Turun Seutusanomat Itä 5.10.2022

ILMOITTAJA!

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

n PÄÄKIRJOITUS Riittävätkö määräaikaiset sähkötuet?

n HYVÄNTEKEVÄISYYS

Ihmiset auttoivat 70.000 eurolla

n MIELIPIDE

Vanhemmuuden tukeminen aloitettava vahvemmin

Tulevan

talven huimiin sähkölaskuihin on tulossa valtiolta apua. Budjettiriihessä luvattuihin tukiin on varattu 600 miljoonaa euroa ja niiden toivotaan helpottavan suurista sähkölaskuista kärsivien kotitalouksien tilannetta.

Mutta miten suuren avun valtiolta lopulta saa? Riittävätkö luvatut tuet, jos ensi talvella sähkölas kut moninkertaistuvat viime talvesta?

Katsotaanpa ensin, mitä valtiotaholta on luvat tu. Tuethan ovat määräaikaisia, eli ne pätevät ai noastaan tammikuusta huhtikuuhun.

Sähkövähennystä – joka tulee käytännössä koti talousvähennyksenä – saa, jos sähkölasku on nel jän kuukauden ajalla yli 2.000 euroa. Yläraja on 6.000 euroa eli sen ylittävältä osalta vähennystä ei ole enää luvassa.

2.000 euroa ylittävältä osalta vähennystä on lu vattu 60 prosenttia.

Toinen tuki on Kelan maksama suora sähkötuki. Sen saamisen perusteena on kotitalouden tulota so, eli tuki on suunnattu pienituloisille.

Suorassa tuessa kuukauden sähkölaskun oma vastuu on 400 euroa, jonka ylittävästä osuudes ta tuke maksetaan 60 prosenttia. Toki tässäkin on yläraja, 1.500 euroa, eli sen ylittävältä osalta ei tu kea enää saa.

Kolmantena tukimuotona on sähkön arvonlisä veron laskeminen 24 prosentista kymmeneen pro senttiin.

Miten suuret vaikutukset näillä sitten lopulta on kotitalouksille?

Arvonlisäveron pudotus tarkoittaa 2.000 kilo wattitunnin sähkölaskussa noin 70 euroa, jos säh kön hinta on 30 senttiä/kilowattitunti. Arvon lisäveroprosentilla 24 sähkölasku olisi kyseisillä luvuilla reilut 600 euroa, 10 prosentilla vajaat 540 euroa.

Vähennystä saisi silloin tehdä kuukausittain ai noastaan muutamasta kympistä, eli vähennyksen merkitys olisi ainoastaan parikymppiä kuukaudes sa.

Sähkötuki antaa hieman enemmän. Tällä laskel malla, jos on oikeutettu tulotasonsa vuoksi suo raan tukeen, kuukaudessa voisi saada sähkötukea noin 80 euroa. Eli: noin 600:n euron suuruiseen kuukauden sähkölaskuun tulee ”alennusta” pyö ristettynä 100-150 euroa.

Tulossa on tiukan talouden talvi – vaikka sähkö tuet hieman auttavatkin.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

Nälkäpäivän

punaliiviset lipaskerääjät olivat liikkeellä 22.–24.9. kaduilla ja erilaisissa tempauksissa ympäri Suomen. Tänä vuonna erityisesti kohtaamiset ihmisten kanssa koettiin tärkeinä. Keräyksessä oli mukana monia ensikertalaisia, joille keräyshetki oli mieleenpainuva kokemus.

– Nälkäpäivä-keräyksessä auttajia ovat sekä ke rääjät että lahjoittajat. Ihmiset todellakin haluavat auttaa, sillä lipaskeräyksen arvioitu tuotto on val takunnallisesti noin 800.000 euroa. Varsinais-Suo men piirin alueella lipaskeräys tuotti noin 70.000 euroa, ja lipaskerääjiä oli liikkeellä yli 800, iloit see SPR Varsinais-Suomen piirin järjestöpäällik kö Sirpa Lehtimäki.

– Lämmin kiitos kaikille Nälkäpäivään eri tavoin osallistuneille, teidän avullanne moni apua tarvit seva tulee autetuksi! Nälkäpäivä-keräys jatkuu lo kakuun loppuun asti, ja edelleen on mahdollista päästä viime vuoden tapaan reilun kahden miljoo nan euron kokonaistulokseen, toteaa Lehtimäki.

Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Nälkäpäivän lahjoitusten avulla Punaisella Ristillä on valmi us auttaa katastrofien uhreja niin Suomessa kuin maailmalla.

Lahjoitukset katastrofirahastoon mahdollista vat nopean avun sitä tarvitseville.

Kotimaassa katastrofirahaston avulla ylläpide tään valmiutta auttaa onnettomuuksissa ja ka donneiden etsinnöissä. Äkillisissä kriisitilanteis sa Punainen Risti tukee Suomen viranomaisia. Koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat henkistä tu kea kriisin kohdanneille sekä esimerkiksi mate riaalista tukea tulipalossa kotinsa menettäneil le. Varsinais-Suomen piirin alueella autettiin 12 äkillisessä onnettomuustilanteessa vuonna 2021. Näissä tilanteissa käytettiin katastrofirahaston va roja yhteensä noin 8500 euroa.

Ulkomailla varoilla autetaan luonnonkatastro fien ja konfliktien uhreja, kuten tällä hetkellä esi merkiksi Itä-Afrikassa asuvia, joita uhkaa pahin ruokakriisi vuosikymmeniin sekä Pakistanin tulvi en uhreja. Keräys jatkuu lokakuun loppuun. Kaikki lahjoitusmahdollisuudet löytyy osoitteesta: https://www.punainenristi.fi/nalkapaiva.

turun seutusanoMat

Yli neljä miljoonaa suomalaista lukee sanomalehtiä

MEDIA

Kansallisen Mediatut kimuksen (KMT 2022) mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyt täneistä suomalaisista lu kee sanomalehtiä.

Lukumääränä tämä tar koittaa yli 4,1 miljoonaa ihmistä. Sanomalehtien lukeminen on hyvin ta sapuolista: sanomaleh det tavoittavat eri ikäi sistä suomalaisista 90–97 prosenttia, eri ammatti ryhmissä työskentelevis tä 90–98 prosenttia ja eri tuloisista kotitalouksista 94–98 prosenttia.

Sanomalehtisisältö jä lukee digitaalisena 86 prosenttia suomalaisis ta. Yleisintä digilukemi nen on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä, 94 prosent tia. Vähiten sanomaleh tien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyt täneet, joskin heistäkin kolme neljästä (74 %) lu kee digitaalisia sanoma lehtiä joko paperilehden ohella tai pelkästään di gitaalisina.

Painettua sanomaleh teä lukee kaikista suo malaisista 55 prosenttia. Painetun sanomalehden lukeminen painottuu yli

65-vuotiaisiin. Heistä nel jä viidestä (79 %) lukee painettua sanomalehteä. Vähiten, alle kolmasosa, painetun lehden lukijoita löytyy 15–34-vuotiaiden ikäryhmästä (30–31 %).

Sekä painettuna että digitaalisena sanomaleh teä lukee lähes kaksi mil joonaa suomalaista. Vain digitaalisena sanomaleh tensä lukee reilut 1,7 mil joonaa suomalaista, pel kästään painettuna 418 000 suomalaista.

-On hienoa, että tutki tusti suomalaisten mie lestä luotettavin media, sanomalehdet painettuina

tai digitaalisina, on myös vuodesta toiseen ahkeras sa käytössä. Sisällön ku luttamiseen yhdelle sopii digi, toiselle printti, mo nille molemmat, kaikil le ilahduttavasti kuiten kin jokin tapa, kommentoi Uutismedian liiton mark kinointi- ja tutkimusjoh taja Sirpa Kirjonen.

ja nuorten kasvun ja kehityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen tun ne-elämä, jotta jokainen yksilö tulisi toimeen niin itsensä kuin toisten ihmisten kanssa.

Lasten

Tunne-elämän perustan rakentuminen alkaa si kiöllä jo raskausaikana. Siten onkin tärkeää, että äitiys- ja lastenneuvolassa tuetaan vanhemmuut ta vielä nykyistä vahvemmin.

Äitiyspakkaus sisältää tällä hetkellä paljon hyö dyllisiä perustarvikkeita lapselle. Mielestämme sin ne voisi sisällyttää myös vanhemmuutta tukevaa tietoa. Esimerkiksi tietoa siitä, miten vanhemmat voivat vahvistaa lämmintä ja myönteistä vuoro vaikutustaan lapsensa kanssa. Lisäksi olisi hyvä olla esimerkkejä konkreettisista keinoista lapsen tunne-elämän tukemiseksi, erilaisten tunteiden –myös niiden hankalien ja haastavien - kohtaami sesta sekä lapsen itsetunnon vahvistamisesta.

Lapsiperheen arkea kuormittavat usein monet asiat. Esimerkiksi joissakin perheissä kipuillaan lapsen haastavan käytöksen kanssa. Nykyisin jo en nen kouluikää voidaan tunnistaa lapsuusiän käy töshäiriön riski. Tehokkaimmin myöhempiä on gelmia ennaltaehkäisee varhainen puuttuminen käyttäytymisen ongelmiin vanhempainohjauksen avulla.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimus keskuksessa on kehitetty vuosien tutkimus- ja ke hittämistyön tuloksena yhteistyössä perustervey denhuollon kanssa Voimaperheet-toimintamalli. Neuvolaikäisten lasten käytösongelmien hoidos sa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen väli tyksellä tapahtuvaa vanhempainohjausta ja verkko pohjaista hoito-ohjelmaa. Se on perheiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Voimaperheet-toi mintamalli on käytössä osassa Suomen neuvoloi ta, mutta pidämme erittäin tärkeänä, että toimin tamalli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti kaikissa Suomen neuvoloissa.

iina antinluoMa, puheenjohtaja, Varsinais suoMen kokooMusnaiset ry jaana kiViluote, puheenjohtaja, itä turun kokooMusnaiset ry

Paimio tavoittelee Föli-alueeseen liittymistä

Paimion kaupunginval tuusto esittää Turun seu dun joukkoliikennelau takunnalle, että Paimion kaupunki liittyy mukaan Föliin.

Toimivalta-alueen laa jentaminen edellyttää yh teistoimintasopimuksen mukaan kaikkien nykyis ten Föli-kuntien hyväk syntää.

Seuraavaksi seudulli nen joukkoliikennelau

takunta pyytää Kaarinan kaupungilta, Liedon kau pungilta, Naantalin kau pungilta, Raision kaupun gilta, Ruskon kunnalta ja Turun kaupungilta lau sunnot Fölin laajentami sesta Paimioon.

Nykyisten Föli-alueen kuntien lausunnot pyy detään toimittamaan vii meistään 1. marraskuuta, jotta ne ehditään käsitel lä 9.11. pidettävässä ko kouksessa.

Fölin laajenemisen vai

kutusselvityksestä selviää, että Paimion Föliin liit tymisen myötä Turkuun kulkevat linjat 703–709 muuttuisivat kokonaan Fölin seutulinjoiksi. Täl lä hetkellä ne ovat Fölin ja ELY-keskuksen yhteis hankintalinjoja.

Linjojen 703–709 os tokustannukset pysy vät melko samanlaisi na (noin 1,1 milj. euroa vuosi), mutta seudullis ten linjojen kustannusja ko muuttuu ja se vaikut

taa Paimiolle koituviin kustannuksiin. Toteutu vat kustannukset riippu vat kuitenkin siitä, miten mahdollisissa kilpailu tuksissa kävisi. Paimion sisäisten linjojen kustan nukset ovat jatkossakin Paimion itse kustantamia.

KAARINA

Kaarinalaiset voivat an taa äänensä asukasbud jetin rahojen käytöstä 16. lokakuuta asti.

Asukasbudjetin ehdo tukset on läpikäyty ja nyt jäljellä ovat alueittain kaksi loppusuoralle pääs syttä ehdotusta.

Asukkaat voivatkin nyt käyttää omaa ääntään ja vaikuttaa siihen, mitä hankkeita asukasbudje tilla lopulta toteutetaan. Rahaa on tänä vuonna käytössä 50.000 euroa eli 10.000 euroa per alue.

Keskustan alueella voi äänestää joko Hovirinnan kuntoportaiden yhteyteen asennettavia ulkoliikun tavälineitä tai uimahal lille asennettavia runko lukittavia pyörätelineitä.

Kuusistossa vaihtoeh toina ovat ulkoliikunta välineet Empon kentälle tai frisbeegolfkorit samal le alueelle.

Littoisissa voi äänes tää joko Lähteenmäen leikkipuistoon asennet tavia uusia leikkivälinei tä isommille lapsille tai ulkoliikuntavälineitä Lit toisten uimarannalle.

Piikkiössä vaihtoehtoi na ovat kulttuuri- ja nuo risotoiminnan lisääminen Piikkiön alueelle tai put tinollapeli Piikkiön yhte näiskoululle.

Piispanristilllä äänestys käydään Rauvolantien ali kulkutunnelin siistimisen ja Kiurunpuiston ulkolii kuntavälineiden välillä.

Viime vuonna asukas budjetin voittaneet eh dotukset olivat:

Keskusta: Pallon heit telyseinä Kesämäen ken tälle, 107 ääntä.

Kuusisto: Neljän roska-

astian lisäys, 77 ääntä.

Littoinen: Neljän ros ka-astian lisäys, 70 ääntä.

Piikkiö: Kolmen roskaastian lisäys, 73 ääntä.

Piispanristi: Liitooravien pesäpönttöjä ja opaste.

Tämän vuoden ehdokkais ta omaa suosikkiaan voi äänestää voi osoitteessa https://kaarina.fi/fi/uuti set/kaarinan-asukasbud jetti-2022-aanesta.

katariina Mäkinen-Önsoy

PAIMIO

Seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle esitetään Fölin mahdollista laajentumista marraskuun kokoukseen toimitettujen lausuntojen pohjalta. Kuva: Turku Business Region.

Tukiviikonloput

Kaikki

GIGA

Sauvon kirkko jo 550 juhlallisuudet jatkuvat

Historian kerrokset kirkkotilan muutok sissa paljastavat eri ai kakausien seurakun talaisten tarpeet ja ajatukset mielenkiin toisella tavalla.

Sauvon kirkkoa on vuosisa tojen varrella korjattu ja ke hitetty. Seutusanomien kuvaarkisto.

VALOKUITU

SAUVO

Valtakunnallisena kirkko musiikin päivänä Sauvon kirkossa pidetyn 550-vuo tisjuhlavuoteen liittyvän luennon päätteeksi Sau vo-Karunan kirkkoalueen kappalainen, TD Kalle Elonheimo julisti muis tojen keruun alkaneeksi.

– Pyydän toimittamaan Sauvon kirkkoon liittyvät muistot joko suoraan mi nulle tai sitten Sauvon seurakuntatalolle ensim mäiseen adventtiin men nessä. Muistoja voi tal lentaa joko kirjallisessa muodossa tai äänitiedos tona. Julkaisuoikeuksis ta on hyvä ilmoittaa, sillä tietoja on tarkoitus jul kaista juhlavuoden netti sivustolla tai painotuot

teessa, mikäli sellaisen jossain vaiheessa saam me aikaiseksi, Elonheimo sanoo.

Luennoitsijana Sauvon kirkon korjauksiin ja uu distamisiin pureutunees sa tilaisuudessa 25.9. toi mi FM Ossi Tammisto Kirkossa ovat upeasti nä kyvissä historian kerrok set, tyylejä on laidasta lai taan eri aikakausilta.

– Sauvon kirkko antaa kattavan kuvan kirkkoti lan muutoksista vuosisa tojen varrella. Se on onni, että täällä on säilytetty eri vuosisatojen yksityiskoh tia. Onneksi esimerkiksi 1920-luvun alussa ehdo tettu mittava muutos ete lälehterin purkamisesta ja kahtia jakamisesta urku parven molemmin puolin

sekä alttarikaiteen jatka misesta seinästä seinään yltäväksi ei toteutunut, sillä se olisi mielestäni muuttanut jossain määrin kirkkotilan henkeä, Tam misto toteaa.

Tammiston mukaan se,

Hankerahaa Lietoon ja Karunaan

HANKKKET

Leader Varsin Hyvä puolsi syyskuussa niin Liedossa kuin Sauvon Karunassa kin toteutettavien hank keiden hakemuksia. Lie toon myönnettiin reilu 6.000 euroa Nautelankos ken teollisen kulttuuripe rinnön säilyttämishank keeseen ja Karunaan lähes 7.500 euroa leikki kentän turvallisuuden pa rantamiseen.

Nautelankoski-säätiö saa hankkeeseensa 6.192 euroa eli 75 prosent tia koko hankkeen kus tannusarviosta, joka on 8.257 euroa. Nautelan kosken museo on Aura joen varrella Liedossa, ja nyt myönnetty hanketu ki mahdollistaa museoon kuuluvan vesimyllyn kun nostamisen.

Hankkeessa kunnos tetaan Nautelankosken pato, uudistetaan sulut nosto-, silta- ja tukira kenteineen ja korjataan 1900-luvun alussa ra kennetun turbiinisäiliön välppä, joka estää roski en pääsyn säiliöön.

Kunnostuksen jälkeen vesimylly on jälleen tur vallinen ja toimii siinä tehtävässä, jota varten se on tehty – hankkeen ta voitteina kun on parantaa työturvallisuutta sekä säi lyttää vanhat työmenetel mät elävinä ja rakenteet sellaisina, että ne kertovat työmenetelmien pitkästä historiasta. Tarkoitukse na on myös konkretisoida maatalousyhteisöön liit tyvän työn monipuolista historiaa ja taata ekolo gisen sähkön tuotannon jatkuvuus.

Karunan kyläyhdistys saa puolestaan 7.428 eu roa Kalliorannan leikki kentän korjaushankkee seen.

Hankkeen kokonais budjetti on 9.904 euroa, joten Varsin Hyvän tuki on 75 prosenttia hank keen kokonaiskustannus arviosta.

Hankkeessa on tarkoi tuksena vuonna 2011 ra kennetun Karunan Kal liorannan leikkikentän turvallisuuden ja viih tyisyyden parantaminen. Hankkeessa rakenne taan leikkikentän ympä rille uusi aita, hankitaan alueella leikkimökki tai -maja ja lisätään leikki kentälle tarvittavaa tur vahiekkaa.

Marko Vuosjoki

Yli 50-vuotiaille uusi TE-palvelu

KAARINA

Kaarinalaisista työttö mistä työnhakijoista noin kaksi viidesosaa on yli 50vuotiaita. Asia on aiheut tanut huolta, ja VarsinaisSuomen TE-toimistossa

on tehty toimenpitei tä ja luotu palveluja yli 50-vuotiaiden työnha kijoiden työllistymisen edistämiseksi.

Uutena palveluna ke väällä 2023 käynnistyy TE-toimiston ja Suomen

yrittäjäopiston yhdessä toteuttama ”Asiantuntija +50, ammattitaidolla uut ta kohti” -palvelu.

Marko Vuosjoki

keruulla

Sauvon kirkon holvit on rakentanut 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen (mu rator Petrus de Kymitto), jonka kädenjälki on nä kyvissä myös muun mu assa Kemiön ja Perniön kirkoissa. Vuonna 1472 vihitty ja Pyhän Klemens Roomalaisen mukaan ni metty kolmilaivainen Sauvon kirkko on Suomen suurimpia keskiaikaisia pitäjänkirkkoja. Nykyään istumapaikkoja 1600-lu vulta peräisin olevissa penkeissä on runsaat 700.

Seuraava juhlavuoden messu Sauvon kirkos sa pidetään sunnuntai na 16. lokakuuta kello 10 teemalla Rakkauden kak soiskäsky.

Fredrik Rosenlew luen noi lokakuun lopulla Sau von kirkolle lahjoituksia tehneistä henkilöistä.

että kirkko ei ole täydelli nen esimerkki keskiaikai sesta tyylistä, ei vähennä sen arvoa millään tavoin – kaikkein vähiten histo riantutkimuksen näkökul masta.

– Kun tämä on kerran

seurakunnan kokoontu mispaikka, on luonnollis ta että tila on muuttunut aina sen mukaan, mitä seurakunta on pitänyt tar peellisena, ja mihin sillä on milloinkin ollut varaa, Tammisto lisää.

Luento on katsottavissa Paimion ev.lut.seurakun nan YouTube-kanavalla.

katariina Mäkinen-Önsoy

Naantalin Asuntomessut eivät ole päättyneet

Asuntomessukohtei siin voi edelleen tutustua – netissä ole vien virtuaalisten asuntomessujen kautta.

ASUNTOMESSUT

Naantalin Asuntomes sut olivat kesällä yleisö menestys, mutta tiesit kö, että messukohteisiin voi tutustua edelleenkin? Asuntomessujen internetsivuilla voi käydä virtu aalisesti tarkastelemassa, millaisia kohteita messu alueella on.

Virtuaaliset messuko tikierrokset ovat netissä kaikkien katsottavissa il maiseksi, ilman erillistä pääsykoodia.

Virtuaaliset Asunto messut 24/7 lanseerat tiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2020, ja kehitys työtä virtuaalisen mes suelämysten ympärillä jatketaan edelleen. Virtu aalin myötä on mahdol lista tarjota asuntomes suvieraille – ja muillekin kiinnostuneille - uuden tavan kokea ja nähdä messukodit, tutustua nii

den yksityiskohtiin, sekä muun muassa kuulla ko tien suunnittelun taus toista.

Virtuaalisilla Asunto messuilla voi siis tutus tua viimeisimpien asun tomessujen – Tuusula 2020, Lohja 2021 ja Naan tali 2022 - messukoteihin

3D-näkymän myötä ja

liikkua kodeissa virtuaa listi omaan tahtiin. Käyt tö vaatii vain kirjautumi sen, joka on ilmaista.

Kirjautuminen käy näp pärästi esimerkiksi goog le-tilin avulla. Virtu aalimessuille voi toki kirjautua myös muun sähköpostin avulla, mut

ta google-tilin kautta se onnistuu kymmenessä se kunnissa.

Kirjautumisen jälkeen käyttäjälle avautuu netis sä messukartta sekä link ki messukohteisiin. ”Astu sisään” -linkkiä painettu aan käyttäjä pääsee tu tustumaan lähes kaikkiin messukohteisiin. Aivan

kaikki kohteet eivät vir tuaalimessuilla ole, mut ta valtaosa kuitenkin.

Klikattuaan virtuaali kohdetta, virtuaalimes sujen vieras pääsee tu tustumaan kohteeseen 3D-virtuaalikierrokselle, jolla voi liikkua kohtees sa sisällä ja ihastella koh detta ja muun muassa sen

sisustusta aivan kuin kul kisi todellisen kohteen si sällä. Kohteesta löytyy myös pohjaratkaisu sekä kuvagalleria – mutta 3Dkierroshan on se kaikkein mielenkiintoisin.

Kävin kokeilumieles sä tutustumassa muuta maan virtuaalimessuilla mukana olevaan kohtee seen. Käyttökokemus oli mieluisa, sillä liikkuminen kohteen sisällä tapahtuu vaivattomasti ja nopeasti – ainakin minun nettiyh teydelläni sovellus toimi täydellisesti ilman min käänlaista pätkimistä.

Kävitpä Naantalin Asuntomessuilla tai et, jos olet vähänkään kiin nostunut kohteista, virtu aalisia messuja voi lämpi mästi suositella. Ainakin allekirjoittanut oli va kuuttunut.

Virtuaaliset messut löyty vät osoitteesta: www.asun tomessut.fi/virtuaalimessut Marko Vuosjoki

Silmäaseman silmäterveyspalvelut laajenivat

Uudenlainen

Kauppakeskus Skanssissa sijaitsevan Silmäaseman tarjontaa on täydennetty entistä laajemmalla sil mäterveyden palvelu- ja tuotevalikoimalla.

Osana maan ensim mäistä silmälääkärikes kusketjua Silmäasema on jo avannut vastaavan laisen näkemisen ja sil mäterveyden asiantun tijapalvelut sisältävän toimipisteen myös muun muassa Raisioon, Fors saan ja Porvooseen.

Myymäläpäällikkö Jo hanna Kytö Skanssin silmälääkärikeskukses ta kertoo, että asiakaspo lusta on pyritty tekemään mahdollisimman vaivaton samalla kun optikoiden ja silmälääkärien yhteistyö on hiottu saumattomak si. Lisäksi optikot ovat kouluttautuneet entistä syvällisemmin myös sil mätautien sairaanhoidol liseen puoleen.

– Silmäaseman silmä

lääkärikeskuksen tavoit teena on sujuvoittaa asi akkaan hoitopolkua ja asiantuntijoiden yhteis työtä entisestään tuo malla kokonaisvaltaiset silmäterveyden palvelut saman katon alle, jatkaa Kytö.

Suomalaisten silmäsai raudet yleistyvät jatku

vasti väestön ikääntyessä ja samalla näkemisen vaa timukset muuttuvat niin työssä kuin vapaa-ajalla kin.

Silmälääkärikeskukses ta löytyy paikan päältä laajennetut, uusinta tek niikkaa hyödyntävät tut kimuspalvelut, kuten

esimerkiksi perinteis tä silmänpohjakuvausta tarkemmat OCT-kuvan tamispalvelut.

OCT-kuvauslaitteella tehdyllä silmien raken nekuvauksella voidaan havaita jopa hyvin var haisessa vaiheessa olevia silmäsairauksia.

Palvelu tapahtuu sa

Ragip Önsoy.

moissa tiloissa, olipa rat kaisuna sitten uudet sil mälasit tai silmäsairauden hoito.

– Asiakasneuvojamme Sofia huolehtii siitä, että kukin asiakas saa tarvit semansa palvelut mah dollisimman sujuvas ti. Meillä pääsee helposti asiantuntijalta toiselle

ja lisätutkimuksiin par haimmillaan jopa samal la käynnillä. Silmänpoh jan valokerroskuvauksen tulokset saadaan nopeasti silmätautien erikoislääkä rin lausuttaviksi, Johanna Kytö sanoo.

Skanssin silmälääkä rikeskuksessa on tarjol la myös leikkaavien lää kärien vastaanottoja. Silmäleikkaukset tehdään jatkossakin Yliopistonka dulla sijaitsevassa Silmä aseman Turun silmäsai raalassa.

Silmäasema on silmälää kärin ja optikon toimes ta vuonna 1975 perustet tu kotimainen yritys, joka on tänä päivänä osa suo malaista Coronaria-kon sernia. katariina Mäkinen.Önsoy

Aurinkotuuli Naantalin Luonnonmaalla –paras paikka kodillesi

Uusia perheystävällisiä ja näppäränkokoisia omakotitontteja myynnissä tai vuokrattavissa alueelle valmistuvan perhetalon ja kaupan läheisyydessä!

Aurinkotuulesta on lyhyt matka Naantalin keskus taan ja Kultaranta Resortin palveluihin. Tontit sijait sevat Naantalin asuntomessualueen läheisyydessä.

Tarjouskilpailu on käynnissä 26.9.–9.11.2022.

ja pohjahinnat

Tutustu tarkemmin:

Fölin laajeneminen vastatuulessa

Myöskään Mynämäki ja Parainen eivät in nokkaita liittymään Föliin.

LIIKENNE

Föli-alueen laajenemi sen vaikutusselvityksen jälkeen keväällä varmas ti moni uumoili, että Fö li-alue saattaa laajentua viiteen uuteen kuntaan nykyisten eli Turun, Rai sion, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon lisäksi. Syyskuun aikana tehty jen kunnallisten päätös ten jälkeen kuitenkin ti lanne on se, että vain Paimio hakee Föli-alueen jäsenyyttä. Masku, Nousi ainen, Mynämäki ja Parai nen eivät.

Maskun kunnanval tuusto päätti äänestyk sen jälkeen olla hakemat ta alueen jäsenyyttä ja sinetöi samalla Nousiais ten kohtalon. Nousiainen omassa kunnanvaltuuston kokouksessaan päätti –äänestyksen jälkeen niin ikään – hakea jäsenyyttä, mutta ehdollisesti. Ehto na oli se, että myös Mas ku hakee Föli-alueeseen.

Eli kun Masku otti kiel teisen kannan, se samalla käänsi tilanteen Nousiais ten kannalta – kumpikaan ei hae jäsenyyttä.

Mynämäen ja Paraisten osalta Fölin laajeneminen kariutui jo hallituksissa. Mynämäen kunnanhalli tus ja Paraisten kaupun ginhallitus päättivät syys kuun aikana, että eivät hae Föli-alueen jäseniksi.

Mynämäellä kunnan hallituksen kokouksessa Petteri Huuskonen ehdot ti, että kunnanhallitus ei tässä vaiheessa esitä kun nanvaltuustolle Mynä mäen kunnan liittymistä Föli-alueeseen. Huusko sen ehdotuksen taustal la olivat merkittävä kus tannustason nousu, joka ei Huuskosen mieles tä kuitenkaan paranna

kuntalaisten alueellista palvelutarjontaa. Huus kosen ehdotusta kannat tivat kunnanhallitukses sa Juha Vanhanen, Kimmo Karkoinen ja Mika Hurme. Äänestyksessä Huusko sen ehdotus voitti esityk sen liittymisestä selväs ti, äänin 9-1. Liittymisen kannalla oli kunnanhalli tuksessa ainoastaan Tuu la Toivonen, kaikki muut

asettuivat Huuskosen eh dotuksen taakse.

Selvän äänestystulok sen johdosta kunnanhal litus ei siis esitä kunnan valtuustolle Mynämäen liittymistä Föli-alueeseen.

Paraisilla liittymisaikeet jäivät niinikään kaupun ginhallitukseen. Asias ta päätettäessä kaupun ginjohtaja Patrik Nygrén

esitti asiasta annettavan seuraavan lausunnon:

”Föli-alueeseen liit tyminen merkitsisi Pa raisten kaupungille huo mattavaa kustannusten nousua ilman, että lin ja-autoyhteydet parani sivat. Yhteistyö ELY-kes kuksen kanssa on sujunut hyvin, ja uusia yhteyk siä, kuten Kupittaan pi kavuoroyhteys, on kehi tetty. Föliin liittymisestä saatavat hyödyt eivät lä hestulkoonkaan korvaa liittymisestä aiheutu vaa suurta kustannusten nousua, joten kaupungin hallitus päättää tässä vai heessa olla jatkamatta Fö liin liittymisestä käytäviä neuvotteluja. Paraisten kaupunki kehittää jouk koliikennettä itsenäises ti ja yhdessä Elyn kanssa.” Paraisten kaupungin hallitus hyväksyi kau punginjohtajan esityk sen yksimielisesti, joten myöskään Parainen ei ole Föli-alueen jäsenyyttä ha kemassa.

Marko Vuosjoki

Alkuvuodesta

Hiljaiset asetelmat täyttävät Taidekappelin

Pyhän Henrikin Eku

meenisen Taidekappe lin suunnittelu- ja raken nuskustannukset katettiin lainarahalla. Yksi varain hankintakeino oli tai degrafiikan myynti. Sitä tarkoitusta varten val mistettiin grafiikkasalkku, joka sisälsi neljä värillis tä grafiikanlehteä ja yh den mustavalkoisen, jon ka tekijä oli taidegraafikko Pentti Kaskipuro. Koska suuri osa Kas kipuron tuotannosta on tullut tutuksi monien ai empien näyttelyiden yh teydessä, Pro Kaskipu ro yhdistys halusi tuoda Taidekappeliin salkku jen kätköihin piilotettuja teoksia. Pentti Kaskipuron mittavasta tuotannosta, 576 grafiikkateoksesta on salkkuihin säilytetty lä hes 60 vedosta, joita vain harvat hänen taiteestaan kiinnostuneet ovat pääs seet vapaasti tarkastele maan.

Muistonäyttelyyn avat tiin kaksi ruotsalaisen taidekauppias Bo Alve rydin vuonna 1978 tilaa maa grafiikkasalkkua, jot ka luomassaan graafisessa teatterissa Pentti nimesi Stilleben I:ksi ja Stilleben II:ksi. Teosten aiheina pääasiassa erilaisista keit tiön objekteista koottuja

asetelmia, joista tekijä ha lusi käyttää mieluummin saksalaista stilleben ni mitystä kuin italialaista natura mortaa, joka suo meksi merkitsee kuollut ta luontoa. Kaskipuron te osten objektit eivät olleet kuolleita vaan hiljaisina kin elossa. Hän onkin to

dennut että ”hiljaisuus on tärkeää ja tavoittelen sii hen liittyvää intensiteet tiä”.

Vaikka salkkuja valmis tettiinkin 80 kappaleen sarja, niin kotimaassa nii tä ehjinä sarjoina on vain rajoitetusti ollut esillä, jos ollenkaan. Kumpikin salk

ku sisältää neljä grafiikan lehteä. Kaikki ovat tekijän vedostamia. Näyttelysal kut ovat lainassa Grafii kanpaja Himmelblaun ko koelmasta.

neljäkymppisiä

SEURAKUNNAT

Chorus Cathedralis Aboensis, tuttavallisem min CCA, juhlii 40-vuotis ta taivaltaan esittämällä Giuseppe Verdin Messa da Requiemin Turun tuo miokirkossa lauantaina 8. lokakuuta kello 16. Tuo miokirkon holvien alla nähdään ja kuullaan har vinaisen suurta esiintyjä joukkoa, kun yhteensä yli sata muusikkoa ja kuoro laista yhdistävät voiman sa yhdessä musiikkimaa ilman tunnetuimmassa kuoroteoksessa.

Sinfoniakuoroa, yli 50 soittajan juhlaorkesteria ja neljä solistia johtaa ka pellimestari Pertti Pekka nen, joka on ollut mukana perustamassa kuoroa 40 vuotta sitten. Solisteina konsertissa laulavat sop raano Kaisa Kraft, mezzo sopraano Marika Kivinen,

tenori Christian Juslin ja basso Nicholas Söderlund.

Verdin Requiem va likoitui juhlakonsertin teokseksi hyvin luonte vasti.

– Verdin Requiem on pitkään ollut itselläni sillä listalla, jonka teoksia pi täisi päästä tekemään ja työstämään, kertoo kuo ron taiteellinen johtaja, MuM Paavo Hyökki.

– Teos on myös esittä jistönsä puolesta sen ver ran massiivinen, ettei sitä voi ihan noin vain lähteä tekemään. Nyt 40-vuotis juhlien puitteet mahdol listivat sen. On hienoa saada teos taas kuoron ohjelmistoon.

Kuorolaisille teos on Hyökin mukaan mukavaa laulettavaa, jossa pääsee tyydyttämään täysillä lau luhalujaan. Teoksen osa toinen osa, Dies irae ”Vi han päivä”, suurine voi

makkuudenvaihteluineen ja äänimassoineen onkin hyvin keskeinen kuoron kannalta. Se on myös yksi Hyökin lempiosia teok sessa:

– Lempijuttujani oop perassa, jota Requiem paljon muistuttaa, on se, kun kaikki ovat yhtä aikaa lavalla ja saa laulaa ikään kuin turbulenssin sydä messä. Toisaalta taas kau nis Lacrimosa-osuus on hieno vastakohta suurille äänimassoille ja tuo esiin erilaisen puolen kuorosta, Hyökki kuvailee. Suuriin orkesteriteok siin erikoistunut CCA pe rustettiin vuonna 1982 ja siitä on vuosien varrel la tullut jopa eräänlai nen turkulainen musiik ki-instituutio.

80-luvun alussa Turusta puuttui paikallinen ja korkeata soinen suuriin orkesteril le ja kuorolle sävellettyi

turun seutusanoMat

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2)

Messu sunnuntaisin klo 10

Pe 14.10. klo 17 Nuortenmessu

Su 30.10. klo 17 Johannesmessu

To 13.10. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Alussa mukana Joel Hallikainen

Su 16.10. klo 18 ”I Fortunati – Ajan laineilla” Barokkimusiikin konsertti. Ohjelma 10€.

Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3)

Joka su klo 12 Messu

Hepokullan srk-talo (Varkkavuorenk. 23)

Su 16.10. klo 13 Messu

Halisten srk-talo (Gregorius IX:n tie 4)

Su 9.10. klo 12 Halisten sunnuntailounas Herkullista kotiruokaa edullisesti, aik. 2€ / lapset ilmaiseksi

Runosmäen srk-talo (Munterink. 15)

Ke 26.10. klo 12 Keittokeskiviikko Edullinen keittolounas, aik. 1,50€ / lapset ilmaiseksi

maarianseurakunta.fi

Requiemillä

Pentti Kaskipuron taidegrafiikka oli yksi tapa kattaa Taidekappelin rakennuskustannuksia.

Taideyhdistyksen juhlanäyttelyssä teoksia vuosikymmenten varrelta

TAIDE

Kaarinan Taideyhdistys ry

jatkaa 40-vuotisjuhliaan

Polulta kerättyä -näyt telyllä, jossa on esillä eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, jotka ajoittuvat 1980-luvulta näihin päi viin.

– Huhtikuussa Kaari na-talolla pitämässäm me juhlavuoden aloitus näyttelyssä oli uusia töitä, mutta tähän Brinkkalan galleriaan pystytettyyn näyttelyyn pyysimme jä seniltämme mukaan myös vanhempia teoksia. Polul ta kerättyä sisältää siis ni mensä mukaisesti tuotan toa 80- ja 90-luvuilta sekä joitain myös 2000-luvulta aina tähän vuoteen saak ka, puheenjohtaja Riitta Nylander Kaarinan Tai deyhdistyksestä sanoo.

– Esillä on laaja kirjo akvarelli-, öljy- ja akryyli maalauksia sekä kahdelta tekijältä keramiikkatöitä. Tämän näyttelyn aihepii riä ei haluttu rajata mi tenkään, Nylander lisää.

Syyskuun puolessa vä lissä pidetyissä näyttelyn avajaisissa julkistettiin yhdistyksen 40-vuotis historiikki sekä uusi logo. Logonsuunnittelukilpai luun osallistui yhdistyk sen viisi jäsentä seitse mällä eri ehdotuksella.

– Valituksi tuli 40-vuo tishistoriikin kirjoitta neen yhdistyksemme jä senen Tuula Halttusen Ruudut-niminen ehdo tus, Nylander kertoo.

– Vuonna 1987 käyt töönotettu yhdistyksen ensimmäinen logo oli

syytä päivittää, koska al kuvuosina toiminnassa oli mukana myös musiik kia ja kirjallisuutta. Nämä teemat näkyivät ensim mäisessä logossa, mutta sittemmin olemme kes kittyneet vain kuvataitei siin, jatkaa Nylander.

Halttunen sai inspi raatiota logoon Kaari na-talon ikkunoista sekä Kaarinan vaakunasta joh detuista värisävyistä.

Kaarinan Taideyhdis tyksessä on tänä päivä nä noin 80 jäsentä, joihin kuuluu sekä uusia että pitkään toiminnassa mu kana olleita harrastajatai teilijoita ja muutama am mattitaiteilija.

– Perustajajäseniin kuuluu kuvataiteilijan koulutuksen saanut Maa rit Palatsi-Keula. Juhla vuoden alussa Kaarinatalolle pystyttämämme näyttelyn yhteydessä soi

tin kaikki perustajajä senet läpi, ja saimme nel jä heistä paikan päälle kukitettavaksi, Nylander toteaa.

Taideyhdistys kiittää Kaarinan kaupunkia ja Kaarina-Seuraa hyvästä yhteistyöstä.

– Kun Kaarina-talo val mistui vuonna 2018, so vimme pitävämme siellä yhden näyttelyn vuodes sa. Kaarina-Seuran tilois sa olemme voineet pitää

kursseja ja yhteisiä maa lausviikonloppuja, Riitta Nylander kertoo.

Polulta kerättyä -näyt tely on esillä Turun mu seokeskuksen hallin noimassa Brinkkalan galleriassa, Vanhalla Suurtorilla 30. lokakuu ta asti.

Kaarinan Taideyhdis tyksen juhlavuoden oh jelmaan sisältyy vielä esi merkiksi 17.11. kello 18 Kaarina-talolla pidettävä

Sarjakuva näkyy ja kuuluu pääkirjastossa

SARJAKUVAT

Turun sarjakuvakerho jär jesti viime vuonna virtu aaliset sarjakuvafestivaa lit, mutta tänä vuonna näyttelyt ja ohjelma nä kyvät ympäri Turun pää kirjaston tiloja. Festivaa lit järjestetään lauantaina 15. lokakuuta. Ohjelmaan kuuluu muun muassa tur kulaisten sarjakuvatai teilijoiden haastatteluja, Turun sarjakuvakerhon punk-teemaisen vuo siantologian julkistus tilaisuus, näyttelyitä ja cosplay-kisa.

Turun sarjakuvafes tivaalit sai tukea Tu run kaupungin vuonna 2020 järjestämästä Syty

tä Turku kilpailusta, jos sa pyydettiin ehdotuksia keskustaa elävöittäviin tapahtumiin. Vuodelle 2021 suunniteltu ensim mäinen livetapahtuma muutettiin virtuaaliseksi viime metreillä korona rajoitusten vuoksi, mut ta tänä vuonna yhteistyö Turun pääkirjaston kanssa tuottaa hedelmää, ja kävi jät pääsevät paikan pääl le viettämään festivaaleja.

– Festivaalien järjes täminen yhdessä kirjas ton kanssa on ollut upea kokemus, sillä kirjaston ja festivaalien arvot koh taavat monella tasolla. Me haluamme järjestää tapahtuman, joka on es teetön, tasa-arvoinen ja

erilaisia ikäryhmiä ja kä vijöitä kiinnostava, eikä Turun pääkirjastoa pa rempaa paikka Turun kes kustasta tällaiselle löydy, kehuu Turun sarjakuva kerhon puheenjohtaja Ju hani Gradistanac.

Tämän vuoden festi vaalitaiteilija on Turussa asuva Siiri Viljakka, joka vastaa tapahtuman kuvi tuksista. Viljakan ensim mäinen sarjakuvaromaa ni Kohti sumua ilmestyi keväällä 2022 (Täysi käsi).

Niin ikään Turussa vai kuttava Sari Sariola on festivaalien kunniavie ras. Hän on tehnyt pitkän uran kuvituksen ja graafi sen suunnittelun parissa.

kaikille avoin luento tai teilija Edvard Munchista sekä 25.–26.11. Kaarinan Cafe Puntarissa järjestet tävä pop up -myyntinäyt tely.

Viime vuosina sarjakuvat ovat korostuneet Sario lan työssä, ja tällä hetkel lä hän työskentelee kaksi osaisen En tiennyt olevani vihainen teoksen parissa.

Ohjelmaan kuuluvien näyttelyiden lisäksi sekä Viljakalla että Sariolalla on Turun pääkirjastolla näyttelyt, jotka ovat esil lä lokakuun aikana osana festivaaliohjelmaa. Mu kana näyttelytaiteilijoina ovat myös Jouni Koponen, jolla on uransa varrelta kokemusta sarjakuvatyös kentelystä muun muassa Neil Gaimanin kanssa, ja erityisesti Pakanat-sarja kuvastaan tunnettu Tuo mas Myllylä. turun seutusanoMat

katariina Mäkinen-Önsoy

Kaarinan Taideyhdistys ry:n puheenjohtaja Riitta Nylander Brinkkalan galleriaan syys–lokakuun ajaksi pystytetyssä näyttelyssä, jossa vierailee päivittäin 4–30 kävijää. Turun päivänä 18.9. näyttelyyn tutustui 920 ihmistä. Kuva: Ragip Önsoy.

TOK suunnittelee ABC Tammisillan sulkemista

PAIMIO

Turun Osuuskauppa tie dottaa Paimion ABC Tam misillan sulkemissuunni telmista. Liiketoiminnan lopettamisen on suunni teltu tapahtuvan marras kuun aikana.

– Toiminnan jatkami nen ABC Tammisillan kiinteistössä ja polttoai nejakelussa vaatisi mitta via investointeja lähivuo sien aikana. Huolellisen harkinnan jälkeen pää dyimme vaihtoehtoon, jossa suunnittelemme lii kennemyymälän liike toiminnan lopettamista. Liikennekaupan inves tointimme kohdistuvat jatkossa muun muas sa ABC-sähkölatausver koston laajentamiseen. Tämän vuoden puolella avaamme vielä kymme nen uutta ABC-sähköla tauspistettä, sanoo Turun Osuuskaupan toimiala johtaja Harri Havia tie dotteessa.

– Olemme edelleen mukana paimiolaisten asiakasomistajien arjessa. Paimiossa toimii muuta ma vuosi sitten uudistet tu S-market ja sen yhte ydessä lounasravintola

Turun Osuuskauppa suunnittelee Paimion ABC Tammisillan liiketoiminnan lopettamista. Kuva: Turun Osuuskauppa.

Torin Kuppila. S-marke tin piha-alueella on myös polttonesteen jakelu piste. Kaikkinensa Tu run Osuuskaupalla on 23 ABC-automaattiasemaa myymälöiden yhteydes sä, Havia jatkaa.

ABC Tammisillassa

työskentelee yhteensä 25 henkilöä. Kaikille tarjo taan työtä Turun Osuus kaupasta. ABC Raisio, ABC Aura ja ABC Koulu katu jatkavat toimintaan sa normaaliin tapaan.

Viime vuosien aikana osuuskauppa on investoi

nut voimakkaasti omalle toimialueelleen raken tamalla uusia toimipaik koja, kunnostamalla ole massa olevaa verkostoa ja parantamalla palveluja.

Viimeisen kahden vuo den aikana Turun Osuus kaupan investoinnit ovat

kohonneet yhteensä yli 65 miljoonaa euroon ja yk sistään viime vuonna in vestoinnit olivat 14 mil joonaa euroa.

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN

MUKAINEN LUPAHAKEMUS

Etelä-Suomen aluehallinto virastossa on vireillä Totaalipurku Oy:n lupahake mus: Jätteen käsittelyn ja be tonimurskeen hyödyntämisen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Lieto. Asiakirjat ja kuulutus ovat nähtävillä 22.9.–31.10.2022 osoitteessa ylupa.avi.fi. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Virpi Evesti, puh. 0295 016 254.

ILMOITTAJA!

Tiesitkö, että me olemme TAVOITETUIN EROTTUVIN

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

turun seutusanoMat

lentisseura oululainen

TURUN SEUTU S A NOM AT

zanin rakas

Lyhempi etuosa ja pidennetty selkäosa Muotoillut hihat Cordura®vahvike kyynärpäissä Heijastavat yksityiskohdat Cordura®vahvistetut hihan päät YKK -vetoketjut Pidennetyt hihat ja joustavat hihansuut peukaloaukoilla Säädettävä huppu Korkea kaulus suojaa tuulelta