Itäkulma 21.04.2016

Aluepoliisi Vesa Jauhiainen kertoi yhdyskuntatyÜryhmälle radikalisoitumisesta

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Torikaffella Varissuon liikekeskuksen järjestyksenvalvoja Marko Manninen

SIVU 3

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 4

ITĂ„KULMA

21.4.2016

2. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

LBQTFMJB

Suomalainen laatutuote • www.ricu.ďŹ

Suomalainen kalanperkuutyÜkalu, 3 tyÜkalua yhdessä. Š

Syksyn kalareissuille!

Kevään siikakelit alkavat ! aisen n ja -nkaapimiseen munuaisten i!

Kalamiehe inkk PyÜreä kärki av paras lahj

.HVlQ NDODUHLVVXLOOH www.ricu.ďŹ !

Katso kalankäsittelyvideo

vatsan avaamiseen Suojaan kääntyvä terä

*.4 ."5

3BWJUTFF IJVTKVVSJB TJTĂŠMUĂŠQĂŠJO "JOFTPTBU PO WBMJUUV IJVTUFO IZWJOWPJOUJB TJMNĂŠMMĂŠQJUĂŠFO 5VMPLTJB WPJU OĂŠIEĂŠ KP o LVVLBVEFO LĂŠZUĂšO KĂŠMLFFO

Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

KEL

YhteistyÜssä AboaPharm Oy

ÂŽ ÂŽ

Suomustuspinta Suomustuspinta

KELLU

( NSO) Norm.

Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 0UHELIN s &AX

paras lah

UVA! Lpinta KELLSuomustusUVA!

,-

)VPN %SJWF JO QBMWFMVQJTUF PO UPJTUBJTFLTJ TVMKFUUV 1SJTNBO SFNPOUJO WVPLTJ

kalastusalan erikoisliikkeissä. ja marketeissa sekä varustetuissantavarataloissa -naisen miehe javHyvin KalaSaatavana: ja inkki!

www.ricu.ďŹ !

Katso kalankäsittelyvideo

VA!

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

Tuoreita uutisia nettilehdessä päivittäin: www.turunseutusanomat.fi

paras lah javinkki!

Kalam Saatavana: iehe ja Hyvin -naisen varustetuissan tavarataloissa

Syksyn kalareissuille!

PyÜreä kärki munuaisten kaapimiseen

ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä. www.ricu.ďŹ

Suomalainen laatutuote • www.ricu.ďŹ

SUOMALAINEN LAATUTUOTE • Valmistaja Ricu-tuotteet Oy, Merimasku

2

ITÄKULMA

21. huhtikuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

Kaupunginosaviikot alkavat toukokuussa!

Onnellisimmat turkulaiset asuvat Itä-Turussa!

S

aamme lukijoiltamme jatkuvasti hyviä juttuvinkkejä – kiitos niistä! Joskus käy kuitenkin niin, että vinkki osoittautuu olkinukeksi. Tällä viikolla kirjoitin samaa olkinukkea vastaan kahdessa lehdessä: tässä kädessäsi olevassa Itäkulmassa sekä Turun läntisissä naapurikunnissa ilmestyvässä Turun Seutusanomat Länsi -lehdessä.

Kevät on tullut ja pitenevät illat ovat saaneet pussikaljoittelijat liikkeelle, samoin nuorison. Isojen joukkojen oleskelu julkisissa tiloissa koetaan epämiellyttäväksi ja joskus jopa turvattomaksi. Turvattomuuden tunne on helpompi asetella sanoiksi ja juttuvinkiksi toimittajalle ja ehkä siksi minua onkin pyydetty kirjoittamaan turvallisuudesta – erityisesti Varissuon liikekeskuksen ja Raision keskustan näkökulmasta. Itse en ole ikinä käynyt kummassakaan kohteessa ilta-aikaan, joten haastattelin asiasta ihmisiä, jotka tietävät siitä enemmän.

Tässä lehdessä haastattelen Varissuon liikekeskuksen vartijaa ennen kaikkea nuorisonäkökulmasta. Moni lukijamme on kokenut nuorison kokoontumisen häiritsevän heidän omaa asiointiaan liikekeskuksessa. Sama ongelma on Raisiossa. Raision keskustaa käsittelevän jutun voi lukea nettilehdestämme.

Molempien lehtien haastatteluista käy ilmi, että satunnaisia näpistelyjä, ilkivaltaa ja kahnauksia lukuunottamatta on rauhallista. Humalainen voi olla arvaamaton, mutta usein kuitenkin harmiton. Liikekeskuksessa vartijalla on hallinnassaan rajattu alue ja siksi tilanteisiin pystytään puuttumaan nopeasti. Puistoissa tilanne on vaikeampi, eikä poliisikaan ehdi torua jokaista pussikaljoittelijaa tai puskaan pissaajaa.

Toisen kokemaa turvattomuuden tunnetta ei voi koskaan vähätellä, sillä pelossa ei ole olennaista sen laskennallinen oikeutus, vaan sen todellisuus kokijalle itselleen. Vartijan silmissä moni tilanne vaikuttaa rauhalliselta, sillä hän tuo rauhan tullessaan. Kukaan ei voi luvata, etteikö mitään pahaa koskaan tapahtuisi, mutta ehkä elämä olisi helpompaa, jos emme keskittyisi niihin negatiivisiin asioihin, joita voi sattua. Se kierre on loputon, eikä kaikkeen voi kuitenkaan ikinä varautua.

Kun oikeasti turvattomia tilanteita tulee, niihin täytyy puuttua ja niistä tulee myös kirjoittaa. Joskus on ehkä paikallaan kirjoittaa aiheesta silloinkin, kun kirjoitettavaa ei varsinaisesti ole. Ehkä asiantuntijoiden sanat lehden sivuilla tuovat mukanaan myös sitä kaivattua turvallisuuden tunnetta. Siispä toivon ja toivotan kaikille turvallista kevättä!

Janica Vilen, päätoimittaja

Katariinan karnevaalit toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa KATARIINA. Katariinan kou-

lu Turussa järjestää jo viidettä kertaa Katariinan Karnevaalit lauantaina 23.4. Tapahtuma tarjoaa monipuolista tekemistä koko perheelle. Tarjolla on muun muassa autonpesua, poniratsastusta, kasvomaalausta, musiikkiesityksiä, arpajaiset sekä erilaisia makuelämyksiä.

Lisäksi mukana on lukuisia yhteistyökumppaneita kuten yrityksiä, järjestöjä ja seuroja esittelemässä toimintaansa.

Karnevaalipäivä on oppilaille ja henkilökunnalle työpäivä.

Tapahtumassa nivoutuvatkin luontevasti yhteen laaja-alai-

nen oppiminen ja oppimista edistävä myönteinen toimintakulttuuri. Juuri näitä uudessa opetussuunnitelmassakin korostetaan.

– Oppilaat työskentelevät eri pisteillä erilaisissa työtehtävissä yhdessä aikuisten kanssa.

He oppivat erilaisia arjen taitoja, yhteistyötä, yrittäjyyttä, vastuunottoa sekä asianmukaista ja kohteliasta toimimista erilaisissa tilanteissa. Lisäksi opitaan toimimista yhteisen hyvän eteen, koska Karnevaalien tuotto käytetään oppilaiden retkiin, erityisluokanopettaja Katariina Hyle kertoo.

TSS

T

urun yliopiston valtiotieteiden tohtorin Arttu Saarisen mukaan onnellisimmat ihmiset elävät Varissuolla ja Lausteella. Onnellisimmat asuvat yleensä alueilla, jossa tulojen ja työllisyyden mukaan menee hyvin. Toisin on Itä-Turussa, jossa työttömyys on korkealla ja tulot pienet.

Raha ja varallisuus eivät näköjään tuo onnea! Itä-Turun valtteja onnellisuudessa ovat varmasti yhteisöllisyys ja naapurisopu. Aluetta ympäröi kaunis luonto ja hyvät ulkoilualueet.

Akseli kiinteistöpalvelujen, Varissuo-seuran ja Varissuon työttömien jokakeväiset alueen siivoustalkoot ovat yksi osoitus alueen yhteisöllisyyden toteutumisesta. Olen tutkijan kanssa samaa mieltä siitä, että Itä-Turussa asuu Turun onnellisimmat ihmiset.

Varsinais-Suomen helmikuun työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömyys on vähenemässä, mikä on hyvä asia. Varsinais-Suomessa oli helmikuun lopussa 30 600 työtöntä työnhakijaa. Turun kaupungissa työttömien määrä oli näin puolet koko Varsinais-Suomesta 15 192 ja prosentteina 16,8. Positiivisina signaaleina Turun seudulla on nostettava esiin Turun telakan uudet tilaukset, lääketeollisuuden vahva kasvu ja isohkot rakennusinvestoinnit mm. TYKS, Bayer, Caribia ja 8- ja 52-tiet. Myös Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus on lisännyt määrärahoja ja toimintoja yli 300-päiväisten työttömien ja nuorten työllistämiseksi. Työllistämiseen varattujen määrärahojen bruttovaikutus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, joista puolet kohdentuu tukityöllistämiseen. Harmi vaan, että tänäkin vuonna valtion palkkatukirahat loppuvat jo kesän kynnyksellä ja Turulla olisi resursseja työllistää vielä satoja työttömiä myös Itä-Turussa.

Vuonna 2008 alkanut globaali lama koettelee koko maata ja heijastuu myös Itä-Turkuun. Vaikka orastavaa kasvua onkin näköpiirissä se ei vielä näy työpaikkoina ja BKT:n kasvuna.

Suomi taitaa olla kovan paikan edessä. Ennusteiden mukaan talous- ja työllisyysnäkymät pysyvät vaikeina. Huoli ihmisten ostovoiman vähenemisestä on käsin kosketeltavaa. Me annamme kuitenkin vahvan tukemme maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiselle, jotta uusia työpaikkoja saadaan syntymään. Hallituksen tavoite 110 000 uuden työpaikan syntymisestä on varmasti kovan työn takana – me kaikki emme kuitenkaan voi ryhtyä yrittäjiksi!

Mielestäni työttömät tarvitsevat lisää työmarkkinavalmiuksia, kuntoutusta ja muita räätälöityjä palveluita. Tässä tilanteessa pitäisi korostaa Tanskan mallin mukaisesti aktivointipolitiikkaa, jossa hyvä työttömyysturva säilytettäisiin aktiivisella työnhaulla ja aktiivitoimiin osallistumisella. Työttömyysturvan leikkauspolitiikalla viedään ihmisiltä loputkin mahdollisuudet aktiiviseen työnhakuun ja elämiseen.

Pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin selvästi vähentää, jos palkkatukea lisättäisiin ja kohdennettaisiin nykyistä paremmin. Valtion budjetissa palkkatukeen on tarjolla noin 250 miljoonaa euroa vuodessa eli selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamavuosina. Palkkatuki on järkevä tukimuoto ja tekemätöntä työtä on myös Turussa paljon. Tehokkaasti ja ratkaisukeskeisesti toimien on mahdollista saavuttaa win–win-tilanne, jossa kaikki voittavat: työttömät saavat töitä ja kunta työpanoksen.

Työllistäminen on aina kannattavampaa kuin työttömänä pitäminen. Työllistämällä säästetään myös Turussa toimeentulotuki sekä sosiaali- ja terveysmenoissa.

Pekka Määttänen, Varsinais-Suomen työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunnan kuntajäsen ja Turun Keskustan kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja

Varissuon ensimmäinen taloyhtiö As Oy Hintsankuja täytti 40 vuotta

”Mihin sitä kodistaan muuttaisi?” Asunto Oy Hintsankujan asukkaat Seppo ja Pirjo Malmberg (vas.), Kai ja Ann-Mari Aaltonen, Marja ja Åke Holmroos sekä Ritva Karisalmi viihtyvät edelleen taloyhtiössä, johon he 40 vuotta sitten muuttivat. Kuva: Ragip Önsoy.

VARISSUO. Perjantaina 15. huhtikuuta Asunto Oy Hintsankujassa vietettiin 40-vuotisjuhlia. Samana keväänä 1976, kun Varissuosta alkoi muodostua Turun kaupunginosa, ensimmäiset kerrostalot nousivat Hintsa Knaapin kadulle.

Alkuperäisasukkaita As Oy Hintsankujassa asuu vielä yhdeksän: Pirjo ja Seppo Malmberg, Marja ja Åke Holmroos, Ann-Mari ja Kai Aaltonen, Ritva Karisalmi, Anneli Orelva-Helle sekä Anja Heino.

Pääasiassa he ovat tyytyväisiä asuinalueeseensa, vaikka levottomuuksiakin on ollut.

Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä, kun heiltä kysytään, mikä on saanut heidät asumaan Varissuolla 40 vuotta: – Mihin sitä kodistaan muuttaisi? Täällä on ystävien, tuttavien ja mukavien naapurien lisäksi hyvät joukkoliikenneyhteydet ja harrastusmahdollisuudet, Malmbergit toteavat.

– Muita palveluja on vuosien varrella valitettavasti karsittu, mutta liikuntamahdollisuuksiin ja vehreyteen ei ole onneksi niinkään kajottu, Karisalmi sanoo.

40 vuotta sitten muuttaneilla ei ollut käsitystä siitä, miten täyteen kerrostaloja alue todellisuudessa tulisikaan.

– Yllätyimme, kuinka lähekkäin talot loppujen lopuksi rakennettiin. Muuttaessamme emme tienneet tulevista projekteista juuri mitään. Voi olla, että ei sitä nuorena sellaisia osannut kysyäkään, Marja Holmroos pohtii.

Varissuon rakentaminen

vastasi 1970-luvun huutavaan asuntopulaan Turun alueella.

– Asuntopula sekä luonnon ympäröimä sijainti ja tilantuntu toivat meidätkin tänne, Åke Holmroos selventää.

– Huoneet ja asunnot ylipäätään ovat lisäksi tilavia, Karisalmi lisää.

Yhteisöllisyyttä naapureiden kesken pidetään yllä muun muassa pihatalkoilla, joita on yleensä keväisin ja syksyisin.

Asukkaat eivät allekirjoita täysin Varissuon pahamaineisuutta, josta on vuosien mittaan paljon puhuttu.

– Pahimmat vuodet ovat mielestämme jo takanapäin.

1990-luvun puolivälistä alkaen lähiö on tavoittanut alkuperäistä mainettaan hyvänä luonnonläheisenä asuinpaikkana, Aaltoset kommentoivat.

Toisaalta he eivät allekirjoita täysin myöskään kuvaa maahanmuuttajamyönteisestä asuinalueesta.

– Paljon on maahanmuuttajavastaisuutta, mikä kumpuaa kaupungin tavasta sijoittaa pakolaistaustaisia henkilöitä samaan tai viereisiin taloyhtiöihin, asukkaat selittävät.

– Ongelmia syntyy, kun kotoutuminen ei suju odotetusti, koska perhe- ja kaveriyhteisöissä tulee käytettyä suomen kielen sijaan kotimaan kieltä, he jatkavat.

Haastattelun päätyttyä alkuperäisasukkaat suuntasivat Svarte Rudolfiin juhlaruokailun pariin.

Katariina Mäkinen-Önsoy

ITÄKULMA Itä-Turun oma paikallislehti

ITÄKULMA

21. huhtikuuta 2016

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmässä keskusteltiin radikalisoitumisesta ja liikenteestä hyvä aparaatti: toimii hyvin ja niitä saa muihin ratkaisuihin verrattuna pilkkahintaan, Paavola kehuu.

Paavola kertoo, että monesti liikennehidasteita käytetään alueilla, joissa halutaan taata alakouluikäisten liikkumisen turvallisuus. Erityisesti tätä ikäryhmää pyritään suojelemaan kaupunkiliikenteen suunnittelussa, sillä heillä on vielä rajallinen kyky havainnoida liikennettä. Alakouluikäiset joutuvat ylittämään Varissuon hevosenkengän ainakin Katteluksenkadun kohdalla, mutta tosiasiassa tietä ylitetään monissa muissakin paikoin.

Yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki on tehnyt valtuustoaloitteen hidasteista Varissuolle.

VARISSUO. Varissuo-Lausteen

yhdyskuntatyöryhmä kokoontui Varissuon kirkolla 7. huhtikuuta. Keskustelun aiheina oli radikalisoituminen, turvapaikanhakijat, liikenne ja yhdyskuntatyöryhmän tulevaisuuden näkymät.

Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen esitteli radikalisoitumistyöryhmää ja sen toimintaa. Radi-ryhmä perustettiin tammikuussa 2014 keskittymään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, syrjäytyneisiin nuoriin ja äärimuslimeihin.

Työryhmä tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

– Turvapaikka-aallon vuoksi painopiste on kuitenkin hieman muuttunut. Nyt selvitetään, keitä on tullut maahan ja millä perustein. Tällä hetkellä tulovirta on vähäistä ja osa on jo lähtenyt takaisin, kertoo Jauhiainen.

Radikalisoitumisen tilannetta seurataan jatkuvasti.

– Emme koskaan tiedä, mitä kukakin mielessään miettii, mutta nyt ollaan enemmän iholla kuin koskaan aiemmin.

Paljon tehdään yhteistyötä esimerkiksi KRP:n kanssa, kertoo Jauhiainen.

Jauhiainen kertoi myös Ankkuri-toiminnasta, joka on alkanut tämän vuoden alussa.

– Poliisilaitokselle on saa-

tu oma psykiatrinen sairaanhoitaja. Nyt meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, iloitsee Jauhiainen. Ankkuri-tiimien tarkoituksena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä varhaisella puuttumisella, nopealla puuttumisella ja nuorten pariin jalkautumalla.

Liikenne puhutti eniten Turun kaupungin liikenteen asiantuntija Eero Paavola vieraili kokouksessa kertomassa kaupungin suunnitelmista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samalla hän kuuli asukkaiden kommentteja ja toiveita Varissuon liikenteen kehittämisestä.

Hänen mukaansa toimivuus ja erityisesti liikenneturvallisuus ovat kaikkein suurimmassa roolissa kaupunkiliikenteen suunnittelussa. Hän tietää, että Varissuonkin liikenteessä on vaaran paikkoja eikä vähättele liikenteen aiheuttamaa turvattomuuden tunnetta, mutta muistuttaa kuitenkin, että vuosina 2009–2013 Varissuolla sattui vain yksi vakava liikenneonnettomuus.

– Todelliset liikenteen vaaranpaikat ovat muualla kuin lähiöissä. Keskustassa tapahtuu onnettomuuksia kaikkein eni-

ten, hän sanoo.

Lisäksi vakaviin liikenneonnettomuuksiin, joissa joku menehtyy, on vaikea liikennejärjestelyin vaikuttaa.

Aluepoliisi Vesa Jauhiainen kertoi kokouksessa, että liikenneturvallisuuskysymykset nousivat Varissuolla esille jo nelisen vuotta sitten.

– Silloin minua lähestyivät pienten lasten vanhemmat, Varissuon koulu ja koirien ulkoiluttajat, joiden mukaan myöhäisilta on kaikkein rauhattominta aikaa. Siihen aikaan tutkaaminen on vaikeaa, sillä klo 21 jälkeen poliisit ovat suurimmaksi osaksi varattuina hälytystehtäville. Mutta tiedän kyllä, että Suurpäänkadulla ajetaan välillä hurjia nopeuksia. Joskus ei 100km/h riitä, hän harmittelee.

Nopeudennäyttötaulut hyviä Eero Paavola kertoo, että ItäTurkuun on mahdollisesti tulossa nopeudennäyttötauluja, joissa on hymynaama, jos nopeus on sallituissa rajoissa ja surunaama, jos ajaa ylinopeutta.

– Taulut lisäävät sosiaalista valvontaa, sillä muutkin näkevät, saako autoilija hymy- vai surunaaman. Se on äärettömän

Saattoliikenne suurin uhka lapsille Normaalikoulun rehtori kertoi kokouksessa, että 9.-luokkalaiset tekivät liikenneturvallisuusvideoita 1.-luokkalaisten koulumatkoista. Videoiden perusteella koulumatkat ovat vaarallisen näköisiä. Siksi hän kannattaa hidasteita. Ongelma on myös se, että suojatien merkit ovat kuluneet tiestä pois.

– 1.-luokkalaiset eivät ymmärrä pelkkää liikennemerkkiä, sillä maalatut suojatien raidat ovat heille tutumpia. Samoin suojatie jää huomaamatta monilta autoilijoilta, kun maaleja ei ole, rehtori huomauttaa.

Suurimmat vaaratekijät pienille koululaisille niin rehtorin, liikennesuunnittelijan kuin poliisinkin mukaan ovat kuitenkin lapsiaan kouluun tuovat vanhemmat. Kokouksessa paikalla olevat asiantuntijat vetoavatkin vanhempiin ja toivovat, että he noudattaisivat saattoliikenteessä koulun ohjeita ja liikennesääntöjä.

Hesen kohdalla ajellaan päin punaisia Varissuon Hesburgerin lähettyvillä oleva risteys koetaan myös hankalaksi.

– Periaatteessa siihen olisi mahdollista laittaa kaksi liikenneympyrää peräkkäin, mutta se tulisi todella kalliiksi. Jos joskus, niin siinä vaiheessa, kun

Vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen kertoi yhdyskuntatyöryhmälle radikalisoitumisesta.

risteyksessä oleva alikulkutunneli tulee tiensä päähän, niin tällaista uutta liikennejärjestelyä voisi harkita, sanoo Paavola.

Risteyksessä on ongelmallista myös kahdet liikennevalot, jotka hämäävät joitakin autoilijoita.

– Kahdet liikennevalot ovat todella lähellä toisiaan ja rytmitys ei toimi kunnolla kaikkina aikoina. Se johtaa siihen, että ihmiset katsovat jo seuraavia valoja ja lähtevät ajamaan päin punaisia, kun ensimmäiset valot eivät ole vielä vaihtuneet, selittää Vesa Jauhiainen.

Samaan risteykseen on toivottu apteekin tulon jälkeen suojatietä, sillä alikulkutunneli on hyvin jyrkkä esimerkiksi liikuntarajoitteisille. Varsinkin talviaikaan jyrkkää mäkeä on vaikea kulkea rollaattorilla. Nuoremmat loikkivat tien yli usein, kun eivät jaksa kiertää alikulun kautta, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Odotusajat pitkiä Yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki on tehnyt kaupunginvaltuustolle aloitteen liikennehidasteista Varissuolle. Eero Paavolan mukaan on perusteltua, että joissakin kohdin Varissuota hyödynnettäisiin liikennehidasteita, mutta odotusajat ovat pitkiä.

– Kaupungilla on tällä hetkellä noin 50 liikenneturvallisuushanketta priorisoituna

tärkeysjärjestykseen. Monia liikenneturvallisuusuudistuksia joutuu odottamaan kiusallisen pitkään, hän sanoo.

Yhdyskuntatyöryhmän syksyn kokoukseen mennessä voidaan kuitenkin saada toimenpidesuunnitelmia ja priorisointeja liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyen.

Työryhmän tulevaisuus Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä on ollut kasassa jo yli 30 vuotta eli pisimpään kaikista Suomessa toimivista asuinalueyhdyskuntatyöryhmistä. Sen tarkoitus on huolehtia omalta osaltaan alueen hyvinvoinnista, nostaa alueen asukkaiden ja toimijoiden tärkeäksi kokemia asioita esiin ja saattaa yhteen alueen toimijoita.

Osallistujamäärä on ollut korkea. Tulevaisuudessa ryhmäläiset toivoisivat, että myös Varissuon liikekeskuksesta joku olisi paikalla.

Kokouksessa ehdotettiin myös, että Varissuon liikekeskuksen tyhjiin tiloihin saataisiin toimintaa esimerkiksi lapsille. Yksi yhteistyökumppani voisi olla esimerkiksi MLL. Varissuolle tarvittaisiin yhdyskuntatyöryhmän mielestä myös oma urheiluseura.

Seuraava yhdyskuntatyöryhmän kokous järjestetään 6.10.2016.

Janica Vilen

Pyhän Katariinan kirkossa keskustellaan rauhasta SEURAKUNTA. Pyhän Katariinan kirkon ovet aukeavat perjantaina 22. huhtikuuta keskustelulle rauhasta ja Syyriasta, kun kevään viimeinen Valoa yössä -ilta kokoaa ihmisiä yhteen teemalla ”Vahvista ääni toisen maailman”. Kirkon eteisessä on tarjolla ennen tilaisuuden alkua klo 17.30 keväisesti simaa ja munkkeja.

Illan otsikko viittaa keskitysleirillä kuolleen saksalais-

pastori Dietrich Bonhoefferin tunnettuun virteen, jossa pyydetään: ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman.”

Rauhaa ja rauhan rakentamista lähestytään illan aikana monesta näkökulmasta.

Puheenvuoron saa Assil Awdishoun, joka kertoo elämästään Pohjois-Irakin ja Syyrian rajalla ja tiestään Suomeen.

Syyriassa paljon aikaa viet-

tänyt psykoterapeutti ja pastori Liisa Auruksenaho kertoo, millaiselta elämä katastrofialueilla vaikuttaa suomalaisen silmin.

Politiikan ja kansainvälisen yhteisön rauhan prosessien näkökulmasta puhuu kansanedustaja Ilkka Kanerva, joka toimii merkittävissä tehtävissä mm.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJissä.

Illan aikana pohditaan muun muassa, mikä on Suomen ja

suomalaisten tehtävä rauhantyössä. Lisäksi nautitaan musiikista, jota esittää Katariinanseurakunnan kanttori Markku Lautjärvi.

Illan päätteeksi luvassa on myös kysymyksiä ja keskustelua. Illan emäntänä toimii pastori Anna Hälli Katariinanseurakunnasta ja isäntänä rehtori Tapani Rantala Turun kristilliseltä opistolta.

Anna Hälli

Turun kaupungin liikenteen asiantuntija Eero Paavola vieraili kokouksessa kertomassa kaupungin suunnitelmista liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

4

ITÄKULMA

21. huhtikuuta 2016

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Varissuon liikekeskuksen järjestyksenvalvoja Marko Manninen on hyvä ihmistuntija HENKILÖKUVA. Järjestyksen-

valvojana työskentelevä Varissuon liikekeskuksen kohde-esimies Marko Manninen on tuttu monille varissuolaisille. Hän on valvonut järjestystä Securitaksen puvussa liikekeskuksessa jo viisi vuotta. Järjestyksenvalvoja on se joka avaa liikekeskuksen ovet aamulla ja sulkee ne illalla. Eniten häntä työllistävät nuoriso, huoltotilaukset, ovien availut, näpistelijöiden kiinniotto, ensiaputapaukset, ihmisten auttaminen ja neuvonta sekä yleinen valvonta.

– Ihmiset kyselevät itsepalvelupesulan käytöstä, pyytävät apua liikkeiden etsimisessä, ja jotkut tulevat kertomaan murheitaankin, Manninen listaa.

Viiden vuoden aikana Securitaksen suurimpia saavutuksia Varissuon liikekeskuksessa on ollut kahden ihmishengen pe-

lastaminen.

– En ole itse ollut työvuorossa, kun tilanteet ovat tulleet, mutta kollegat ovat saaneet ihmiset pelastettua puhallus– painallus-elvytyksellä, kertoo Manninen.

Ensiaputapauksia tulee vastaan kuukausittain – tai vielä useammin jos mukaan laskee humaltuneiden auttamisen poliisin hoiviin. Liikekeskuksessa ja sen liepeillä on neljä anniskeluravintolaa, mikä hieman lisää humalaisten määrää alueella.

Välillä myös sattuu ja tapahtuu.

– Kerran asiakas jäi vaingossa parkkihalliin lukkojen taakse, kun suljimme ovet. Piirivartija kävi päästämässä hänet ulos puolta tuntia myöhemmin. Järjestyksenvalvoja oli lukinnut parkkihallin, kun autoja ei enää ollut eikä ketään näkynyt. Asiakas oli tullut toista kautta si-

sään ja jäänyt lukittuun halliin, Manninen muistelee.

9000 ihmisestä 50 osataan nimetä Viiden vuoden aikana Mannisen työnkuvassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

– Liikkeet ovat vähentyneet, mutta muuten täällä on todella samanoloista meidän näkökulmastamme, Manninen pohtii.

Hän itse asuu Turun toisella puolella eikä tunne Varissuota kovin hyvin liikekeskuksen ulkopuolelta. Liikekeskuksessa asioivien ja oleskelevien ihmisten myötä hän on kuitenkin saanut Varissuosta hyvän kuvan.

– Tämä on tietynlainen oma yhteisönsä, kun ollaan lähiökauppakeskus. Sekä asiakkaat että yrittäjät muodostavat tiiviin yhteenkuuluvan porukan.

Yleensä sanotaan, että suomalaiset katselevat vain omia ken-

gän kärkiään, mutta täällä minä taidan olla se juroin kaveri, hän naurahtaa.

Viiden vuoden aikana myös asiakkaiden kasvot ovat tulleet Manniselle tutuiksi.

– Naamatuttuja on hyvin paljon. Samat ihmiset täällä pyörivät joka päivä. Varissuon 9000 ihmisestä osaamme nimetä ehkä 50, jotka aiheuttavat häiriötä. Se on hyvin pieni osa, hän sanoo.

Yrittäjien kanssa järjestyksenvalvoja on tekemisissä lähinnä silloin, kun tapahtuu näpistyksiä.

– Niitä on jonkun verran.

Autamme kiinniotoissa ja tapausten selvittämisessä. Meillä on kameravalvonta apuna. Tarvittaessa voidaan tarkistaa asioita nauhalta, mutta se ei ole välttämättä edes viikottaista, hän laskeskelee.

Nuoriso työllistää päivittäin Mannisen mukaan Varissuon liikekeskuksessa pyörii ihan samanlaista nuorisoa kuin muuallakin.

– Tämä on Varissuon olohuone. Ostoskeskuksessa pyörivät nuoret ovat pääsääntöisesti 14–22-vuotiaita. Tämä on sellainen paikka, johon he voivat kaikki tulla yhdessä. Parikymppiset eivät enää pääse nuorisotalolle ja alaikäiset eivät taas pääse baariin, joten täällä he pystyvät kokoontumaan koko porukalla, Manninen selittää.

Vaikka nuoriso vain oleskelisi tekemättä mitään väärää,

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: aineistot@turunseutusanomat.fi

ison porukan läsnäolo aiheuttaa joskus muissa ostoskeskuksen käyttäjissä hämmennystä ja jopa pelkoa melutason nousun vuoksi.

– Häiritsevyys on aina subjektiivinen kokemus. Joitain häiritsee jo ihan se, että nuoret ovat täällä. Oleskeluoikeus on jokaisella, ja tänne on viime kesänä jopa lisätty kalusteita, jotta ihmiset voisivat viettää täällä aikaa. Emme me siihen puutu, että täällä ollaan isolla porukalla, Manninen sanoo.

Toisaalta häiriötäkin syntyy silloin tällöin.

– Joskus joukossa tyhmyys tiivistyy ja me olemme ne, jotka puuttuvat asiaan. Puutumme päivittäin johonkin tekemiseen, mutta yleensä se tarkoittaa esimerkiksi väärällä paikalla tupakoimista. Joskus he myös nahistelevat keskenään, mikä häiritsee ja asettaa vaaraan myös sivulliset, lisää Manninen.

Nuorison suhteen Manninen tekee paljon ennaltaehkäisevää yhteistyötä aluepoliisin kanssa.

– Pyrimme auttamaan alaikäisiä nuoria, jotta suunta saataisiin muutettua jo ennen kuin nuori kasvaa gangsteriksi, hän muotoilee.

Ylipäänsä Manninen suhtautuu nuoriin aivan kuten muihinkin asiakkaisiin.

– Persoonia he ovat siinä missä aikuisetkin. Joidenkin kanssa tulee helpommin ja joidenkin kanssa huonommin toimeen, hän pohtii.

Nuorten kanssa työskennellessä auktoriteetti rakentuu Itäkulman mediamyynti: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Mika Leinonen, 040 706 2132 Mediamyynti Viljanen, 040 7646 717

Mannisen mukaan itsevarmuudesta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta.

– Jos järjestyksenvalvoja katsoo nuorisoa nenänvartta pitkin ja pullistelee turhaan, niin sillä saa nopeasti vihat niskoilleen. Yleensä he kunnioittavat järjestyksenvalvojaa, kun järjestyksenvalvoja kunnioittaa heitä, Manninen tiivistää.

Parasta ihmisten kohtaaminen Mannisen tie järjestyksenvalvojaksi oli varsin perinteinen.

– Ajattelin tulla pariksi vuodeksi töihin ja hakea sitten poliisikouluun. Tämä työ vei kuitenkin mukanaan. Samalla pääsin näkemään poliisin työtä lähempää ja siitä karisi ylimääräinen glamour, joten en lopulta koskaan hakenut poliisikouluun.

Parhaita puolia järjestyksenvalvojan työssä on Mannisen mielestä vuorovaikutus ihmisten kanssa.

– Se, että pääsee auttamaan ihmisiä. Parhaimmillaan järjestyksenvalvoja voi pelastaa henkiä, hän sanoo.

Hänestä onkin vuosien saatossa kehittynyt hyvä ihmistuntija.

– Tietynlainen pelisilmä on kehittynyt. Lisäksi siitä on apua, että muistaa kasvoja, hän toteaa.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi