Turun Seutusanomat itä 02.11.2017

Kaarinalaiset yritykset mukana laivakierrätyspilotissa

VIIKON POSITIIVISIN: Jenkkifutiksen U17ikäisten PM-kultajoukkueessa kaksi kaarinalaista

RUOKA: Paimiolaistoimittaja perusti pastatehtaan autotalliin

SIVU 3

SIVU 11

SIVU 8

8. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Aika lähteä eläkkeelle...

A-VITA PLUS nenäsuihke

LOPPUUNMYYNTI!

20 ml Kosteuttamaan ja hoitamaan nenän kuivia limakalvoja. Sisältää limakalvoja elvyttävää A-vitamiinia, nenän epiteelin uudistumista edistävää dekspantenolia ja E-vitamiinia.

Koko varasto

-30%

Säästä 28%

9,-

(450,00/l) Norm. 12,56

Onneksi on myös Drive-In Apteekki Prisma, Itäharju Puh. (02) 237 0781 S-etuArk. 10–18, la 10–15 kortilla www.kelloliikelindholm.fi bonusta

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

Seuraava lehti ilmestyy 16.11.

Tuoreita uutisia päivittäin: www.turunseutusanomat.fi

TAKUUHUOLLOT KORJAUKSET VARAOSAT Partakoneesta jääkaappiin ja lähes kaikkea siltä väliltä

SOITA 022500661 l 0408345475 TAI TULE KÄYMÄÄN CM-Länsikeskus l Markulantie 150 l 20320 Turku Nyt on aika tilata www.sahkotalousliike.fi l turunsahkotalousliike@co.inet.fi Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata ikkuna-OY kattoTURUN SÄHKÖTALOUSLIIKE ikkunakattoremontti! remontti! remontti! remontti!

OSTA TALVIRENKAAT NYT. MAKSA VASTA HELMIKUUSSA. KYSY TARJOUS JO TÄNÄÄN.

Nyt on aika tilata PARHAAT Kattavaa palvelua!

ASENNUSAJAT PARHAAT Nyt on aika tilata VARATAAN Nyt on aika tilata ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

KATTOREMONTTI! ikkunakattoalk. alk.

Joustavat Joustavat remontti! remontti! maksuehdot 99e/kkkk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

JUURI NYT!

Soita tilaaaika esittely kotiisi!

Nytja on tilata NytSoita onKattavaa aika tilata PARHAAT palvelua! tilaaesittely esittely kotiisi!

Soita jajatilaa kotiisi!

Niklas Linna p.ASENNUSAJAT 0400 214 288

ikkunaremontti! remontti! remontti! alk.

kattoremontti!

Nyt311 on aika tilata Nyt on aika tilata0400 VARATAAN Marko Lonka 0400 320 Mikael Lehtonen 0400 314 202 Marko Lonka 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314 202 Markku Koistinen p.JUURI 0400 NYT! 670 397 0400 670 Markku Koistinen0400 670 397 397 ikkunakatto670 397 Markku Koistinen 670 397

Nyt on aika tilata TM:n talvirengasvertailun tulokset: 1. Continental IceContact 2 (8,8) 2. Hankook Winter l*Pike RS+ (8,7) 3. Nokian Hakkapeliitta 9 (8,4)

kattoremontti!

Leikkaa kuponki talteen. Hyödynnä tarjous heti, säästä se myöhemmäksi tai anna vaikka kaverille.

Soita 010 279 3900 tai mene www.muhkurinautohuolto.fi MUHKURIN AUTOHUOLTO OY

www.muhkurinautohuolto.fi

Kattavaa palvelua!

Avoinna

Uhrilahteenkatu 8,

puh. 010 279 3000

Ma - Pe

20250 Turku

info@muhkurinautohuolto.fi

klo 7:30 - 17:00

Joustavat Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata maksuehdot

99e/kk IKKUNAREMONTTI! Kattavaa palvelua!

Kattavaa palvelua!

PARHAAT ASENNUSAJAT PARHAAT VARATAAN ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

ikkunaalk.

Soita ja tilaa esittely alk.kotiisi!

Joustavat Joustavat remontti!

Marko Lonka 0400 311 Mikael Lehtonen 0400 314 202 99 e320 /kk kk maksuehdot 99 maksuehdot JUURI NYT!

MarkkuPARHAAT Koistinen 0400 670 670 397 397 Soita ja tilaa esittely kotiisi!

Soita tilaaesittely esittely kotiisi!

Soita jajatilaa kotiisi!

ASENNUSAJAT Niklas Linna p. 0400 214 288 VARATAAN Marko Lonka0400 0400 311 320 Mikael Lehtonen 0400 314320 202 Marko Lonka 311 Mikael Lehtonen 0400 314 Markku Koistinen p.202 0400 670 397 JUURI NYT! 0400 670 397 Markku Koistinen 670 397 Markku Koistinen 0400 670 670 397 397

alk.

itä 2.11.2017

TURUN

2

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

2. marraskuuta 2017

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Seurakuntakolumni

Printti herättää luottamusta – edelleen

Keskittymiskykyä tietoisuustaidoilla

Armo edellä

I

RO Research Oy:n syyskuussa toteuttaman Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksesta selviää, että suomalaiset pitävät painettuja sanomalehtiä edelleen ylivoimaisesti mieluisimpina mainosvälineinä. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua, jossa oli edustettuna laajasti eri-ikäistä väestöä valtakunnallisesti.

Tutkimukseen vastanneista 46 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. Toiseksi tutkimuksessa sijoittui televisio, jonka valitsi mieluisimmaksi mainosvälineeksi 12 prosenttia vastaajista. Ero sanomalehtien ja television välillä on jopa kasvanut viime vuoteen verrattuna.

Seutusanomien kaltaiselle paikalliselle ilmaisjakelulehdelle on erityisen tärkeää, että toimivan mainonnan vastapainona on ajankohtaisia paikallisuutisia. Vaikka lehden taitto-, paino- ja jakelukustannukset sekä henkilöstön palkat katetaan mainosvaroin, uutistarjonta on mainonnasta riippumatonta ja puolueetonta. Pyrimme aina myös ottamaan levikkialueen kunnat tasapuolisesti huomioon uutisoinnissamme.

Media-alan vuosittaista kärkitapahtumaa, Mediapäivää, vietetään jälleen 14. marraskuuta. Mediapäivän eräs mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista on laadukas sisältömarkkinointi. Tapahtumassa puheenvuoron käyttävä toimittaja Jenni Lieto alustaa aihetta toteamalla, että sisältömarkkinointi onnistuu, kun sisältö tehdään lukijan palvelemiseksi. Sillä lailla ammattikunta nimeltä toimittajat on aina työskennellyt.

Nähdäkseni tämän päivän kaikki mediat ovat omalla tavallaan sisältömarkkinoijia. Sisältömarkkinoinnin kautta välitetään kohderyhmiä kiinnostavaa sisältöä, jotka voivat olla lehtiartikkeleita, videopätkiä, podcastejä, livestriimiä tai jopa blogimuotoisia kirjoituksia. Myös kilpailut, -testit, -kyselyt ja -äänestykset yleistyvät hurjaa vauhtia. Tällä tavoin media osallistaa lukijansa ja kuulijansa levittämään ja suosittelemaan sisältöä keskinäisessä kanssakäymisessään, nykyään erityisesti sosiaalisessa mediassa. Siksi nykyaikaisen mediaalan toimijan on oltava aktiivinen somessa, koska siellä heidän lukijansakin isoksi osaksi ovat.

Jatkuvassa murroksessa ja uudistusten aallokoissa on kuitenkin jokin, joka pysyy: printtilehti. Printti edustaa meillekin kivijalkaa, jota netti digitaalisine palveluineen täydentää näppärästi nopeana uutiskanavana.

Katariina Mäkinen-Önsoy toimittaja

I

hmisten keskittymiskyky on nykyään lyhyempi kuin kultakalalla. The Telegraph-lehti kertoi kanadalaisen tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan mobiililaitteiden yleistymisen jälkeen keskimääräinen keskittymisaika on lyhentynyt vuoden 2000 12 sekunnista 8 sekuntiin. Pystytään keskittymään tiiviisti lyhyitä aikoja, mutta pitkäaikaista yhtäjaksoista keskittymistä vaativat asiat aiheuttavat haasteita.

Tämä koskee erityisesti jo varhain digitaalisen elämäntavan ja teknologian omaksuneita eli heitä, jotka käyttävät paljon mediaa, äly-laitteita ja sosiaalista mediaa.

Nykyisessä informaatioteollisessa maailmassa on mielen kuormittuminen saanut uudet ulottuvuudet ja kuormittumisesta on alkanut seurata yhä uusia mielenterveydellisiä häiriöitä. Yhä useammissa ammateissa istutaan omissa työpisteissä lähimmän työkaverin ollessa tietokone ja puhelin, jotka kulkevat mukaan vapaa-ajallekin.

Jatkuva kuormitus ja pitkäkestoinen stressi lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaa paitsi oppimiseen yhteydessä oleviin tekijöihin kuten toiminnanohjaukseen ja muistikykyyn, myös mielenterveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Suomessa teini-ikäisistä 15-25 % kärsii mielenterveysongelmista ja 8-9 vuotiaista lapsista 14%.

Samalla koulujen työrauha heikentyy. OAJ:n selvityksen mukaan yli 70% opettajista kertoo koulujen työrauhan heikentyneen viime vuosien aikana ja oppilaiden häiriökäyttäytymisen lisääntyneen. PISA-tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui työrauhan osalta kolmanneksi viimeiseksi 60 maan joukossa. Myös vanhemmat ovat huolissaan. Lapsia ja nuoria itseäänkin luokan rauhattomuus harmittaa. Apua tarvittaisiin, sillä vanhat keinot eivät enää tunnu riittävän. Suomalaislapset pärjäävät koulussa huippuhyvin, mutta monet kärsivät mielenterveysongelmista. Kiire ja rauhattomuus rasittavat koululaisia.

Terve Oppiva Mieli -hankkeessa harjoitettiin tietoisuustaitoja kouluissa. Tutkimustulokset olivat ällistyttäviä. Tietoisuustaitoja harjoittaneet oppilaat raportoivat seuraavia hyötyjä: parempi keskittyminen luokassa (79 %); parempi keskittyminen harrastuksiin (76 %); parempi stressinhallintakyky (69 %); parempi kyky käsitellä vaikeita tunteita (77 %); parempi nukkuminen (79 %); paremmat arvosanat kokeissa (75%); pärjää paremmin kavereiden kanssa (85 %); pärjää paremmin perheenjäsenten kanssa (84 %). Tietoisuustaitojen harjoittamisesta voisi löytyä ratkaisu informaatioyhteiskunnan koulujen työrauhaongelmiin.

Stressi ja mielenterveysongelmat ovat tulevaisuuden suurimmat terveysuhat 2030-lukuun mennessä. WHO:n mukaan erityisesti nuoruusikä tulisikin ottaa terveys- ja terveydenedistämispolitiikan keskiöön, koska nuoruudessa omaksutut elintavat ja sen aikainen mielenterveys määrittävät ihmisen elintapoja, terveyttä ja mielenterveyttä läpi aikuisuuden. Ellei ongelmiin puututa ajoissa, mielenterveysongelmat saattavat vaikuttaa nuorten kehitykseen, koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin, terveyskäyttäytymiseen ja johtaa lopulta nuorten syrjäytymiseen.

Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja

Hyvä yrittäjä, Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät viereisestä mainoksesta tai www. turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta

16.11. teemoina: Asuminen ja -rakentaminen

L

attialla koulurepun vieressä on keltainen pissaläikkä.

Koira näyttää syylliseltä. Harmittaa. Nyt täytyy pestä sekä lattia että koulureppu, joka on saanut osansa innokkaan tervehtijän ilopissasta. Ilo on ollut ylimmillään, koska leikkikaveri on vihdoin tullut koulusta. Olen torunut koiraa, joka yrittää nyt metsästää matonhapsua hampaillaan.

Huomaan komentavani koiraa normaalia tiukemmalla äänellä hapsujen kiskomisesta, pissaepisodin takia.

– Anna sille armoa, toteaa 8-vuotias: Ei se tehnyt sitä tuhmuuttaan!

No ei, ei niin, vaan silkasta pakahduttavasta ilosta, sellaisesta, jota kaikki eivät pysty ymmärtämään. Sellaisesta, jota toivoisi kaikkien joskus kokevan tai useamminkin.

Tässä maailmassa ja elämässä yhdet pissat koulurepun kyljessä tai eripituiset hapsut ovat pieni juttu – täysin mitätön suureessa kokonaisuudessa. Mutta entä armo ja armon kokeminen? Ja entä armo silloin, kun kyseessä on jotain oikeasti isoa ja vakavaa. Sellaista, joka voi vaikuttaa moneen elämään.

Osaanko nähdä armoa silloin? Osaatko sinä?

Helposti jos tapahtuu jotain ikävää tuntuu siltä, ettei asiaa voi mitenkään ymmärtää tai nähdä siinä muita puolia. Tapahtuma voi johtua miljoonasta syystä. Vihasta, väärinkäsityksestä, huolimattomuudesta, halusta auttaa, vahingosta tai vaikka ilosta. Vaikka mistä. Siitä johtuva tunteiden kirjo on laaja kuin maailma.

Näin luterilaisena on haastavaa lähteä miettimään armoa ja armollisuutta. Reformaattori Lutherin käsitys ja uskomme pohja rakentuu sille, että ihminen pelastuu yksin armosta. Jumalan hänelle osoittamasta armosta. Tekemisillämme ei ole väliä ja tekemällä emme voi asiaamme parantaa. Tämä lienee tuttua lähes kaikille suomalaisille. Viimeiset tilastot osoittavat ettei kuitenkaan kaikille.

Tiedän, ettei ihminen pysty näkemään asioita niin, että pystyisi aina armollisuuteen toista kohtaan. Olisi naivia väittää muuta. Kuitenkin siinäkin voi kehittyä. Olen tehnyt itselleni tavoitteita asian suhteen. Silti tulee takapakkia aina välissä. En kuitenkaan anna sen lannistaa. On myös totta, että anna armoa, on usein kulunut sanonta, jonka sisältöä ei aina välttämättä kovin syvällisesti mietitä. Olisi kuitenkin ehkä syytä aina välillä. Elämä on helpompaa, kun on armollinen itseään ja muita kohtaan.

Yksien pissojen tai yhden ikävän tapahtuman ei kannata antaa määrittää kaikkea, mitä tapahtuu niiden jälkeen. Mielestäni suurinta armoa on, että voi aloittaa uudestaan. Antaa uuden mahdollisuuden itselleen ja toiselle. Silloin elämä tuntuu ainakin osan aikaa kevyemmältä. Ja jos hyvin käy, siihen kuuluu myös pakahduttavan ilon hetkiä.

Anna-Kaisa Leppänen diakoniatyöntekijä Kaarinan seurakunta

TURUN

SEUTUSANOMAT

2. marraskuuta 2017

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

3

Kaarinalaiset yritykset mukana aluskierrätyspilotissa Laivojen romutusta ja kierrätystä pyritään vakiinnuttamaan uudeksi liiketoimintamalliksi Suomeen.

Varsinais-Suomesta löytyvät tekijät ja logistiset yhteydet meriteollisuuden tarpeisiin.

Tämän voimme taata:

KAARINA. Turun korjaustelakalla on urakoitu M/S Blue White Eagle -sisävesiristeilijän romutustöiden parissa kahden viime viikon ajan. Kyseessä on valtion uraauurtavan Ship Recycling eli aluskierrätys -tutkimushankkeen ensimmäinen laivanromutusprojekti. Projektin budjetti on 350 000 euroa, jota Tekes tukee 40 prosentilla.

Kaarinan Piikkiössä toimivien Deleten ja Pesupalvelu Hans Langh Oy:n edustajat ovat tyytyväisiä, että urakka saatiin aluilleen kaiken kaikkiaan hyvin pienillä yllätyksillä.

– Työ aloitettiin kaksi ja puoli viikkoa sitten käsinpurkuna, jolloin aluksesta poistettiin irtaimisto sekä asbestilevyt, toimialapäällikkö Janne Salonen purkutyön suorittaneesta Delete Finland Oy:stä summaa.

– Hankaluuksia aiheutti lähinnä se, että laivan piirroksia ei ollut saatavilla. Jouduimme siis etsimään puhdistettavia raskasöljytankkeja, pesupalvelun toimitusjohtaja Linda Langh puolestaan sanoo. Öljyiset vedet käsitellään Hans Langhin vuoden alussa käyttöön otetussa uudessa käsittelylaitoksessa Piikkiössä, josta puhdistetut vedet lasketaan kaupungin viemäriverkostoon.

SOITA

Miehet ja tuotteet samaa maata!

Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiä

• Varaudu syksyyn, katto 2 päivässä!

• Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Markkinoiden parhaat takuut • Vesivekin kestävät kattovarusteet

02 3619 7961

Turun yksikkö

Paikalliset pojat!

www.laaturemontti.fi

Kaarinalaisen Pesupalvelu Hans Langh Oy:n Linda Langh esitteli ensimmäistä laivanpurkuprojektia medialle 19. lokakuuta. Kuvat: Ragip Önsoy.

– Konehuoneen pilssin ja tankkien puhdistuksesta syntyvä mössö saadaan puristettua niin kompaktiin kokoon, että maantierumba pysyy kohtuullisena, lisää Langh.

Tähän asti isot laivat on purettu EU:n ulkopuolella, pääosin Aasiassa, joissa purkuolosuhteet eivät täytä länsimaiden työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vaatimustasoa.

Castle Consulting Oy:n senior advisor Juhani Linna

taustoittaa tarvetta tiukentuvien EU-säännöksien täyttäville purkupaikoille: – Säännösten myötä EUmaiden lipun alla purjehtineet laivat täytyy purkaa sertifioidusti EU:n alueella. Tällä hetkellä harvassa EU-maassa pystytään purkamaan kuitenkaan yli 100 metriä pitkiä laivoja.

Hankkeen myötä selvitetään, miten Suomi voisi vastata tähän globaaliin haasteeseen, Linna toteaa.

– Vastuullinen laivanromutus sopii osaksi maamme osaamista, sillä Suomen julkisiin tavoitteisiin kuuluu kehittyä kierrätystalouden edelläkävijäksi, jatkaa Linna.

Laivojen purkutoiminta tarvitsee EU:n säännöstön (European Ship Recycling Regulation 1257/2013) mukaiset ympäristöluvat.

– EU:n kestävää purkutoimintaa harjoittavien telakoiden listalle pääseminen vaatii, että telakka täyttää kyseisen säännöstön vaatimukset. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä tälle listalle vielä tämän vuoden loppuun mennessä, Linna kertoo.

Ympäristölupa haettiin ja saatiin aluehallintovirastolta koetoimintana suoritetulle ensimmäiselle purkukohteelle.

Romutus- ja kierrätystöiden jatkoa ajatellen haetaan Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kososen mukaan uusi pysyvä lupa.

– Jos täällä jatketaan purkutoimintaa, ympäristölupa tulee muuttaa purkutoiminnan edellytysten mukaiseksi. Myös vaadittuja melu- ja hulevesimittauksia tehdään säännöllisin väliajoin, toteaa Kosonen.

Ensimmäisen kohteen, M/S Blue White Eaglen, purkutyöt olivat 19. lokakuuta tässä vaiheessa. Nyt koetoimintana suoritettu urakka on jo saatu päätökseen Naantalissa sijaitsevalla Turun korjaustelakalla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Laivaromusta teollisuuden raaka-aineeksi Laivojen kierrätysteollisuutta edistävää Ship Recycling -projektia varten hankittu alus tunnetaan Rauhan rannassa, Lappeenrannassa vuosia lojuneena ”aavelaiva” M/S Blue White Eaglena.

– Romutus kokonaisuudessaan tapahtui kahdessa viikossa. Kierrätyskelpoinen osuus, joka on jopa 90 prosenttia purkumateriaalista, lähtee Turun korjaustelakalta eteenpäin teollisuuden raaka-aineeksi, sanoo Deleten Janne Salonen.

– Suurin osa aluksen painosta on arvokkaita metalleja, pääasiassa terästä, jotka ovat tärkeitä raaka-aineita metalli-

teollisuudelle, jatkaa Salonen.

Muita materiaaleja, kuten tekstiilejä, muovia ja komposiittimateriaaleja, voidaan myös tehokkaasti ohjata uudelleenkäyttöön tai hyödyntää energiana.

Aluksen ostaneen Meriaura Oy:n toimitusjohtaja Jukkis Sutela kertoo purkuprojektin kulusta: – Meriauran rooli projektin alkupäässä oli purettavan kohteen hankinta ja hinaaminen telakalle sekä loppupäässä kierrätystavaran välivarastointi ja romukuljetus.

EU-normien mukaista purkutyötä

Piikkiön seurakunnan kohtalo jäi auki Seurakuntajako palautettiin valmisteluun pitkän keskustelun jälkeen.

KAARINA. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto palautti kirkkoneuvoston esityksen seurakuntajaosta uuteen valmisteluun torstain 26. lokakuuta kokouksessaan. Palautusesityksen teki Tuomiokirkkoseurakunnan valtuutettu Harri Raitis. Seurakuntajakoa koskevasta esityksestä käytettiin puolesta ja vastaan viitisentoista puheenvuoroa ja äänestys järjestettiin, kun muutama valtuutettu oli jo lähtenyt kokouksen venyessä. Seurakuntajako on uudelleen esillä seuraavassa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 7. joulukuuta.

Kirkkovaltuusto päätti samalla, että ensi vuodesta 2018 alkaen kirkollisvero nousee Turussa ja Kaarinassa nykyisestä yhdestä prosentista 1,25:een.

Vt. talousjohtaja Jaana Hörkkö toi esille, että ilman korotusta ensi vuoden alijäämäksi olisi muodostunut 4,3 miljoonaa euroa. Näin seurakuntien määrärahoja ensi vuodelle olisi jouduttu supistamaan ja toimintoja ajamaan alas. Hörkkö esitti myös laskelmia, joiden mukaan esimerkiksi 1700 euron eläkettä saava henkilö maksaa korotuksen jälkeen 41 euroa enemmän kirkollisveroa kuin tähän saakka, ja 5000 euron bruttokuukausituloa saavalle korotus merkitsee vuodessa 127 euroa lisää. Äänestyksessä korotusta kannatti 33 kirkkovaltuutettua, vastusti 12 ja tyhjää äänesti neljä valtuutettua, kun äänestys suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä.

TSS

TURUN

4

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

2. marraskuuta 2017

Kaarinan koulutusmessuilta eväitä peruskoulun jälkeiseen elämään Kaarinan koulutusmessut tarjosivat peruskoulunsa päättäville nuorille valtavasti tietoa Varsinais-Suomen kouluttautumismahdollisuuksista.

KAARINA. Kaarinan lukiolla järjestettiin koulutusmessut 26. lokakuuta. Messuilla koulutustarjontaan kävi tutustumassa kaikkien Kaarinan peruskoulujen 9.-luokkalaiset, eli yli 300 nuorta.

– Googlettamisen jälkeen hakusanoilla ”miksi kannattaa jatkokouluttautua” sain vastaukseksi ”10 syytä miksi syödä porkkanoita”, nauratti Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Julia Henriksson messuväkeä Kaarinan koulutusmessujen avauspuheessaan.

No, miksi kannattaa jatkokouluttautua? Miksi pelkkä porkkanansyönti ei riitä?

– Peruskoulupohjalla on hankala nykypäivänä lähteä hakemaan töitä. Jatkokoulutus

on avain tulevaisuuden menestykselle, muistutti Henriksson nuoria, jotka olivat tulleet Kaarinan lukiolle hakemaan lisää tietoa koulutusmahdollisuuksistaan.

Hän muistutti myös koulutuksen merkityksestä – ei vain työelämään liittyen, vaan myös ihan perusarjen pyörittämiseen ja niinikään henkiseen hyvinvointiin.

– Jatkokoulutus on myös tilaisuus oppia lisää itsestään ja jopa löytää se oma elämänkutsumuksensa.

Moni valitsee koulunsa messuinfon avulla Kaarinan koulutusmessuilla oli näytteilleasettajina val-

tava määrä Varsinais-Suomen toisen asteen oppilaitoksia lukioista eri ammattiopistoihin.

Myös vaihto-oppilastoimintaa järjestäviä tahoja oli mukana, joten jokainen nuori takuulla sai ajatuksia peruskoulun jälkeiseen elämäänsä.

Julia Henrikssonin mielestä messut ovatkin tärkeä tiedonlähde, kun peruskoulunsa päättävä nuori hakee itselleen varmistusta siitä, missä hän haluaa opintojaan jatkaa.

– Minulla oli ysiluokalla sellainen tilanne, että tiesin haluavani lukioon, mutta en tiennyt mihin lukioon. Kun tutustuin eri lukioihin täällä messuilla silloin kaksi vuotta sitten, ihastuin heti Turun Normaalikouluun. Se tuntui sopivan pieneltä ja sijaintikin oli mukavan lähellä kotiani. Päätin hakea Normaalikouluun, ja nyt käyn siellä toista vuosikurssia erittäin tyytyväisenä valintaani, kertoo Henriksson.

Messujen organisaattorina toiminut uraohjaaja Katja Vossi vahvistaa, että moni nuori tekee kuten Juliakin – tekee lopullisen valintansa jatkokoulutuspaikasta messujen antaman tiedon vahvistamana.

Uraohjaaja Katja Vossi ja Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Julia Henriksson iloitsivat Kaarinan kuudensien koulutusmessujen suosiosta.

Huoltajat aktiivisesti mukana Kaarinan koulutusmessut järjestettiin jo kuudennen kerran. Moniammatillinen yhteistyöverkosto, Kaarinan koulutustakuutiimi, hoiti messujen järjestelyt jo kuin vanhasta muistista. Katja Vossi on nähnyt läheltä kaikki kuudet koulutusmessut, ja on huomannut, että messujen suosio on aina vain kasvanut.

– Nuoret ovat vuosi vuodelta aktiivisempia ottamaan selvää eri kouluvaihtoehdoista. Ja on silmiinpistävää, että nuorten huoltajia on messuilla aiempaa enemmän mukana.

Suunta on erittäin positiivinen, kun nuori yhdessä huoltajansa kanssa pohtii peruskoulun jälkeistä elämää, kiittelee Vossi.

Tänä vuonna näytteilleasettajien tietoa jakoivat erityisen paljon oppilaitosten opiskelijat, mitä Vossi piti niinikään hy-

vänä suuntauksena.

– Oli kiva nähdä näin paljon opiskelijoita kertomassa kokemuksia kouluistaan. Uskon, että tällainen toimintatapa on messuilla käyvien nuortenkin mieleen.

Marko Vuosjoki

PALJON VAIHTOEHTOJA KAIKISSA HINTALUOKISSA! Tarjous voimassa 26.8. asti.

Dacia LODGY TCe 115 Ford FOCUS 1.0 EcoBoost 100 Honda CIVIC 5D 1.4i Hyundai IX35 1.6 ISG Mercedes-Benz C 180 CDI BE Mitsubishi AXS 1.8 DI-D Peugeot 107 Trendy 1.0 5-ov S&S 7p Laureate S/S Trend Wagon (MY15) Comfort Style Business TA Avantgarde Cleartec Invite 4WD (MY15) 2016, 1 tkm 17.940,- 2015, 56 tkm 16.940,- 2014, 39 tkm 16.340,- 2012, 50 tkm 18.940,- 2013, 100 tkm 24.740,- 2015, 80 tkm 19.940,- 2009, 102 tkm 4.840,-

AINA OIKEA

Laadukkain pakettiauto on Renault

NELIVETO Renault GRAND SCENIC dCi 110 EDV7-aut Navi Style 2017, 1 tkm 33.380,-

Toyota AURIS 1.6 Dual VVT-1 Linea Sol Plus 5-ov 2007, 170 tkm 8.640,-

Suzuki LIANA 1.6 4Grip ABS AC Wagon, juuri katsastettu 2003, 145 tkm 3.940,-

Volkswagen JETTA Comfort 1.2 TSI 77 BlueMotion Tech 2011, 129 tkm 11.540,-

SELECT

alk.

23 290 €

sisältää toimituskulut

Renault Master – paras suuri pakettiauto.

Saksan suurimman katsastuslaitos Dekran laaturaportti 2017.

Nyt vanerointi, vetokoukku ja talvirenkaat yhteensä 399 €!

Edun arvo lähes 2 500 €

Vakiona mm. • All Grip Select -nelivetojärjestelmä • Suzuki Smart Audio 7” -kosketusnäyttö • Peruutuskamera • Avaimeton kulku- ja käynnistysjärjestelmä • Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä • Automaatti-ilmastointi • Mukautuva vakionopeudensäädin • Korkea ajoasento ja helppo kulku • Iso ja monikäyttöinen tavaratila • Saatavana myös automaattina.

Varustelluin, pisin ja laadukkain.

Navi Edition -mallin vakiovarusteina mm. lisälämmitin ajastimella, peruutuskamera ja -tutka, navigointi ja kolmitoimiavain.

Renault TRAFIC dCi 125 TwinTurbo L1H1 5,2 m3 NAVI EDITION, 32 590 €, + toimituskulut 600 €.

CO2 155 g/km, EU-yhd. 6,0 l/100 km. Teho 125 hv / 320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg.

Renault MASTER dCi 145 TwinTurbo L2H2 10,8 m3 NAVI EDITION, 37 690 €, + toimituskulut 600 €.

CO2 183 g/km, EU-yhd. 7,0 l/100 km. Teho 145 hv / 360 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg.

Takuu 4 vuotta tai 100 000 km, sisältäen 24 h tiepalvelun. Kuvan autot erikoisvarustein.

Tarjous on voimassa 15.11.2017 asti, tehtyihin uusiin asiakastilauksiin, määräerään autoja, jotka on rekisteröitävä 29.12.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin, eikä koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia. Kuvan autot erikoisvarustein.

Muutetaan Renault tavara-auto tarjouksen päättyminen 15.11 asti,

Suzuki SX4 1.6 VVT 4WD X-OVER 2011, 102 tkm 213.440,-

Volkswagen TIGUAN Track&Style 2.0 TDI BlueM 4wd (MY13) 2013, 152 tkm 24.540,-

AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. AllGrip-nelivetotekniikka huolehtii puolestasi siitä, että voima välittyy tiehen aina oikealla tavalla – joko automaattisesti tai valitsemasi ajoasetuksen mukaan.

VITARA-mallisto alkaen Vitara 1.6 VVT 4WD GL+ 5MT 23 290 €, sisältää toimituskulut 600 €.

CO2-päästöt 127-131 g/km. EU-yhd. 5,4-5,7 l/100 km. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

suzuki.fi

Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 Huolto ja vauriokorjaamo 044 5601 261

www.autotalopelttari.fi

TURUN

2. marraskuuta 2017

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

5

TURUN

6

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

ITÄKULMA

2. marraskuuta 2017

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Turun Pohjola Sairaalan rekrytoinnit Uusia asumisoikeusasuntoja Turun alkavat marraskuussa Skanssiin ja Kaarinan Raadelmaan KUPITTAA. Turkuun Kupittaan juna-aseman viereen avataan ensi keväänä Pohjola Sairaala. Työt aloitettiin kesällä 2016 ja rakennustöissä päästiin harjannostajaisvaiheeseen lokakuussa. Avajaisia vietetään näillä näkymin toukokuussa.

Alkuvaiheessa Turun Pohjola Sairaalaan rekrytoidaan noin 60 terveydenhuollon ammattilaista ja haussa on esimerkiksi henkilökuntaa leikkaussalihenkilökuntaa, kuvantamisen ammattilaisia, sairaanhoitajia ja tiimiesimiehiä. Rekrytointi aloitetaan näillä näkymin marraskuussa.

Pohjola Sairaalasta löytyvät eri alojen lääkäreiden vastaanottopalvelut. Erityisesti pa-

nostetaan tapaturmapotilaiden hoitoon päivystyksestä työhön paluuseen asti. Sairaalassa on vastaanottopalveluiden lisäksi päiväkirurgian ja kuvantamisen yksikkö sekä laboratoriopalvelut, työterveyshuolto ja kuntosali.

Sairaalassa on arkisin myös OP Vakuutuksen korvauspalvelu, joten OPn vakuutusasiakkaat saavat korvauspäätöksen heti.

– Vaikka Pohjola Sairaalaan ja OP Vakuutuksen yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta, eivät asiakkaan potilastiedot siirry koskaan sairaalalta OPn liiketoimintayksiköihin. Potilastietoja ei siis hyödynnetä millään tavoin esimerkiksi vakuutuspuolella, sairaalasta vakuutetaan.

Pohjola Sairaalan kiinteistön koko tulee olemaan kaikkiaan 8 500 neliötä.

– Kiinteistön alakerrokset ja pinta-alasta reilu puolet tulee Pohjola Sairaalan käyttöön.

Yläkertaan rakennetaan toimistokäyttöön soveltuvaa tilaa ja vuokralaisia etsitään parhaillaan, kertoo kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Markku Mäkiaho.

Sairaalan rakennusvaiheen työllistävä vaikutus tulee olemaan jopa 200 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan myös välilliset vaikutukset. Investointiarvoltaan kiinteistö ilman Pohjola Sairaalan omia laite- ja varusteinvestointeja on noin 35 miljoonaa euroa.

TSS

SKANSSI. TurkuuTA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Turkuun ja Kaarinaan uusia asumisoikeusasuntoja. Turun Skanssin alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja ja Kaarinan Raadelmaan rivitaloasuntoja.

Urakoitsijana molemmissa rakennuskohteissa toimii Hartela Oy. Skanssintorille Skanssin kauppakeskuksen edustalle kahdeksankerroksiseen kerrostaloon valmistuu yhteensä 54 uutta kerrostaloasuntoa. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on elokuussa 2018. Viime viikolla hakijoille lähetettiin toinen tarjouskierros, kun myymättä oli vielä 12 asuntoa.

Kaarinan Raadelmaan Hartmanintielle on puolestaan rakenteilla rivitalokohde, joka valmistuu kahdessa vaiheessa. 16 asuntoa valmistuu 29.11.2017 ja näistä kaikki on jo myyty. Huhtikuussa 2018 valmistuvista 14:sta asunnosta on myymättä vielä 5 asuntoa ja hakijoille on lähetetty toinen tarjouskierros.

Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeus-

Skanssintorille Skanssin kauppakeskuksen edustalle kahdeksankerroksiseen kerrostaloon valmistuu yhteensä 54 uutta kerrostaloasuntoa. Havainnekuva.

asuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana käyttövastiketta.

Asumisoikeuslakia on parhaillaan kehittämässä ympäristöministeriö, jonka mukaan esimerkiksi hakujärjestelmä kaipaa yksinkertaistamista.

Asukasvalintasäännökset ovat peräisin järjestelmän alkuajoilta, ja niin ovat jonotusnumerotkin. Väärinkäytösriski on olemassa, sillä jonoon voi täl-

lä hetkellä ilmoittautua, vaikka varsinaista asunnontarvetta ei olisikaan.

– Uuden asumisoikeuslain lainvalmistelun vuonna 2016 käynnistänyt ympäristöministeriö ei ole vielä antanut eduskunnalle hallituksen esitystä uudesta laista. Näin ollen meillä ei ole vielä tietoa uuden lain sisällöstä tai aikataulusta, TAAsumisoikeus Oy:n lakimies Esa Mustonen sanoo.

TSS

KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO: la 4.11. klo 10 Messu, Viirros, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi, Kastellin Laulu, kirkkobussi klo 9.10 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Västäräkinkatu – Jaanintie – Karjakuja – Säkönkatu – Virmuntie – Petkeltie – Kuralankatu – Kohmo – Kuralankatu – Vanha Hämeentie – Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän Katariinan kirkko, paluu klo 12.30, kirkkokahvit klo 11-16 Nummen srk-kodissa, klo 16 Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper, Kairavuo, muu papisto (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden Katariinansrk:n jäsenten nimet ja sytytetään muistokynttilät – su 5.11. klo 10 Uskonpuhdistuksen muistopvän messu J.S.Bachin Orgelbüchlein -urkukoraalien sävelin, Hälli, Kairavuo (av), Kerokoski – su 12.11. klo 10 Isänpvän messu, Forsström-Roivanen, Viirros (av), Lautjärvi – to 16.11. klo 19 Pop up -messu VARISSUON KIRKKO: tiistaisin klo 17 Donkkis-kerho - keskiviikkoisin klo 16.30 Missiorukouspiiri, klo 17 Avoimet ovet, klo 17 Hepreanpiiri - torstaisin klo 15 Laulun iltapäivä - perjantaisin klo 9.30 Perhekerho - su 5.11. klo 12 Vierasvara-messu, Frondelius, Kairavuo (av), Hakala ja isoset (av), Kerokoski - ti 7.11. klo 12 Valpurin Kammari, klo 14 Lähetystyön Hanna-ryhmä - klo 17 Donkkis-kerho - ke 8.11. klo 18 Miestenpiiri - to 9.11. klo 18 Timon Raamis - su 12.11. klo 12 Isänpvän messu, Ronkainen, Viirros (av), Lautjärvi, kirkkokahvit ja -jäätelöt - ti 14.11. klo 13 Raamatun äärellä NUMMEN SRK-KOTI: tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) – to 9.11. klo 17 Food & Hope nuorille aikuisille, ilmainen päivällinen ja ruokakassi mukaan KATARIINAN PAPPILA: keskiviikkoisin klo 17 P.Katariinan kuoron harj. HANNUNNIITUN SRK-TALO: torstaisin klo 9.30 Perhekerho - ke 8.11. klo 18-19.30 Isien ja lasten puuhailta – ma 13.11. klo 13 Omaishoitajien vertaisryhmä – ke 15.11. klo 11 Annan tupa varttuneelle väelle – ke 15.11. klo 17.30-19 Iltaperhekerho HURTTIVUOREN SRK-KOTI: maanantaisin klo 9 Leikkikaverit Hurttivuoressa - to 16.11. klo 13 Varttuneen väen kerho JAANIN SRK-TALO: perjantaisin klo 9.30 Vauvaperhekahvila SOKKELO, JAANINTIE 36: ma 6.11. klo 14 Varttuneen väen kerho PETKELTIE 5 KERHOHUONE: torstaisin klo 13 Kortteliklubi +60 -vuotiaille - ma 6.11. klo 12 Raamattupiiri KIMPPAKESKUS, KATTELUKSENK. 5: torstaisin klo 13 Kortteliklubi +60 -vuotiaille

KUULUTUKSET: Katariina evl

Kastetut Sohvi Amelie Leppäkoski Vili Samuel Otava Vainio Kuolleet Harry Johannes Saharanta 69 v Heidi Kaarina Tsernov 57 v Eila Lea Tähtinen 88 v

 DIAKONIATOIMISTO VARISSUOLLA Diakoniatyön ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 Varissuon diakoniatoimistolla os.

Kousankatu 6.  KATARIINAN HISTORIAKERHON RETKI MARTINKIRKKOON Katariinan historiakerhon retki Martinkirkkoon (Huovinkatu 7) ke 15.11. Kokoontuminen klo 17.45 kirkon edessä. Klo 18 Arki-illan ehtoollinen, jonka jälkeen kirkon esittely. Kirkkoherra Tuomo Norvasuo kertoo kirkosta ja arkkitehti Iina Paasikivi alueen historiasta ja kaavasta. Retki on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa!

seurakuntatoimisto p. 040 3417 350 varauspalvelu p. 040 3417 011

www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

TURUN

SEUTUSANOMAT

2. marraskuuta 2017

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Matti Heino toi Kaarinaan maailmanmestaruuden Kaarinalainen Matti Heino voitti kehitysvammaisille suunnatun soveltavan judon MM-kultaa Saksassa. Kuudesta suomalaisottelijasta viisi ylsi mitalisijoille.

Kuvassa soveltavan judon tuore maailmanmestari Matti Heino Kaarinasta ja Raision Ryhti ry:n soveltavan judon valmentaja Tuula Holtti. Kuva: Essi Heinonen.

KAARINA. Kaarinalainen Matti Heino, 25, voitti kultaa 73-kiloisten sarjassa kehitysvammaisille urheilijoille suunnatun soveltavan judon maailmanmestaruuskilpailuissa Saksan Kölnissä. Viikonloppuna 21.–22.10. järjestetyt kisat olivat lajissaan ensimmäiset, ja Suomen judokat avasivat mitalitilin näyttävästi.

– Suomesta lähti kisoihin kuusi ottelijaa joista viisi toivat kotiin mitalin, ja kuudeskin sijoittui omassa sarjassaan viidenneksi, kertoo Raision Ryhti ry:n soveltavan judon valmentaja Tuula Holtti.

Mittava mitalikokoelma sai jatkoa Raision Ryhdin riveissä otteleva Heino aloitti lajin jo vuonna 2001, ja kertoo harrastuksen jatkuneen urheilun ja kavereiden vuoksi. Kölnissä voitettu kultamitali oli toivottu ja yllättäväkin lisä mitalikokoelmaan.

– Oli vaikea uskoa että olin yksi heistä jotka saivat kultaa, Heino kuvailee kisatunnelmia.

– Matin tekniikka on vertaansa vailla ja kultamitaleja on Suomenkin kisoista kertynyt niin paljon, että määrää on vaikea muistaa, Holtti lisää.

Heino on aikaisemmin osallistunut pienempiin judokisoihin Hollannissa ja Kreikassa, ja nuori urheilija on myös purjehtinut kilpaa ansiokkaasti muun muassa Ateenassa. Kisatunnelmilta jäikin aikaa myös kaupungille: – Sää ei ollut Kölnissä vie-

lä yhtä viileä kuin Suomessa, ja ulkona pystyi hyvin kulkemaan t-paidassa ja lippis päässä. Aikataulu oli tiukka, mutta ehdimme silti näkemään esimerkiksi Kölnin tuomiokirkon.

Judon ja purjehduksen lisäksi myös partiota harrastava Heino kuvailee itseään kaikkien alojen monitietäjäksi, ja judokan uralle ei näy loppua.

– Osallistun kyllä seuraaviinkin kisoihin jos vain päästetään, hän naurahtaa.

Tukea harrastuksen aloittamiseen Soveltava urheilu on suunnattu urheilijoille jotka tarvitsevat muita hitaampaa etenemistä sekä henkilökohtaisempaa ohjausta. Soveltavan urheilun on usein vaikea saada virallista tunnustusta, mutta soveltava judo sai poikkeuksellisesti alkunsa Suomen judoliiton virallisena toimintana, mikä tekee siitä oman alansa pioneerilajin.

Holtin mukaan soveltavaa judoa on harrastettu Suomessa lähes kolmekymmentä vuot-

ta, joista Raisiossa lähes kaksikymmentä.

– Raision Ryhdin soveltavan judon ryhmä oli ensimmäisiä Suomessa, ja nykyäänkin olemme lähialueen ainoa, Holtti lisää.

Ryhmään pääsy ei edellytä mitään diagnoosia, ja ikärajaa ei ole.

– Soveltavaan ryhmään voi liittyä vaikkapa jos muut ryhmät tuntuvat ujouden vuoksi liian pelottavilta. Soveltavasta ryhmästä saa henkilökohtaista tukea harrastuksen aloittamiseen, ja ryhmien välillä on helppo liikkua tarpeen mukaan, sillä ne nivoutuvat tiiviisti yhteen, Holtti kertoo.

Ryhmään pääsy ei katso myöskään asuinpaikkaa, ja tarvittaessa mukaan voi ottaa henkilökohtaisen avustajan tai vaikka omat vanhemmat. Laji on muuten sama, mutta joitain tekniikoita on jätetty pois, ja osallistujien erityistarpeet, kuten huono tasapaino, otetaan harjoituksissa huomioon.

Essi Heinonen

itä

7

TURUN

8

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Ruoka

2. marraskuuta 2017

Pastakin voi olla lähiruoka!

Paimiolaistoimittaja perusti pastatehtaan autotalliin Toimittajan ammatista tehtaanjohtajattareksi siirtynyt Marika Mulari haluaa opettaa suomalaiset syömään puhtaista raaka-aineista tuotettua tuorepastaa.

PAIMIO. Paimiolainen Marika Mulari on intohimoinen kokkaaja, joka arvostaa puhdasta lähiruokaa. Keittiössä Mulari rakastaa kokeilla erilaisia uusia reseptejä. Muutama vuosi sitten Mulari halusi kokeilla pastan valmistamista, ja hän osti oman pienen pastamankelin. Nopeasti hän huomasi, että tuorepastan valmistaminen on yksinkertaista, mutta työlästä. Kaupassa myydään valmista italialaista tuorepastaa, mutta tuhansien kilometrien päästä kuljetettava ruoka ei ole ekologisesti kestävä valinta.

Vuosi sitten Mulari päätti selvittää, voisiko hän ryhtyä tekemään suomalaisista raaka-aineista tehtyä tuorepastaa. Niin toimittajan hommat saivat jäädä, sillä alkukesästä hän perusti yrityksen nimeltä Egget Pastaamo. Pastaamon ydinajatus on valmistaa tuorepastaa suomalaisista raaka-aineista.

– Tuorepasta maistuu paljon paremmalle kuin vedestä ja vehnäjauhosta valmistettu kui-

vatettu makaroni. Meillä pasta valmistetaan kananmunista, joita käytetään runsaasti. Se on pehmeää, täyteläistä ja siinä on kananmunien takia myös proteiinia. Pasta myydään sinä päivänä kuin se on tehty. Se on aidosti tuoretta lähiruokaa, Mulari kertoo.

Pastaamo sijaitsee Mularin pihalla olevassa autotallissa. Tallissa ei tosin ole ikinä pidetty autoa, koska ajoluiska ei, pastatehtaan onneksi, valmistunut ajallaan. Mulari kutsuu itseään leikkisästi tehtaan johtajattareksi, sillä autotallissa on todellakin oikea pastatehdas.

Pastatehdas on sisustettu tyylikkäästi ja tila on suoraan kuin sisustuslehdestä. Koneiden tasainen hurina tuo tilaan tehtaan tuntua. Pastatehtaan tärkein osa on Italiasta ostettu pastakone, jonka avulla pystyy valmistamaan lähes minkä mallista pastaa tahansa. Tehtaassa on myös erilaisia muita tarvikkeita ja laitteita pastan valmistamiseen sekä pakkaamiseen.

Tuorepastan perusresepti

on yksinkertainen; ulkoilevan kanan munia, lähellä jauhettuja jauhoja ja vettä. Niinpä, miksi ihmeessä sitä täytyy rahdata Italiasta asti?

– Meillä Suomessa on vehnää, maailman puhtaimmat kananmunat ja puhtain vesi. Suurin osa tuorepastasta tuodaan Suomeen joko pakastettuna tai suojakaasuun pakattuna, Mulari toteaa.

Tällä hetkellä Egget Pastaamon pastaa myydään lähiruokapiireissä. Mulari kertoo, että kaupoista on jo tullut kyselyjä ja lähiaikoina pastaa toimitetaan myös muutamiin ravintoloihin.

Mularin tavoitteena on nyt opettaa suomalaiset syömään lähellä tuotettua tuorepastaa.

– Se on arjen luksusta. Muutamassa minuutissa sinulla on valmis ruoka. Ei siinä tarvitse kuin vaikka oliiviöljyä ja valkosipulia tai voita ja jonkun yritin. Sitten oletkin jo valmis syömään sitä pastaa.

Yritys sijaitsee Paimiossa maaseudulla, joten Egget Pas-

Paimiolainen Marika Mulari pisti pystyyn pastabisneksen. Paimiossa valmistetulla pastalla on ollut kysyntää esimerkiksi lähiruokapiireissä. Kuva: Anssi Ketonen.

taamoon on myönnetty maaseuturahaston yritystukea Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta. Mulari suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittä-

mistä.

– Tämä on minun mielestä niin loistava mahdollisuus, että kannattaa selvittää, onko maaseuturahastossa jotain sellaista, mitä voisi itse yrityksessään

hyödyntää, rohkaisee Mulari.

Anssi Ketonen Haloo maaseutu -viestintähanke

Onnea Lounaskahvila Reivi – lukijaäänestyksen ykkönen!

Idän paras lounasravintola on Ravattulassa AURANLAAKSO. Turun Seutusanomien järjestämän Idän paras lounasravintola -lukijakisan voitto meni ylivoimaisesti Ravattulassa sijaitsevalle Lounaskahvila Reiville.

– Suuret kiitokset kaikille meitä äänestäneille asiakkaille, iloitsi ravintolayrittäjä Kirsi Puraja.

Reivikadulla toimiva ravintola on toiminut jo seitsemän vuotta. Kaksi vuotta sitten tilat laajenivat remontin myötä ja nyt asiakaspaikkoja on 72.

– Kiireisimpänä lounasaikana puolilta päivin kaikki istumapaikat ovat käytännössä täynnä, kertoo Puraja.

Reivissä on raikas ja monipuolinen salaattipöytä ja leivät ja sämpylät leivotaan itse aamulla.

– Mitään valmisruokia

emme tarjoa, vaan kaikki tehdään itse. Lounaspöydässä on tarjolla kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa sekä keitto. Asiakkaina meillä käy muun muassa lähiyritysten henkilökuntaa ja sopimusruokailijoita vähän kauempaakin, Puraja kertoo.

Iso parkkipaikka on kerännyt kiitosta, sillä syömään on helppo tulla omalla autolla.

Reivissä tehtiin kaksi vuotta sitten remontti, jossa tiloja laajennettiin. Reivi on toiminut Auranlaaksossa jo seitsemän vuotta. Puraja pyörittää lounaskahvilan ohessa myös pitopalvelua.

– Pikkujoulusesonki alkaa jo näkyä tilausten määrässä ja kiirettä riittää, hän kertoo.

Reivi työllistää yrittäjän lisäksi kolme muuta työntekijää ja näiden päälle sesonkityöläi-

set. Purajan kaksi tytärtä ovat kassalla, joten kyseessä on perheyritys.

Asiakkaiden ehdoton suosikkiruoka on jauhelihapihvit.

– Kun niitä näkyy ruokalistalla, se näkyy heti asiakasmäärässä, Puraja nauraa.

– Ruokalistan tekeminen on tasapainottelua siitä, että jokaiselle löytyisi jotakin mielekästä, mutta ei siinä voi tietenkään aina onnistua. Salaattibuffetti on niin ruokaisa, että se riittää jo monelle.

Monet kanta-asiakkaat käyvät päivittäin ja ovat tulleet henkilökunnalle tutuiksi. Tunnelma on kotoisa ja poistuvat asiakkaat hihkaisevat lähtiessään iloiset kiitokset.

Kai Saarto

Kirsi Puraja, Ella Merivuori, Emma Merivuori ja Johanna Louhi iloitsevat Lounaskahvila Reivin voitettua Turun Seutusanomien yleisöäänestys parhaasta lounasravintolasta.

P A R I T A N U S S I M A

H U K T A O T A T S E M A A H I K O L A A K I L K L A A R A V A I S A S I I T T A N I A

A K A I

H A K K I S O A T T A A M A E T L I L A I S

M A S I

O S I N

T A R K A S

A K A A

S A U K K K I

T I N A T A L K I U T R S K E I A T U A R O A S

P O I K I A

A L L A N I T

R I A L

T A A K I N A T O N O R A O S S V M I T A

K E T I L L O A I A I K O I N T I A K A U R T E O T R K A T K O P A I A T A T E N T L A A M I I L T I S T A A T T U S I N A E N S A L L I P E R I U S T U T

M A T A A S A H A T T O T O

TURUN

SEUTUSANOMAT

2. marraskuuta 2017

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9

Lietolainen muusikko Seppo Posio järjestää 50-vuotisjuhlakonsertin Jo ties monennenko polven lietolainen joka paikan höylä Seppo Posio juhlii 50-vuotista muusikon uraansa. Harmonikkansa lisäksi hänet tunnetaan kirjoittajana, poliitikkona, maanviljelijänä, metsätyöläisenä ja hevosmiehenä.

LIETO. Lietolainen 65-vuotias Seppo Posio on esiintynyt harmonikkansa kanssa ympäri Suomea ja välillä ulkomaillakin jo 50 vuoden ajan. Sunnuntaina 5. marraskuuta hän juhlistaa 50-vuotista muusikon uraansa Liedon kunnantalon auditoriossa konsertoiden. Konserttiin on vapaa pääsy.

Tilaisuus alkaa kahvihetkellä kello 14.30 ja kello 15 kunnanjohtaja Esko Poikela avaa tilaisuuden. Konsertissa kuullaan tunteikkaita tulkintoja tanssimusiikin ja klassisen musiikin helmistä. Kappaleita esitetään Czardaksesta Tangoon, ja Sibeliuksesta Monoseen.

Seppo Posion lisäksi konsertissa esiintyvät hänen lapsensa: viulisti–laulaja Jussi Posio ja pianisti–laulaja Suvi Posio.

– Minulla on siitä onnekas tilanne, että minulla on äärettömän hyvä esikunta eli oma perheeni. Kaikki haluavat minun onnistuvan ja se on ollut minulle vahva selkänoja. Lapset opastavat minua kaikessa, mis-

sä voin kehittyä, Posio kertoo.

Lasten lisäksi myös Seppo Posion puoliso on musikaalinen.

– Lapset ovat perineet äidiltään herkän mielen ja tarkan korvan. Minulta taas rohkeuden astua estradille. Näitä kaikkia muusikko tarvitsee, hän toteaa.

Posion perheen lisäksi konsertissa kuullaan esityksiä Lieto-opiston harmonikkaryhmältä sekä harmonikkataiteilijoilta ja Posion soiton opettajilta Johanna Liimatalta ja Keijo Lounalta. Mukana on myös harmonikkataiteilija Marko Valtonen.

Pelimannin penkillä 8-vuotiaasta Posio on viihtynyt pelimannin penkillä jo 8-vuotiaasta, mutta isommat esiintymiset hän aloitti 15-vuotiaana.

– Silloin soitin jo koko illan settejä häissä ja muissa tapahtumista, joten siitä voidaan laskea esiintyjän urani alkaneen.

8-vuotiaana kuitenkin jo aloi-

tin Veikko Ahvenaisen opissa, hän kertoo.

Innostus harmonikkoihin alkoi serkun häissä Vahdon seurojen talolla, kun Aulis Jalosen yhtye otti estraadin.

– Olin niin vaikuttunut soitosta, että seuraavana päivänä isä ja äiti kysyivät, haluanko lähteä Veikko Ahvenaisen oppiin, Posio muistelee.

Nuoruusmuistoja-albumi julkistetaan Juhlakonsertissa julkistetaan myös Seppo Posion ensimmäinen Nuoruusmuistoja-albumi.

Levylle valikoitui 17 kappaletta: foxia, valssia ja tangoa.

– Olen aina halunnut tehdä levyn ja nyt siihen oli vihdoin kunnon syy. Vaikka levy on minun, se on yhteistyön tulos. Lapseni ovat tehneet useita levyjä ja auttoivat minua paljon, hän kertoo.

Apu tuli tarpeeseen, sillä studiossa työskentely ei ollut ollenkaan niin helppoa kuin Posio oli odottanut.

– Se kyllä pudotti takaisin maan pinnalle. Kun soittaa tyhjässä huoneessa neljän mikrofonin keskellä, tilanteessa on aivan omanlainen jännitys.

Studiossa kaikki pienetkin nitkahdukset huomataan ja monta kertaa piti ottaa uudelleen, Posio kertoo nyt kuitenkin tyytyväisenä lopputulokseen.

Hevoset hyvää vastapainoa Seppo Posion suku on asunut Liedossa jo monen sukupolven ajan. Monet tuntevat hänet hevosmiehenä ja hevoset ovatkin hänen mielestään parasta vastapainoa musiikille ja hänen leipätyölleen eli maanviljelylle.

Osa taas muistaa hänet historian harrastajana ja kirjoittajana ja osa kokoomuspoliitikkona.

– Olin 24 vuotta kunnanvaltuutettu, mutta lopulta leipäännyin valtuustotyöskentelyyn.

Kun lopetin, vaimoni kysyi, että mitäs meinaat nyt harrastaa. Niinpä otin itselleni päämäärän, että käyn Liedon van-

Seppo Posio julkaisee juhlakonsertissaan ensimmäisen levynsä.

Kannen kuva: Jukka Liukas, Kalefoto.

huspalvelut läpi kerran kuussa ja esiinnyn joka paikassa 45 minuuttia. Se kannustaa minua muitten keikkojen tavoin harjoitteluun, kun eihän esiintymään voi mennä tumpelona.

Niiltä keikoilta tulen aina hy-

vällä mielellä pois. Poliitikassa tilanne oli toisenlainen; jahnausta kyllästymiseen saakka, Posio muistelee.

Janica Vilen

Piikkiössä tanssittiin satavuotiaan Suomen kunniaksi

Juhlapuheen piti Eläkeliiton Piikkiön yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Tuomarila.

KAARINA. Piikkiön yhtenäiskoululla vietettiin lauantaina 21. lokakuuta kaikkien Piikkiön eläkeläisjärjestöjen yhteistä Suomi100-juhlaa yli sadan ikäihmisen voimin. Tunnin mittaisen juhlaohjelman jälkeen juotiin kakkukahvit ja loppupäivä kuluikin tanssien Rungon Kamariorkesterin tahdissa.

Juhlapuheen piti Eläkeliiton Piikkiön yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Tuomarila, joka muisteli sodan jälkeistä

jälleenrakennuksen aikaa.

– Kullakin meistä on omat muistomme. Lapsuudessa saattoi olla niukkaa taloudellisesti, mutta oli paljon leikkikavereita. Työtä tehtiin terveyttä miettimättä ja lapset otettiin urakoihin mukaan. Minäkin olen tehnyt kalkkikivikuormaa Paraisten kalkkikivitehtaalla. Ei siinä kyselty, huvittaako, muistelee Paimiossa ja Piikkiössä rehtorina työuransa tehnyt Tuomarila.

– Merkittävintä on kuiten-

kin se, että vaikka monenlaista katkeruutta oli ihmisten mielissä, kansa lähti rakentamaan Suomea yhteistuumin, hän jatkaa.

Tuomarilan mielestä meillä on hyvä maa, vaikka millä mittareilla mitattaisiin.

– Silti tälläkin hetkellä, kun me juhlimme, joku muu voi todella huonosti – ehkä hyvinkin lähellä. Mitä voisimme tehdä?

Kulkea avoimin silmin, osoittaa tukea, ei tuomita, hän vastaa.

Juhlapuheen lisäksi yleisö sai nauttia musiikki- ja runoesityksistä. Ennen virallisia tansseja nähtiin vielä kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteinen poloneesi: wanhojen tansseistakin tuttu puolalainen kansantanssi.

Kahvipöytään kutsuessaan juhlan juontanut Päivi Korvensyrjä muistutti vielä Piikkiön historiasta Suomen armeijan muonittajana sota-aikana.

Piikkiössä Ylhäisten kartanossa leivottiin sota-aikana piikkiöläisen emännän reseptillä 100 tuhatta kiloa leipää päivässä.

– Leivät leivottiin nelikulmaisiksi ja pakattiin nelikulmaisiin laatikoihin. Silloin ne täyttivät junien vaunut tehokkaasti, kertoo Korvensyrjä.

Juhlien järjestelyistä vastanneessa toimikunnassa Korvensyrjä edusti Eläkeliiton Piikkiön yhdistystä. Tällä kertaa yhdistykset toi yhteen Suomen satavuotisjuhla, mutta mitkä muut asiat luovat siltoja yhdistysten välille?

Ennen virallisia tansseja nähtiin kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteinen poloneesi: wanhojen tansseistakin tuttu puolalainen kansantanssi.

Rungon Kamariorkesteri aloitti tanssit soittamalla piikkiöläisen juhlassakin mukana olleen Kauko Vainikaisen sanoittaman valssin Luodon Liisa.

– Meillä on aina keväällä kaikkien yhteinen Iloinen iltapäivä ja joulun alla yhteiset joulujuhlat. Yhteistä toimintaa voisi olla enemmänkin, sillä yh-

distyksillä on paljon erilaista osaamista ja toimintaa. Jos yhdistäisimme voimat, saisimme kaikille monipuolisempaa tarjontaa eikä järjestäminen tuli-

si kenellekään liian raskaaksi, Korvensyrjä pohtii.

Janica Vilen

TURUN

10

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

2. marraskuuta 2017

Teatteri Terve Tyttö tuo kabareeta Sauvon pikkujoulukauteen Maria Selinummi (vas), Laura Hurme, Kati Urho ja Emmi Lovén levittävät kabareen iloa Sauvossa ja Turussa. Kuva: Mikko Vihervaara

L ähetä menov ink k is i os oitte e s e e n: toimitu s @ tu ru ns e u tu s a nomat.f i

ITÄ-TURKU Yhdessä-yhdistys, Nisse Kavon katu 3, Varissuo, syksyn ajan maksutonta toimintaa: Maanantaisin klo 13.30-15 Iloa päivään tutustutaan mm erilaisiin paikkoihin ja palveluihin.

Tiistaisin klo 10-11.30 Tietokoneen käytön alkeet. Keskiviikkoisin klo 15-16, Lasten enkku pelein ja leikein 6-10 vuotiaille lapsille, klo 16-17.30 Minun Suomi, klo 17-19 Miesten ilta, ohj. mm. biljardia, musiikkia ja retkiä. Torstaisin klo 12-13 Leikitään yhdessä – äidit ja alle kouluikäiset lapset, klo 15-16, 6-10v. lasten askartelukerho, klo 17-18 Internet tutuksi, klo 17-18.30 Espanjan kielen alkeet, opetuskieli englanti

KAARINA Pe 3.11. klo 9.30-11.30 Terveyspiste Puntarissa, Pyhän Katariinan tie 7, voit maksutta mittauttaa verenpaineesi ja kehonkoostumuksesi, kahvitarjoilu, järj. SPR Kaarinan-Piikkiön os.

Ke 8.11. klo 12-16 Ikinä messut senioreille, Vapari, Kyynäräkatu, järj. sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstö To 9.11. klo 10-12 SPR:n Terveyspiste, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, voit maksutta mittauttaa verenpaineesi ja kehonkoostumuksesi, kahvitarjoilu, järj. SPR ja kirjastopalvelut SAUVO. Teatteri Terve Tyttö aloittaa kabaree- ja pikkujoulukauden Sauvossa Hanat auki! Abauttiarallaa vuosisadan huikein show -esityksillä Kalle’s Backa 55 -tilausravintolassa 29. marraskuuta. Kalle’s Backa 55:n esityksiin kuuluu myös illallinen, mutta pelkän esityksen voi käydä katsomassa Venus Nightlife -ravintolassa Turussa 16. marraskuuta alkaen.

Laulaja ja teatterintekijä Emmi Lovén kertoo, että kyseessä on puhdasta kabareeviihdettä pikkujouluteemaan

liittyen. Luvassa on musiikkia, sketsejä ja musiikkisketsejä. − Vaikka esityksessä on feminististä huumoria, niin se sopii myös miehille! laulaja ja teatterintekijä kertoo.

Ainakin yhtenä ohjelmanumerona on itse Minna Canthin pitämä talkshow. Sen lisäksi käsitellään suomalaisen naisen seksikkyyttä. Myöskään Suomen juhlavuotta ei ole unohdettu. − Esitettiin Mattelmäen kesäteatterissa musiikkikomedia Suomi100 -teemalla ja yksi

Lue lisää nettisivulta:

www.turunseutusanomat.fi

hahmo jäi elämään mukana, Lovén kertoo.

Turkulainen teatteri Terve Tyttö esiintyy Kalle’s Backa 55:ssä ja Venus Nightlife -ravintolassa ensimmäistä kertaa. − Esiinnyimme Pub Porth Arthurissa monta vuotta, mutta sen sulkeuduttua saimme etsiä uusia paikkoja, Lovén sanoo.

Hän kertoo myös, että osa Sauvon esityksistä on jo loppuunmyytyjä, joten paikat kannattaa varata nopeasti.

Jaakko Väisänen

0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo

Pe 3.11. klo 18.30-21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, TraBand Sirpa & Oscar, järj.

Liikuntapalvelut Ke 8.11. klo 18.30-20 Juha Vuorelan luento Liedon historiasta, Jokilaakson koulu, järj. Lietoopisto Pe 10.11. klo 18.30-21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Juhani Virta Trio, järj. liikuntapalvelut Ma 13.11. klo 18-20 Koko perheen luistelutapahtuma - Ice Skating Tour 2017-2018, TiileriAreena, Areenatie 30, järj. Suomen Luisteluliitto ry ja Taitoluisteluliitto PAIMIO 30.11. asti Paimion Kamerakerhon 60-vuotisnäyttely, Asematie 2Paimion kirkko, järj. Paimion srk Turun S eutusanomie n me novink k ip a ls ta lla ju lk a is ta a n p a ik a llis ia , mak suttomia ja k a ik ille avoimia ta p a htu mia !

Littoislaiset Thiessin sisarukset tekevät koskettavan paluun Kaarina-Teatteri: Rakkaudella sisaresi Käsikirjoitus: Pirjo-Riitta Tähti-Wahl Ohjaus: Valtteri Roiha Lavastus: Niina Suvitie Puvustus: Sirpa Niemelä Valosuunnittelu: Taina Möysä Äänisuunnittelu: Niko Wahlroos Maskeeraus ja kampaukset: Marika Torvinen

Rauno Nikander

LIETO

TEATTERIARVIO. KaarinaTeatterin syyskauden näytelmä Rakkaudella sisaresi esittelee bolševikkivallankumouksen jälkeen Venäjältä paenneen Thiessin perheen elämän traagisia vaiheita Kaarinan Littoisissa. Ajanjaksolle 1917–1987 sijoittuvan tositarinan on ohjannut Valtteri Roiha.

Kaarinassa ensimmäistä kertaa vuonna 1993 esitetty PirjoRiitta Tähti-Wahlin kirjoittama näytelmä palaa tarinan lähteille maamme itsenäisyysjuhlavuoden kunniaksi.

Juuri paikallisuus ja aiheen ajankohtaisuus tuovat Thiessin kaksoissisarusten Eleanorin ja Irenen eli Noran ja Rinan elämään keskittyvän esityksen iholle. Siskosparista muodostui käsikirjoittajan alkuperäisteks-

tin päähenkilöt epäilemättä siksi, koska heidät tunnettiin Turun seudulla perheenjäseniään paremmin. Tekstiä vie eteenpäin siskosten kasvutarina, jossa heitä nuorina tytönhupakkoina esittävät Mari Backman ja Anne Höglund ja persoonallisina vanhuksina Kristiina Koljonen ja Erica Selin.

Ajankohtaista on pakolaisten sopeutuminen heidät vastaanottaneen maan kulttuuriin ja tapoihin, jotka tuntuvat Suomeen paenneista Thiessin siskoksista hyvin vierailta.

Raastavaa ja samalla hellyttävää on Thiessien, erityisesti Noran ja Rinan jatkuva kaipuu, joka kohdistuu menneisyyden Pietariin, kotikaupunkiin, jossa he varttuivat teineiksi, ja jonka katuihin ja rakennuksiin liittyvät tärkeimmät muistot heidän elämänsä alkumetreiltä. Pohjimmiltaan he eivät varmasti uskoneet itsekään, että vallankumouksen myötä Leningradiksi muuttuneessa kaupungissa elämä olisi koskaan voinut olla entisenlaista, tai että paluu heidän elinaikanaan ylipäätään olisi mahdollista. Naisille läheisten ihmisten ja huolettoman lapsuuden muistojen vaaliminen toi kuitenkin lohtua.

Thiessien Villa Solgårdin ikkunoissa kukkivat jääkukat ilahduttavat Noraa ja Rinaa, joiden kohtaloksi koitui elää ja kuolla Kaarinassa sukunsa viimeisinä. Kaipuu menneeseen on kova ja arkiset asiat eivät suju palvelusväkeen tottuneilta. Kuva: Henna Salminen.

Lohtua he Littoisissa sijainneen Villa Solgårdin arkeen kaipasivatkin. Thiessin perheenjäsenistä neljä riisti hengen itseltään: Isä John ja veli Victor ennen toista maailmansotaa, siskoista Edna vuonna 1958 ja Marion 1968. Tunnelma muuttuu musiikin ja valojen avulla hyytäväksi joka kerta, kun perhettä kohtaa kuolema. Lisäksi sivupöydälle nostettuun maljakkoon lisätään valkoisia ruusuja jokaisen edesmenneen perheenjäsenen kunniaksi.

Rakkaudella sisaresi päättyy koskettavasti 86-vuotiaiden siskosten kuolemaan. Viimeisinä hetkinään he ehtivät ihmetel-

lä Solgårdin ikkunoihin piirtyviä jääkukkia ja kylmiä lämmityspattereita. Palvelijoiden puutteessa tiskaamattomat astiat keräytyivät isoiksi pinoiksi ja tarpeettomat tavarat heitettiin keskikerroksessa olleeseen huoneeseen.

Pakolaisperheen omaisuus huutokaupattiin perheen viimeisiksi jäseniksi jääneiden kaksoissiskosten kuoltua vuonna 1987. Sittemmin Villa Solgårdin tontille on rakennettu rivitaloja.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

2. marraskuuta 2017

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

11

n Viikon positiivisin Voittajajoukkueessa mukana kaksi kaarinalaista

Jenkkifutiksen U17-ikäisten Pohjoismaiden mestaruus Suomeen KAARINA. Amerikkalaisen jalkapallon alle 17-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskisat päättyivät lauantaina 21. lokakuuta sinivalkoisiin juhliin, kun Suomen maajoukkue kaatoi finaalissa ottelua isännöineen Tanskan 12–31 (6–17). Voittajajoukkueessa pelasi kaksi Turku Trojansin edustajaa, kaarinalaiset Anssi Hannelin ja Eemeli Forsbom.

Suomen edellisestä PMkullasta 17-vuotiaissa on ehtinyt kulua neljä vuotta. Tänä vuonna 17 vuotta täyttäneet Forsbom ja Hannelin ovat hyvin tietoisia siitä, millaisen urotyön he saivat joukkueena aikaiseksi.

– Nyt on hyvä fiilis. Tämä on ensimmäinen arvokisamestaruus meille molemmille.

Esimerkiksi tämän vuoden SM-kisat menivät Trojanseilla ihan penkin alle, Forsbom toteaa.

– Vielä kun kysymyksessä on kansainvälisemmän tason voitto, se tuntuu entistä hienommalta, sanoo Hannelin.

Nuorukaiset kuvailevat finaalia tiukaksi.

– Perjantain 16–12 luvuin päättyneestä Ruotsi-matsista etenimme suoraan finaaliin, jossa kohtasimme isäntämaa

Anssi Hannelin (vas.) pelaa puolustuslinjassa ja Eemeli Forsbom linebackin eli tukimiehen paikkaa puolustuslinjan takana. Kaarinalaisnuorukaiset valittiin jenkkifutiksen PM-mestaruuden vieneeseen U17-maajoukkueeseen ainoina Turun seudulta. Kuva: Ragip Önsoy.

Tanskan. Se oli tiukka peli, ratkaisu vietiin aivan viime minuuteille, nuoret miehet kertovat.

Forsbomilla on takanaan vasta vajaa kausi amerikkalaisen jalkapallon parissa.

Hannelin sen sijaan on harrastanut lajia neljän vuoden ajan.

Molemmilla on urheilutaustaa:

Hannelinilla tenniksessä ja Forsbomilla koripallossa.

– Parasta jenkkifutiksessa on juuri vauhdikkuus ja eräänlainen aggressiivisuus. Peli on nopeaa ja kontaktia saa ja pitää ottaa, he pohtivat.

– Voimme suositella harrastusta ihan kaiken ikäisille ja kuntoisille. Urheilutaustasta

Jorma Kemppainen 2017

" "

A

us Omanin raha

I PUOLIKS

puuntuotantoalueita

on toki hyötyä, mutta ei mielestämme mitenkään pakollista.

Mukaan pääsee tosi nopeasti, he lisäävät.

Maajoukkueessa oli kaiken kaikkiaan 42 pelaajaa, joista 11 on kentällä samaan aikaan.

– Joukkuehenki oli hyvä ja kaikki pelasivat hienosti yhteen! Forbom ja Hannelin

kehuvat.

– Suurin osa maajoukkuepelaajista tuli pääkaupunkiseudulta, jossa jenkkifutisjoukkueita on selkeästi eniten valtakunnallisesti. Me olimme ainoat Turku Trojansin ja samalla koko Turun seudun edustajat joukkueessa, he toteavat.

Oulun alue

Mark

TURUN

SEUTUSANOMAT

LUISUJA

Häivy!

rne

ei ole liikkuvaa taistelua

rynnäkkö

metodi Luopioisissa

ko

ak

afregsa tis

”

JENGI

peite

pääkaup.

Toimittaja

piika renki

METALLI

uTuva

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698

Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

pyörii raveissa

ITÄÄ

T

x2

säteilevää kipua

Päätoimittaja

kuljetKas-taa kinen

kamferikin

Nortia Aaltonen

pakonomaista

Laskutus

T ”

ilmi-

Ja

Toimitusjohtaja

apnea Hus!

§§

lentoryhmä

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy

045 112 4240 ML-Mediat

A”

toimia

Aa

YÖASTIOITA

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

”1

tepsien

Katariina Mäkinen-Önsoy

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

SYNNYTTÄÄ

idän kieli

Amerikkalaisen jalkapallon kausi pelien osalta painottuu keväälle ja kesälle.

– Näin syksyisin ja talvisin pidämme yllä kuntoa pääasiassa juoksemalla kahdesta kolmeen kertaa viikossa, he sanovat.

Molemmat siirtyvät ensi kaudeksi U19-joukkueeseen.

Harrastuksena he uskovat saavansa jenkkifutiksesta iloa tuleviinkin vuosiin.

– Ammattilaiseksi ryhtyminen puolestaan olisi ihan toinen juttu ja epätodennäköistä. Siinä tapauksessa pitäisi lähteä maailmalle ja melkeinpä hakeutua amerikkalaisliiga NFL:n drafteihin eli valintoihin. Muutenkin tulevaisuuden ammattitoiveet ovat vielä täysin auki, ehkä niihin liittyy tehtäviä urheilun parissa tai sitten ei, toista vuotta lukiota käyvät Hannelin ja Forsbom miettivät.

Myyntineuvottelijat Päivi Haltia-Korhonen 045 139 2151 Mika Leinonen 040 706 2132 Seija Minkkinen 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

T Mestiksessä

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

TURUN

SEUTUSANOMAT

12

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

2. marraskuuta 2017

PARHAAT FORD-KAUPAT LAAKKOSELTA. TERVETULOA!

BUSINESS FORD TRANSIT CUSTOM

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

ERÄÄN VARASTOSSA OLEVIA FORD TRANSIT JA TRANSIT CUSTOM -MALLEJA VARUSTE-ETU 3980€* Kysy lisää myyjältä!

> PARAS VAKIOVARUSTELU PARHAASEEN HINTAAN – ETUSI YLI 2.000 €!

Uudessa Ford Transit Custom Business -mallissa huippuluokan ajettavuus, luotettavuus ja kuljetuskyky yhdistyvät parhaaseen Business-varusteluun.

Ford Transit Custom Business -mallissa vakiona mm. · · · • •

Ford EcoBlue 2.0 TDCi 130 hv (vääntö 385 Nm) M6-manuaalivaihteisto Korimallit L2H1 tai L2H2 Parkkitutkat edessä ja takana Vakionopeudensäädin

FOCUS

• • • • •

Ilmastointi Lämmitettävä tuulilasi Etusumuvalot Auto-Start-Stop-järjestelmä Radio/CD-soitin, Ford SYNC, Bluetooth, 4" monitoiminäyttö, AUX/USB

• • • • • •

Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit Sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka Tavaratilan LED-valot Vetokoukku Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä Metalli- tai normaaliväri

FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS alk.

36.10481 € ford.fi/hyotyajoneuvot

KATTAVASTI VARUSTELTU FORD

AUTOMAATTIVAIHTEISTO

990 €

FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km

EDITION

ETUSI JOPA

3.500 €

FORD CREDITKORKO

1%

***

UUDEN FOCUS EDITION -MALLIN KATTAVAAN VARUSTELUUN KUULUU MM. Ford SYNC 3: Radio/CD, 8” kosketusnäyttö (Apple CarPlayTM ja Android AutoTM), Handsfree Bluetooth FordHätäaputoiminnolla • Parkkitutka (anturit takana) • 16” kevytmetallivanteet • Lämmitettävä tuulilasi • Ajovaloautomatiikka • Automaattiset tuulilasinpyyhkijät sade-tunnistimella • Vakionopeudensäädin • Etusumuvalot • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin kelloajastimella (dieselmallit) • Kaksoisautomaattinen ilmastointi (DEATC)

Nyt Ford Focus Edition -malliin automaattivaihteisto 990 € ja 5 vuoden takuu

FORD FOCUS EDITION

1.0 125 hv M6

**

22.68685 € *** TAI 23530 €/kk alk.

Ford Transit Custom Business 310 L2H1 2.0 TDCi EcoBlue 130 hv M6 36.104,81 € (autoveroton suositushinta 32.560 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 161 g/km 2.944,81 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. . 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit Custom -asiakastilauksia toistaiseksi. *Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/tarjouksiin. **Ford Focus Edition mallisto alk. 22.686,85 € (autoveroton hinta 18.800 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 108 g/km 3.286,85 € + toim.kulut 600 €). Focus Edition -malliston CO2-päästöt 98–125 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,5 l/100 km. ***Ford Credit -esimerkkilaskelma/ Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv 5D M6. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 22.686,85 € Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 20.186,85 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 7.500 €, korko 1 %, käsittelymaksu 9 €/kk, kk-erä 235,30 €. Luottokustannus 1.431,15 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 21.618 €, tod. vuosikorko 2,03 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen.

Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilaussopimuksia 30.11.2017 asti, pl. Focus RS. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Kuvien autot erikoisvarustein.

FordStore Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio LAAKKONEN TURKU Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15 Mekaanikonkatu 12 Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo