Pysy hyvässä vireessä










talven huimiin sähkölaskuihin on tulossa valtiolta apua. Budjettiriihessä luvattuihin tukiin on varattu 600 miljoonaa euroa ja niiden toivotaan helpottavan suurista sähkölaskuista kärsivien kotitalouksien tilannetta.
Mutta miten suuren avun valtiolta lopulta saa? Riittävätkö luvatut tuet, jos ensi talvella sähkölas kut moninkertaistuvat viime talvesta?
Katsotaanpa ensin, mitä valtiotaholta on luvat tu. Tuethan ovat määräaikaisia, eli ne pätevät ai noastaan tammikuusta huhtikuuhun.
Sähkövähennystä – joka tulee käytännössä koti talousvähennyksenä – saa, jos sähkölasku on nel jän kuukauden ajalla yli 2.000 euroa. Yläraja on 6.000 euroa eli sen ylittävältä osalta vähennystä ei ole enää luvassa.
2.000 euroa ylittävältä osalta vähennystä on lu vattu 60 prosenttia.
Toinen tuki on Kelan maksama suora sähkötuki. Sen saamisen perusteena on kotitalouden tulota so, eli tuki on suunnattu pienituloisille.
Suorassa tuessa kuukauden sähkölaskun oma vastuu on 400 euroa, jonka ylittävästä osuudes ta tuke maksetaan 60 prosenttia. Toki tässäkin on yläraja, 1.500 euroa, eli sen ylittävältä osalta ei tu kea enää saa.
Kolmantena tukimuotona on sähkön arvonlisä veron laskeminen 24 prosentista kymmeneen pro senttiin.
Miten suuret vaikutukset näillä sitten lopulta on kotitalouksille?
Arvonlisäveron pudotus tarkoittaa 2.000 kilo wattitunnin sähkölaskussa noin 70 euroa, jos säh kön hinta on 30 senttiä/kilowattitunti. Arvon lisäveroprosentilla 24 sähkölasku olisi kyseisillä luvuilla reilut 600 euroa, 10 prosentilla vajaat 540 euroa.
Vähennystä saisi silloin tehdä kuukausittain ai noastaan muutamasta kympistä, eli vähennyksen merkitys olisi ainoastaan parikymppiä kuukaudes sa.
Sähkötuki antaa hieman enemmän. Tällä laskel malla, jos on oikeutettu tulotasonsa vuoksi suo raan tukeen, kuukaudessa voisi saada sähkötukea noin 80 euroa. Eli: noin 600:n euron suuruiseen kuukauden sähkölaskuun tulee ”alennusta” pyö ristettynä 100-150 euroa.
Tulossa on tiukan talouden talvi – vaikka sähkö tuet hieman auttavatkin.
Marko Vuosjoki päätoiMittaja
kunnanvaltuuston 19.9.2022 päätöksen mukaisesti Masku ei hakenut jäsenyyttä Föli-joukkoliikennealueeseen.
Maskussa kulkevilla linjoilla 117, 118 ja 119 on mahdollista käyttää Seutu+ -kausilippua.
Seutu+ -kausilippu on yhdistelmälippu, jolla mahdollisuus matkustaa Mynämäestä, Nousiai sista, Maskusta, Paraisilta, Paimiosta ja Aurasta Turkuun sekä tehdä jatko- ja vaihtomatkoja koko Föli-alueen liikenteessä.
Seutu+ -kausilippu maksaa Maskussa asuvalle joukkoliikenteen käyttäjälle 65 euroa. Kausilip pu on voimassa 30 vuorokautta latauspäivästä al kaen ja sillä voi matkustaa rajattomasti voimas saoloaikana.
Seutu+ -mobiilisovellus on mahdollista ladata uusimpiin Android- ja iOS -puhelimiin. Fyysisen matkakortin voi ostaa mm. Maskun pääkirjastosta.
Google Maps tarjoaa reittisuunnitteluun oivan avun. Lähtöpaikan ja päätepaikan määrittelemällä ja valitsemalla matkamuodoksi linja-auton Goog le Maps kertoo kokonaismatka-ajan lisäksi bussin numeron ja pysäkin sijainnin.
Lisätietoa löydät osoitteesta www.seutuplus.fi.
susanna LehtojärVi (Masku, kok.) jyrki aLastaLo (Masku, ps.)
Kansallisen Mediatut kimuksen (KMT 2022) mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyt täneistä suomalaisista lu kee sanomalehtiä.
Lukumääränä tämä tar koittaa yli 4,1 miljoonaa ihmistä. Sanomalehtien lukeminen on hyvin ta sapuolista: sanomaleh det tavoittavat eri ikäi sistä suomalaisista 90–97 prosenttia, eri ammatti ryhmissä työskentelevis tä 90–98 prosenttia ja eri tuloisista kotitalouksista 94–98 prosenttia.
Sanomalehtisisältö jä lukee digitaalisena 86 prosenttia suomalaisis ta. Yleisintä digilukemi nen on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä, 94 prosent tia. Vähiten sanomaleh tien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyt täneet, joskin heistäkin kolme neljästä (74 %) lu kee digitaalisia sanoma lehtiä joko paperilehden ohella tai pelkästään di gitaalisina.
Painettua sanomaleh teä lukee kaikista suo malaisista 55 prosenttia. Painetun sanomalehden lukeminen painottuu yli
65-vuotiaisiin. Heistä nel jä viidestä (79 %) lukee painettua sanomalehteä. Vähiten, alle kolmasosa, painetun lehden lukijoita löytyy 15–34-vuotiaiden ikäryhmästä (30–31 %).
Sekä painettuna että digitaalisena sanomaleh teä lukee lähes kaksi mil joonaa suomalaista. Vain digitaalisena sanomaleh tensä lukee reilut 1,7 mil joonaa suomalaista, pel kästään painettuna 418 000 suomalaista.
-On hienoa, että tutki tusti suomalaisten mie lestä luotettavin media, sanomalehdet painettuina
tai digitaalisina, on myös vuodesta toiseen ahkeras sa käytössä. Sisällön ku luttamiseen yhdelle sopii digi, toiselle printti, mo nille molemmat, kaikil le ilahduttavasti kuiten kin jokin tapa, kommentoi Uutismedian liiton mark kinointi- ja tutkimusjoh taja Sirpa Kirjonen.
ja nuorten kasvun ja kehityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen tun ne-elämä, jotta jokainen yksilö tulisi toimeen niin itsensä kuin toisten ihmisten kanssa.
Tunne-elämän perustan rakentuminen alkaa si kiöllä jo raskausaikana. Siten onkin tärkeää, että äitiys- ja lastenneuvolassa tuetaan vanhemmuut ta vielä nykyistä vahvemmin.
Äitiyspakkaus sisältää tällä hetkellä paljon hyö dyllisiä perustarvikkeita lapselle. Mielestämme sin ne voisi sisällyttää myös vanhemmuutta tukevaa tietoa. Esimerkiksi tietoa siitä, miten vanhemmat voivat vahvistaa lämmintä ja myönteistä vuoro vaikutustaan lapsensa kanssa. Lisäksi olisi hyvä olla esimerkkejä konkreettisista keinoista lapsen tunne-elämän tukemiseksi, erilaisten tunteiden –myös niiden hankalien ja haastavien - kohtaami sesta sekä lapsen itsetunnon vahvistamisesta.
Lapsiperheen arkea kuormittavat usein monet asiat. Esimerkiksi joissakin perheissä kipuillaan lapsen haastavan käytöksen kanssa. Nykyisin jo en nen kouluikää voidaan tunnistaa lapsuusiän käy töshäiriön riski. Tehokkaimmin myöhempiä on gelmia ennaltaehkäisee varhainen puuttuminen käyttäytymisen ongelmiin vanhempainohjauksen avulla.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimus keskuksessa on kehitetty vuosien tutkimus- ja ke hittämistyön tuloksena yhteistyössä perustervey denhuollon kanssa Voimaperheet-toimintamalli. Neuvolaikäisten lasten käytösongelmien hoidos sa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen väli tyksellä tapahtuvaa vanhempainohjausta ja verkko pohjaista hoito-ohjelmaa. Se on perheiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Voimaperheet-toi mintamalli on käytössä osassa Suomen neuvoloi ta, mutta pidämme erittäin tärkeänä, että toimin tamalli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti kaikissa Suomen neuvoloissa.
iina antinLuoMa, puheenjohtaja, Varsinais suoMen kokooMusnaiset ry jaana kiViLuote, puheenjohtaja, itä turun kokooMusnaiset ry
Ilkivalta ja väkivalta il miönä lasten ja nuorten keskuudessa -tilai suudessa pureuduttiin turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämi seen sekä pohdittiin tapoja ongelmien en naltaehkäisyyn.
edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ennal taehkäistä pahoinvointia.
Kaiken kaikkiaan tilaisuu teen osallistui sata raisio laisvanhempaa sekä las ten, nuorten ja perheiden palveluissa työskenteleviä henkilöitä.
kuin olemme ajautuneet todella huonoon tilantee seen, Raision Vanhemmat ry:n puheenjohtaja Paula Närvä kertoo.
Raision Kirjastotalolla pi dettiin 14. syyskuuta koko kaupungin peruskoulu jen yhteinen vanhempai nilta. Tilaisuudessa käsi teltiin monia vanhempia askarruttavia aiheita, jois ta päällimmäiseksi nousi vat ilkivalta, rikollisuus ja turvallisuus.
Illan aikana esiteltiin eri-ikäisille tarjolla ole via palveluita sekä ko koonnuttiin työpajoihin keskustelemaan keinoista
Paikalla oli laajasti kaupungin työntekijöi tä opetuksen kehittämis päälliköstä sivistys- sekä liikunta- ja nuorisotoi mien johtajiin. Mukana oli myös edustajia muun muassa poliisin ankkuri toiminnan moniamma tillisesta tiimistä, seu rakunnan lapsityöstä, keskusta-alueen yrityk sistä ja oppilaitosten op pilashuollosta.
– Tämän tilaisuuden potkaisi käyntiin niin vanhempien kuin kau pungin huoli nuorisos tamme. Tarkoituksena on tarttua aiheeseen ennen
Ennaltaehkäiseville toi mille on todellinen tarve, sillä osalla lapsista ja nuo rista menee entistä huo nommin.
Poliisin tilastojen mu kaan alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset ovat yli kolminkertaistuneet vii meisten kahdeksan vuo den aikana Lounais-Suo men alueella.
– Joskus me vanhem mat valitettavasti sorrum me sellaiseen ajatteluun, että ei meidän lapsi, vaan ne muut. Tai että näemme vain sen, mitä haluamme nähdä. Itsekin haluaisin ajatella, että ei meidän lapset ainakaan, mutta aina se ei vain mene niin, Närvä harmittelee.
Merimaskun lähikirjas toa on suunniteltu pidet tävän suljettuna vuoden loppuun remontin takia. Naantalin kaupunginval tuuston kokouksessa Jan
Lindström (kok.) jätti 13 valtuutetun allekirjoitta man aloitteen, jossa eh dotetaan Merimaskun kirjaston avaamista mah dollisimman nopeasti.
– Merimaskun kirjasto on hyvässä ja tarkoituksen
mukaisessa kunnossa eikä vaadi monen sadan tu hannen remonttia, totesi Lindström aloitteessaan. Kirjaston remonttihanke on tällä hetkellä keskey tetty, koska remontin to teuttamisesta saadut tar
– Ja vaikka lapsemme eivät olisikaan tekijänä, niin he näkevät esimer kiksi sosiaalisen median kautta kaikenlaista. Sik si vanhemmilla tulisi olla eväät siihen, miten koh taamme lapsemme näki jänä, kokijana, sivustaseu raajana tai uhrina, lisää Närvä.
Peruskoulujen ensim mäisen yhteisen van hempainillan tiimoilta kerättyjen palautteiden perusteella suunnitellaan uutta tilaisuutta vanhem pien toivomilla teemoilla.
– Yhteiseen vanhem painiltaan osallistuneille lähetetään palauteloma ke, jonka kautta kartoi tamme tarpeita seuraa ville tilaisuuksille, sekä niissä käsiteltäville aiheil le, Paula Närvä sanoo.
Turvallisista ja luotettavista
tukiperheistä on huutava pula!
Onko sinulla mahdollisuus tarjota aikaa, lämpöä ja huolenpitoa tukea tarvitsevalle lapselle?
Tavallista arkea tuk perheessä
joukset ylittivät roimasti remontille varatun mää rärahan.
Ota yhteyttä
Turun Seudun Nivelyhdistys tarjoaa mahdollisuuden maksuttomiin kokeiluihin yhdistyksen liikuntaryhmissä Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa.
Lajeina mm. allasjumppa, kuntosali, asahi, niveljooga, FasciaMethod ja FysioPilates. Nouda omat kokeilulippusi tai pyydä toimitus postitse 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi Lonttistentie 9 B 15, Turku (käynti Helsinginkadun puolelta) Toimisto avoinna: ma klo 14-18, ke klo 9-12 ja to klo 9-12
Lippuja
Leader Varsin Hyvä on puoltanut Aliskulman kyläyhdistyksen hanketta Nousiaisissa. Hankkeessa rakennetaan vanhasta ra pistuneesta varastoraken nuksesta kylän toiminta verstas.
Aliskulman kyläyh distyksen hankkeen kus tannusarvio on kokonai suudessaan lähes 20.000 euroa, ja Leader Varsin Hyvän myöntämä tuki hankkeelle on 75 pro
senttia tästä eli tarkalleen 14.918 euroa.
Hankkeen tarkoitukse na on luoda Nousiaisten Vanhan Aseman pihapii rissä olevasta varasto- ja tallirakennuksesta kylän toimintaverstas, jonka ti loja voitaisiin tulevaisuu dessa käyttää monipuoli sesti.
Nykyisellään rakennus on niin huonossa kun nossa, että sitä on käytet ty vain varastona. Hankkeen tarkoitukse na on korjata rakennus
entiseen asuunsa ja käyt tökelpoiseksi – tavoittee na on toteuttaa raken nukseen muun muassa kyläläisten käyttöön so piva puutyöverstas, tilo ja joita voidaan käyttää myyntipaikkoina Asemal la pidettävissä markkina tapahtumissa, sekä lisäksi suunnitelmissa on sijoit taa rakennukseen puutar havälinelainaamo. Edel leen, hanke mahdollistaa myöhemmin rakennet tavaksi wc-tilat aseman makasiinirakennuksen
vuokraajien käyttöön ja niin ikään leikkikentän ja beachvolley-kentän käyt täjille.
Aliskulman kyläyhdis tys mainitsee hakemuk sessaan myös, että raken nus on olennainen osa Nousiaisten Vanhan Ase man pihapiiriä, joten se tulisi kunnostaa, ennen kuin rakennus on liian huonokuntoinen.
Raision nuorisovaltuus to kokoontui tällä viikol la sopimaan Raisiontien alittavan tunnelin ava jaisista sekä työryhmän kokouspäivistä. Kaupun
gin Länsiraitin ja Poh joisraitin yhdistävään tunneliin on valmisteltu graffitia, jonka maalaa vat Aleksi Salonen, Lauri Jylhä ja Essi Tuokko.
– Tarkoituksena on to teuttaa alikulkutunnelin
laakeille seinille kaupun gin asumisviihtyvyyt tä nostattava taiteellinen kokonaisuus, joka koos tuu eri suuntiin kulkevis ta lohikäärmeistä, kuvai lee Aleksi Salonen.
Tunnelin keskiosas
Torstaina 13. lokakuu ta kuullaan ajankohtaista asiaa energiansäästövii
kon ja kansallisen Astet ta alemmas -kampanjan hengessä Raision kaupun gintalon valtuustosalissa kello 17.30–19.30.
Taloyhtiöiden energiail taa vietetään Naantalin kaupungintalon valtuus tosalissa 8.11. kello 18–19.30.
sa sijaitsevan lasikatok sen raamit otetaan osaksi teosta, kuten myös tun neliin asennetut kiven lohkareet. Teoksen maalit maksaa Raision kaupun gin nuorisopalvelut. turun seutusanoMat
Tilaisuudet järjestää kau pungit yhteistyössä Valo nian kanssa.
turun seutusanoMat
Mynämäen YritysVoima Oy, Mynämäen yrittäjät ry ja Raision seudun kou lutuskuntayhtymä Rase kon opiskelijat toteutta vat syys-lokakuun aikana puhelinhaastattelukier roksen Mynämäen yrit täjille.
Tarkoituksena on ta voittaa kaksi sataa yrittä jää kertomaan siitä, min kälaisia palveluja yrittäjät tällä hetkellä kaipaavat.
– Haluamme kysyä, mitä Mynämäen yrittäjil le kuuluu, mikä heitä täl lä hetkellä askarruttaa ja minkälaisia palveluja ja apua he tarvitsisivat. Se selviää parhaiten suoraan kysymällä. Idea kyselyn toteuttamisesta nousi eri tyisesti yhteiskunnallis ten muutosten johdosta, kertoo Mynämäen Yritys Voima Oy:n toimitusjoh taja Matti Helenius.
Mynämäen YritysVoima Oy tekee tiivistä yhteis työtä Mynämäen yrittäjät ry:n kanssa, ja haastatte lun kysymykset laadittiin yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Kysymykset käsit televät kunnan palveluita,
yrittäjäjärjestön toimin taa sekä rekrytointi- ja koulutustarpeita.
Kysely toteutetaan yh
teistyössä Rasekon liike toiminnan opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijoilla on me neillään palvelumuotoi
lun opintokokonaisuus, johon projekti sopii hyvin. Opiskelijat soittavat yrit täjille syys- ja lokakuun aikana ja tavoitteena on
haastatella yhteensä kah tasataa yrittäjää. – Hienoa, että opiskeli jat pääsevät toteuttamaan tällaista aitoa työelämä
Pari viikkoa sitten tapah tuneet autojen ja moot toripyörien kokoontu misajot saivat laajasti julkisuutta, kun LounaisSuomen poliisi joutui puuttumaan tilanteisiin. Kokoontumisajoja suun nittelevan onkin syytä olla ajoissa yhteydessä poliisiin, jotta tapahtuma saadaan järjestettyä lailli sesti ja turvallisesti ilman jälkiseuraamuksia.
Poliisi muistuttaa, että kokoontumisten koolle kutsujaa voidaan epäil lä rikoksesta, mikäli ko koontumislain mukainen ilmoitus on laiminlyöty. Kokoontumisrikkomuk sesta voi seurata sakko rangaistus. Lisäksi on nettomuustapauksissa mahdolliselle järjestäjäl le eli kokoontumisen ko koonkutsujalle voi tulla vahingonkorvausvastuu.
Kokoontumisajoissa ja vastaavissa tapahtumis sa tulee noudattaa ko koontumislakia, joka löy tyy Finlexistä osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1999/19990530.
Yleisötilaisuuksien il moittamisvelvollisuus ei ole aivan yksiselitteinen.
Poliisi on antanut suuntaa-antavan listan tilaisuuksista, joista on syytä tehdä ilmoitus. Lis talla ovat suuret tapahtu mat (useita satoja osallis tujia), yleisten paikkojen (varsinkin liikenneväy lät) ulkotapahtumat, eri tyisryhmille suunnatut ti laisuudet, myöhäisiltaan tai yöhön kestävät tapah tumat (klo 22.00 jälkeen), tapahtumat joissa tarvi taan järjestyksenvalvon taa tai liikenteenohjausta, tapahtumat joissa on an niskelua, tapahtumat jot ka vaativat pelastussuun nittelua (kyseessä yli 200 henkilön tilaisuus) ja ti laisuudet, jotka herättävät voimakkaita tunteita (on vaarana, että tilaisuutta tullaan jollain tavalla häi ritsemään).
Poliisi myös muistut taa, että olosuhteet vaih televat suuresti maan eri puolilla, minkä johdos ta on vaikeaa määritel
lä täsmällisesti, mistä ti laisuuksista ilmoitusta ei tarvitsisi tehdä lainkaan.
Tapahtuman suunnit telijan tai järjestäjän on syytä muistaa, että jos tapahtumasta aiheutuu ympäristölle haittaa –esimerkiksi meluhaittaa – ja jos tapahtuma edel lyttää liikennejärjestely jä, ilmoitus on tehtävä. Listalta on myös helppo bongata yleisten paikko jen ulkotapahtumat, jol laisia kokoontumisajot ta valla tai toisella ovat.
Toisin sanoen, kun ko koontumisajosta tekee ilmoituksen ja asiasta neuvottelee muutenkin poliisin kanssa hyvissä ajoin etukäteen, niin ta pahtuma voidaan viedä läpi yhteistyössä virka vallan kanssa.
lähtöistä projektia. Olkaa yrittäjät valmiina vastaa maan puheluihin! kehot taa Rasekon liiketoimin nan kehittämispäällikkö Minna Vainio.
Rasekon ja omistaja kuntien yhteinen Jousta vasti työhön -hanke on mukana projektissa spar raamassa ja ohjaamassa opiskelijoita.
– Opiskelijoille tämä soittokierros antaa tosi hyvää kokemusta vaik kapa tulevaa omaa työn hakua silmällä pitäen, sa noo Joustavasti työhön -hankkeen projektipääl likkö Ilona Karilainen.
Kyselyn toteuttamisen jälkeen halukkailla opis kelijoilla on mahdollisuus jatkaa projektin parissa koulutussopimusjaksolla. Tällöin he pääsevät rapor toimaan kyselyn tuloksia, tekemään tapahtumajär jestelyjä ja esittelemään kyselyn tuloksia yrittäjil le. Tulokset tullaan jul kaisemaan loppuvuodesta Mynämäessä järjestettä vässä tapahtumassa.
turun seutusanoMat
Asuntomessukohtei
siin voi edelleen tu tustua – netissä ole vien virtuaalisten asuntomessujen kaut ta.
Naantalin Asuntomes sut olivat kesällä yleisö menestys, mutta tiesit kö, että messukohteisiin voi tutustua edelleenkin? Asuntomessujen internetsivuilla voi käydä virtu aalisesti tarkastelemassa, millaisia kohteita messu alueella on.
Virtuaaliset messuko tikierrokset ovat netissä kaikkien katsottavissa il maiseksi, ilman erillistä pääsykoodia.
Virtuaaliset Asunto messut 24/7 lanseerat tiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2020, ja kehitys työtä virtuaalisen mes suelämysten ympärillä jatketaan edelleen. Virtu aalin myötä on mahdol lista tarjota asuntomes suvieraille – ja muillekin kiinnostuneille - uuden tavan kokea ja nähdä messukodit, tutustua nii
den yksityiskohtiin, sekä muun muassa kuulla ko tien suunnittelun taus toista.
Virtuaalisilla Asunto messuilla voi siis tutus tua viimeisimpien asun tomessujen – Tuusula 2020, Lohja 2021 ja Naan tali 2022 - messukoteihin 3D-näkymän myötä ja
liikkua kodeissa virtuaa listi omaan tahtiin. Käyt tö vaatii vain kirjautumi sen, joka on ilmaista.
Kirjautuminen käy näp pärästi esimerkiksi goog le-tilin avulla. Virtu aalimessuille voi toki kirjautua myös muun sähköpostin avulla, mut
ta google-tilin kautta se onnistuu kymmenessä se kunnissa.
Kirjautumisen jälkeen käyttäjälle avautuu netis sä messukartta sekä link ki messukohteisiin. ”Astu sisään” -linkkiä painettu aan käyttäjä pääsee tu tustumaan lähes kaikkiin messukohteisiin. Aivan
kaikki kohteet eivät vir tuaalimessuilla ole, mut ta valtaosa kuitenkin.
Klikattuaan virtuaali kohdetta, virtuaalimes sujen vieras pääsee tu tustumaan kohteeseen 3D-virtuaalikierrokselle, jolla voi liikkua kohtees sa sisällä ja ihastella koh detta ja muun muassa sen
sisustusta aivan kuin kul kisi todellisen kohteen si sällä. Kohteesta löytyy myös pohjaratkaisu sekä kuvagalleria – mutta 3Dkierroshan on se kaikkein mielenkiintoisin.
Kävin kokeilumieles sä tutustumassa muuta maan virtuaalimessuilla mukana olevaan kohtee seen. Käyttökokemus oli mieluisa, sillä liikkuminen kohteen sisällä tapahtuu vaivattomasti ja nopeasti – ainakin minun nettiyh teydelläni sovellus toimi täydellisesti ilman min käänlaista pätkimistä.
Kävitpä Naantalin Asuntomessuilla tai et, jos olet vähänkään kiin nostunut kohteista, virtu aalisia messuja voi lämpi mästi suositella. Ainakin allekirjoittanut oli va kuuttunut.
Virtuaaliset messut löyty vät osoitteesta: www.asun tomessut.fi/virtuaalimessut Marko Vuosjoki
Paras selälle ja unelle, Tempuria suosittelee Selkäliitto ja Uniliitto
VAIHDA TYYNY PARIN VUODEN VÄLEIN ANNA MYYJÄN AUTTAA VALINNASSA:
Kylkinukkujalle – ORIGINAL-tyyny korkeana Selinnukkujalle - ORIGINAL-tyyny matalana Sekä kylki- että selinnukkujalle – MILLENNIUM-tyyny Vatsallaan nukkujalle – OMBRACIO-tyyny
lisuuksillaan.
Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Kari Suvanto auttaa oikean TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. Varaa aikasi nukkumisergonomian kartoitukseen puh. 010 3214310
Stemma Kaluste Airisto oy Maskuntie 224, 21250 Masku • Puh 010 321 4310 Avoinna ark 10-18, la 10-16
Turun Kisa-Veikkojen näyttämö täyttää kun nioitettavat 95 vuotta. Merkkivuoden juhlaesi tyksenä nähdään Urhei lutalo Rientolassa Tapa us Afterdawn -näytelmä, joka saa ensi-iltansa 16. lokakuuta. Saija Viljasen kirjoittaman näytelmän ohjaa Turun Kisa-Veikoil le Leena Siren.
– Vaikka olenkin har rastanut teatteria noin 14-vuotiaasta alkaen, oh jaaminen on minulle vielä uutta. Tämä on siis toinen teatterille ohjaamani näy telmä, Siren kertoo.
– Luettuani useita näy telmätekstejä valintani osui niihin teoksiin, jois ta mielikuvitukseni alkoi heti synnyttää kuvia sii tä, miltä ne visuaalisesti tulisivat näyttämään, Si ren jatkaa.
Tapaus Afterdawn on kin todella näyttävä tapa us – se edustaa aihepiiril tään sellaista näytelmää, jota Rientolassa ei ole vie lä tehty.
– Teemoiltaan näytel mä ei tosiaan ole perin teisesti sitä, mitä Kisa-
Veikkojen näyttämöllä on totuttu näkemään.
Muiden teatterin aktii vien luettua tekstin, sain koko työryhmän vakuut tuneeksi siitä, että näy telmä sopii tänne ja juh lavuoteemme. Tapaus
Afterdawnia kuvataan kummitusnäytelmäksi, mutta ei se ole pelkästään sitä. Se tarjoaa katsojal leen monenlaisia tuntei ta; hauskuutta, jännitystä, iloa ja ehkäpä vähän suru akin, Siren sanoo.
Näytelmän työryhmään kuuluu kaiken kaikkiaan 16 henkilöä, joista 11 näh dään lavalla rooleissa. Nuorin mukana olevis ta harrastajanäyttelijöis tä on 23-vuotias ja vanhin noin 60-vuotias.
– Taustalla yhtä tär keissä tehtävissä ovat puvustuksesta vastaava monitoiminainen Marika Nummela, lavasteet val mistanut Matti Tiainen sekä tekniikasta vastaa va Teppo Raussi. Sitten
Turun Kisa-Veikkojen Näyt tämö 95 vuotta -juhlanäy telmänä nähdään Tapaus Af terdawn, jossa näyttelevät mm. Kari Ruotsi (vas.), El vira Hartman, Eeva Saari nen, Hannu Aali, Tapio Oksa la, Pirkko Nielikäinen, Linda Viljanen, Minna Suomi ja Essi Lineri. Kuva: Leena Siren.
on heitä, jotka ovat mu kana molemmissa kuten esimerkiksi Elvira Hart man, joka sekä näyttelee että hoitaa maskeerauk sen ja auttaa lavastukses sa, Siren toteaa.
95-vuotias Turun Ki sa-Veikkojen näyttämö on samalla Turun seudun vanhin harrastajateatteri ja ainut toiminnassa ole va työväenteatteri.
Esityskausi: 16.10.2022 –29.1.2023.
katariina Mäkinen-Önsoy
Uusia perheystävällisiä ja näppäränkokoisia omakotitontteja myynnissä tai vuokrattavissa alueelle valmistuvan perhetalon ja kaupan läheisyydessä!
Aurinkotuulesta on lyhyt matka Naantalin keskus taan ja Kultaranta Resortin palveluihin. Tontit sijait
Naantalin asuntomessualueen läheisyydessä.
Tarjouskilpailu
käynnissä 26.9.–9.11.2022.
pohjahinnat
Myöskään Mynämäki ja Parainen eivät in nokkaita liittymään Föliin.
Föli-alueen laajenemi sen vaikutusselvityksen jälkeen keväällä varmas ti moni uumoili, että Fö li-alue saattaa laajentua viiteen uuteen kuntaan nykyisten eli Turun, Rai sion, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon lisäksi. Syyskuun aikana tehtyjen kunnallisten päätösten jälkeen kuitenkin tilan ne on se, että vain Paimio hakee Föli-alueen jäse nyyttä. Masku, Nousiai nen, Mynämäki ja Parai nen eivät.
Maskun kunnanval tuusto päätti äänestyk sen jälkeen olla hakemat ta alueen jäsenyyttä ja sinetöi samalla Nousiais ten kohtalon. Nousiainen omassa kunnanvaltuuston kokouksessaan päätti –äänestyksen jälkeen niin ikään – hakea jäsenyyttä, mutta ehdollisesti. Ehto na oli se, että myös Mas ku hakee Föli-alueeseen. Eli kun Masku otti kiel teisen kannan, se samalla käänsi tilanteen Nousiais ten kannalta – kumpikaan ei hae jäsenyyttä.
Mynämäen ja Paraisten osalta Fölin laajeneminen kariutui jo hallituksissa. Mynämäen kunnanhalli tus ja Paraisten kaupun ginhallitus päättivät syys kuun aikana, että eivät hae Föli-alueen jäseniksi. Mynämäellä kunnan hallituksen kokouksessa Petteri Huuskonen ehdot ti, että kunnanhallitus ei tässä vaiheessa esitä kun nanvaltuustolle Mynä mäen kunnan liittymistä
Föli-alueeseen. Huusko sen ehdotuksen taustal la olivat merkittävä kus tannustason nousu, joka ei Huuskosen mieles tä kuitenkaan paranna kuntalaisten alueellista palvelutarjontaa. Huus kosen ehdotusta kannat tivat kunnanhallitukses sa Juha Vanhanen, Kimmo Karkoinen ja Mika Hurme. Äänestyksessä Huusko sen ehdotus voitti esityk
sen liittymisestä selväs ti, äänin 9-1. Liittymisen kannalla oli kunnanhalli tuksessa ainoastaan Tuu la Toivonen, kaikki muut asettuivat Huuskosen eh dotuksen taakse. Selvän äänestystulok sen johdosta kunnanhal litus ei siis esitä kunnan valtuustolle Mynämäen liittymistä Föli-alueeseen.
Paraisilla liittymisaikeet
jäivät niinikään kaupun ginhallitukseen. Asias ta päätettäessä kaupun ginjohtaja Patrik Nygrén esitti asiasta annettavan seuraavan lausunnon:
”Föli-alueeseen liit tyminen merkitsisi Pa raisten kaupungille huo mattavaa kustannusten nousua ilman, että lin ja-autoyhteydet parani sivat. Yhteistyö ELY-kes kuksen kanssa on sujunut
hyvin, ja uusia yhteyk siä, kuten Kupittaan pi kavuoroyhteys, on kehi tetty. Föliin liittymisestä saatavat hyödyt eivät lä hestulkoonkaan korvaa liittymisestä aiheutu vaa suurta kustannusten nousua, joten kaupungin hallitus päättää tässä vai heessa olla jatkamatta Fö liin liittymisestä käytäviä neuvotteluja. Paraisten kaupunki kehittää jouk
koliikennettä itsenäises ti ja yhdessä Elyn kanssa.” Paraisten kaupungin hallitus hyväksyi kau punginjohtajan esityk sen yksimielisesti, joten myöskään Parainen ei ole Föli-alueen jäsenyyttä ha kemassa.
Tilastokeskus julkaisee kuukausittain polttoai neiden keskihintatilas tonsa, ja tuon tilaston mukaan tammikuussa 95-bensiinin keskihin ta oli 1,88 euroa litral ta, dieselin 1,78 euroa lit ralta. Tuorein tilasto tätä juttua kirjoitettaessa on elokuulta, jolloin ysivito sen keskihinta oli 2,14 eu roa litralta ja dieselin 2,09 euroa litralta.
Hyppäys tapahtui maa
liskuussa, eli Ukrainan so dan alettua. Maaliskuun hinnat olivatkin järisyt tävät; dieselin keskihinta oli peräti 2,33 euroa litral ta ja ysivitosen 2,23 euroa litralta. Vielä huimemmat hinnat olivat Tilastokes kuksen mukaan kesäkuus sa, kun ysivitonen kävi huippulukemissa; 2,57 euroa litralta ja dieselkin 2,44 euroa litralta. Tilas tokeskuksen tilastoinnin mukaan dieselin keskihin nat olivat ysivitosta kal liimmat maalis- ja huhti
kuussa.
Kesäkuun ennätyslu kemista ollaan tultu alas, sillä heinä- ja elokuus sa hinnat putosivat. Vuo den alusta elokuun lop puun hinnat kuitenkin nousivat roimasti; 95 E -bensiini oli elokuun lo pulla noin 14 prosent tia kalliimpaa kuin vuo den alussa ja diesel noin 17 prosenttia kalliimpaa tammikuuhun verrattuna.
meenisen Taidekappe lin suunnittelu- ja raken nuskustannukset katettiin lainarahalla. Yksi varain hankintakeino oli tai degrafiikan myynti. Sitä tarkoitusta varten val mistettiin grafiikkasalkku, joka sisälsi neljä värillis tä grafiikanlehteä ja yh den mustavalkoisen, jon ka tekijä oli taidegraafikko Pentti Kaskipuro.
Koska suuri osa Kaskipu ron tuotannosta on tullut tutuksi monien aiempien näyttelyiden yhteydessä, Pro Kaskipuro yhdistys halusi tuoda Taidekappe liin salkkujen kätköihin piilotettuja teoksia. Pent ti Kaskipuron mittavasta tuotannosta, 576 grafiik kateoksesta on salkkuihin säilytetty lähes 60 vedos ta, joita vain harvat hänen taiteestaan kiinnostuneet ovat päässeet vapaasti tarkastelemaan.
Muistonäyttelyyn avat tiin kaksi ruotsalaisen taidekauppias Bo Alve rydin vuonna 1978 tilaa maa grafiikkasalkkua, jot ka luomassaan graafisessa teatterissa Pentti nimesi Stilleben I:ksi ja Stilleben II:ksi. Teosten aiheina pääasiassa erilaisista keit tiön objekteista koottuja asetelmia, joista tekijä ha lusi käyttää mieluummin saksalaista stilleben ni mitystä kuin italialaista natura mortaa, joka suo meksi merkitsee kuollut ta luontoa. Kaskipuron te osten objektit eivät olleet kuolleita vaan hiljaisina
kin elossa. Hän onkin to dennut että ”hiljaisuus on tärkeää ja tavoittelen sii hen liittyvää intensiteet tiä”.
Vaikka salkkuja valmistet tiinkin 80 kappaleen sarja, niin kotimaassa niitä eh jinä sarjoina on vain ra joitetusti ollut esillä, jos
ollenkaan. Kumpikin salk ku sisältää neljä grafiikan lehteä. Kaikki ovat tekijän vedostamia. Näyttelysal kut ovat lainassa Grafii kanpaja Himmelblaun ko koelmasta.
Pentti Kaskipuron näyt tely Pyhän Henrikin Eku
meenisessa Taidekappelis sa 1.- 30. lokakuuta.
Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2)
Messu sunnuntaisin klo 10
Pe 14.10. klo 17 Nuortenmessu
Su 30.10. klo 17 Johannesmessu
turun seutusanoMat
To 13.10. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Alussa mukana Joel Hallikainen
Su 16.10. klo 18 ”I Fortunati – Ajan laineilla” Barokkimusiikin konsertti. Ohjelma 10€.
Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3)
Joka su klo 12 Messu
Hepokullan srk-talo (Varkkavuorenk. 23)
Su 16.10. klo 13 Messu
Halisten srk-talo (Gregorius IX:n tie 4)
Su 9.10.
Halisten sunnuntailounas Herkullista kotiruokaa edullisesti,
/ lapset ilmaiseksi
Runosmäen srk-talo (Munterink. 15)
Ke 26.10. klo 12 Keittokeskiviikko Edullinen keittolounas, aik.
/ lapset ilmaiseksi
Maskun Askaisissa oleva Louhisaaren kartanolin na isännöi tänäkin syksy nä suosittuja Kummitus kierroksia. Kierroksia on lisätty vuosittain ja tänä vuonna ovet kierroksil le aukesivat syyskuun lo pulla, jatkuen marraskuun puoleen väliin.
Vanha ja historiallinen kartanolinna tarjoaa upe at puitteet jännittäville kummitustarinoille, joi ta riittää kartanon pitkän historian ajalta runsaasti.
Opastetulla kierrok sella tutustutaan kar tanolinnan synkkään menneisyyteen sekä mie lenkiintoisiin ihmiskohta
loihin, huumoria unohta matta.
Jylhässä kartanolin nassa kuullaan kummal lisia juttuja, kolahtelevia ovia ja narisevia askeleita sekä kurkistellaan karmi vaan kellariin.
Naantalin Teatterin näyttelijät elävöittävät kierrosta.
Kierrokselle lähdetään kartanolinnan pihalta ta satunnein illan hämärty essä. Kierros kestää noin 45 minuuttia ja on suo meksi opastettu.
Kierroksia ei suositella alle 15-vuotiaille – kum mituskierros ei siis ole lapsille suunnattu. Jär jestäjien ja kierroksel
le osallistuvien vuoksi on toivottavaa, että ikä rajaa noudatetaan – täl löin kokemus on mahdol lisimman mukava kaikille osallistuville.
Louhisaaren kummitus kierroksen on käsikirjoit tanut Niina Repo.
Tuotanto on toteutettu Visit Naantalin, Suomen kansallismuseon ja Lou hisaaren kartanolinnan sekä Naantalin Teatterin yhteistyössä.
Kartanolinnassa on pie niä huoneita ja ahtaita käytäviä. Turvavälien pi täminen ei ole mahdollis ta kaikkialla, joten maskin käyttö on suositeltavaa.
Auton voi jättää parkki alueelle, josta on kävelyä
kartanolle noin 200 met riä. Invapysäköinti sijait see kartanon linnanpihan oikealla puolella.
Louhisaaren kartano linna ei ole esteetön eikä kohteessa ole hissiä.
Kummituskierrokset jatku vat 12. marraskuuta asti. Liput ovat myynnissä Visit Naantalin verkkokaupassa (www.visitnaantali.com).
Kutsu Raision
Vasemmistoliiton
Kunnallisjärjestö ry:n Syyskokoukseen torstaina 20.10.2022 kello 17.00 ja Raision Vasemmistoliitto ry:n Syyskokoukseen torstaina 20.10.2022 kello 18.00. Molemmat kokoukset pidetään Raision Kulttuurikellarilla, Lumparlankatu
Esillä sääntöjen määräämät
Sekakuoro Naantalin Lau
lajat esiintyy Naantalin kirkossa sunnuntaina 9. lokakuuta. Taivaanrannal la-konsertissa kuullaan valikoima monentyyppi siä lauluja kansansävel mistä moderniin kuoro musiikkiin.
Mukana on teoksia muun muassa Leevi Ma detojalta, Kaj-Erik Gus tafssonilta, Leonard Cohenilta ja Joel Hallikai selta. Myös kuoron omien johtajien kädenjälki kuu luu sävellyksissä. Konser tin alaotsikko, Laulunka jastusta toivon ja kaipuun rajalta, kokoaa yhteen laulujen tunnelman ja tekstien sielunmaiseman.
– Lauluja yhdistää se mikä meitä ihmisiäkin: meillä on taivaanrantam me, jonka äärellä huo kaamme kaipuumme ja kurkotamme kohti näky mätöntä toivoa, kuvailee kuoronjohtaja Antti Huo vinen.
– Laulu voi koskettaa
Naantalin Laulajat ovat harjoitelleet ahkerasti ennen 9. lokakuuta koittavaa konserttiaan.
erilaisia ihmisiä kuin mo nitahoinen timantti, joka kullekin heijastelee omal la tavalla. Tällaisia yhdes sä koettuja kosketuksen hetkiä tahdomme jakaa kuulijoiden kanssa.
Taivaanrannalla-kon
sertti avaa Naantalin Laulajien kirkkokonsert tikiertueen, joka jatkuu myöhemmin Vehmaalla ja Piikkiössä.
Taivaanrannalla-konsert ti Naantalin kirkossa 9.10.
klo 16. Uusintaesitykset Vehmaan kirkossa 28.10. klo 19 ja Piikkiön kirkossa 30.10. klo 16.
ko Ahvenaisen konsert ti kuullaan Martinsalissa perjantaina 21. lokakuu ta. Tilaisuudessa esiinty vät Veikko Ahvenainen ja hänen puolisonsa Ca rina Nordlund ja Raision Harmonikkakerho johta janaan Jorma Numminen. Konsertin järjestelyissä on mukana Raision kulttuu ritoimi.
Ohjelmassa kuullaan suosittuja säveliä Sibeli uksesta Säkkijärven polk kaan.
sellä. Kansainväliset kon serttikiertueet alkoivat 1960-luvulla aina Mosko van Tshaikovskin konsert tisalista kuuluisaan Ka detraaliin Washingtonissa Yhdysvalloissa. Takana on noin 5000 soolokonserttia eri puolilla maailmaa.
turun seutusanoMat
Veikko Ahvenaisen ensilevytys oli vuonna 1955 ja tänään hän on maamme eniten levyttä nyt artisti 1087 levytyk
Kuopion kaupunki, joka on Veikon kotikaupunki, on kunnioittanut hänen elämäntyötään suurel la taideteoksella, joka on nähtävänä Kuopion Mat kakeskuksessa. Hän on saanut Pro Finlandia-mi talin vuonna 2010 ja kan sainvälinen Harmonikka liitto on palkinnut hänet arvostetulla Merit Award –palkinnolla vuonna 2020
turun seutusanoMat
Julkaisija ML-Mediat Oy
ISSN 2489-3420 (painettu)
ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino
Posti Group Oyj
Lyhempi etuosa ja pidennetty selkäosa Muotoillut hihat Cordura®vahvike kyynärpäissä Heijastavat yksityiskohdat Cordura®vahvistetut hihan päät YKK -vetoketjut Pidennetyt hihat ja joustavat hihansuut peukaloaukoilla Säädettävä huppu Korkea kaulus suojaa tuulelta