Turun Seutusanomat itä 11.4.2019

Kaarinan Taideyhdistys esittää Taidelainaamon perustamista Kaarina-talolle

SIVU 18

11.4.2019

10. VSK

Seuraava lehti ilmestyy 18.4.2019

LIHALIIKE

REINO JOKINEN (02) 231 4136

Runsaasti kotimaista tuoretta

LAMPAANLIHAA PÄÄSIÄISEKSI! Suoraan tuottajilta ja kaikissa muodoissa:

• savustettuja paisteja • tuoreita paisteja • satulaa ja kyljyksiä • karitsaa pataan TODELLINEN LIHARUOAN PALVELUKEIDAS TURUN KAUPPAHALLISSA!

www.lihaliike.fi

Teemoina

piha ja puutarha saaristo pääsiäinen

VARAA ILMOITUSTILASI AJOISSA: Mika Leinonen 040 706 2132 Mika Saloaro 045 111 6931

Kirsi Rekola 045 111 6932

www.turunseutusanomat.fi @Seutusanomat Nämä ovat tulevaisuusvaalit.

Tahtonainen eduskuntaan!

Perjantaina 12.4.

13-14 Kaarina, S-market 14:30-15:15 Piikkiö, K-market 16-17 Sauvo, K-market Lauantaina 13.4.

13-14 Paimio, K-supermarket

Suomi tarvitsee kansanedustajan, joka kykenee katsomaan kauas tulevaisuuteen.

SUOMEN PARAS KATTOREMONTTI Mitä sitä turhia kiertelemään, teemme Suomen parhaat kattoremontit:

1. Laadukkaat tuotteet 2. Taitava asennus 3. Tehokas konsepti Pyydä tarjous osoitteesta kattokeskus.fi ja voita grilli!

Arvo 1799€

kattokeskus.fi | 010 2290 190 Riimukatu 1, Turku

KumRok Oy Voivalantie 24 E Kaarina Puh. 045 1564770 www.kumrok.fi

79

Maksaja: Rakkaudesta Varsinais-Suomeen ry

Seuraava lehti ilmestyy 18. huhtikuuta

11. huhtikuuta 2019

2

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Mielipide

Miten kannustaa suomalaisia hankkimaan lapsia?

Hän jota ei ole

Seniorit ahtaalla

J

T

örmäsin pariinkin kertaan tähän samaan yhteiskunnalliseen ongelmaan viime viikon aikana. Kun puhutaan eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa tai kuntien tulorahoituksesta, sama ongelma tulee vastaan. Väestömme ikääntyy hurjaa vauhtia.

Syntyvyyden lasku näkyy jo nyt kuntien alijäämäisinä tuloksina, sillä esimerkiksi Paraisilla, jossa on hyvä työllisyystilanne, väestörakenne on aivan hälyyttävä. Eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti, eikä nuoremmasta polvesta nouse työelämään riittävästi veronmaksajia. Miten hankala tilanne onkaan 20–30 vuoden päästä, jos syntyvyys jatkaa alaspäin suuntaavalla käyrällä?

Parainen ei ole ongelmansa kanssa suinkaan yksin. Sama ongelma koskee koko suomalaista yhteiskuntaa. Me elämme yhä vanhemmiksi, olemme senioreinakin aktiivisesti arkisessa elämässä mukana ja käytämme yhteiskunnan palveluita. Ja kun syntyvyys on erittäin alhaista, työikäisten suomalaisten määrä putoaa tulevaisuudessa jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla.

Suunta on jopa pelottava, sillä tällainen kehitys on yhteiskunnalle erittäin kallis. Kun työtä tekevien veronmaksajien määrä vähenee ja eläkeikäisten kasvaa, on hyvinvointivaltion palvelujen rahoitus suuressa vaarassa.

Kun on tutkittu suomalaisten vähenevää intoa lasten hankkimiseen, kaksi asiaa ovat nousseet esille. Osa pariskunnista haluaa huolehtia taloudellisesta vakaudesta ennen lasten hankintaa. Raha ei kuitenkaan ole kaikilla se ratkaiseva tekijä, vaan Suomessa on myös tapahtunut kulttuurimuutos.

Monet 20–30-vuotiaat pariskunnat nimittäin kertovat, että eivät halua hankkia lapsia aikaisessa vaiheessa ”rajoittamaan” elämäänsä. Moni kokee, että lapsen hankinta estää tai ainakin hankaloittaa esimerkiksi elämysmatkailua ja harrastuksia sekä rajoittaa valintojen tekemisen mahdollisuuksia.

Minä olen itse tullut isäksi ensimmäisen kerran 21-vuotiaana, enkä ole koskaan kokenut, että lapsi olisi rajoittanut tekemisiäni. Mutta minä en harrastanutkaan vuorikiipeilyä tai base-hyppäämistä enkä haaveillut maailmanympärimatkasta.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

E

duskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Ennakkoon on päässyt jo äänestämään ja postilaatikosta tunkee yksi toisensa jälkeen mainoksia erilaisista ehdokkaista. Toreilla ja turuilla on kaikenlaisia vaalitelttoja, joista saa kuumia makkaroita tai kahvia. Nyt voi vaan tehdä valinnan siitä mihin äänensä tällä kertaa kohdistaa. Meillä seurakunnassa olen kuullut paljon aktiiviseurakuntalaisten pohdintoja siitä ketä äänestää. On niin paljon lupauksia siitä mitä hienoa ehdokas edustaa ja tekee äänestäjien hyväksi.

Eduskunnassa ei tehdä töitä yksin, eivätkä kaikki lupaukset toteudu. Ei mennä vaan yhden henkilön agendan mukaan.

Tämä pätee hyvin moneen työhön. Yhdessä useampi ihminen samalla näyllä saa enemmän aikaan.

Jo pitempään on puhuttu paljon syrjäytymisen vaaroista ja siitä miten yhä useampi jää osattomaksi yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Seurakunnan diakoniatyössä kohtaamme tällaisia ihmisiä koko ajan ja vauhti on kiihtyvä. Yhteiskunnassamme asia on ollut esillä, mutta vielä ei ole löytynyt tehokkaita keinoja puuttua asiaan. Osa jää edelleen ulkopuolelle, jos ei ole itse voimia hakea apua, jää helposti sitä vaille.

Helposti tulee syytöksiä, että miksi et hoitanut asioitasi. Se ei auta henkilöä, joka ei pysty menemään ulos. Hänelle tulevat samat vaalimainokset, mutta äänestäminen ei kolahda. Systeemimme ei ymmärrä, miksi kaikki eivät pääse vaaliuurnille asti. Olen usein kuullut vastauksen, että miksi äänestää, koska ei sillä ole väliä. Heidän kaltaisensa ovat kuulemma kuitenkin näkymättömiä yhteiskunnassa. Heillä ei ole arvoa. Tämä on surullista kuultavaa.

Jo ala-koulussa opetettiin, kuinka vaaleissa kuuluu äänestää ja osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon. Tämä tuntuu kuitenkin kaukaiselta, jos ihminen kokee, että hän on toisen luokan kansalainen. Tällaiset ihmiset ovat ulkoistaneet itsensä jo kauan sitten siitä ryhmästä, joita varten he näkevät päätöksiä tehtävän. Jos ei näe arvoa itsessään ei sitä näe muuallakaan. Syrjäytyminen alkaa koko ajan nuorempana.

Paineet, jotka yhteiskunta luo ovat suuria. Heikoimmat häviävät hetkessä kartalta. Tähän pitäisi puuttua hartiavoimin ja pian. Näen, että tässä tarvitaan paljon yhteistyötä ja hyvää pelisilmää. Omassa työssäni näen kuinka pitkäjänteisellä tukemisella ja kannustuksella saadaan ihmisiä löytämään arvostus itseään kohtaan. Kokemus, siitä että olet ihmisenä yhtä arvokas kuin muut vaikka sinulla olisikin ongelmia.

Seuratessani yhteiskunnan juoksua eteenpäin koen kirkon ja yksittäisten seurakuntien työssä tärkeänä pitää esillä jokaisen rikkomatonta ihmisarvoa ja meteliä siitä, ettei näitä heikoimpia unohdeta päätöksen teossa. Toiminnan aika on nyt ja töitä riittää. Kysymys kuuluukin haluammeko tehdä asialle jotain, vai jäädä odottelemaan? Varmaa on kuitenkin, ettei elefantti häviä mihinkään olohuoneesta, jos ei kissaa nosteta pöydälle.

Anna-Kaisa Leppänen, diakoniatyöntekijä Kaarinan seurakunta

ulkisessa keskustelussa johtavat valtion virkamiehet ja kaatunut hallitus ovat nähneet ikääntyvät tuottamattomina ahneina ja moraalittomina, turhana kulueränä, syyllisinä kestävyysvajeeseen ja kuviteltuun eläkepommiin.

Eräässä iltapäivälehdessä kerrotaan 60-luvun olleen aikaa, jolloin rahaa tuli ovista ja ikkunoista. 60-luvulla aikuistui 40-luvun lopussa ja 50-luvun alussa syntyneet.

Muistini mukaan heidän sukupolvikokemukseensa kuului satojentuhansien muutto Ruotsiin, Australiaan ja muualle sekä voimakas sisäinen muuttoliike. Ulkomaille muutti jopa 20 prosenttia ikäluokasta.

Suurien ikäluokkien eläköitymisen pelättiin romuttavan työeläkejärjestelmämme. Vuonna 1995 eduskunta päätti ottaa käyttöön taitetun indeksin, joka merkitsee sitä, että eläkkeen kehitykseen vaikuttaa hintojen nousu 80 prosenttia ja palkkakehitys 20 prosenttia.

Alun perin tilapäiseksi tarkoitettu ratkaisu on edelleen voimassa. Muutoksen aikaansaamiseksi kerättiin kansalaisaloite, jonka allekirjoitti yli 84 840 suomalaista. Näyttää siltä, että kansalaisaloitteilla ei ole läpimenomahdollisuuksia.

Taitettu indeksi on merkinnyt sitä, että eläkkeiden ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä palkka- ja elintason noususta. Tavoitteena on ollut indeksi, joka huomioisi hintojen nousun 50 prosenttia ja palkkojen nousun 50 prosenttia.

Eläkeläisten suhteellinen asema on heikentynyt. Tilanteesta on todettu, että Suomessa eläkeläiset köyhtyvät lakisääteisesti. Eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä yli 40 prosenttia.

Nykyisen työeläkeindeksin voimassaoloaikana rahastot ovat yli viisinkertaistuneet. Nyt ne ovat yli 200 miljardia.

Tasaisin väliajoin työeläkejärjestöt ovat esittäneet pelkonsa eläkerahastojen kuivumisesta. Siitä huolimatta rahastot kasvavat.

Tulevasta talouden kehityksestä työeläkejärjestöt ja valtiovarainministeriö ovat esittäneet toisistaan poikkeavia ennusteita.

Verotus kohtelee ankarammin työeläkkeitä. Niistä menee veroa 8–9,25 prosenttia enemmän kuin palkkatulosta. Suurimmillaan ero on 1500 euron eläkkeessä. Verotus on saatu näyttämään samalta kun siinä ei huomioida palkkatulosta meneviä vakuutusluontoisia maksuja; työttömyysvakuutusmaksu 1,6 prosenttia ja työeläkemaksu 6,15–7,65 prosenttia riippuen työntekijän iästä. Eläkeläisten verotus rikkoo yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kunnissa on vuosittain leikattu vanhustenhuollon laitoshoidon määrärahoja, sillä kotihoidon on uskottu tuovan säästöjä. Vielä vähän aikaa sitten hallitus oli valmis laskemaan laitoshoidon hoitaja mitoituksen 0,4:ään. Paljastuneet kauheudet pysäyttivät tämän kehityksen. Kaatuneen hallituksen sotetavoite piti sisällään vanhustenhuoltoon yli 900 miljoonan säästötavoitteen tuleville vuosille.

Suomalaisten päättäjien välipitämättömyyttä ja väheksyvää suhtautumista vanhuksiin osoittaa se, että muissa Pohjoismaissa käytetään vanhustenhuoltoon 2,2 prosenttia bruttokansatuotteesta. Jyväskylän yliopiston professori Teppo Gröger on laskenut, että Suomen pitäisi lisätä yksi mijardi eli 1000 miljoonaa, jotta Suomi saavuttaisi tuon tason.

Valtion ja kuntien toimesta on toteutettu srateginen linjaus laitoshoidon minimoinnista ja kotihoidon lisäämisestä.

Muutoksen seurauksia ei ole tutkittu. Laitoshoitoon tulevat ovat entistä huonokuntoisempia.

Samaan aikaan kotihoidon kattavuus on professori Teppo Krögein mukaan puolittunut 1990-luvun alusta nykyiseen vajaaseen 12 prosenttiin yli 75-vuotiaista.

Päätöksenteossa on luotettu kuntien haluun ja kykyyn organisoida vanhuspalvelut laadukkaasti. Kunnissa, julkisella ja yksityisellä sektorilla on katsottu ensisijaisesti rahaa.

Vanhojen ihmisten ihmisarvon kunnioittaminen on jäänyt jalkoihin. Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan hoivaköyhyys Suomessa on 26 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että apua ei saa ruuanlaitossa eikä lääkkeiden otossa. Monilla perustarpeet jäävät täyttymättä, kuten vessakäynti, peseytyminen ja pukeutuminen. Hyvinvointivaltiomme loukkaa päivittäin vanhusten ihmisoikeuksia.

Kalervo Sarha

3

11. huhtikuuta 2019

Eläkkeet turvattu ainakin 20 vuodeksi

Kaarina teki lähes neljän miljoonan miinuksen KAARINA. Kaarinan viime vuosi oli lähes neljä miljoonaa euroa alijäämäinen, vaikka vuosikate olikin liki viisi miljoonaa euroa plussan puolella.

Vuosikate ei kuitenkaan riittänyt kattamaan isoja, lähes yhdeksän miljoonan euron poistoja, joten tulos jäi 3,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Kaarinan tilikausi toteutui toimintakatteen osalta 0,3 miljoonaa euroa paremmin kuin muutettu talousarvio. Tilikauden verotulot toteutuivat 1,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 0,5 miljoonaa euroa pienempänä kuin talousarvio.

Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat 0,3 miljoonaa euroa parempana kuin talousarvio. Vuosikate 4,9 miljoonaa euroa alitti muutetun talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla.

Tilikauden tulos poistojen jäl-

Veritas Eläkevakuutuksen viestintäpäällikkö Jessica Ålgars ja toimitusjohtaja Carl Pettersson vakuuttavat, että eläkkeet on turvattu nykyjärjestelmällä pitkälle eteenpäin. Ongelmia on kuitenkin edessä, jos suomalaisten syntyvyys ei lähde kasvuun.

Alhainen syntyvyys on uhka tulevaisuudessa paitsi eläkkeille, myös koko hyvinvointiyhteiskunnalle.

ELÄKE. Suomalaiset elävät yhä pidempään ja ovat aktiivisia myös eläkepäivillään. Samalla syntyvyys on jatkuvasti laskenut.

Veritas Eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Carl Pettersson on huolissaan erityisesti alhaisesta syntyvyydestä, sillä jos suomalaiset eivät hanki lapsia, on koko hyvinvointiyhteiskunta uhattuna 20–30 vuoden päästä.

– Eläkejärjestelmämmehän on jo muuttunut muun muassa vaiheittaisella eläkeiän nostamisella. Tuoreimman pitkäaikaisennusteen mukaan eläkkeet on turvattu 20–30 vuodeksi eteenpäin, mutta jos suomalaisten syntyvyys ei lähde pian kasvuun, siitä eteenpäin tilanne on hankala, kertoo Pettersson.

Pettersson korostaa, että

kyse ei ole pelkästään eläkkeistä.

– Alhainen syntyvyys on koko yhteiskuntaa koskeva asia, joka voi johtaa tulevaisuudessa vakaviin rahoitusongelmiin.

Kulttuuri muuttunut Tuoreen Väestöliiton tekemän tutkimuksen mukaan lasten hankinnan vastahakoisuuteen on erityisesti kaksi syytä. Toinen on perinteinen, talous.

– Osa nuorista pariskunnista haluaa vakiintua työelämässä ennen lapsen hankintaa. Halutaan taloudellisesti vakaa ja turvallinen tilanne, kertoo Pettersson.

Tähän syyhyn on vielä mahdollista löytää lääke, eli yhteiskunta voisi nykyistä tuntuvam-

min tukea lapsen hankintaa.

Toiseen syyhyn, joka johtuu kulttuurimuutoksesta, on vaikeampi löytää vaikutuskeinoa.

– Isompi syy, miksi lapsia ei hankita niin nuorina kuin aiemmin, on suomalaisissa tapahtunut kulttuurimuutos.

Nuoret haluavat elää aktiivista elämää, ja kokevat, että lapsi rajoittaa sitä liikaa. Tämä johtaa siihen, että lapsia hankitaan vasta myöhemmällä iällä, ja perhekoot ovat pienempiä kuin aiemmin, kertoo Pettersson tutkimuksen tuloksista.

Estääkö lapsi aktiivisen elämän?

Aktiivista elämää haluavat nuoret matkustavat, harrastavat yhä enemmän jopa extreme-lajeja ja haluavat muutenkin olla vapaita tekemään nopeitakin päätöksiä elämässään. Moni ajattelee, että lapsi ei mahdu tällaiseen elämäntapaan mukaan. Jotkut pariskunnat ovat

jopa kertoneet tehneensä ratkaisun olla hankkimatta lapsia ylipäätään.

– En ole kuullut vielä keneltäkään tähän ratkaisuesityksiä. Meidän pitää tietenkin kunnioittaa ihmisten yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä ratkaisuja – ei ketään voi painostaa lasten hankintaan. Mutta jos tilanne jatkaa kehittymistään tähän suuntaan, ei suomalaisten syntyvyys lähde kasvuun, mikä on tosiaan todella vakava paikka yhteiskuntamme toiminnan rahoitukselle, pohtii Pettersson.

Estääkö lapsi todellakin aktiivisen elämäntavan? Sitä sopii pohtia. Mutta kuten Carl Petterssonkin totesi, jokainen pariskunta tekee tietenkin oman yksilöllisen ratkaisunsa.

Marko Vuosjoki

Hyvä lukija,

vinkkaa meille juttuaiheesta toimitus@ turunseutusanomat.fi

keen oli siis 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Alijäämäinen tulos pienentää kaupungin taseen edellisten tilikausien ylijäämän 27,4 miljoonaan euroon.

Toteutuneista investoinneista, kokonaissummaltaan 16,2 miljoonaa euroa, 24 prosenttia (3,9 miljoonaa euroa) rahoitettiin tulorahoituksella, investoinneista 6 miljoonaa euroa rahoitettiin lyhytaikaisesti kassavarojen vähennyksellä ja loput käyttöpääoman muutoksella.

Kaarinan viime vuoden mittavimmat investoinnit olivat valmistuneita talonrakennusprojekteja, Piikkiökoti ja Kaarina-talo, rakennuskannan peruskorjauksia, liikennealueita ja vesilaitoksen hankkeita.

TSS

Verotulot putosivat rajusti Liedossa LIETO. Liedon kunnan viime vuoden tilinpäätös on peräti 4,5 mijoonaa euroa alijäämäinen. Syynä heikkoon tulokseen on ennenkaikkea verotulojen raju pudotus. Verotulot jäivät budjettiarvioinnista jopa kaksi miljoonaa euroa.

Liedon vuosikatteeksi muodostui kolmisen miljoonaa euroa, jotka eivät likimainkaan riittäneet kattamaan poistoja. Investoinnit viime vuonna olivat noin 11 miljoonan euron luokkaa.

Hyvänä puolena tilinpäätöksessä ovat tontinmyyntitulot, jotka olivat lähes neljän miljoonan euron tasolla.

Heikosta vuosikatteesta johtuen kunta tarvitsi vuonna 2018 talousarviossa ennakoitua enemmän lainarahoitusta. Kunnan lainakanta kasvoi vuonna 2018 noin 9 miljoonaa euroa, kun talousarviossa varauduttiin hieman yli kolmen miljoonan euron lainakannan kasvuun. Kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa 69,2 miljoonaa euroa eli 3 491 euroa/ asukas. Asukkaita Liedossa oli vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 19 831. Väestö kasvoi 235 asukkaalla.

TSS

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Nyt varattavissa kevään/kesän maalausajat.

Talvivaraajan etu jopa -15% -Omakotitalon julkisivumaalaukset -Kattopesut sekä huoltomaalaukset -Sooda-/lasipuhallukset

Huom.

Muista kotitalousvähennys.

Toimialueet: • Pk-seutu - Pirkanmaa • Varsinais-Suomi - Häme

Uudenkulmantie 9, 31600 Jokioinen 045 330 9792

VAALIT

4

11. huhtikuuta 2019

Yrityselämän mahdollisuudet ja haasteet aiheena yrittäjien vaalitilaisuudessa Yrittäjien vaalipaneelin juontajina Kaarina-talolla 2.4. toimivat Paimion Yrittäjien Salla Axelin ja Kaarinan Yrittäjien Toni Pyökäri. Kysymykset liittyivät sekä työvoiman saatavuuden parantamiseen sekä rekrytoinnin helpottamiseen että työnantajan ja työntekijän oikeuksista huolehtimiseen.

PANEELI. Kaarinan, Liedon ja Paimion yrittäjäyhdistykset järjestivät 2. huhtikuuta yhteisen vaalipaneelin Kaarinatalolla. SDP:stä paikalla olivat Timo Virkkula ja Niina Alho, Vasemmistoliitosta Matti Föhr, Katri Kapanen ja Tomi Nieminen, Vihreistä Ville Savonlahti ja Konsta Weber, RKP:sta Åsa Gustafsson ja Sandra Bergqvist, Kokoomuksesta Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen ja Janne Aso, Perussuomalaisista Ville Tavio ja Tommi Leppänen sekä Keskustasta Henna Takatalo, Piia Koriseva, Annina Ruottu ja Olavi Ala-Nissilä.

Ruottu (Kesk.) helpottaisi pienten ja keskisuurten yritys-

ten tilannetta joustolla palkkaamis- ja irtisanomistilanteissa.

– Joskus asiat eivät vain onnistu määrätyn työntekijän kanssa. Myös täsmäkoulutukset olisivat toimiva ratkaisu, Ruottu jatkaa.

Takatalo (Kesk.) ottaa esiin yksityisyrittäjyyden haasteineen.

– Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi helpottaa, toteaa Takatalo.

Koriseva (Kesk.) kiinnittäisi huomiota ammattiopintoihin.

– Paljolti opiskelu on tällä hetkellä kiinni omaehtoisuudesta, mutta kuinka moni 15-vuotias esimerkiksi motivoituu siitä, että pari päivää

viikosta opiskellaan itsekseen kotona. Peräänkuuluttaisin kisälli–oppipoika-ratkaisua, että yrittäjä pystyisi itse kouluttamaan nuoren, ja saisi siitä paitsi korvauksen myös työntekijän lopputyön valmistuttua, Koriseva huomauttaa.

Leppänen (PS) hakee ratkaisua oppivelvollisuuden laajentamisesta.

– Tämä tarkoittaa pakollista toista astetta. Toinen tärkeä asia on työssä jaksaminen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäiseminen, Leppänen esittää.

Elinikäisestä oppimisesta osaamista Virkkulan (SDP) ottaa kantaa työperäisen maahanmuuton helpottamiseen.

– Toinen on koulutustason nostaminen eli meidän pitää huolehtia siitä, että koulutustasoa nostetaan toiselle asteelle, jotta saamme nuoret heti työmarkkinoille, Virkkula sanoo.

Alhon (SDP) mukaan pitäisi huolehtia lisäksi elinikäisestä oppimisesta.

– Muuttuva työelämä vaatii myös sitä, että kykenemme kouluttamaan ihmisiä uusiin ammatteihin, Alho komppaa.

Föhr (Vas.) lähestyy asiaa niin ikään koulutuspuolelta.

– Meillä on Varsinais-Suomessa niin paljon kaikenlaista tuotantoa ja teollisuutta, että koulutus on se mitä kautta saadaan osaajia. Osaamistaso pitää pitää kunnossa! Föhr muistuttaa.

Ala-Nissilä (Kesk.) näkee diplomi-insinöörikoulutuksen saamisen Turkuun erittäin tärkeänä.

– Meille ei synny huippuosaamisen pohjaa, mitä välttämättä tarvitaan, ilman erikoistumista tämäntyyppisiin koulutuksiin, Ala-Nissilä sanoo.

Kapanen (Vas.) parantaisi edellisten lisäksi ammatillista aikuiskoulutusta.

– Nykyinen hallitus on

leikannut koulutuksesta ja erityisesti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Myös oppisopimuskoulutusta tulisi tukea entistä enemmän, Kapanen kommentoi.

Tunnin junalla vaikutus työllisyyteen Nieminen (Vas.) purkaisi byrokratiaa ja kiinnittäisi huomiota asumiseen ja kulkemiseen.

– Erityisesti Varsinais-Suomessa pitäisi olla kohtuuhintaista asumista ja vuokra-asuntotuotantoa, että työntekijöille olisi asuntoja ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet tulla alueelle, sekä joustavat ja toimivat kulkuyhteydet. Tunnin junaa pitäisi ajaa yhdessä tuumin eteenpäin, jotta saadaan laajennettua työssäkäyntialuetta, toteaa Nieminen.

Savonlahti (Vihr.) on samaa mieltä edellisten vastaajien kanssa koulutukseen, kansainvälisyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä.

– Diplomi-insinöörikoulutuksen saamisesta VarsinaisSuomeen olisi ehdottomasti hyötyä. Tunnin juna yhdistäisi Turun seudun ja pääkaupunkiseudun yhdeksi työssäkäyntialueeksi, Savonlahti huomauttaa.

Virolainen (Kok.) muistuttaa, että tunnin juna kyllä laajentaa työssäkäyntialuetta mutta se ei riitä, että siirtelemme ihmisiä Suomen sisällä.

– Tarvitsemme lisää tekijöitä. Eli saatavuusharkinnan poistoon täytyy keskittyä, Virolainen lisää.

Tarveharkinta puhuttaa puolesta ja vastaan Kanervan (Kok.) mukaan puoluekollega Virolaisen mainitseman tarveharkinnan nykyinen byrokraattinen ja raskas menettely aiheuttaa pullonkaulaa yritystoiminnassa.

– Samalla ottaisin esille oppisopimuskoulutuksen tehostamismahdollisuudet sekä sil-

Mitä eduskuntapuolueet lupaavat?

Puolueiden vaaliohjelmissa nousevat esiin turvallisuus, yksilönvapaus, sosiaaliturva ja ilmasto. Ja aika monta muuta teemaa.

OHJELMAT. Turun Seutusanomat kävi viime viikolla kiertämässä Turun vaalikadulla puolueiden vaalikojuilla.

Alunperin tarkoituksena oli tarkistaa, millaisilla herkuilla puolueet kojuilleen ihmisiä houkuttelevat, mutta koska käyntipäivänämme oli tarjolla lähinnä kahvia, teetä ja sympatiaa, päätimme iskeytyä tärkeimmän asian ytimeen. Keräsimme kojuilta puolueiden vaaliohjelmat tai niiden tiivistelmät ja kävimme läpi, mitä puolueet äänestäjilleen lupaavat.

Tässä siis poimintoja puolueiden vaaliohjelmalupauksista nykyisen, jo istuntokautensa päättäneen eduskunnan suuruusjärjestyksessä.

Työtä ja koulunkäyntiä Keskusta nostaa ohjelmansa kärkeen työllisyyden ja koulutuksen. Keskustan koulumallissa eskarilaiset sekä eka- ja tokaluokkalaiset kävisivät ”pienten lasten koulua”, jonka aikana opitaan perustaidot. Tämän ”pienten lasten koulun” voisi

käydä läpi myös nopeammin kuin kolmessa vuodessa, jos oppiminen on erityisen nopeaa. Keskusta esittää myös mallia, jossa oppivelvollisuuden takaraja olisi 18 vuoden ikä. Alle 18-vuotiaat opintonsa keskeyttäneet ohjattaisiin työpajatoimintaan, kymppiluokalle, valmentavaa koulutukseen tai vapaan sivistystyön piiriin.

Kokoomuksen ohjelmassa on ”seitsemän mahdollisuutta entistäkin parempaan Suomeen”. Työllisyyden kehittäminen on listalla ensimmäisenä.

Kokoomuksen lupauksena on keventää työn verotusta miljardilla eurolla tulevan vaalikauden aikana. Kokoomuksen työllisyystavoitteina ovat työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin tulevalla vaalikaudella ja 80 prosenttiin seuraavalla.

Ilmasto ja verot SDP:n ohjelmasta mainitaan, että sen rakentamiseen on osallistunut satoja puolueen aktiiveja ja asiantuntijoita. Myös demarien listalla on oppivelvollisuuden pidentäminen, li-

säksi demarit erikseen korostavat, että opiskelu lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa pitäisi olla maksutonta. Ilmastopolitiikastaan demarit korostaa tavoitetta, jonka mukaan Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Sinisen Tulevaisuuden ohjelmassa puhutaan paljon verojärjestelmän muutospaineista. Sinisten mielestä työn verottaminen on pitkällä aikavälillä epämielekästä, ja pääomien verottaminen tuleekin keskeiseksi työkaluksi.

Siniset korostavat pääomaverotuksen porsaanreikien tukkimista, jotta varallisuutta ei voisi piilottaa veroparatiiseihin.

Suomi-nimisen valtion tehtävä Perussuomalaisten ohjelmaesite menee suoraan asiaan heti etusivullaan. Perussuomalaisten mielestä ”julkisen vallan tehtävä on puolustaa Suomen ja suomalaisten etua.” Maahanmuuttokriittisyydestään tunnettu puolue korostaa, että nykyisenkaltainen maahanmuutto ei tuo lisää veron

maksajia, vaan päinvastoin, sen kustannukset lankeavat suomalaisille veronmaksajille.

Vihreiden kärkiteemana on luonnollisesti ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Vihreät muistavat mainita ympäristönsuojeluteemoissaan maatalouden kehittämisen eettiseksi ja ekologiseksi, hiilinielujen kasvattamisen ja tietenkin liikkumisen, rakentamisen ja kulutuksen kestävän kehityksen periaatteet. Ympäristö on vahvasti läsnä.

Vasemmisto nostaisi sosiaaliturvaa Vasemmistoliiton teemoja ovat ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen torjunta. Vasemmistoliiton mielestä poliittiset kipukohdat Suomessa tällä hetkellä ovat sosiaaliturvan liian pieni taso, kunnianhimoton ilmastopolitiikka, pätkätöiden yleistyminen ja asumisen liian korkea hinta.

RKP nostaa esille muun

muassa vanhustenhoivan.

RKP:n teemoina ovat kotihoidon ja kuntoutuksen muuntaminen yksilölliseksi, jotta yhä useampi voisi asua kotonaan pidempään.

Kristillisdemokraatit kertovat olevansa perhepuolue. Yksi kantavista KD:n teemoista on lapsiperheiden köyhyyden torjuminen, johon lääkkeiksi mainitaan lapsilisien korottaminen, opiskelijaperheiden vuositulorajojen korotukset sekä huoltaja- ja lapsivähennykset.

Ja viimeisenä eduskuntapuolueena Paavo Väyrysen Seitsemän Tähden Liike. Tähtiliikkeen teeseistä ykkösenä ohjelmassa on Suomen itsenäisyyden puolustaminen vastustamalla Euroopan ylikansallista yhdentymistä. Tiettyä EU-kriittisyyttä siis…

Marko Vuosjoki

11. huhtikuuta 2019

VAALIT

5

n Toimittajan

kommentti

Tunnin juna ja diplomiinsinöörikoulutus olivat Yrittäjien vaalitilaisuuden avainsanoja. Myös oppisopimuskoulutukset ja muut aikuisopiskelun mallit monipuolisine muuntokoulutuksineen saivat osakseen yleistä hyväksyntää.

Saatavuusharkinta jakoi eniten mielipiteitä.

Kaikilta Yrittäjien vaalipaneeliin 2.4. Kaarina-talolla osallistuneilta puolueilta pyydettiin ehdotusta käytännön toimiksi osaavan työvoiman saatavuuteen. Kuva: Ragip Önsoy.

tojen rakentamisen toisen asteen opiskelun ja työelämän välille, Kanerva sanoo.

Weber (Vihr.) näkee tarveharkinnan vähentämisen keskeisenä toimena.

– Kun tänne on tullut ulkomaalainen opiskelija suorittamaan opintojaan, meidän tulisi helpottaa hänen tänne jäämistään. Lisäksi oppisopimusta tulisi kehittää yhdessä yritysten kanssa niin, että töihin löydetään sopivat tekijät. Elinikäinen oppiminen on tärkeää, sillä usein ihmiset joutuvat opiskelemaan useamman ammatin ja taidon elämän aikana, Weber jatkaa.

Saatavuusharkinnan poisto ei ole Tavion (PS) sanojen mukaan oikotie onneen.

– Suomessa on nimittäin puolisen miljoonaa ihmistä, jotka voisivat hoitaa varmasti matalapalkkatöitä. Saatavuusharkinta on jo poistettu asiantuntija-aloilta. Lisäksi esitämme muuttoavustusta, joka auttaisi työvoiman siirtyvyyttä

Suomessa, Tavio huomauttaa.

Sosiaaliturvauudistus käytäntöön Gustafsson (RKP) osoittaa tukensa koulutuksen laadun varmistamiseen sekä sosiaaliturvan uudistamiseen.

– Oppilaitosten tulisi elää tavallaan askeleen edellä.

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa meillä Varsinais-Suomessa on esimerkiksi valtava määrä suurtalouskokkeja ja työtä ei ole yhtä paljon heille tarjota. Sosiaaliturvauudistuksessa työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, jolloin saamme nostettua työllisyysasteen 75 prosenttiin, Gustafsson tiivistää.

Bergqvist (RKP) on sitä mieltä, että alueellisesti pitäisi päättää opiskelupaikoista niin, että ne tukevat seudun kehitystä.

– Pitäisi olla helpompi palkata juuri ne ihmiset, keitä yritykset tarvitsevat. Tämä on-

nistuu ylimääräisten sääntöjen poistamisella, muistuttaa Bergqvist.

Aso (Kok.) helpottaisi työllistämistä juuri sosiaaliturvauudistuksella ja byrokratian vähentämisellä.

– Esteetön työllistäminen tulee mahdolliseksi sosiaaliturvauudistuksen kautta. Se on yksi tärkeimmistä keinoista saada työ aina kannattavammaksi kuin se että ollaan ilman töitä tai muiden tukien varassa. Yrityksiltä tulisi vähentää byrokratiaa, sillä tavoin saamme asioita vietyä eteenpäin ja työllistettyä osaavia henkilöitä, Aso sanoo.

Hyvä ehdokas, Muista kiitosilmoitukset vaalien jälkeisiin Seutusanomiin, joka ilmestyy 18. huhtikuuta Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Katariina Mäkinen-Önsoy

Mielipidekirjoituksia kootusti verkossa

www.turunseutusanomat.fi

Sinun äänesi

Tomi Nieminen

Maakuntahallituksen jäsen Paimion

kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen

29

Vasemmistoliiton

Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja

Tehdään yhdessä

inhimillinen Suomi https://vasemmisto.fi/ehdokas/tominieminen

Jotain rajaa – Oman kansan parhaaksi

Äänestä Lauri Heikkilä FT, erikoistutkija, maanviljelijä

lauriheikkila.fi Ilmoituksen maksaja: Lauri Heikkilä

86

Sosiaalialan ammattilaiset eduskuntaan

www. vasemmisto.fi/ ehdokas/eerotapanihynynen/

www.katrikapanen.fi/

Mainoksen maksavat ehdokkaat itse.

6

VAALIT

11. huhtikuuta 2019

11. huhtikuuta 2019

Autot ja liikenne

7

Miksi sähköautojen rajusta lisäämisestä puhuminen ei ole vielä aivan täyttä realismia?

Autoilu ja ilmastonmuutos

Yksi Euroopan myydyimpiä täyssähköautoja on Renault Zoe. Kuvassa Autotalo Pelttarin myyntijohtaja Jarmo Elomaa.

AUTOILU. Vaalien alla useat puolueet kilvan kertovat omia ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteitaan. Yhtenä merkittävänä keinona on nostettu esiin yksityisautoilun päästöjen vähentäminen.

On totta, että Suomes-

sa ajetaan keskimäärin varsin iäkkäillä ja varsin saastuttavillakin autoilla. Joten sekin on totta, että yksityisautoilussa on mahdollisuus vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä.

Edelleen, on niinikään totta, että jos ilmastonmuutosta ha-

lutaan hillitä, kaikenlaiset keinot on käytettävä.

Mutta, jotta hiilidioksidipäästöjen realismi ei unohtuisi, on ehkä syytä mainita muutama luku.

Ensinnäkin, Suomen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt

KATSASTUS ALK.

27€ Kaikilla mittauksilla 47€

Nettivarauksella, ei edellytä ennakkomaksua.

ovat – tutkimuksesta riippuen – noin 1–1,5 promillen luokkaa koko maailman päästöistä. Ja Suomesta tulevista päästöistä yksityisautoilu aiheuttaa – jälleen tutkimuksesta riippuen – noin 10–15 prosenttia. Eli globaalisti suomalainen yksityisautoilu aiheuttaa kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä noin 0,15 promillea.

Karkeasti arvioituna.

Energiantuotanto, teollisuus sisältäen rakentamisen sekä maankäyttö ja sen muutokset ovat saastuttavampia kuin yksityisautoilu. Ja kuitenkin ne konkreettisimmat esitykset ilmastonmuutoksen torjumisessa vaikuttavat olevan muun muassa polttomoottoristen autojen myyntikiellot ja muut yksityisautoiluun liittyvät ehdotukset.

Sähköautoko ongelmat ratkaisee?

Ei vielä.

Toki, kuten edellä jo mainittiin, myös yksityisautoilussa on tehtävä muutoksia, jotta päästöt vähenevät. Ykkösvaihtoehdoksi on nostettu

sähköauto.

Sähköauto on toki ajossa päästötön. Mutta sähköauton akut pitää ladata, ja niin kauan kuin Suomessa käytetään myös fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä, ei lataaminen ole ”nollapäästöistä”.

Edelleen unohdetaan se seikka, että sähköautojen valmistaminen on toistaiseksi kalliimpaa – pelkästään pienempien myyntivolyymien vuoksi – ja hiilijalanjäljeltään sähköauton valmistus on suurempi kuin polttomoottoriauton.

Puhumattakaan sähköautojen akkuihin tarvittavien koboltin ja litiumin louhintaongelmista. Koboltin louhinta keskittyy nykypäivänä Kongoon ja litiumin suurin tuottajamaa on Chile. Korruptio, ihmisoikeuksien rikkominen ja lapsityövoima. Isoja ongelmia, jotka on ratkaistava globaalisti, ennen kuin sähköautojen akkuja voidaan eettisesti tuottaa suuria määriä.

Eikä sähköauton ostotuki riitä likimainkaan tavalliselle duunarille, jotta hän voisi ostaa uuden sähköauton.

Ainoa realistinen tapa lisätä

sähköautoja suomalaisessa liikenteessä tuntuvasti on pudottaa sähköauton verotusarvoa työsuhdeautona, jonka avulla sähköautosta tulisi varteenotettava vaihtoehto työsuhdeautoksi. Silloin kolmen vuoden päästä markkinoille vapautuisi käytettyjä sähköautoja, joihin osalla meistä tavallisista duunareista jo voisi olla varaa.

Marko Vuosjoki

Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?

Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

www.turunseutusanomat.fi seuraa meitä myös somessa @seutusanomat

Aika vaihtaa renkaat?

Aika vaihtaa renkaat?

Radar-kesärenkaat 195/65R15...279 € Radar-kesärenkaat 205/55R16...299 € 195/65R15...279 225/45R17....379€€ 205/55R16...299 225/40R18...399€€ 225/45R17....379 4 kpl asennettuna € 225/40R18...399 € 4 kpl asennettuna

Meillä maksat joustavasti laskulla tai Meillä maksat erissä! joustavasti laskulla tai erissä!

Turku Satakunnantie 107 20320 Turku p. 010 401 3400

AJANVARAUS:

k1katsastus.fi | 0306 100 100 Kärrykatu 8

KAARINA Hinnat koskevat henkilö- ja pakettiautoja. Nettivaraajan hinta voimassa ainoastaan verkkovarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua.

Lisäksi mahdolliset päästömittaukset.

Raisio Allastie 3 21200 Raisio p. 010 401 4820

Oriketo Kuormakatu 14 20380 Turku p. 010 401 3850 PuhelunVahdontie hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. 24 p. %) 010 401 3750 Rusko 163b 21290 Rusko

vianor.fi

Puhelun hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. 24 %)

vianor.fi

Autot ja liikenne

8

11. huhtikuuta 2019

FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km

Täysin uusi Ford Focus Active Koko Focus-mallistoon rahoituskorko

0,99 % alkaen 219 €/kk*

Täysin uusi Focus Active crossover – sekä 5-ovinen että Wagon – sopii aktiiviseen elämäntyyliin ja on upeasti vakiovarusteltu. Korkeampi maavara ja ajoasento sekä viisi ajotilavalintaa takaavat nautinnollisen ajettavuuden kaikenlaisilla alustoilla. Ajoitpa kaupungin katuja, moottoritietä tai mökkitietä, nautit jokaisesta kilometristä. Tervetuloa kokemaan uusi Focus Active crossover! ford.laakkonen.fi Täysin uusi Ford Focus Active -mallisto alk. 24.741,26 € (autoveroton suositushinta 21.370 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 133 g/km 2.771,26 € + 600 € toimituskulut). Täysin uuden Ford Focus Active -malliston CO2-päästöt 124–161 g/km ja EUkeskikulutus 4,7 – 7,1 l/100 km. *Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus 1.0 EcoBoost 125 hv Active 5-ovinen M6. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 24.741,26 €. Käsiraha 2.550€, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 22.191,26 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 10.800 €, korko 0,99 %, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 219 €. Luottokustannus 1748,74 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 23.940 €, tod. vuosikorko 2,09 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen.

Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Ei yhdistettävissä muihin etuihin ja kampanjoihin. Edut koskevat uusia tilaussopimuksia 30.4.2019 asti. Hinnat 1.1.2019 hinnaston mukaan. Kuvan auto erikoisvarustein. Vuoden Auton Suomessa valitsee Auto- ja liikennetoimittajat ry.

FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km

Ford Fiesta Rahoituskorko

0%

alkaen 159 €/kk*

Uudessa Fiestassa on vakiona 5 vuoden/100 000 km takuu, kattava turvallisuusvarustelu ja älykkäitä kuljettajaa avustavia teknologioita, kuten kaistavahtijärjestelmä ja automaattiset tuulilasinpyyhkijät. Fiestaan on saatavilla useasti palkittu EcoBoost-moottori – myös automaattivaihteistolla. Euro NCAP -turvallisuustestissä Fiesta sai täydet 5 tähteä!

Nyt uuden Fiestan ostajalle lämmitettävä tuulilasi ja lämmitettävä ohjauspyörä 0€** Ford Fiesta -mallisto alk. 15.984,67 € (autoveroton hinta 13.760 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 129 g/km 1.624,67 € + 600 € toimituskulut). Ford Fiesta -malliston CO2-päästöt 124–152 g/km ja EU-keskikulutus 4,8–7,0 l/100 km (uusi mittaustapa WLTP). *Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Fiesta 1.1 70 hv Trend 3-ovinen M5. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 15.984,67 €. Käsiraha 1.600 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 14.384,67 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 5.755 €, korko 0 %, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 159 €. Luottokustannus 910 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 15.294,67 €, tod. vuosikorko 1,78 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Hinnat 22.2.2019 hinnaston mukaan. **Kampanja ei koske Fiesta Trend ja Fiesta ST -malleja. Ei yhdistettävissä muihin etuihin ja kampanjoihin. Edut koskevat uusia tilaussopimuksia 30.4.2019 asti. Kuvan auto erikoisvarustein.

Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Myynti 010 214 7850 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15

FordStore LAAKKONEN TURKU Mekaanikonkatu Puheluhinnat 010-yritysnumeroon:12 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Laakkonen Espoo FordStore Laakkonen Helsinki Laakkonen Porvoo

11. huhtikuuta 2019

Autot ja liikenne

9

Polkupyörä ajokuntoon

Kahdessa turvaistuimessa vakavia puutteita

PYÖRÄILY. Kevät on tullut ja nyt on viimeistään aika poistaa polkupyörät talviteloilta ja laittaa ne ajokuntoon. Jotkut meistä turvautuvat asiantunteviin ammattilaisiin ja vievät pyöränsä keväthuoltoon huoltoliikkeisiin, kun taas toiset hoitavat huollon itse omin käsin. Oheisilla vinkeillä pääsee jo varsin pitkälle, jos haluaa itse huoltaa pyöräänsä.

Perusteellinen huolto lähtee pyörän huolellisesta pesusta. Pesu on syytä tehdä myös aina ajolenkin jälkeen, jos kura on liannut pyörän runkoa, ketjuja ja rattaita.

1) Ruiskuta rasvaa liuottavaa pesuainetta pyörän ketjuun sekä etu- ja takarattaisiin. Anna sen vaikuttaa muutamia kymmeniä sekunteja.

2) Harjaa ketju ja rattaat puhtaaksi runsaan veden kera astianpesu- tai hammasharjalla tai tarkoitukseen tehdyillä erikoisharjoilla.

3) Huuhtele pestyt kohdat huolellisesti.

4) Puhdista samoilla välineillä myös vanteet ja erityisesti niiden jarrupinnat.

LIIKENNETURVALLISUUS. Autoliiton julkaiseman turvaistuintestin kolaritestivaiheessa kaksi turvalaitetta on osoittautunut vaarallisiksi.

Puutteiden vakavuuden takia asiasta tiedotetaan jo ennen koko testin valmistumista.

Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteuttaman turvaistuintestin kolaritestivaiheessa on paljastunut kaksi turvakaukaloa, jotka eivät kestäneet törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Toinen vaarallisista turvakaukaloista on Babystyle Oyster Carapace Infant kiinnitettynä Duofix i-Size -telakkaan ja toinen Chicco Oasys i-Size.

Tehdyssä etutörmäystestissä Babystylen turvakaukalo irtosi telakasta ja jatkoi matkaansa pikkulasta simuloiva nukke (Q1,5) mukanaan. Isofix-telakassa on kaksi metallitankoa, joihin turvakaukalo kiinnitetään. Tangot kestivät törmäyksen, mutta repeytyivät irti kaukalon muovirungosta. Seurauksena on testin mukaan vakavan loukkaantumisen riski

Pese pyörä huolellisesti ennen ketjujen voitelua ja renkaiden ilmanpaineista huolehtimista

5) Levitä puhtaassa vedessä vaahdotettua astianpesuainetta tai erikoispesuainetta pyörän runkoon ja kaikkiin rasvattomiin osiin.

6) Pese runko, vanteet, pinnat, ohjaustanko, satulatolppa ja muut osat pehmeällä ja puhtaalla sienellä.

7) Huuhtele pyörä runsaalla juoksevalla vedellä välittömästi pesun jälkeen.

HUOM! Älä edes harkitse painepesurin käyttöä missään pesun vaiheessa, sillä se tunkee veden helposti laakereiden arkoihin paikkoihin ja saa aikaan melkoista tuhoa.

8) Kuivaa pyörä pehmeällä kankaalla. Viimeistele putsaus aina silloin tällöin runkoa suojaavalla vahalla.

Kuiva pyörä kaipaa voitelua Kun pyörä on pesty ja kuivattu, on ehdottoman tärkeää huolehtia ketjujen ja vaijerien sekä ruuvien voitelusta, kuten myös tietenkin pyörien ilmanpaineista.

1) Voitele pyörän ketjut välittömästi pesun ja kuivauk-

sen jälkeen. Tiputtele ketjuöljyä ketjun sisäpinnalle, josta se kampia pyörittäessäsi imeytyy ketjun nivelosien sisään.

2) Anna öljyn imeytyä puolisen tuntia ja pyyhi sen jälkeen ketjujen pinnat puhtaaksi kaikesta näkyvästä rasvasta. Ruiskuta silloin tällöin öljyä myös vaijerien suojakuoriin, jotta vaihde- ja jarruvaijerit pääsevät liikkumaan niissä liukkaasti.

3) Tarkista, että etu- ja takapyörän kiinnityslinkut ovat lujasti kiinni ja pyörät pyörivät suoraan.

4) Pumppaa renkaisiin ilmaa. Varmista samalla, että renkaasi ovat vielä ajokunnossa. Renkaissa ei saa olla halkeamia ja siinä tulee olla riittävästi kulutuspintaa jäljellä.

5) Tarkista säännöllisesti, että kaikki pyöräsi ruuvit ja mutterit ovat kunnolla kiinni. Älä vedä niitä liian kireälle, jottet rikkoisi niiden kierteitä tai pyöräsi rakenteita. Käytä vaseliinia kiristäessäsi ruuveja.

Huolto-ohjeet Tunturipolkupyörien oppaasta.

eikä tällaista istuinta tule käyttää.

Chicco Oasys i-Size turvakaukalo epäonnistui myös etutörmäystestissä Q1,5 -testinukke kyydissään. Törmäyksessä kaukalon turvavyön alaosa repesi irti kiinnikkeistään, turvavyön solki osui nukkea päähän ja nukke lensi pois istuimesta.

Myös tässä turvakaukalossa on ilmeinen riski loukkaantua vakavasti.

Kansainvälisen turvaistuintestin kolaritestauksesta vastaava saksalainen autojärjestö ADAC on pyytänyt kummaltakin valmistajalta kannanottoa tuoreisiin testituloksiin. Ba-

bystyle ei ollut 4.4. mennessä kommentoinut ilmenneitä ongelmia, mutta Chicco on ilmoittanut vetävänsä istuimen välittömästi markkinoilta ja siihen tehdään muutoksia.

– Asiakkaiden kannattaa olla ensimmäiseksi yhteydessä myyjäliikkeeseen ja sopia jatkotoimista. Näitä turvakaukaloita ei tule käyttää. Meillä ei ole tietoa kuinka paljon kyseisiä istuimia Suomessa mahdollisesti on ja kuinka moni liike niitä myy. Turvaistuimia on helppo tilata myös nettikaupoista, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Rauno Nikander

0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo

11. huhtikuuta 2019

10

Whirlpool AWE6100 Pyykinpesukone

49”

Säästä

100€

• Elektroninen ohjelmanvalinta selkeästä käyttöpaneelista • Säädettävä linkous max. 1000 kierrosta • Täyttömäärä 6 kg • Runsaasti pesuohjelmia mm. päivittäispesu 60 min, villaohjelma • Energialuokka A++

PUOLEEN HINTAAN: Electrolux EAT3240 Leivänpaahdin

399 €

(499 €)

Älytelevisio, 49”

• Huipputarkkaa 4K UHD -tarkkuuden kuvaa • IPS-paneelilta kuva näyttää laadukkaalta myös sivummalta katsottuna • Helppokäyttöinen webOS • Mahtava valikoima sovelluksia • DVB-T2/C/S2 • Energialuokka A suljettuna Liikkeemme on .2019, lauantaina 13.4 ukana sillä olemme m illa. su Rakennusmes

Tarjoukset voimassa 17.4. asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

• 6,4” Full HD+ Super AMOLED Infinity-U • Tehokas 8-ytiminen suoritin • Takakamera 25/8/5 Mpx, etukamera 25 Mpx

–50%

Active HDR

LG 49UK6300PLBAEN

euronics.fi

Älypuhelin

Uutuus!

Säästä

4K UHD IPS

Samsung Galaxy A50, 64 Gt

Electrolux EEWA3240

Säästä

160€

Vedenkeitin

239 €

(399 €)

Säästä

–50%

1990€ (39,90 €)

379 €

/KAPPALE

Paimio

Vistantie 24 Ma–pe 9–17 La 10–14 La 13.4. suljettu

Parasta paikallista palvelua

Vistavisio

11

11. huhtikuuta 2019

Ravattulan muinaispuvun tieteellinen ennallistus käynnissä Vanhalta kirkonpaikalla, Ravattulan Ristimäellä on tutkittu toista kymmentä hautaa, joista on löytynyt naisille kuuluneiden vaatekappaleiden jäänteitä. Ristiretkiaikaa henkivistä tekstiilitilkuista koitetaan nyt muodostaa käsitystä rautakauden ja keskiajan välivaiheen pukeutumistyylistä.

HISTORIA. Paikalliset tutkijat ja käsityöläiset ovat mielenkiintoisen yhteisen projektin edessä: Ravattulan muinaispukuhankkeessa työskentelevät tiiviissä yhteistyössä eri tieteen- ja taiteenaloja edustavat asiantuntijat.

Pukuhanketta johtaa tekstiili- ja muinaistekniikan artesaani Sue Salminen osana Rasekossa suorittamaansa käsityömestarin tutkintoa.

– Viime vuoden lopulla alkanut pukuhanke on kokenut jos jonkinlaista käännettä. Parhaillaan käynnissä olevassa mittavassa tutkimus- ja selvittelyvaiheessa nousee esiin kysymyksiä puvusta ja sen edustamasta kultuurisesta vaiheesta maassamme, hän kertoo.

Tutkimusvaihe tuo edetessään jatkuvasti lisää tutkittavaa ja kokeiltavaa. Varsinaisia puvunosia on valmistumassa vasta myöhemmin. Lisäksi nahkajalkineiden osalta on tehty valmistelevia töitä.

– Ristiretkien aikaan on nähty todella vaivaa kauniiden nauhalankojen valmistamiseen.

Alkuperäinen mekkokangas on kudottu tiheästi hyvin ohuella ja sileällä hyvälaatuisella langal-

Muinaistekniikan Sue Salminen, Annina Rokka ja Janita Palomäki sekä arkeologi Jaana Riikonen ja ahvenanmaanlampaita kasvattava Hanna-Leena Juhola esittelivät Ravattulan pukuhankkeen etenemistä Villoista ja väreistä, saumoista ja käänteistä -tilaisuudessa Turun yliopiston Geotalossa 26. maaliskuuta. Kuva: Ragip Önsoy.

la, Salminen sanoo.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että värit ovat olleet hyvin tärkeässä roolissa rautakauden ja keskiajan välivaiheen pukeutumisessa. Pukurekonstruktioon tulee esimerkiksi sininen viitta ja punaiset sukat alkuperäisten haudasta löytyneiden tekstiilijäänteiden mukaisesti.

Katsaus ristiretkiajan muotiin Muinaispukuhanke perustuu yhdestä haudasta, hauta nu-

Haussa vanhoja valokuvia Ravattulasta Tutkimushankkeessa tarkastellaan Ravattulan alueen pitkän aikavälin muutoksia niin kylän maankäytössä, kulkuväylissä, rakennuskannassa, väestössä kuin elinkeinoissakin. Tätä tietoa voidaan viimeisen sadan vuoden ajalta koota myös valokuvista. Kuva-aineiston kokoamisessa kaivataankin nyt yksityishenkilöiden apua!

Yhteydenotot pyydetään joko Ravattulan Ristimäen tutkimukset -Facebook-sivun kautta yksityisviestinä tai sähköpostitse: ravattula[at]smtt.fi

mero 41:stä, löytyneeseen harvinaisen säilyneeseen kankaankappaleeseen. Tekstiili ovat villatoimikasta, jonka kuvio muodostuu kahden erivärisen tai -sävyisen loimi- ja kudelangan vuorottelusta. Tästä kankaasta on ommeltu useasta kaistaleesta koottu, mekoksi nimetty vaate.

Hauta-aineiston arkeologisen tutkimuksen on tehnyt arkeologi Jaana Riikonen Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa.

– Villamekon alla pidettäväksi tehdään pellavainen aluspaita, jonka jäänteitä löytyi helmikuussa tehdyissä tutkimuksissa tästäkin haudasta. Viime marraskuussa pukuhankkeen julkistamisen aikaan pellavapaidan olemassaolosta ei ollut vielä varmuutta, mutta nyt on! Riikonen toteaa.

Tekstiilitutkija–arkeologi Heini Kirjavainen on valmistanut tekstiilien kuitututkimuksen, jonka perusteella

on jo aloitettu mallilankojen kehruu. Puku tullaan valmistamaan ahvenanmaanlampaan villasta, joka parhaiten vastaa alkuperäisten tekstiilien villalaatua.

Lankanäytteitä ovat tutkineet Mynämäellä muinaisteniikkaa opiskelevat Janita Palomäki ja Annina Rokka: – Olemme tehneet koevärjäyksiä Ahvenanmaanlampaan villasta kehrätyille langoille kotimaisella kasvipohjaisella morsinkojauheella, he kertovat.

Merkittävä hanke Suomessa on tehty vajaan sadan vuoden aikana seitsemän muinaispukua, joiden pohjana ovat olleet sekä länsi- että itäsuomalaiset arkeologiset hautalöydöt. Kaikki puvut ajoittuvat rautakauden lopulle viikinki- tai ristiretkiaikaan, 1000–1200-luvuille. VarsinaisSuomessa viikinkiajan muotia

Kuvassa villatoimikasta, mekkokangasta, jossa näkyy lankojen värieron aikaan saama kukonaskelmainen kuvio. Ravattulan Ristimäen haudasta 41/2016. Kuva Jaana Riikonen.

edustaa 1000-luvun alkuun ajoittuva Kaarinan puku, ristiretkiaikaa 1100-luvulle ajoittuvat Maskun ja Perniön puvut.

Uuden muinaispuvun valmistamista tukee Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, ja se liittyy osana laajempaa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen koordinoimaa Ravattulan Ristimäki -tutkimushanketta.

Paikkaa on tutkinut vuosina 2010–2016 Turun yliopis-

ton arkeologian oppiaine arkeologi Juha Ruohosen johdolla sekä yliopiston että eri säätiöiden apurahojen ja yksityisiltä tahoilta saatujen rahoituksen voimin. Kaivauksissa kootun aineiston monitieteistä analysointia tukee vuosina 2017– 2019 Alfred Kordelinin säätiö.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Aino-elokuva syntyi Paimiossa todellisella kengännauhabudjetilla PAIMIO. Enimmäkseen Paimiossa kuvattu indie-elokuva Aino toteutettiin ilman julkistarahoitusta, pienellä budjetilla.

Paikalliset yritykset lähtivät yhteistyöhön muun muassatarjoamalla kuljetus-, pesula- ja ruokapalveluita. Eri yhdistykset, museot ja teatterit Paimiosta ja lähiseudulta lainasivat rekvisiittaa ja vaatteita. Jokainen yhteistyökumppani koki

elokuvan aiheen ja kulttuuriarvon tärkeäksi.

Elokuvan on ohjannut, kuvannut, leikannut ja käsikirjoittanut turkulainen Mika Kiiskinen. Aikaisemmin hän on tehnyt musiikkivideoita ja lyhytelokuvia ja luonut uransa mainosalalla. Kiiskinen sai lokakuussa 2017 kyselyn Turn On bändin Jukka Salmelta musiikkivideon tekemisestä itse-

näisen Suomen kunniaksi tehtyyn kappaleeseen. Kiiskinen lupasi tehdä sota-aikaan sijoittuvan elokuvallisen musiikkivideon Old Lady -nimiselle kappaleelle. Hän hahmotteli tarinan juonen ja hänen kumppaninsa Kirsi Helin alkoi hankkia sota-ajan tavaroita, vaatteita ja kuvauspaikkoja.

Paimion kesäteatterista lähti aluksi kymmenkunta harrasta-

janäyttelijää mukaan videon tekoon. Pian kuitenkin todettiin, että kaiken rekvisiitan hankkimisessa oli sen verran iso haaste, että samalla vaivalla voitaisiin tehdä lyhytelokuvakin.

Harrastajat lähtivät mukaan ja kuvausten edetessä joukko kasvoi viiteenkymmeneen. Lisäksi muun muassa Tarvasjoen kesäteatterista tuli vahvistusta.

Elokuva mukailee Paimi-

on Sotaveteraanien julkaisemaa Siellä jossain – täällä kotona -teosta, josta Helin onnistui saamaan viimeisen kappaleen.

Uskomattomiin sattumuksiin kuului myös tuottaja Helinin omien isovanhempien sodan aikaisen kirjeenvaihdon löytyminen vahingossa elokuvan teon aikana. Nämä kaksi asiaa olivat apuna ajankuvan luomiseen ja faktoihin, sekä

näiden ansiosta elokuva pohjautuu pitkälti tositapahtumiin, oikeisiin tarinoihin.

Valmis elokuva lähti teattereihin viime vuonna muutamalla näytöksellä eri puolilla Suomea. Palaute oli heti positiivista. Koska markkinointiin ei ollut rahaa, elokuvaa tarjottiin tilausnäytöksinä suoraan yhdistyksille.

TSS

12

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

11. huhtikuuta 2019

11. huhtikuuta 2019

ITÄKULMA

13

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Turku Game Labille Vuoden Nivelteko -kunniamaininta

Turku Game Labin ja tutkimusryhmän vetäjä Mika Luimula ja Activage-hankkeen projektipäällikkö Paula Ailio vastaanottavat kunniamaininnan Turun Seudun Nivelyhdistys ry:nhallituksen puheenjohtaja Hilkka Huiskalalta.

TEKNOLOGIA. Turun Seudun Nivelyhdistys ry jakoi torstaina 4. huhtikuuta Vuoden Nivelteko -kunniamaininnan.

Toista kertaa jaettavan palkinnon pokkasi tällä kertaa Turun AMK:n ja Turun yliopiston Turku Game Lab. Kunniamaininnalla Turun Seudun Nivelyhdistys haluaa

kiittää Turku Game Labia yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa ja peliteknologian hyödyntämisen kehittämisestä nivelrikon kuntoutuksessa sekä ennaltaehkäisyssä. Yhdistyksen jäsenillä on ollut yhteistyön kautta mahdollisuus olla mukana kehittämässä ja testaamassa pelejä.

– Turku Game Labin kehittämät pelit ovat kivaa viihdettä ja liikuntaa. Treenata voi huonollakin kelillä. Ne voisivat olla myös osa lastenlasten kanssa liikkumista, pelejä testannut Eeva Himmanen kertoo kokemuksestaan.

Peliteknologian hyödyntämisen kehittäminen tervey-

denhuollossa on osa Euroopan laajuista Activage-hanketta.

Hankkeen tavoitteena on IoTpohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä mahdollistaa aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen sekä tukea ja laajentaa itsenäistä elämää. Suomessa tehokas kuntoutus on yksi hankkeen tärkeimmistä painopisteistä.

Turun AMK:n kanssa Turun Seudun Nivelyhdistys aloitti yhteistyön jo vuonna 2017 peliteknologiaa ja polven nivelrikkoa tutkivan, kansainvälisen Business Ecosystems in Effective Exergaming (BEE) -tutkimushankkeen muodossa. Kolmivuotisessa hankkeessa selvitetään pelillisten etäteknologiaa hyödyntävien kuntoutusmenetelmien käytettävyyttä, toteutettavuutta sekä ennen kaikkea vaikuttavuutta kuntoutusprosessiin.

Vuoden Nivelteko -kunniamaininta jaettiin osana Turun Seudun Nivelyhdistyksen 1.– 7. huhtikuuta järjestämää Nivelviikkoa.

”Turku Game Labin kehittämät pelit ovat kivaa viihdettä ja liikuntaa. Treenata voi huonollakin kelillä. Ne voisivat olla myös osa lastenlasten kanssa liikkumista.”

Eeva Himmanen

Henrikinkirkko - to 11.4. klo 19 Rukousilta, rukouslauluja klo 18.30 alk, Pätsi - la 13.4. klo 12.30 perhehartaus, Pätsi, Laakkonen, Reijo, klo 11–13 Virpomisoksien askartelua, klo 11–13 Kevätmyyjäiset Ruususalissa. Järj. Henrikinseurakunnan lähetystyö, nuorisotyö, merimieskirkkopiiri, Puuhapaja ja Martat. Myytävänä leivonnaisia, kotiruokaa, käsitöitä, pääsiäistuotteita, ongintaa, arpajaisia ja buffetissa keittoa, pizzaa, kahvia, mehua ja munkkeja sekä grillimakkaraa - su 14.4. klo 11 Palmusunnuntain messu, Jokinen, Laakkonen, kirkkokahvit, klo 15 Orastavaa, runoa ja musiikkia kirkkovuodesta, Turun lausuntakerho, Pirjo Vahtolan runoja ja gospelhenkisiä lauluja - ke 17.4. klo 13 Vanhemman väen ehtoollinen, Miettinen, Jokinen, Laakkonen. Kirkkokuljetus tila-autoilla: Koivulasta, ostoskeskuksen parkkipaikalta klo 12.30 Lausteelta, Kirjurinaukiolta klo 12.30 - toinen auto kulkee Lehmusvalkaman pääoven kautta. Paluukuljetus n. klo 14, klo 19 Via Crucis-musiikkivaellus, Henriks’s Singers, tekstinluku Tuomo Norvasuo, sello Laura Olli, sopraano Kirsi Laakkonen, johtaa Olli-Pekka Laakkonen - to 18.4. klo 19 Kiirastorstain iltamessu, Kallio, Miettinen, saarna Matti Taneli, Niemi

TSS

henrikinseurakunta.fi

PÄÄSIÄINEN KATARIINANSEURAKUNNASSA PALMUSUNNUNTAI 14.4.

klo 10 Etsi ja löydä - kirkko lapsille, tehdään virpomavitsoja ja etsitään suklaamunia, päätteeksi kirkkopillimehut ja keksit | Pyhän Katariinan kirkko klo 12 Vierasvaramessu, kirkkokahvit | Varissuon kirkko klo 12 Messu, kirkkokahvit | Hannunniitun srk-talo

HILJAINEN VIIKKO

ti 16.4. klo 12 Ehtoolliskirkko varttuneelle väelle | Varissuon kirkko ke 17.4. klo 13 Ehtoolliskirkko varttuneelle väelle | Hannunniitun srk-talo ke 17.4. klo 17.30 Iltaperhekerho pääsiäistunnelmissa (ei ennakko-ilmoittautumista) | Hannunniitun srk-talo

KIIRASTORSTAI 18.4.

klo 13 Hiljaisen viikon ehtoollishetki varttuneen väen kerhon yhteydessä | Hurttivuoren srk-koti klo 16.30 CANTIO SACRA: Reinhard Keiserin Markus-passio, Turun konservatorion kuoro, orkesteri ja solistit, kapellimestari Marko Autio, vapaa pääsy, ohjelma 5 € | Pyhän Katariinan kirkko klo 19 Kiirastorstain messu (alttarin riisuminen) | Pyhän Katariinan kirkko klo 19 Kiirastorstain messu (alttarin riisuminen) | Varissuon kirkko

PITKÄPERJANTAI 19.4.

klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus (ilman urkumusiikkia, kirkko on puettuna mustaan) | Pyhän Katariinan kirkko klo 12 Pitkäperjantain jumalanpalvelus (ilman urkumusiikkia, kirkko on puettuna mustaan) | Varissuon kirkko klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus | Pyhän Katariinan kirkko

PÄÄSIÄISPÄIVÄ SU 21.4.

klo 10 Pääsiäisen juhlamessu Pyhän Katariinan kirkossa ja yhteinen pääsiäisateria 100 hgelle pappilassa. Lapsille pyhäkoulu saarnan aikana sakastissa, päätteeksi pääsiäismunajahti ja makaronilaatikkoa Nummen srk-kodissa.

Maksuton kirkkobussi klo 9.10 reittiä: Varissuon kirkko - Littoistentie - Satakielenkatu - Tilhenkatu - Littoistentie - Västäräkinkatu - Jaanintie - Karjakuja Säkönkatu - Virmuntie - Petkeltie - Kuralankatu - Kohmo - Kuralankatu - Vanha Hämeentie - Tammitie - Hakapellonkatu - Pyhän Katariinan kirkko, paluulähtö n. klo 13

TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ MA 22.4.

klo 12 Toisen pääsiäispvän messu | Varissuon kirkko (ei messua Katariinassa)

 HYVÄN MIELEN LEIRI TYÖIKÄISILLE ma 5.8. - ke 7.8. Kakskerran Sinapin leirikeskuksessa Mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, hyvää ruokaa, saunomista, hiljentymistä, lepoa ja ulkoilua. Hinta 74€ (sis. majoituksen, liinavaatteet, ruuat ja ohjelman).

Lisätiedot ja leirihakemusten tilaukset: Katariinan diakoniatsto ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172  VARTTUNEEN VÄEN VIIKKOTOIMINTAA ma klo 9.30 ja 10.30 Tasapainoliikuntaa (maksuton), Hannunniitun srk-talo ma klo 12-14 Pikkutupa (ruokailu 3€, ohjelmaa), Varissuon kirkko ma klo 12-13.30 Jaanin kerho, Jaanin srk-talon Sokkelo ti (pariton vko) klo 12-14 Valpurin kammari (ruokailu 3 €, ohjelmaa), Varissuon kirkko ti klo 12-14 Juttutupa, Hurttivuoren srk-koti ti klo 13-15 Kortteliklubi, Hakapellonkatu 8 G ke (parillinen vko) klo 11-13 Annan tupa (ruoka 3 €, ohjelmaa), Hannunniitun srk-talo ke klo 12-14 Pikkutupa (ruokailu 3€, ohjelmaa), Varissuon kirkko to klo 9.30 Tuolijumppa (3€/kerta tai 30€/kausi), Jaanin srk-talo to (parillinen vko) klo 13-14.30 Varttuneen väen kerho, Hurttivuoren srk-koti to klo 13-15 Kortteliklubi, Petkeltie 5 A-B kerhohuone to klo 13-15 Kortteliklubi, Kimppakeskuksen alakerta Katteluksenkatu 5 Lisätietoa: vanhusten diakoni Annamaria Lehto p. 040 341 7638

seurakuntatoimisto p. 040 341 7350 varauspalvelu p. 040 341 7011 www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

11. huhtikuuta 2019

14

55"

--------------

4K UHD --------------

SMART TV

SE NYT VAAN ON TYHMÄÄ MAKSAA LIIKAA Tarjoukset voimassa 14.4.2019 saakka.

Tizen --------------

SAMSUNG 55” Q6F 4K UHD Smart TV • 55” QLED Smart TV • HDR 1000, Tizen • Ambient Mode, Q6F-sarja QE55Q6FNATXXC Rajoitettu kokonaiserä 30 kpl

15.6"

-30%

SÄÄSTÄ 300€

699€ -44%

--------------

Näyttö

1920 x 1080 --------------

TALLENNUS 1 TB --------------

RAM

8 GB DDR4

APPLE iPhone 7 32 GB

SÄÄSTÄ 60€

389€

• 4.7” Retina HD -näyttö • A10 Fusion -prosessori, 3D Touch • 12 MP kamera, 4K-video APPIP732BK

ACER Swift 3 15.6” kannettava • Intel® Core™ i5-8250U -prosessori • Nvidia GeForce MX 150, 2 GB • 8 GB DDR4 RAM, 1 TB kiintolevy, 16 GB Optane-muisti ACNXH1NED001 Rajoitettu erä, Skanssi 10 kpl, Raisio 15 kpl

-50% ELECTROLUX liesi

säästä 299€

• 50 cm keraaminen liesi • Uunin tilavuus 57 litraa • Paistomittari, kiertoilma EKC55566OW Rajoitettu erä, Raisio 15 kpl, Skanssi 10 kpl

299€

SÄÄSTÄ 400€

499€ -73%

BABYLISS for Men partatrimmeripakkaus E849PE • Trimmeripakkaus • W-Tech-terät • Mukana nenä- ja korvatrimmeri 12210 Rajoitettu erä, Raisio 75 kpl, Skanssi 30 kpl

Tarjoukset ovat voimassa vain Skanssin ja Raision myymälöissä 14.4.2019 saakka, ellei toisin mainita. Kutakin tarjoustuotetta 1 kpl/ asiakas. Tuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. Ei jälleenmyyjille.

SÄÄSTÄ 55€

19,95

15

11. huhtikuuta 2019

Kansainvälisyys nuorten tulevaisuusverstaan keskiössä Kaarina-talolla 17.4. järjestettävässä tapahtumassa puhutaan nuorten kansainvälisyydestä, omakohtaisista kokemuksista, asenteista sekä haasteista ja mahdollisuuksista kulttuurien välisissä kohtaamisissa.

NUORET. Nuorten kansainvälisyyden mahdollisuudet -tulevaisuusverstas pidetään Kaarina-talolla keskiviikkona 17. huhtikuuta kello 18–20. Tapahtuma on järjestyksessään ensimmäinen tässä mittakaavassa: mukana on nuorisotoimialan asiantuntijoita muun muassa Kaarinasta ja Liedosta.

Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan nuoria ja heidän vanhempiaan.

Virallisesti ilmoittautuminen oli auki 9. huhtikuuta asti, mutta kiinnostuneet voivat kysellä vielä kysyä järjestäjiltä paikkoja tilaisuuteen.

Tulevaisuusverstaan järjestelyistä vastaavat nuorisovaltuuston jäsenet yhdessä Minun kansainvälisyyteni -hankkeen ja Kaarinan nuorisopalveluiden kanssa. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää kansanedustaja Jani Toivola, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu.

– Keskusteluun osallistuu ainakin nuorisovaltuuston jäseniä sekä kummivaltuutettumme kaupunginvaltuustosta eli puheenjohtaja Jere Järvinen, Kaarinan nuvan puheenjohtaja Julia Henriksson kertoo.

Lisäksi yhteisen pöydän ääreen saadaan kansainvälisyystoiminnassa mukana olleita nuoria kokemusasiantuntijoita, Liedon etsivä nuorisotyöntekijä Heidi Elo, Turun nuorisopalvelujen toiminnanjohtaja Hasan Habib ja Opetushallituksen vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto.

Tapahtuma on osa Minun kansainvälisyyteni -hanketta, joka toteutetaan 13 kunnan yhteistyönä Varsinais-Suomen alueella ajalla 1.10.2017 – 31.12.2019. Mukana hankkeessa ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Naantali, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo ja Sauvo.

– Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten yhdenvertai-

Tulevaisuusverstaan organisoinnista vastaavat Kaarinan nuvan puheenjohtaja Julia Henriksson (vas.) ja sihteeri Heini Hautalampi sekä hankekoordinaattori Hannele Rodriguez ja Kaarinan nuorisotyöntekijä Tiina Toivola. Kuva: Ragip Önsoy.

sia kansainvälistymismahdollisuuksia, asuivat he sitten kaupungissa tai maalaiskunnassa, hankekoordinaattori Hannele Rodriguez Liedon kunnasta toteaa.

Kansainvälisyys kantavana teemana Tulevaisuusverstaassa pohditaan, millaisia vaikutuksia kansainvälisellä nuorisotyöllä on nuoriin.

– Samalla kun tarkastellaan kansainvälisen toiminnan nykytilaa, tähyillään myös sitä, mihin suuntaan olemme menossa, Rodriguez sanoo.

Hankkeen puitteissa toteutettiin 13–29-vuotiaille nuorille suunnattu kansainvälisyyttä koskeva kysely, johon vastasi 1 070 nuorta. Kyselyllä kartoitettiin nuorten suhtautumista kansainväliseen toimintaan.

– Esteitä kansainväliseen toimintaan osallistumiselle ovat olleet enimmäkseen tie-

don puute tarjolla olevista mahdollisuuksista sekä taloudelliset syyt. Hankkeessa pyrimme purkamaan juuri näitä esteitä, että kaikilla nuorilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua toimintoihin, Kaarinan nuorisotyöntekijä Tiina Toivola summaa.

Kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat olevansa kansainvälisesti erittäin aktiivisia vapaaajallaan ja omilla areenoillaan: Nuoret kommunikoivat vierailla kielillä ja verkostoituvat globaaleissa yhteisöissä käyttäessään esimerkiksi nettipohjaisia palveluja ja sosiaalista mediaa, sekä pelatessaan verkkopelejä. Yli puolet vastaajista arvioi omaavansa ainakin kohtalaisesti kansainvälisiä taitoja.

Nämä nuoret kertoivat muun muassa sopeutuvansa uusiin tilanteisiin ja paikkoihin, sekä ymmärtävänsä helposti eri kulttuureita.

Iso osa vastaajista kertoi kiinnostuksestaan osallistua

ulkomailla, Suomessa tai netin välityksellä tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan.

Neljännes nuorista toivoi lisää mahdollisuuksia erityisesti omalle paikkakunnalleen.

Kansainvälistä vapaa-ajantoimintaa Osassa hankekunnista kv-nuorisotyötä on tehty kymmenen vuoden ajan. Esimerkkinä siitä on nuorille suunnatut kansainväliset klubit, joita on toiminnassa Aurassa, Liedossa, Paimiossa ja Raisiossa. Seuraavaksi toiminta laajenee Kaarinaan.

– Saimme juuri vahvistuksen, että Kaarina-talolla kvklubia pyöritetään syyskuusta alkaen. Toiminta on kotikansainvälistymistä parhaimmillaan, koska siinä ei tarvitse lähteä omaa kotikuntaa kauemmas oppiakseen muista kulttuureista, nuorisotyöntekijä Tiina Toivola kertoo.

– Paikallisen kv-klubin si-

Säästä lehtitilausrahat, lue paikallisuutisia ilmaiseksi ja säästöillä ILAHDUTA YSTÄVÄÄ!

Turun Seutusanomat länsi ja Turun Seutusanomat itä, www.turunseutusanomat.fi

Nuorten kansainvälisyyden mahdollisuudet -tilaisuuden järjestäjät pohtivat kansainvälisen toiminnan merkitystä: ”Globalisoitumisen myötä vuorovaikutteisuus eri maiden välillä on entistäkin tärkeämpää.” Julia Henriksson sanoo. ”Se, että oppii tuntemaan muita kulttuureja jo nuorena, auttaa myöhemmällä iällä eritaustaisten ihmisten kohtaamisessa.” toteaa Heini Hautalampi. sältöä suunnitellaan yhdessä ja toteutetaan nuorten toiveiden mukaan, Toivola lisää.

Keväällä järjestetään tulevaisuusverstaita Kaarinan lisäksi myös muissa hankekunnissa.

– Viime viikolla kansainvälisyys keskustelutti Salossa ja tällä viikolla kokoonnuimme aiheen pariin Pöytyän kulttuuriviikolla sekä Kemiössä.

Kaikissa tilaisuuksissa nuorisovaltuustot toimivat kokoonkutsujina, hankekoordinaattori Hannele Rodriguez sanoo.

Kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille pidetään Vuolahden leirikeskuksessa,

Kaarinassa teemaleiri toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Kaarinan nuorisovaltuusto on järjestänyt lisäksi kansainvälisyyttä edistäviä tempauksia.

– Osa nuorisovaltuustolaisista kävi Virossa ja Latviassa edustusmatkalla tapaamassa paikallisia nuorisovaltuustoja.

Lisäksi nuorisovaihtoa meillä on ollut Saksan kanssa, Kaarinan nuvan sihteeri Heini Hautalampi toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

11. huhtikuuta 2019

16

Kevään ajan kirkossa soi flyygeli

Piikkiön kirkko saa uudet urut KAARINA. Piikkiön kirkossa päästään kuulemaan uusien urkujen sointia alkukesästä.

Kirkolle tuotiin pääosa urkujen osista 1. huhtikuuta, jonka jälkeen urkujen rakennustyö jatkuu kirkossa. Kevään ajan kirkossa soi urkujen sijasta flyygeli.

Uusien urkujen rakentamisesta vastaa Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Uudet urut tulevat maksamaan noin 420 000 euroa. Kustannuksiin sisältyvät vanhojen urkujen purku ja urkuparven vahvistustyöt. Varoja urkuihin kerät-

tiin myös kansalaiskeräyksellä Piikkiön urkuyhdistyksen toimesta.

Uusien urkujen julkisivun tyylilliseksi esikuvaksi valittiin Piikkiön kirkon ensimmäisten, K.G. Wikströmin viime vuosisadan alussa rakentamien urkujen julkisivu. Soinnillisena esikuvana ovat toimineet kuuluisan saksalaisen urkujenrakentajan Friedrich Ladegastin urut, jotka ovat tunnettuja leveästä ja lämpimästä soinnistaan. Tulevissa uruissa on 20 äänikertaa aiempien 23 sijasta.

– Vaikka uusissa uruissa on

äänikertoja vähemmän kuin aikaisemmissa uruissa, on niillä jokaisella, toisin kuin entisten urkujen joillakin äänikerroilla, oma urkujen käytettävyyttä lisäävä roolinsa, vakuuttaa kanttori Tiina Ilonen.

Vuonna uusien urkujen tavoitteeksi asetettiin ”hyvin soiva, soitettava, toimiva, luotettava ja helposti huollettava soitin, joka soveltuu musiikin toteuttamiseen niin soolo- kuin säestystehtävissä”. Piikkiön kirkossa järjestetään konsertteja ja usein musiikkipainotteisia messuja, joissa urkuja

käytetään monipuolisesti sekä itsenäisenä instrumenttina että yhteismusisoinnissa. Tarjouspyyntö julkaistiin maaliskuun lopussa 2017 ja määräaikaan mennessä uusista uruista jätti tarjouksensa kolme urkura-

kentamoa, joista laatuarvioinnin perusteella kaikki vaaditut kriteerit täytti suomalainen Urkurakentamo Virtanen. Virtanen on tunnettu viimeistellystä laadustaan ja kaikkien osien huomioonottamisesta rakenta-

missaan uruissa.

Vuonna 1964 valmistuneet, käytöstä poistetut urut oli valmistanut Kangasalan Urkutehdas.

TSS

Nuoret kokoontuvat yhteisen leivän Jonottamatta naimisiin Kaarinassa ääreen Piikkiön seurakuntatalolle kesällä 2020 KAARINA. Eri uskontokuntia edustavat nuoret kokoontuvat Piikkiössä tiistaina 23. huhtikuuta kello 17–20. Piikkiön seurakuntatalon, Hepojoentie 4, tilavassa keittiössä 1624-vuotiaat nuoret voivat valmistaa omaan uskontoonsa liittyvää ruokaa tai leipoa leipää. Yhteinen leipä -illan tavoitteena on edistää eri

uskontojen välistä tietoisuutta ja yhteistyötä.

Illan aikana seurakuntatalolla on Open Stage, missä nuoret voivat esiintyä ja kertoa omaan uskontoonsa liittyvistä perinteistä.

Osallistujia pyydetään etukäteen lähettämään oma reseptinsä, jotta tiedetään, mitä tapahtumassa tullaan tarjoamaan

Behöver du

dagvårdsplats?

Tarvitsetko

päivähoitopaikkaa?

Daghemmet Gunghästen i Österås har ännu lediga platser för svenska barn.

Meillä on myös joitakin vapaita paikkoja kielisuihku­ ryhmässä. Lasten kielellinen kehitys on kautta vuosien ollut sydänasiamme.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Stina Saari 044 788 6043, stina.saari@folkhalsan.fi Ruotsinkielisessä Solstrålen-päiväkodissa Liedon keskustassa on vielä muutama paikka vapaana.

Toimimme pääosin ruotsin kielellä kielikylpymetodin tapaan. Ryhmän toiminnan yhtenä tavoitteena on edistää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta eri kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Vi tar gärna emot barn som har svenska, finska eller svenska och finska som hemspråk.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Heidi Fogelberg 044 788 6335, heidi.fogelberg@folkhalsan.fi www.folkhalsan.fi/daghem

Seuraava lehti ilmestyy 18. huhtikuuta

Teemana asuminen ja rakentaminen: Piha ja puutarha

ja jotta tarvittavat raaka-aineet voidaan hankkia valmiiksi. Tapahtumassa tarjotaan ainoastaan kasvisruokaa.

Ennakkoilmoittautuminen ja oman reseptin ilmoittaminen 14. huhtikuuta mennessä, paula.kangasniemi@evl.fi tai 040 3417 662. Yhteinen leipä -tilaisuus on maksuton.

TSS

KAARINA. Kaarinan ja Turun kirkkojen vihkiaikojen varaaminen uudistuu toukokuun alussa. Vuotta ennen seurakuntien toimitalon ovella jonottamisen sijaan häitä suunnitteleville avataan 2.–15. toukokuuta kahden viikon jakso, jolloin he voivat jättää vihkiaikatoiveensa haluamilleen kesän 2020 lauantaille.

Tämän kahden viikon jakson jälkeen vihkiajat jaetaan niitä toivoneiden kesken. Vihkiajat ilmoitetaan niitä toivoneille toukokuun aikana.

Vihkiaikatoiveet voi jättää verkossa tai ottamalla yhteyttä seurakuntayhtymän varauspalveluun. Toiveiksi jätetään useita vaihtoehtoja.

Jäljelle jääneet kesän 2020

lauantaiden sekä muiden päivien vihkiajat vapautuvat varattaviksi 3.6.2019. Talvikauden 2020–2021 vihkiaikoja voi varata 1.9.2019 alkaen.

Kesän 2020 ajan vihkiajat alkavat Turun ja Kaarinan kirkoissa jo kello 14 aikaisemman 15.30 sijasta.

TSS

17

11. huhtikuuta 2019

Live-lähetyksiä, ennakkoja ja peliraportteja

Turun Seutusanomat yhteistyöhön Palloliiton kanssa Jalkapallon Kolmosen Kuukauden Ottelut katsottavissa livenä Turun Seutusanomien nettisivuilla.

JALKAPALLO. Länsi-Suomen Kolmosen jalkapallo-ottelut ovat koko kauden ajan näkyvästi esillä Turun Seutusanomissa. Palloliiton kanssa solmittu sopimus takaa paikallisen jalkapallon medianäkyvyyden lehdissämme ja verkkolehdessä. Kuukauden Ottelut näkyvät Turun Seutusanomien nettisivuilla suorina lähetyksinä.

Länsi-Suomen piirin Kolmonen eli perinteisesti nimettynä kolmosdivari on erittäin suosittu ja hyvänä pidetty sarja. Sarjassa pelaa 14 joukkuetta.

Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemi kertoo, että Kolmosta on määrätietoisesti kehitetty, ja yhteistyö Turun Seutusanomien kanssa on osa sarjan näkyvyyden kohottamista.

– Kuukauden Ottelu lanseerattiin viime vuonna, ja tälle kaudelle sitä on kehitetty edelleen. Tällä kaudella pidämme huolen, että Kuukauden Ottelut valitaan huolellisesti – niin, että valintana on aina kierroksen mielenkiintoisin ottelu, kertoo Koivuniemi.

Paikallisderby ensimmäinen valinta Valinta ensimmäiseksi Kuukauden Otteluksi on takuulla mielenkiintoinen, 25. huhtikuuta pelattava Paimion Haka – Peimari United. Kyseessä on pai-

miolaisten ja sauvolaisten hurja paikallisderby, joten odotettavissa on paikallispeliin kuuluvasti hurjaa taistelua, hieno tunnelma ja äänekäs yleisö.

– Odotan tähän otteluun viittäsataa katsojaa paikan päälle. Luvassa on varmasti huikea ottelu, maalailee Koivuniemi.

Vaikka Kolmosta on pidetty jo usean vuoden ajan erityisen hyvänä Palloliiton sarjana – onhan se Länsi-Suomen piirin korkein sarja eli tietynlainen piirin ”mestaruussarja”, mutta Kuukauden Ottelun lisääminen on edelleen lisännyt sarjan kiinnostavuutta.

– Olen tehnyt tätä työtä 25 vuotta, ja mistään en ole koskaan saanut yhtä paljon kiitosta kuin Kolmosen Kuukauden Ottelusta. Tämä on aivan mahtava lisä sarjan kiinnostavuuteen, ja siksi iloitsenkin yhteistyöstämme Turun Seutusanomien kanssa, kertoo Koivuniemi.

Turun Seutusanomat seuraa Kolmosta muutenkin kuin Kuukauden Ottelun live-lähetysten merkeissä. Julkaisemme verkkolehdessämme ennakkoarviot Kuukauden Otteluista ja pelin jälkeen raportoimme luonnollisesti, mitä pelissä on tapahtunut. Kuukauden Ottelu näkyy isosti myös printtilehdessämme.

Niinikään kerromme säännöllisesti sarjatilanteesta ja teemme poimintoja muistakin

kuin Kuukauden Otteluista.

Pidämme siis Kolmosen medianäkyvyydestä hyvää huolta.

Osallistumme Kuukauden Otteluun myös niin, että palkitsemme ottelutapahtumassa ottelun Yritteliäimmän Pelaajan.

Paikallista väriä Länsi-Suomen Kolmosen joukkueet ovat hyvä kattaus Turun alueelta. Sarjassa on ainoastaan yksi joukkue Varsinais-Suomen ulkopuolelta, Toejoen Veikot Porista.

Muut sarjan joukkueet ovat Turun Pallokerho, PIF Paraisilta, Jyrkkälän Tykit Turusta, Maskun Palloseura, FC Inter 2, FC Åland, JIK Jomalasta, Peimari United, Someron Voima, Salon Vilpas, Åbo IFK, Paimion Haka ja Raisio Futis.

Sarja alkoi torstaina 4. huhtikuuta ja kestää aina 12. lokakuuta asti.

– Yksi syy sarjan suosioon on pitkä kausi. Suomessa kausi on olosuhteiden vuoksi lyhyt, mutta olemme halunneet toteuttaa seurojen toiveita ja pitää Kolmosen kauden mahdollisimman pitkänä. Talven harjoittelukausi on niin pitkä, että on mukava, kun joukkueet pääsevät näyttämään taitojaan mahdollisimman paljon, kertoo Koivuniemi.

Turun Seutusanomia julkaisevan ML-Mediat Oy:n toimitusjohtaja Mika Leinonen ja Palloliiton LänsiSuomen piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemi sopivat yhteistyöstä Kolmosen Kuukauden Otteluiden järjestämisestä.

KEVÄÄN

Marko Vuosjoki

UUDET MALLIT

Vauvoiksi sonnustautuneet Miska Kaukonen ja Tom Petäjä käynnistivät Lapset ensin -keräyksen

MLL:n Lapset ensin -keräys lasten ja nuorten kaveritoiminnan tueksi käynnistyi 1. huhtikuuta riemukkaissa merkeissä, kun Miska Kaukonen ja Tom Petäjä pääsivät vaunuajelulle jättikokoisissa lastenrattaissa. Kuva: MLL Varsinais-Suomi.

HYVÄNTEKEVÄISYYS. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Lapset ensin -keräyksen perinteinen aloitustempaus hymyilytti vastaankulkijoita

Turussa 1. huhtikuuta.

15.5. asti jatkuvan keräyksen avajaisissa kaarinalaistaustaiset näyttelijät Tom Petäjä ja Miska Kaukonen pukeutuivat vauva-asuihin ja istahtivat lasten-

SAAPUNEET

rattaisiin. Rattaissa Kaukonen ja Petäjä kulkeutuivat Perhetalo Heidekeniltä Turun teatterisillalle Muumipeikko ja PikkuMyy saattajinaan.

Lapset ensin -keräys on MLL:n valtakunnallinen, vuosittainen keräys MLL:n paikallistoiminnan tueksi. Tänä vuonna keräyksen tuotto kohdennetaan lasten ja nuorten kaveritoimintaan. Kaveritoiminnalla pyritään ehkäisemään ja vähentämään lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja tukemaan heidän kehitystään. Ennaltaehkäisevässä kaveritoiminnassa koulutettu, täysi-ikäinen vapaaehtoinen tapaa lasta tai nuorta pari kertaa kuukaudessa yhteisen tekemisen merkeissä.

TSS

KAIKKI LINSSIT

Optikot ja silmälääkärit Tuomas Rinne

Optikko, Piilolasit, Optoergonomia ja työnäkö

Marja Leinonen

Silmätautien Erikoislääkäri

Mohammad Al-Juhaish

Silmätautien Erikoislääkäri, Silmäkirurgi

Tarjous voimassa toukokuun loppuun!

-50% 0€ (myös asiakkaan vanhoihin kehyksiin)

LINSSIEN

ASENNUS-

HIONTA

(ei koske kehyksettömiä silmälaseja)

11. huhtikuuta 2019

18

Valtuustoaloite taidelainaamon perustamiseksi Kaarinaan

n Menovinkit ITÄ-TURKU La 13.4. klo 14 Frisbeegolf-tapahtuma, Pelttarin kenttä ja Norssin frisbeegolfrata, Järj. Turun Latu.

Su 5.5. klo 12–14 Avoimet ovet, Turun vesilaitosmuseo, Halistentie 4.

KAARINA Ke 17.4. klo 18–20 Tulevaisuusverstas nuorisoalan toimijoille ja nuorille, Kaarina-talo, Järj. Minun kansainvälisyyteni -hanke, Kaarinan nuorisovaltuusto ja Kaarinan nuorisopalvelut.

Pe 26.4. asti Viisas puutarha -näyttely, Mökki Galleria, IsoRauhalinnantie 5.

Ma 29.4. asti Kaarinan taideyhdistyksen Katseet kohtaavat -näyttely, Kaarina-talo.

Ma 29.4. asti Niemenkulman koulun oppilastöiden näyttely, Kaarina-talon 2. kerros.

Ti 30.4. asti Siluetteja – Kaarinan kuvaajat, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9.

LIETO To 11.4. klo 18–20 Jokilaakson koulun kevätmarkkinat.

Pe 12.4. klo 18.30–21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Järj. kunnan liikuntapalvelut.

Su 14.4. klo 15–16 Lasten ja nuorten teatteriesitys Peter Pan -tarinan pohjalta, Liedon lukio, Järj. Lieto-opisto.

PAIMIO La 13.4. klo 10–13 MLL Paimion paikallisyhdistyksen kirppis, Iskun talo, Seuratie 3.

La 13.4. klo 11–15 Paimion Raksamessut, Vistan koulukeskus, Vistantie 31, Järj. Paimion Yrittäjät ry ja Paimion kaupunki.

Ti 16.4. klo 16–19. Kauhukuja, Paimion kirjasto, Vistantie 18, Järj. AVI-rahoitteinen Kadonneen asiakkaan jäljillä -hanke.

Ma 29.4. klo 19 Mentalisti Pete Poskiparran taikuutta, ajatustenlukua ja magiaa, Paimion kirjasto, Järj. AVIrahoitteinen Kadonneen asiakkaan jäljillä -hanke.

Ti 30.4. asti Viron Audrun kansallispukuja esittelevä valokuvanäyttely, Paimion kirjasto.

PARAINEN Ke 17.4. klo 14 Muutto saaristoon -keskustelutilaisuus, Kommunalgården, Korpovägen 124, Korppoo.

Su 21.4. klo 13 Koko perheen pääsiäismunajahti, Hotel Nestor, Korppoo.

SAUVO 26.4. asti Taidemaalari John Sycholdin maalauksia, Sauvon kunnankirjaston lukusalin Galleria Novelli.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

R A H V A S E L L R A

O S U A U U R A A T

A A P P O K A T I A I L I N U T H O L A T U K Ä M A H O T T E I A

U L O S

R A N S K J A A R A I M O A R A V A A T U

I S T U I N K O I V I S T O

N G E I K K N O O J O A T S N A A S T T A A S T E

O M A I S E T I S K U O

N L A L I T H O V A A V L I A E N I O N T O A J U A A L A A T Y K T O O T T

O I N A V A A R S K O I T U S S I R V K I K S A A

S U U L A A T D I N O E

T O M U

O R A N K P I A T I E L M A A I S T O T T A A

F A I N J A A T S N A E I T L A P R A A T T T A A S A

KAARINA. Kaarinan Taideyhdistys on jättänyt kaupunginvaltuustolle aloitteen taidelainaamon perustamisesta Kaarinan kaupunkiin.

Yhdistyksen puheenjohtaja Gisella Ruotsalainen pitää uutta Kaarina-taloa sopivana paikkana lainaamotoiminnalle.

– Osallistumme mielellämme lainaamotoiminnan käytännön suunnittelutyöhön ja käynnistämiseen.

Lähes satavuotias taidelainaamokonsepti on alkujaan lähtöisin kirjastoista. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 40 lainaamoa, joita pyörittävät pääasiassa taiteilijayhdistykset, osaltaan myös kunnat.

Tästä lähimpänä esimerkkinä on Raision kaupunki.

Kaarinan Taideyhdistys ry esittää, että Kaarina-taloon perustetaan taidelainaamo, jota kaupunki pyörittää osana kirjastotoimintaa. Toiminnan aloittaminen tukee kaupungin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Siihen kuuluvat muun muassa kulttuurimahdollisuudet.

Ruotsalaisen mukaan lainaamo edistäisi matalan kynnyksen taidehankintaa.

– Taiteilija saa korvauksen työstään, ja asiakas mahdollisuuden kokeilla sopiiko teos

Kaarinan Taideyhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Nylander (vas.) ja puheenjohtaja Gisella Ruotsalainen Katseet kohtaavat -näyttelyn avajaisissa 2. huhtikuuta. Kuva: Ragip Önsoy.

siihen tilaan, mihin hän on sen ajatellut sijoittaa, Ruotsalainen perustelee.

Taideyhdistys on sitä mieltä, että taidelainaamo sopii kaupungin pyörittämäksi toiminnaksi. – Tällaisessa muodossa sen piiriin pääsevät myös muutkin kuin ammattitaiteilijoiden seuroihin kuuluvat, Ruotsalainen lisää.

Yhdistyksen jäsenet toivovat, että aloite otettaisiin mahdollisimman pian käsittelyyn valtuustossa.

– Käsiteltäviä asioita ja aloitteitakin on usein todella monia. Tietysti olisi mukavaa, jos aloitteemme löytyisi kaupunginvaltuuston esityslistalta jo tulevana maanantaina, Ruotsalainen sanoo.

Muutama vuosi sitten taideyhdistys esitti prosenttitaiteen käyttöönottamista kaupungin julkisissa rakennushankkeissa.

– Idea otettiin positiivisesti vastaan, mutta kovin montaa julkishanketta ei ole näinä vuo-

sina ollut. Ainakin juuri Kaarina-taloon suunniteltiin varhaisessa vaiheessa taidehankintaa, joka toteutuikin valo- ja tekstiteoksena toiseen kirjastokerrokseen, Ruotsalainen toteaa.

– Kaarinassa on lisäksi paljon puistoja, joihin voisi sijoittaa taidetta. Siitähän on tutkimustuloksiakin, kuinka taide ja visuaalisuus ylipäätään lisäävät hyvinvointia, jatkaa Ruotsalainen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Katseet kohtaavat Kaarina-talolla Kaarina-talon ensimmäisestä kerroksesta löytyy ajalla 2.–29. huhtikuuta Kaarinan Taideyhdistyksen Katseet kohtaavat -kevätnäyttely.

– Tähän näyttelyyn olemme koonneet henkilökuvia, joita jäsenemme ovat toteuttaneet eri tekniikoin öljyväreistä ja akvarelleista grafiikkaan ja keramiikkaan.

Kaikki työt pääsevät näytille, eli emme kuratoi niitä erikseen. Ainoastaan vaatimuksena oli, että työt liittyvät aiheeseen ja ovat uusia, Kaarinan Taideyhdistyksen puheenjoh-

taja Gisella Ruotsalainen sanoo.

Kevätnäyttelystä on muodostunut yhdistyksen vuoden päätapahtuma.

– Toki jäsenemme järjestävät ahkerasti myös yksityisnäyttelyjä. Seuraavan pidämme yhdessä Margit Hirvosen kanssa Brinkhallin kartanon kahvilassa heinäkuussa, Kaarinan Taideyhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Nylander kertoo.

Viime vuosien toimintaan ovat vakiintuneet taidekurssit 2–3 kertaa vuodessa. Lapsil-

le osoitettuja kursseja on pidetty niin ikään kaksi vuodessa. Opettajina ovat toimineet muun muassa kuvataiteilijat Elina Ruohonen, Mika Törönen, Jorma Hyttinen, Tarja Orvokki Virtanen, Seija Sainio ja Mervi Patala. Lisäksi ilman opettajaa pidettäviä maalaustilaisuuksia on 2–4 kertaa vuodessa.

– Lisäksi Konstrundanin aikaan olemme pitäneet Koriston Tallissa avoimien ovien tapahtumaa, jossa vierailijat ovat saaneet kokeilla värejä ja välineitä opastuksellamme,

Ruotsalainen lisää.

Virkeällä taideyhdistyksellä on toimintaa vuoden ympäri.

– Erityisen mielenkiintoinen kaikille avoin tilaisuus on tulossa 21. marraskuuta, jolloin Schjerfbeck-asiantuntija ja Villa Gyllenbergin pääopas Sue Cedercreutz-Suhonen saapuu Kaarina-taloon esitelmöimään Helene Schjerfbeckin elämästä, taiteesta ja malleista, vinkkaa Nylander.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Kaarina-talon toisessa kerroksessa on esillä samaan aikaan Niemenkulman koulun oppilastöiden näyttely.

Lisää kuvia verkkosivuillamme www.turunseutusanomat.fi

VARISSUO-SEURA RY sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS Majanummen toimitalolla torstaina 25.4.2019 klo 15.00. Tervetuloa!

19

11. huhtikuuta 2019

ÄÄNESTÄ SUOMI TAKAISIN PERUSSUOMALAISET

n Viikon positiivisin

Kaarinan kaupunginkirjaston Kirjava Kettu -palkinto Jukka-Pekka Palviaiselle

84 JUHA ANTTILA Vanhempi konstaapeli kaupunginvaltuutettu Turku

Kaarina-talossa juhlitaan keskiviikkona 24.4. kello 18 Kirjava Kettu -palkinnon Virityksiä-nuortenkirjallaan voittanutta Jukka-Pekka Palviaista.

Kirjava Kettu -palkinnon tavoitteena on tehdä paikallisia lasten- ja nuortenkirjailijoita tunnetuiksi. Aikaisempia palkittuja ovat: 2008 Merja ja Marvi Jalo, 2009 Kari Levola, 2010 Eppu Nuotio, 2012 Kirsti Ellilä, 2014 Magdalena Hai ja 2016 Roope Lipasti.

88 VILHELM JUNNILA Eduskunta-avustaja yrittäjä Naantali

TOMMI LEPPÄNEN Yhteyspäälikkö kaupunginvaltuutettu Kaarina

VILLE TAVIO Kansanedustaja lakimies Turku

LASITE

E

hento haiven

97 SAMI VIRTANEN Palomies

vaihto- 6

kunnioitettavia

PLIISU

SANNA PAASIKIVI Vammaistukihenkilö blogisti Turku

Me haluamme hyvinvointivaltion takaisin

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

rda H ick w

045 112 4240 ML-Mediat Toimitusjohtaja

Nirri pois!

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

perusti

linnan

Armi

PIRJO NIINIVIRTA Hammaslääkäri kaupunginvaltuutettu Turku

95

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

tausrvi M jä

rus -sau

?

31.12.

SANNA LEIVONEN Talonrakentaja muurari Salo

94

” ”ISÄ

taistoa taivaalla

Ag+Cl-

selkiä

91

PIRJO LAMPI Erikoislaboratorionhoitaja sytologiassistentti Turku

suoloja

gorilla

solmia

90

Eero veljeksistä

seppeleitä

LIINA VERONICA ISTO Opiskelija päätoimittaja Turku

Uusikaupunki

“

en ron

halua

kiehtoa

Salo

“

SALT

ahdistava

Lönnrot

siispä

kivikoita

MIKKO LUNDEN Kauppias

87

LAURI HEIKKILÄ Filosofian tohtori erikoistutkija Marttila

93

arvike

LUMIpä Lep

x2

SUOJA

pääkaup.

taviskansaa

Raisio

lörppöjä RAUTANIKKELISEOS

LÄHEISIÄ

kotitekoisia

MIKA KOIVISTO Insinööri

96 Jukka-Pekka Palviaisen Virityksiä (Karisto).

86

89

92

pisimmän veljeksen nimisiä

Hymyä huuleen!

Jorma Kemppainen 2019

kirjailijaa ja tämän lisäksi illan aikana on luvassa yllätysohjelmaa ja tarjoilua.

Kirjava Kettu on Kaarinan kaupunginkirjaston myöntämä palkinto lounaissuomalaisen kirjailijan lasten- tai nuortenkirjalle.

Tämänvuotiset ehdokkaat olivat Marjut Brunilan Immu ja torninvartijat (Myllylahti), Janne Mäkitalon Pääkallokiitäjät salaseuran jäljillä (Myllylahti) , Reetta Niemelän Uljas ja surullinen Sandra (Otava), Jukka-Pekka Palviaisen Virityksiä (Karisto) sekä Aira Savisaaren Ponku, Peetu ja totuuskone (Karisto, yhdessä Mimmu Tihisen kanssa).

Kaarinalaiset lapset ja nuoret valitsivat palkinnon voittajan äänestyksessä, joka järjestettiin kirjastossa ja kouluissa.Äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan kirja-palkintoja.

RITVA “KIKE” ELOMAA Kansanedustaja röntgenhoitaja Masku

-koivu

KIRJALLISUUS. "Paras kirja forever!" "Jännittävä tarina."

"Kirja oli hyvä ja jaksoi lukea loppuun." "Kirja oli super hyvä." "Se on kiva ja sopivan jännittävä kirja!" Näin vuolaasti kehuivat nuoret lukijat viime vuonna ilmestynyttä Virityksiä-nuortenkirjaa.

Kaarinan kaupunginkirjaston Kirjava Kettu -äänestykseen osallistui tänä vuonna yli 120 lasta ja nuorta, minkä lisäksi 15 koululaisen raati luki kaikki ehdolla olleet kirjat ja valitsi suosikkinsa.

Virityksiä-kirjan takaa löytyy raumalaislähtöinen Jukka-Pekka Palviainen, joka saapuu vastaanottamaan palkintoaan ja tapaamaan lukijoitaan Kaarina-talossa järjestettävään Kirjava Kettu-juhlaan 24. huhtikuuta kello 18. Juhlassa koululaisraati pääsee haastattelemaan

85

Yök!

n

O

di

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

20

11. huhtikuuta 2019