Turun Seutusanomat Itä 9.10.2024

Page 1


Maksutta joka kotiin.

TURUN

SEUTU S A NOM AT

devisol strong

Sitrukselta maistuva DeviSol Strong sisältää 50 mikrog. hyvin imeytyvää D3-vitamiinia. 200 tabletin pakkaus.

22,90 (0,11/kpl) 30 pv alin hinta 27,41 Tarjous voimassa 31.10.2024 asti

Apteekin influenssarokoteTervepisteestä Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita.

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä

Yhteistyössä AboaPharm Oy

PUHUTAAN RAHASTA

Marianne Palmu ekonomisti, Inderes

Paula Palonen sijoitusasiantuntija

Teemu Alanko liiketoimintajohtaja

Tuomas Salvi sijoituspäällikkö

Jani Orpana sijoituspäällikkö

Tule kuulemaan säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuista

Puhutaan rahasta -sijoitusiltaan torstaina 24.10 klo 18 Someron Säästöpankin Turun konttorille.

Puheenvuorossa kuulemme

Someron Säästöpankin varainhoidon ammattilaisia, sekä ekonomisti Marianne Palmun katsauksen talouteen.

Illan juontaa Nelosen Raharemontista tuttu Jaana Pelkonen. Tilaisuus on maksuton.

Lue lisää ja ilmoittaudu: bit.ly/Puhutaan_rahasta_Turku

SYYSMARKKINAT

T-TALOLLA

Vanha Hämeentie 29, Turku lauantaina 12.10. klo 11–16

Tarjolla mm:

-Syksyn satoa säilöttynä (lisäksi tuoreita kananmunia)

-Myyjäistuotteita (käsitöitä, kauneudenhoitotuotteita, koruja ym.)

-Varastojen aarteita (kirpputoritavaraa, astioita, pehmoleluja, kalastustarvikkeita ym.)

Jo monen seurana aamukahvilla. Jakelumäärä aina 125.422 kpl!

-Kahviossa myynnissä mm. räiskäleitä ja kahvia -Verenpaineen mittausta klo 12–14

Vapaa sisäänpääsy, varaa käteistä mukaan.

Tervetuloa Pääskylän naiset ry

Mehuasema & tilamyymälä nyt auki!

n PÄÄKIRJOITUS

Kansalaisaktivismi hyvä, ilkivalta huono

Parin viime viikon aikana otsikoita on hallinnut ruotsalaisen Återställ Våtmarker -ympäristöliikkeen ja Suomen Elokapinan kanssa yhteistyössä suorittama Eduskuntatalon töhriminen. Ympäristöliikkeiden pääasiallisena ideana oli ilmeisesti turpeennoston vastustaminen.

Näitä töhrimistapauksia on ollut viime vuosina jo lukuisia. Yleensä niihin syyllistyvät ilmastoaktivistit pyrkivät nostamaan esiin ilmastonmuutosta ja siitä johtuvaa kriisiä sekä ilmaisemaan näkemystään, jonka mukaan poliittinen päätöksenteko ei joko kykene, tai poliittista halua ei löydy, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toki ilmastoaktivistit tällä kansalaistottelemattomuudellaan voivat nostaa esiin muitakin ympäristönsuojelun pointteja, kuten nyt Helsingissä, kun kyse oli tosiaan turpeennostosta.

Eduskuntatalon töhrintä onkin innostanut monet suomalaiset kommentoimaan tapausta. Jotkut tuomitsevat jyrkästi, toiset jopa hyväksyvät tällaisen kansalaistottelemattomuuden.

Minun näkemykseni on selvä: kansalaisaktivismi on hyvä asia, kunhan omaa narratiivia tuodaan esiin laillisin keinoin. Ilkivalta ei minun mielestäni ole koskaan oikea tapa vaikuttaa asioihin.

Minun päähäni ei mitenkään mahdu sellainen näkemys, että ilkivallan avulla saataisiin poliittiset päättäjät muuttamaan mieltään ilkivallan tekijöille edullisiksi. Jos näin tapahtuisi, miten moni kansalaisliike ryhtyisi toteuttamaan samaa toimintatapaa? Ilkivallan tekijöitä ei sovi palkita laittomista teoistaan sillä, että heidän toiveensa toteutetaan.

Olipa kyseessä ilmastoaktivistit tai mikä tahansa kansalaisliike, muutoksen aikaansaamiseen pitää löytää lailliset keinot. Yhteiskunnalle ison laskun aiheuttama julkisen paikan töhriminen ei todellakaan ole asiallinen tapa edistää omaa asiaansa.

KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA SEURAKUNTAKOLUMNI

Kuntapäättäjän pitää olla lukutaitoinen

Jo useampi valtakunnan hallitus on ilmoittanut karsivansa byrokratiaa ja kunnan tehtäviä. Sote -uudistus niitä vähensikin, mutta muuten byrokratian karsiminen ja kunnan tehtävien vähentäminen ei ole näkynyt kuntapäättäjän arjessa. Olen ollut kunnanhallituksessa viimeiset 12 vuotta ja sinä aikana raportit ovat lisääntyneet ja kokouksien esityslistat pidentyneet. Luettavaa yhteen kokoukseen voi olla satoja sivuja. Jos haluat tehdä hyvin työsi päättäjänä, se vaatii perehtymistä. Onneksi monet aiheet toistuvat vuosittain. Kokemuksen kautta valmistautuminen käy helpommaksi ja nopeammaksi. Yhteiset asiat eivät ole aina yksiselitteisiä ja niihin ei ole aina helppoja ratkaisuja. Siksi niiden selittäminen auki vaatii kirjoitettuja rivejä. Samaan aikaan kuitenkin tuntuu siltä, että julkinen keskustelu yhteisistä asioista esimerkiksi somessa on muuttunut entistä yksinkertaisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi. Huudetaan helppoja ratkaisuja. Jos huutajat olisivat lukeneet ja sisäistäneet esityslistojen asiat, somehuutelu ei olisi mahdollista. Yhteisten asioiden hoitaminen on maratonjuoksu, ei pikamatka. Monia asioita joudutaan valmistelemaan vuosia, ennen kuin ne tapahtuvat. Ja tämä ei välttämättä ole merkki julkisen sektorin hitaudesta, vaan asioiden on mentävä lain ja järjestyksen mukaisesti.

Päättäjiksi kaivataan tavallisia ihmisiä, joilla on jalat tukevasti maassa. Kuntapolitiikkaan tulevan motiivit eivät saisi olla itsekkäät ja omaa huomiota tavoittelevat. Pitäisi olla vastuullinen taloudenpitäjä, eikä sortua populismiin. Jokaista toivetta kun ei missään kaupungissa tai kunnassa pystytä toteuttamaan.

Kirkkoja kelpaa juhlia

Kävin kesälomalla Rautjärven palaneen kirkon raunioilla. Kaksi vuotta sitten jouluna tuhoutuneen kirkon kumpu kasvoi jo armollisesti vihreää ruohoa, mutta parkkipaikan ja hautausmaan välinen kirkonmuotoinen valtava tyhjä tila kertoi karua kieltään lopullisesti menetetystä historiasta.

Erityisesti täällä Lounais-Suomessa on runsaasti kivikirkkoja, joiden rakentaminen periytyy keskiajalta saakka. Monia niistäkin ovat vuosisatojen aikana tulipalot runnelleet, mutta kaikkea ei ole menetetty. Juuri nämä keskiaikaiset kivikirkot ovat yksi Suomen historiallisista kulttuuriaarteista.

Keskiaikaiset kirkot ovat niin vanhoja, ettei niiden tarkkaa rakentamisaikaa edes tiedetä. Joitain puutteellisia lähteitä on olemassa, mutta muuten ajoitukset ovat tutkijoiden perusteltuja arveluja ja tulkintoja. Eräässä säilyneessä keskiaikaisen kalenterin kappaleessa esimerkiksi lukee 10. lokakuuta kohdalla: “dedicacio in ecclesia renthamæky”. Siitä tiedämme, että Räntämäessä sijaitseva Maarian kirkko (nykyinen nimi tuli käyttöön vasta 1900-luvulla) on vihitty käyttöön 10.10. Vuotta kalenterissa ei ikävä kyllä ole, mutta arvellaan, että nykyinen Maarian kivikirkko on 1440-luvulta.

Rakennusvuodesta riippumatta omaan kirkkoon on monella hyvin henkilökohtainen side. Se voi muodostua perhejuhlista, mutta myös hiljaisista kävelyistä kirkkomaalla tai vaikka työmatkan varrella tavattavasta tutusta hahmosta aamuruuhkassa. “Oman” ei siis tarvitse olla oman seurakunnan kirkko. Pääasia on, että kirkkorakennuksen kokee itselleen jostain syystä tärkeäksi. Tällaisessa kokemuksessa on jotain arvokasta ja ihmistä suurempaa. Parhaimmillaan se voi estää tyhjän tilan muodostumisen kirkon paikalle. Kirkkoja–uusia ja vanhoja–kelpaa siis juhlia.

Eeva-Kaisa Ahlamo Tiedottaja Maarian seurakunta

Digitalisaatio murentaa itsesäätelytaitoja ja oppimistuloksia

Oppimistulosten heikentyminen on hälyttävää. Heikkojen lukijoiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 21,4 %:iin. Yhä useammat eivät jaksa enää nähdä vaivaa pitkien tekstien lukemiseen. Pojista kaksi kolmesta lukee vain, jos on pakko. Samaan aikaan oppilaiden keskittymiskyky on heikentynyt.

Päivittäinen aika digilaitteiden parissa on kasvanut. Tutkimustieto tukee runsaan somen käytön ja digipelaamisen yhteyttä niin oppimisen kuin hyvinvoinnin haasteisiin.

Nuorten aivot muovautuvat herkästi. Professori Linnea Karlssonin mukaan ihmisten välinen vuorovaikutus on välttämätöntä aivojen kehitykselle ja oppimiselle. Myös kieli ja kommunikaatio opitaan vuorovaikutuksessa.

Vuorovaikutusta tarvitaan sekä kognitiivisten, op-

pimiseen liittyvien taitojen, että tunne-elämän mm. itsesäätelyn kehittymiseen. Itsesäätely on sitä, että osaa säädellä omaa keskittymistä, tarkkaavaisuutta, käyttäytymistä, ajattelua ja tunteita eri tilanteissa. Nämä taidot ovat välttämättömiä myös oppimisen kannalta. Digimaailmassa kasvaneet lapset ja nuoret eivät aina ole saaneet aivojen kehitykselle riittävää määrää tätä välitöntä laadukasta vuorovaikutusta, sillä digilaitteiden parissa vietetty aika vie yhä enemmän tilaa. Digitaaliset alustat eivät myöskään tue toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitoja, sillä aitoa vuorovaikutusta ei niissä tapahdu. Jos siis lapsen ja nuoren päivittäinen ärsyketulva on yksipuolinen sisältäen liikaa somea tai pelaamista, ei se edistä aivojen itsesäätelyn kehittymistä. Tarvitsemme nopeasti kansalliset suositukset sii-

tä, kuinka pitkä aika päivässä digilaitteella on sopiva lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle ja oppimiselle. Tulee myös kriittisesti pohtia ja arvioida sitä mihin digitaaliset oppimateriaalit sopivat ja milloin taas perinteinen oppikirja, vihko ja kynät ovat paras vaihtoehto. Kasvaakseen ja kehittyäkseen tasapainoiseksi ihmiseksi lapsi ja nuori tarvitsee riittävästi aitoa vuorovaikutusta omien vanhempien, muiden samanikäisten ja opettajien kanssa. Digilaite ei sitä voi koskaan täysin korvata. Tämä edellyttää myös aikuisilta aitoa läsnäoloa pois puhelimilta.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) kansanedustaja sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen

Perttu Laaksonen Kunnanhallituksen pj Sauvo
Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Kaarina kerää ideoita vuoden 2025 asukasbudjettiin 20. lokakuuta asti

KAARINA

Kaarina kerää jo viidettä kertaa ideoita asukasbudjettiin. Ideoita vuoden 2025 asukasbudjettiin voi jättää 20. lokakuuta asti sähköisellä lomakkeella tai Kaarinatalossa torstaina 10. lokakuuta järjestettävällä pop up -ideointipisteielä. Asukasbudjetti on Kaarinan tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia.

Tämän vuoden asukasbudjetin varoilla on toteutettu jalkautuvan nuorisotyön kokeilu, joka jatkuu vuoden loppuun, ja kukkivan maisemaniityn perustus.

Kolmena ensimmäisenä vuonna Kaarinan asukasbudjetti toteutettiin asuinalueittain, mutta 2024 ja 2025 asukasbudjetteja ei ole määritelty asuinalueittain vaan budjetti on yhtenäinen koskien koko Kaarinaa.

– Haluamme kuulla, miten asukkaat tekisivät Kaarinasta mukavamman, aktiivisemman tai hauskemman paikan asua. Meitä kiinnostaa, millaiset palvelut tai tapahtumat heidän mielestään lisäisivät kuntalaisten hyvinvointia ja elävöittäisivät kaupunkikuvaa, Kaarinan kaupungin osallisuuskoordinaattori Petra Jorasmaa sanoo.

Kesämäen kentän pallonheittoseinä on toteutettu vuoden 2021 asukasbudjettivaroilla. Kuva: Salla Nurminen.

Idean asukasbudjettiin voi jättää joko kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kaarina.fi/asukasbudjetti tai piipahtamalla pop up -ideointipisteellä. Ideointipiste järjestetään Kaarina-talossa 10.10. kello 14-16. – Idean jättäminen on helppoa. Sähköisellä lomakkeella idealle annetaan vain nimi ja tarkempi kuvaus. Pop up -ideointipisteellä puolestaan idean voi kirjoittaa lyhyesti liimalapulle tai vaikkapa täydentää jonkun toisen ehdottamaa ideaa. Idea voi olla pieni tai suuri, joten kannattaa tulla roh-

keasti ideoimaan, Jorasmaa kannustaa. Ideointipisteet, joista toinen oli jo Piikkiössä, toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa asukasbudjetin ehdotusvaiheessa.

Ehdotuksia Kaarinan kaupungin asukasbudjettiin voivat jättää kaikki kaarinalaiset lapsista ikäihmisiin. Ideointivaihe jatkuu 20. lokakuu ta asti, jonka jälkeen eh dotetut ideat käydään läpi kaupungin eri pal velualueilta kootun työ ryhmän kesken ja niistä valitaan ehdotukset ää nestysvaiheeseen. Tar

vittaessa ideoita voidaan yhdistellä ja jatkokehittää.

Asukasbudjetti on ideoitavana koko Kaarinan alueelle ja sillä voidaan toteuttaa äänestysvaiheessa eniten ääniä saaneet ideat, joiden yhteenlaskettu summa mahtuu asukasbudjettiin. Ensi vuoden asukasbudjetin lopullinen summa varmistuu kaupungin

Millainen kahvinjuoja sinä olet?

MITÄ MIELTÄ?

Kahvi kuuluu eittämättä suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Kun ystäviä tulee kylään, heille tarjotaan tietenkin kahvia. Kahvi on myös yleisin arjen ”jälkiruoka” – juohan moni meistä ruoan päälle kahvit. Suodatinpusseja valmistavan suomalaisyritys Fredmanin tutkimuksessa selvisi, että 45 prosenttia suomalaisista on aloittanut kahvinjuonnin jo alle 15-vuotiaana. Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista ja heistä peräti 87 prosenttia oli kahvinjuojia.

Vastanneista 42 prosenttia kertoi juovansa päivän aikana useamman kupillisen kahvia. Kol-

mannes kertoi juovansa vain kupin tai kaksi päivässä – ja säästävänsä nämä kahvit päivän ”hemmotteluhetkiin”.

Kuten arvata saattaa, moni vastaajista oli sitä mieltä, että ilman aamukahvia tai paria päivä ei vain lähde kunnolla käyntiin.

Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa kysytään tällä kerralla meidän lukijoidemme suhdetta kahviin. Millainen kahvinjuoja sinä olet?

Onko kahvi sinulle aamunavaaja ja päivän piristäjä, juotko kahvia pitkin päivää useita kupillisia vai säästätkö sinäkin kahvikupillisen päivän hemmotteluhetkeen?

Kaikkien vastanneiden

Avattu uusi katsastusasema Koskelle!

PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA

Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.

Palvelemme:

Meillä myös maahantuonti- ja erikoisk atsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.

Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00

Tervetuloa paikallisille konttoreille!

Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.fi

Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30

Palvelemme kesäajalla 21.6. - 15.8. ma-pe klo 8.30-16.30

Millainen on sinun suhteesi kahviin? Vastaa nettigallupiimme osoitteessa www.turunseutusanomat.fi.

ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja Linnateatterin näytöksiin.

Mitä Mieltä -nettigallup löytyy osoitteesta www.turunseutusanomat.fi. Vastausaikaa on 15. lokakuuta asti. Kyse-

lyn tuloksia julkaistaan printtilehdessämme ja nettilehdessä keskiviikkona 23. lokakuuta.

Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.fi

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN PÄÄTÖS

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 222/2024, 26.9.2024 hylännyt Totaalipurku Oy:n ympäristölupahakemuksen (Jätteen käsittelyn ja betonimurskeen hyödyntämisen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Lieto). Päätös on nähtävillä osoitteessa ylupa.avi. . Valitusaika päättyy 4.11.2024. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Virpi Evesti, puh. 0295 016 254.

VARAA OMA SIIVUSI NÄKYVYYDESTÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURIMMASSA LEHTIPERHEESSÄ!

n

OIKAISU

Mika Leinonen P. 040 706 2132 Kristiina Engström P. 045 111 6932

Kaisa Puisto P. 050 3647 970

NOM

Niina Alho ei ole mukana Omaishoitajat ry:ssä

Turun Seutusanomat Itä -lehdessämme 11.9. oli sivulla 2 Niina Alhon ”Kuntapäättäjän kulma” -kirjoitus. Allekirjoituksessa oli virhe, sillä Niina Alho ei ole mukana Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä. Alho on Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Varhan aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki
Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. K atso nettisivultamme tai soita.

Kaarina ei laske Varhan tilojen vuokria

KAARINA

Varsinais-Suomen hyvinvointialue pyytää kunnilta kannanottoja vuokratason alentamisesta vuodelle 2025. Varha on lähestynyt Kaarinan kaupunkia kuntakirjeellä ja vuokranalentamisehdotuksella kesäkuussa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ehdotuksessa vuokria olisi alennettu ensi vuodelle määräaikaisilla sopimuksilla niin, että kaupungin kiinteistöjen pääomavuokran tuottoprosentti putoaisi kuudesta prosentista kolmeen.

Tämä olisi tarkoittanut vuokraustoiminnan muuttumista Kaarinan kaupungille tappiolliseksi ja sotekiinteistökannan korjausvelan kasvua. Kaupunginhallitus ei suostunut Varhan toivomaan vuokranalennukseen.

Luontopolkuja halutaan Mälikkälän ja Kuloisten metsiin

LUONTO

Ulkoiluyhdistys Turun Latu ry on esittänyt Turun kaupungille merkityn luontopolun perustamista osin suojeltuun Mälikkälän metsään ja Raision Vihreät ovat jättäneet valtuustaloitteen merkityn luontopolun perustamisesta Kuloisten-Mälikkälän metsään. Molemmilla puolilla kuntarajaa myös toivotaan, että voimia yhdistettäisiin – näin olisi mahdollista toteuttaa hieno merkitty ulkoilureitti, joka yhdistäisi Kuloisten ja Mälikkälän Impivaaran ja Härkämäen reitteihin.

sen riskiä.

Ohjaamalla kulkijat merkityille reiteille, voidaan myös vähentää kulutuksen aiheuttamia vahinkoja herkille luontoalueille.

– Mälikkälän metsässä menee tällä hetkellä ristiin rastiin useita polkuja, joita voisi hyödyntää. Olisi hienoa, jos Turun lisäksi kotikaupunkini Raisio ottaisi koppia luontopolun perustamisesta Raision puolelle, koska metsäalue on molempien kaupunkien alueella, toteaa Tarja Aittala, Turun Latu ry:n varapuheenjohtaja ja yksi kuntalaisaloitteen allekirjoittajista.

Mälikkälän metsän luontopolku tukisi Turun kaupungin tavoitetta edistää kestävää kaupunkikehitystä ja tarjota asukkaille mahdollisuuksia liikuntaan ja virkistäytymiseen lähiluonnossa.

Turun Latu toivoo, että Turun kaupunki näkisi luontopolun merkityksen. Uusi luontopolku olisi loistava lisä kaupungin virkistyspalveluihin ja edistäisi asukkaiden hyvinvointia.

Turun Latu ry on vuonna 1956 perustettu ulkoilua edistävä yhdistys, jonka toiminta keskittyy luonnossa tapahtuvaan liikuntaan.

käyttäjiä polkujen runsaus voi arveluttaa eksymisriskin vuoksi. Merkitty reitti parantaisi turvallisuutta ja houkuttelisi uusia käyttäjiä, mikä puolestaan syventäisi muun muassa heidän luontosuhdettaan. Tämä vahvistaisi edelleen Kuloisten-Mälikkälän metsän asemaa kaupunkilaisten virkistysalueena ja tukisi heidän hyvinvointiaan.

Tuorlan uudistettu

Lounais-Suomen puutarhamuseo sijaitsee maaseutuopisto Tuorlan

tiloissa vanhassa 1900-luvun alun viljamakasiinissa Tuorlan kartanoalueella.

KAARINA

Tuorlan upeassa miljöössä sijaitseva Puutarhamuseo avasi ovensa uuden näyttelyn merkeissä. Puutarhamuseo sijaitsee pihapiirin keskellä, Tuorlan Majatalon vieressä ainutlaatuisessa näyttelytilassa: 1800-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa.

RATKAISU n Syyslomaviikolla 14.–18.10.24 tekstiilikirppiksen kaikki vaatteet ja kodintekstiilit vain 3 € / kg www.turku.fi/tyopiste Kanslerintie 19

Turun Ladun aloitteessa muistutetaan, että merkitty luontopolku avaisi ovet ainutlaatuiseen ulkoilupaikkaan yhä useammalle ulkoilijalle.

Merkitty reitti myös ohjaa turvallisesti kulkua ja vähentää eksymi-

Puutarhamuseo avasi ovensa

mologian alalla. Hän oli myös 1800–1900-lukujen vaihteen ainoa naispomologi koko Euroopassa. Hän teki merkittävän uran erityisesti omenapuututkimuksen saralla ja edisti toiminnallaan puutarhaviljelyä kansan keskuudessa aikansa Suomessa.

Monet Smirnoffin tutkimuksessa keskiössä olleet omenalajikkeet menestyvät vielä tänä päivänäkin. Tästä elävä esimerkki on makasiinin takaa löytyvä omenatarha.

Kaarinan Piikkiön kaupunginosassa sijaitseva Tuorlan Puutarhamuseo on avannut ovensa uuden näyttelyn myötä. A K K

Kaarinan Piikkiössä sijaitseva Tuorlan Puutarhamuseo kävi kesällä läpi muodonmuutoksen. Uudessa näyttelyssä tuodaan esiin hedelmäviljelyn merkitystä puutarhahistoriassa ja esitellään Suomen ensimmäinen hedelmäpuututkija, eli pomologi Alexandra Smirnoff. Alexandra Smirnoff otti harteilleen suuren urakan ensimmäisenä suomalaisena po-

Smirnoffin keräämistä omenapuiden lehtinäytteistä on vastikään tehty DNA-tutkimus LUKE:n ja Turun yliopiston toimesta. Näyttelyn erikoisuutena ovat kuvat Smirnoffin muistikirjoista ja lehtinäytteistä sekä esillä olevat tutkimustulokset.

Puutarhamuseo perustettiin paikallisten puutarhajärjestöjen talkoovoimin 21.5.2005. Tuorlan alueen rannanpuoleista maisemaa

hallitsee vanha maatalon päärakennus, Sipilän talo. Puutarhayhdistysten talkoovoimin kunnostamassa Sipilän talossa toimii LounaisSuomen puutarhaperinnekeskus.

Mälikkälän metsän alueella kulkeva ulkoilureitti yhdistää alueen Impivaaran, Härkämäen ja Raision ulkoilureitteihin. Upea metsäalue on jo nyt suosittu ulkoilukohde, mutta merkitty luontopolku tekisi siitä vieläkin houkuttelevamman.

Myös Raision Vihreät muistuttavat, että merkitty luontopolku edistäisi merkittävästi Kuloisten metsän saavutettavuutta ja turvallisuutta ulkoilijoille.

Metsässä kulkee nyt useita polkuja, mutta monia potentiaalisia

Kiertotalous on pop

Työpisteen tekstiilikirppis

Putiikissamme on hyvät valikoimat Työpisteen tuotannossa valmistettuja muun muassa mattoja, uusiotuotteita, huonekaluja ja saunatuotteita.

Syyslomaviikolla avoinna ma–to 9.00–15.30, pe 9.00–14.00

Vain korttimaksu Maksuton pysäköinti pihalla

Marko Vuosjoki
Marko Vuosjoki
Katariina Mäkinen-Önsoy

Purjelaivatapahtuma jatkossa Turussa neljän vuoden välein

The Tall Ships Races toi Turkuun jopa 27 miljoonan euron talousvaikutukset.

TURKU

Turun kuluneen kesän suurin yleisötapahtuma, The Tall Ships Race, oli menestys oikeastaan kaikilla mittareilla mitattuna. Kävijätutkimuksen mukaan purjelaivatapahtuma jätti jälkeensä tyytyväisten vierailijoiden lisäksi huomattavat summat euroja ravintola-, majoitus- ja muina ostoina.

Sponsor Insightin tekemä tutkimus osoittaa, että purjelaivatapahtuman kaltaisilla suurtapahtumilla on järjestäjäkaupungeilleen merkittävä taloudellinen merkitys. The Tall Ships Races Turun vierailijoiden kokonaiskulutus oli yhteensä jopa 25–27 miljoonaa euroa. Tästä ulkopaikkakuntalaisten osuus oli 18–20 miljoonaa euroa. – Aluetaloudelliset vaikutukset osoittavat,

että olemme saavuttaneet tavoitteemme. Sen lisäksi, että tapahtuma tukee paikallista elinkeinoelämää, se myös vahvistaa Turun vetovoimaa houkuttelevana, elinvoimaisena ja kansainvälisesti kiinnostavana merellisenä kaupunkina. Tällä on kauaskantoisia ja pysyviä vaikutuksia niin kaupungin imagoon kuin aluetalouteenkin, Turun pormestari Minna Arve kertoo.

Heinäkuun 18.–21. päivinä järjestetyn nelipäiväisen The Tall Ships Races Turku -tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli noin 380.000, erilliskävijöitä näistä oli laskennallisesti 186.300. Sponsor Insightin tapahtumakävijöille jälkeenpäin tekemään sähköpostikyselyyn saatiin 961 vastausta. Näistä 56 prosenttia tuli Turun ulkopuolella asuvilta. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa kävijöiden taustatietoja, vierailun kestoa, kokemuksia tapahtumasta sekä vierailun aikana käytettyä ra-

hamäärää.

Kyselyn perusteella yleisimmät syyt saapua Turun purjelaivatapahtumaan olivat tapahtuman ainutkertaisuus ja tarve kokea se livenä. Elämys myös vastasi odotuksia. Kyselyyn vastanneista jopa puolet olivat erittäin tyytyväisiä tapahtuman tunnelmaan ja 45 prosenttia melko tyytyväisiä. Myös tapahtumapaikka sai kehuja, sillä peräti 51 vastanneista oli erittäin tyytyväisiä tapahtumapaikkaan ja 45 prosenttia melko tyytyväisiä. Kokonaisuutena; lähes kaikki The Tall Ships Races Turkuun osallistuneet olivat siis erittäin tai melko tyytyväisiä. Tämä on todella mahtava tulos, joten purjelaivatapahtuma on syystäkin erittäin odotettu tapahtuma Turussa. Ja mikä parasta, jatkossa tapahtuma tulee Turkuun säännöllisesti neljän vuoden välein.

Jos olivat kävijät tyytyväisiä, niin varmasti ovat myös heille palveluitaan tarjonneet yrittäjät.

Tall Ships Races -kävijä käytti Turussa keskiarvollisesti rahaa 136 euroa. Turun seudun ulkopuolelta saapuneet käyttivät keskimäärin 229 euroa. Turun ulkopuoliset matkailijat käyttivät rahaa eniten ruokailuihin (35 prosenttia), majoittumiseen (29 prosenttia) ja muihin ostoksiin (21 prosenttia).

Tämän vuoden tapahtumaisännyys oli Turulle jo kuudes. Edellisellä kerralla Tall Ships Races järjestettiin Turussa itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Heinäkuussa Sail Training Internationalin kanssa vahvistetun ankkurisatamasopimuksen myötä Turku isännöi The Tall Ships Races -tapahtumaa vastaisuudessa aina kun purjelaivat nähdään Itämerellä, eli neljän vuoden välein. Sopimuksen myötä Turusta tulee maailman neljäs ankkurisatama Aalborgin, Esbjergin ja Antwerpenin lisäksi.

– The Tall Ships Races on Euroopan suurin

maksuton perhetapahtuma, jonka vakiinnuttaminen Turun laajaan tapahtumakavalkadiin on kaupungille hieno saavutus, kaupungin omistajaohjausjohtaja ja Turku Port Committeen puheenjohtaja Jarkko Virtanen sanoo.

– Varmuus tapahtuman säännöllisestä järjestämisestä mahdollistaa tapahtumatuotantoon pitkäjänteisyyttä. Sen ansiosta uskallamme myös tehdä pysyväluonteisia investointeja, jotka hyödyttävät kaupunkia laajemminkin.

Marko Vuosjoki

S A NOM AT

Sähköautoilijat arvostavat pieniä päästöjä ja suorituskykyä

AUTOILU

Turun yliopistossa toteutettiin tutkimus osana Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa Ilmastotuuppaus-hanketta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on sähköautoilusta, mitkä tekijät herättävät kiinnostuksen sähköauton hankkimiseen, ja keitä nykyiset sähköauton omistajat ovat.

Psykologian erikoistutkija Nils Sandmanin mukaan tutkimustieto osoittaa, että sähköautot tuottavat elinkaarensa aikana yleensä vähemmän ilmastonmuutosta ruokkivia kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot.

– Tämän vuoksi sekä valtiot että autovalmistajat ovat viime aikoina panostaneet sähköautoilun kehittämiseen ja sähköautoista on tullut Suomessakin realistinen vaihtoehto polttomoot-

toriautoille suuressa osassa maata, hän kertoo yliopiston tiedotteessa. – Liikenteen sähköistymisen edistymiseen liittyy taloudellisten ja teknisten kysymysten lisäksi kuitenkin myös psykologisia näkökulmia: ihmisten asenteet, mielikuvat ja motiivit vaikuttavat merkittävästi siihen millaisia autoja hankitaan ja miten niillä ajetaan, Sandman jatkaa. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet vastaajat, joilla ei ole omia kokemuksia sähköautoista suhtautuivat niihin keskimäärin melko negatiivisesti ja ajattelivat, että sähköauton lataamiseen ja toimintamatkaan liittyvät ongelmat ovat suuria. Sen sijaan sellaiset vastaajat, joilla oli omaa kokemusta sähköautoilusta, suhtautuivat sähköautoihin yleensä myönteisesti, eivätkä kokeneet lataamista ja polttomoottoriautoja lyhyempää toimintamatkaa erityisen ongelmallisina.

Nykyiset sähköauton omistajat on mahdollista jakaa karkeasti kahteen ryhmään autojen ominaisuuksien arvostamisen perusteel-

la: ensimmäinen ryhmä piti tärkeänä auton pieniä päästöjä ja edullisia käyttökustannuksia. Toinen ryhmä piti tärkeänä auton suorituskykyä ja ominaisuuksia, kuten nopeaa kiihtyvyyttä ja tyylikästä ulkonäköä. Nyt julkaistu tutkimus perustuu vuonna 2022 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi yhteensä 3857 suomalaista aikuista.

Rengasralli on pian alkamassa

AUTOILU

Uusi tieliikennelaki on ollut voimassa jo nelisen vuotta, mutta talvi- ja nimenomaan nastarenkaita koskevat säännöt eivät vieläkään ole kaikille tuttuja.

Nykyinen tieliikennelaki sanoo,että talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Talvirengaspakko ei siis marraskuun alusta astu automaattisesti voimaan, vaan keli vaikuttaa asiaan.

Talvirenkaitahan on sekä nastallisia että nastattomia. Nastarenkailla saa ajaa marraskuun alusta maaliskuun loppuun kelistä riippumatta. Lokakuun puolella voi kuitenkin vaihtaa nastat alle, jos kelit sitä edellyttävät. Ja samoin keväällä – nastarengaskautta voi jatkaa huhtikuun puolelle, jos liukkaita kelejä vielä on.

Neljä vuotta voimassa ollut tieliikennelaki on siis joustava ja ottaa huomioon keliolosuhteet.

Lain mukaan talvirenkaan kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään kolme millimetriä. Useat rengasvalmistajat kuitenkin suosittelevat renkaiden käyttörajaksi neljää millimetriä. Uudessa talvirenkaassa urasyvyys on noin kymmenen millimetriä.

Traficom suosittelee puolestaan, että loskaisella tai lumisella kelillä, tai muuten vaikeissa olosuhteissa talvirenkaiden kulutuspinnan syvyys olisi hyvä olla vähintään viisi millimetriä.

Talvirenkaita on käytettävä muun muassa henkilöautoissa, pakettiautoissa, moottoripyörissä, mopoissa, kolmipyörissä, nelipyörissä sekä niillä vedettävissä perävaunuissa, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on 0,75 – 3,5 tonnia.

Myös ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen on käytettävä Suomessa talvirenkaita.

Parhaiten talvirenkaat tunnistaa 3PMSFrengasmerkinnästä (lumipitomerkintä).

Talvirenkaat voivat siis olla nastattomia tai nastallisia.

Nastattomia talvirenkaita, jotka ovat viime vuosina kovasti yleis-

tyneet, kutsutaan kitkarenkaiksi. Niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan lumisella tiellä, mutta esimerkiksi jäisellä tiellä nastarenkaiden pitävyys on huomattavasti parempi.

Nastarenkaat ovat siis turvallisuuden kannalta varmemmat vaihtoehdot, mutta niiden teitä kuluttava vaikutus on kitkarenkaita suurempi. Lisäksi nastat irrottavat tienpinnasta pienhiukkasia, jotka aiheuttavat ihmisille terveyshaittoja.

Katariina Mäkinen-Önsoy
Marko Vuosjoki
Turun Seutusanomien alkuvuodesta koeajama Citroën ë-C4 X on hyvä esimerkki täyssähköisestä perheautosta.
Renkaiden vaihtoaika on taas kohta käsillä.

Avoin haku juhlavuoden ohjelmaksi

Paimio 700 -juhlavuoden suurtapahtuman Eläköön Paimio – Tapahtumien yö suunnittelu on alkanut.

PAIMIO

Paimio 700 -juhlavuositoimikunta on jo päättänyt tiettyjä ajankohtia, jolloin juhlavuoden ohjelmaa tuotetaan. Juhlavuotta vietetään läpi vuoden 2025, jolloin tuodaan esille Paimion historian vaiheita, paikkakunnan kulttuuriympäristöä ja kehitystä ja mahdollisesti myös kaupungin tulevaisuuteen liittyviä näkymiä.

Juhlavuoden avajaiset järjestetään jo tämän vuoden puolella, osana uudenvuoden juhlia. Paimio-neuleen julkistaminen tapahtuu tammikuussa ja Kekkosen tytär -komediaa esitetään Vistan näyttämöllä 8.2.2025 asti.

Seuraava päätetty ajankohta on 7.5.2025, jolloin on kulunut tasan 700 vuotta siitä, kun on ensimmäinen säilynyt asiakirjamerkintä Paimiosta. Eläköön Paimio

– Tapahtumien yötä Paimion keskustassa, Vistantien varrella, vietetään 22. elokuuta.

Tämä tapahtuma on erityisesti pienille toimijoille oiva mahdollisuus osallistua juhlavuoden ohjelman tuotantoon.

Eläköön Paimio – Tapahtumien yön suunnittelu alkoi syyskuussa pidetyssä starttipalaverissa. Sisällöltään tapahtuman on suunniteltu sisältävän monipuolisia ohjelmasisältöjä useassa eri tapahtumapisteessä. Ohjelmassa voi olla muun muassa Harrastusmessujen tyyppistä toimintaa, markkinamyyntiä, avoimia ovia sekä kaupoissa iltamyyntiä. Koulu- ja päiväkotipuolella voidaan tapahtumaan osallistua jo iltapäivään sijoittuvalla ohjelmatarjonnalla. Talot kertovat -sarja jatkuu koko juhlavuoden ajan. Itsenäisyyspäivän tienoolle suunnitellaan ohjelmaa ja juhlavuoden päättäjäiset pidetään 31.12.2025. Edellä mainittujen oh-

Paimio viettää vuonna 2025 Paimio 700-vuotisjuhlavuotta. Kuva: Paimion kaupunki. Logo: Johanna Marttila

jelmakokonaisuuksien kohdalla juhlavuositoimikunnalla on merkittävä järjestämisvastuu. Niihin voivat kuitenkin myös yhdistykset, yritykset ja yksityiset henkilöt tarjota omia ohjelmaosuuksiaan. Paimio 700 -juhlavuoden ohjelmahakuun voi ilmoittautua Paimion kaupungin verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Paimio-nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1320-luvun puolivälissä ruotsinkielisessä Pemar-muodossa. Suomenkielinen Paimionimi löytyy asiakirjoista ensimmäisen kerran vuodelta 1555. Turun tuomiokirkon kopio-

Tee syysloman shoppailuretki

Skanssiin

Skanssin Liikuntapäivä keskiviikkona 16.10.

Ilmaistunteja nuorille Elixiassa

ELIXIA SKANSSI tarjoaa 11–17-vuotiaille mahdollisuuden osallistua maksuttomille ryhmäliikuntatunneille.

Ilmoittaudu Elixian tunneille tästä:

Huom! Paikkoja rajoitetusti – ilmoittaudu mukaan!

klo 13–14 BODYCOMBAT™ klo 14–15 Love2Dance klo 15–16 Power Pilates

Testaa virtuaaliliikuntaa

Tukku valtuustoaloitteita Paimiossa

PAIMIO

kirjaan eli niin sanottuun Mustaan kirjaan oli vuonna 1325 otettu jäljennös kauppakirjasta, jossa Turun piispa Pentti ilmoitti vaihtaneensa Paimiossa sijainneen tilansa seppä Hakunin Salossa omistamaan tilaan. Juhlavuoden budjettiin määritellään myös avustusmäärärahoja juhlavuoden ohjelmien toteuttamisen tukemiseen. Seuraava avustushaku alkaa 15. marraskuuta. Juhlavuoteen liittyvät tiedustelut voi esittää ensisijaisesti osoitteeseen paimio700@paimio.fi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

FINESPORTS GAMING LOUNGESSA pääset kokeilemaan ammattitason ajosimulaattoria WRC23-pelissä – tai voit uppoutua virtuaalitodellisuuteen BeatSaber-pelissä. Nopeimmalle kuskille palkinnoksi Flexible-jäsenyys Turun alueen ELIXIA-keskuksiin. TOP3 palkitaan Skanssin lahjakorteilla. Gaming Lounge on kaikille avoin ja maksuton. Finesportsin Gaming Lounge Espresso Housen aukiolla klo 12–16

Kauppakeskus Skanssi palvelee ma–pe 10–20 ja la–su 10–19. Poikkeuksena kahvilat, ravintolat, palvelupisteet ja Alko K-Citymarket Ma-Su 07–23 | www.skanssi.fi

Paimion kaupunginvaltuusto vastaanotti keskiviikkona 18.9. kuusi valtuustoaloitetta. Valtuutettu Jalonen jätti KD:n, keskustan, vihreiden ja SDP:n valtuustoryhmien aloitteen röntgenlaitteiden saamiseksi eläinlääkärin Paimion toimipisteelle.

Valtuutettu Pirhonen jätti keskustan, KD:n, kokoomuksen, perussuomalaisten, Ryhmä Mäkisen, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmien Wilma-järjestelmään liittyvän aloitteen

Valtuutettu Karlsson jätti keskustan, KD:n,

kokoomuksen, SDP:n, Ryhmä Mäkisen, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien valtuustoaloitteen koskien merkittyjen ja nimettyjen pysäköintipaikkojen saamista linja-autopysäkkien läheisyyteen. Nuorisovaltuuston edustaja Tranberg jätti nuorisovaltuuston aloitteet nuorisovaltuuston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeudesta kaupunginhallituksen kokouksissa, ilmaisesta välipalasta yläkouluun kello 15 kestäviin koulupäiviin sekä ulkoilmakatoksesta Jokipuistoon.

Turun Seutusanomat

MAINOSTAMALLA KOTIMAISESSA LEHDESSÄ TUET SUOMALAISTA TYÖTÄ JA LUOTETTAVAA JOURNALISMIA . TURUN

SYNSAM SKANSSI | Kauppakeskus Skanssi, Skanssinkatu 10, 20730 Turku Puh. 010 237 2249

S A NOM AT

Kiinteistöliitto

Kiinteistöliitto VarsinaisSuomi toimii veturina Ikäja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa.

ASUMINEN

Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa kehitetään toimintamalleja haasteiden ratkaisemiseksi taloyhtiöiden, kuntien, hyvinvointialueiden ja sidosryhmien kanssa.

– Yksityisten taloyhtiöiden rooli siinä, että ikäihmiset voivat asua omissa asunnoissaan pidempään, kasvaa eri tavoin. Aiheeseen liittyy teknisiä ja sosiaalisia haasteita, joihin haetaan esteettömyysratkaisuja, kotihoidon toimintaa taloyhtiössä sekä apua muistisairauden kanssa pärjäämiseen, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio toteaa.

Kiinteistöliiton verkkokyselyn tulosten perusteella yli puolet taloyhtiöistä on kohdannut haasteita liittyen asukkaiden heikentyneeseen toimintakykyyn.

kartoittaa ikä- ja muistiystävällisen taloyhtiön

Toimintakyvyn heikkeneminen näkyy taloyhtiöissä tyypillisesti esteettömyyteen liittyvinä korjaustarpeina. Myös muistisairauksiin liittyvät pulmat ovat yleistyneet taloyhtiöissä. Taloyhtiön puoleen käännytään monenlaisissa arkisissa askareissa, kuten lampun vaihtoon liittyvissä vaikeuksissa silloin, kun asukkaan oma toimintakyky ei enää riitä näiden hoitamiseen.

Yhtenä keskeisenä aiheena hankkeessa on taloyhtiöiden korjausrakentaminen ja hankkeiden suunnittelu. Esteettömyyden parantamiseksi kerätään ja jaetaan tietoa sekä hyviä käytäntöjä helposti saavutettavaksi. Mallia jaetaan valtakunnallisesti kouluttamalla eri alueiden toimijoita. Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias, ja heistä yli 90 prosenttia asuu omissa kodeissaan, pääosin tavallisissa taloyhtiöissä. Yli 40

prosenttia ikäihmisistä asuu kerrostalossa, mutta vain noin joka toisessa kerrostalossa on hissi. – Liikkumiseen haasteita voidaan helpottaa pienilläkin toimilla, jotka eivät tule taloyhtiölle kalliiksi. Kaiteet, rampit ja levähdyspaikat helpottavat ikäihmisten turvallista kulkemista. Pihan on tärkeää olla talvella hyvin hiekoitettu sekä valaistu, sanoo Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen hanketyöntekijä Maura Tiuraniemi

Kyselyn vastaajat kertoivat asukkaiden toivovan, että heidän taloyhtiöissään parannettaisiin esteettömyyttä asentamalla tai päivittämällä hissejä, ovien automatisoinnilla sekä erilaisten ramppien ja luiskien avulla. Taloyhtiöissä yleisten tilojen esteettömyyttä on parannettu erilaisilla kahvoilla ja kaiteilla sekä kiinnittämällä huomiota valaistukseen esimerkiksi asentamalla liiketunnistimia.

Väestön ikääntyessä yhä useammassa taloyhtiössä kohdataan myös muistisairauksiin liittyviä tilanteita. Asukas esimerkiksi toistuvasti unohtaa avaimet kotiinsa tai vaarantaa toiminnallaan paloturvallisuuden. Koska muistisairaudet yleistyvät, taloyhtiöissä tarvittaisiin tietoa muistisairauksien oireista ja niiden vaikutuksista asumiseen.

Suomessa arviolta 150 000 ihmistä sairastaa muistisairautta. Väestön ikääntyessä määrä tulee lisääntymään. Vuosittain noin 23 000 henkilöä sairastuu muistisairauteen.

– Tarvitaan tietoa, miten kohdata muistisairas, minne ilmoittaa huolesta ja mikä on taloyhtiön rooli sairastuneen asumisen tukemisessa. Pitäisi myös pohtia miten taloyhtiön, omaisten ja viranomaisten välinen yhteistyö olisi mahdollista, Maura Tiuraniemi kertoo.

Valtakunnallinen ikääntyvien asumiseen liittyvä neuvontapuhe-

Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiö taipuu sosiaaliseksi yhteisöksi. Kuva: Kiinteistöliitto.

lin Kiinteistöliiton jäsentalojen edustajille on avautunut hankkeen tiimoilta. Kiinteistöliiton verkkosivuille kerätään kaikille avoin aineistopankki hankkeen teemoista sekä tiedotetaan koulutuksista. Hankkeen koulutuskiertue 2024–2025 saapuu Turkuun marraskuussa.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten sekä ympäristöministeriön Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke toteutti keväällä 2024 Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille

Kaarinalaiset torjuivat tehokkaasti vieraslajeja

KAARINA

Kesällä kaarinalaiset pääsivät tienaamaan rahaa torjumalla löytämiään lupiineja ja jättipalsameja. Tehtävään osallistuminen tapahtui Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla vieraslajiesiintymiä videoitiin ja merkittiin kartalle. Kaarinan kaupunki on tyytyväinen vieraslajitorjunnan tuloksiin.

Kaikille avoimeen lupiinien ja jättipalsamien hävitykseen lähti mukaan 45 henkilöä. He löysivät Kaarinan ympäristöstä jopa 18.000 neliömetriä torjuttavia vieraskasveja. Palkkioksi pelaajat saivat rahaa tililleen.

– Erityisen positiivista oli huomata, kuinka aktiivisesti nuoriso lähti mukaan vieraslajitorjuntaan. Joukossa oli myös todellisia tehokäyttäjiä, ja Kaarinan aktiivisin osallistuja onnistuikin ansaitsemaan kesän aikana peräti 418 euroa, paljastaa Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Tehtävän suorittami-

seksi pelaajan tuli kuvata esiintymästä video ennen ja jälkeen torjunnan, jonka jälkeen videot ladattiin laadunhallinnan hyväksyttäväksi. Kukin esiintymä ilmestyi reaaliajassa Crowdsorsa-sovelluksen kartalle, ja niitä pääsi torjumaan uudelleen, kun kolme viikkoa edellisestä torjunnasta oli kulunut. Näin voitiin varmistaa, että esiintymien hävittäminen on mahdollisimman tehokasta.

Kaarinan kaupungin viheraluepäällikkö Terho Marttila ja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo ovat tyytyväisiä torjuntakampanjan tuloksiin.

Ikäheimon mukaan mobiilipeli toimii hyvänä lisätyökaluna kaupungin vieraslajitorjunnassa.

– Kaarinalaiset osallistuivat todella aktiivisesti Crowdsorsa-mobiilipeliin, ja sen ansiosta saatiin torjuttua suuri määrä vieraskasveja, eritoten lupiineja, Ikäheimo sanoo. – Kuluneen kesän ko-

verkkokyselyn, johon tuli noin 3 000 vastausta eri puolilta Suomea.

Tiesitkö?

- Neuvontapuhelin Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden edustajille: Hanketyöntekijä Maura Tiuraniemi ma–pe klo 9–15 puh. (02) 724 9203.

Kaarinalaiset onnistuivat torjumaan erityisesti lupiinin leviämistä.

kemus osoitti, että pelillistämisen avulla voidaan tavoittaa sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät ehkä muuten olisi niin kiinnostuneita haitallisten vieraslajien torjunnasta – peli houkuttelee varsinkin diginatiiveja osallistumaan.

Pelillistämisellä voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta haitallisten vieraslajien vaaroista, ja samalla osallistujat saavat torjuntatyöstä pientä korvausta. Tällainen toiminta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja sitähän täs-

sä juuri haetaan, Marttila sanoo. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia vieraslajeja torjuttiin tänä vuonna samalla menetelmällä yli 40 kaupungissa ympäri Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa. Haittakasveja hävi-

tettiin yhteisvoimin huimat 940.000 neliömetriä, joiden torjunnasta osallistujat tienasivat palkkioita kaiken kaikkiaan yli 100.000 euroa.

Turun Seutusanomat

Katariina Mäkinen-Önsoy

Neljä vuodenaikaa Pariisissa

TAI ja Raseko toteuttavat Suomi-teemaisen ruokaviikon Pariisin suurlähetystössä. Culinary in Finnish Embassy -konseptin mukaista viikkoa sponsoroivat lukuisat suomalaisyritykset.

KOULUTUS

Raision seudun koulutuskuntayhtymän (Raseko) ja Turun ammatti-instituutin (TAI) ravintola- ja catering-ala suuntaa jo perinteiseksi muodostuneelle Suomi-ruokaviikolle, joka järjestetään tällä kertaa Ranskassa.

Pariisin suurlähetystön ruokaviikon teemaksi valikoitui Suomen rikas luonto ja neljä vuodenaikaa. Metsä, lähiruoka ja monipuolinen viljojen käyttö olivat selkeät valinnat, joiden kanssa tiimi voi lähteä hyvin mielin gastronomian juurille Pariisiin.

Kolme opiskelijaa, TAI:n Roosa Urmas, Onni Lehtonen ja Pauli Hagelberg, työskentelee salissa tarjoilutehtävissä, ja kolme, Rasekon Aamu Alakruuvi, Juho Nevala ja Maija Kyyrönen, toimii keittiön puolella. – Suurlähetystötason

edustustilaisuudet ovat ainutlaatuisia paikkoja oppia ja kartuttaa kokemusta. Toteutamme isot tilaisuudet suurlähettilään toiveiden mukaan, TAI:n ravintolapalveluiden lehtori Niina Hannuksela toteaa.

Ranskan kielen taitaminen ei ollut tiimiin pääsyn vaatimuksena, mutta perusteiden opiskelu ei ole koskaan huono asia. Kaikki tiimiin valitut aloittivat ranskan kielen opinnot keväällä motivaatiokirjettä tehdessään ja haastatteluun valmistautuessaan. Opiskelijat sanovat, että tällainen mahdollisuus näyttää kokonaisuudessaan hyvältä myös CV:ssä. Valmistautuminen työharjoitteluun pariisilaisissa kohteissa tarkoittaa muun muassa 125-sivuisen ranskankielisen perehdytysoppaan lukemista. Siinä on tarkat ohjeet esimerkiksi viiksien ja kampauksien muodoista, sopivasta vaatetuksesta, meikistä, kynsilakan väristä ja tervehtimistavoista. Suomi-ruokaviikon suunnittelu alkoi tuttuun tapaan valmistelevalla vierailulla, joka ta-

pahtui Pariisissa viime maaliskuussa.

– Tuolloin kartoitimme myös yhteistyökumppanit opiskelijoiden työelämäjaksoille, joka alkaa suurlähetystöviikon jälkeen, Hannuksela jatkaa.

Harjoittelupaikkoihin lukeutuvat tällä matkalla Suomen Ranskan instituutin Café Maa, yksi Pariisin vanhimmista Michelin-tason ravintoloista La Tour d'Argent sekä Pariisia halkovalla, kauniilla ChampsÉlysées-kadulla sijaitseva viiden tähden Plaza Athénée -hotelli.

EU:n Erasmus+ -rahoitetun projektin päätavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien ammatillista osaamista ja valmiuksia monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Samalla projekti vie suomalaisia yrityksiä maailmalle opiskelijoiden mukana reissaavien raaka-aineiden ja tuotemerkkien muodossa.

– Vuonna 2015 oli ensimmäinen Suomi-päivä, jota vietettiin Islannin Reykjavikissa sijaitsevassa suurlähetystössä. Siitä lähti kipinä Suo-

mi-viikon kehittämiseen yhteistyössä TAI:n kanssa. Kokki- ja tarjoilijaopiskelijat olivat siis toteuttamassa ensimmäistä Culinary in Finnish Embassy -konseptin mukaista viikkoa Bangkokissa vuonna 2017, kertoo Rasekon ravintola- ja catering-alan lehtori Tomi Aho Ahon ja Hannukselan kehittämä Culinary in Finnish Embassy -projekti syntyi intohimosta viedä suomalaista ruokakulttuuria maailmalle sekä tarjota opiskelijoille kokemusta kansainvälisissä ympäristöissä työskentelylle.

Suurlähetystöjen Suomi-ruokaviikot ovat herättäneet kiinnostusta lähetystöissä ympäri maailman. Konsepti on nyt päässyt mukaan ulkoministeriön viralliseen maakuvaohjelmaan mallina suomalaisen gastronomian ja ammatillisen koulutuksen viennin edistämisestä. – Olemme koonneet lähetystövierailuista reseptejä yhteen sähköiseen oppimateriaaliin. E-kirja tullaan mahdollisesti myös painamaan kirjankansiin, Aho lisää.

TAI:n Roosa Urmas tarjoilee tässä Hyppivät Hillat / Popping Cloudberry -cocktailia, joka koostuu Gustav Lakkalikööristä, Paulig Coldbrew -kahvista, MODO popcorn-siirapista, lakkahillosta sekä kinuskilla maustetusta kermasta ja karamelli-popcorneista.

Pariisissa sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön Suomi-viikkoa toteuttamaan lähtee kolme opiskelijaa kummastakin oppilaitoksesta opettajineen perjantaina 11. lokakuuta. Tiimin matkaa voi seurata heidän Instagram-tilillään @culinaryinfinnishembassy

Katariina Mäkinen-Önsoy

Rasekon Aamu Alakruuvi, Juho Nevala, Maija Kyyrönen ja opettaja Tomi Aho sekä TAI:n opettaja Niina Hannuksela, Pauli Hagelberg, Roosa Urmas ja Onni Lehtonen.

S A NOM AT ITÄ YHDISTYSTOIMINTA

Lounais-Suomen Diabetes ry.

To 10.10. klo 13.30 Lukupiiri Aseman Sali, kirjana Hildur. Tulevaisuuden tyypit, tyypin 2 diabeetikoiden suljettu keskustelu-/vertaiskerho, aloittaa tammikuussa 2025. Ilmoittaudu mukaan ryhmävalintaa varten, mahdollisimman pian. Jäsenyyttä ei vaadita. Toimiston puh. 0407585113.

SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A.

Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. To 10.10. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 14.10. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs., Ateneumin taiteen innostama runohetki. Ma 21.10. klo 17 ystäväilta, testamentti ja edunvalvontavaltuutus, osastolla 2. krs. Ma 21.10. klo 18–19.30 Validian kerho, Hippoksentie 29. Ke 23.10. klo 12 digiapu osastolla, 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)

Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus.

Ma 14.10. klo 13.30–15.30 Kuulolähipalvelua / Turun Kuuloyhdistys ry. Henkilökohtaista neuvontaa kuulolaiteasioissa. Ti 22.10. klo 13–14.30 Luut lujiksi elämäntavoilla! Yleiskatsaus luustoterveyteen ja osteoporoosin ehkäisyyn. Fysioterapeutti TULE-tietokeskuksesta luennoi. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595. Pe 25.10. klo 14–15.30 Edunvalvontavaltuutus –varautuminen tulevaan. Asianajaja Sanna Joki kertoo, miksi kannattaisi tehdä edunvalvontavaltuutus, mitä edunvalvontavaltakirja sisältää ja mitä siinä kannattaa ottaa huomioon. Myös etänä, kysy p. 040 683 9595. Tilaisuudet avoimia ja maksuttomia. Omaishoitokeskuksesta saatavilla myös ohjausta sekä vertaistukiryhmiä läheistään hoitaville. Vanha Hämeentie 105, p. 040 681 4965.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys. Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Liedossa To 10.10., 14.11. ja 12.12. klo 17 – 18.30, os. Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Voi osallistua asuinkunnasta riippumatta. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829.

Hannu Ilola esittää Bach-konserttisarjan

Taidekappelin virtuaaliuruilla

MUSIIKKI

Urkutaiteilija Hannu Ilola esittää kolmen konsertin sarjan virtuaaliuruilla Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 12. lokakuuta, seuraavat 2. marraskuuta ja 30. marraskuuta.

Urkutaiteilija Hannu Ilola on tehnyt työuransa kirkkomuusikkona Turun Maarian ja Koski Tl:n seurakunnissa sekä urkujensoiton lehtorina Turun konservatoriossa. Tällä hetkellä hän opettaa urkujensoittoa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Hän aloitti urkujensoiton Salon musiikkiopistossa ja jatkoi Sibelius-Akatemiassa. Hän on täydentänyt opintojaan useiden maineikkaiden urkurien johdolla ja konsertoinut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilola on levyttänyt muun muassa Bachin musiikkia.

Kuten monelle kirkkomuusikolle ja urkurin koulutuksen saaneelle, Bach on erityisen lähellä Ilolan sydäntä.

– Nuorena musiikkiopistolaisena minulle oli tajunnan räjäyttävä kokemus, kun urkujen opettajani Seppo Linjama soitti Bachin Toccata ja fuuga d-mollin, joka onkin yksi maailman kuuluisimmista urkuteoksista, Ilola kuvailee.

Johann Sebastian Bachin sanotaan olleen musiikissaan teologi, matemaatikko ja filosofi.

Rakkaamme

– Bachin musiikissa voi ihailla niin monia asioita. Hän oli syvällinen kristitty, mikä heijastuu hänen musiikissaan. Musiikin matemaattiset rakenteet ovat hyvin tarkasti ja välillä monimutkaisesti, mutta kuitenkin loogisesti toteutettuja. Filosofinen ominaisuus vie kuulijan pohtimaan omasta näkökulmastaan elämän suuria kysymyksiä. Ilola onnittelee Taidekappelia Mistuur-virtuaaliurkujen hankinnasta, joka mahdollistaa korkealaatuisen urkusoin-

nin erilaisiin kappelissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Uudet urut vihittiin käyttöön heinäkuussa. – Virtuaaliurut ovat valtava edistysaskel verrattu vanhempiin elektronisiin ja digitaalisiin urkuihin. Teknologia on suhteellisen uutta, suomalainen Mixtuur Oy on toiminut reilut kymmenen vuotta, Ilola kertoo.

– Virtuaaliuruissa on useampi urkusoitin käytössä, parilla napin painalluksella voidaan siirtyä Saksasta Ranskaan, Hollantiin, Italiaan... Soittimessa pys-

tytään tarjoamaan niin aito urkusointi kuin ylipäätään on mahdollista menemättä paikan päälle siihen kirkkoon, jossa urkujen äänet on tallennettu yksi urkupilli kerrallaan. Ilola muistuttaa, että laadukkailla kaiuttimilla on suuri merkitys. Taidekappelin virtuaaliurut on kytketty korkeatasoisiin suomalaisiin Geneleckaiuttimiin, jotka on optimoitu kappelin akustiikkaan.

Maarian kirkko ja Maarian pappilan talli

Joka su klo 10 Messu Maarian pappilan tallissa

La 2.11. klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta Maarian kirkossa. Illassa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen.

LÄNSI KESKUSTA

Runosmäen monitoimitalo Riimi (Stoltinkatu 9)

Joka su klo 15 Messu

Su 27.10. klo 15 Johannesmessu

Su 3.11. klo 15 Perheen sunnuntain messu

Su 13.10. klo 16.30 Luentosarja uskonnoista.

TT Seppo Rissanen: Onko kristityillä ja muslimeilla sama Jumala? (Seuraavat ajat: 10.11. ja 17.11.)

Ke 6.11. klo 19 Verbum Sonans -konsertti Pyhän kosketus. Esityksiä ja yhteislauluja.

Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3)

La 2.11. klo 14-17 Pyhäinpäivän avoimet ovet hiljentymistä varten, pappi paikalla

Disa ”Mami” Anita Holmberg (os. Abrahamsson)

s. 18.1.1931 Pori

k. 18.8.2024 Raisio Syvästi kaivaten

Boe ja Anneli Lastenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät

Kuolema kutoo sukkaa, kuolemalla on lempeät kasvot ja lämpimät kädet. Se katsoo silmiin ja sanoitta kysyy, onko jo aika ?

Se koskettaa hiljaa lähtijän jalkaa. Sukka on valmis. Matka voi alkaa.

Siunaus toimitettu 21.9.2024 läheisten ja ystävien läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.

Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.

Katso tarkemmin verkkosivuiltamme kohdasta Kuolinilmoitukset.

TURUN S E U T U S ANOM AT

Turun Seutusanomat
Hannu Ilola kertoo Bachin musiikin olevan erityisen lähellä hänen sydäntään. Kuva: Aira Kuvaja.

Vanhustenviikkoa vietetään hyvän mielen tilaisuuksissa

TAPAHTUMAT

Vanhustenviikkoa juhlitaan Hyvä arki, hyvä mieli – En bra dag, ett gott humör -teemalla 6.–13. lokakuuta.

Teemaviikolla järjestetään paljon paikallisia tapahtumia, joihin on vapaa pääsy. Jos tuttavapiiristä löytyy vanhus, jolle omatoimisesti liikkuminen on haastavaa, Vanhustenviikon rennot tapahtumat kannustavat ottamaan vapaapäivän ja lähtemään hänen kanssaan liikkeelle.

Ikäihmisten messut pidetään Naantalin Urheilutalolla 11.10. kello 11–14. Esittelypisteillä on mukana useita naantalilaisia yhdistyksiä, Naantalin kaupungin liikuntapalvelut ja vammaisneuvosto, Varha, Ikäinstituutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen Liikkuva resurssikeskus sekä VarsinaisSuomen Muistiyhdistys. Tapahtuman alussa kuullaan Naantalin vanhusneuvoston, Varhan ja Ikäinstituutin tervehdykset.

Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään perinteisesti Vanhustenviikon torstaina. Silloin ulkoilutapahtu-

mat järjestetään Paimiossa Iskun talon ympäristössä kello 12 ja Lions Clubin toimesta Paltanpuiston palvelukeskuksella kello 13 alkaen.

Eläkeläisfestarit pidetään Raision kirjastotalossa perjantaina 11. lokakuuta kello 10–15. Kirjaston aulassa on yhdistysten, järjestöjen ja kaupungin toimielinten esittelypöytiä kello 10 alkaen. Martinsalissa kello 11–13 ohjelmassa on muun muassa musiikkia, liikuntaesityksiä, lu-

ento ja senioritansseja. Turun kaupungin vanhusneuvosto järjestää Vanhusten viikon kunniaksi tapahtuman ikäihmisille 10. lokakuuta. Puutarhakatu 1:n auditoriossa pidettävän tilaisuuden teemana on viihtyisä ja ikäystävällinen Turku.

Vanhustyön keskusliiton käynnistämät Vanhustenviikko ja -päivä ovat maassamme pisimpään juhlit-tuja valtakunnallisia teematapahtumia. Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta

1954 lähtien loka-kuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb jatkaa pitkää perinnettä ja toimii Vanhustenviikon ja Van-hustenpäivän suojelijana.

Vanhustenviikon webinaareista voi lukea lisää Vanhustyön keskusliiton sivuilta.

Paimion

kaupunki hakee Paimio 700juhlavuositeosta

Paimion kaupunki avaa visuaalisten alojen ammattitaiteilijoille teoshaun, jolla etsitään ideoita juhlavuoden kunniaksi toteutettavalle ja kuntalaisia osallistavalle julkiselle taideteokselle. Teoksen toteuttamiseen on varattu kokonaisuudessaan 30 000 euroa. Teoshaku on käynnissä 16.10. asti. Teoksella on monia mahdollisia sijoituspaikkoja Paimion kaupungin alueen arkiympäristössä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Katariina Mäkinen-Önsoy

Vanhustenviikkoa juhlitaan Hyvä arki, hyvä mieli – En bra dag, ett gott humör -teemalla. Kuva: Vanhustyön keskusliitto.
PAIMIO

Uudet talvitakit ovat saapuneet

• Vedenpitävä, teipatut saumat (EN 343)

• PrimaLoft Gold Airgel -lämpöeristetty puhelintasku

• Tehokas REPREVE®-eristyskerros (EN 342)

• Lämmin ja mukava irrotettava huppu

• 3D-leikkaus, esitaivutetut hihat

• Fleecevuorattu korkea kaulus

• Sisäänrakennetut hihansuut peukaloaukoilla

• Useita CORDURA®-vahvistuksia

• Toiminnalliset sisä- ja ulkotaskut

• Heijastavat yksityiskohdat

Ilmainen pipo (Snickers Workwear 9093/0418, arvo 72 €) sisältyy vain UUSIEN TAKKIEN (1112, 1177, 1106, 1117, 1801, 1158) ohjehintaan.

Hinnat sisältävät alv:n ja ovat voimassa toistaiseksi.

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.