Turun Seutusanomat itä 4.4.2019

4.4.2019

10. VSK

Seuraava lehti ilmestyy 11.4.2019

Onneksi on myös Drive-In Apteekki Palvelemme Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18 | pyhahenrik.fi | puh. (02) 275 2150

Bepanthen AntiExem Creme 50 g Kortisoniton Bepanthen Anti-Exem sopii koko perheen kutiavan, ärtyneen ihon ja ihottuman päivittäiseen hoitoon. Voiteen koostumuksessa yhdistyy kutinaa lievittävä ja ihon sarveiskerrosta elvyttävä vaikutus, mikä vähentää raapimisen tarvetta ja auttaa ihoa parantumaan.

Säästä 11 %

15,(300,-/kg) Norm. 16,76

Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä

KUN RUOKA EI MAITA

MUISTIHÄIRIÖN JA MUISTILÄÄKITYKSEN TUEKSI

NUTRIDRINK PROTEIN

SOUVENAID

4 plo

4 plo

9€

PArANNAN. kuuNteleN. toImIN jA sItouduN.

12€ 3,00 €/plo, norm. 3,75 €/plo

2,25 €/plo, norm. 2,75 €/plo

24 plo

24 plo

50€

65€

Käyttäjän SoTe Nuorelle tulevaisuus Ympäristö NYT

2,71 €/plo, norm. 3,75 €/plo

2,08 €/plo, norm. 2,75 €/plo

BETHOVER B12+ FOOLIHAPPO

150 tabl

22€

NINA kAllIo

HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI.

Kupittaankatu 146

Rätiälänkatu 24

tehosairaanhoitaja, esimies

www.martinapteekki.fi

www.turunseutu sanomat.fi KumRok Oy Voivalantie 24 E Kaarina Puh. 045 1564770 www.kumrok.fi

VAHVASTI

SUOMEN PUOLESTA

85

You tube: Nina Kallio Twitter: nina.a.kallio

MEILLÄ TAITAA OLLA SAMA SUUNTA

Torstaina 11.4. teemana vaalit 21.11.2016 12:54:18

RITVA KIKE ELOMAA

www.facebook.com/ ninanmukaan/ www.ninakallio.fi nina.a.kallio@gmail.com

40

OSTETAAN ASUNTOAUTO/ ASUNTOVAUNU Myös korjauskuntoiset ja katsastamattomat.

Vuokra-asuntoesittely lauantaina 6.4.2018 klo 10–13

TARJOA ROHKEASTI OMAASI PIKANOUTO KÄTEISELLÄ !

Käynti Pyhän Katariinan tien puolelta.

Puh 0465855131 V-S Euromotors Orikedonkatu 18, 20380 Turku

www.kaarinanvuokratalot.fi NÄKYMÄ PYHÄN KATARIINAN TIEN JA PUNTARIKADUN KULMASTA

AS OY KATARIINANKULMA KAARINA, TALOT A JA B SCHAUMAN ARKKITEHDIT . Linnankatu 9D . 2010 Turku . 02 2515 555 . www.schaumanarch.fi

Näkymäkuva 21.11.2016

4. huhtikuuta 2019

2

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

Maailman parhaat vaalit?

Sairaalapappia tarvitaan

V

altioneuvoston kanslia, Oikeusministeriö ja Turvallisuuskomitea käynnistivät viime viikon maanantaina viestintäkampanjan ”Suomessa on maailman parhaat vaalit – mieti miksi!”.

Joten tein kuten käskettiin, ja mietin, miksi Suomessa olisi maailman parhaat vaalit.

Suomalaiset vaalit, on sitten kyseessä eduskunta-, presidentin-, kunta- tai europarlamenttivaalit, ovat maailman luotettavimpien demokraattisten vaalien joukossa. Vaalivilpit, väärinlaskennat ja kaikenlaiset vaalituloksen kyseenalaistamiset loistavat poissaolollaan. Toisin on monissa länsimaisissa demokratioissa, puhumattakaan ”kolmannen maailman valtioista”, joissa korruptio jyllää.

Suomalaiset vaalit ovat siis luotettavia, korruptiosta vapaita ja näin ollen todellisia kansan äänitorvia. Suomalaisessa järjestelmässä vaalit ovat aidon demokratian todentuma.

Kuinka usein kuulemme Suomessa, että vaalitappion kokenut poliitikko kyseenalaistaa vaalituloksen? Pikemminkin kuulemme kuluneen fraasin ”Kansa on puhunut. Pulinat pois.” Tämä kertoo luottamuksesta suomalaisiin vaaleihin.

Suomessa äänestetään edelleen vanhalla kaavalla. Mennään äänestyskoppiin ja raapustetaan numero paperiin kynällä. Vanhanaikaista? Ehkä niin, mutta ainakin vaalimme ovat tältä osin turvassa kaikenlaisilta nettihyökkäyksiltä tai sähköisten äänestyslaitteiden toimintahäiriöiltä.

Pakko nostaa tähän esimerkki Kongon ”demokraattisesta” tasavallasta. Ensinnäkin, siellä presidentinvaaleja lykättiin yli kaksi vuotta. Viimeiset lykkäykset johtuivat muun muassa siitä, että tulipalo tuhosi 8 000 äänestyslaitetta, ja siitä, että kaikkialla maassa ei ollut äänestyksessä tarvittavia, toimivia USB-tikkuja. Yksi äänestysmateriaaleja kuljettanut lentokonekin putosi. Vaalit saatiin sitten lopulta pidettyä ja maahan uusi presidentti. Ja mitä teki vaaleissa toiseksi sijoittunut kaveri? No syytti tietenkin vaalikomissiota ”vaalivallankaappauksesta”.

Olipa meillä Suomessa sitten maailman parhaat vaalit tai ei, niin Kongoon verrattuna ainakin erittäin hyvät! Muistakaa äänestää.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Uskokoon ken haluaa MIELIPIDE. Nyt on Suomessa kovinkin mielenkiintoinen aika menossa. Luvataan kaikenlaista hyvää ja pientä ihmistä vaikeissa elämäntilanteissa auttavia lupauksia ja asioiden korjausehdotuksia.

Postiluukusta tippuu erilaisia, eri henkilöiden ja puolueiden vaalimainoksia jopa kyllästymiseen asti. Ilmeisesti suurin osa meistä tavallisista ihmisistä on laittanut roskakorin luukun alle, jolloin mainokset menee suoraan roskikseen pois vietäväksi ja tietämättä mitä edustajat ja puolueet tarjoavat.

Itse selaan käytännössä kaikki mainokset ja luen erityi-

sen tarkasti ne, jotka konkreettisesti lupaavat jotain. Laitan tähän seuraavaksi ehdokkaiden lupauksia luettelonomaisesti. Niissä lupauksissa luvataan paljon ja uskottavasti, mutta yleensä unohdetaan kertoa se tärkein, miten se luvattu ” hyvä" toteutetaan ja missä aikataulussa sekä tärkein: kenen kanssa toteutetaan. Aktiivisena asioiden seuraajana vahva käsitykseni on, että eduskunnassa kukaan ehdokas, oikealta tai vasemmalta ei yksin saa mitään aikaiseksi.

Nyt niitä lupauksia: aloitetaan näistä ajankohtaisista isoista asioista, vanhusten-

K

un tapahtuu jotain yllättävää ja ihminen joutuu sairaalaan, niin usein tarvitaan kuuntelijaa.

Sairaaloissa toimii evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöitä, pappeja, joiden tehtävänä on palvella potilaita, heidän omaisiaan ja terveydenhuollon henkilökuntaa.

Sairaalapappi on sairauden herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskevien kysymysten asiantuntija. Sairaalapappi toimii kokonaisvaltaisen hoidon hyväksi ja on linkki terveydenhoidon ja uskonnollisten yhteisöjen välillä.

Työn ydintä on sairaalapapin ja potilaan luottamuksellinen sielunhoitosuhde, jossa potilas voi käsitellä kaikkia elämäänsä ja sairauteensa liittyviä asioita sekä saada sielunhoidollista tukea ja lohdutusta. Työ on laaja-alaista ja kattaa eri osastot akuutti- ja pitkäaikaisosastoilta psykiatrisille osastoille.

Sairaalasielunhoidossa ei kysytä uskontokuntaa tai uskonnollista vakaumusta, vaan se selviää keskustelun aikana, jos on selvitäkseen. Sairaalapappi tulee potilaan, omaisen tai henkilökunnan pyynnöstä ja on käytettävissä vakaumuksesta riippumatta kaikille. Keskusteluissa ei aina puhuta hengellisiä asioita, mutta läsnä on syvempi ulottuvuus. Sairaalapapin tehtäviin kuuluu myös pyytää tarvittaessa potilaan rinnalle hän oman kirkkokuntansa tai uskontokuntansa edustaja.

Uskonnonvapaus huomioidaan sairaaloissa niin yksilön kuin yhteisönkin oikeutena. Uskonnonvapauteen kuuluu potilaan ja sielunhoitajan oikeus, molempien niin halutessa, harjoittaa yhteisesti uskoaan. Kaikkien uskonnollisten yhteisöjen ja uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia kunnioitetaan. Sairaalapapilla on myös eri uskontojen ja terveydenhuollon etiikan asiantuntemusta.

Osa sairaalasielunhoidon tehtävistä liittyy avohoitoon ja terveydenhuollon työntekijöille annettuun työnohjaukseen ja koulutukseen. Vapaaehtoistoiminta ja suuronnettomuuksien jälkihoitoon kuuluva sielunhoito ovat osa työtä. Tehtävät niin saattohoidon parissa kuin poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa kysyvät vankkaa ammattitaitoa.

Sairaalapapit kokevat työnsä hyvin merkitykselliseksi ja sama viesti tulee potilailta, omaisilta ja henkilökunnalta.

Kiireisessä sairaalamaailmassa on tärkeää, että on joku, jolla on aikaa pysähtyä ja kuunnella. Olla ihmisenä rinnalla, rukoilla ja lohduttaa.

Leena Kairavuo, Katariinanseurakunnan kirkkoherra

huolto.

Kaikki puolueet tarjoavat mitoitusta henkilöstön osalta hoito- ja huoltolaitoksiin sekä kotihoitoon. Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä on joskus tulossa ohjeistukseen. Minun käsityksen mukaan jokainen ihminen on kuitenkin yksilö iästä huolimatta, jolla on erilaisia hoito- ja huolenpitotarpeita. Jotta tämä ns. mitoitus olisi kaikille oikea ja tasapuolinen, tarvitsisi ehdottomasti mitoitus tehdä jokaiselle palveluja tarvitsevalle erikseen. Olen huolissani niistä ihmisistä, joille ei 0,7 mitoitus riitä, vaan tarvitsisivat kenties 1,2 mitoituk-

sen. Voi tietenkin olla myös henkilöitä, joille mitoitus on oikea, jos se on 0,2.

Pelkään, että meistä ruvetaan puhumaan 0,7 -ihmisistä ja 0,5 -ihmisistä. Toivon kuitenkin, että sen verran inhimillisyyttä yhteiskunnasta löytyy, että kuitenkin puhutaan ihmisistä, tärkeistä ihmisistä, oikeastaan yhteiskunnan rakentajista, joita tulevat päätöksentekijät arvostavat ja ylipäätään voivat tehdä päätöksiä, olemmehan eläkeläiset ja ikäihmiset kaikista aktiivisempia äänestäjiä.

Kerron seuraavassa muutaman esimerkin lupauksista,

ETSITKÖ TOIMISTOTILAA PARAISILLA? www.nordkalk.fi/toimistotilat

n Menovinkit ITÄ-TURKU

Su 7.4. klo 12–14 Avoimet ovet, Turun vesilaitosmuseo, Halistentie 4.

La 13.4. klo 14 Frisbeegolf-tapahtuma, Pelttarin kenttä ja Norssin frisbeegolfrata, Järj. Turun Latu.

KAARINA

Pe 5.4. klo 19 Pohjoisesta etelään – suomalaisen ja latinalaisamerikkalaisen musiikin konsertti, Kaarina-talon Kaarina-sali, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

La 6.4. klo 14–16 Viisas puutarha -näyttelyn avajaiset, Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5.

Ti 9.4. klo 17 Kaarinan Nivelkerho kokoontuu Puntarissa.

Sirkka Koivunen kertoo yrteistä.

Ke 10.4. klo 17–20 Kaarinan messut, Kaarina-talo., Järj.

Kaarinan Yrittäjät.

29.4. asti Kaarinan taideyhdistyksen Katseet kohtaavat -näyttely, Kaarina-talo.

29.4. asti Niemenkulman koulun oppilastöiden näyttely, Kaarina-talon 2. kerros.

LIETO

Pe 5.4. klo 18.30–20 Espanjan maalaustaiteen helmiä, Opistotalo, Kirkkotie 11, Järj. Lieto-opisto.

Su 7.4. klo 10 Kirkkopyhä sekä laulua, kahvia, arpajaiset ja huutokauppa Yhteisvastuun ja lähetyksen hyväksi, Liedon kirkko ja srk-talo, Kirkkotie 15, Järj. Eläkeliiton Liedon yhdistys, Liedon Eläkkeensaajat, Liedon Seniorit ja Lietoseura.

Su 7.4. klo 11–13 Lastentarvikekirppis, Liedon keskuskoulu, Opintie 1 B, Järj. Liedon paikallisyhdistys.

PAIMIO

Ti 9.4. klo 18–18.30 Kirjastossa soi -konsertti, Paimion kirjasto, Järj. Paimion musiikkiopisto.

30.4. asti Viron Audrun kansallispukuja esittelevä valokuvanäyttely, Paimion kirjasto.

SAUVO

26.4. asti Taidemaalari John Sycholdin maalauksia, Sauvon kunnankirjaston lukusalin Galleria Novelli.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

joista ei kerrota miten lupaukset toteutetaan.

Ihmisen puolella, pidetään huolta, elämän eväät nuorille, vahvasti Suomen puolesta, varmistetaan Varsinais-Suomelle valoisa tulevaisuus, Suomen arvoisia tekoja, haluan vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen, tulevaisuuden rakentaja, on kotiinpaluun aika, osaava ote asioihin, äänesi arvoinen, rohkeus, ilo, oikeudenmukaisuus, kantaa huolta, pitää puolta jne, jne...

Tähän oli nyt kerätty vain muutamia eri edustajan ja puolueen vaalilupauksia. Silmiinpistävänä asiana oli se, ettei ke-

nenkään mainoksissa kerrota niistä keinoista ja kenen kanssa ja miten lupaukset toteutetaan, mitä ne maksaa ja kuinka paljon. Nouseeko verot näiden lupausten johdosta ja kuinka paljon?

Yhdestä asiasta olen varma, jos ei käydä äänestämässä, ei saada muutosta aikaan, minkäänlaista, eli kaikki mukaan vaalitilaisuuksiin kuuntelemaan, kysymään, keskustelemaan ja väittämään. Ellemme osallistu, päästämme ehdokkaat liian helpolla.

Seppo Laitinen, Paimion Eläkkeensaajat ry:n pj

3

4. huhtikuuta 2019

Paimion parhaat palkittiin Kulttuurin ja liikunnan saralla aktiivisten kuntalaisten huomioimiseksi järjestettävää Paimion Parhaat 2018 -gaalaa vietettiin 43. kertaa 27. maaliskuuta hieman uudenlaisella konseptilla. Vuodesta 1976 saakka mukaan palkittaviin sarjoihin on pikku hiljaa tullut uusia kategorioita. Tällä kertaa uutta oli Vuoden kulttuuriteko -palkinto.

PAIMIO. Paimion Parhaat 2018 -tapahtuma keräsi 27. maaliskuuta kaupungintalon Paimio-salin täydeltä kuntalaisia, sillä mukaan oli nyt kutsuttu myös kunkin kategorian kaikki ehdokkaat palkittavien lisäksi. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta teki valinnat saatujen ehdotusten pohjalta.

– Paimion vahva voima on, että täällä on aina ollut yhteisöllisyyttä, aktiivisia kuntalaisia ja yhdistystoimintaa, tilaisuudessa puhunut sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen toteaa.

Palkintoja jakamaan oli kutsuttu myös eri kategorioissa aikaisempina vuosina palkittuja.

Ohjelmassa nähtiin ja kuultiin paikallisen A.M. Dance -tanssiryhmän ja Paimion musiikkiopiston edustajien esitys.

Hengen ja ruumiin kulttuuri yhteistyössä Tilaisuutta järjestämässä olleen liikunnanohjaaja Mikko Häkkilän mukaan liikunnan saralla suunnistus on kautta aikojen ollut vahva juttu ja kestosuosikki Paimiossa, sillä 43 tilaisuudessa suunnistaja on valittu parhaaksi urheilijaksi 10 kertaa. Paimion Rasti on ollut

Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 €

KAIKKI TARJOUKSET VOIMASSA HUHTIKUUN LOPPUUN.

Erikois

Turun Seudun tilitoimistot palvelevat Taloustiimi Leana Ratakatu 1, 21100 Naantali Lea Mannerlehto Puh. 044 9778 670 toimisto@leana.fi www.leana.fi

Tili-Avekki Oy

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi

Seuraava lehti ilmestyy 11.4.

Varaa ilmoitustilasi ajoissa:

Vuoden nuoreksi valittu Vistan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Aada Sevon toimii aktiivisena nuorisovaltuustossa ja harrastaa näyttelemistä.

menestyksekäs seura ja tänä vuonna heidän huippusuunnistuksen toimintansa palkittiin vuoden liikuntatekona.

Aiemmin myös moottoriurheilu ja yleisurheilu ovat olleet kovalla tasolla.

– Lasse Lampi palkittiin esimerkiksi aikoinaan viisi kertaa parhaaksi urheilijaksi. Nyt ovat alkaneet nousta esiin esimerkiksi keilailu ja kamppailulajit, Häkkilä kertoo.

Sivistysjohtaja Jyrki Lumiaisen mukaan tärkeää on, että liikuntaa ja niin sanottua hengen kulttuuria ei nähdä vastakkaisina, vaan toisiaan tukevina voimina. Kulttuurijärjestöjen, liikuntajärjestöjen ja nuorisojärjestöjen välillä suunnitellaan Paimiossa yhteistyötä ja järjestöjen edustajat oli kutsuttu koolle 5. maaliskuuta miettimään yhteistyökuvioita, joten uusia moninaisia lii-

kunta- ja kulttuuritekoja sekä lasten ja nuorten tapahtumia on varmasti odotettavissa jatkossakin. Uutena kunnalla on myös haettavana hyte-tuki hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.

Marjo Peltoniemi

Katso lista kaikista palkituista www.turunseutusanomat.fi

Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931 SKANSSIN POP-UP KIRPPUTORI SU: 07.04.2019 2.KERROS

entinen Anttilan liiketilat

KLO: 11-14 Paikkavaraukset: 0400 978558 tai skanssinkirppis@gmail.com PAIKKAMAKSU 10€

NYT ON OIKEA AIKA OSTAA MOOTTORI KESÄÄN!

FSD-Group Velkualla nyt MERCURY perämoottorit kampanjahintaan !

Paljon malleja varastossa.

Myös MERCRUISER sisäperämoottorit.

SOITA 0400 777 181, FSD-GROUP OY

RISTIKKO SIVULLA 11: P E L I N

Vuoden kulttuuritekona ensimmäistä kertaa palkittiin Aino-elokuva, joka pohjautuu Paimion sotaveteraanien julkaisemaan kirjaan Siellä jossain – täällä kotona. Elokuva kertoo paimiolaisista sodassa 1939–1945. Talkootyönä tehty ja Paimiossa kuvattu elokuva sisältää paljon paikallista osaamista.

www.turunseutusanomat.fi

T U O K S I N A

K A L A H A R I K R O O K U S

I S O T A L O K O J U K O N E

E M I T I L M A T A S E N N E

K A S A L E A T M A A R I A T

O M A N L A N K A V A I S T O

S A M A A N I O L E M A T O N

T A A R A S A R I N O J A T A

A L A O S A L I M A R A S T I

A A S I V A T A M A N I A T

T I L A K A I H T A A K O K A

A L A S K A S I A M P U L A T

I L P O A R E K A M A L L I T

S A U L L A T K I A T U I R A

T A K U A S K A R K O L M A S

E P A T T O U K S I R A A T E

L I R O A R T O T R I I D A T

U N I V A J E V A I N N A M I

A A T E S A N A S T O E M O T

4

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

4. huhtikuuta 2019

ITÄKULMA

4. huhtikuuta 2019

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ahmad Hosseini:

”Oma asenne ratkaisee, myös rasismikysymyksissä” VARISSUO. Vuoden 2018 pakolaismieheksi valittu kaarinalainen Ahmad Hosseini saapui juhlapuhujaksi Varissuolla 20.3. pidettyyn Rasisminvastaiseen juhlaan.

Hosseinin mukaan teot puhuvat puolestaan.

– Yhdessä-yhdistys on työllään saanut paljon aikaiseksi kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemiseksi. Se pitäisikin olla itsestäänselvyys, että rasismi on kaiken kaikkiaan pahaa ja vahingollista, Hosseini sanoo.

– Avoin toiminta, jossa on mukana erilaisia ihmisiä ja keskustellaan asioista hyvällä asenteella, on omiaan vähentämään ennakkoluuloja, josta rasismi käsittääkseni johtuu. Aina ei olla eikä tarvitsekaan olla samaa mieltä, mutta tärkeintä on säilyttää keskusteluyhteys, Hosseini lisää.

Suomen Pakolaisavun jakaman vuoden pakolaismiehen tittelin Hosseini ansaitsi muun muassa aktiivisesta toiminnastaan oikeudenmukaista turvapaikkapolitiikkaa ajavassa We

see you -ryhmässä.

– Rasismiin voi pyrkiä vaikuttamaan monin tavoin. Yksi tärkeimmistä vaikutuskeinoista on oma asenne. Se on todella tärkeä lähtökohta, että koemme itse olevamme osa tätä yhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Muuten emme voi olettaa, että muut kutsuisivat meitä suomalaisiksi ja pitäisivät täysvertaisina yhteiskunnan jäseninä, Hosseini muistuttaa.

Hosseini kehottaa välttämään turhia syytteleviä sanoja puolin ja toisin.

– Arjessa rasismi näkyy ja ilmenee usein ennakkoluuloina.

Kun ihmiset eivät tiedä toisistaan, helposti he muodostavat ennakkokäsityksiä, tämä henkilö on sellainen ja hänen kulttuurinsa on tuollainen, hän toteaa.

– Ketään ei saisi tuosta vain kutsua rasistiksi, sillä se ongelma, mistä rasismi johtuu, on syvemmällä yhteiskunnassa, hän näkee.

Monesti Hosseini on törmännyt ennakkoluuloihin, jot-

”Avoin toiminta, jossa on mukana erilaisia ihmisiä ja keskustellaan asioista hyvällä asenteella, on omiaan vähentämään ennakkoluuloja, josta rasismi käsittääkseni johtuu.”

Ahmad Hosseini

ka johtuvat hänen ulkonäöstään.

– Juuri tässä hiljattain linjaautoa odottaessani eräs henkilö tuli luokseni ja sanoi ”Kaikkea hyvää sinulle.” Kun vastasin ”Kiitos, sinulle myös.”, toivottaja yllättyi siitä, miten osaan puhua suomea kun näytän erilaiselta. Hän ei tarkoittanut mitään pahaa, mutta ymmärsin mistä on kysymys: Ihmiset kaihtavat helposti erilaisuutta, kertoo Hosseini esimerkkinä.

– Toivon, että jatkossa voimme kaikki pitää erilaisuutta vahvuutena. Kaikilla meillä on erilainen tausta, mutta emme silti vie toisiltamme mitään sillä, että kerromme siitä. Samalla kenenkään ei pitäisi myöskään unohtaa omaa taustaansa, jatkaa Hosseini.

Turun ammatti-instituutissa lähihoitajaksi opiskeleva Ahmad Hosseini, 20, tuli Suomeen Afganistanista turvapaikanhakijana syksyllä 2015.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Rasisminvastaisen viikon juhlapuhujana Varissuolla toiminut Ahmad Hosseini muistuttaa, että väkivallan kylväminen on aina isku koko ihmiskuntaa ja ihmisyyttä vastaan. ”Vihateot vain lisäävät vihapuhetta, eriarvoisuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta.”. Kuva: Ragip Önsoy.

Paikalliset asemat Skanssissa ja Yo-kylässä

Palkittu kaupunkipyöräverkosto laajenee jatkuvasti Fölläriverkostoon kuuluvat muun muassa Skanssin kauppakeskuksen asema sekä maaliskuussa Yo-kylään palannut Nummenpuistonkadun asema.

PYÖRÄILY. Turun kaupunkipyöräjärjestelmä on yksi vuoden 2018 parhaista pyöräilyteoista. Tunnustukset jaettiin perjantaina 15. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa osana Suomi Pyöräilee -tietoiskua.

– Suomen ensimmäinen ympärivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä on hieno uusi avaus, joka Turun kannustavan esimerkin myötä voidaan varmasti ottaa käyttöön muissakin kaupungeissa, sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Vuoden pyöräilyteoiksi etsittiin uusia ja rohkeita tapoja edistää pyöräilyä. Valintakriteereitä olivat vaikuttavuus, hauskuus, kekseliäisyys ja julkisuus. Pyöräilykansan tekemien lukuisten ehdotusten joukosta valittiin kolme parasta tekoa.

Tunnustuksen jakavat Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi Pyöräilee -hanke.

Föli-fillarit eli Föllärit on vahva ja tunnistettava paikallinen brändi, joka houkuttelee ihmisiä pyöräilemään niin kesällä kuin talvellakin. Föllärit on myös integroitu osaksi

Turun seudun joukkoliikenne Fölin palvelukokonaisuutta ja esimerkiksi Fölin kausikorttilaisten etuna on kaupunkipyörien maksuton käyttöoikeus.

– Föllärit ovat sympaattinen osa Turun kaupunkikuvaa, ja samalla kätevä ja nopea kulkuväline kaupunkialueella.

Föli-fillarit, bussit ja vesibussit muodostavat jo erottamattoman Föli-kokonaisuuden, kertoo joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte.

avulla voidaan testata uusia asemapaikkoja. Turun kaupunkipyöräjärjestelmää kehitetäänkin jatkuvasti ja sitä on myös mahdollista laajentaa yksityisten tahojen toimesta.

Nyt fölläriverkostoon kuuluvat Skanssin kauppakeskuksen hankkima asema sekä maaliskuussa toimintansa aloittanut Rolan oy:n asema Turun ylioppilaskylässä. Yo-kylän asema sijaitsee Nummenpuistonkadun päässä.

Föllärit ahkerassa käytössä

Kestävää kaupunkiliikkumista

Toukokuussa 2018 Turun katukuvaan saapuneilla Föli-fillareilla on tehty maaliskuuhun 2019 mennessä jo yli 210 000 matkaa. Ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana yksittäisiä käyttäjiä oli 8 260. Fölläreiden ainutlaatuinen ympärivuotinen käyttö tekee pyöräilyä Turussa kaikkineen näkyväksi ja myös kannustaa kaupunkia kehittämään talvikunnossapitoa pyöräväylillä entisestään.

Föli-fillareiden erityispiirteenä ovat myös paikkaa vaihtavat POP UP -asemat, joiden

Turun Föli-fillarit on toteutettu osana kansainvälistä EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC –hanketta, joka edistää fiksua, kestävää ja puhdasta liikkumista kaupungeissa. CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen monipuoliset toiminnot tukevat myös Turun kaupungin strategista tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2029.

Vuoden 2018 parhaiksi pyöräilyteoiksi valittujen kolmikon ensimmäisen palkinnon sai Sattulan kylätien uusi pyöräilyä ja jalankulkua suosiva liikenneratkaisu. Turun ympä-

rivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä Föli-fillarit sai toisen palkinnon. Kolmas tunnustus myönnettiin Konecranesin työntekijöilleen tarjoamille yhteiskäyttöpyörille Hyvinkäällä.

– Hienoa, että Föli-fillarit on saanut arvostetun valtakunnallisen tunnustuksen. Yhteistyössä olemme luoneet ainutlaatuisen näkyvän kokonaisuuden osaksi Turun seudullista jouk-

koliikennettä. Erityisen iloinen olen siitä, että föllärit mahdollistavat kaikille edullisen ja näppärän pyöräilyn ympärivuotisesti, sanoo tunnustuksen vastaanottanut CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen hankepäällikkö Stella Aaltonen Turun kaupungilta.

TSS

Henrikinkirkko - to 4.4. klo 18 Lähetysilta, Sari Lehtelä kertoo Suomen Lähetysseuran työstä Israelissa. Kahvitarjoilu lähetyksen hyväksi - pe 5.4. klo 8.30 Huomenta Turku! Äänenavausta, Laakkonen - su 7.4. klo 11 Messu, Herättäjän pyhä, Kallio, saarna rovasti Eija Kalliala, Niemi, kirkkokahvit - ke 10.4. klo 17.30 Nuorten musa-ryhmä Piikissä, Niemi - ke 10.4. klo 13 Puuhapaja, Lehtonen - to 11.4. klo 19 Rukousilta (rukouslauluja klo 18.30 alk) Pätsi.

Koivulan srk-koti - to 4.4. klo 17.30 Tempputorstai, perheiden liikuntailoa.

Yt. Koivulan MLL - pe klo 9.30 Perhekahvila, Reijo. henrikinseurakunta.fi

4. huhtikuuta 2019

6

HOHTOKEILAUSTA:

Keskiviikkona klo 19 alkaen Perjantai–lauantai klo 17 alkaen Keväällä myös sunnuntaisin (31.3-19.5.2019) klo 12-18

Aukioloajat Maanantai, tiistai, torstai klo 12–20/21 Keskiviikko klo 12–21/22 Perjantai–lauantai klo 12–22/23

Teatris-aluefestarien parhaat löytyvät Kaarinasta ja Liedosta

Aninkaistenkatu 9, Turku p. 2503 503 www.aninkaistenkeilahalli.fi (varaukset myös netin kautta)

Behöver du

dagvårdsplats?

Tarvitsetko

päivähoitopaikkaa?

Daghemmet Gunghästen i Österås har ännu lediga platser för svenska barn.

Meillä on myös joitakin vapaita paikkoja kielisuihku­ ryhmässä. Lasten kielellinen kehitys on kautta vuosien ollut sydänasiamme.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Stina Saari 044 788 6043, stina.saari@folkhalsan.fi Ruotsinkielisessä Solstrålen-päiväkodissa Liedon keskustassa on vielä muutama paikka vapaana.

Toimimme pääosin ruotsin kielellä kielikylpymetodin tapaan. Ryhmän toiminnan yhtenä tavoitteena on edistää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta eri kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Vi tar gärna emot barn som har svenska, finska eller svenska och finska som hemspråk.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Heidi Fogelberg 044 788 6335, heidi.fogelberg@folkhalsan.fi www.folkhalsan.fi/daghem

Teatris-aluetapahtumasta jatkoon valtakunnalliseen tapahtumaan eteni muun muassa Lietolaisia Sattumia -näytelmä, jossa esiintyvät Iida Haapanen (takana) ja Karoliina Lång.

NUORET. Liedossa 23. maaliskuuta pidetyillä Nuori Kulttuurin Teatris-festareilla

esiintyi yli sata nuorta.

Nuorten esityksiä arvioinut raati valitsi kolme parasta Jy-

väskylässä 24.–26. toukokuuta järjestettäville valtakunnallisille Teatris-festivaaleille.

Valituksi tulivat Piikkiön yhtenäiskoulun Eloisat-ryhmän Päivä kerrallaan (ohjaajana Teija Laukkanen), kaarinalaisen Joo-teatterin Oispa aina löllöntai! (ohjaajana Hanna Mäkinen) sekä Liedon nuorisotoimen Lietolaisia Sattumia (Daniil Harmsin tekstien pohjalta kootun esityksen on ohjannut Jussi Hernelahti). Lisäksi varasijalle valittiin Hanna Mäkisen ohjaama Fit/fat/hip/ shit/drag/be/myboyfriend Kaarinasta.

Samat esitykset nähdään myös kansainvälisessä esittävän taiteen kaupunkitapahtumassa, FinFringessä, joka valtaa nuorten taide- ja toimintatalo Vimman lavan 11. toukokuuta. 10.–12.5. järjestettävän tapahtuman muita pääpaikkoja ovat Åbo Svenska Teater sekä kävelykatu.

Nuorten esityksiä VarsinaisSuomen Teatris-festareilla olivat arvioimassa freelance teatterikriitikko Frida Maria Pessi, lasten- ja nuorten teatteriohjaaja ja nuorisotyöntekijä Te-

resa Termonen ja näyttelijä, dramaturgi & valosuunnittelija Antton Kainulainen. He perustelivat ryhmien valintaa seuraavasti: ”Esitykset olivat valmiita ja hyvin koostettuja.

Niistä välittyi esiintyjien vahva ryhmähenki ja innostus teatterin tekemiseen. Nuoret olivat rohkeita ja heittäytyivät hyvin vaativiinkin rooleihinsa, tukivat toisiaan ja onnistuivat välittämään teosten tunnelman myös yleisölle”.

Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin. Toiminta siirtyi kesällä 2017 Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi ja sitä rahoittaa Opetus -ja kulttuuriministeriö. Lietoon sijoittuneen aluetapahtuman järjestäjinä toimivat Liedon kunnan nuoriso- ja kulttuuritoimi.

TSS

7

4. huhtikuuta 2019

n Teatteriarvio

Kahvi mustana käy dekkarihampaan kolotukseen Teatteri Akseli: Kahvi mustana (alkup. Black Coffee) Käsikirjoitus: Agatha Christie Käännös: Tuula Nieminen Ohjaus: Emmi Louhivuori Puvustus: Kirsi Vaara Lavastus: Seppo Louhivuori ja Jari Uhlgren Musiikin sävellys ja toteutus: Jouni Lehtonen Valosuunnittelu: Jarno Kuivala Ensi-ilta: 29.3.2019

J

os etsinnässä on pieniä harmaita aivosoluja kutkuttava salapoliisiteos, kannattaa tänä keväänä suunnata Teatteri Akseliin. Turkulainen harrastajateatteri tarjoilee jälleen laadukkaan teoksen, tällä kertaa Agatha Christien Poirot-tarinoiden pohjalta.

Ohjaaja Emmi Louhivuoren tulkinta viestii arvostuksesta rikosten kuningattareksi kutsutun Christien alkuperäistekstiä kohtaan. Ja hyvä niin.

Klassikoiksi muodostuneet käsikirjoitukset ansaitsevat tulla esitetyiksi juuri tällä tavalla.

Kahvi mustana (alkup. Black Coffee) ei kenties edusta tunnetuinta Christietä juuri siksi, että kirjailija on alun perinkin kirjoittanut sen näytelmäksi.

Tarinassa on kuitenkin paljon

tuttua ainakin Christie-faneille, jotka tietävät, että Charles Osborne sovitti sen vuonna 1998 romaanimuotoon Hercule Poirot ja salainen kaava -nimellä.

Ja niillekin katsojista, joille Kahvi mustana ei vielä sano mitään, tuttuakin tutumpi on päättelykyvyltään terävä belgialainen salapoliisi Hercule Poirot. Järjestystä ja siisteyttä Poirotina näytelmässä ylläpitää esimerkiksi Kaarina-Teatterista tuttu Hannu Pajunen, joka on omaksunut Christien etsivähahmoista epäilemättä tunnetuimman roolin jokaista yksityiskohtaa myöten.

Pajusen ohella yhden näytelmän hienoimmista näyttelijäsuorituksista tekee Kari Päiviö, jonka roolihahmo Kapteeni Arthur Hastings, ”mon ami!, ystäväni!” niin kuin Poirot häntä kutsuu, on sopivasti ulalla tapahtumista. Niin ikään ilmeikäs Päiviö on tehnyt laajan kattauksen rooleja Turun seudun teattereissa, muutaman kerran aiemmin myös Emmi Louhivuoren ohjauksessa.

Mysteerin keskiössä on kartanossa asuva keksijänero Sir Claud Amory (Tapani Närvä) sekä hänen siskonsa Caroline (Maarit Juvonen), poikansa Richard (Esko Vähätalo) ja

Hercule Poirotin roolin Teatteri Akselin Kahvi mustana -näytelmässä tekee Hannu Pajunen. Kapteeni Arthur Hastingsina nähdään Kari Päiviö. Kuva: Ikaros Ainasoja.

veljentytär Barbara (Niina Kuikka). Epäilykset Sir Claud Amoryn uusimman keksinnön, pommin kaavan, kähvellyksestä osoitetaan ensinnä perheeseen suhteiden kautta liittyneisiin Luciaan (Nelli Hautala) ja tohtori Carelliin ( Jukka Valtanen).

Suljetun huoneen arvoitus on valmis, kun yllättävä myrkytystapaus sattuu lukittujen ovien takana. Tällöin estradille saavat astua myös tohtori Graham ja ylikomisario Japp, joiden roolityöstä vastaa Kauko Juvonen. Oman mausteensa kuulusteluihin tuovat

Kaarinan Nuorisoteatteri esittää Meganin tarinan

Ainu Lindén Megan Meierinä. Kuva: Joonatan Järvinen.

Lea-palkittua käsikirjoitusta on kuvattu jännitteiseksi, tiheäksi sekä selkeässä iskevyydessään kauniiksi ja hallituksi.

TEATTERI. Kaarinan Nuorisoteatteri (KaNuTe) tarttuu tärkeään ja vaikeaan aiheeseen, nettikiusaamiseen, kevään produktiossaan Meganin tarina.

Ensi-iltaa vietettiin 30. maaliskuuta, jonka jälkeen esityksiä on toukokuulle asti.

Meganin tarina on näytelmäkirjalija Tuomas Timosen

vuonna 2010 julkaisema näytelmäteksti, joka käsittelee kiusaamista sekä uhrin, tekijöiden että sivullisten näkökulmasta.

KaNuTelle näytelmän ohjaa Anna Hellstén.

Tarina kertoo 13-vuotiaasta tytöstä, joka päätyy itse-

hovimestari Tredwell (Ismo Reunamo) sekä Amoryn sihteeri Edward Raynor ( Juha Nordman).

Musiikkina näytelmässä kuullaan raisiolaisen Jouni Lehtosen sovitus Poirot-tunnussävelmästä. Saksofoniosuudet on äänittänyt

Lehtosen kanssa nousiaislainen Pasi Ketola. Lisäksi jännittävissä kohtauksissa kuullaan tunnelmaa nostattavia ääniefektejä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Huviveneilykausi starttaa Ruissalon toukokuussa valloittavasta Pax Naviksesta

murhaan tultuaan kiusatuksi netissä. Meganin kohtalo on valitettavan tosi. Aikanaan tragedia toi netissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän suuren yleisön tietoon ja oli osaltaan muokkaamassa nettikiusaamiseen suhtautumista jatkossa.

KaNuTen versio on tuotu noin kymmenen vuotta eteenpäin ja sijoitettu lähiseudulle, sillä näytelmän tapahtumat voivat olla todellisuutta tänäkin päivänä, lähellämme.

Meganin tarina ei ole vain tarina päähenkilöstään, vaan se on tarina perheestä, yhteisöstä ja ihmisen avuttomuudesta omien halujen ja todellisuuden yhteen liittämisessä. Meganin tarinan ihmiset eivät ole hyviä tai pahoja, vaan tunnistettavia, ärsyttäviä, ymmärrettäviä ja inhimillisiä. Se, miksi tämä lämmin inhimillisyys ei välity internetissä, on yksi näytelmän peruskysymyksistä.

TSS

TAPAHTUMAT. Ruissalon Telakalla torstaina 23. toukokuuta järjestettävä Pax Navis -tapahtuma tarjoaa tietoa vesillä liikkumisesta ja Saaristomerestä, sekä julistaa Saaristomeren veneilyrauhan.

– Tapahtumasta on tulossa aikaisempaa isompi, koko perheelle suunnattu, tapahtuma, kertoo Saaristomeren suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holm joka vastaa Pax Naviksen järjestelyistä.

Rauhanjulistuksen lukee ja vesilläliikkujat siunaa kello 18 Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Rauhanjulistus muistuttaa vesilläliikkujia vastuullisen veneilyn, luonnon kunnioittamisen, hädässä olevien auttamisen ja muiden vesilläliikkujien huomioinnin tärkeydestä.

Tämänvuotisessa tapahtumassa on tarjolla kaikenlaista saaristoon, luontoon ja veneilyyn liittyvää.

Esimerkiksi Ville Viking jär-

jestää lapsille ohjelmaa yhdessä Paavo Nurmi Gamesin kanssa.

Kävijät pääsevät tutustumaan myös Sigyniin ja vanhan Ruissalon telakan tiloihin. Lisäksi laitureissa voi ihastella vanhoja puuveneitä.

Alueella saadaan kuulla myös Turun Filharmonisen orkesterin konsertteja.

Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Saaristomeren vedellä liikkuville, maitse tai vesiteitse. Alueen luonteen vuoksi alle 14-vuotiaat lapset vain täysi-ikäisten tai vanhempien seurassa Huviveneilykauden avajaisiin voi luonnollisesti saapua myös omalla veneellä! Laituripaikka tapahtuman aikana on maksuton.

Koko perheen veneily- ja Saaristomeri-tapahtuma, Pax Navis, järjestetään nyt kolmatta kertaa.

TSS

4. huhtikuuta 2019

8

55"

--------------

-30%

4K UHD --------------

SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ MAKSAA LIIKAA

SMART TV Tizen --------------

SAMSUNG 55” Q6F 4K UHD Smart TV

Tarjoukset voimassa 7.4.2019 saakka.

• 55” QLED Smart TV • HDR 1000, Tizen • Ambient Mode, Q6F-sarja QE55Q6FNATXXC Rajoitettu erä, Raisio 40 kpl, Skanssi 20 kpl

SÄÄSTÄ 300€

699€

ANDROID-PUHELIMET* PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

-44%

PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

ACER Swift 3 15,6” kannettava • Intel® Core™ i5-8250U -prosessori • Nvidia GeForce MX 150, 2 GB • 8 GB DDR4 RAM, 1 TB kiintolevy, 16 GB Optane-muisti ACNXH1NED001 Rajoitettu erä, Raisio 20 kpl, Skanssi 30 kpl

-10%

SÄÄSTÄ 400€

499€

*) Koskee varastossa olevia normaalihintaisia Android-puhelimia.

-41%

PÄIVÄN TARJOUS VAIN TORSTAINA 4.4.

SIEMENS Jääkaappi tai kaappipakastin • FreshBox-vihanneslaatikko • NoFrost, FreshSense • Korkeus 186 cm KS36VNW3P/GS36NVW3P Rajoitettu erä, Raisio 10 kpl/malli, Skanssi 10 kpl/malli

säästä jopa 500€

299€/KPL

ORAL-B Vitality D12 sähköhammasharja • CrossAction -harjaspää • 7600 liikettä minuutissa • 2 min. ajastin D12CA Rajoitettu erä, Raisio 50 kpl, Skanssi 30 kpl

Tarjoukset ovat voimassa vain Skanssin ja Raision myymälöissä 7.4.2019 saakka, ellei toisin mainita. Kutakin tarjoustuotetta 1 kpl/asiakas.

Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. Ei jälleenmyyjille.

SÄÄSTÄ 6,95

9,95

9

4. huhtikuuta 2019

Kipsistä apua Saaristomeren ravinnekuormaan Tiesitkö?

SAVE-hankkeen tietopaketissa on julkaistu paikallisten viljelijöiden kokemuksia peltojen kipsikäsittelystä. Liedossa ja Paimiossa, Savijoen valuma-alueella syksyllä 2016 toteutetussa kipsinlevityspilotissa oli mukana 55 viljelijää. Viljelijät tilasivat kipsin maatalouskaupan kautta. Valtaosa (80 % tiloista) hoiti levityksen urakoitsijan avulla, loput omalla kalustolla. Kipsikäsittelyn jälkeen pelloista kevytmuokattiin 58 % ja kynnettiin 33 %.

Yhdeksän kymmenestä viljelijästä arvioi, että kipsi käsittelyn eri vaiheet – toimitus, kipsin varastointi ja siirtely tilan sisällä ja levitys – sujuivat hyvin. Yli 70 % katsoi, että menetelmä oli sovitettavissa hyvin muiden peltotöiden lomaan. Yksittäiset vaikeudet liittyivät peltojen kantavuuteen, puintien myöhästymiseen ennakoidusta ja tuuliseen säähän. Laaja-mittaisen kokeilun onnistumiseen myötävaikutti syksyllä 2016 vallinnut kuiva ja poutainen sää. Viljelijöiden kokemuksia kerättiin kyselytutkimuksella ja yhteisissä tilaisuuksissa vuosina 2016–2017.

Aurajoen sivujokena virtaava Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, sillä sen valuma-alueella on runsaasti savimailla sijaitsevia peltoja. Joen pituus on noin 28 km ja koko joen valuma-alueen pinta-ala 130,50 km².

Kipsin koelevitystä Liedon Savijoen valuma-alueella elokuussa 2016. Kuva: SAVE/Janne Artell.

Seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella, Liedon Savijoella jatkaa SAVE2-hanke. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan vedenlaatua seuraamalla.

SAARISTO. Ympäristöministeriö käynnisti 11. maaliskuuta vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikutusta vesien tilan paranemiseen.

Toimenpiteissä vähennetään ravinteiden päätymistä vesistöön esimerkiksi tehostamalla maatalouden vesiensuojelua kuitulietteillä, rakennekalkilla ja kipsillä.

Ohjelma perustuu eduskunnan budjettiriihessä linjaamaan rahoitukseen vesiensuojelun tehostamiseksi, joka kattaa 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. Tämän vuoden osuus koko summasta on 15 miljoonaa euroa.

Hankkeessa, joka jatkuu nyt nimellä SAVE2, tutkitaan juuri peltojen kipsikäsittelyä maatalouden vesiensuojelukeinona.

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen avasi hankkeen

toimintaa Turun yliopistolla 11. maaliskuuta järjestetyssä Saaristomeri-seminaarissa: – SAVE-hanke tutki kipsin laajamittaisen levittämisen logistisia mahdollisuuksia, viljelijöiden suhtautumista, sekä sen vaikutuksia maaperään, kasveihin, fosforihuuhtoutumaan, pohjavesiin ja vesieliöstöön, Ollikainen kertoo.

Kipsin levitystä hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, kun taas rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä ympäristöministeriön T&K-hankkeet.

Ongelmana fosfori- ja typpihuuhtoumat Vanhasen hallituksen tavoitteena oli vähentää kummankin ravinteen, fosforin ja typen, huuhtoumaa 30 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Huuhtouman vähentämiseksi on Ollikaisen mukaan olemassa monta tapaa – huonompia ja

parempia.

– Ajatellaanpa vaikka sellaista ratkaisua, että vähennetään peltoja viljelyksestä. Niillä lannoitustasoilla, jotka tämänhetkinen ympäristötuki sallii, peltoja pitäisi siirtää viljelyksestä pois 81 000 hehtaarin alalta, jotta typpitavoite täyttyy. Vastaava luku fosforitavoitteen täyttämiseksi on 78 000 hehtaaria, että fosforitavoite on saavutettu. Tämä tarkoittaisi kolmasosaa pelloista, joita oli kaiken kaikkiaan 240 000 hehtaaria vuonna 2012, Markku Ollikainen sanoo.

Entä mille tasolle kasvien lannoitus tulisi laskea, jotta tuo tavoite saavutetaan? Ollikainen toteaa, että haaste on todellinen: Kuinka saada erityisesti fosforikuormaa alas, kun ei edes lannoituksen lopettaminen ei siihen johda?

– Ympäristötuetut määrät ovat 120 kiloa vehnälle, 100 ohralle ja 240 tuorerehulle per hehtaari. Jotta typpitavoite täyttyisi, määriä pitäisi pienentää noin kolmanneksen. Fosforitavoitetta sen sijaan ei täyttäisi edes nolla kiloa lannoitetta,

hän lisää.

Kipsistä ratkaisu?

Professori Markku Ollikaisen johtama SAVE-hanke on näyttänyt, että peltojen kipsikäsittely vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin.

– Kipsikäsittely myös vahvistaa fosforin luontaista kiinnittymistä maahiukkasten pinnoille lukitsematta sitä kuitenkaan tiukasti maahan. Näin ollen fosfori pysyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa, hän selittää.

SAVEn kyselytutkimuksen mukaan peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin vuosina 2016–2018 osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Maaperän parantumisesta kertoivat erityisesti kyntö- ja kevytmuokattuja peltoja viljelleet – noin kolmasosa heistä arveli kipsin vaikuttaneen myönteisesti maahan. Muutamat viljelijät kokivat kipsin parantaneen maaperää myös suorakylvöpelloilla.

Professori Markku Ollikaisen mukaan kipsi sopisi täydentämään Suomen fosforipolitiikkaa. Kuva: Ragip Önsoy.

– Yhdenkään viljelijän satomäärä ei laskenut mutta osalla nousi. Kipsillä ei todettu olevan negatiivisia vaikutuksia myöskään esimerkiksi kasvistoon, maanäytteisiin tai kaloihin. Näin ollen kipsi sopisi mielestämme täydentämään Suomen fosforipolitiikkaa, sanoo Ollikainen.

– Kaikki se olennainen, mitä on pystytty tähän saakka analysoimaan, sanoo, että kipsikäsittelyyn ei liity ongelmia. Ainoa asia, mistä tutkimukset ovat vielä kesken, on se, miten kipsi vaikuttaa maan mikrobistoon, jatkaa Ollikainen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Saaristomeri hakee suojelijoita – Operaatio Saaristomeri käynnistyy SAARISTO. Centrum Balticum -säätiö käynnistää viisivuotisen kampanjan Saaristomeren suojelemiseksi.

Operaatio Saaristomeri on kampanja, jonka tavoitteena on saada aikaan konkreettisia toimenpiteitä, poliittisia päätöksiä ja laaja kansanliike Saaristomeren pelastamiseksi.

Itämeren tilanne on ollut huolen aiheena jo vuosia. Siinä missä Itämeren fosforitasot on nyt pitkäjänteisellä työllä

ja teoilla saatu käännettyä laskuun, on suunta Saaristomerellä päinvastainen. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan tietoa ja katseiden kääntämistä sairastavalle Saaristomerelle.

– Saaristomeren tila on vakava. Alueen uniikki ja lajirikas luonto muodostavat ainutlaatuisen asuinympäristön ja matkailukohteen, jota tulee suojella. Toimijoita on monia ja pieniä askeleita on jo otettu, mutta paljon työtä on vie-

lä edessä, muistuttaa Centrum Balticum -säätiön johtaja, professori Kari Liuhto.

Työ Saaristomeren hyväksi on vasta alussa Merkittävimmin Saaristomerta kuormittavat maatalouden valumavedet. Tilanteeseen puututaan nyt viljelysmaiden kipsikäsittelyllä, joka estää ravinteiden huuhtoumisen vesistöihin. Saaristomeren valu-

mavesialueelle korvamerkittiin valtion budjetista 20 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden ajalle. Päätös julkistettiin maaliskuun alussa.

Eduskuntavaalien alla kannanottoja ja tukea Saaristomeren puolesta halutaan myös tulevilta kansanedustajilta. Myös Suomen heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuuskausi on mahdollisuus nostaa Itämeren alueen tila esiin.

Suojelijaksi peukuttamalla Kampanjaan osallistuvat Saaristomeren Suojelijat ovat paremman ja puhtaamman Saaristomeren puolestapuhujia.

– Haluamme haastaa kaikki suomalaiset pelastustalkoisiin. Ensimmäisenä tekonasi voit liittyä Saaristomeren Suojelijaksi facebookissa ja viestiä näin lähipiirillesi, että välität meremme hyvinvoinnista,

kertoo viisivuotisen operaation suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä Jaakko Ruolan kanssa vastaava Kari Veijonen Veijonen Consulting Oy:stä.

Operaatio Saaristomeri -kampanjan kautta kerätyt varat suunnataan Saaristomeren vesien tilan parantamishankkeisiin Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren Suojelurahaston kautta.

TSS

VAALIT

10

4. huhtikuuta 2019

Kaarinasta 11 ehdokasta, Paraisiltakin täysi kymppi VAALIT. Turun itäisen puolen kunnista parhaiten edustettuna tulevissa eduskuntavaaleissa on Kaarina yhdellätoista ehdokkaallaan.

Yllätyksenä ei tule, että rajanaapureista Kaarina, Parainen, Lieto, Paimio ja Sauvo juuri Kaarinasta on eniten ehdokkaita, onhan Kaarina noin 34 000 asukkaan kaupunkina kyseisiä rajanaapureitaan isompi.

Kaarinalaiset ehdokkaat edustavat myös poikkeuksellisen laajaa puoluekattausta.

Kaarinalaisia ehdokkaita on RKP:llä, Vasemmistoliitolla, SDP:llä, Perussuomalaisilla,

Itsenäisyyspuolueella, Kokoomuksella, Piraattipuolueella sekä Seitsemän Tähden Liikkeellä ja Liike Nyt:llä.

Reilun 15 000 asukkaan Parainen on kuitenkin yllättävän lähellä ehdokasmäärässään. Paraislaisia on ehdolla täysi kymmenen, mikä selittyy pitkälti vahvalla ruotsinkielisten asemalla kunnassa. RKP on nimittäin asettanut ehdolle peräti viisi paraislaista ehdokasta.

Muut paraislaiset ehdokkaat edustavat vaaleissa Vasemmistoliittoa, SDP:tä, Vihreitä, Liberaalipuoluetta ja Seitsemän Tähden Liikettä.

Liedosta ehdolla on viisi ehdokasta, Paimiosta kolme ja Sauvosta kaksi.

Lietolaiset ehdokkaat keräävät ääniä Vasemmistoliitolle, Keskustalle, Kokoomukselle ja Vihreille.

Paimiolaiset edustavat Vasemmistoliittoa ja Keskustaa.

Sauvolaiset ehdokkaat ovat molemmat Keskustan asettamia.

la ehdokkaallaan. Tätä selittää jälleen Paraisten vahva ruotsinkielen asema ja viisi paraislaista RKP-ehdokasta. Vasemmistoliitolla ja Keskustalla on kummallakin yhteensä viisi ehdokasta Kaarinasta, Paraisilta, Liedosta, Paimiosta ja Sauvosta. Vihreillä ja SDP:llä on kolme ehdokasta, mutta esimerkiksi Kokoomuksella vain kaksi.

RKP vahvasti edustettuna Puolueista Turun itäisellä laidalla olevissa kunnissa parhaiten edustettu on RKP kuudel-

Marko Vuosjoki

Suhteellinen vaalitapa suosii yleensä suuria puolueita

Mikä ihme on Suomessa käytettävä D´Hondtin menetelmä?

EHDOLLA

EDUSKUNTAVAALEISSA? Mediayhteydet:

Mika Leinonen 040 706 2132 Mika Saloaro 045 111 6931

Kirsi Rekola 045 111 6932 Vaaliteemainen lehti ilmestyy 11.4.

VAALIT. Äänestätkö ehdokastasi hänen persoonansa, kotipaikkakuntansa, sukupuolen vai puolueen perusteella? Mikä tahansa äänestyspäätöksen takana onkin, se on erittäin hyvä, kun se johtaa äänestämiseen.

Suomessa käytettävässä suhteellisessa vaalitavassa, niin sanotussa D´Hondtin menetelmässä, ääni menee kuitenkin aina ehdokkaan edustaman puolueen laariin.

Belgialaisen matemaatikon keksimässä menetelmässä puolueen tai ehdokaslistan äänet lasketaan yhteen ja puolueen sisäisen äänimääräisen paremmuusjärjestyksen perusteella ehdokkaat saavat omat vertauslukunsa, joka lopulta ratkaisee sen, kenet valitaan.

Puolueen tai ehdokaslistan eniten ääniä kerännyt ehdokas

saa vertausluvukseen listan kokonaisäänimäärän, toiseksi sijoittunut puolet äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmanneksen äänimäärästä ja niin edelleen.

Menetelmä koetaan länsimaissa varsin oikeudenmukaiseksi, mutta sillä on kuitenkin tapana suosia suuria puolueita. Tästä syystä isot puolueet asettavat esimerkiksi eduskuntavaaleihin täyden ehdokaslistan, jotta ne keräisivät mahdollisimman suuren kokonaispotin. Ääniharava voisi jopa jäädä rannalle Lasketaanpa esimerkki. Jos puolue A saa vaaleissa yhteensä 50 000 ääntä, niin puolueen ääniharavan vertausluku on 50 000. Kakkosen vertausluku on

25 000 ja kolmannen 16 666.

Kun taas pienempi puolue B saa yhteensä 15 000 ääntä, niin sen ääniharavan vertausluku on 15 000 ja kakkosen 7 500.

Vaikka puolue B:n ääniharava olisi koonnut puolueen äänisaaliista yksinään vaikkapa 12 000 ääntä, samalla kun puolue A:n kolmanneksi eniten ääniä saanut on saanut esimerkiksi 5 000 ääntä, niin puolue A:n kolmanneksi paras ehdokas on valintajärjestyksessä ennen puolue B:n hurjan äänisaaliin saavuttanutta ykkösehdokasta. Ääritilanteessa ehdokas saattaa siis jäädä ilman edustajapaikkaa, vaikka hän olisikin yksi vaalipiirin eniten ääniä saaneista ehdokkaista – edellyttäen tietenkin, että saman puolueen muut ehdokkaat ei-

vät ole keränneet riittävästi ääniä puolueen kokonaispottiin.

Käytännössä tällaisiin tilanteisiin törmätään harvoin, mutta vaalitavan vuoksi se on täysin mahdollista.

Pienpuolueillehan tämä merkitsee sitä, että tekniset vaaliliitot ovat likimain ainoa tapa saada omia edustajia läpi.

Tulevissa vaaleissa esimerkiksi Kristillisdemokraateilla on Varsinais-Suomessa vain 3 ehdokasta, mutta he ovatkin solmineet vaaliliiton Perussuomalaisten kanssa. Tällöin kristilliset ja perussuomalaiset ehdokkaat ovat samalla listalla, ja näistä puolueista eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen puolueiden yhteen lasketun äänimäärän.

Marko Vuosjoki

Pysyykö SDP kärjessä, mikä puolue nousee hopealle?

Sinun äänesi

Tomi Nieminen

Maakuntahallituksen jäsen Paimion

kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen

29

Vasemmistoliiton

Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja

Tehdään yhdessä

inhimillinen Suomi https://vasemmisto.fi/ehdokas/tominieminen

VAALIT. Ylen tuoreimman, viime perjantaina julkaistun vaaligallupin perusteella SDP on matkalla kohti vakuuttavaa vaalivoittoa, mutta kilpailu Suomen toiseksi suurimman puolueen sijasta käy kiivaana.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatusmittauksen perusteella demarit ovat selvästi kiinni piikkipaikassa 20,1 prosentin kannatuksellaan. Kun huomioidaan kuusi tuoreinta kyselyä, Ylen paikkamäärien simulaatiossa demarit saisivat peräti 47 kansanedustajaa ja olisivat selvästi suurin puolue eduskunnassa.

Tuoreimman kyselyn perusteella kisa Suomen toisek-

si suurimman puolueen paikasta käy sen sijaan kiivaana.

Kokoomus, Perussuomalaiset, Keskusta ja Vihreät mahtuvat kolmen prosenttiyksikön sisään. Kokoomus on vielä toisena 15,8 prosentin kannatuksellaan, mutta Perussuomalaiset hengittää jo niskaan 15,1 prosentin luvullaan.

Keskusta on pudonnut 14,4 prosentin kannatukseen ja Vihreiden lukema on tasan 13 prosenttia.

Lukuja arvioidessa on syytä muistaa, että noin 2 000 ihmisen otoksessa virhemarginaali on 2,3 prosenttia – ja niinikään on syytä pitää mielessä, että kyseessä on gallup-

kysely. Kaikki ihmisethän eivät halua kantaansa kertoa, tai ovat vielä ”liikkuvia” äänestäjiä.

Perussuomalaiset nosteessa, Kokoomus laskussa Silmiinpistävää gallupeissa on Perussuomalaisten kannatuksen kasvu. Tammikuun mittauksessa puolueen kannatus oli vielä kymmenen prosentin luokkaa ja helmikuussakin vielä 12 prosenttia.

Samalla kun Perussuomalaiset on gallupissa noussut, Kokoomuksen kannatuksesta on sulanut pois neljä prosenttiyksikköä. Tammikuussa Ko-

koomuksen kannatusluku oli vielä 19,6 prosenttia.

Ylen paikkamääräsimulaatiossa Kokoomus säilyisi vielä eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena 40:llä edustajallaan. Keskusta saisi 35 edustajaa, Vihreät 27 ja Perussuomalaiset 22 edustajaa.

Simulaatiota arvioitaessa on tosiaan tärkeä pitää mielessä, että siihen on otettu mukaan kuusi kyselyä, jotta kokonaisotos riittää arvioimaan kannatukset vaalipiireittäin.

Gallupit ovat kuitenkin gallupeja. Myöhään sunnuntai-iltana 14. huhtikuuta tiedämme todellisuuden.

VAALIT

4. huhtikuuta 2019

11

ÄÄNESTÄ SUOMI TAKAISIN PERUSSUOMALAISET

LUOTTAMUSTA EDUSKUNTAAN www.jannelaulumaa.fi

44

84 JUHA ANTTILA Vanhempi konstaapeli kaupunginvaltuutettu Turku

Elektroniikkatyöntekijä Raision kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

”Äänestän Jannea, koska haluan ettei minun tai kenenkään muun työtä tekevän tarvitse kärsiä oikeiston työmarkkinapolitiikasta.” Valtteri Kankaristo 18 v, Raisio. ”Äänestän Jannea, koska tiedän, että hän puolustaa aina heikko-osaisempia.”

Jani Pöllä 44 v, Masku. ”Jannella on vahva oikeudentaju. Hän tekee hyviä ehdotuksia paikallisiin ongelmiin; pystyy varmasti samaan myös isommassa mittakaavassa.”

Kirsi Mikkonen 41 v, Raisio. ”Jannella on tahto puolustaa perhettä ja oikeudenmukaista työelämää.

Siksi luotamme häneen.” Kai Laaksonen 53 v ja Hannele Lehto 52 v, Raisio. ”Kyllä sinne eduskuntaan nyt tarvitaan työelämän pelisääntöjen osaajaa ja tavallisen perhearjen tuntijaa.” Ilse Leppäranta 70 v, Raisio. ”Äänestän Jannea, koska hänkin on Iso mies Pienten asialla.”

Vesa Parantainen 56 v, Raisio. ”Janne on asiaan tarttuva, reilu ja oikeuden mukainen.”

Heikki Lindgren 42 v, Naantali.

riitaisia . .

.. .

Päijät-NYTKIN Häme

Vau!

sekakansa samoin kuin

loppu-

“

“

“

ÄYSKÄRI

“

epävapaa

er

Nig

RIV O

nikos u t timantti

?

ta, eräs noiäjä paino tiet

häjy Antti Laven Saukkonen

kanta

vähäpätöinen

INTUIx2 TIO

MIKA KOIVISTO Insinööri Raisio

92

MIKKO LUNDEN Kauppias Salo

96

97

VILLE TAVIO Kansanedustaja lakimies Turku

SAMI VIRTANEN Palomies

LIINA VERONICA ISTO Opiskelija päätoimittaja Turku

LAURI HEIKKILÄ Filosofian tohtori erikoistutkija Marttila

90

91

PIRJO LAMPI Erikoislaboratorionhoitaja sytologiassistentti Turku

93

TOMMI LEPPÄNEN Yhteyspäälikkö kaupunginvaltuutettu Kaarina

87

SANNA LEIVONEN Talonrakentaja muurari Salo

94 PIRJO NIINIVIRTA Hammaslääkäri yrittäjä Turku

95 SANNA PAASIKIVI Vammaistukihenkilö blogisti Turku

Me haluamme hyvinvointivaltion takaisin

Uusikaupunki

puuWaltin epäKoktetta kurre kelpo kila levosta sulkaaakVÄL- Thai-1. kosmaa palmu TELLÄ ennen Peru Noras tettu esi2kuvia huu-” x ” Oulun x2 pakon- me alue X omaisia x2

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html 045 112 4240 ML-Mediat

. .

. .. . .. . .

. .

.

.

. . . .

. .

.. . . .. . . . . .

www.raisio.sdp.fi

86

89

P.E.

Jorma Kemppainen 2019

Raision SDP maksaa mainoksen.

lankamitta

RITVA “KIKE” ELOMAA Kansanedustaja röntgenhoitaja Masku

88 VILHELM JUNNILA Eduskunta-avustaja yrittäjä Naantali

SAHRAMI

85

vetoja

urkki ROUVA saksalaisia TIETYSTI sarjanarsisseja

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

4. huhtikuuta 2019

12

Nuoret paimiolaiset yrittäjät vetävät kerhotoimintaa lapsille Leikkisliikkis-yrittäjät kertovat, että kesällä saattaa olla luvassa neljän päivän Leikkisliikkis-leiri.

Nyt varattavissa kevään/kesän maalausajat.

Talvivaraajan etu jopa -15% -Omakotitalon julkisivumaalaukset -Kattopesut sekä huoltomaalaukset -Sooda-/lasipuhallukset

Huom.

Muista kotitalousvähennys.

Toimialueet: • Pk-seutu - Pirkanmaa • Varsinais-Suomi - Häme

Uudenkulmantie 9, 31600 Jokioinen 045 330 9792 Paimiolainen Leikkisliikkis leikittää lapsia ilolla ja rennolla mielellä.

EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA? Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Vaaliteemainen lehti ilmestyy 11.4.

Mika Leinonen Kirsi Rekola 040 706 2132 045 111 6932

Mika Saloaro 045 111 6931

Pelasta kesäsi, hae omasi!

NyT NiiTä saa… Myymälämme on täyttynyt legendaarisista nuorison suosikeista. Honda Z50 Monkeyn seuraaja on 125-kuutioinen malli, joka on hiukan isompi kuin esikuvansa, mutta hätkähdyttävän paljon alkuperäisen näköinen. Saatavissa kolme eri väriyhdistelmää. Tervetuloa tutustumaan!

TURKU Vahdontie 30 I 0207 757 340 I info.turku@bikeworld.fi

www.bikeworld.fi

NUORET. Paimion Vistan koulun yhdeksäsluokkalaiset Sara Kosonen, Elle Okker, Lotta Naumanen ja Valtteri Laaksonen vetävät Leikkisliikkis liikuntakerhoa 1–6-luokkalaisille.

Leikkisliikkiksessä leikitään ja pelaillaan joka keskiviikko tunnin ajan. Aktiviteetit valitaan lasten mielipiteiden mukaan, välillä pelataan sählyä ja rakennetaan hauska liikun-

tarata.

– Haluanne tehdä kaikkea hauskaa ja liikunnallista.

Yleensä liikuntahallissa, mutta olemme käyneet myös uimassa ja pulkkailemassa, kertoo Kosonen.

Leikkisliikkis tunnille pääsee mukaan 5 euron kertamaksulla tai 35 euron liikuntapassilla, joka oikeuttaa kymmeneen kertaan. Sekä yrittäjillä että lapsilla on aina haus-

kaa ja hyvä fiilis.

Kerhotoiminta on myös täysin kiusaamisen vastainen: nuoret yrittäjät pyrkivät toiminnallaan ehkäisemään kiusaamista parhaansa mukaan.

Viime syyskuusta asti pystyssä ollut yritys on menestynyt hyvin ja jatkuu vahvasti tulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat Topi Kanerva