilla Turussa sijaitseva ravintola hp: 65 000

Tomi Vuorinen, yritysvälittäjä

Puh. 050 4773 595, sposti: tomi.vuorinen@yrityskaupat.net

• Useiden lajimahdollisuuksien liikuntakeskus hp: 1 200 000

• Amerikanautojen korjauksiin erikoistunut American Power Oy hp: 58 000

• Monien mahdollisuuksien kokonaisuus jossa tapahtuma- ja tilausravintola sekä hienosti kunnostetut kiinteistöt hp: 395 000

Jussi Jokiniemi, yritysvälittäjä Puh. 050 4784 160, sposti: jussi.jokiniemi@yrityskaupat.net

katariina Mäkinen-Önsoy

Suomen Yrityskaupat on

omistajanvaihdosasioissa.

Vesiensuojelun kick off: Yhteistyöverkot vesille!

toimenpiteet samalle selkeälle alustalle.

YMPÄRISTÖ

Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Saaristome ren Hot spot -hanke on edennyt vesiensuojelun tiekartan toimeenpano vaiheeseen. Tiekartan tarkoituksena on mää ritellä ja aikatauluttaa maatalouden vesiensuo jelun toimenpiteitä vuo sina 2022–2027.

Vesiensuojelun tiekar tan toimeenpanon kick off -tilaisuus pidettiin Turun Forum Marinu missa 6. lokakuuta. Hy briditapahtuma kokosi parhaimmillaan 100 ve siensuojelusta kiinnos tunutta henkilöä niin Saaristomeren valumaalueelta kuin sen ulko puoleltakin.

Kesällä valmistuneen tiekartan on tarkoitus selkeyttää eri tahojen rooleja Saaristomereen kohdistuvan hajakuor mituksen ehkäisemises sä sekä tuoda valumaalueella toteutettavat

Saaristomeren veden laatua ja vesialueiden kunnostusta on eri si dosryhmien kesken tar koitus edistää niin, että Saaristomeren valumaalueen maatalouden kuormitus poistuu Itä meren suojelukomission (HELCOM) ongelma-alu eiden Hot spot -listalta vuoteen 2027 mennessä.

Tukea tiekartan toteu tukseen annetaan muun muassa uuden CAP-jär jestelmän kautta. Ve siensuojelutyön ohella maa- ja metsätalousmi nisteri Antti Kurvinen painotti tilaisuudessa

pitämässään puheen vuorossa maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden mer kitystä.

Hankkeessa on viime vuoden aikana selvitetty maatalouden vesiensuo jelun nykytilannetta ja pullonkauloja. Toimen piteiden toteuttamisai kataulu laaditaan yhdes sä alueen viljelijöiden, yhdistysten, yritysten, tutkimuksen ja kunti en kanssa. Eri sidosryh mien kanssa laaditaan toimintamalleja maata louden ravinnevalumi en vähentämiseksi sekä viljelijöiden tukemisek si tärkeässä vesiensuoje

lutyössä.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan vesiensuojelu on hyvin vaihtelevasti huomioitu varsinaissuomalaisten kuntien strategioissa. Ai hetta ovat viimeksi tut kineet muun muassa Tu run yliopiston poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineen opiskelijat osana Eduskuntatutki muksen keskuksen pro jektia (2021–2022).

– Niissäkin kunnissa, joissa ei Saaristomeren suojelutoimenpiteitä ole vielä pidetty strategisena kysymyksenä, todettiin, että asia täytyy laittaa vireille, Häkämies tote si Vesiensuojelun tiekar tan toimeenpanon kick off -tilaisuudessa.

Hanketoiminta on kes keisessä roolissa kansal lisen rahoituksen ohjaa misessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityises ti Saaristomeren valu ma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoi den välillä. Vesiensuoje lun tiekartan toimeenpa non kick off -tilaisuuden avanneen ympäristö- ja ilmastoministeri Ma ria Ohisalon sanoin:

”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoi den, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolu eidenkin välillä. Jokaisel la teolla on merkitystä!” Tiekarttatyö on osa hallituksen Saaristo meri-ohjelmaa. Vesis tökunnostusverkostoil ta pyydetään palautetta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan suunnit teilla olevasta yhteisestä karttapohjaisesta palve lusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnit telija Leevi Ahoselle lee vi.ahonen@ely-keskus. fi.

Saaristomeren Hot spot -tiekarttahanke löytyy so siaalisesta mediasta tun nisteilla Saaristomeri hot spot (Facebook), @Hots potSaaristo (Twitter) ja @saaristomeri_hotspot (Instagram)

Valtionavustusta haettavissa

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehos tamisohjelman kaut ta tuetaan muun muas sa monimuotoisuuden kannalta tärkeitä vesi en kunnostushankkeita sekä vesiensuojelua te kevien verkostojen ke hittymistä. Vesien- ja merenhoi don sekä vesistö-, ve sitalous- ja kalata loustoimenpiteiden toteuttamiseen suun nattujen harkinnan varaisten valtion avustusten hakuaika on käynnissä 18.10.–30.11.2022. ELY-kes kukset myöntävät ensi vuodelle avustusta ve sien tilaa ja käyttöä pa rantaviin vesistökun nostushankkeisiin sekä kokonaisvaltaista maaja metsätalouden ve sienhallintaa edistäviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea esimerkik si rekisteröitynyt yh distys, vesialueen osa kaskunta, jokin vesilain mukainen yhteisö tai kunta.

katariina Mäkinen-Önsoy

turun seutusanoMat

Tiekartan toimeenpanoon tar vitaan laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

Vesiensuojelun tiekartan toimeenpanovaihe potkaistiin käyn tiin kick off -tilaisuudella. Kuva: Elina Laurila.

Tuoreissa väestöennusteissa Kaarina, Raisio ja Turku kasvusuuntaisia

Varsinais-Suomi on edelleen Uudenmaan ja Pirkanmaan lisäk si ainoa maakunta Manner-Suomessa, jolle ennuste taan kasvua kaikissa skenaarioissa vuosina 2021–2040

sinais-Suomessa yhä enemmän erityisesti Kaarinan, Raision ja Tu run kaupunkien alueille. Korona-ajan kehitykses tä erityisiä hyötyjiä olisi vat kehyskunnat, keski suuret kaupungit hyvällä sijainnilla sekä matkailuja mökkivetoiset maa seutukunnat.

Tilannekuva muodos tuu alueiden kehitys tä kuvaavien 17:n erilai sen indikaattorin avulla, jotka tarkastelevat kun tien työllisyyttä, yritys toimintaa, vetovoimaa, tuloja, koulutusta ja hy vinvointia sekä muuta elinvoimaa.

ENNUSTE

Vuoteen 2040 saak ka ulottuva MDI:n tuo re (30.9.) väestöennuste tuo ensin esiin vuosi en 2015–2021 kehityk seen perustuvan väes tökehityksen perusuran. Ennusteessa on lisäksi kuvattu kolme vaihtoeh toista skenaariota: kau pungistuva, hajautuva ja uutena skenaariona kan sainvälistyvä Suomi.

Väestöennusteen ha jautumisen skenaarios sa kasvu keskittyy Var

Aluekehityksen laa jassa tilannekuvassa kuntien kokonaispistei siin perustuvaa vuosit taista sijoitusta seura taan kunnan väkilukuun perustuen. Maanlaajui sen Top10-kuntien ver tailun indeksipisteissä oman kokoluokkansa (4 000 – 9 999 asukasta) en simmäisenä on Ruskon kunta Maskun kunnan sijoittuessa kolmannek si. Alle 4 000:n asukkaan kunnista toiseksi sijoit tuu Sauvo ja 25 000 – 49 999:n asukkaan kaupun geista ykkössijaa pitää Kaarina.

Väestöennusteen mu kaan kaupungistumi nen jatkuu, perinteisen kasvukolmion merkitys vahvistuu entisestään ja alueelliset erot kasvavat. Korona-ajan muuttolii ke on kuitenkin lieven tänyt monien kuntien ja alueiden muuttotap piota. Työikäinen väes tö vähenee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aikana. Työperus taista maahanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön mää rää, niin koko maan kun tien kuin hyvinvointialu eidenkin näkökulmasta.

Uusi skenaario tuo reessa ennusteessa on kansainvälistyvä Suomi. Turun seutukunta kas vaa vuoteen 2040 men nessä kansainvälistymi sen skenaariossa liki 50 000 henkilöllä ja hajau tumisen skenaariossa kin lähes 40 000 henki löllä. Ennustettu kasvu on vähäisintä kaupun gistumisen skenaarios sa. Tätä selittää se, että muissa kaupungistumi sessa kasvu on vahvasti Turun varassa, kun muis sa skenaarioissa myös muu kaupunkiseutu kas vaa nopeasti.

Koko maan tasolla väestö alkaa vähentyä 2030-luvulla ilman kas vavaa maahanmuuttoa, joka kasvattaisi väestön määrää erityisesti suu rimmissa kaupungeissa. Suurten kaupunkiseu tujen ulkopuolella väes tö supistuu vaihtelevalla voimakkuudella. Eten

kin maaseutukunnis sa ja seutukaupungeissa väestö uhkaa vähentyä voimakkaasti, huolimat ta pandemia-aikana ta soittuneesta muuttoliik keestä.

Hyvinvointialueiden väliset erot kasvavat tulevaisuudessa. Väes tö ikääntyy kaikilla hy vinvointialueilla vuosi en 2021–2040 aikana. Etenkin 2030-luvun voi makas kasvu yli 85-vuo tiaiden ikäryhmissä hei jastuu voimakkaasti palvelutarpeen kasvuna kaikilla hyvinvointialu eilla. Palvelutarpeeseen vastaamisen haasteena on suurimmassa osassa hyvinvointialueita työ ikäisen väestön kehitys. Useimmilla hyvinvoin tialueilla työikäisen vä estön määrä vähenee. Käytännössä osa hyvin vointialueista joutuu joko sopeutumaan su

pistuvaan työvoimaan tai houkuttelemaan muut tajia merkittävästi ny kyistä enemmän muus ta maasta tai ulkomailta. Myös työllinen työ voima uhkaa vähentyä voimakkaasti, ellei työl lisyysaste kasva huomat tavasti. Osassa kunnis ta edes työllisyysasteen kasvu ei riitä ratkaise maan supistuvan työ voiman haastetta. Puo lessa Suomen kunnista työllisyysasteen tuli si nousta yli 90 prosent tiin, ja noin 50 kunnas sa työllisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla yli 100 prosenttia, jotta kun nassa olisi vuonna 2040 yhtä paljon työllisiä kuin vuonna 2019. turun seutusanoMat

Turun yliopistolla uudenlainen pysäköintiratkaisu sähköpotkulaudoille

Merkittävä opis kelijakaupunki Turku on vahvistanut asemaan sa maan johtavana skuuttailun turvallisuuden edistäjä nä.

TURKU

Turun yliopisto on ke hittänyt yhteiskäyttöis ten sähköpotkulautojen eli skuuttien pysäköintiä kampusalueellaan. Uu dessa pysäköintimallissa otettiin huomioon säh

köpotkulautojen käyttä jien saapumis- ja meno suunnat optimaalisten pysäköintialueiden kar toittamiseksi. Ratkai suillaan yliopisto halusi puuttua esimerkiksi pe lastusteiden turvallisuu teen. Esimerkiksi kapeil la kaduilla pysäköinti on täysin kielletty.

Pysäköintiin tarvittiin uudenlaisia ratkaisuja, sillä sähköpotkulaudat ovat opiskelijoiden kes kuudessa hyvin suosittu ja. Kiellon sijaan Turun yliopisto päätti järjes tää pysäköinnin ratkai

sukeskeisesti ja kaikkia tienkäyttäjiä paremmin huomioiden.

Parhaat pysäköintipai kat löytääkseen yliopis to konsultoi opiskelijoi taan ja Turun kaupunkia. Yhteistyötä tehtiin myös sähköpotkulautoja vuok raavien yritysten kanssa. – Yksi selkeä sähkö potkulautoihin liitty vä asia, joka harmittaa kaupunkilaisia, on py säköinti. Etenkin silloin kuin sähköpotkulautoja on yleisesti ottaen kau pungissa runsaasti eri palveluntarjoajien toi mesta alkaa pysäköintiti la loppua kesken ja esiin tyä lieveilmiöitä kuten kaatuneita lautoja. Suu rimpia syitä tälle on, et tei sähköpotkulaudoille ole varattu erikseen py säköintitilaa kuten au toille tai pyörille. Mikro liikenteen pysäköinnin kehittäminen tulee ole maan yksi asia joka tulee jatkossa huomioida kau punkien infrastruktuurin kehityksessä, sähköpot kulautayhtiö TIER Mobi lity Finlandin maajohtaja Elina Bürkland kertoo. – Turku on asiassa ol lut alan johtavia Suo messa. Kaupungissa on toteutettu sähköpot kulaudoille useita py säköintipaikkoja, jot ka ovat olleet tärkeitä paikallisesti. Turun yli

opiston toteutettua py säköintipaikat omalla alueella on ollut hieno toinen askel, Bürkland lisää.

Turun yliopistolla on tällä hetkellä 13 erik seen merkittyä pysä köintialuetta. Jokaiselle pysäköintialueelle mah tuu kymmeniä sähköpot kulautoja.

– Yleisesti ottaen mik roliikkumisen kohdal la tiedetään, että pysä köintipaikkoja ei voi olla liikaa. Pysäköintipaik kojen toteutuksessa on syytä huomioida liiken teen sujuvuus ja oikea si joittaminen. Tärkeä olisi kuitenkin aloittaa ja ko keilla kuten Turussa on tehty, sillä käytännössä kaikki Suomen kaupun git ovat asettaneet il mastotavoitteita, joiden keskiössä on usein hen kilöautoilun vähentä minen keskustassa sekä kestävien liikennemuo tojen lisääminen. Uu det liikennemuodot on kuitenkin tärkeä myös muistaa sovittaa kau punkiin, jotta asumis viihtyvyys ei kärsi, Elina Bürkland mikroliikku vuusyritys TIERiltä to teaa.

Skuuteille merkittyä pysäköintiä on toteutet tu maassamme toistai seksi Turussa, Helsingis sä ja Vantaalla.

– Toivottavasti yhä useampi toimija lähtisi tällaisten positiivisten esimerkkien kautta poh timaan sähköpotkulau tojen pysäköintiä, näin uusi kulkumuoto löy täisi paremmin aseman sa kaupunkiliikkumisen osana, sanoo Bürkland. ratkaisemaan supistuvan työvoiman haastetta. Puolessa Suomen kun nista työllisyysasteen tulisi nousta yli 90 pro

senttiin, ja noin 50 kun nassa työllisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla yli 100 prosenttia, jot ta kunnassa olisi vuon na 2040 yhtä paljon työl lisiä kuin vuonna 2019.

katariina Mäkinen-Önsoy

Turun Telakkarantaan kaksi skeittielementtiä

”Skeittaus saa näkyä kaupunkikuvassa.”

HARRASTUKSET

Turun Telakkarannan skeittausolosuhteet pa ranevat, kun alueelle tuodaan kaksi skeitta ukseen soveltuvaa ki vipaasia. Ne tulevat Te lakkarantaan Turun rullalautailijoiden, Tu run alueen rotaryklubien ja Turun kaupungin yh teistyöhankkeena. Loi maan Kiven valmistamat kivipaadet saadaan pai koilleen keväällä 2023.

Telakkarantaan tehtä vän parannuksen lisäksi Turun kaupunki selvittää tulevan vuoden aikana laajemmin kaupungin skeittiolosuhteiden pa rantamista keskustassa. Selvitystyö on osa Kes kustan kehittämisen kär kihanketta. Turun kau punki tekee selvityksen yhdessä skeittauksen harrastajien kanssa. Sel vityksessä kartoitetaan mahdollisuuksia toteut taa korkeatasoinen skeit tipuisto keskustaan tai sen tuntumaan lähitule vaisuudessa.

Telakkarannan skeit tiolosuhteiden paran tamista on suunniteltu pitkään kaupungin, rota rien ja harrastajien kans sa. Telakkaranta valikoi tui kahden kivipaaden paikaksi, koska skeittaa jat käyttävät aluetta jo ja

se on saavutettavan mat kan päässä ydinkeskus tasta.

Kivet sijoitetaan Telak karantaan Aurajoen itä rannalle osoitteeseen Kuningatar Margaree tan laituri, vanhojen kiskojen väliin lähelle jokisuun ensimmäistä satamanosturia.

– Pitkän työn tulokse na Telakkarannan alu eelle ollaan saamassa paremmat skeittausolo suhteet, iloitsevat hank

keen puuhamiehenä ol leet turkulaisrotarit Tommi Sundqvist ja Matti Hakoila.

Alueelle tulee kaksi tyylikästä Telakkarannan maisemaan sopivaa kivi paasia. Graniittiset paa det ovat kestäviä ja huol tovapaita. Yhdessä ne muodostavat skeittiko konaisuuden, joka sopii kaiken tasoisille skeit taajille.

Turun rullalautaili joiden yhdistys pitää Telakkarantaa hyvänä

skeittipaikkana lähellä keskustaa. Se on lautai lijoiden mielestä myös hyvin rajattu, eikä skeit taaminen haittaa siellä liikennettä.

– Telakkarannan ke hittäminen skeittaami selle on hieno osoitus siitä, että avoimella mie lellä saadaan aikaiseksi näin hienoja onnistumi sia. Iso kiitos kaupungil le ja rotareille. Alkuke väästä päästään varmasti jo viettämään avajaisia pienten kisojen merkeis

Tähtinäytökset jatkuvat Iso-Heikkilässä

sä, sanoo Turun rullalau tailijoiden puheenjohta ja Teemu Lönnroth.

Yhteistyöprojektis sa Turun kaupunki on osoittanut kivipaasil le sopivat paikat, rotarit ovat kustantaneet kivi penkit ja niiden kulje tukset, ja Turun rulla lautailijat ovat antaneet asiantuntemuksensa suunnitteluun.

– Haluamme lisä tä harrastuspaikkoja eri puolille kaupunkia ja näin edistää erityises ti nuorten hyvinvoin tia, sanovat hankkeessa aktiivisesti mukana ol leet Turun kaupungin valtuuston puheenjoh taja Mika Maaskola ja liikuntalautakunnan pu heenjohtaja Sini Häkki nen.

Telakkaranta ei ole Turun kaupungin viralli nen skeittipaikka. Turun kaupunki ylläpitää täl lä hetkellä kuutta skeit tipaikkaa ja yhtä skeitti hallia. Skeittipaikat ovat Ylikylän skeittipaikka, Kupittaan skeittipark ki, Pansion kisapuiston skeittipaikka, Pikkunot kon skeittipaikka, Ru nosmäen skeittipaikka, Rummunlyöjänpuiston monitoimikenttä sekä Skeittihalli Cube.

Tulevaisuudessa on tarkoitus tuoda siirret täviä skeittielementtejä eri puolille kaupunkia. Myös olemassa olevia skeittipaikkoja perus korjataan säännöllises ti. Esimerkiksi Ylikylän skeittipaikkaan odote taan skeittielementtejä lähiviikkoina ja asukas budjetista kunnostetaan Pansion kisapuiston skeittipaikka.

– Skeittaus on monil le nuorille tärkeä, oma ehtoinen ja yhteisöllinen liikuntaharrastus, jonka harrastamiseen kaupun gin pitää luoda mahdol lisuuksia. Skeittaus saa näkyä katukuvassa, to teaa Turun kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Annina Lehtiö-Vainio.

Telakkarannan skeitti projektia ovat olleet tu kemassa Turun alueen rotariklubit, jotka ovat saaneet sille avustusta myös rotaripiiriltä.

– Nuorten hyvinvoin ti on yksi toimintamme päätavoitteista. Tämä on erinomainen esimerkki laajan ja uudenlaisen yh teistyön voimasta, iloit see Turun alueen rota rien apulaiskuvernööri Matti Hakoila.

Turun

en avustuksella.

Turun Ursan tähti näyttäjät kertovat myös tähtitieteestä, -harras

tuksesta ja avaruudesta yleensä. Näytöksiä jär jestetään jokaisena sel keänä perjantai-iltana 30. joulukuuta asti. Pai kalle voi tulla kello 19–21 välillä milloin vain haluaa, kunhan taivas on kirkas. Tänä syksynä taivaalla näkyy varsinkin Jupiter, joka loistaa kirk kaana kaakkoistaivaalla auringonlaskun jälkeen. Myös Mars nousee koilli sesta talven kuluessa yhä korkeammalle.

Jonojen välttämiseksi yhdistys toivoo, että lap siperheet tulevat paikal le heti näytöksen alettua, ja myöhempään valvovat vasta myöhemmin. Täh titornissa on ulkoilman lämpötila, joten lämmin pukeutuminen on vält tämätöntä. WC-tiloja ei ole. Alueen parkkipaik kojen niukkuuden vuoksi bussimatkustus on suo siteltavaa, paikalle pää see paikallisliikenteen

busseilla 32 ja 42, pysäk kinä Otavanaukio. Täh titorni sijaitsee Poh jantähdentien päässä leikkikentän laidalla.

Yleisölle suunnattuja tähtinäytöksiä on järjes tetty Turussa jo vuodes ta 1924 lähtien. Tuolloin Turun yliopiston fysii kan opiskelijat aloitti vat näytökset yliopiston silloisen päärakennuk sen Phoenixin talon pi halla Yliopistonkadulla. Nykyään tähtinäytök siä Iso-Heikkilän tähti tornilla tekevät talkoil la Turun Ursan aktiivit.

turun seutusanoMat

TURKU

tähtiä Iso-Heikkilän täh titornilla

21. Tähtinäytöksissä

katsotaan kaukoputkel la yötaivaan kohteita ja opetellaan tunnistamaan tähtikuvioita harrastaji

Skeittimahdollisuuksia parannetaan Turussa.

Iso-Heikkilän tähtitornilla pääsee kurkistamaan kaukoputkeen. Kuva: Juhana Ahlamo.

Turun taivaan alla

SEURAKUNNAT

Kuvataiteilija, taidegraa fikko Hanna Variksen näyttelyssä Pyhän Hen rikin Ekumeenisessa Tai dekappelissa nähdään pääosin enkeli- ja siipiai heisia taidegrafiikan me netelmällä toteutettuja teoksia, jotka pysäyttä vät kiitollisuuden ja hy vän äärelle.

-Kaiken tässä ajassa olevan ahdistavan, angs tisen ja ruman sijaan ha luan kiinnittää katseen siihen, mikä on kaunista ja ihanaa. Toivon, että te okseni pysäyttävät huo maamaan, mitä sellais ta omassa elämässä juuri tällä hetkellä on, mistä voi olla kiitollinen. Arjen pienissä hetkissä voi löy tää ihmeen, jos vain oi vallamme kokea sen. Tar tumme helposti siihen, mitä kaikkea meiltä muka puuttuu, tai jäämme kiin ni vaikeisiin elämänko kemuksiin. Unohdamme elää tässä hetkessä ja juu ri näiden läsnä olevien ih misten kanssa, esimerkik si anteeksianto on usein vaikeaa. Toivon taiteeni tarjoavan mahdollisuuden irrottautua raskaista asi oista ja kääntävän huomi

Kotiäänestykseen pitää ilmoittautua viimeistään per jantaina 4. marraskuuta, kello 16 mennessä.

SEURAKUNTAVAALIT

Syksyn seurakunta vaalien ennakkoäänes tys alkaa tiistaina 8. marraskuuta. Seurakunta vaaleissa on mahdollista äänestää ennakkoon ko tona, jos kyky liikkua tai toimia on siinä määrin ra joittunut, että äänestys paikalle pääseminen ai heuttaa kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestys kuitenkin edellyttää il moittautumista ennak koon.

Seurakuntavaalien ko tiäänestykseen ilmoit taudutaan perjantaihin 4. marraskuuta kello 16 mennessä. Kotiäänestyk seen voi ilmoittautua pu helimitse oman seurakun nan seurakuntasihteerille.

Kotiäänestykseen on mahdollista ilmoittautua myös kirjallisesti lomak keella, jonka saa oman

Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen saa tarvittaessa omaan kotiinsa, mutta ilmoittautu minen pitää tehdä viimeistään perjantaina 4. marraskuuta.

seurakunnan tai seura kuntayhtymän palve lupisteestä ja vaalien verkkosivuilta info.seu rakuntavaalit.fi. Lomak keen tulee olla seurakun tasihteerillä perjantaina 4. marraskuuta kello 16 mennessä.

Kotiäänestys tapahtuu 8.−11. marraskuuta kello 9–20 ja 12. marraskuuta kello 9–16. Seurakunta il

moittaa etukäteen kahden tunnin tarkkuudella, mil loin vaalitoimitsija tulee toimittamaan kotiäänes tystä. Kotiäänestykses sä on oltava läsnä myös äänestäjän valitsema 18 vuotta täyttänyt avustaja. Marraskuun seurakun tavaaleissa valitaan kirk koon uudet päättäjät neli vuotiskaudelle eli vuosille 2023-2026. Ennakkoää

nestys on 8.-12. marras kuuta ja varsinainen vaa lipäivä 20. marraskuuta. .

seutusanoMat

ennakkoäänestys tulee tarvittaessa kotiin

on hyvään sekä iloon, ker too taiteilija Hanna Varis. Hanna Varis tunnetaan virtuoosimaisena taide graafikkona. Hän kuvaa olevansa tutkimusmatkai

lija niin kotikaupungis saan Turussa, kuin maail mallakin. Variksen taiteen materiaaleina ovat pape ri ja perinteiset taidepai novärit. Hänelle on tär

keää kosketus ja kontakti materiaaliin sekä rohke us luottaa omaan käden jälkeen.

turun seutusanoMat

Hanna Variksen näyttely ”Turun taivaan alla” Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelis sa 2.–29. marraskuuta.

YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Nivelyhdistys ry. Ma 7.11. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9B 15. Myös etäyhteysmahdollisuus.

Ti 8.11. Kaarinan Nivelkerho klo 17 Kansalaistoimin nan keskus Puntarissa, Pyhän Katariinan tie 7, Kaa rina. Aiheena Kumppanina muistisairaus, vetäjänä Tuula Vainikainen.

Ke 9.11. Härkätien Nivelkerho klo 14.30 Palvelukes kus Ruskassa, Hyvättyläntie 9, Lieto. Aiheena kaatu misen ehkäisy, vetäjänä ft Ina Vihilehti TULE-tieto keskuksesta.

Ke 9.11. Lukupiiri klo 17 yhdistyksen tiloissa. Luet tavana kirjana Patrik Swenssonin Ankeriaan testa mentti.

Ma 14.11. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen mene välle klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Ilm. viim. to 10.11. Myös etäyhteysmahdollisuus.

Ke 16.11. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafessa, Verkatehtaankatu 4.

Ke 16.11. Luento klo 18 Liedon valtuustosalissa, Kirk kotie 13, Lieto. Luennoitsijana lehtori, työnohjaa ja Outi Konsell. Aiheena Hyvinvoinnin uudet tuulet -vinkkejä omaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan.

Ma 21.11. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryh mä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteys mahdollisuus.

Ti 22.11. Kaarinan Nivelkävely klo 15.30. Lähtö Kan salaistoiminnan keskus Puntarin edestä, Pyhän Ka tariinan tie 7.

Ti 22.11. Elämäntavat ja hyvinvointi -vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Kokoontumisiin voi vapaasti tulla keskustelemaan elämäntavoista, kun kaipaa vertaistukea niiden ylläpidossa tai muutta misessa.

Yhdistyksen toimisto: puh. 040 351 3833, toimisto@ nivelposti.fi (ma klo 14-18, ke-to klo 9-12).

Turun Seudun Vanhustuki ry. Toimistollamme, Läntinen Pitkäkatu 33, 1.krs: Ma 7.11. klo 13:00 – 14:30 Tietoisku: Sydänterveys. Tunne arvosi: kolesteroli, verenpaine, pulssi tervey den mittareina. Aiheeseen johdattelee sh, TtM Merike Kujanen Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä. Ti 8.11. klo 16:30 – 19:30 Kuntoilukummikurssi: Ryh tyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuo tiaalle? Tapaatte joka toinen viikko neljän kuukauden ajan jumpan merkeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumi set: puh. 050 5443313 tai www.vanhustuki.fi. Pääkirjaston Studiossa, Linnankatu 2: Ti 8.11. klo 13:00 – 14:30 Virkeä Vanhuus: Hoitotah to. Mihin tarvitaan hoitotahtoa, ja millainen on hyvä hoitotahto? Aiheesta luennoimassa ja keskustelemas sa ylilääkäri Minna Löppönen. Lounais-Suomen Diabetesyhdistys ry. Vertaisryhmät kokoontuvat marraskuussa: ykköstyy pit ti 08.11. klo 18, aiheena Freestyle Libre ja vieraa na Jaana Kaarttinen Abbottilta, kakkostyypit ma 07.11. klo 17, aiheena diabeteslääkkeet. Ryhmät kokoontu vat Diabetesaseman tiloissa os. Yliopistonkatu 37 A, U-kerros.

Matalan kynnyksen taidegalleria

TAIDE

Työnsä ja harrastuksensa puolesta pitkän uran tai teen parissa tehnyt Maa rit Syrjänen on avannut Turkuun Puutarhakadulle matalan kynnyksen taide gallerian. Galleria M galle ri -niminen kivijalkagalle ria avattiin lokakuussa, ja on osoittautunut nopeasti tarpeelliseksi.

Kysyntää on ollut paljon, ja taiteilijat ovat varanneet tilaani jo helmi kuuhun asti, iloitsee Syrjä nen.

Syrjänen ei silti ole var sinaisesti yllättynyt pienen galleriansa saamasta kiin nostuksesta.

Tiesin, että tai teilijoilla on tarvetta myös tällaiselle matalan kynnyk sen gallerialle. Kaikki eivät saa töitään isoihin galleri oihin, ja kuitenkin halua vat töitään näytille kivijal kaliikkeeseen. Näyttely- ja

Lippu salkoon isien kunniaksi

Isät saivat oman päivänsä virallisten liputuspäivien listalle vasta vuonna 2019.

ISÄNPÄIVÄ

Marraskuun toise na sunnuntaina, tänä vuonna 13. marraskuu ta, vietetään isänpäivää. Suomessa isien kunniak si on vietetty omaa juh lapäiväänsä 1970-luvun alusta alkaen, mutta vi rallisen liputuspäivän

statuksen isänpäivä sai vasta vuonna 2019.

Isänpäivä on Suo messa varsin tuore juh lapäivä – esimerkiksi äitienpäivää on vietet ty ensimmäisen ker ran Suomessa jo yli sata vuotta sitten. Virallinen liputuspäivä äitienpäi vä on ollut jo vuodesta 1947.

Isänpäivän status on kasvanut hiljalleen. Yli opiston almanakassa se oli merkittynä juhlapäi vänä jo vuosina 1970-

1972, mutta ilman vi rallista päätöstä. Päivä poistuikin almanakas ta vuosiksi, mutta pala si virallisen päätöksen kera almanakkaan vuon na 1987 – koska päivän vietto oli jo niin vakiin tunut.

Liputuksen osalta viral lisen statuksen saavut taminen vei kauemmin, mutta koska isänpäi vää oli jo vuosikausia li putettu, valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2019

myyntitiloja ei ole kovin paljoa. Olin vakuuttunut, että tällaiselle toiminnal le on tarvetta – paitsi Tu russa, myös laajemminkin Suomessa, kertoo Syrjänen.

Sana uudesta galleriasta onkin kiirinyt, sillä marras kuussa Puutarhakadulla on esillä raumalaisen taiteili jan Mika Honkasen töitä. Mikalla on koko galleria varattuna. Tarjo an taiteilijoille erikokoisia vaihtoehtoja – he voivat vuokrata töilleen yhden, kaksi tai kolme seinää. Mika Honkosen työt täyt tävät kaikki seinät, kertoo Maarit Syrjänen.

Maarit Syrjänen on ai emmin järjestänyt muun muassa pop-up -tyyppisiä taidetapahtumia ja toritai detapahtumia. Hän kuiten kin näkee, että perinteinen kivijalkagalleria on toimiva ratkaisu.

Ulkotapahtumissa

on aina iso riski sään suh teen. Ja vaikka taidettakin ostetaan nykyisin jonkin verran netistä, olen huo mannut, että monet ih miset haluavat nähdä ha luamansa taideteoksen ”livenä” ennen ostopää töstä. Näin ollen kivijalka liike on taiteen myyntiin oiva ratkaisu.

Galleria M gallerista asi akkaat voivat ostaa halu amansa taideteoksen heti mukaansa tai tehdä vara uksen ja hakea työn kotiin sa näyttelyn päättyessä. Halutuimpia tällä hetkel lä ovat pienikokoiset työt. Taiteilijahan tyk kää itse tehdä isoja ja näyt täviä töitä, mutta moni asi akas on kiinnostuneempi hieman pienikokoisim mista töistä. Mikä on ym märrettävää, ovathan ne edullisempia ja niille löy tyy kotoa helpommin oma paikka.

Syrjänen iloitsee myös

siitä, että asiakkaat –muutkin kuin turkulaiset – ovat löytäneet galleriaan sisään.

– Yllättävää on ollut se, miten moni ulkopaikka kuntalainen on ohi kulki essaan piipahtanut taidet ta ihailemaan. Hienoa, että asiakkaitakin riittää, muu tenhan minä istuisin tääl lä yksinäni, nauraa Maarit Syrjänen.

liputusasetuksen muu toksen, jonka myötä isänpäivästä tuli valtion virallinen liputuspäivä.

Lipun nostaminen sal koon isänpäivänä ennen vuotta 2019 ei tieten kään ollut mikään virhe – olihan isänpäivä va kiintunut yleisesti lipu tuspäiväksi – mutta vi rallinen liputuspäivän kunnia lankesi vasta 2019.

Virallisia liputuspäi viä Suomessa ovat 28. helmikuuta Kalevalan

päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä, 1. tou kokuuta Vappu eli suo malaisen työn päivä, toukokuun toinen sun nuntai eli äitienpäivä, 4. kesäkuuta puolustusvoi main lippujuhlan päivä, kesäkuun 20. ja 26. päi vän välinen lauantai eli juhannuspäivä, marras kuun toinen sunnuntai eli isänpäivä ja tieten kin 6. joulukuuta itse näisyyspäivä. Lisäksi li putetaan vaalipäivinä ja päivänä, jolloin tasaval

lan presidentti astuu toi meensa. Nämä viralliset liputuspäivät ovat sellai sia päivä, jolloin valtion virastojen on liputettava. Lipun voi toki nostaa salkoon muinakin päi vinä – se on oiva tapa osoittaa juhlan aihetta. Perheet juhlistavat esi merkiksi lasten ylioppi lasjuhlia ja rippijuhlia li puttamalla.

Marko Vuosjoki

Maarit Syrjänen on pitänyt matalan kynnyksen taidegalleriaansa nyt kuukauden päivät. Kiinnostusta on ollut, sillä taiteilijat ovat varanneet itselleen näyttelytiloja helmikuuhun asti, ja lisäksi asiakkaatkin ovat löytäneet uuden taidegallerian.

Marko Vuosjoki

Kirsi

on Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja

TURKU

Kirsi Eronen on Tur ku Centerin uusi toimin nanjohtaja 31. lokakuuta alkaen. Eronen on työs kennellyt aiemmin Turun kaupungilla keskustan ke hittämisen kärkihankkeen hankepäällikkönä, joten keskustan kehittäminen on hänelle tuttua.

- Olen oikein innostu nut ja iloinen, tämä on mahtava tilaisuus päästä kehittämään Turun kes kustaa. Ja lähtökohdat täl le työlle ovatkin juuri nyt todella hyvät, iloitsee Kir si Eronen.

Nykyisessä tilanteessa iloa aiheuttavat tieten kin uuden Kauppatorin valmistuminen ja Turun brändiuudistus.

- Toriahan on odotet tu pitkään, ja on hienoa, että se on nyt viimeiste lyä vaille valmis. Turun kaupungin tekemä brän dityö keskustan kehittä miseksi – jossa minäkin olen ollut mukana – an taa myös hyvän lähtökoh dan uudelle työlleni. Nyt on pystyttävä hyödyntä mään yrittäjäyhteistyötä ja myös viestimään kes kustan kokonaisuudesta kuluttajille.

Turun Ydinkeskusta yhdistyksen eli tuttaval lisemmin Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja Kirsi Eronen on ihminen, joka nauttii, kun saa olla aktiivinen ja tehdä asioi ta.

- Vapaa-aikani ku luu liikkuessa – kävely ja juoksu ovat mieluisimmat lajit. Lisäksi olen kiin nostunut kaikesta ruoan laittoon liittyvästä, esi merkiksi sienestyksestä. Lisäksi piirrän ja maalaan

– ihan vain harrastukse na, en ole mikään varsi nainen taitelija, mutta tykkään maalata omaksi ilokseni, luettelee Eronen harrastuksistaan.

- Ja olen kissoja rakas tava ihminen, minulla on kotona kaksi kissaa. Voisi kai sanoa, että tekemistä riittää myös vapaa-ajalla, eikä tylsiä hetkiä tule vas taan, nauraa Eronen.

www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy

ISSN 2489-3447 (painettu)

ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu)

Painopaikka

Jakelureklamaatio/Posti P. 0100 5445, ma-pe

https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Ismo Viskari 045

Kaisa Puisto 050 364

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

Marko Vuosjoki

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio

Kirsi Eronen toimii Turku Centerin toiminnanjohtajana 31. lokakuuta alkaen.