Seutusanomat Vakka 7.11.2019

Hiljaista metsästysta taljajousella

MIESTEN PUKEUTUMISEN ERIKOISLIIKE TURUSSA!

TÄSSÄ NUMEROSSA

KUSTAVI-TAIVASSALO-VEHMAA ERIKOISJULKAISU SYKSY 2019

SIVU 16

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 1.11. to 2

3. VSK

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 7.11.2019

LOPPUUNMYYNTI

Nastarenkaat:

13” 130 €/sarja/4 kpl

Alinassa on hyviä kenkiä ja kiva fiilis

15 €/rengas

16” 160 €/sarja/4 kpl 18” 180 €/sarja/4 kpl

Isälle ihanat isänpäiväkukat Kukkapirtistä

Renkaita jäljellä rajoitetusti!

15” 150 €/sarja/4 kpl 17” 170 €/sarja/4 kpl

Su 10.11.

ISÄNPÄIVÄ

Vaihtotyö tarvittaessa

14” 140 €/sarja/4 kpl

Palvelemme: ark. klo 9-17.30, la klo 9-14

-kotimaiset uusiorenkaatSorvarintie 4B, U:ki Puh. 0400 597 515

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 844 3553, 044 704 3553 www.alina.fi

X-ICE NORTH 4

Autotehtaankatu 9, U:ki p. 842 4500 www.nesteuki.fi Ark. 7-17, la 8-14

P. 0440 702 110

Scarffalla

Pe 29.11. klo 19.

La 30.11. klo 13.

To 05.12. klo 19.

La 07.12. klo 13.

Liput 28 €

PERINTEINEN KUUMOTUSJUOMA TAAS MEILTÄ!

MYÖS ERIKOISKAHVIT. AAN! YÖS MUK

EDULLINEN M KOTIRUOKALOUNAS alk. ma-la klo 11-15

750

Lounaslista netissä www.rosamunda.fi

Koulukatu 5, U:ki.

P. 02 8424833 ark. 8-17, la 8-15

Suunnitteletko yksin tai porukassa pikkujoulua?

Varaa paikkasi ja tule nauttimaan erilainen pikkujoulupäivällinen 30.11. klo 18.00 Tarkemmat tiedot fb-sivuiltamme.

Jättierät astioita, lasitavaraa, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, lp-levyjä, kirjoja ym.

Tavaraa on paljon!

2

Avoinna sunnuntaisin 15.12. saakka.

Kurjenpolku 2 UUSIKAUPUNKI Ark. 10-18, la 10-14, su 12-16 0400 104 197 www.kaupanpaikka.fi

Mahtava musikaali Nunnia ja konnia!

La 09.11. klo 13.

La 16.11. klo 13.

Su 17.11. klo 13.

To 21.11. klo 19.

La 23.11. klo 18.

Alinenkatu 9, Uusikaupunki. ma-pe 9-17, la 9-14, su 10-13

Yksilöllistä laatua joulunajan juhlaan

1000 m

www.euromaster.fi

Olemme siirtyneet talviaikaan.

Palvelemme ma-pe 9-17 la 9-14 su 10-13

www.siivosenkukkapirtti.fi

1000

nastaa turvanasi!

TORIN LAIDALTA

Palveleva vaateliike

Sepänkatu 1, Uusikaupunki p. 044 307 3917, ark. 10-17, la 10-13

www.reinholm.fi

Kartanon Karkuri Oy Karsluodontie 14, Uusikupunki p. 0440 911 980

www.kartanonkarkuri.fi

www.turunseutusanomat.fi

Pikkujoulupaketti: Lounas Aqussa ja Kosinta teatterissa Ke 20.11. / ti 26.11. / ke 27.11. (lounas klo 12.30, esitys klo 14.) 27 €/hlö

Tositeatteria lavalla, näyteltyä ja puhuttua. Mukana Topi Kauppinen AUTOTEHDAS Ensi-ilta 1.2.2020.

Liput ovat jo myynnissä.

MUISTA MYÖS LAHJAKORTIT! Uudenkaupungin Teatteri 02 8451 5440

2

7. marraskuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

Onnea kaikille sunnuntain juhlakaluille!

Tulevaisuus ja toivo

Tämä lehden sivuilla 4–5 on juttu uusperheistä, jotka olivat yhtenä aiheena monimuotoisiin perheisiin pureutuvassa Perheet keskiöön -hankkeen koulutuksessa Raisiossa, Kaarinassa ja Uudessakaupungissa. Monimuotoisiin perheisiin lasketaan uusperheiden lisäksi myös adoptioperheet, sijaisperheet, yhden vanhemmat perheet, sateenkaariperheet, leskiperheet, lapsettomat perheet, lapsikuolemaperheet, kahden kulttuurin perheet sekä kaksos- ja kolmosperheet. Suomalaisista perheistä kolmannes lasketaan monimuotoisiin perheisiin ja aika monissa niistäkin vietetään sunnuntaina isänpäivää.

Tämän lehden isänpäivähaastatteluun valittiin uusikaupunkilainen perhekodin isä Harri Virtanen. Suomalaisista lapsista sijoitettuina elää 18 000 lasta, ja sijoitettujen lasten tarinoissa isättömyys yhdistää suurinta osaa. Nettilehdestä pääsee lukemaan lisää isänpäivähaastatteluja.

Turun Seutusanomat länsi -lehden alueelta haastattelussa oli raisiolaisisä, joka on paitsi uusperheen myös suurperheen isä. Hän kertoo omia kokemuksiaan uusperheen isänä ja seitsenlapsisen perheen koti-isänä yhteiskunnassa, jossa miehet käyttävät vain 10 % perhevapaista. Turun Seutusanomat itä -lehden alueelta taas haastattelussa oli kaarinalaisisä, joka sai omasta isyydestään intoa uuden ammatin etsintään.

Jokainen isä on omanlaisensa ja ainutlaatuinen – usein oman perheensä lapsille paras mahdollinen, riippumatta siitä, mikä perhemalli on. Monimuotoisia perheitä käsittelevällä luennolla Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring muistutti, että yksikin turvallinen aikuinen voi olla lapsen elämässä pelastava tekijä. Kenenkään roolia ei siis kannata vähätellä. Jokaiselle on paikkansa ja toisaalta lasten elämään mahtuu useampiakin rakastavia aikuisia. Joskus vanhemmuudessa suurinta rakkautta onkin se, että antaa lapsen päästää lähelleen myös muita aikuisia.

Perheet keskiöön -hankkeen seuraava koulutus järjestetään Turun Lounatuulet Yhteisötalon Pihlaja-Salissa 18. marraskuuta kello 9–14. Silloin aiheena on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kohtaaminen.

Sitä ennen hyvää isänpäivää kaikille sunnuntain juhlakaluille! Isyyttä ei toki mitata sillä, mitä perheessä tapahtuu isänpäivänä, vaan sillä, mitä siellä tapahtuu jokaikinen maanantai. Ja juuri sen vuoksi juhla arjen keskellä perustelee paikkansa.

Olen usein pohtinut miksi aika kuluu niin nopeasti, kun ikää tulee lisää. Päivät, viikot ja kuukaudet kiitävät ohi kuin huomaamatta. Kaksi vuotta on nyt vierähtänyt täällä kahden pienen seurakunnan diakonina, opetellen tätä upeaa ammattia ja siinä sivussa paikallista murretta. Ostinpa Heli Laaksosen runokirjankin, jotta voisin jakaa jonkun runon seurakuntalaisille paikallisella murteella. ”Tährelent!/ Toivon./ Toivon./ Toivontoivontoivontoivon.../ Emmää keksi mittä!/ En ol oppinu unelmoittema./ Kumma kyl murhettumine suju ilman kurssei.// Toivon et näkissin toisen tährelenno./ Ei tul muutaka miäle.”

Tänään haluan jakaa kanssasi ajatuksia toivosta. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta toivo? Ehkä vastaat, että saisit koiranpennun. Pääsisit opiskelemaan. Löytäisit ihanan puolison. Pääsisit työhön, josta olet unelmoinut. Voittaisit lotossa. Pysyisit terveenä tai että saisit elämäsi järjestykseen. Vastaus riippuu, minkä ikäinen olet ja missä elämäntilanteessa elät. Jokaisella meistä on elämälle toiveita ja odotuksia, vaikka toisinaan niitä syvimpiä toiveita onkin vaikea sanoittaa. ”Niin kauan kuin on elämää, on toivoa”, sanotaan. Toivo näyttää olevan jotain, jolla on toivetta syvempi, elämää kantava merkitys. Kreikan kielessä on sana ’elpis’, joka merkitsee paitsi toivoa myös odottamista ja luottamusta. Raamatussa toivo on yksi kolmesta avainsanoista uskon ja rakkauden rinnalla.

Jeesus lupaa meille tulevaisuuden ja toivon. Toisinaan elämän murheet ja taakat vievät elämästämme toivon näköalan.

Suurten vaikeuksien keskellä Jeesuksen sanat saattavat tuntua vaikealta ymmärtää ja vastaanottaa. Taakkojen alla ajattelemme, että ongelmat, joiden kanssa painimme, ovat niin suuria ettei Jumalakaan voi auttaa.

Abraham toivoi vaikka toivoa ei ollut. Miten sillä tavoin voi toivoa? On toivottava vastoin inhimillistä tietoa ja kokemusta. Abraham toivoi Jumalan lupauksen varassa, luotti ja jäi odottamaan. Lupaus täyttyi, hänestä tuli kantaisä monelle kansalle, vastoin kaikkia odotuksia. Paavali vakuuttaa, että Jumalan lupaukset koskevat yhä meitä jokaista ja että Jumalan sanan myötä toivo tulee luoksemme.

Työssäni olen saanut kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla monenlaisia ihmistarinoita. Toisten tarinat ovat olleet vaikeita ja surullisia. Joidenkin seurakuntalaisten kanssa olen saanut kulkea palan matkaa yhdessä ja olla taakan puolittaja, näin ainakin toivon. Jeesus kutsuu jokaista meistä vierellä kulkijaksi ja olemaan toivon tuoja tämän maailman keskellä.

Usein riittää, kun kuljet rinnalla pienen matkan ja kuuntelet, mitä vierellä kulkija sinulta toivoo.

Päivi Rönnblad, diakoni Kustavin seurakunta Taivassalon seurakunta

Janica Vilen Päätoimittaja

Historian ensimmäinen e-urheiluturnaus U:gissa 8. marraskuuta UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin kaupunki järjestää Uki Strike: Go 19 -nimisen Counter-Strike: Global Offensive -e-urheiluturnauksen Demotilassa perjantaina 8. marraskuuta. Tapahtuma alkaa kello 16 ja jatkuu puoleen yöhön asti.

Counter-Strike: Global Offensive on yksi tunnetuimmista ja seuratuimmista elektronisen urheilun peleistä. Taktisen, ensimmäisen persoonan ammuntapelin ydinajatuksena on taistelu poliisien erikoisjoukkojen ja terroristien välillä. Turnauksissa peliä pelataan tavallisesti viiden hengen joukkueissa ja näin toimitaan myös Uudessakaupungissa.

Turnaukseen mahtuu mukaan yhteensä 10 joukkuetta, jotka koostuvat 13– 25-vuotiaista pelaajista. Osallistuminen on maksutonta ja voittajajoukkueelle on luvassa Uudenkaupungin Yrittäjät ry:n sponsoroima 500 euron palkinto.

– Olen aivan innoissani tästä tapahtumasta. Kaiken muun

hyvän lisäksi se on tärkeä osa myös Uudenkaupungin imagon ja markkinoinnin kehittämistä. Yhteistyö turnauksen järjestämisessä on ollut niin hyvää ja idearikasta, että saa nähdä mihin se vuosien saatossa vielä johtaa, hehkuttaa elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Tapahtumaa juontamaan ja tuomaroimaan saapuu suurelle yleisölle Diili -ohjelmasta tuttu Tomi ”Tombha” Rinne, joka toimii tällä hetkellä kilpapeliorganisaatio ENCEn sisällöntuottajana.

Turnausta voi seurata livenä Uudenkaupungin Youtube -kanavalla, jonne se striimataan ja tallennetaan.

– Tilan asettamien rajojen vuoksi turnausta ei tällä kertaa pääse paikanpäälle seuraamaan, mutta ehkäpä jo ensi vuonna tilaisuus siirretään isommille areenoille, vinkkaa turnauksen teknisestä toteutuksesta vastaava Janne Kari.

SSV

Kaikki kolme lehteä (Itä, Länsi, Vakka) nyt samassa osoitteessa:

www.turunseutusanomat.fi

n Vastine

Kurtturuusun puolustamiselle ei ole ainuttakaan hyvää perustelua Puutarhaneuvos Arno Kasvi kirjoitti 17.10.2019 Turun Seutusanomien Asiantuntijapalstalla kurtturuusulle puolustuspuheen, joka kuitenkin perustuu virheellisiin käsityksiin ja puutteelliseen tietoon.

Vuosikymmenten kokemus ja ansiokas työ puutarhakasvien parissa ei suoriltaan tuo riittävää asiantuntemusta vieraslajeihin, vaan asiaan olisi ollut syytä perehtyä tarkemmin. Korjaan tässä kaksi hänen perustavanlaatuisinta väärinkäsitystään.

Ensinnäkin ainoastaan alkuperäisen kurtturuusulajin (Rosa rugosa ja sen valkokukkainen muoto R. rugosa f. alba) maahantuonti, myyminen, ostaminen, ja vuodesta 2022 al-

kaen myös kasvattaminen ovat kiellettyjä. Sen sijaan Kasvin kehumia jalostettuja tarhakurtturuusuja (Rosa Rugosa -lajikkeet) ei tarvitse hävittää.

Ihmiset voivat siis edelleen kasvattaa pihoillaan "Kuhmosta Hankoon" uskollisesti kukkivia talvenkestäviä tarhakurtturuusuja, kerätä kiulukoita ja katsella, miten hyönteiset, linnut ja jyrsijät häärivät pensaikoissa ruokaa ja suojaa etsien.

Toinen Kasvin väärinkäsitys liittyy kurtturuusun rooliin haitallisena vieraslajina. Hän vähättelee lajin haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja puolustaa sen käyttöä horjuvin argumentein. Toisin kuin Kasvi väittää, kurtturuusu ei

ole vain "EU:n vieraslajilistalla Keski-Euroopan maissa", vaan se on Suomessa valtioneuvoston asetuksessa listattu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Se on siis todettu selvästi haitalliseksi luonnon monimuotoisuudelle myös Suomessa.

Näin on erityisesti merenrannoilla ja ulkosaaristossa, missä kurtturuusu uhkaa monia jo valmiiksi vaarantuneita luontotyyppejä. Esimerkiksi hiekkarannoilla kurtturuusu leviää juurakkonsa avulla jopa hehtaarien laajuisiksi tiheiksi kasvustoiksi syrjäyttäen alkuperäisen kasvillisuuden. Laji voi levitä helposti pitkienkin matkojen päähän, sillä syötyään kiulukoita linnut kuljettavat sen sie-

meniä jopa kymmeniä kilometrejä. Se oman pihan harmiton paikallaan pysyvä kurtturuusupensas voi siis ruokailevien lintujen avulla levitä kenenkään huomaamatta tuhoamaan kokonaisia eliöyhteisöjä. Taajamissa ja pihoilla kurtturuusun haittoja ei samalla tavalla näe, joten sen haitallisuutta on helppo aliarvioida.

Mitä kurtturuusun tilalle, kysyy Kasvi. No, ne jalostetut tarhakurtturuusulajikkeethan saa jättää kasvamaan, joten suurelta osin kysymys kuihtuu pois. Mutta vastaukseksi voi silti todeta, että kyllä "ihmisen pilaamassa asuinmiljöössä" selviää ja viihtyy lukuisia muitakin lajeja kuin kurtturuusu. Eläi-

milläkin on runsaasti muitakin ravinnonlähteitä ja suojapaikkoja. Maaston metsittämiseen ja ilmastonsuojeluun taas löytyy varmasti paljon parempiakin keinoja. Ehkä mikään yksittäinen laji ei vastaa täydellisesti kurtturuusun ominaisuuksia, mutta useita eri lajeja yhdistelemällä saavutetaan varmasti kaikki Kasvin kurtturuusulle nimeämät hyödyt ilman sen haittoja.

Kasvin mielestä "tapaus on ainutlaatuinen ja osoittaa lainlaatijoiden täydellistä välinpitämättömyyttä pihakasviviljelyä ja luontoharrastusta kohtaan".

Tapaus ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen – sama kielto koskee useaa muutakin haitalliseksi

vieraslajiksi luokiteltua eliötä.

Vieraslajien aiheuttamia haittoja pyritään hillitsemään ja torjumaan myös muilla laeilla ja asetuksilla. Lisäksi lainlaatijat tekevät tässä työnsä juuri niin kuin pitääkin: perustaen päätöksensä tutkimustietoon. Kenenkään pihakasviharrastus ei myöskään ole uhattuna, sillä puutarhoissa voi edelleen kasvattaa satoja muita kasvilajeja, myös niitä jalostettuja tarhakurtturuusuja. Luontoharrastajan taas luulisi ennemmin ilahtuvan toimista, jotka edesauttavat luonnon hyvinvointia.

Maria Louna-Korteniemi Kasviekologi, FM

3

7. marraskuuta 2019

Voita ilmainepna!

p kattorem

Tähän kisaan ei tarvi treenii, pumppii, hiittii, jumppii.

Pyydä vain tarjous!

• Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä.

• 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella.

• Pyytämällä tarjouksen osallistut arvontaan.

Soita 02 3619 7961 Arvonnan säännöt:

vesivek.fi

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Simo Virtanen (vas.), kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen, kunnanjohtaja Ari Koskinen ja rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki vastaanottivat vieraita Vehmaan koulun aulassa.

Vehmaa 150 vuotta – juhlaa kaksin verroin Vehmaan kuntalaisilla oli montakin syytä iloon, sillä kunnan 150-vuotisjuhlia ja uuden koulun vihkiäisiä vietettiin samana päivänä lauantaina 26.10.2019. Yhdistettyyn juhlaan koulun juhlasaliin kokoontui oppilaiden ja koulun henkilökunnan lisäksi satakunta kutsuvierasta.

VEHMAA. Vehmaan kunnan 150-vuotisjuhlien ohjelmassa oli musiikkia, kunnanjohtaja Ari Koskisen tervetulotoivotus ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Anna Kaskisen puhe, jossa hän vertaili 150 vuoden takaista Vehmaata nykypäivään. Nykypäivän Vehmaalla halutaan Kaskisen mukaan panostaa tasapuolisesti niin työikäisiin ja vanhusvä-

estöön kuin lapsiin eli tulevaisuuteen. Esimerkkinä tästä kunta sai vastikään uuden koko kylän koulun.

– Kunta ilman koulua on kuoleva kunta, kuului aika monesta suusta, kun uuden koulun rakentamista vuosia sitten pohdittiin, Anna Kaskinen totesi puheessaan.

Uusi puurakenteinen yhtenäiskoulu, jossa on luokat 1–9 ja noin 200 oppilasta, on kuntalaisten yhteinen ponnistus. Se täydentää yhdessä liikuntahallin sekä lasten ja nuorten palveluiden kanssa visiota elinvoimaisesta kunnasta.

Aivan vanhan koulun viereen valmistuneen koulun rakentaminen aloitettiin viime vuoden alussa. Opiskelu päästiin aloittamaan elokuussa ja avoimia ovia vietettiin

syyskuussa, mutta vihkiäiset haluttiin yhdistää kunnan 150-vuotisjuhliin. Moderneissa opiskeluympäristöissä on panostettu muun muassa esitystekniikkaan ja hengittävään sisäilmaan. Aktiivisen kulttuurielämän omaavalta Vehmaalta on tullut huippuurheilijoita, taiteilijoita ja vaikuttajia. Heitä on huomioitu myös kouluympäristössä erilaisin taideteoksin ja muistomerkein.

Samoja ja uusia arvoja ja asioita Kaskinen toivoi, että entisajoista voitaisiin poimia hyviä asioita ja yhdistää niitä hyvinvointiyhteiskunnan toimintaan. Joissakin asioissa on tavallaan tehtykin paluuta vanhaan, kun tavoitellaan ja halutaan taas kestävää ke-

Minna Mantereen (vas.) kolme lasta opiskelee uudessa koulussa. Mantereen tyttöjen Mirellan ja Milanan keskellä istuva Tuuli Jansson tuli puolestaan esiintymään juhlaan ja hänelläkin on kaksi lasta koulussa.

Kouluun panostaminen saa lapsiperheiltä kiitosta. ”Sijainti on hyvä, harrastuspaikat lähellä, joten lapset pääsevät niihin suoraan koulusta, ja piha-alue on myös upea kiipeilytelineineen.”

hitystä, ekologisuutta ja lähisekä luomuruokaa. Moni asia on kehittynyt ja harva varmaan haluaisi palata entiseen niiden suhteen.

– Uskallan väittää, että valtaosa meistä nauttii samoista asioista kuin 150 vuotta sitten: puhtaasta luonnosta, järvistä, vedestä, metsistä, pelloista ja yhteisöllisyydestä; perheestä, ystävistä sekä yhteenkuuluvuuden tunteista. Juuri nyt tulee joskus olemaan ennen – tehdään siitä yhdessä hyvä, Kaskinen kiteytti puheensa lopuksi.

Historiaa muistellaan monessa muodossa Noin 2 300 asukkaan kunnassa on runsaasti järviä ja hiukan merenrantaa. Kunnassa on suhteellisesti paljon alkutuotantoa eli maa-, metsä- ja kalataloutta, erityisesti sikataloutta. Graniitistaan tunnetun Vehmaan historiaa leimaa erityisesti kiviteollisuus, joka kaksinkertaisti aiemmin maaseutuvoittoisen kunnan väkiluvun 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

– Vehmaan historiasta pyörii parhaillaan luentosarja, kansalaisopistossa on meneillään kurssi autojen ja autoilun historiasta Vehmaalla ja historiikkimme valmistuu ensi vuoden alussa, rehtorikoulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki kertoo.

Marjo Peltoniemi

!

AIKA A A VAR 414 00 010 lainen.fi

i .meh www a linikk Digik 4/7 2 auki

TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ Sairauden tai vamman yllättäessä avun saat nopeasti Mehiläisestä: tapaturmapäivystys on avoinna joka päivä Turussa.

Palvelemme lisäksi kaikissa muissa alueen toimipisteissä. Myös Digiklinikka palvelee ympäri vuorokauden.

Kauppiaskatu, Turku: Kauppiaskatu 8 Ma–pe 8–20, la–su 9–20 NEO, Turku: Joukahaisenkatu 6 Ma–pe 8–20, la–su 10–18 Raisio: Raisiontori 1 a, Raisio Ma–to 7.30–19, pe 7.30–16, la 9–13 Mehiläinen Uusikaupunki: Koulukatu 1 Ma-to 8–18, pe 8–16, la 9–14

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

4

7. marraskuuta 2019

Jos lapsen kaikki vanhemmat voivat hyvin, myös lapsi todennäköisesti voi hyvin

Uusperhevalmennus alkaa tammikuussa Raisiossa Suomen Uusperheiden Liitossa on huomattu, että kun kaikki lapsen elämässä olevat vanhemmat voivat hyvin, myös lapsi mitä todennäköisimmin voi hyvin. Jo siksi uusperheiden parisuhteita kannattaa hoitaa erityisellä huolella ja välit biovanhempiin pitää toimivina.

PERHEET. Suomen Uusperheiden Liiton hankepäällikkö, sosionomi ja uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski piti Raisiossa luennon uusperheistä 29. lokakuuta osana Lastensuojelun Keskusliiton koulutusta, jossa pureuduttiin monimuotoisiin perheisiin ja niiden kohtaamiseen. Sama koulutus pidettiin samana iltana Kaarinassa, joskin siellä uusperheiden asioista puhui Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija, FT Anna Moring. Uudessakaupungissa koulutus järjestettiin 6. marraskuuta.

Elisa Jyllikoski työskentelee tällä hetkellä Steppinghankeessa, jossa on tehty yhteistyötä Raision, Kaarinan ja Uudenkaupungin kanssa.

Virallisten tilastojen mukaan uusperheitä on Suomessa 10 % kaikista perheistä, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. Lapsilla voi olla kirjat vain yhdessä kodissa ja siksi he eivät välttämättä ole väestörekisterin mukaan osa uusperhettään.

Tutkimushankkeen myötä uusperheisiin liittyviä käsitteitä on myös otettu suurennuslasin alle. Enää ei puhuta äitipuolista tai isäpuolista, vaan bonusvanhemmista ja bonussisaruksista.

Yleisin uusperhe on sellainen, jossa äidin ja lasten per-

heeseen tulee bonusisä.

– Sellaisia perheitä taas on todella vähän, joissa on äiti ja äidin lapset, isä ja isän lapset ja sitten vielä yhteinen lapsi, mutta näissä perheissä on sitä jengiä niin paljon, että niitä näkyy paljon perhepalveluissa, Jyllikoski kertoo.

Parisuhde on uusperheen voimavara Uusperhe syntyy aina parisuhteeseen.

– Kun tuetaan parisuhdetta, hyvinvointi valuu lapsiin.

Kun puhutaan lapsen ja nuoren asioista, on hyvä ottaa aina uusperheen aikuiset mukaan keskusteluun. Jos lasten kaikki vanhemmat voivat hyvin, on todennäköistä, että lapsikin voi hyvin. Kaikissa mahdollisissa perhemalleissa, muistuttaa Jyllikoski.

Uusperhe eroaa Jyllikosken mukaan monella tavalla perinteisestä ydinperheestä.

– Keskeinen juttu on siinä, että lapset ovat heti läsnä, kun parisuhde syntyy. Ja lasten kautta myös menneisyys on aina läsnä perheessä tavalla tai toisella, Jyllikoski muistuttaa.

Uusperheitä muodostetaan usein aika nopeastikin eron jälkeen, sillä seurustelu ja kahdessa eri asunnossa asuminen on hankalaa, kun mukana on lapsia.

– Joskus lapset toivovat, että heidän biologiset vanhemmat palaavat yhteen, mutta usein biologisten vanhempien ero on lapselle myös helpotus, jos ensiperheessä on ollut kylmä tai vaikea ilmapiiri, Jyllikoski muistuttaa.

Lapset sitoutuvat uusperheeseen sitä paremmin mitä pienempiä he ovat, kun uus-

Katja Rippstein (vas.) Perheet keskiöön -hankkeesta, Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta ja Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheiden Liitosta kouluttivat ihmisiä monimuotoisten perheiden erityispiirteistä.

perhe syntyy.

– Teini-ikäisen kehitysvaiheeseen kuuluukin suuntautua pois päin perheestään, joten on ihan luonnollista ja ok, ettei hän kiinny niin hyvin uuteen perheeseen, Jyllikoski muistuttaa.

Sitoutumista saattaa helpottaa, jos perheeseen syntyy uusi vauva tai jos vanhemmat menevät naimisiin.

– Avioliitto on lapsille usein sellainen selkeä merkki siitä, että tämä on nyt meidän perhe, Jyllikoski kertoo kokemuksesta.

Uusperheen polku Kaikki uusperheet käyvät tutkimusten mukaan läpi suhteel-

Uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski on työskennellyt uusperheiden kanssa 15 vuotta.

lisen muuttumattoman polun, johon kuluu 1–7 vuotta. Ensin tulee fantasiavaihe, sitten rähinävaihe, kolmantena toimintavaihe ja vasta sen jälkeen perheytyminen. Sama malli pätee toki minkä tahansa ryhmän muodostumiseen.

– Fantasiavaiheessa aikuisilla on usein vaaleanpunaiset silmälasit silmillä. He ajattelevat, että rakkaus voittaa kaiken ja kaikki lapset liittyvät perheeseen mielellään. Samaan aikaan lapsilla saattaa olla vielä toiveita, että omat biologiset vanhemmat palaavat yhteen. Toisaalta lapsi saattaa myös kokea biovanhemman pelastajana, joka tekee omasta vanhemmasta onnellisen ja mukavamman, Jyllikoski kertoo.

Toisessa vaiheessa eli rähinävaiheessa perhe jakautuu biologisiin poteroihin ja alkaa aikuisten kiistely kasvatuskysymyksistä. Silloin lähes kaikki uusperheen jäsenet kokevat ulkopuolisuuden tunteita.

– Eräässä uusperheessä oli jopa omien lasten leivän murut ja toisen lasten leivän murut, jotka sitten pikkuhiljaa alkoivat näyttäytyä ihan samanlaisina leivänmuruina, Jyllikoski kertoo esimerkkinä.

Tämä on yleensä se vaihe, jossa uusperhe saattaa tarvita ulkopuolista apua. Vaihe käydään läpi ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Konflikteista siirrytään sitten toimintavaiheeseen, jossa pitää istua alas ja sopia perheen säännöistä ja toimintakulttuurista. Onnistuminen edellyttää yhdessä sopimista. Tämän myötä päästään neljänteen vaiheeseen eli perheytymiseen.

Ulkopuolisuuden tunne vaivaa uusperheitä Ulkopuolisuuden tunnetta kokevat jossain määrin yleensä kaikki uusperheen jäsenet.

– Jokainen tietää, miltä tuntuu jäädä jonkun ryhmän ulkopuolelle vaikka koulussa tai työpaikalla, mutta kun se tapahtuu omassa perheessä, se on ihan hirvittävän hankala tunne.

Siksi on tärkeää oppia tunnistamaan, millaisissa tilanteissa ulkopuolisuuden tunne tulee, Jyllikoski sanoo.

– Ulkopuolisuuden tunne voi tulla vaikka silloin, jos puoliso hakee ex-kumppaninsa luota lapsia kotiin viikonlopuksi ja kysyy jo matkalla hyväntahtoisesti, että mitäs tehdään viikonloppuna. Silloin hän huomaamattaan jättää perheen toisen vanhemman ulkopuolelle viikonlopun suunnittelusta, Jyllikoski kertoo esimerkkinä.

Eniten ulkopuolisuuden tunteita kokevat bonusvanhemmat, erityisesti lapsettomat bonusvanhemmat.

– Uusperheessä lapset tulevat väistämättä rytinällä parisuhteen väliin. Mustasukkaisuus suhteessa lapsiin on erityisesti naisille vaikea tunne käsitellä, koska se on niin noloa. Naiset kokevat, että heidän pitäisi ehdoitta rakastaa kaikkia lapsia, ja jos rakkauden tunne ei syty, se aiheuttaa häpeällisiä tunteita. On tärkeää ymmärtää, ettei kumppanin lapsia tarvitse rakastaa, riittää kun tulee toimeen, Jyllikoski sanoo.

Biovanhemman mustamaalaaminen kielletty Stepping-hankkeessa on kahlattu läpi parisensataa uusper-

hetutkimusta. Myös entisten kumppaneiden eli lasten biovanhempien rooli lasten hyvinvoinnin näkökulmasta on merkittävä.

– Jos kaikkien aikuisten keskinäiset välit ovat toimivat, niin uusperheen lapset voivat hyvin, Jyllikoski tiivistää.

Kaikki tutkimukset, sekä suomalaiset että kansainväliset, viittaavat siihen, että jos lapsen biologiset vanhemmat puhuvat toisistaan pahaa, siitä on lapselle psyykkistä haittaa.

– Se voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia sekä käyttäytymis- ja oppimisvaikeuksia.

Tämän hankkeen jälkeen voidaan nyt sanoa, että niin ei saa tehdä. Se on kielletty! Lähtökohtaisesti kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää, joten tämä on tärkeä tieto välittää kaikille vanhemmille.

Valmennus alkaa tammikuussa Stepping-hankkeessa on huomattu uusperheiden hyötyvän siitä, että he saavat tietoa uusperheen kehitysvaiheista ja pääsevät jakamaan vinkkejä ja oivalluksia luottamuksellisesti samassa tilanteessa olevien kanssa.

Hankkeen puitteissa uuspareille on kehitetty StepAppvalmennus, jota ohjaavat koulutetut uusperheasiantuntijat.

Kaikille Varsinais-Suomen uusperheiden pariskunnille suunnattu koulutus alkaa Raisiossa 16. tammikuuta. Valmennus on maksuton ja siihen kuuluu viisi 1,5-tuntista ryhmätapaamista.

Janica Vilen

5

7. marraskuuta 2019

Lauri Pirilän käsissä syntyy harja poikineen Kalannissa

Harjantekijät käyvät vähiin Suomessa

P. 044 0121 220/Jani

ys!

Kotitalousvähenn

klasipojat@gmail.com

y-tunnus: 2683989-1

ALUEEN SUURIN Postin Premium-jakelussa

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

SEUTUSANOMAT

Sirelmäkoneen ääressä. Pirilän työpöytänä toimii modifioitu ompelukonepöytä, jonka poljin on kovassa käytössä harjaksia tehdessä.

mista tilan vanha saunatupa muutettiin verstastiloiksi, jotta Pirilä saattoi tehdä töitä pihapiirissä. Verstaan viereisessä huoneessa on pieni ”tehtaanmyymälä”. Siellä on kymmeniä erilaisia harjoja valmiina kuluttajille.

– Joka päivä pyrin harjoja tekemään, Pirilä sanoo. ”Väärvartine” oman tuotekehittelyn tulos Harjaverstaalla Pirilän käsistä syntyy niin juuresharjoja, pesuharjoja, lattiaharjoja kuin monenlaisia erikoisharjoja veneiljöidenkin käyttöön. Löytyypä valikoimasta perinteinen kouluharja, lattioiden harjaamiseen tarkoitettu leveä työväline, joka on ainakin monille peruskoulussa puutyötunnilla olleelle.

– Oman tuotekehittelymme tuloksena valmistan myös ”väärvartiseksi” ristimäämme pesuharjaa, joka on kasvattanut suosiotaan erityisesti nivelvaivaisten ihmisten keskuudessa. Varren U-mallinen muotoilu mahdollistaa selänpesun ilman käsien nivelten voimakasta rasittamista, Pirilä kertoo.

Myös tervattu runko saunaharjoissa on noussut suosituksi. Tervantuoksu saunatiloissa on monelle miellyttävä koke-

”Väärvartine” on Pirilän omaa suunnittelua. Lauri tekee harjaosan ja isä Veikko varret. Pesuharja on saanut suuren suosion muun muassa nivelvaivaisten keskuudessa.

mus. Tämän tietävät myös löylytuoksujen valmistajat.

Eri käyttötarkoituksiin valmistuvien harjojen malleja ja harjaksia sekä näiden yhdistelmiä Pirilällä on kymmeniä.

Harjaksissa käytetään paljon valkokuitua, joka on peräisin palmusta. Muita harjasaineita ovat muun muassa kookoskuitu, riisinjuuri ja -olki, sekä niiden sekoitukset.

luokkaa. Siinä ehtii harjata monet tuontiharjat loppuun ennen kuin nämä tulevat tiensä päähän, Pirilä muistuttaa.

Syynä tukien poistamiselle oli kilpailun vääristyminen markkinoilla, joita kuitenkin hallitsevat maahan tuodut muovituotteet.

– Harjantekijöitä ei kovin montaa enää maassa ole, jokunen uusi harjantekijä on viime

uusikaupunki.fi

Kausi-influenssarokotukset Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueella 2019 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittelee influenssarokotusta seuraaville henkilöryhmille.

• Raskaana olevat naiset • Kaikki 6 kuukauden - 6 vuoden ikäiset lapset • Kaikki 65 vuotta täyttäneet • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri (asuu tai on säännöllisesti tekemisissä vakavalle influenssalle alttiin kanssa, jos lähipiirissä on 65 -vuotta täyttänyt, alle 6kk:n ikäinen lapsi tai raskaana oleva) • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö • Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset Influenssakaudella 2019 - 2020 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään VaxigripTetra -rokotetta kaikenikäisille 6 kuukauden iästä alkaen ja Fluenz Tetra -nenäsumuterokotetta 24 kk - 6 vuoden ikäisille, niin kauan kuin rokotteita riittää.

Rokotettavan väestörekisterikunnan tulee olla jokin yhteistoiminta-alueen kunta, tai henkilö on tehnyt terveyskeskusvaihdon tai rokotettavalla on maksusitoumus. Rokotukseen oikeutetut opiskelijat saavat rokotteen opiskeluterveydenhuollosta.

ROKOTUSPAIKAT

Kymmeniä eri malleja. Verstaan pienessä ”tehtaanmyymälässä” on kaupan erilaisia harjamalleja aina katuharjoista juuresharjoihin.

Kaikki Lauri Pirilän valmistamia.

– Myös aito hevosenjouhi pitää pintansa materiaalina erinomaisen kestävyytensä ansiosta niin kuiva- kuin pesuharjauksessa, Pirilä tietää.

Tuet ”vääristivät” kilpailua harjamarkkinoilla Harjojen rungot sekä harjasaineet Pirilä tilaa Helsingistä Näkövammaisten liitolta.

Harmillisena hän pitää sitä, että Veikkauksen tuet ovat pudonneet pois sen jälkeen, kun Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) siirrettiin sen alle. Päätös tukien lopettamisesta tuli hallitustasolta.

– Tuotteita ei saa tilattua enää rahtivapaasti ja valmistuskustannukset ovat kasvaneet huomattavasti, joten työlle ei juuri katetta jää ja hinta on kovempi kuin Kiinasta tulevilla harjoille. Tosin näiden harjojen kestävyys on aivan toista

vuosina aloittanut, vaikka toisessa päässä aika jättää ammattilaisista. Nuorempia toimijoita tulee vähemmän.

Mikäli Pirilä ei toimisi omissa tiloissaan, tai laskisi tilavuokran toimintaansa mukaan, menisi harjojen valmistustulot miinuksen puolelle.

– Eihän tästä nytkään juuri tuloja saa. Sen verran, että pystyy hankkimaan taas raaka-aineita, mutta henkinen vireys on asia, jota ei voi sivuuttaa silloin, kun puhutaan kokonaisuudesta, Pirilä muistuttaa.

Pirilän oman myymälän lisäksi hän kiertää toreilla ja markkinoilla myymässä tuotteitaan Vakka-Suomen alueella.

Seuraavan kerran hänet tapaa Uudessakaupungissa Vanhanajan markkinoilla harjoineen.

Rainer Tähtinen

UUSIKAUPUNKI, Pääterveysasema, neuvolasiipi, äärimmäisenä oikealla oleva päätyovi Ti 26.11. klo 8 - 15.30 Ke 27.11. klo 8 - 15.30 To 28.11. klo 8 - 15.30 Ti 3.12. klo 8 - 17.00 Ke 4.12. klo 8 - 15.30 KALANNIN PALVELUKESKUS, Halikontie 12 B To 28.11.

Ma 2.12.

klo 9 - 15.00 klo 8 - 15.00

LOKALAHDEN KOULU

Ke 4.12.

klo 13 - 16.00

PYHÄMAAN KOULU

Ti 26.11.

klo 13 - 16.00

PYHÄRANNAN TERVEYSASEMA Ke 27.11.

To 5.12.

VEHMAAN TERVEYSASEMA

Ma 25.11.

Pe 29.11.

Ma 9.12.

TAIVASSALON TERVEYSASEMA Ti 26.11.

Ti 3.12.

Ke 11.12.

KUSTAVIN TERVEYSASEMA

Pe 29.11.

Ti 10.12.

klo 8 - 16.00 klo 8 - 16.00 klo 8 - 15.30 klo 8 - 15.30 klo 8 - 11.30 klo 8 - 15.30 klo 8 - 15.30 klo 12 - 15.30

Leikkaa talteen.

Korikurssilta idea harjojen tekoon Lauri Pirilä on ollut näkövammainen syntymästään saakka.

Vain toisessa silmässä oli kapea näkökenttä ja kun sitten näkevän silmän taakse ilmestyi kasvain, jota hoidettiin vuosia pois, näkö sammui siitäkin silmästä lopullisesti. Se tapahtui vuonna 2009.

– Olen nuoresta pojasta asti ollut varsin aktiivinen ja osallistuinkin maatilan töihin isäni apuna.

– Kun sitten sokeuduin täysin, oli pohdittava, miten aktiivinen toiminta voisi jatkua, kertoo paljon kävelylenkkejä ja tandemilla isänsä kanssa pyöräilevä Pirilä.

Pohdinta johti Turkuun rottinkikorien punomiskursseille.

Siellä sitten kurssinvetäjä tarjosi Pirilälle sirelmäkonetta harjojen valmistukseen.

– Tartuin tähän ja sain myös kotiopetusta ammattilaiselta eri työvaiheisiin. Vuodesta 2011 olen sitten näitä tehnyt.

Ennen toiminnan aloitta-

TALONMIESPALVELUT PYYDÄ TARJOUS PALVELUISTAMME

Pirilän tilan pihasauna Kalannin Ruonanperällä on muutettu verstaaksi ja siellä syntyy Lauri Pirilän käsissä harjoja moneen käyttötarpeeseen. Kestävyydeltään harjat ovat aivan toista luokkaa, kuin teollisesti valmistetut harjat.

UUSIKAUPUNKI. Kalantilainen 52-vuotias Lauri Pirilä istuu verstaallaan sirelmä- eli harjakoneen äärellä ja polkaisee jalallaan ompelukonepöydästä tehdyn työpöydän alla poljinta. Valurautarunkoisen annostelijan sisuksista pullahtaa ulos harjaksia, jotka Pirilä taittaa kaksin kerroin ja sitoo nipuksi teräslangalla. Hän punoo harjaksiset puurunkoon ja juuresharja on hetken kuluttua leikkuuta vaille valmis. Tämän harjasten tasoittamistyön hän jättää isälleen Veikko Pirilälle.

Leikkurin terän käytössä piilee vaaransa. Lauri kun on sokea.

Yksityiset, yritykset, taloyhtiöt

klo 8 - 15.00 klo 8 - 15.00

Raskaana olevat saavat rokotteen omilta terveysasemiltaan yhteisenä kampanjapäivinä tai neuvolakäynnin yhteydessä tai varaamalla terveydenhoitajalta erillisen ajan omasta äitiysneuvolasta.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus, terveyspalvelut

6

7. marraskuuta 2019

Sote sakkaa Vehmaalla pahasti Vehmaan sote-kustannukset on saatava nopeasti kuriin. Lääkkeeksi esitetään lääkärin ja hammashoitolan vastaanottoaikojen vähentämistä sekä vuodeosaston lakkauttamista.

VEHMAA. Vehmaalaiset saivat toukokuussa huonoja uutisia, kun valtiovarainministeriö ilmoitti kunnan joutuvan kriisikuntalistalle kolmen muun kunnan kanssa. Kriisikuntastatus lankesi, vaikka kunnassa oli oma-aloitteisesti aloitettu jo maaliskuussa talouden tasapainottamisen suunnittelutoimet.

– Me aloitimme omat toimenpiteemme, kun näimme, miten pahasti vuosi 2018 sakkasi taloudellisesti, kertoo kunnanjohtaja Ari Koskinen.

Valtion arviointimenettelyn kohteeksi kunta joka tapauksessa joutui, kun viime vuosien alijäämät asukasta kohden laskettuna nousivat liian suuriksi. Syyt menoihin löytyvät sote-puolelta – mistäpä muualtakaan.

– Viime vuonna ylimääräisiä menoja tuli erityissairaanhoidon puolelta yli 700 000 euroa, perusterveydenhuollosta 127 000 euroa ja lastensuo-

jelun puolelta 200 000 euroa.

Kahden viime vuoden aikana perusterveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet 23 prosenttia ja erikoissairaanhoidon 27 prosenttia, luettelee Koskinen sotekustannusten rajua nousua.

– Ei tällaisia lukuja mikään kunta kestä.

Tutkimus paljastaa kylmät faktat Koska kunta on valtion arviointimenettelyssä, asiaa setvimään on asetettu selvitysryhmä. Kunta on kolmen henkilön – kunnanjohtaja Ari Koskisen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskisen ja talous- ja hallintosuunnittelija Heli Antikainen-Paunan – voimin edustettuna ryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii Kari Lehtinen, ja jonka korkein valtion virkamies on valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markku Mölläri. Ryhmä on kokoontunut kahdesti, ja seuraava kokous on 11. marraskuuta.

Tulevassa kokouksessa käydäänkin perusteellisesti läpi Vehmaan sote-palveluiden rakennemuutosta, sillä vain tällä toimenpiteellä kunnan talous voidaan saada taas tasapainoon.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen on varmasti hankalammassa paikassa kuin kukaan hänen edeltäjistään, syynä Vehmaan kunnan kriisikuntastatus.

– Meille ehdotettiin, että ulkopuolinen selvittäjä kävisi sote-tilanteen läpi perusteellisesti. Sote-selvityksen teki erikoislääkäri, MBA Timo Aronkytö, ja se todella paljastaa, miten pahasti sote sakkaa Vehmaalla, kertoo kunnanjohtaja Koskinen.

Kun kuntien sote-kustannuksia verrataan keskenään, on Vehmaa Varsinais-Suomen epä-

toivotulla piikkipaikalla. Siinä missä Vehmaalla sote-palveluiden järjestämiseen palaa rahaa noin 5000 euroa/asukas/vuosi, esimerkiksi Ruskolla, Maskussa ja Nousiaisissa selvitään alle 3000 eurolla. Jopa Turussa sote-kustannukset ovat alle 4000 euroa/asukas/vuosi.

– On päivänselvää, että Vehmaan sote-palveluihin on tehtävä iso uudistus – emmehän

me voi veroprosenttiakaan nostaa 3-4 prosentilla, toteaa Koskinen.

Ensimmäiset esitykset jo tehty Sote-kustannusten karsimiseksi onkin tehty jo konkreettisia ehdotuksia – joista ensin neuvotellaan Vehmaan, Kustavin, Taivassalon ja Uudenkaupungin muodostaman U-soten kans-

sa – ja sen jälkeen asia pyritään tuomaan Vehmaan kunnanvaltuustolle jo joulukuun talousarviokokoukseen.

– Aronkydön ohjelmassa ehdotetaan, että lääkärin vastaanotto rajattaisiin maanantaista torstaihin – perjantain vastaanotto jäisi siis pois, ja että hammashoitola olisi suljettuna joka kolmas viikko. Lisäksi listalla on terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttaminen, luettelee Koskinen.

Lääkärin vastaanottoaikojen muutokseen sisältyy maanantain vastaanoton pidentäminen iltakahdeksaan. Hammashoitolan aukioloajoissa voitaisiin myös mennä 5/3/2 -systeemiin, jossa kolmen viikon sykleissä vastaanottopäiviä olisi viikottain täydet viisi, sitten kolme ja syklin viimeisellä viikolla vain kaksi.

Toimenpiteillä pyritään säästämään sote-kustannuksia siten, että vuosina 2020–2022 säästöä tulisi 9 prosenttia, ja vuosina 2023–2026 vielä toiset 9 prosenttia. Vehmaan kunta on myös hakenut valtiolta reilun miljoonan euron harkinnanvaraista avustusta, jolla katettaisiin viime vuoden alijäämä.

2020 KEVÄT KAU SI

Sami Sykkö stailaa liikkeessämme 14.11. klo 11-17.

Tervetuloa!

Rauma Kuninkaankatu 12, puh. 02 822 6977

Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi ©2019 Specsavers Optical Group. Kaikki oikeudet pidätetään.

Osta lippusi nyt!

Kausikortit ovat myynnissä 30.10.2019–10.1.2020.

Lunasta oma, vanha paikkasi viimeistään 13.12.2019.

TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU 02 262 0333 (arkisin klo 9–15) | kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KULTTUURIKAUPPA ARS MUSICA Aninkaistenkatu 9, avoinna arkisin klo 12–17

Marko Vuosjoki

KUSTAVI - TAIVASSALO - VEHMAA

7. marraskuuta 2019

7

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

KUSTAVI-TAIVASSALO-VEHMAA ERIKOISJULKAISU SYKSY 2019 KUSTAVI TAIVASSALO

VEHMAA Taksi Leena Laitinen 1+4 henkilöä

0400 525 815

Maanrakennus- ja paalutusurakointi p. 040 500 5683

Vehmaan Taksi Ossi Laitinen 1+4 henkilöä, Inva

040 551 3792

www.koneurakointiheino.fi MYÖS SAARIKOHTE ET TAIVASSALO

Palvelu pelaa

Monipuolinen valikoima ja palveleva K-Market graniitinlujassa Silakkapitäjässä!

K-Market Taivassalo Ihattulantie 2 23310 Taivassalo puh. 02-844 2600

Meiltä myös nestekaasua!

ark la su

8-21 8-18 10-18

ja kesällä

ark la su

8-21 8-21 10-21

KUSTAVI - TAIVASSALO - VEHMAA

8

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

ERIKOISLIITE SYKSY 2019

KUSTAVI Novitan, Katian ja Regian lankoja laajat valikoimat!

• POSTIPALVELUT • MATKAHUOLTO • PESULAPALVELUT Kaikkea nuppineuloista kumisaappaisiin!

Keltainen Puoti

–se parempi lankakauppa–

Kärtyntie 1, Kustavi. Avoinna ma-pe 9-17, puh. 02-841 5670.

Lounasruokailu klo 11-15 • baari • päivittäistavarakauppa • maistuvat munkit ja sämpylät vaikka mukaan • catering- ja pitopalvelut Palvelemme arkisin ja lauantaisin klo 6-19

KUSTAVIN TALOUSKAUPPA Kustavintie 5129, Kustavi p. 050 331 6145

MÖRK Ö -VIIKKO 2019 13.-16.11.2019 KUSTAVISSA • KESKIVIIKKO 13.11.

Kustavissa vietetään ensi viikolla Mörk Ö -viikkoa Kaikille kulttuurin ystäville avoimen Mörk Ö -tapahtuman ohjelma koostuu pääosin kustavilaisten vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden ideoimista ja toteuttamista tapahtumista.

KUSTAVI. Kustavin pimeintä syysaikaa elävöittävä Mörk Ö -tapahtuma tuo jo neljännen kerran valoa, eloa ja iloa saaristoon 13.–16. marraskuuta.

Varaslähtö tapahtumaan otetaan jo tiistaina 12. marraskuuta, kun urheilutalolla esitetään Pöllö Hukassa -lastenteatteria kello 9.30.

Keskiviikkona edellisiltä vuosilta tuttu lyhtykulkue lähtee koulun pihalta kello 17.

Kulkueeseen ovat kaikki tervetulleita omien lyhtyjensä kera. Myös Saariston Koirakamut osallistuvat kulkueeseen.

Kulkue päättyy kunnantalolle, jossa on glögitarjoilu. Kulkueen jälkeen koulun pihalla alkaa lapsille ja perheille suunnattu fikkariseikkailu, johon tarvitaan mukaan oma taskulamppu.

Koulun pihalla pääsee ihailemaan myös koululaisten kierrätysmateriaaleista rakentamaa valotaideteosta, joka on esillä koulun pihalla koko viikon.

Konsertti ja jännittävää ohjelmaa kirjastossa Saksofonikvintetti ARSIS saapuu Mörk Ö -viikolle torstaina. Konsertti järjestetään Kustavin kirkossa kello 19 ja sinne on vapaa pääsy. ARSIKSEN ohjelmistoon kuuluu perinteisen kuubalaisen musiikin lisäksi barokkiajan konserttimusiikkia, klassista musiikkia sekä viihteellisiä musiikkityylejä.

Mörk Ö -viikko näkyy myös kirjastossa. Keskiviikkona siel-

Arkistokuva, Kustavin kirjallisuusyhdistys.

lä vietetään pehmolelujen yötä, jota voi seurata kirjaston sometileiltä. Perjantaina kello 13–14 kirjastossa on rumpu & satu -tarinatuokio, jossa lapset pääsevät kuuntelemaan jännittäviä tarinoita rummun säestyksellä.

Kunnantalolla tapahtuu perjantaina Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon Tuleville polville -muistopaja pidetään kello 12 kunnantalolla. Tilaisuudessa pääsee kertomaan muistoja keräävälle kirjallisuusyhdistykselle, mitä haluaisi tulevien polvien tietävän. Muiston voi jättää kirjallisena tai suullisesti, mutta muisto voi olla myös konkreettinen eli esimerkiksi jokin valo-

19.00 Quinteto Arsis De Cuba

-konsertti Kustavin kirkossa vapaa pääsy, ohj.maksu 15€

10-14 Mörk Ö -brunssi Ravintola Sualasessa 12-14 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon Tuleville polville -muistopaja kunnantalolla

Janica Vilen

Valokuituyhteydet mm. etätyöhön.

Lisäksi koululaisten valotaideteos Kahvitarjoilu kunnantalolla koulun pihalla sekakuviskerholaisten Mörk Ö -teoksia esillä 14.00 Mörk Ö -luento kunnanvirastolla koko viikon! kunnantalolla

To, pe ja la Illalla Mörk Ö -tulet ravintola Maistongissa, ruokaa ja juomaa Mörk Ö -hengessä klo 16 alkaen

Kunta otti vetovastuun Tapahtumaviikon tuotannosta on tähän saakka vastannut kirjallisuusyhdistys, mutta tänä vuonna päävastuun kan-

taa Kustavin kunta. Kirjallisuusyhdistys on toki edelleen mukana järjestämässä ohjelmaa. Tänä vuonna ohjelmaehdotuksia pyydettiin myös kuntalaisilta.

– Jooga tuli tänä vuonna uutena mukaan ohjelmahaun kautta. Ja muutama kuntalaisten ideoima ohjelmanumero on vielä varmistumatta, kertoo kunnan vapaa-aikasihteeri Markus Malmelin.

Mörk Ö -joogaa pidetään lapsille urheilutalolla keskiviikkona. Myös paikalliset ravintolat huomioivat teemaviikon entistä isommin.

Kustavin kunnan omakotitontit edulliseen hintaan

• Lauantai 16.11.

• TORSTAI 14.11.

kuva tai muu esine. Muistoista kootaan näyttely vuoden 2020 kirjallisuusviikolle.

Muistopajan jälkeen ohjelma kunnantalolla jatkuu kahvien ja Mörk Ö-luennon merkeissä kello 14. FT Outi Hupaniittu luennoi otsikolla ”Enteitä ja uskomuksia, henkiolentoja ja kummituksia - täällä Kustavissa emme ole koskaan yksin”.

Kunnantalolla on koko viikon esillä kuviskerholaisten Mörk Ö-aiheisia teoksia.

• PERJANTAI 15.11.

Mörk Ö -jooga lapsille 13.00 Satutuokio rummun urheilutalolla säestyksellä kirjastolla 17.00 Lyhtykulkue, 15-20 Avoimet ovet Kustavin lähtö koulun pihalta Taideyhdistyksellä 18.15 Fikkariseikkailu koko yhdistystalolla perheelle, lähtö koulun pihalta 18.30 Aikuisten Mörk Ö -jooga urheilutalolla Lisäksi pehmolelujen yö kirjastolla 10.15

7. marraskuuta 2019

FT Outi Hupaniittu

”Enteitä ja uskomuksia, henkiolentoja ja kummituksia - täällä Kustavissa emme ole koskaan yksin”

TARKEMMAT OHJELMATIEDOT KUSTAVI.FI. MUUTOKSET OHJELMISTOSSA MAHDOLLISIA, SEURAA KUSTAVIN KUNNAN TIEDOTUSKANAVIA!

Kotimaisten neulosvaatteiden verkkokauppa www.merineule.fi Outlet Kustavin keskustassa

Myös lapsiperheille hyvän ja virikkeellisen elämän puitteet kilpailukykyisellä kunnallisveroprosentilla ja maksuttomilla varhaiskasvatuspalveluilla.

Lisätietoja:

p. 0500 785 324 p. 0500 740 006

www.kustavi.fi

KUSTAVI - TAIVASSALO - VEHMAA

7. marraskuuta 2019

9

Taivassaloon valitaan pian uusi nuorisovaltuusto TAIVASSALO. Taivassalossa pidetään nuorisovaltuustovaali 22. marraskuuta.

– Ehdolle voi asettua 8. marraskuuta asti ja äänestämään pääsee koulussa tai illalla nuokkarilla kello 18–22, kertoo nuorisovaltuuston toiminnasta vastaava vapaa-aikaohjaaja Leila Gröndahl.

Ehdolle voi asettua kuka tahansa taivassalolainen vuosina 2002–2006 syntynyt nuori. Ja kaikki ikäluokan nuoret ovat myös äänioikeutettuja vaalissa.

– Viisi valitaan, eli saman verran kuin viimeksi. Taivassalossa on toiminut nuorisovaltuusto nyt kaksi vuotta, Gröndahl kertoo.

Ensimmäisenvaltuuston kaksivuotinen kausi lähenee loppua. Valtuutetut ovat muun muassa vierailleet lautakuntien kokouksia, kun esityslistoilla on ollut nuoria koskevia tai kiinnostavia asioita, järjestäneet tapahtumia ja tehneet aloitteita.

– Tämä on nuorille hyvä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin omassa kunnassa. Uuden valtuuston kanssa tarkoi-

PARHAAT RATKAISUT JOKAISEEN RANTAAN merilaituri.fi

Rakennustyö

Ehdolle voi asettua kuka tahansa taivassalolainen vuosina 2002–2006 syntynyt nuori.

tus on edetä sillä tavalla, että kunnanjohtaja pitää nuorten kanssa palaverin ja sen jälkeen toiminnan suunnittelu. Koulutusta ja opastusta saatavilla heti, Gröndahl lupaa.

– Tämän ei ole tarkoitus olla jäykkä tai mukailla aikuisten valtuustomallia. Valtuusto voi aika vapaasti itse suunnitella omaa toimintaansa, Gröndahl jatkaa.

Kuntalain mukaan kuntien

on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Määräaika valtuustojen perustamiselle oli kesään 2017 mennessä. Tuoreen Nuorisovaltuustoselvityksen mu-

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

kaan Manner-Suomen kunnissa toimii tällä hetkellä 290 nuorisovaltuustoa. Vain viisi nuorisovaltuustoa on enää perustamatta. 83 %:lla selvitykseen vastanneista kunnista nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus vähintään yhdessä lautakunnassa, ja 56 %:lla valtuustossa.

MeriSet

Rakennuspalvelua kaikenlaisiin tarpeisiin

• kirvestyöt • puu-, metalli- ja maalaustyöt • mökkitalkkaripalvelut

J.Österman TAIVASSALO

ERIKOISLIITE SYKSY 2019

KUSTAVI-TAIVASSALO-VEHMAA

Janica Vilen

Ari p. 040 706 5302 Jari p. 040 580 6935

Ruoppaus ja Maisemointi Vakka-Suomen Maanrakennus Oy

www.rakennustyomeriset.fi

KOTIISI KALUSTEET TOIMITTAA Louhinta- ja ruoppaustyöt maalla ja merellä • Telaponttoonilta • Laiturit JA SUUNNITTELUPALVELU •ILMAINEN Kaivuulautalta MITTAUS• Hiekkarannat • Imuruoppaukset • Rantojen kivetykset

045 117 3550 | www.kalustexpert.fi

Jarno Österman 0400 326 040

www.ruoppausta.com

Jouni Österman 0400 936 140

Murskelajikkeet teille ja pihoille 040 565 6123 /Japi 040 521 4710 /Paavo

TAIVASSALO japi@taivassalo.net • www.kuljetusjarkkoaalto.fi

Pihasepeli Salaojasorat

Erilaiset

murske Hiekat Maisemakivet Täytemaat

(myös konetasattuna)

Myös Taivassalon

lajikkeet punainen graniittimurske

Puh. 0400-936 140 www.soramurske.fi

• Kaivinkoneurakointi • Maansiirtotyöt • Tierakentaminen • Tiehöyläpalvelu • Rakennusten pohjatyöt ja täytöt • Louhintatyöt • Seulotut sepelilajikkeet

KUSTAVI - TAIVASSALO - VEHMAA

10

ERIKOISLIITE SYKSY 2019

VEHMAA Vehmaa 150 vuotta

TONTTI 150€

Vuoden 2019 loppuun saakka Vehmaan kunta myy reilun kokoisia okt-tontteja hyvällä sijainnilla merellisestä Rautilasta, vehreän Vehmassalmen ympäristöstä ja kuntakeskuksen palveluiden läheltä sekä Himoisista hintaan 150 euroa/tontti.

Kampanjan lisäksi on tarjolla kaavoittamattomilla alueilla rakennuspaikkoja erillisten ehtojen mukaan erillisin hinnoin.

Vehmaa on Ukin autotehtaan ja Turun läheisyydessä hyvien yhteyksien päässä oleva elävä kunta, jossa on paljon harrastusmahdollisuuksia ja erilaisia palveluita.

Uusi hirsinen yhtenäiskoulu valmistuu tänä vuonna.

Lisätiedot: ari.koskinen@vehmaa.fi www.vehmaa.fi

Vehmaan Puurakenne Logistiikan pakkausvalmistaja

• kertalavat p. 050 527 3657 • laatikot info@vehmaanpuurakenne.fi • häkit • erikoispakkaukset ym. Aku Seppälä • piharakenteet tilaustyönä

www.vehmaanpuurakenne.fi

Vehmaalla liikutaan ensi kesänä uusilla upeilla alueilla Vehmaalla on tavoitteena saada uusien lähiliikuntapaikkojen kaukalot kasaan jo tulevaksi talveksi.

VEHMAA. Uuden koulun valmistuttua Vehmaalla on koulun ja liikuntahallin piha-alueiden rakentamisen vuoro. Koulupihalle rakennetaan lasten lähiliikuntapaikkaa ja vanhan koulun tontille rakentuu ensi kesäksi uusi pallokenttä sekä ulkokuntoilualue.

– Pohjatöihin on jo päästy.

Tavoitteenamme on, että molemmilla liikuntapaikoilla olisi jo tulevana talvena kaukalot, joihon saadaan jäädytettyä luistelujäät, kertoo Vehmaan kunnan tekninen johtaja Antti Heinonen.

Jääkenttien jäädytykset todennäköisesti onnistuvat talveksi, sillä kivituhkapinnan saavan pallokentän päälle jääkiekkokaukalon asennus onnistuu varsin vaivattomasti, eikä lähiliikuntapaikan monitoimikaukalonkaan asennus muovimattoisen pinnoitteen päälle pitäisi olla ongelma. Lähiliikuntapaikka muutoin valmistunee vasta ensi keväänä.

– Lähiliikuntapaikan pinnoitteeksi tulee pehmeä tekonurmi, jonka alla on vielä ylimääräinen joustokerros – tämä tehdään lasten turvallisuuden vuoksi. Tekonurmi on kuitenkin sinänsä hankala, että sen

asentaminen ei onnistu pakkaskeleillä. Joten tässä asiassa olemme kelien armoilla, kertoo Heinonen.

Molemmat liikuntapaikat joka tapauksessa on tarkoitus saada täysin toimintavalmiiksi ensi kevään aikana.

Pallokentällä on ensi kesänä mahdollista pelata muun muassa jalka- ja pesäpalloa. Pallokentän viereen asennetaan myös kuntoilulaitteita – nykyäänhän on trendikästä tehdä kesäiset kuntosalitreenit pihalla auringon paisteessa.

Kiipeilytelineitä, juoksurata ja monitoimikaukalo Koulun lähiliikuntapaikka on sekin hyvin moderni. Pikkukaukalon, kooltaan 30 x 15

– Metallialan töitä vuodesta 1978 –

CE-hyväksytyt teräsrakenteet Alihankinta ja kaikki rautarakenne- ja levytyöt

P. 040 596 1888

www.vehmaanrautarakenne.fi

Muista Isää 10.11.

HINAUSPALVELU OY

vakkahinaus.fi

Vehmaan koulun lähiliikuntapaikan pohjatyöt ovat jo käynnissä. Kuva on havainnekuva alueesta.

VEHMAAN RAUTARAKENNE OY

VAKKA-SUOMEN

TILAA HINAUS 040 744 5555

7. marraskuuta 2019

Meiltä lahjat, kukat, lyhdyt, ym...

Palvelemme: Ma-pe klo 9-17 La klo 9-15 Su klo 10-15

metriä, lisäksi alueelle tulee erilaisista kiipeilytelineistä koostuva ”parkour” -tyyppinen rata sekä 30 metriä pitkä juoksurata.

– Monitoimikaukalossa on mahdollista pelata ainakin koripalloa, jalkapalloa ja salibandya. Kiipeilytelineiden alle asennettava pinnoite on tekonurmi, jonka alla on lisäksi joustokerros. Tällaisella asennuksella tehdään pehmeä alusta, johon kaatuessa ei satuta itseään pahasti, kertoo Antti Heinonen.

Monitoimikentälle tulee, sen pienestä koosta huolimatta, noin metrin korkuinen kaukalo. Tämäkin ratkaisu on tehty lasten turvallisuus mielessä.

– Joskus näillä kentillä on matalammat laidat, mutta me

halusimme korkeat. Nämä ovat turvallisemmat, kun pienet lapset luistelevat jäällä talvella – korkeiden laitojen yli ei pääse kaatumaan.

Liikuntapaikat on suunniteltu yhdessä, sillä suunnittelussa oli mukana koulun liikunnanopettajia ja muun muassa urheiluseurojen UHV Bullsin ja Vehmaan Kiiston väkeä.

Rakennushankkeille on myönnetty tukea aluehallintovirastosta. Pallokentän kustannusarvio on 120 000 euroa, ja tästä aluehallintoviraston tuen osuus on 30 000 euroa. Lähiliikuntapaikkaan on puolestaan budjetoitu 230 000 euroa, josta avin tuki kattaa 69 000 euroa.

Marko Vuosjoki

Hoitola IhanUus Muista Isää 10.11. lahjakortilla jalkojenhoitoon Www.hoitolaihanuus.fi p. 044 0555 188 Fiberintie 8 vinkkilä ja Maskuntie 226 E Masku

www.pohjolanmaanrakennus.fi

Teemme perustustyöt Vehmaalla ja Varsinais-Suomessa • Ammattitaitoinen konsultaatio perustustöiden tekemisestä • Kaivuutyöt • Talojen perustustyö • Pohjaurakat ja salaojitukset Pohjolan Maanrakennus Oy Isotalontie 9 23210 Vehmaa 040 096 6901 tomi.uusitalo@pohjolanmaanrakennus.fi

11

7. marraskuuta 2019

Noidat ja räyhähenget kuuluvat suomalaisiin kauhutarinoihin Kulttuuriseura Walon talo Laitilassa sijaitsee vanhalla kalmistonmäellä, joten se on mitä oivallisin paikka kummitustarinoiden kertomiseen.

LAITILA. Kulttuuriseura Walo järjesti talollaan kummitusillan sunnuntaina 3. marraskuuta. Parikymmentä ihmistä kokoontui kuuntelemaan Hannu Kilpeläisen alustusta pelottavista tarinoista ja niiden perinteistä sekä jakamaan omia kummitustarinoitaan.

Walon talo on mitä oivallisin paikka kummitustarinoiden kertomiseen, sillä se sijaitsee vanhalla rauta-aikaisella kalmistonmäellä ja koska talo on iäkäs, puulattiat narisevat sopivan kummitusmaisesti…

Iltaa isännöinyt Hannu Kilpeläinen on kuullut kummitustarinoita valtavan määrän.

– Kun tein graduani nuorena opiskelijana, keräsin ortodoksista kansanperinnettä Maaningalla. Kolme vuotta tein siellä töitä ja kuulin paljon erilaisia tarinoita, kertoi Kilpeläinen.

Kummitus-, noita- tai muut yliluonnolliset tarinat voidaan

jakaa kahteen kategoriaan; omakohtaiset kokemukset ja muualta kuullut.

– Omakohtaiset, eli memoraatit, ovat tietenkin todistusarvoltaan vahvempia. Muualta kuullut, uskomukset, ovat nimensä mukaisesti uskomuksia.

Vanhoja leskinaisia leimattiin noidiksi Suomalaiset kummitukset ovat tarinoiden mukaan varsin hyväntahtoisia – Turun vanhan synnytyssairaalan kakkoskerroksen ”valkoinen” nainen tiettävästi vain kuljeskelee käytävällä etsien lastaan ja Louhisaaren kartanon kummitusrouva valittaa ääneen kohtaloaan, eli nälkäkuolemaansa lukkojen taakse. Tarinoiden kummitukset harvoin haluavat eläville mitään pahaa.

Toista maata olivat maaseudun noidat, jotka tehtyään liiton pirun kanssa saattoivat esimerkiksi pilata sadon ja siten saattaa koko yhteisön vaaraan.

Noitaoikeudenkäyntejä käytiinkin Suomessa vielä 1800-luvun loppupuoliskolle asti.

– Noidiksi tuomitut olivat yleensä vanhoja leskinaisia, jot-

Walon talossa oli kummitusmainen tunnelma sunnuntaina 3. marraskuuta. Hannu Kilpeläinen ja parikymmentä iltaan osallistunutta kertoivat kuulemiaan kummitustarinoita.

ka olivat tavallaan syrjäytyneitä. He tekivät ruokaa ja hoitivat lapsia, mutta näitä ei laskettu siihen aikaan työnteoksi. Oletus olikin, että leskinaiset koettuaan olevansa tarpeettomia, tekivät liiton pirun kanssa, kertoi Kilpeläinen suomalaisten noitavainojen taustasta.

Maaseudulla kerrottiin myös paljon tarinoita erilaisista levottomista hengistä – näistä

ihtimet, rullaverhot ka le sä in ni at sa ä lt ”Mei ki kodin kalusteet ik ka in ku it is ki ar ja m kuoviin!” keittiökalusteista liu

KULMASOHVA

vuodemekanismilla ja vuodevaatelaatikolla

490,Liukuovet ja vaatekaapit mittojen mukaan.

Ilmainen mittaus.

Kysy tarjous.

Myös sälekaihtimet.

Uudista keittiösi pikkurahalla. Uusilla ovilla ja tasoilla saat uuden raikkaan ilmeen keittiöösi.

Korotonta maksuaikaa jopa 10 kk.

EDULLLISTEN HINTOJEN JA HYVÄN PALVELUN TALO. www.sohvakauppa.net

Liljalaaksonkatu 15, U:ki • P. (02) 842 1710

TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

tarinoista on vuosien varrella muodostunut uskomukset riihitontuista, saunatontuista ja erilaisista maahisista.

Räyhähenki paiskoo esineitä Noitatarinoiden ohella toinen tyypillinen suomalainen yliluonnollinen tarina on poltergeist eli räyhähenki. Poltergeist ei tavallisesti ole näkyvä

eikä välttämättä itsessään edes kuuluva henki – mutta se aiheuttaa vahinkoa raivollaan.

– Räyhähenki on hyvin tyypillinen tarina Suomessa. Se paiskoo tavaroita, rikkoo astioita ja voi saada esimerkiksi ikkunat aukeamaan itsestään tai pöydän nousemaan ilmaan, kertoi Hannu Kilpeläinen.

Ja kerrottiinpa illan aikana ainakin yksi ”kummitustarina”

liittyen Walon taloon itseensä.

Pihamaalla nimittäin huomattiin jokunen vuosi sitten outoja pääkallon näköisiä sieniä.

Luontotieteilijät tietenkin selittävät niiden muodon ja ulkonäön tieteellisesti, mutta paikallisten mielestä ne nousivat vanhasta kalmistosta kummittelemaan…

Marko Vuosjoki

TYYLIPÄIVÄ PE 8.11. optikko-stylistimme Tuulia Alanen-Brandt esittelemässä erikoismallistoa, hän auttaa valitsemaan juuri sinulle sopivat kehykset klo 12-17.

TARJOUS!

2 lasit 1 hinnalla

tai Lifestyle-sopimuksen tekijälle 3 kk veloituksetta.

Näkökeskus Synsam Puh. 010 237 2150 Alinenkatu 25 • 23500 UUSIKAUPUNKI Ma ja ti 09-18 • ke-pe 09-17 • la 09-14

12

7. marraskuuta 2019

Uusikaupunkilainen Harri Virtanen isänpäivän kynnyksellä:

”Välinpitämättömyys luo turvattomuutta” Lasten kasvatus aikuisuuteen on laji, johon ei kaikkia ohjeita vain yksinkertaisesti voi kirjoista saada.

Tämän on todennut myös ammatillisen perhekodin sijaisvanhempana toimiva Harri Virtanen.

UUSIKAUPUNKI. Pietolan perhekodissa arki pyörii ja aamupäivä on paras aika istahtaa pohtimaan vanhemmuutta yhdessä perhekodin isän, Harri Virtasen kanssa. Lapset kun ovat kaikki koulussa.

Virtasen omat lapset ovat jo aikuisikäisiä ja muuttaneet maailmalle. Perhekodissa lapsia on seitsemän, eli arkista hyörinää riittää vanhemman roolissa. Roolissa, jonka vaikuttavuus lapsen kasvuun ja kehitykseen kohti aikuisuutta on merkittävin.

– Olen kokenut, että vanhemman rooli on hyvin monijakoinen. Toisaalta isänä olet se turva ja lämmin ihminen, kuin myös auktoriteetti, joka asettaa lapselle ne paljon puhutut rajat, sanoo Virtanen yli kolmenkymmenen vuoden vanhemmuuden kokemuksella.

Perhekodin vanhempana, sijaisisänä hän on toiminut yli kaksikymmentäkaksi vuotta.

– Nykyään perheen ulkopuolelle sijoitetuissa lapsissa on usein yhtenä yhteisenä nimittäjänä se, ettei lapsella ole yhteyksiä isään, Virtanen kertoo.

– Meillä on ollut lapsia, jotka ovat kysyneet, saavatko kutsua meitä sijaisvanhempia isäksi ja äidiksi. Olen aina todennut, että mikäli lapsi näin haluaa toimia, se on lapsen valinta ja kokemus, jonka me hyväksymme, Virtanen sanoo ja muistuttaa kuitenkin, että perhekodin lapsilla on ainutkertaiset biologiset vanhemmat, joihin lapsen suhde on erityinen ja se on vain hyväksyttävä sellaisenaan.

– Tämän vuoksi merkittävää omalle työllemme on se, että lapsi on saanut henkisen luvan vanhemmiltaan asettautua meille asumaan. Jos lapsen biologiset vanhemmat asettuvat haraamaan ja vastustamaan lapsen sijoitusta, eivätkä ole avoimessa yhteistyössä kanssamme, niin se näkyy lapsessa kiinnittymättömyytenä.

Pohjana luottamuksellinen suhde Virtanen kertoo, että kaikkien lasten kanssa toimivat aivan samat ihmisyyden pilarit.

– Koko tämä työmme perhekodissa perustuu ihmissuhteisiin ja kun ymmärtää, että jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi, huomatuksi, kuulluksi ja välitetyksi, ollaan jo pitkällä tässä vanhemmuuden roolissa.

– Kaiken pohjana on luottamuksellinen suhde lapseen.

Suhteen luomisessa aikuinen on avainasemassa ja se henkilö, joka

Tavoitteena entistä matalampi kynnys ja helppous asioinnille

Välillä ollaan läsnä koirillekin. Berninpaimenkoirat Hugo ja Max saavat Harri Virtasen jakamattoman huomion lasten ollessa koulussa.

työn tekee. Teini-ikäinen saattaa huutaa ovelta, että ”mitä se sulle kuuluu”, kun kysyn mihin hän on menossa. Nämä ovat niitä kohtia arjessa, jolloin kerron, että olen kiinnostunut hänen tekemisistään ja kysyn siksi, että välitän nuoresta.

Arjessa ei verbaalisilta yhteenotoilta voi välttyä. Sen tietää jokainen teinin vanhempi.

Tuttua se on Virtasellekin.

– Iän karttuessa olen huomannut, miten nuoren kanssa törmäyskurssille joutuminen

on pääosin omasta asenteesta ja suhtautumisesta kiinni. Kun aikuinen tekee valinnan ajalle ja paikalle, milloin nuorelle sanotaan se ”ei”, jatkuva sotatila pysyy etäämpänä.

Välinpitämätön suhtautuminen lapseen ja tämän tekemisiin viestii lapselle, että hän on merkityksetön. Sen vuoksi törmäyskurssitkin vanhemman ja teinin välillä ovat osa lapsen kasvuprosessia aikuisuuteen.

– Ihan joka pikkuasiasta ei naputusta kannata aloittaa, Vir-

tanen muistuttaa ja vinkkaa jokaisen omaan lapsuuteen ja teini-ikään.

– Jos lapsi, jolla ei vielä ole kasvanut arvostelukykyä asioihin samalla tavoin kuin aikuisella, saa aina kaiken haluamansa, se on viesti lapselle, että hän hallitsee ympäristöään. Ja kuitenkaan lapsella ei voi olla sellaisia eväitä, että kykenisi siihen. Tällainen toiminta vanhempien taholta luo turvattomuutta lapsen elämään. Siksi niitä rajoja ja niiden asettamista on hyvä pohtia

Kustavin luonto- ja kulttuuripolku

ja tuoda lapsen arkeen mukaan, Virtanen toteaa.

– Ja valitettavasti kaikkea vanhemmuuteen liittyvää ei vain opi kirjoista. Se on hyvä muistaa. Herkkyys sekä aito läsnäolo lapsen elämässä ovat arvokkaita ominaisuuksia vanhemmassa.

– Itselleni lapset ovat olleet sellainen elämän kermakakku kirsikoiden kera.

Rainer Tähtinen

Tällä palstalla esitellään Kustavin uuden luonto- ja kulttuuripolun kohteita

Avoneuvola Erikoinen kivikolmio käynnistyy U:gissa UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin neuvolassa alkaa marraskuun alussa avoneuvola-kokeilu. Avoneuvolan tavoitteena on tarjota asiakaslähtöistä ja joustavaa asiointia kaikille äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille. Kokeilun kesto on neljä kuukautta, jonka jälkeen arvioidaan palvelun käyttöä ja sen tarpeellisuutta ja saavutettavuutta.

Avoneuvola on avoinna tiistaisin kello 14.30–15.30 ja siellä voi asioida ilman ajanvarausta. Se on tarkoitettu nopeaan asiointiin, kuten puuttuvan rokotuksen antamiseen, verenpaineen mittaamiseen, kasvukontrolliin, näkö- tai kuulokontrolliin, sikiön sydänäänten kuunteluun tai ajan varaamiseen, mikäli puhelimessa asiointi on hankalaa.

Avoneuvola ei ole tarkoi-

tettu sairaan lapsen hoitoon tai siihen liittyvien todistusten hakuun.

– Mikäli arvelet asioinnin kestävän yli 10min, varaa aika normaaliin tapaan terveydenhoitajalta, neuvotaan Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista.

Nopeaan ja helppoon asiointiin sopii myös käytössä oleva Neuvola chat.

– Sieltä saa nopeasti vastauksen mieltä askarruttavaan pulmaan. Chatissä ei ole henkilövarmennetta, jonka vuoksi se ei sovellu omien tai lapsen henkilökohtaisten tietojen käsittelyyn tai ajanvaraukseen. Chat löytyy Uudenkaupungin nettisivuilta neuvoloiden alta, sote-palveluista vinkataan.

SSV

KUSTAVI. Erikoinen kolmionmuotoinen “kivinen kakkuviipale” on voinut syntyä kahdella tavalla: joko jäätyneen veden tai ihmisen aikaansaannoksena.

Kun kallion halkeamaan jäänyt vesi jäätyy, sen tilavuus laajenee 9 %. Kyseessä on molekyläärivoima, jota mikään ei voi vastustaa. Näin kiven rako laajenee ja ennen pitkää kivi voi lohjeta luonnostaan. Toinen mahdollisuus on, että kivenlohkare on taitavan kivisepän irti hakkaama, mutta jostain syystä se on jäänyt maastoon.

Kiviä on viipaloitu taltalla ja kiilalla. Myös kiveen lyödyn kolon jäädyttämistä on voitu käyttää lohkareen irrottamiseen. Rapakivi on hyvä materiaali kivenveistäjälle. Sitä on käytetty lukuisien maaseudun talojen kivijalkakivinä ja laiturien pohjarakenteissa. Tuollaista kolmionmuotoista kiveä käytettiin kaarisiltojen ja kaariholvien kaaressa ylimpänä ole-

Kuvassa mittakaavaa antamassa vasara, jonka varren pituus on 30 cm. Kuva: Kari Mäntylä.

vana lakikivenä (eli kiilakivenä). Kivilohkon irtoamisaikaa voidaan arvioida jäkäläkasvuston perusteella. Kiven leikkauspinnan harmaa väri johtuu pinnan peittävästä jäkälästä. Se muodostuu kattavasti leikkauspinnan päälle noin sadan vuoden kuluessa. Tällä perusteella voidaan arvioida, että lohka-

re on irronnut emäkalliosta 1900-luvun alkuvuosina.

Suomen Suuriruhtinaskunnan rantamia linnoitettiin 1900-luvun alussa laajassa mitassa. Kustavin kunnan pohjoisreunalla Lypertön saarella sijaitseva Katanpään linnake rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikaan 1915–1917

massiivisen kivityön tuloksena. On mahdollista, että tämäkin kivi oli aikanaan tarkoitettu jonkin linnoitusrakennelman muureihin.

Kustavin luontoja kulttuuripolkuopas

13

7. marraskuuta 2019

Luvassa pianosirkusta, valotaidetta ja Waltteri Torikan konsertti

Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon ohjelma on julkistettu Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko järjestetään Laitilassa vuosittain teollisuusneuvos Kustaa Hiekan elämäntyön kunnioittamiseksi. Tämän vuoden teema on liike ja ohjelma sen mukaista.

LAITILA. Laitilassa vietetään taas perinteistä Kustaa Hiekan kulttuuriviikkoa 19.–26. tammikuuta. Ensi vuoden teemaksi on valittu liike. Liikettä on luvassa muun muassa avajaisjuhlakulkueessa, pianosirkuksissa, lasten tammikarnevaalissa ja uimahallissa.

– Sunnuntaina lähdetään liikkeelle juhlakulkueella, joka lähtee terveysaseman pihalta ja kulkee lukutuvan kautta kaupungintalolle. Kulkueen aikana sytytetään valot reitin varralle osuviin valotaideteoksiin.

Kyseessä on Tiia Valavuon ohjaama kokonaisuus. Kaupungintalolla on sitten vastassa tulisirkusryhmä Flamma. Sen jälkeen Vakka-Suomen musiikkiopiston opettajat konsertoivat kaupungintalon Laitila-salissa musiikkiopiston 50-vuotisjuhlien kunniaksi, kertoo Vakka-Suomen musiikkiopiston rehtori Jussi Kauranen.

Kaupungintalon uusittuun seinään vanhojen villiviinien tilalle tuleva teos on kierrok-

sen pääteos. Teokset suunnittelee kuvataiteilija Mollu Heino, mutta paikalliset nuoret saavat osallistua toteutukseen. Ensimmäinen työpaja pidetään tällä viikolla.

Tammikarnevaalia vietetään lauantaina 25. tammikuuta FinnLamex-hallilla.

– Sinne on tulossa lapsille liikuntamaa ja Vakka-opiston tanssiryhmien esityksiä. Paikalle saapuvat myös tubettajat ElinaSofia, jotka nähtiin juuri televisiossa Yksin kotona Suomi -sarjassa. On kiva nähdä, mitä he keksivät tänne meille.

Iltaa kohden tammikarnevaali jatkuu yli 13-vuotiaille suunnatulla hyvinvointitapahtumalla, jossa on luvassa muun muassa ryhmäliikuntaa pimennetyssä salissa.

Uimahallissa taas vietetään Satu meni saunaan -tapahtumaa keskiviikkona 22. tammikuuta.

– Silloin altailla ja saunassa on sanataidetta, valoja ja musiikkia. Myös balettiryhmä esiintyy, kertoo Kauranen.

Pianosirkus yhdistää musiikin, teatterin ja sirkuksen Torstaina ja perjantaina ohjelmassa on Vakka-Suomen musiikkiopiston ja Turun Taideakatemian yhteisponnistus Pianosirkus, jota on musiikki-

Pianisti Hanna Elomaa (vas.), ohjaaja Jeannette Rönkkö ja jonglööri Jan Lintunen ovat mukana kulttuuriviikon Pianosirkuksissa.

opiston puolelta suunnitellut Hanna Elomaa. Taideakatemiasta pian teatteri-ilmaisun ohjaajaksi valmistuva Jeannette Rönkkö on teoksen ohjaaja ja dramaturgi.

– Teoksessa kerrotaan tarinaa nymfin ja ihmisen ystävystymisestä, joka ei suju aivan mutkattomasti. Tarinaa kerrotaan pianomusiikin, sirkuksen ja teatterin keinoin. Kyseessä on täysin puheeton ja kaikille avoin ja esteetön esitys, hän kuvailee.

Pianisteja esityksessä on 20 oppilasta ja viisi opettajaa.

– Lavalla on viisi flyygeliä samaan aikaan, mutta soittajat

vaihtuu. Musiikkia on valittu muun muassa Straussilta. Mukana on paljon sirkuksesta tuttuja kappaleita, kuten Julius Fucikin Gladiaattorien tulo, kertoo kappaleet valinnut Elomaa.

– Luvassa on muun muassa jonglöörausta, pariakrobatiaa, rengastrapetsia, lollipoplyyra, hiuksista roikuntaa, notkeusakrobatiaa, sirkustolppa, yksipyöräisiä ja vertikaalikankaita, listaa Rönkkö.

– On ihanaa yhdistää teatteria ja sirkusta ja päästä ohjaamaan myös sirkulaisia, vaikka toki minulla on mukana neljä sirkuspuolen apuohjaajaa, jot-

ka ohjaavat sitten teknisemmin yksittäisiä numeroita, Rönkkö innostuu.

12-vuotinen perinne Kulttuuriviikon järjestää Laitilan kaupungin sivistystoimi sekä lukuisat yhteistyökumppanit, etunenässä Vakka-Suomen musiikkiopisto, joka asuttaa nykyisin Kustaa Hiekan lukutupaa.

– Ensimmäinen Kustaa Hiekka -kulttuuritapahtuma pidettiin vuonna 2008, kun Kustaa Hiekan lukutupa oli juuri remontoitu. Silloin haluttiiin juhlia remontoitua taloa, mutta samalla huomattiin, että tällaiselle ta-

pahtumalle olikin tilausta, joten kulttuuriviikosta tehtiin vuosittainen perinne. Tammikuu on hyvä aikaa tällaiselle tapahtumakokonaisuudelle, sillä tammikuussa Suomessa ei tapahdu kovin paljon, kulttuurisihteeri Jukka Vehmas toteaa.

Kulttuuriviikkoa vietetään aina tammikuussa, ajankohtana, jolloin Kustaa Hiekan Lukutupa vihittiin käyttöön vuonna 1938 Suomen maaseudun ensimmäiseksi kirjastorakennukseksi.

Monipuolisen viikon antiin on aina kuulunut laadukkaita konsertteja, taidenäyttely sekä yleisöluentoja. Kulttuuriviikon ohjelmanumerot ovat tavoittaneet yleensä 1000–2000 ihmistä, mutta julkisten valotaideteosten myötä viikon on huomanneet tuhannet muutkin ihmiset.

– Tämä vuoden huippuhetki tulee olemaan kulttuuriviikon viimeinen konsertti, jossa esiintyy Waltteri Torikka. Hän on karismaattinen baritoni, joka on myös vuoden nuori muusikko ja vuoden 2018 Tähdet, tähdet -ohjelman voittaja, kehuu Kauranen. Torikka on valinnut kulttuuriviikon konserttiin näyttämömusiikin helmiä ja suuria suomalaisia sävelmiä.

Janica Vilen

Juhlakauden kattaus syntyy maanläheisistä väreistä ja luonnonmateriaaleista

Luonto tulee sisään Ihania, luonnonmukaisia ja perinteitä kunnioittavia sisustus- ja kattausvinkkejä Turun Osaava nainen -messuilla tarjoilivat Villa Puomi Visualsin Hanna Leino sekä kukkataiteilija Annina Jaala.

JUHLAT. Villa Puomi Visualsin stylisti, valokuvaaja ja freelancer-sisustustoimittaja Hanna Leino kutsuu luonnon sisälle kotiin juhlakauden ulkopuolellakin, mutta erityi-

sesti lähestyvä joulu saa hänet sisustamaan luonnonmateriaaleilla.

– Minulla on kotona kapea puuhylly, jonka olen nimittänyt vuodenaikahyllyksi. Siihen pyrin joka kuukausi vaihtamaan teeman ja laitan sinne luontoa, kipon ja kynttilöitä, oman maun mukaan.

Luonto ja maanläheiset värit näkyvät nyt kattauksessa ja sisustuksessa hyvin laajalti.

– Kun syksy on sateinen ja harmaa, niin luonnosta saam-

Tekstiileissä suositaan luonnonaineksia kuten pellavaa ja villaa. Serviettien suunnittelussa Villa Puomi Visualsin Hanna Leino on tehnyt yhteistyötä Tarja Ritari Designin kanssa. Kuvat: Ragip Önsoy.

me lohtua. Perinteisimmillään joulua valmistellaan tekemällä kransseja ja keräämällä havunoksia. Nyt on ollut pitkään heinät isona trendinä, niitä löytyy ojanvarsilta. Myös metsässä kasvavista saniaisista saa kauniita asetelmia maljakoihin. Kaikenlaiset kuivakukat ovat tehneet uutta tulemistaan, Leino sanoo.

Jokamiehenoikeuksista kannattaa ottaa selvää, mitä saa kerätä ja mitä ei.

– Aina voi kysyä maanomistajalta lupaa. Jos vaikka haluaa kerätä sammalta tai jopa katkenneen puun oksia, pitäisi olla lupa, Leino muistuttaa.

Pohjoismaalaisuus teemana Nordic – pohjoismaalaisuus näkyy vahvana tyylinä tämän päivän sisustuksessa.

– Meidän tulee arvostaa läheistä kasvuympäristöä ja sen antimia, koska se on lähellä meitä ja osa meitä. Luonto näkyy monipuolisesti sisustustuotteissa, ennen kaikkea materiaaleissa, Leino toteaa.

– Sisustuksessa näkyvät niin ikään pohjoismaalaisuuteen lii-

tialiinoja, joista saa loihdittua solmimalla hauskoja yksityiskohtia pöytään, joko aterimien viereen tai vaikka nyyttinä puurokulhossa. Liinojen väreissä voi olla kanelia ja sahramia, tai muita luonnosta saatavia sävyjä kuten kiven harmaata tai metsän vihreyttä.

Kukat Annina Jaala -freelance-kukkataiteilijanimellä floristina toimiva Annina Jaala on tehnyt upean tatar-amppelin sekä myrsinestä muotoonleikatun kauniin asetelman.

tetyt maanläheiset värit, mitä lähemmäs joulua mennään, sitä tummemmaksi ja mausteisemmaksi värisävyt menevät, Leino lisää.

Leino suosii ekologista elämäntapaa, johon sopivat mainiosti do-it-yourself eli tee-seitse -vinkit.

– Aina kun valokuvaan koteja sisustuslehtiin, niin stailaan niitä yhdessä perheen kanssa ja aina pyrin tuomaan luonnonaineksia osaksi sisustusta.

– Käsillä tekeminen ja käsi-

työn arvostaminen on huipussaan, Leino jatkaa.

Kangasservietit käyttöön Hanna Leino antaa monenlaisia ideoita kangasserviettejen käyttöön.

– Kangasserviettien käyttäminen tukee ekologisuutta ja kestävää kehitystä, koska ne voi pestä ja käyttää uudelleen.

Leino on solminut kauniita serviettejä astiapyyhkeistä.

– Esimerkkinä olen käyttänyt tavallisia, yksivärisiä as-

Yrtit ja hedelmät pöytään Ruoka voi olla myös visuaalinen elementti, katseenvangitsija pöydässä.

– Pähkinät, sipulit, mausteet ja kuivatut hedelmät säilyvät pöydällä ja voivat olla osa keittiön sisustusta. Esimerkiksi vanhan ajan neilikka-appelsiinit sopivat mainiosti juuri tähän juhlakauteen. Ne voivat säilyä vuosikausia, Leino vinkkaa.

– Kattauksessa voi käyttää yrttejä, jotka menestyvät ympäri vuoden. Tarjottimelle voi koostaa kauniin asetelman, jossa on omia lempiasioita, astioita, luontoa ja ruokaa. Kanelitangotkin ovat todella kauniita kippoon aseteltuna, jatkaa Leino.

Katariina Mäkinen-Önsoy

14

7. marraskuuta 2019 TORSTAINA

Kokemuksen puute katsotaan jopa eduksi

JOULUNAVAUS

21.11.

Teatteripaja nuorille aikuisille U:gissa

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454

sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Siivosen Hautaustoimisto

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

UUSIKAUPUNKI. Vakka-Suomen Mielenterveysseura aloittaa uutena toimintanaan teatteripaja-projektin, jonka tarkoituksena on saada kotisohvilta 16–22-vuotiaat nuoret mukaan toimintaan.

– Erityisesti syrjäytymisuhan alla ja ilman kodin ulkopuolista harrastusta olevia nuoria ja nuoria aikuisia toivomme tähän pajaan mukaan, kertoo Sinna Suvitie, toinen Varsinais-Suomen Nuorisosäätiön rahoittaman toiminnan vetäjistä. Suvitie itse on tuttu näky Uudenkaupungin

Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk.

VUOKRATAAN Siisti ja kodikas 44 m2:n 1-taso rivitalokaksio Maskun Humikkalassa omalla patiolla, saunalla, autokatospaikalla ja varastolla. Taloyhtiössä viihtyisät piha-alueet ja aivan vieressä Rivieran virkistysalue ja luontopolku.

Päiväkoti ja koulut lähellä. Vapautuu 1.11.

Vuokra 680,- /kk, vesi ja sähkö kulutuksen mukaan.

Sivun 15 ristikon ratkaisu.

V I R R A N

A L I I N A

K U L K U

L I E A T

K O P I N S A A N N I T

E L A N

S U L K E R A I T A R E A S A S L U O K E A T

I R A K

P I S A R O I N T I

I K U I S E T I L A P O A T

U T A T A V A I N N A E L J K O A T N I A I T N E I T

O H J A T A M A T E E T A

U D A R

S A N T E I R V I A N A R E N L I A N I T O R

T A K A N T A R U U A S E N T I T P O R M A L I I O A T L A L L I E A U V O I S M A S T O A I S U M A T A K A K K O A E H T Y N Y N A V A L U K K E L I S I S A N

ALUEEN PALVELUT

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Meiltä myös jalkahoidot ja hierontapalvelut Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Naantali Henrikinkatu 2, 21100 Naantali p. 02 435 1485 naantali.kuntoutus@coronaria.fi

Sinua palvelevat tutut ammattilaiset!

CORONARIA.FI

teatterin lavalla näyttelijänä kuin myös toinen ohjaajista, Johanna Sillgren. Hän käy tällä hetkellä myös koulutusta improvisaatio-ohjaajaksi.

– Ei tarvitse olla minkäänlaista teatterialan kokemusta, jos haluaa tulla mukaan. Pikemminkin se lasketaan eduksi, Suvitie kertoo.

Kokoontumisia helmikuuhun asti Helmikuun loppuun asti kestävän teatteripajan pohjimmaisena tarkoituksena ei ole tehdä porukalla näytelmää estradille esitettäväksi, vaikka sitäkään Suvitie ei sulje pois.

– Jos porukalla päädymme teatterikappaleen tekemään, niin mikäs siinä. Päätarkoitus pajalla on kuitenkin iloista meininkiä ilmaisun, teatterin ja imp-

rovisaation merkeissä.

– Mikäli yksikin osallistujista kokee saaneensa iloa elämäänsä, esimerkiksi kokee selvinneensä talviajasta aiempaa paremmin, olemme onnistuneet tehtävässämme, Suvitie kiteyttää.

– Pajalla harjoitellaan tunteiden tunnistamista, niiden ilmaisua sekä sietämistä. Ennen kaikkea opetellaan mokaamaan sopivasti ja nauramaan itselle. Unohdetaan

hetkeksi murheet ja ollaan vaan, Suvitie kertoo hymyssä suin.

Vaikka kyseessä on työpaja, niin minkäänlaista pakkoa ei ole osallistua harjoitteisiin.

– Tärkeintä on se, että jos haluaa olla mukana, niin se mahdollistetaan.

Suvitien ja Sillgrenin ohjaama Teatteripaja kokoontuu ensimmäisen kerran Aktivointikeskus Puustin (Liljalaaksonkatu 10) tiloissa keskiviikkona 13.11. klo 18. Kaikkiaan kahden tunnin viikoittaisia kokoontumisia pidetään helmikuun loppuun saakka. Ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen paja työskentelee kulttuurikeskus Crusellissa, teatterin tiloissa. Osallistuminen pajaan on maksutonta.

Ilmoittautumiset ja lisätietokyselyt voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen sinna.suvitie@gmail.com.

Rainer Tähtinen

n Menovinkit

Yhteydenotot iltaisin p. 045 112 42 40.

V P E K P I A T T U L K A A M T A T S A I A T S I

Kaamosaika on monelle mieltä rassaavaa, mutta Uudessakaupungissa siihen on tarjolla täsmäase, joka ladataan improvisaatiolla, itseilmaisulla ja teatterilla ja jopa itselle nauramisella. Sen laukaisee marraskuussa aloittava, Varsinais-Suomen Nuorisosäätiön rahoittama teatteripaja.

L A T O A S I A T T O T O T A

KUSTAVI Ti 12.11. klo 9.30–10.15 Pöllö hukassa -teatteriesitys koko perheelle urheilutalolla. Esittää Teatteri Mukamas.

Ke 13.11. Lelujen yö kirjastossa. Tuo oma lelu kirjastolle yökylään klo 15–19.

Yön aikana lelut elävät omaa elämäänsä ja tapahtuu kaikenlaista jännittävää.

Leluista otetaan yön aikana kuvia, joista lapset näkevät, mitä heidän lelunsa on yöllä puuhaillut. Lelut voi käydä noutamassa seuraavana päivänä kirjaston aukioloaikana klo 10–16.

13.–16.11. Mörk Ö -viikko. Paljon kaikille vapaata ja maksutonta ohjelmaa.

LAITILA To 7.11. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa joka torstai.

Pe 8.11. klo 17–19 Rumpuryhmä-workshop opistotalolla. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto ja Puolustusvoiman varusmiessoittokunta.

Ke 13.11. klo 18 Sivistystoimen kuntalaisilta Vireät kylät Monipalvelukeskus Palkessa ( Juustomestarinkatu 4).

To 14.11. klo 17.30–18.45 Novellikoukku kirjastossa, lukijana Monica Mäenpää.

Pe 15.11. klo 9.30 Satutuokio kirjaston satutilassa.

Pe 15.11. klo 18.30 Iltamusiikki Kustaa Hiekan lukutuvassa. Vakka-Suomen musiikkiopisto.

La 16.11. klo 11 Länsituulta palkeissa kaupungintalon Laitila-salissa. VarsinaisSuomen ja Satakunnan musiikkiopistojen harmonikkakatselmus.

Su 17.11. klo 13 alkaen Knalli ja sateenvarjo -maraton Walon talolla.

Su 17.11. klo 16 Laitilan Kirkkokuoro sata vuotta, konsertti kirkossa. Johtaa Jouni Maunula.

Ke 20.11. klo 13 Karaoke-Jalmarin yhteislaulutilaisuus Kustaa Hiekan lukutuvassa. Järj. Vakka-Suomen musiikkiopisto.

PYHÄRANTA La 9.11. klo 15–16.30 perheliikuntaa Ihoden koululla temppuradan ja liikuntapelien merkeissä.

Ma 11.11. klo 13 Kultaisen iän kerho Ihodessa Tyyneläntie 5:n kerhotilassa.

Järj. Pyhärannan seurakunta.

Ti 12.11. klo 13 Kultaisen iän kerho Rohdaisissa Retkentie 9:n kerhotilassa.

Järj. Pyhärannan seurakunta.

TAIVASSALO Ke 13.11. klo 18–20 Tul Mukka -ilta Nuortenkodilla. Ilta on suunnattu Taivassaloon muuttaneille, mutta tervetulleita ovat kaikki asukkaat. Ohjelmassa mm. työpajoja, yhdistysten ja kunnan esittelyä ja pientä suolaista. Järj. Taivassalon kunta, seurakunta, MLL ja Martat.

Ke 20.11. klo 17.30–20 Maatalous- ja vesiensuojeluilta Ketarsalmen kievarissa. Ajankohtaista asiaa ja käytännön esimerkkejä maatalouden vesiensuojelusta ja maaperän kestävästä hoidosta.

UUSIKAUPUNKI Ma 11.11. klo 19 Uudenkaupungin kirjaston, Vakkaopiston ja Uudenkaupungin Pohjola-Norden ry:n yhteistyössä

järjestetään jälleen Pohjoismaisen kirjallisuusviikon avaustilaisuus Itahämärässä Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa (Alinenkatu 34). Tämän vuoden teema on Juhlat Pohjolassa, siitä pitää esityksen fil.maist. Niklas Ollila. Illan aikana kuullaan katkelma Karen Blixenin teoksesta Pidot. Kahvi- ja kakkutarjoilua, arvontaa.

22.–23.11. Pehmolelujen yö kirjastossa. Yökylässä pehmot pääsevät tekemään kaikenlaista hauskaa kirjaston sulkeuduttua. Pehmolelujen puuhista tehdään valokuvagalleria kirjaston Facebook-sivulle sekä pieni valokuvanäyttely lastenosastolle. Lapsi voi tuoda pehmolelun kirjastoon perjantaina 22.11. klo 14–18 välisenä aikana. Yökylään tullessaan pehmolelu saa kaulaansa nimikyltin, jossa lukee pehmolelun ja sen omistajan nimet.

Pehmolelun voi hakea kotiin lauantaina 23.11. klo 10–14 ja noudettaessa sillä on lapselle pieni lahja.

Pe 29.11. asti Kalannin kirjaston Raimon kammarissa Kalannin marttayhdistyksen Myssy-näyttely.

La 30.11. asti kirjaston Galleria Kirjavassa Valokuvaaja Anne Kuntsin näyttely UNOHDETUT. Kuvat ovat otettu Rooman lähiön ”Parco delle Tre Fontane” puistossa vuonna 2015.

VEHMAA Pe 29.11. klo 17–19 Joulunavaustempaus Vinkkilän toiminta-aukiolla ja lähialueilla. Järj. Leijonat.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Ilmoita tapahtumasta osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi

15

7. marraskuuta 2019

”Kotiseutu ei katoa mutta sen merkitys voi muuttua!”

Kuusi vuosikymmentä kotiseututyötä Pyhärannan kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa tuotiin esiin oman yhdistyksen vaiheiden ohella myös kotiseututyön merkitystä tämän päivän ihmiselle, jolla kotiseutuja ja kotimaitakin saattaa olla useita, kuten kunnanjohtaja Hiitiö puheenvuorossaan totesi.

PYHÄRANTA. Pyhärannan kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlaa vietettiin seurakuntakodilla lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Lämminhenkiseen juhlaan toivat tervehdyksensä VarsinaisSuomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies, kunnanjohtaja Harri Hiitiö ja Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen.

Yhdistyksen puheenjohtaja Iivo Junkola muisteli, että nykyinen maakuntajohtaja, silloinen oikeusministeri, Kari Häkämies tuli tutuksi jo aikana, jolloin Natura-hanke uhkasi maankäyttöä Pyhärannassa ja Pyhämaassa. − Porukalla lähdettiin ministerin puheille selvittämään asioita.

Junkola kertoi myös yhdistyksen uusimmasta hankkeesta.

Helinin torpalle alettiin keväällä suunnitella rakennettavaksi näyttely- ja esittelytilaa. Hankkeen vetäjänä oli museoisäntä Jukka Alhoranta, joka ensi töikseen päätti vihkiäispäiväksi 9. syyskuuta. − Niin kova porukka oli, että

kolmessa kuukaudessa rakennettiin komea halli. Talkoot meni hienosti ja tarjoilut olivat hyvät, Junkola totesi.

Juhlassa kuultiin myös Eeva Tryggin runonlausuntaa ja Petri Laitisen musisointia. Päätössanat lausui yhdistyksen varapuheenjohtaja Arja Numme. Martat tarjoilivat juhlan alkajaisiksi ”riivat pankakko” ja lopuksi kahvituksen.

Toimintaa ihmisten kanssa Maakuntajohtaja Häkämies korosti puheenvuorossaan toimintaa ihmisten kesken. − On tärkeää, että kaiken uuden keskellä rakennamme sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Minulla on sellainen käsitys, että ihmisillä on kaipuu omaan kotipaikkakuntaan ja läheisyyteen, jota ei ehkä voi kokea missään muualla. On hyvä muistaa, että on asioita, joissa ihminen tarvitsee toista ihmistä. Tämän päivän suurin ongelma ei suinkaan ole työttömyys vaan yksinäisyys, hän toteaa.

Kunnanjohtaja Hiitiö toi esiin myös ajatuksen siitä, että kotiseutuja voi nykyihmisellä olla useampia.

– Kotiseutu ei katoa mutta sen merkitys voi muuttua, hän sanoo.

Juhlan juontajana toimi yhdistyksen taloudenhoitaja ja sihteeri Jorma Perhe, joka on ollut mukana toiminnassa jo 50 vuoden ajan ja saanut kotiseutuliiton kul-

taisen ansiomerkin joitakin vuosia sitten. − Kotiseututyöni alkoi, kun sain kesätyöpaikan Säästöpankin Ihoden konttorista. Johtaja oli innokas kotiseutuihminen ja hän innosti kesätyöntekijän heti mukaan Rihtniemen Meren juhlien järjestelyihin, Perhe kertoo. − Yhdistystoiminta on verissä.

Olen aina tykännyt olla ihmisten kanssa ja olen mukana monessa yhdistyksessä. Mitäs sitä muutakaan, Perhe naurahtaa.

Yhteistyö vahvistaa Kirkkoherra Laitisen mukaan yhteistyö vahvistaa paikallisuutta hyvällä tavalla.

– Eri toimijat ovat samassa veneessä, niin kunta, seurakunta kuin yhdistyksetkin. Meidän kaikkien yhteinen tehtävä on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toimia yhdessä, hän painotti. − Paikallisesti voidaan hyvällä yhteistyöllä saada aikaan mielenkiintoisia ilmiöitä, yhtenä esimerkkinä mieskuoro MölyÄijät, joilla laulunumero saa olla korkeintaan kuutonen: he esiintyvät ensi vuoden helmikuussa Finlandia-talolla.

Historiikista poimittua Pyhärantalaislähtöisen professori Asko Mäki-Tanilan kokoama ja esittämä historiikki valotti yhdistyksen toimintaa koko kuuden vuosikymmenen ajalta.

Mäki-Tanila toi historiikkikat-

Ansiomerkkejä ja huomionosoituksia jaettiin kaiken kaikkiaan 19:lle yhdistyksen toiminnassa ansioituneelle, josta suurin osa on kuvassa. Etualalla Varsinais-Suomen liiton standaari, jonka maakuntajohtaja Kari Häkämies luovutti yhdistykselle.

sauksessaan esiin muun muassa henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet perinteiden säilymiseen Pyhärannassa. − Kotiseutuyhdistyksen perustaminen katsottiin tarpeelliseksi, kun vuonna 1958 oli Suojalan rannassa poltettu juhannuskokkona mamsellimylly ja edeltävänä vuonna kaljaasi.

Erityisesti kunnanlääkäri Uulo Arhio oli edistämässä yhdistyksen perustamista, Mäki-Tanila kertoo.

Lahdenvainiolainen Akseli Kajantola keräsi tietoa paikallishistoriasta ja elämänmenosta jo kauan ennen kotiseutuyhdistyksen perustamista. Mannerveden mailta -romaani ja Aikain takaa -teos kuvaavat kansan elämää menneinä aikoina. Hänen poikansa Eero oli yhdistyksen ensimmäinen pitkäaikainen pu-

heenjohtaja. − Melko tuntemattomaksi on jäänyt Saini Laurikkala, joka väitteli vuonna 1947. Pyhärantalaista aineistoa oli hänen koko Varsi-

nais-Suomen talonpoikaiselämää koskevassa väitöskirjassaan, Mäki-Tanila toteaa.

Helka Suomi

Huomionosoitukset Pyhärannan Kotiseutuyhdistys ry:n 60-vuotisjuhlassa Suomen Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki Iivo Junkola Markku Lotila Raili Peltoääri Eeva Trygg

Hopeariipus Arja Alhoranta Hanne-Maarit Anttila Marja Junkola Tuula Jusi Raija Saine

Suomen Kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki Jukka Alhoranta Antti Impilä Rauno Luttinen Pirjo Oiva-Peltola Jarmo Valpio

Hopeoitu rintamerkki Asko Mäki-Tanila Esko Peltola Jorma Sainio Veikko Valpola

x2

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

S. armadoita

elättejä

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen

040 706 2132 Laskutus

Aino Väänänen

045 112 4240 Päätoimittaja

Janica Vilen

045 126 1698 Toimittajat

Katariina Mäkinen-Önsoy

045 655 5000

Rainer Tähtinen

040 722 8991

-KIDE

kaloja

u

-tortt

NAISTEN NIMIÄ

puhveli

kukkia

maksu-

tunturi

Kokkila

lintukoto

työllä

Kreikkaa Seppälä

? sitten

TÖHRIÄ

inttikylä

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

E ? Niger Pavlov

ajattomia

KROONISTAKIN

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Italiaa

Berner

ruohoja

juhlii pinota Alvarin rämekera majava

-5.

1/4 1/4

räpylöillä

kuitu

Siperian joki

”

sijoittaa lasti

A

Erikapellimestari

”

F. E.

Jorma Kemppainen 2019

Ä

NIS

Alki o

Ristikon ratkaisu sivulla 14.

suksimerkki

väri

sikaen

Engr Kaleva

Rahkola

Mondtan

LOPPU

voi Vermossa

Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit

etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

Sari Laurila

050 568 5454

Mika Leinonen

040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

KESÄ

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 025 kpl

16

7. marraskuuta 2019

Eipä tule ruudinkatkua taljajousella metsästettäessä

Mestariampujien matkassa Jousimetsästys on hiljaista puuhaa ja vie äkkiä kokeilunhaluisen mennessään. Vehmaalla sijaitseva yli kolmenkymmenen rastin 3D-jousiampumarata on paikka sekä harjoitteluun, että kilpailuille.

HARRASTUKSET. Saan käteeni Vehmaan 3D-jousiradalla taljajousen ja hallitseva jousimetsästyksen SM-voittaja Timo Pirppu yhdessä hopeamitalisti Timo Laaksosen kanssa opastaa, kuinka jousi viritetään. Ja mikä tärkeintä, nuoli tähdätään kohteeseen, joka on tällä kertaa taulu noin 20 metrin päässä. Molemmat miehet ovat harrastaneet metsästystä lähes koko pienen ikänsä ja metsästysjouset ovat vieneet ruutiasemiesten sydämet.

– Jousimetsästyksessä voi käyttää niin sanottua vastakaarijousta, pitkäjousta ja taljajousta, Pirppu kertoo ja painottaa, ettei markkinoilla olevilla jalkaja varsijousilla ole lupa metsästää ollenkaan.

– Varsijousella metsästystä voisi verrata siihen, että hirvimetsälle lähdettäisiin ilmaki-

väärin kanssa.

Eli käytännössä vain lihasvoimalla vireessä pidettävillä jousilla saa lain mukaan riistametsälle lähteä. Toki vain siinä tapauksessa, että omaa metsästyskortin ja luvan metsästykseen.

– Jousen voima tulee olla myös 180 Newtonia, Laaksonen lisää.

Laukaisen jousen ja nuoli singahtaa kohti taulua onnistuneesti. Osumatarkkuus nyt oli mitä oli. Vähän kuin haulikolla olisi ladonseinään pamauttanut, mutta saan kuitenkin kannustavia kommentteja mestareilta.

– Jousi on henkilökohtainen ase, jonka tähtäimet muun muassa kohdistetaan käyttäjän mukaan, Pirppu lohduttaa, kun puistelen päätäni.

Jousimetsästys tuo miesten mukaan lisää haastetta metsästykseen ja soveltuu myös erinomaisesti meluherkille alueille.

– Noin 80 % jousimetsästäjistä harrastaa metsästystä ruutiaseilla. Loput pelkällä jousella.

Ja saaliseläimiä, joita jousilla voi metsästää, ovat Pirpun mu-

Jyvällä. Timo Laaksonen tähtää saalista Vehmaan 3D-radalla.

Jousen tähtäinmekanismi vaikuttaa ensin hieman vaativalta.

Timo Pirppu (vas.) ja Timo Laaksonen ovat kumpikin jousimetsästyksen huippuja Suomessa. Pirppu SM-kultamitalisti ja Laaksonen hyvä kakkonen. Kolmas nuoli peurassa on kirjoittajan ampuma. Ei huano siis… Tuurilla laivat seilaa ja sillee…

kaan kaikki hirveä pienemmät saaliseläimet peurasta lähtien.

– Suurpetoja ei jousella saa ampua, hän lisää.

Ammun muutaman nuolen radalla ja tulokset ovat toivoa

antavat. Pieni kärpänen sisälläni alkaa etsiä puremakohtaa.

Mitähän tämä lysti maksaa, jos siitä harrastuksen itselleen?

– Toimivan jousen saa noin 500 eurolla, tonnilla puolestaan jo hyvän, Pirppu laskeskelee ja muistuttaa, että erinomaisia jousia on käytettynäkin tarjolla. Ostolupaa jousiin ei tarvita – toisin kuin ruutiaseisiin.

niin peura olisi kuullut jousen äänen ja vaistomaisesti nytkähtänyt jonkin verran alaspäin tuolloin. Osumasi olisi ollut täydellinen elävässä elämässä ja peura matkaisi takuulla pakastimeesi, Pirppu toteaa ja läimäyttää olalle. Läimäytys tuli Suomen Jousimetsästäjäin Liiton hallituksen jäseneltä. Hymyilyttää.

Avoin rata harrastajille Harjoitusnuolten ampumisen jälkeen suuntaamme sitten varsinaiselle 3D-radalle metsään.

Se on rakennettu maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan avustuksella Vilhivuori Oy:n toimesta. Yhtiön takana ovat Lokalahden Urheilumetsästäjät, Vehmaan Hirvikytät ja Eräveikot.

– Koska avustus tuli yleishyödylliseen tarkoitukseen, niin rata on kaikille jousiampujille avoin pientä ratamaksua vastaan, kertoo Laaksonen, joka on yksi yli 30 ampumarastin radan vastaavista.

– Rata-aikoja ei ole erikseen, vaan tänne voi tulla koska tahansa.

Metsässä kävellessä tulee mieleen frisbeegolf ja sen erilaiset radat, vaikka kädessä onkin taljajousi. Jokainen rasti on erilainen ja ampumaetäisyys sekä saaliin koko vaihtelee. Rata on rakennettu mahdollisimman todenmukaiseksi ja vaihtelevaksi.

Päätän kokeilla ampua reilu 30 metrin päässä olevaa kuusipeuraa. Siinä missä opaskaksikko osuu pistesijoille, meikäläisen nuoli jää vähän alas, mutta osuu kuitenkin saaliseen. Ja taas tulee positiivista kommenttia: – Jos tilanne olisi ollut aito,

Maalina zombie Rataa kiertäessämme miehet kertovat jousimetsästyksen kiehtovuuden olevan sen haastavuudessa. Kyttäys- ja hiipimismetsästys on jousimiehille tuttua.

– Optimaalisin ampumaetäisyys on 20 metrin luokissa ja sellaiselle etäisyydelle päästäkseen on joko odotettava saaliin lähestymistä, tai sitten itse päästävä hiipimään sen lähelle, Pirppu kertoo.

– Isommat saaliseläimet, kuten juuri vaikkapa kauris tai peura, eivät odota uhkaa ylhäältä ja tätä voidaan käyttää

metsästyksessä hyödyksi asettumalle esimerkiksi metsään rakennetun lavan päälle tai kiipeämällä puuhun.

Rastilta toiselle siirtyessämme pieni kärpänen on kasvanut sisälläni aikuiseksi ja tunnen sen pureman. Vaikka koskaan en tulisi ampumaan ensimmäistäkään riistaeläintä, niin jo radan kiertäminen ja 3D-eläinten ampuminen saa innostumaan.

– Kilpailut ovat oma haasteensa. Siinä tilanne on samanlainen kuin metsällä silloin, kun riistaeläin tulee tähtäysetäisyydelle; adrenaliini virtaa ja mindfulnes-taidoista on silloin hyötyä.

Halloween-teeman mukaisesti viimeisen nuolen radalla ammun paikalle tuotuun zombieen. Nuoli ei osu pistesektoreille.

– Tuo kaveri jatkaisi vaappumistaan olkapää sökönä, miehet toteavat yhteen ääneen.

Rainer Tähtinen

Halloween-teemalla radalla oli maalina myös kellarin zombie.