Turun Seutusanomat itä 15.12.2016 by Turun Seutusanomat

Kaarina-talon peruskiveen muurattiin kolikoita, runoja ja pieni yllĂ¤tys 4-vuotiaalta

HyvĂ¤n asumisen lĂ¤mmin perusta!

TĂ¤mĂ¤ lehti ilmestyi vuosina 2009â&#x20AC;&#x201C;2015 nimellĂ¤ Kaarinan Uutiset

ZZZ ZDUPLD IL

SIVU 13

PyydĂ¤ tarjous 3\\Gl WDUMRXV Jarkko Laivo 050 555 2068 -DUNNR /DLYR DOXHSllOOLNN| S Mikko Nurmi 044 519 1452

7. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITĂ&#x201E;-TURKU â&#x20AC;&#x201C; KAARINA â&#x20AC;&#x201C; LIETO â&#x20AC;&#x201C; PAIMIO â&#x20AC;&#x201C; PARAINEN â&#x20AC;&#x201C; SAUVO

% 5 2 YT

AQUALAN L 500 g Kosteuttava ja monipuolinen perusvoide koko perheelle. Uusi isompi 500 g pakkaus!

16,(32,00/kg) Norm. 21,33

Onneksi on myĂśs Drive-In Apteekki

PyhĂ¤n Henrikin apteekki palvelee ItĂ¤harjun Prismassa myymĂ¤lĂ¤stĂ¤ ja Drive-In -palvelupisteestĂ¤ kĂ¤sin ma-pe 9-20, la 9-17. Puh. (02) 275 2150 www.pyhahenrik.ďŹ MeiltĂ¤ saat Bonusta vapaankaupan tuotteista!

YhteistyĂśssĂ¤ AboaPharm Oy

S e u ra av a lehti ilmestyy to 12.1.2017 j Ă¤ t t i j a ke l u n a

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata ikkunakattoikkunakattoremontti! remontti! remontti!

remontti!

Nyt on aika tilata PARHAAT Kattavaa palvelua! ASENNUSAJAT PARHAAT Nyt on aika tilata VARATAAN Nyt on aika tilata ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

KATTOREMONTTI! ikkunakattoalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! remontti! kk maksuehdot 99 /kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

JUURI NYT!

Soita ja tilaa esittely kotiisi! PARHAAT Kattavaaja palvelua! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita ja tilaa kotiisi! Niklas Linna p.ASENNUSAJAT 0400 214 288 VARATAAN Marko Lonka0400 0400Koistinen 311 320 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Marko Lonka 311 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Markku p.JUURI 0400 NYT! 670 397 BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397

Joustavat maksuehdot

alk.

99 /kk

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Marko Lonka 0400 311 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397

I t Ă¤ -Tu r u s s a , Kaarinassa, Liedossa, Pa i m i o s s a j a S a u vo s s a

www.turun seutusanomat.fi

itĂ¤ 15.12.2016

15. joulukuuta 2016

n Pääkirjoitus

n Kuntapäättäjän kulma

n Seurakuntakolumni

Oodi kirjastolle ja yhdessäololle

Know-how ratkaisee

Olki voittaa muovin

ämän lehden rakentamisteemassa esitellään Kaarina-talon peruskiven muurausta ja ensi vuonna valmistuvaa rakennusta palveluineen. Juhlatilaisuudessa pidetyissä puheissa korostettiin Kaarina-talon ja erityisesti sinne tulevan kirjaston merkitystä kuntalaisille. Sen uskotaan ja toivotaan torjuvan yksinäisyyttä, lisäävän demokratiaa ja hyvinvointia sekä tarjoavan monipuolista tilaa kuntalaisten käyttöön sekä keskittymiseen että kokoontumiseen. Tulevassa kirjastossa saa kuulua käytön ääniä. Alakerrassa on lastenosasto ja tiloja seurusteluun. Kirjastoa onkin kehitetty erityisesti lapsiperheitä silmällä pitäen ja henkilökunta lupaa tehdä töitä lukutaidon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Turun keskustassa taaperoikäisille paras sisätiloissa oleva leikkipaikka on tällä hetkellä kirjasto. Ja leikkien lomassa on helppo välillä linnoittautua hyvän kirjan kanssa sylikkäin pehmeään lukunurkkaan. Kauniilla kielellä kirjoitetun ja taidokkaasti rytmitetyn tekstin lukeminen pienelle lapselle on kuin sanoilla hellimistä ja hyväilyä. Se paitsi vahvistaa aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja suhdetta myös edistää lapsen kielellistä kehitystä ja ymmärrystä maailmasta. Kaarinan kirjaston lasten puolesta tehdään tietysti aivan omanalaisensa – toivottavasti vähintään yhtä hyvä kuin Turun vastaavasta. Kaarinan kirjaston toinen kerros taas tulee olemaan hiljaisempi tila, jossa pystyy keskittymään vaikka tutkimukseen tai lempiromaaniinsa. Tai voihan siellä vaikka kirjoittaa seuraavan Runo-Kaarinan voittorunot. Muuraustilaisuus toi mieleeni Paimion kaupungintalon ja kirjaston peruskiven muurauksen toistakymmentä vuotta sitten. Silloin minä pääsin alakoululaisena muuraamaan muiden mukana. Kirjasto oli minulle silloin tärkeä paikka. Vietin siellä aikaa lähes päivittäin, kun odottelin koulutaksia. Jälkikäteen ajatellen käytin aikani fiksusti. Kolmasluokkalaisena olin jo lukenut lasten- ja nuorten osaston lähes kokonaan ja siirryin aikusiten hyllyille. Samoihin aikoihin kirjastoon tuli tietokone ja Internet, joka avasi ovet pienen kotikaupunkini ulkopuoliseen maailmaan. Se mullisti näkemykseni elämästä kertaheitolla. En tiedä, mikä seuraavaksi tulee mullistamaan nykylasten maailman, mutta todennäköistä on, että se jokin on tavoitettavissa juuri kirjastossa. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa lapset pääsevät testailemaan parhaillaan 3D-tulostinta. Tämä on Seutusanomien vuoden viimeinen numero ja samalla tältä erää viimeinen minun päätoimittamani lehti. Jään joulun tullen hoitovapaalle ja minua tulee sijaistamaan pitkän linjan toimittaja ja erityisesti urheilujournalismissa loistava Kimmo Muttilainen, joka esittäytyy paremmin Seutusanomien ensi vuoden ensimmäisessä numerossa 12. tammikuuta. Lämmintä joulua sekä onnea ja menestystä vuodelle 2017 kaikille Seutusanomien lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Teille ja teidän kanssanne on ollut ilo tehdä uutisia!

uomen talous on käännekohdassa. Työttömyys laskee, bruttokansantuote nousee, yksityinen kulutus on kasvussa. Erityisesti rakennusalalla kehitys on vahvaa. Metsäsektorin vienti vetää, Äänekoskelle valmistuu syksyllä 2017 mittava metsäteollisuuden investointi. Myös monilla teknologiateollisuuden aloilla vienti kehittyy suotuisasti. Meillä on myös ulkopuolisia valopilkkuja. Saksalaiset ovat löytäneet Varsinais-Suomen ja sen pitkän kehityksen tuloksena syntyneen laivanrakentamisen ja autojenvalmistuksen ammattitaidon. Kiinalaiset ovat virittämässä pohjoiseen metsäsektorin hankkeita. Molemmat kansakunnat ovat tunnettuja tarkasta taloudenpidostaan. Yhtenä syynä Suomeen tulemiseen ovat varmasti järjestäytyneet olot maassamme. Saksalaisilla on sinänsä hallussaan laivanrakennus- ja autoteollisuuden perus-know-how eli tietotaito. Heillä on myös kyky hankkia ostajat tuotannolle. Laivanrakennuksessa Saksalla on pitkä valtameriosaaminen, kun taas Suomi taitaa jäämerenkulun. Useat loistoristeilijätilaukset loivat Suomeen meriteollisuuden alihankkijaverkoston ja muun muassa ainutlaatuista laivojen sisustuspuolen osaamista. Saksalaisilta ei varmaan ole jäänyt huomaamatta sekään, että suomalainen työlainsäädäntö sallii saksalaista joustavammin kapasiteetin käyttöasteen vaihtelun markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi automarkkinat vetävät tällä hetkellä hyvin, mutta markkinatilanteen vaihtelut voivat olla suuria. Mitä sitten kiinalaisilla on mielessään? Ovatko he tulossa Suomeen vain oppimaan metsäsektorin asioita? Onko tarkoituksena alusta loppuun -pilottiprojektilla oppia, mitä asioita tehtaan pystyyn panemisessa tulee ottaa huomioon? Jos näin on, riemu kiinalaisten tulemisesta voi jäädä kertaluonteiseksi, vaikka hankkeet tietysti tarjoavat työtä sekä rakentamisvaiheessa että myöhemmin. Suomi on hämmästyttävän avoin moniin maihin ja erityisesti Yhdysvaltoihin verrattuna. Meiltä saa osaamisemme aivan normaalilla kanssakäymisellä. Merkittävää suomalaista know-how’ta on puhelinosaaminen, jota ilmeisesti edelleen on Nokiassa jonain huippueksperttien ydinryhmänä muun muassa Nokian laajan patenttiarkiston takia. Nokian puhelinbrändi säilyy, vaikka uuden Android-pohjaisen puhelimen tekninen toteutusporras on Taiwanissa. Nokian puhelinosaaminen on edelleen käytössä. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Esko Kiviranta kansanedustaja Sauvon kunnanvaltuuston pj.

Janica Vilen päätoimittaja

n Mielipide

uomi pärjää maailmalla vain korkeaan osaamiseen nojaten. Koulutus, tutkimus ja sen myötä edelläkävijäosaaminen ovat ne tekijät, jotka vievät meidät uuteen kasvuun. Niitä aloja, joista me suomalaiset voimme ammentaa tulevaisuutta, voidaan kuvata kirjainsarjalla ABCD. A eli Arktisessa osaamisessa meillä

uorena sitä tykkäsi kaupan mehuista; Mehukatista ja erilaisista light-mehujuomista. Omatekoistakin olisi ollut tarjolla. Mummulan marjapuskista kerättiin viinimarjoja ja äiti keitti niistä itse mehumaijalla musta- ja punaviinimarjamehuja. Koululaisena taisin olla kuitenkin mainonnan uhri, koska kotitekoiset mehut eivät maistuneet niin hyviltä. Joulukoristeiden kanssa oli samalla lailla. Muoviset, kiiltävät, valoa vilkkuvat koristeet tuntuivat hienommilta. Olkipukkien, himmelien, tuohesta tai puusta tehtyjen koristeiden tyylikkyys ei auennut tai koskettanut koululaisen ajatusmaailmaa. Myös monet jouluruuat maistuivat omituisilta. Niitä vain vähäisen maistelin. Onneksi joulumakeiset pitivät joulunpyhinä nälän loitolla. Ihminen muuttuu iän myötä. Ja onneksi joissain asioissa jopa parempaan suuntaan. Ehkä on tylsän keski-ikäistymisen merkki, mutta niin se vain on, että nykyisin aidot asiat kiinnostavat. Kaupan mehut värikkäine pakkauksineen tai muoviset joulukoristeet eivät jaksa innostaa. Niiden sijaan itse valmistettu mehu, käsityönä tehty olkipukki tai –himmeli sekä vanhat suomalaiset jouluruuat säväyttävät ja tuntuvat hyviltä. Maku on parempaa, tyylikkyys aivan eri tasolla. Helppous ei ehkä sittenkään ole elämän suurin tavoite, ei edes arjessa. Toisaalta nykyään kun työelämän vaatimukset koko ajan kasvavat, voivat jouluvalmistelut muodostua kovasti vaativiksi. Kaikkea ei jaksa tehdä itse. Siksi kannattaa suunnistaa joulumyyjäisiin ja onneksi adventtiaika onkin myyjäisten kulta-aikaa. Minun kannaltani on onni, että usein myyjäisiä järjestetään seurakuntataloilla. Seurakuntien lukuisat vapaaehtoiset näyttävät niissä taitonsa ja ahkeruutensa. Parhaat mehut, joulukoristeet, leivonnaiset ja jouluiset laatikot löytyvät juuri myyjäisistä, eivätkä ole hinnalla pilattuja. Ja helposti pääsee huomaamaan, että olki voittaa muovin ja kotitekoinen marjamehu on aivan ylivertaista. Ville Niittynen Kaarinan kirkkoherra

KUNNALLISVAALIT 2017 LÄHESTYVÄT ! Pyydä tarjous vaali-ilmoittelusta ! - PARAS JA KATTAVIN JAKELU, POSTI ! - TAVOITAT KAIKKI ÄÄNESTÄJÄT ! YS

TE OTA YH

Mika Leinonen 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

Suomen hyödynnettävä vahvuutensa entistä paremmin on annettavaa. B eli Bioaloilla erilaisine puu- ja sellupohjaisine tuotteineen tai vaikkapa lääketeollisuuteen liittyen on paljon innovaatiota, joista voimme saada uusia vientituotteita. C on Cleantech eli erilaiset puhtaan teknologian keksinnöt veden ja ilman puhdistukseen tai kiertotalouteen liittyen, missä olemme jo nyt

yksi maailman johtavia maita. D on digitaalitalous eli erilaiset sähköiset sovellukset robotisaatio mukaan lukien eri aloilla. Nämä ovat esimerkkejä aloista, joita voimme saada uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja etenkin uutta vientiä ja vientituloja Suomeen sekä samalla ratkaista kestävyysvajeongelmamme.

Turun telakka on saanut kautta aikain muhkeimman tilauskirjansa ja Uudenkaupungin autoteollisuudella menee hyvin. Myös rakentaminen on vauhdissa. Tärkeää on, että Suomi ja kotimaakuntamme kehittävät perinteisiä toimialojaan elintarvike- ja lääketuotantoa sekä edellä kuvattua teollisuutta, löytää myös uusia

hyödynnettäviä innovaatioita noilta ABCD-aloilta. Automatisaatio, biotalous, cleantech ja digitalisaatio tulevat etenemään lähivuosikymmenen aikana merkittävästi. Niiden hyödyntäminen uusiksi vientituotteiksi vaatii korkeaa osaamista, jota maakunnassamme kyllä on. Suomi kaipaa jatkuvaa päi-

vittämistä eikä kenenkään pidä tuudittautua siihen, että tämä maa olisi jotenkin valmis. Koska meitä on vain runsaat viisi ja puoli miljoonaa, tulee meidän kaikkien yhdessä osallistua pitääksemme tämän maan parhaana meille suomalaisille. Eeva-Johanna Eloranta, SDP, Turku

15. joulukuuta 2016

Kaarinan lukiolle oma mobiilisovellus ensimmäisenä Suomessa Kaarinan lukio -sovelluksen etusivulta pääsee hakemaan lisätietoa lukion eri linjojen sisällöistä. Sovelluksen valikosta pääsee suoraan myös esimerkiksi Wilmaan ja Kaarinan lukion kotisivuille. Kartta on lisätty sovellukseen pienenä vinoiluna mahdollisille huonon suuntavaiston omaaville oppilaille. KAARINA. Kaarinan lukio julkaisee oman mobiilisovelluksensa. Se on suunnattu niin koulun oppilaille, opettajille, huoltajille kuin yläkoululaisillekin. Kyseessä on ensimmäinen kaikkien saavutettavissa oleva lukion oma mobiilisovellus Suomessa. – Koulu on aina mennyt sinne, missä ihmiset ovat, sanoo Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen esitellessään uutta Kaarinan lukio -mobiilisovellusta. – Me menimme tässä etunenässä kohti sitä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, hän jatkaa. Uusi sovellus jakaa tietoa esimerkiksi koulun eri linjavaihtoehdoista sekä some-kanavista, ja sen kautta opettajat ja oppilaat voivat lähettää viestejä. Sovelluksen on tehnyt Kaarinan lukion musiikkiteatterilinjan johtaja Pekka Nebelung, ja sen kehitysvaiheessa käyttöpalautetta on kerätty oppilailta. Sovellus käyttöön heti yläkouluihin Aluksi sovellus asennetaan kaarinalaisten yläkouluoppilaiden koulu-tabletteihin. Näin heistä jokaisella on mahdollisuus esimerkiksi etsiä tietoa Kaarinan lukiosta silloin, kun itselle parhaiten sopii. Helppokäyttöisessä sovelluksessa on myös välilehti opettajien yhteystiedoille. Opettajille voi soittaa tai lähettää sähköpostia sovelluksen kautta. Henkilökunta voi lähettää myös push-ilmoituksia, jotka näkyvät kaikilla sovelluksen käyttäjillä ruudulla kuten muutkin pikaviestit. Sovelluksen sisällä toimii myös opiskelijahallinto-ohjelma Wilma. Wilmasta on jo olemassa oma mobiilisovelluksensa, jonka käyttöön oppilaat eivät kuitenkaan ole olleet tyytyväisiä. Kaarinan lukio -sovelluksen Wilmassa on nettiselain-Wilman toiminnot eli sen kautta voi muun muassa il-

Paikalliset pojat ei pakkasta pelkää! Katto 2 päivässä, myös talvella! Kaarinan lukion apulaisrehtori Pasi Kytöniemi, musiikkiteatterilinjan johtaja Pekka Nebelung ja opinto-ohjaaja Sami Leivo esittelevät uutta mobiilisovellusta.

moittautua kursseille ja tarkkailla omaa lukujärjestystä. Wilman lisäksi musiikkiteatterilinjan lippukauppa, Kaarinan lukion kotisivut sekä pääsykoeilmoittautuminen toimivat kaikki sovelluksen sisällä. Sovelluksen kautta pääsee myös näkemään Kaarinan lukion Facebook-, Instagramja Twitter-tilit, ilman, että tilejä tarvitsee seurata. Sovelluksessa on hieman yllättäen myös kartta. – Meillä oli viime vuonna pääsykokeissa pari oppilasta, jotka eivät löytäneet koululle. Kartta on pientä vinoilua siis, kertoo Pekka Nebelung. Sovellus löytyy pian sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmille sovelluskaupasta nimellä Kaarinan lukio. Kaikki sovelluksen toiminnot ovat heti käytettävissä. Kaarinan lukion neljä eri linjaa Alkuvaiheessa sovellus on ensisijaisesti suunnattu nykyisille yhdeksäsluokkalaisille, jotka

vasta harkitsevat, mihin toisen asteen koulutukseen hakevat. Sovellus korvaa osittain aikaisemmin paperilla jaetut esitteet. Opettajat toivovat sovelluksen houkuttelevan Kaarinan lukioon erityisesti kaarinalaisia nuoria. Kaarinassa on sama ongelma kuin kaikissa Turun seutukunnissa: suuren kaupungin lukiot houkuttelevat parhaat oppilaat pois kuntien omista lukioista. Kaarinan lukio on myös panostanut monipuoliseen opetukseen: peruslinjan lisäksi vaihtoehtoina ovat musiikkiteatterilinja ja uusi Focus-linja. Kaarinan lukiossa voi suorittaa myös aikuislukion. Vuonna 2002 perustetun musiikkiteatterilinjan rinnalla 2017 aloittava Focus-linja on suunnattu tieteellisesti motivoituneille oppilaille. Linjan keskiarvoraja on 8,5. Ajatuksena on, että oppilaat saavat toisistaan vertaistukea opintoihin, ja että siirtyminen lukiosta yliopistoon kävisi sujuvasti. Focus-linjalle haetaan päättö-

todistuksella ja sisäänpääsyn jälkeen oppilaat voivat valita, suuntautuvatko luonnontieteellis-teknisesti vai yhteiskunnallis-humanistisesti. Valinta ei kuitenkaan sido opintoja: kursseja voi suorittaa molemmista. Linjalle onkin tulossa laaja valikoima syventäviä kursseja. – Myös tavallista lukiota käyvät voivat valita kursseja linjoilta, ja linjoja käyvät voivat käydä myös toisen linjan kursseja. Suurin valttikorttimme on, että eri linjojen kursseja voi valita ristiin, lisää opintoohjaaja Sami Leivo. Roosa Vastamäki

• Pienempi kosteusriski pakkasella • Tehokas ja laadukas asennuskonsepti • Vesivekin kestävät kattovarusteet • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä

SOITA

02 3619 7961

Turun yksikkö

www.laaturemontti.fi

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 00 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa. Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Tammikuusta alken Turun Seutusanomat ilmestyy kaksi kertaa kuussa myös Paimiossa ja Sauvossa!

Alle 16-v jääkiekkomaajoukkueen

SUOMI-RUOTSI -maaottelut

Pe 16.12.2016 Naantali klo 18.30 Lippujen hinta euroa, La 17.12.2016 Paimio klo 15.00 kaikilta-vu5otiaat 7 Su 18.12.2016 Kaarina klo 15.00 alallpeset ilmaiseksi. Lippujen ennakkomyynti:

Naantali: Forsport Oy Paimio: Sportia Santala Kaarina: Jäähalli ja seuran toimisto

Turun Seutusanomien nettilehdessä tällä viikolla: U16-jääkiekon SUOMI–RUOTSI -ottelut pelataan 17.12 Paimiossa ja 18.12 Kaarinassa

Kaarinan Vapepan Stina Törnblomille maakunnallisen pelastajan tunnustus

www.turunseutusanomat.fi

Itäturkulaisen PikkuVihreän omistus vaihtuu vuoden alussa

15. joulukuuta 2016

65ɇ

1999

4K Ultra HD 2160p

Quantum Dot Display

SÄÄSTÄ 600 €

Curved LED Smart 4K SUHD TV

• Samsung SUHD-luokan 4K televisio, jossa huippuluokan ominaisuudet kuten 10 bit värientoisto, HDR 1000 sekä Quantum Dot Display -teknologia

UE65KS9005XXE

5,2ɇ

309

SÄÄSTÄ 40 €

395

SÄÄSTÄ 170 €

Piccolo-kapselikeitin

• Pelikonsoli 40% pienemmällä rungolla ja 1 TB tallennustilalla. Mukana FIFA 17 -peli ja toinen valinnainen peli. Voit valita toiseksi peliksi Mafia 3- , Steep- tai Forza Horizon 3 -pelin.

• Helppokäyttöinen ja pienikokoinen • Voit valmistaa kuumia ja kylmiä juomia • Manuaalinen vedenannostelija PICCOLOBLACK

Gigantti Megastore Turku Skanssi Biolinja 27, 20750 Turku Ark. 10–21, la 10–18 ja su 11–18

Gigantti Megastore Raisio Itäniityntie 14, 21280 Raisio Ark. 10–21, la 10–18 ja su 10–18

www.gigantti.fi Tarjoukset voimassa 18.12.2016 asti. Kutakin tarjoustuotetta vain 1 kpl/asiakas. Tarjoustuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Ei jälleenmyyjille.

XONES1TBFI17

Muisti 32 GB

Käyttöjärjestelmä Android 6.0 Marshmallow

PAKETTIHINTAAN KONSOLI + 2 PELIÄ! Xbox One S 1 TB + 2 huippupeliä

Kamera

2 x 12 Mpix

Honor 8

• Vallankumouksellinen 3D-sormenjälkilukija • Uniikki 2 x 12 Mpix kamera mahtavilla kuvausominaisuuksilla • Järeä 8-ydinprosessori ja 4 GB käyttömuistia HUAHON832BL

15. joulukuuta 2016

Mikko Holopainen aloitti Vyyryläisenmäen kauppiaana LITTOINEN. Salolainen Mikko Holopainen aloitti 5. joulukuuta K-kauppiasuransa K-Market Vyyryläisenmäen kauppiaana Littoisissa. Heinäkuuhun mennessä Holopaiselle siirtyy vielä kaksi muuta KMarketia Littoisissa ja Turun Hurttivuoressa. Kaupoista kaksi on entisiä Siwoja ja yksi Valintatalo. – Kauppiasharjoittelijana olen toiminut viimeisen 2,5 vuoden ajan K-Market Jäkärlässä eli työmatka Salosta tänne Turun suuntaan on jo tullut erittäin tutuksi menneinä vuosina, Holopainen kertoo. Holopainen odottaa varsinaista kauppiasyrittäjyyttä positiivisin mielin. – Kolme erilaista K-marketia tuovat jokainen omat haasteensa, niinpä lähestyn jokaista myymälää omana yksikkönään

myös kehitystoimissa, Holopainen lupaa. – Jokaisesta myymälästä tulee aivan omannäköisensä, sillä ne sijaitsevat toisistaan poikkeavilla alueilla ja niiden asiakkailla on erilaiset tarpeet. Kehitän valikoimia kuunnellen ensisijaisesti asiakkaiden toiveita, lisää Holopainen. Varsinkin ensimmäisessä kaupassaan Vyyryläisenmäessä Holopainen aikoo muuttaa tuotesijoittelua ja hyllyjen järjestystä. Muutenkin hänen tavoitteenaan on tehdä kaupassa käymisestä mahdollisimman helppoa ja nopeaa. – Panostan paikallisiin ja sesonkituotteisiin entistäkin enemmän. Seuraavana tehtävänäni onkin yhteyksien luominen lähituottajien suuntaan, ideoi Holopainen. – Joulukauden kiireiden

hälvettyä pääsemme tekemään varsinaisia muutoksia myymälään tammikuussa. Sen jälkeen vietetään sitten avajaisia, Holopainen jatkaa. Siwoista ja Valintataloista K-Marketeiksi muuttuneista myymälöistä tuttu henkilökunta siirtyy uuden kauppiaan työntekijöiksi. – He ovat aktiivisia ja motivoituneita kaupanalan ammattilaisia, jotka lähtevät mielellään kehittämään myymälöitä uudistettuun ilmeeseen, ja ovatkin jo tehneet paljon uudistustöitä ennen remmiin astumistani, kiittelee Holopainen. Katariina Mäkinen-Önsoy

Puuilo avaa maaliskuussa Kaarinaan KAARINA. Ensi vuoden keväällä vietetään uusien Puuilo-tavaratalojen avajaisia Kaarinassa ja Lempäälässä. Tarjoustavarataloketju operoi uusien myyntipaikkojen avauksen jälkeen yhteensä 18 tavaratalolla. – Kaarinaan Puuilo avautuu maaliskuun aikana. Lisäksi olemme avaamassa kolmatta tavarataloa syyspuolella, paik-

ka vain on vielä hieman auki, Puuilon toimitusjohtaja Markku Tuomaala kertoo. – Tarkoitus olisi siitäkin eteenpäin jatkaa kolmen myymälän vuosivauhtia, Tuomaala lisää. Puuilo aikoo nostaa myymälämääräänsä Suomessa 30:een seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi verkkokauppa laajenee Ruotsiin tammikuussa

2017. Kaarinan tavaratalo avataan Jännekadun alkuun Bilteman ja Tokmannin lähelle. Rekrytoinnit aloitetaan alkuvuodesta 2017. – Kasvustrategiamme mukaisesti tavoitteemme on tuplata tavarataloverkoston koko maassa, Tuomaala sanoo. Katariina Mäkinen-Önsoy

n Asiantuntija

Tilitoimiston täytyy olla muutakin kuin kirjanpitoa

irjanpitoala on murroksessa ja tulevaisuuden tutkijat ennustavat juuri kirjanpitäjien ammattikunnan olevan yksi ensimmäisistä, joka katoaa työmarkkinoilta. Peruskirjanpito sinällään ei katoa mihinkään, vaan lähinnä sähköistyy ja automatisoituu, jolloin perinteistä kirjanpitäjää ei juuri tarvita. Sen sijaan erilaiset tilitoimistoasiakkaan liiketoimintaa tai työntekijöitä tukevat funktiot, kuten yritysneuvonta aloitteleville yrityksille, yritysjuridiikan palvelut, myyntiin ja markkinointiin, työhyvinvointiin sekä sukupolven vaihdoksiin liittyvät palvelut tulevat lisääntymään enenevässä määrin. Aikaansa seuraavat tilitoimistot ovatkin muuttamassa toimintaansa tähän suuntaan. Naantalissa toimiva KLTauktorisoitu tilitoimisto Talouspäälliköt on sloganinsa mukaisesti osallistuva tilitoi-

misto yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toinen omistajista, toimitusjohtaja Marko Saarela on ollut mm. perustamassa Suomen omistajanvaihdosseuraa sekä toiminut kauppiaana ja toinen omistajan Olli Rannisto tehnyt pitkän uran opettajana sekä ict-alan yritys- ja ratkaisumyynnissä ja myynnin kouluttajana. Kirjanpitoalalla tilitoimistot, kuten Talouspäällikötkin panostavat vahvasti sähköisiin palveluihin, sillä perinteiset tilitoimistopalvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin verkkoon. Muun muassa asioiminen viranomaisten kanssa vaatii yhä enemmän sähköisiä palveluja. Sähköistyminen tuo samalla myös hyötyjä asiakkaalle, sillä se tehostaa ja nopeuttaa toimintaa sekä tuo kirjanpidon seuraamisen reaaliaikaiseksi. Toisaalta yrittäjän tulee osata sähköisten palveluiden käyttöä, joka voi lisätä varsin-

kin vanhemman yrittäjäsukupolven tuskaa. Näissä asioissa osallistuvat tilitoimistot voivat auttaa. Palveluiden sähköistyessä ja automatisoituessa modernit tiltitoimistot haluavat olla kuitenkin myös lähellä asiakasta. Vaikka palvelut sähköistyvät, niin ihminen on aina tärkein. Tämä on edelleen luottamusbisnestä ja luottamus syntyy vain ihmisten välille. Olli Rannisto Tilitoimisto Talouspäälliköt

Turun Seudun tilitoimistot palvelevat TH Taloushallinto Oy

JM-TILIT OY

Reivikatu 1, 20540 Turku Puh. 040 8422 530 posti@thtaloushallinto.fi www.thtaloushallinto.fi

Hirsitie 1, 21530 PAIMIO Puh. 010 2792112 maarit.marjander@jm-tilit.fi www.jm-tilit.fi

Tili-Finanssi Oy

Tilitoimisto Johanna Immonen Oy

Oy Tilinova Leena Kantola Ab

Tilitoimisto Reijo Lehtimäki Oy

Riihipolku 7, 21250 Masku Puh. 02-4327 853 www.tili-finanssi.fi Kauppiaskatu 11E 42, 20100 Turku Puh. 02 411 5100 www.tilinova.fi Auktorisoitu tilitoimisto

Oy Tiliteho Ab

Tasalanaukio 7, 21200 Raisio Aninkaistenkatu 12 E 111, 20100 Turku Puh. 02 8800 240 www.tji.fi Brahenkatu 20, 20100 Turku Vaihde 02 273 3200 www.tilitoimistolehtimaki.com

Tilitoimisto Ask-Tilit Ky

Puutarhakatu 38 A 39, 20100 Turku Puh. 020 7345 600 sirpa.pennanen@tiliteho.fi www.tiliteho.fi

Kauppiaskatu 11E 45, 20100 Turku Puh. 02 233 1500, toimisto@ask-tilit.fi www.ask-tilit.fi

TTPL Oy Tilitoimisto

Uotila & Laine / Tili-Ringvall

Päivi Lähteenmäki Kaivokatu 4, 21100 Naantali Puh. 02 434 1550 www.ttpl.fi

Tilimeklarit Oy

Keskuskaari 5, 21250 Masku Puh. 040 7358 867 pauliina.eloluoto@tilimeklarit.fi www.tilimeklarit.fi

Pippan Tilipalvelu

Puutarhakatu 17 2.krs, 20100 Turku Puh. 02 277 2111, tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi

Tilitoimisto Aarnio Oy

Kauppiaskatu 9 b A, 20100 Turku Puh. 02 478 4300 info@aarnio.fi www.aarnio.fi

Tili-Avekki Oy

Kipparikatu 12, 20540 Turku Puh.02 2376 701, pippa.aarnio@pippa.fi www.pippa.fi

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi

Tilitoimisto Talouspäälliköt Oy

VARAA TÄSTÄ OMAPAIKKASI ENSIKUUN LEHTEEN Maria-Leena Kontio 045 111 6931 maria-leena.kontio@turunseutusanomat.fi

Alppilankatu 2, 21100 Naantali puh. +358 44 5112 105, toimisto(a)paallikot.fi www.paallikot.fi

15. joulukuuta 2016

Kaarinan kulttuuripalkinto kotiseutuaktiivi Tuukka Alhoselle Kaarina-päivän juhlassa 27.11. jaettiin Kaarinan kulttuuripalkinto kotiseutuaktiivi Tuukka Alhoselle ja lisäksi 15 Kaarina-mitalia, tunnustuspalkinnot nuorille urheilijoille sekä Krykä-palkinnot, jotka jaetaan vuosittain vammaisten ihmisten elämää ja palveluja tukeville yrityksille, yhdistyksille tai yksityishenkilöille. KAARINA. Kaarina-päivän 27. marraskuuta kulttuuripalkinto ojennettin kuusistolaiselle Tuukka Alhoselle, joka on toiminut Kaarinan opasyhdistyksen puheenjohtajana 16 vuotta. Muutenkin Alhonen on omistanut kotiseututyölle ison osan elämästään. – 18-vuotias Kaarinan Oppaat ry opastaa kaupunki- ja kulttuurikierroksia muutamia kertoja vuodessa. Järjestämme muun muassa Luut liikkeelle -hautausmaakävelyjä sekä opastuksia Kuusiston kirkolla, Kuusiston linnanraunioilla, Piikkiön Arboretum Yltöisellä ja Tuorlan alueella, Alhonen sanoo. Alhosen mielestä Kaarina voisi vahvistaa asemaansa matkailukaupunkina. – Kaarina ei ole vielä kovin iso matkailukaupunki. Markkinointia tehostamalla siitä voisi aivan hyvin tulla sellainen, sillä kulttuurikohteita kyllä kaupungissa riittää, Alhonen huomauttaa. Kulttuuripalkinnon saamisen yhtenä perusteena maini-

taan Alhosen kunnostauminen erityisesti Kuusiston historian tuntijana. – Edustan suvussani jo viidettä sukupolvea, joka asuu Kuusistossa. Olen syntynyt kuusistolaisena ja periaatteessa olen koko ikäni asunut siellä, Alhonen selittää taustaa Kuusisto-kiinnostukselleen. – Kun synnyin, Kuusisto oli vielä itsenäinen kunta. Kaarinaan se liitettiin vuonna 1946, lisää Alhonen. Aktiivinen yhdistystoimija Kaarina-Seura ry:n varapuheenjohtajana Alhonen on vaikuttanut useampia vuosia. Johtokunnasta väistymisensä jälkeenkin hän osallistuu edelleen aktiivisesti yhdistyksen toimintoihin. – Koriston talleilla kokoontuva yhdistys pitää muun muassa muisteluiltoja. Aiheenani seuraavaksi on Puistotietä vastapäätä vuosina 1953–1975 toiminut kyläkauppa, jonka kauppiaana isäni Hannes Alhonen

toimi, kertoo Alhonen. Alhonen on myös pitkäaikainen Kaarinan–Piikkiön Sotaveteraanit ry:n tukijaoston puheenjohtaja ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Alhonen on oppaiden edustajana osallistunut ahkerasti Lights On! -hankkeen kokouksiin. Lights On! on Metsähallituksen luontopalveluiden johtama hanke, jossa muun muassa Kuusiston piispanlinnan rauniot on mukana – Tärkeintä hankkeessa on, että rauniot säilyvät arvoisessaan käytössä. Ihan mitä tahansa tapahtumaa raunioille ei voi tuoda! Onhan se sentään eräs maamme merkittävimmistä keskiaikaisista kohteista, Alhonen muistuttaa. Kaarina jakoi huippumäärän palkintoja Kaarina-mitalit jaettiin tänä vuonna Ilkka Aholle, Jaana Frimanille, Marjatta Helinille, Anna-Liisa Hettulalle, Taina Il-

Kaarinan kulttuuripalkinto jaettiin Kaarina-päivän juhlassa 27.11. kotiseutuaktiivi Tuukka Alhoselle. Kuva: Mikko Nortela.

kalle, Sirpa Jalkaselle, KaarinanPiikkiön Sotaveteraanikuorolle, Taina Kirjoselle, Jyrki Lapille, Pekka Nebelungille, Pirkko Oksalle, Omaishoidotukikeskus Visiitille, Jouko Sarvalalle, Marja-Leena Venholle ja Viljo Vesteriselle.

Nuorina urheilijoina palkittiin puolestaan golffari Katri Bakker ja pyöräilijä Jesse Uusiperhe. Kaarinan vammaisneuvoston vuodesta 1990 alkaen jakaman Krykä-palkinnon saivat Kaarina-Teatteri ja Sipilänmäen kesäteatteri. Krykät jae-

taan vuosittain vammaisten ihmisten elämää ja palveluja tukeville tai parantaneille yrityksille, yhdistyksille tai yksityishenkilöille. Katariina Mäkinen-Önsoy

Maailmanmestaruudenkin kotikaupunkiinsa tuonut Annika Mutila sai tämän vuoden Paimio-mitalin

Paimio-mitali myönnettiin itsenäisyyspäivänä tanssinopettaja Annika Mutilalle. Kuva: Paimion kaupunki.

PAIMIO. Tämän vuoden Paimio-mitali myönnettiin itsenäisyyspäivänä tanssinopettaja Annika Mutilalle, joka on jo runsaan 15 vuoden ajan rikastuttanut paimiolaisten elämää tanssijana, koreografina ja tanssikoulun johtajana. Annika Mutilan panos paikallisessa kulttuurielämässä sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja Paimion positiivisen julkisuuskuvan edistäjänä on ollut kaupungin mukaan esimerkillinen. – Tuntuu tosi hienolta. Omalta kotipaikkakunnalta tuleva tunnustus merkkaa minulle paljon, Mutila kommentoi. Hänen tanssiuransa alkoi Paimiosta jo lapsena. Koreografioita ja valmennuksia hän alkoi tehdä 13-vuotiaana. Alkuajoilta hän muistelee lämmöllä paimiolaista liikunnanopettajaa Päivi Saloa. – Hän auttoi ja tuki minua kaikessa. Olemme tehneet paljon erilaisia proggiksia yhdessä. Lisäksi kaupunki on aina ollut minulle hyvin myötämielinen. Olen saanut kulttuuriavustuksia ja kaupunki on aina järjestänyt opetukselleni ja tapahtumilleni sopivat tilat, Mutila kiittelee. Mutila muutti Paimiosta

lukion jälkeen Ouluun ja valmistui siellä tanssinopettajakoulutuksesta vuonna 2009. Valmistumisen jälkeen hän on opiskellut maisteritason tanssiopintoja New Yorkissa ja Lontoossa. Lisäksi hän on suorittanut New Yorkissa Horton-tekniikan ohjaajatutkinnon sekä Pilates-ohjaajatutkinnon. – New Yorkiin muuttaminen on ollut urallani selkeästi suurin yksittäinen käännekohta. Siellä tanssikenttä on niin laaja, ettei sitä voi oikein edes verrata mihinkään muuhun, hän sanoo. Showmamat ja Showpapat työllistävät Paimiossa Tällä hetkellä Mutila asuu puoliksi New Yorkissa ja puoliksi Turun seudulla. New Yorkissa hänellä on puoliso – täällä taas Annika Mutila Dance School, jossa tanssii tällä hetkellä lähes 300 ihmistä. Paimiossa hän tulee työskentelemään paljon myös ensi vuonna – erityisesti Showmamojen ja Showpapojen parissa. Vuonna 2015 hän valmensi yli 30-vuotiaiden naisten showtanssiryhmän eli Showmamat

MM-kultamitalisteiksi ja tänä vuonna MM-pronssille. – Ensi vuonna Showmamat eivät lähde kilpailemaan, mutta teemme yhden teoksen, josta en kyllä vielä voi paljastaa mitään, hän sanoo. Showpapat puolestaan lähtevät kilpailemaan ensi vuonna – ensimmäistä kertaa. – Kun Showmamat voittivat maailman mestaruuden, halusimme järjestää heille jonkin yllätyksen. Tein Showmamojen miehille naisten voittokoreografiasta helpotetun version, jonka miehet sitten tanssivat naisille. Siitä asti Showpapat ovat vitsailleet, että he voisivat lähteä kilpailemaan. Nyt se vitsi sitten toteutetaan. Mukana on jo 14 tanssijaa, mutta 20 mahtuu eli vielä voi päästä mukaan. Harjoitukset alkavat tammikuussa, Mutila sanoo. Tänä vuonna Mutila täytti 30, joten nyt hän voisi ikänsä puolesta liittyä maailmanmestareiksi valmentamiensa naisten joukkoon. – Olisi kyllä kivaa pitkästä aikaa päästä mukaan johonkin joukkueeseen, mutta silloin ryhmä jäisi ilman valmentajaa, joten ehkä on parempi, että minä pysyttelen valmenta-

jana, hän naurahtaa. Annikan opetusmottona on tanssista nauttiminen unohtamatta hikipisaroita ja teknistä vaativuutta. Opetustyön lisäksi hänen työkuvaansa kuuluu tanssijantyöt, tuomarointitehtävät ja oma kilpailu-ura. Mitaliperinne alkoi vuonna 2003 Paimiolaisen kuvanveistäjä Raili Mikkosen suunnittelema Paimio-mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Mitalin saajan tulee olla yleisesti arvostettu henkilö, joka on saavuttanut menestystä toiminnallaan Paimion ja paimiolaisuuden hyväksi mm. kulttuurin, tieteen, urheilun, sosiaalitoimen, talouselämän tai yhdyskuntatyön alueella. Yksisivuisessa mitalissa on kuvattuna keskeisiä paimiolaisia rakennuksia: lukio, Pyhän Mikaelin kirkon kellotapuli sekä Paimion sairaala. Janica Vilen

Seniorit

15. joulukuuta 2016

Piikkiön Eläkkeensaajien 40-vuotisjuhlassa pidettiin puheita paremman vanhuuden puolesta KAARINA. Piikkiön Pontelassa juhlittiin tiistaina 22. marraskuuta Piikkiön Eläkkeensaajien 40-vuotista historiaa. Juhlan avasi yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Pirttijärvi. – Piikkiö on kauniin Kaarinan kainalossa varsin itsenäinen ja itsepäinen yhteisö, jossa vallitsee vahva kotiseuturakkaus. Piikkiön Eläkkeensaajat on tässä yhteisössä paikkansa ansainnut vireällä ja määrätietoisella toiminnallaan, hän sanoo. Juhlapuheen piti Eläkkeensaajien Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Simo Paassilta. – On tärkeää saada mahdollisimman moni eläkkeelle jäävä liittymään mukaan toimintaan. Eläkkeensaajien jäsenmäärä on ylittänyt Suomessa jo 85 000. Jotta Eläkkeensaajien sanalla on painoa, täytyy mukana olla paljon ihmisiä, hän linjaa. Hän esitteli myös eläkejärjestöjen yhdessä tekemää tutkimusta, jonka mukaan 85 % ikääntyneistä kokee olevansa tyytyväinen omaan elämäänsä. Valtaosa heistä kokee elämänsä ainakin jonkin verran onnelliseksi. – Kolme tärkeintä onnen lähdettä ovat hyvä terveys, toimivat ihmissuhteet ja kiinnostavat harrastukset. Lisäksi nousi esiin toimeentulo onnellisuuden osatekijänä, Paassilta kertoo. Ikääntyvien äänen pitäisi hänen mielestään kuulua voimakkaammin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. – Seuraavissa kunnallisvaaleissa on taas mahdollisuus valita sellaiset valtuutetut, jotka ymmärtävät ikäihmisten elämää. Tutkimuksen mukaan ikäihmiset kokevat, että heitä syrjitään ja nuoruutta ihannoidaan yhteiskunnassa, hän huomauttaa. Tämän päivän ikäihmisten suurimmat ongelmat taas kysei-

Juhlapuheen piti Eläkkeensaajien Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Simo Paassilta.

sen tutkimuksen mukaan ovat eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja sote-palveluiden huono saatavuus. – Yksinäisyyden torjunta on kaikkien eläkejärjestöjen yhteinen tehtävä. Olen havainnut, että Piikkiön Eläkkeensaajissa onkin tehty ansiokasta työtä yksinäisyyden torjumiseksi, hän kehuu. Vapaaehtoistyön arvoa ei voi mitata rahassa Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta jatkoi samoilla kiitosten linjoilla: – Teidän järjestöllänne on suuri rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kaupunki on erittäin kiitollinen kaikesta siitä vapaaehtoistyöstä, jota teette. Sen arvoa ei voi edes rahassa mitata, hän kiittelee ja viittaa tutkimukseen, jossa kerrotaan ikäihmisten yksinäisyyden vaikutuksista erilaisten sairauksien puhkeamiseen. Lisäksi hän kertoi ikäihmisten palveluiden tilanteesta Kaarinassa. – Koti- ja vanhuspalvelut

muuttaa nimensä ikäihmisten palveluiksi. Olemme myös tehneet Ikäystävällinen Kaarina -ohjelman, jota ikäihmiset ovat olleet mukana rakentamassa. Tulevat toimenpiteet liittyvät muun muassa joukkoliikenteen ja välimallin asumisratkaisujen kehittämiseen, hän kertoo. Välimallin asumisratkaisuilla hän tarkoittaa oman kodin ja laitoksen välillä olevia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Piikkiön alueella näkyvin hanke ikäihmisten suhteen on Valmakodin peruskorjaus- ja laajennushanke. – Ensimmäiset seinäelementit ovat jo pystyssä ja ensi vuonna päästään asumaan. Nimikilpailu käytiin Piikkiö-päivillä. Valmakodin nimeksi tulee Piikkiö-koti. Nimi vaihdettiin, koska Liedossakin on Valmakoti ja esimerkiksi Tyksistä on palautettu ihmisiä väärään Valmakotiin, kaupunginjohtaja kertoo.

Piikkiön kirkkoherra Merja Hermosen mielestä vanhuus

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva eläkeuudistus on nostanut eläkkeet suosituksi puheenaiheeksi. Eläkkeisiin liittyvät asiat eivät kuitenkaan välttämättä ole kovin tuttuja, sillä eläkeikä on monilla vielä kaukana. Keva (Ent. Kuntien eläkevakuutus) kokosi yhteen yleisimmät eläkkeisiin liittyvät väärinkäsitykset ja vastaa niihin. ta ja työntekijöiltä. Kerättävistä eläkemaksuista pääosa käytetään nyt maksussa oleviin eläkkeisiin ja pienempi osa rahastoidaan. Suomen työeläkejärjestelmässä eläkkeet maksetaan laissa luvatun suuruisina ja säädetyssä eläkeiässä. Väite: Nuoremmat, joiden eläkeikää ei vielä eläkeuudistuksen yhteydessä vahvisteta, eivät

– Itse kaipaisin sitä äänenä, joka kuuluisi vahvemmin eri muodoissa, hän pohtii. – Onni, jota minä odotan vanhuudessa on se, että kiiru vähenis, hän sanoo. Lisäksi Hermonen kertoi puheessaan, että on hakenut

Rauman kirkkoherraksi. Hakuprosessiin liittyvästä soveltuvuustutkimuksesta hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että hän on oikein sopiva kirkkoherra juuri Piikkiöön. Janica Vilen

Vanhuus on viisautta – jakakaa sitä!

Myytit ja faktat eläkkeistä

Väite: Eläke on omaa, itse maksettua rahaa, joka pitäisi saada käyttöön silloin, kun itse tahtoo. Lakiasiainjohtaja Karoliina Kiuru vastaa: Työeläkemaksut eivät ole työntekijän omaa rahaa, vaan maksut on tarkoitettu suomalaisten työeläkkeiden maksamiseen. Eläkkeiden maksamista varten kerätään tarvittavat maksut työnantajil-

on viisautta. – Jakakaa sitä sekä toisillenne, että seuraaville sukupolville, hän neuvoo. Lisäksi hän mietti puheessaan, miten voisimme ottaa vanhuuden viisauden paremmin huomioon.

Piikkiön kirkkoherra Merja Hermosen mielestä vanhuus on viisautta.

pääse ikinä eläkkeelle. Johtava asiantuntija Markku Salomaa vastaa: Suomalaiset ovat yhä terveempiä ja elävät yhä vanhemmiksi, minkä vuoksi vuoden 2017 eläkeuudistuksessa eläkeikä nousee. Eläkeikä alkaa nousta vuonna 1955 syntyneistä lähtien 63 vuodesta alkaen kolme kuukautta vuodessa, kunnes alaikäraja on 65 vuotta. Vuoden 2025 jälkeen

Piikkiön Eläkkeensaajien ansiomerkit myönnettiin Liisa Suomelle (vas), Seppo Paimennolle, Maija Ruohoselle ja Esa Rastaalle.

työssäolo- ja eläkkeelläoloajan suhde pyritään pitämään samalla tasolla. Jos eliniät edelleen pitenevät, on mahdollista, että alin eläkeikä nousee edelleen. Mahdolliset muutokset tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2030 ja maksimikorotus on enintään kaksi kuukautta vuodessa. Myös nuoret pääsevät siis eläkkeelle. Väite: Eläkeläiset ovat ahneita, jos tekevät töitä vielä eläkkeelläkin ja vievät työt nuoremmilta. Johtava asiantuntija Markku Salomaa vastaa: Suomalaisessa työelämässä ovat jonkin verran yleistyneet tilanteet, joissa eläkkeellä oleva on palannut töihin. Usein työtehtävät ovat

osa-aikaisia, keikkaluontoisia tai määräaikaisia. Joskus taustalla voi olla myös se, että kertynyt eläke on jäänyt sen verran pieneksi, että lisätuloja pyritään hankkimaan työskentelemällä. Tällä hetkellä töissä käyviä eläkeläisiä on sen verran vähän, että heidän ei juurikaan voi katsoa vievän työikäisiltä töitä. Väite: Työeläkkeen suuruus on aina 60 prosenttia palkasta. Tilastopäällikkö Katinka Lybäck vastaa: Työeläkkeen suuruutta ei lasketa tiettynä prosenttiosuutena palkasta. Väärinkäsitys voi johtua siitä, että ennen vuotta 2005 työeläkkeillä oli yläraja, joka oli useimmiten 60 prosenttia suurimmasta eläkkeen perus-

teena olevasta ansiosta. Työeläke karttuu nykyään koko työuran aikaisista työansioista. Jos henkilön työurassa on pitkiä katkoksia, vaarana on, että karttunut työeläkekin jää pieneksi. Toisaalta myöskään mitään maksimikattoa ei eläkkeen suuruudessa ole. Nyt maksussa olevat työeläkkeet ovat keskimäärin matalampia kuin uudet alkavat eläkkeet. Tämä johtuu muun muassa siitä, että työeläkeindeksillä tarkistetut eläkkeet jäävät keskimääräisen palkkatason kehityksestä jälkeen sekä siitä, että nuoremmilla ikäluokilla eläkettä kartuttavat palkat ovat keskimäärin korkeammat. TSS

15. joulukuuta 2016

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Hartela Oy rakentaa TVT:lle 114 uutta asuntoa Skanssiin SKANSSI. Hartela Oy on syyskuussa alkanut rakentaa Skanssiin TVT Asunnot Oy:lle uutta kohdetta. Uusien vuokrakotien ennakoidaan valmistuvan kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä työmaalla tehdään paalutustöitä, perustustöitä ja maanrakennusta. Työmaalla ahkeroi parhaillaan kymmenkunta ihmistä, eikä rakentamisesta ole haittaa liikenteelle. Kahteen kerrostaloon rakennettavien 114 asunnon kohde sijoittuu Skanssintorin laidalle. Pienin asunto on 30 neliömetrin yksiö, suurin neljä huonetta ja keittiö 82,5 m2. Asunnoissa on käytännölliset pohjaratkaisut ja osassa on oma huoneistosauna. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on hyväksynyt hankkeen toteuttamisen korkotukilainakohteena. Toimitusjohtaja Teppo Forss kertoo, että TVT:ssä on havaittu asumistrendissä tapahtunut muutos. – Asuminen kaupungissa kiinnostaa yhä useampia. Palvelujen läheisyyttä ja sujuvia

liikenneyhteyksiä arvostetaan. Kehittyvä Skanssin alue vastaa hyvin TVT:n asunnonhakijoiden toiveita. Turussa on hänen mukaansa pulaa hyvälaatuisista vuokra-asunnoista. Varsinkin kohtuuhintaisten vuokrakotien kysyntä ylittää tarjonnan: – TVT:llä on vuosittain yli 7 000 asunnonhakijaa, joista pystymme tarjoamaan asuntoa vain murto-osalle. Siksi uudisrakennushankkeen käynnistyminen on yhtiölle todella tärkeää, Forss kommentoi. Hartela Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Lundstedt on tyytyväinen, että heidän pitkäaikainen yhteistyönsä jatkuu TVT Asunnot Oy:n kanssa. – Skanssin alueen alkuperäinen tarkoitus monipuolisen asumisen kaupunginosana ottaa taas yhden askeleen eteenpäin, Lundstedt iloitsee. TSS

Kahteen kerrostaloon rakennettavien 114 asunnon kohde sijoittuu Skanssintorin laidalle.

Vaalan tasoristeys halutaan Lausteella aloitti uusi korvata eritasoliittymällä parturi–kampaamo VAALA. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 14. maraskuuta Kuusimäki-nimisen asemakaavanmuutosehdotuksen. Kaavamuutoksella varaudutaan muun muassa sillan rakentamiseen, joka korvaisi nykyisen Vaalan rautatietasoristeyksen. SDP:n valtuutettu Mika Maaskola jätti kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa hän esittää, että kaupunki aloittaa ripeästi Liikenneviraston kanssa neuvottelut vaaralliseksi kokemansa Turku–Helsinki-junaradan viimeisen tasoristeyksen poistamiseksi ja korvaamiseksi mahdollisimman nopeasti asemakaavan mukaisesti sillalla. – Vaalan tasoristeyksen poistaminen on ollut esillä ja toistakymmentä vuotta. Sitä ovat hidastaneet muun muassa me-

luselvitykset ja luontoarvojen selvittäminen. Kyseiset selvitykset on nyt tehty, Maaskola perustelee ehdotustaan. Vaalan tasoristeys sijaitsee erittäin vilkkaalla Helsingin radalla. Sen ylittää vilkas 6 100 auton arkipäivän liikenne. Tulevaisuudessa liikenteen ennustetaan nousevan 7 600 autoon päivässä. Tasoristeyksen ylittää päivän aikana myös suuri määrä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, eikä onnettomuuksilta olla vuosien varrella vältytty. Helsingin rataa ollaan parhaillaan kehittämässä voimakkaasti. – Hallitus esittää Tunnin juna -hankkeelle 40 miljoonan euron suunnittelurahaa. Tällaisilta nopean junayhteyden radoilta tulee jo turvallisuussyis-

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO www.turunseutusanomat.fi

itä

tä poistaa kaikki tasoristeykset, Maaskola linjaa. Turun kaupungin suunnittelupäällikkö Matti Salonen ei yllättynyt aloitteesta. – Asia on ollut esillä jo 30 vuotta, mutta ratkaisuehdotukset ovat vaihdelleet. Nyt mietimme, mitä eritasoratkaisu tulisi edellyttämään kaupungilta. Uskon, että asia tulee etenemään Tunnin juna -hankkeen yhteydessä. Lisäksi rakentamisen kustannuksista tääytyy neuvotella, Salonen kommentoi. Liikenneviraston mukaan valtion rataverkolla vielä noin 2 800 tasoristeystä. Niitä kuitenkin poistetaan jatkuvasti kehittämishankkeiden ja peruskorjausten yhteydessä sekä yksittäisten tasoristeysten poistoina. Janica Vilen

LAUSTE. Satu Runonen on avannut Lausteelle Hiushuone Satsuma -nimisen parturi– kampaamon. Kirjurinaukiolla sijaistevassa toimipisteessä on ollut aiemminkin kampaamo, mutta tila ehti olla jonkin aikaa tyhjillään ennen uuden yrittäjän tuloa. – Kaikki ovat toivottaneet

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 6555000 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Ilmoitusvalmistus: aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi

minut lämpimästi tervetulleeksi. Täällä ehdittiin selvästi kaivata kampaamoa, Runonen sanoo. Paraisilta kolme vuotta sitten Lausteelle muuttanut yrittäjä on mielissään saadessaan työskennellä juuri Lausteella lähellä kotiaan. Hänellä on parturin töistä kahdeksan vuo-

Myyntineuvottelijat: Sami Kiili, 050 527 1690 Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151 Ragip Önsoy, 050 325 5659

den kokemus. – Lisäksi opiskelen parhaillaan rakennekynsiteknikoksi ja teen myös meikkauksia ja maskeerausta, hän kertoo. Janica Vilen

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi

15. joulukuuta 2016

ITÄKULMA

TYS on majoittanut 50 vuoden aikana yli 200 000 opiskelijaa ASUMINEN. Turun Ylioppilaskyläsäätiö täyttää tänä vuonna 50 vuotta. TYS on majoittanut historiansa aikana yli 200 000 turkulaista opiskelijaa. Juhlavuonna säätiö katsoo tulevaisuuteen ja etsii muun muassa uusia digitaalisia sovelluksia asumismukavuuden parantamiseen. Uutena kohteena Ylioppilaskylään valmistuu vuonna 2018 aurinkoenergiaa ja maalämpöä hyödyntävä Aitiopaikka. Seuraavien vuosien aikana Ylioppilaskylään halutaan rakentaa tuhat uutta asuntoa. – Olemme vaikuttaneet Turun kaupunkirakenteeseen ja opiskelijaelämään merkittävästi viimeisen 50 vuoden ajan. Tärkeimpinä saavutuksinamme pidän maanlaajuisestikin tunnettua Ylioppilaskylää sekä sitä, että olemme yksi Suomen suurimpia opiskelija-asuntojen tarjoajia, TYS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen sanoo. Tällä hetkellä TYS:llä on lähes 7 000 asuntopaikkaa 18 eri kohteessa. Seuraavan kuuden vuoden aikana tavoitteena

on aloittaa yli tuhannen uuden asunnon rakentaminen Ylioppilaskylän alueelle. – Haluamme tehdä Ylioppilaskylästä osan uutta kampusaluetta, johon yhdistyvät Turun yliopisto, Turun AMK:n uusi kampusalue, TYKSin ja Turun Teknologiakiinteistöjen tilat. Ylioppilaskylässä riittää rakennettavia tonttialueita vielä noin kymmeneksi vuodeksi. Turusta Suomen paras opiskelijakaupunki Turun kaupungin tavoitteena on olla Suomen paras opiskelijakaupunki vuonna 2029. – Tärkeänä osana siinä on myös hyvä ja kohtuuhintainen opiskelija-asuminen, Kalervo Haverinen korostaa. TYS on pitänyt voimakkaasti opiskelijoiden puolta asuntojen sijainnissa ja hyvissä liikenneyhteyksissä. Tavoitteena on muun muassa sujuva pyöräväylä Ylioppilaskylästä Tuomiokirkolle. – Opiskelija-asuntojen tu-

Soluasumisen yhteisöllisyyttä edistävä sovellus voitti TurkuLab Challenge -innovaatiokilpailun. Kuva: Turun Ylioppilaskyläsäätiö.

lee olla helposti saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja bussilla. Olemme parantaneet pyöräilyolosuhteita muun muassa tekemällä yhteistyötä Turun polkupyöräilijät ry:n kanssa ja perustamalla kaksi pyörien huoltopistettä Ylioppilaskylään, Haverinen kertoo.

Haluavatko turkulaiset asua yksiöissä? TYS on satsannut asuntojen laatuun ja viimeisen kymmenen vuoden aikana remontoinut ja rakentanut lähes pelkästään yksiöitä.

– On turkulainen erityispiirre, että meillä opiskelijoista enää vain 10 prosenttia asuu soluasunnoissa. Kaikissa tulevissa kohteissamme, kuten Aitiopaikassa, on lähes pelkästään yhden huoneen asuntoja. Muutos on tapahtunut noin kymmenen viime vuoden aikana ja on aika poikkeuksellista koko Suomen mittakaavassa, sanoo Kalervo Haverinen. Uuden innovaatiokilpailun myötä voi kuitenkin olla, että soluasuminen nostaa pian taas päätään. Juhlavuoden osana TYS oli mukana TurkuLab Challenge -haasteessa. Siinä etsittiin uusia ideoita ja palveluita, joilla voidaan tulevaisuudessa parantaa asumisviihtyisyyttä. Innovaatiokilpailun voitti soluasumisen yhteisöllisyyttä edistävä sovellus. Idean takana olivat Turun yliopiston opiskelijat Miikka Korventausta, Pyry Kantanen ja Tero Kemppi. Kolmikon ajatuksena oli tuoda teknologia asukasvalinnan tueksi. – Soluasunnon hakija vastaa kysymyksiin omista harrastuk-

sistaan, arvoistaan ja elintavoistaan. Sen jälkeen sovellus laskee yhteensopivuusindeksin, jonka perusteella soluasuntoihin voidaan sijoittaa samanhenkiset asukkaat, tiimi summaa. Yhteisöhaasteen ratkaissut kolmikko uskoo, että sovellus parantaa opiskelijoiden viihtyvyyttä TYSsin soluasunnoissa ja vähentää asukkaiden vaihtuvuutta. Samalla säätiön kulut pienenevät. Voittajatiimi on alustavasti keskustellut jatkosta sekä TYSsin että Yhteisöhaasteen kumppanin Talokeskus Oy:n kanssa. TurkuLab Challengen voitto toi heille 7000 euron pääpalkinnon. TYSsin toimitusjohtaja Kalervo Haverinen kokee, että kilpailussa syntyi useita käytäntöön sovellettavia ideoita. – Halusimme tuoda opiskelijat mukaan kehittämään opiskelija-asumista ja säätiön toimintaa. Saimmekin kilpailusta useita energiansäästöä ja yhteisöllisyyttä edistäviä ideoita, joita aiomme kokeilla asuntokohteissa tulevana vuonna, hän lupaa. TSS

täydentävät toisiaan, ja yhteinen kehittäminen pitää tehdä näkyväksi. Tärkeää on, että rakennamme jo olemassa olevan kaupungin rakenteen sisälle, Viitanen sanoo. Kaupunki kehittää aluetta jatkuvasti. Raitiotie tai superbussi ovat merkittäviä hankkeita, jotka tekevät alueesta tavoitettavamman, ja ovat yrityksille merkki pitkäjänteisestä suunnittelusta. – Tästä alueesta halutaan maailmanluokan brändi. Turun linjaus on aloittaa yritysyhteistyö ennen kaavoitusta niin, että yritykset liitetään mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Samalla jätetään tilaa innovatiivisuudelle, sanoo Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Päästötön ja jätteetön kaupunki

Turku Future Forumissa keskusteltiin tiedepuiston kehittämisestä

Juha Kostiainen puhui Turku Future Forumissa siitä, kuinka tärkeää luovuudella on erilaisten ihmisten vuorovaikutus.

Turun kaupunki kaavailee kampusalueen ja Itäharjun väliin jäävästä tiedepuistosta kansainvälisesti kiinnostavaa asuin- ja yritysaluetta. Tiedepuisto on tiiviydeltään ja sijainniltaan Suomessa ainutlaatuinen. TURKU. Turku Future Forumin teemana oli Itäharjun, Kupittaan aseman ja yliopiston kampuksen muodostaman alueen eli niin sanotun tiedepuiston kehittäminen. Tiedepuistosta toivotaan houkuttelevaa aluetta yrityksille ja asukkaille. Keskiviikkona 30.11.2016 alueen kehityksestä luennoivat Jukka Viitanen, Timo Hintsanen, Juha Kostiainen ja Lari Rajantie.

Mikä on tiedepuisto? Tiedepuisto on yksi Turun kärkihankkeista. Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan tiedepuiston suurimpia vahvuuksia on se, että pienellä alueella on yliopisto, sairaala, yrityksiä ja asuintaloja. Lisäksi tiedepuisto on lähellä Turun keskustaa. Turun ja Helsingin välille suunniteltu tunnin juna yhdistäisi kaupungit samaksi työssäkäyntialueek-

si, ja silloin Kupittaan aseman sijainti keskellä tiedepuistoa olisi entistä tärkeämpi. Tiedepuisto voi siis tulevaisuudessa tarjota erilaisille ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia kohdata, jos alueen kehittäminen onnistuu ja sinne saadaan hyvin toimiva joukkoliikenneyhteys. – Jotta voidaan olla luovia, tarvitaan elävää ja viihtyisää kaupunkiympäristöä, jossa taide ja kulttuuri ovat osa jul-

kista tilaa. Kaupungin murros tarkoittaa tiiviimpää keskustaa, jossa henkilöautojen aika alkaa olla ohi, sanoo YIT Oyj:n kaupunkikehityksen ja yhteistyösuhteiden johtaja Juha Kostiainen. Myös tulevaisuuden haasteet täytyy ottaa nyt jo mukaan suunnitteluun. On tärkeää huomioida kestävyys, globalisaatio ja teknologian kehittyminen, kun suunnitellaan kaupunkiympäristöjä. – Luonnonvarojen loppuminen johtaa väistämättä siihen, että jostain pitää luopua. Isoin kysymys koskee hyvinvoinnin ja talouskasvun yhdistämistä luonnonvarojen vähenemiseen. Tähän tarvitaan konkreettisia ratkaisuja, kuten koulujen tähdelounaiden myymistä. Tärkeää on, että asioita opitaan tekemään toisin myös julkisella puolella. Turulla on mahdollisuudet tulla nollajätealueeksi, visioi Sitran liiketoiminnan kehityksen johtava asiantuntija Lari Rajantie.

Sitran Lari Rajantie toivoo, että Turku on mukana resurssiviisaiden edelläkävijöiden joukossa. – Tavoitteena on päästötön kaupunki, jätteetön kaupunki ja kaupunki, joka ei ylikuluta luonnonvaroja. Olennaista on kiertotalous, jotta resurssit pysyvät käytössä, Rajantie sanoo. Rajantien mukaan Suomi voisi olla tässä kansainvälinen kärkimaa: – Maailmalla on suuri tarve ratkaisuille, Rajantie päättää. Roosa Vastamäki

Kaupungin rooli innovaatioalustana Resolute HQ Oy:n toimitusjohtaja Jukka Viitanen kuvaa kaupungin olevan innovaatioiden kehitysalusta ja kasvun moottori. Kaupunki luo tekemiselle vain kehykset. – Innovaatioita ei rakenneta yksin. Kaupunki ja yritykset

Karttakuvaa Turun tiedepuistohankkeesta, joka käsittää Itäharjun, Kupittaan aseman ja yliopistokampuksen alueen.

ITÄKULMA

15. joulukuuta 2016

MAINOS

5/2016

Akselin asiakaspalvelun jouluvinkit Kuva: Riikka Kyläheiko

Maitopurkki on hyvä säilytysastia rasvalle. Missään tapauksessa rasvaa ei saa kaataa WC-pönttöön tai muuhun viemäriin. Kylmä vesi kovettaa rasvan ja se tukkii putket. Ongelma on ympärivuotinen, mutta se korostuu jouluisin. Lahjapaperit polttokelpoiseen jätteeseen

Asiakaspalvelun esimies Pirjo Vuorinen toivottaa turvallista joulua. Poissaollessa koti kannattaa jättää asutun näköiseksi. Etenkin paloturvallisuudesta kannattaa pitää huolta kynttilöitä poltettaessa. Akseli Kiinteistöpalveluiden asiakaspalveluun on helppo tulla. Asiakaspalvelu on lähellä ihmisiä niin Varissuolla kuin Lausteellakin. Varissuolla aukioloaikoina palvelemassa on koko ajan 3-4 henkilöä niin tiskillä kuin puhelinasioissa. – Vaikka sähköisen asioinnin osuus kasvaa koko ajan, ainakin Varissuolla asiakaspalveluun liittyvissä

asioissa tartutaan edelleen ennemmin puhelimeen tai tullaan käymään, sanoo asiakaspalvelun esimies Pirjo Vuorinen. Vuorinen koosti asukkaille joulunajan asumisvinkit. Pidä koti asutun näköisenä Käytännön kodinturvaus on tärkeää, jos joulu vietetään

muualla. – Naapuriapua on hyvä hyödyntää siinä, että koti pidetään asutun näköisenä. Rivitalossa naapuria olisi hyvä pyytää lakaisemaan pihatietä ja kerrostalossa tarkistamaan, että postia ei jää sojottamaan luukusta näkyviin koko päiväksi. Kun vielä jättää valaistusta päälle, niin koti näyttää asutulta, vinkkaa Vuorinen.

Kinkkurasva tukkii putket Vuosittain asukkaille tuottaa murhetta putket tukkiva rasva. – Aika hyvin viesti on mennyt perille, kun asiaa joka vuosi mediassa käsitellään. Kinkkurasva, kuten muukin ruoanlaitossa syntyvä rasva tulee toimittaa kovettuneena biojätteeseen tai edes sekajätteeseen.

Kiinteät palvelumaksut pysyvät samoina jo kolmatta vuotta peräkkäin Akseli Kiinteistöpalveluiden ja Turun Isännöintikeskuksen kiinteät palvelumaksut taloyhtiöille pysyvät vuonna 2017 samoina jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös Varissuon Lämmön lämpömaksut pysyvät ennallaan. Sen sijaan joitain yksittäisiä asiakaspalvelumaksuja joudutaan tarkistamaan kasvaneiden työmäärien ja kustannuksien vuoksi. – Hintojen säilyttämisen mahdollistavat tiukka

talouskuuri ja maltillinen kasvu. Tuottavuus on kasvanut parempien koneiden ja työmenetelmien myötä, tosin myös velvoitteet ovat koko ajan lisääntyneet, kertoo Akseli Kiinteistöpalvelut oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso. Myös isännöinnin velvoitteet ovat kasvaneet, mikä kasvattaa työmäärää. Esimerkiksi uusi asbestilaki lisää merkittävästi muutostöiden valvonnan työmää-

rää.

– Myös korjausrakentaminen on lisääntynyt ikääntyvän rakennuskannan myötä. Tämä vaatii isännöinniltä paljon aikaa ja asiantuntemusta sekä muutostöiden toteuttamiseen että kirjaamiseen. – Pidättäytymällä hinnankorotuksista haluamme olla mukana yhteiskuntatalkoissa hillitsemässä asumismenojen kasvua. Usein ajatellaan, että esimerkiksi

kiinteistöveron korotukset osuvat vain varakkaimpiin. Korotukset nostavat kuitenkin vuokralaisten menoja, Kivilaakso tuumii. Akseli Kiinteistöpalveluiden liikevaihto on noin kuusi miljoonaa euroa. Turun Isännöintikeskuksen liikevaihto on puolestaan vajaa kaksi miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät yhteensä n. 100 henkilöä.

Käärepaperit kannattaa mahdollisuuksien mukaan viedä vasta toiseen joulun jälkeiseen tyhjennykseen. Näin kriittisemmälle jätteelle jää enemmän tilaa. – Kiiltävä lahjapaperi ei kelpaa paperinkeräykseen, vaan se tulee laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. Pahvilaatikot tulee purkaa ja litistää, ja viedä kartonginkeräysastioihin. Ne eivät myöskään kuulu paperinkeräykseen. Foliot ja tuikkukynttilöiden kuoret laitetaan metallinkeräykseen, Vuorinen kertoo. Rikkinäiset LED-valot voi viedä Varissuon SER-keräyspisteeseen. Joulukuuset voi jättää jäteastioiden viereen. Ne hyödynnetään lämmityksessä tai viheryksikössä hakkeena.

kannattaa tarkistaa ennen joulua. – Paristoja ja jopa uuden hälyttimen voi ostaa tarvittaessa asiakaspalvelustamme ja asennuskin on mahdollinen. Tärkein muistisääntö on tietenkin se, että aitoja kynttilöitä tai ulkotulia ei saa jättää koskaan valvomatta. Parvekkeet eivät ole ulkotulien paikka. Joulusaunat lämpiävät taas aattona Vaikka kiinteistöhuollon väki rauhoittuu sekin joulunviettoon, kiireelliset hommat hoituvat. Jätehuolto kiertää Tapaninpäivänä tarkistamassa jäteastioiden tilanteen. Mahdollinen lumi tietysti luodaan ja hiekoitus tehdään. – Taloyhtiöiden joulusaunat lämmitetään perinteisesti aattona taloyhtiöiden toiveiden mukaan. Saunavuorolistat tulevat kiinteistöihin jouluviikolla, Pirjo Vuorinen kertoo lopuksi.

Paloturvallisuus kuntoon Palohälyttimien

toiminta

Varissuon Lämpö järjestää perinteisen ilotulituksen Varissuon Lämpö Oy:n perinteinen uudenvuoden ilotulitus järjestetään Varissuon kentällä 31.12.2016 kello 20.00. Tapahtuma järjestetään jo iltakahdeksalta, jotta lapsiperheet voivat siihen osallistua. – Toivomme että tapahtuma vähentää tarvetta omien ilotulitteiden hankintaan. Näin roskaa syntyy vähemmän. Tapahtuma on aina sujunut mukavasti il-

man järjestyshäiriöitä, mutta omat tulitteet on jätettävä kotiin, jotta väkijoukossa ei satu vaaratilanteita, toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso muistuttaa. – Pienten lasten ja koirien osalta tulee arvioida, onko tapahtuma sopiva. Toivotamme kaikki tervetulleiksi ilotulitusta seuraamaan, myös Varissuota ympäröiviltä asuinalueilta, sanoo Kivilaakso.

ITÄKULMA

15. joulukuuta 2016

MAINOS

Toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso jää keväällä eläkkeelle Kuva: Riikka Kyläheiko

Monelle itäturkulaiselle vuosien aikana tutuksi tullut Akseli Kiinteistöpalveluiden toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso on jäämässä eläkkeelle. Palvelusvuosia Akselilla Maurille kertyi pyöreät 30. – Ensimmäinen työpäiväni oli 1.9.1986. Tänne tullessani pelkäsin vaikeampaa pestiä. Tutut olivat varoitelleet Varissuosta, sillä rakentaminen oli silloin jo loppuvaiheessa, mutta kasvukivut olivat edelleen olemassa. Hyviä päiviä on tässä työssä ollut kyllä huomattavasti enemmän kuin huonoja. Nämä 30 vuotta ovat menneet tosi äkkiä, Kivilaakso toteaa haastattelun alkuun. Eroanomuksensa Kivilaakso jätti syyskuun 13. päivänä. – Olin täyttänyt edellisenä päivänä 65 vuotta ja olin tilastokeskuksen määritelmän mukaan ensimmäistä päivää vanhus. Historioitsijat ovat määritelleet sukupolveksi 30 vuotta ja sen verran oli myös tullut työvuosia täällä mittariin. Tuntui, että nyt on sopiva hetki lähteä, Kivilaakso kertoo. Kivilaakso ei pahemmin perusta sanonnasta ”ikä on vain numero”. – Kesällä tein mökillä töitä raivaussahalla ja silloin tuli mieleen, että tuota sanontaa hokevat voisivat tulla kokeilemaan, miten se sanonta pätee saha kädessä, Kivilaakso sanoo pilke silmäkulmassaan. Tekniikka muuttuu, ihmiset ovat samanlaisia Kolmenkymmenen vuoden työrupeaman aikana Kivilaakso on huomannut sen, että ihmiset eivät ole muuttuneet. – Perustarpeet ovat edelleen samat ja meidän työmme on pitkälti edelleen sitä saunavuorojen ja autopaikkojen järjestelyä kuin aloittaessani. Tärkeää asukkaalle on edelleen se että, lumet on luotu, nurmikot leikattu ja kuudennen ker-

roksen käytävän lamppu ei ole pimeä. Yhteiskunnassa vallalla olevat trendit näkyvät Kivilaakson mukaan nopeasti kiinteistönhuollossa. – Huoli ympäristöstä näkyy selvästi panostuksessa energiaa säästäviin ratkaisuihin. Veden ja sähkön kulutukseen kiinnitetään enemmän huomiota. Myös digitaalisaatio näkyy alalla enemmän, kuin miltä se ulospäin näyttää. 80-luvulla talonkirjat olivat ihan fyysisiä kirjoja. Meiltä vietiin kerran viikossa 90 paksua talonkirjaa poliisilaitokselle leimattaviksi. Tuon kaiken voi tehdä päätteeltä nykyään. Ennen huoltomiehet kävivät tekemässä kaikki säädöt, nyt automaatio mahdollistaa, että lämpöä, valoa ja ilmastointia voidaan säätää ja valvoa etänä. Ulko-ovetkin aukeavat ja lukkiutuvat ilman että joku kiertää avainten kanssa ovelta toiselle kaksi kertaa vuorokaudessa. Sähköinen viestintä on lisääntynyt, mutta esimerkiksi taloyhtiöiden hallitukset kokoontuvat edelleen pääsääntöisesti kasvotusten. – Asiakaspalvelussa kuljemme vähän omia polkujamme. Se johtuu siitä että asiakkainamme on 4 000 maahanmuuttajaa. Tiskillä asioidessa on helpompi ymmärtää toista kuin puhelimen välityksellä. Haluamme kehittää kyllä sähköistä viestintää, mutta emme pakottaa siihen, Kivilaakso kertoo. Tällä hetkellä Akseli panostaa viestintäänsä. – Aloittaessani Varissuon Huollossa oli töissä 80 ihmistä. Nyt Akselissa on noin sata työntekijää. Asiakasmäärä on kuitenkin samassa ajassa kaksinkertaistunut. Se on tietoteknii-

www.akseli.fi palvelu@akseli.fi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Turun Isännöintikeskus Oy:n yhteisten toimistojen yhteystiedot:

Huollon ja Lausteen Huollon fuusion vuonna 2005. – Se on ehdottomasti suurin asia. Varissuo ja Lauste ovat hyvin samanlaisia, vuokra- ja kerrostalovaltaisia alueita. Etäisyys alueiden välillä on myös pieni, joten yhdistymisestä oli paljon etuja. Se oli hankala, mutta mielenkiintoinen homma. Lausteelta tuli 23 ihmistä ja Varissuolla oli noin 70 henkeä töissä. Kahden yrityksen kulttuurien yhdistäminen ei ole koskaan ihan saumatonta. Reilu vuosikymmen myöhemmin voidaan jo todeta, että olemme hitsautuneet hyvin yhteen myös asiakkaiden mielessä, Kivilaakso sanoo. Turun Isännöintikeskuksen osto vuonna 2007 ja isännöinnin keskittäminen myöhemmin sinne onnistui selvästi helpommin. Kiikkustuoli saa odottaa

Mauri Kivilaakso puhumassa Akselin syksyn asiakastilaisuudessa. kan kehittymisen ansiota. Samaan aikaan odotukset viestinnästä ovat koko ajan lisääntyneet. 30 vuotta sitten olisi ollut mahdoton

ajatus palkata henkilöä yksinomaan viestintätehtäviin. Nykyään viestimme enemmän, nopeammin ja fiksummin.

Ylpeä fuusiosta Suurinta saavutusta työuralla kysyttäessä Kivilaakso mainitsee heti Varissuon

VARISSUO: Karvataskunkatu 1, 20610 TURKU Puh. (02) 275 2100 Fax (02) 244 5387

Asiakaspalvelu avoinna ma - to klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00, pe klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00.

Asiakaspalvelu avoinna ma klo 7.30-17.00, ti - to klo 7.30–16.00, pe klo 7.30–15.00. Kesämaanantaisin 1.6.–31.8. klo 7.30–16.00.

Vikailmoitukset Vikailmoitukset www.akseli.fi tai toimistoaikana puh. (02) 275 2143. Huoltopäivystyksen ja oven avaukset toimistoajan ulkopuolella päivystyksen hoitaa vartioliike, puh. (02) 275 2138. Sen kautta hoidetaan vain työt, joiden korjaamista ei voida vaaran tai vahingon laajenemisen takia jättää hoidettavaksi arkena.

LAUSTE: Kirjurinkatu 3, 20750 TURKU Puh. (02) 275 2105

Eläkkeellä Mauri Kivilaakso aikoo alkajaisiksi keskittyä Jämsässä sijaitsevan kesäpaikkansa ladon ja liiterin laittoon sekä metsänraivaukseen. – Meille tuli myös kolmas lapsenlapsi hiljattain, joten myös heidän kanssaan haluan viettää enemmän aikaa. Toivottavasti pääsen myös enemmän pelaamaan golfia, hän kertoo. Kivilaakso viihtyy perheineen myös Lapissa, Ylläksen maisemissa. Myös paikallispolitiikka kiinnostaa eläköityvää toimitusjohtajaa. – Olen kunnallisvaaleissa ehdokkaana. Minulla ei ole mitään suunnitelmia isommalle poliittiselle uralle, mutta jos kokemuksestani on hyötyä paikallisella tasolla, vaikkapa kunnallisissa yhtiöissä, niin olen tyytyväinen. Myös sote-uudistus kiinnostaa minua. Mauri Kivilaakso jää eläkkeelle vappuna 2017. Sitä ennen hän auttaa uutta toimitusjohtajaa asettumaan taloksi.

Huom! Mikäli päivystyksen kautta tilattu työ osoittautuu kuuluvaksi huoneiston omistajan tai vuokralaisen vastuulle, voidaan työn tilaajalle lähettää työstä lasku (esim. huoneistossa olevan sulakkeen vaihto). Varissuon itsepalvelupesula Pesulaan ovat tervetulleita kaikki asuinpaikasta riippumatta. Pyykinpesukoneiden lisäksi pesulasta löytyy isoja matonpesukoneita. Maksu suoritetaan puhelimella. Sijainti Varissuon liikekeskuksen katutasossa Kousankadun päässä. Aukioloajat ja hinnat www.akseli.fi tai puh. (02) 275 2100.

ITÄKULMA

15. joulukuuta 2016

Varissuon kirkolla vietetään jouluaattoa yhdessä VARISSUO. Varissuon kirkon ovet ovat tänä jouluaattona avoinna klo 12–17 yhteistä joulun viettoa varten. Syksyllä avattu kirkko-olkkari tarjoaa jouluista tunnelmaa ja vapaamuotoista yhdessäoloa kaikille, jotka haluavat viettää joulun yhdessä toisten kanssa. Kirkko-olkkarin joulun viettoon osallistuu useita Katariinanseurakunnan työntekijöitä, jotka haluavat viettää joulua yhdessä alueen ihmisten kanssa. – Joulua pidetään Suomessa perhejuhlana ja siitä tämä ajatuskin oikeastaan lähti. Nuorten kanssa jutellessa nousee usein esiin ajatus, että seura-

kunta on heille kuin perhe, joten miksipä jouluakin ei vietettäisi tämän perheen kesken ja samalla uusiinkin ihmisiin tutustuen, kertoo johtava nuorisotyöntekijä Taru Heikkonen. Joulun vieton tarkkaa ohjelmaa ei ole lyöty lukkoon, vaan se elää osallistujien toiveiden mukaan. – Tarkoituksemme on tarjota puitteet rentoon ja jouluiseen yhdessäoloon ilman suuria paineita. Joskus jouluun ladataan kohtuuttomasti odotuksia ja toiveita, mutta meidän joulu rakentuu yksinkertaisista jutuista. Juodaan glögiä ja syödään pipareita, pelataan

pelejä, kuunnellaan joululauluja, katsellaan telkkaria, vietetään aikaa yhdessä, Heikkonen listaa. Varissuon kirkon joulua ei ole tarkoitettu vain joulunsa yksin viettäville. – Erään työntekijämme perhe tulee mukaan perheen lasten toiveesta. Sukulaiset ovat kaukana ja lapset halusivat viettää joulun jossain, missä on ihmisiä ja elämää. Kirkolle voi tulla koko päiväksi tai sitten ihan vaan hetkeksi piipahtamaan, ihan oman aikataulun mukaan, Heikkonen sanoo. Tilaisuuteen ei ole lähetetty kutsukortteja, vaan se on avoin ihan kaikille. Järjestäjät

itsekään eivät tiedä, ketä tulee paikalle vai tuleeko ketään. – Työkavereiden kanssa mietittiin, että pahinta, mitä voi tapahtua on se, että ketään ei tulisi paikalle ja viettäisimme joulun keskenämme. Sekään ei tuntunut meistä pahalta ajatukselta, joten tässä jutussa ei voi kuin voittaa, Heikkonen hymyilee. Jouluaattona Varissuon kirkolla järjestetään kaikille avoimen joulun vieton lisäksi myös muita seurakunnan tilaisuuksia. Lasten aattohartautta vietetään klo 14 ja Kynttiläkirkkoa klo 16. – Tuntuu mukavalta ajatella, että kirkossa on paljon elämää

Katariinanseurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Taru Heikkonen kutsuu kaikki viettämään yhteistä jouluaattoa Varissuon kirkolle.

jouluna. Kyllähän kirkossa aina joulun aikaan tapahtuu, mutta tällä kertaa tapahtuu myös jotain sellaista, joka on meidän

kirkossamme aika uutta ja erilaista, Heikkonen iloitsee. Anna Hälli

Miika Tiainen valittiin TYYn hallituksen puheenjohtajaksi ITÄ-TURKU. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajisto valitsi uuden hallituksen vuodelle 2017. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Miika Tiainen. Tiainen on neljännen vuoden tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelija ja järjestöaktiivi. Hän edustaa TuKYlistaa. Vuonna 2016 Tiainen toimi TYYn hallituksen varapuheenjohtajana muina vastuualueinaan sosiaalipolitiikka

ja viestintä. Aiemmin Tiainen on toiminut TYYn järjestöissä erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, Turun KY:n ja Tricoloren hallituksissa sekä NESUn puheenjohtajana. Yliopiston hallinnossa hän on edustanut opiskelijoita niin kauppakorkeakoulun johtokunnassa kuin erilaisissa työryhmissä. – Ylioppilaskunnan vuotta 2017 värittävät vaalit ja niihin valmistautuminen. Kevään kuntavaalien myötä opiskeli-

joille tärkeät teemat on saatava entistä vahvemmin kaupungin päätöksentekoon. TYYn edustajistovaalit syksyllä ja ylioppilaskunnan 95-vuotisjuhlavuosi tuovat uutta virtaa ylioppilaskunnan toimintaan ja yhdistävät ylioppilaita, Tiainen kuvailee tulevaa vuotta. – Muutokset opiskelijan toimeentulossa sekä opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen puhututtavat myös ensi vuonna. Meidän on varmis-

tettava, että opiskelijat saavat ajantasaisen tiedon käsillä olevista muutoksista ja vaikutettava YTHS:n toimintaedellytysten turvaamiseksi. Yhteistyö ja vaikuttaminen yliopistoon erityisesti opiskelun tukeen liittyvissä kysymyksissä korostuu muutosten myötä entisestään. On, paitsi ylioppilaiden myös yliopiston etu, että opiskelijoiden opiskelukykyyn kiinnitetään kurjistuneessa taloustilanteessa entistä tarkempaa

huomiota, Tiainen jatkaa. TYYn hallituksen 2017 jäseniksi valittiin Ali Benkherouf, Inari Harjuniemi, Saana Kallio, Laura-Maria Poikela, Janne Salakka, ja Matias Virta. Benkherouf on tiettävästi ensimmäinen TYYn hallitukseen valittu kansainvälinen tutkinto-opiskelija. Farmaseutiksi valmistunut, Iso-Britanniassa syntynyt Benkherouf opiskelee maisterin tutkintoa Turun yliopiston biolääketieteen lai-

toksella. – TYYn hallituksessa haluaisin tehostaa viestintää ja yhteistyötä kansainvälisten yhteisöjen välillä, Benkherouf sanoo. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä jakaa vastuualueet järjestäytymis-kokouksessaan. Hallituskausi kestää yhden vuoden. Perehtymisensä uusi hallitus aloittaa joulukuussa ja kautensa vuoden 2017 alusta. TSS

KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO: su 18.12. klo 10 Messu, Hälli, Toljamo (av), Kerokoski, glögit – la 24.12. klo 14.30 Lasten aattokirkko, Toljamo, Lautjärvi, klo 16 Armas Maasalon Jouluvesper, Ronkainen, Lautjärvi, P.Kat.kuoro – su 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajp, Frondelius, Hälli, Lautjärvi, P.Kat.kuoro – ma 26.12. klo 10 Tapaninpvän messu, Toljamo, Viirros, Lautjärvi – su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpvän messu, Paatere, Toljamo (av), Lautjärvi, kirkkokahvit – pe 6.1. klo 10 Loppiaisen messu (YLE 1 radioi), Ronkainen, Frondelius (av), Lautjärvi, P.Kat.kuoro – su 8.1. klo 10 Kirkkojen messu – Missa de Angelis (YLE 1 radioi; saavu kirkkoon viim. klo 9.45), Toljamo, Ronkainen (av), Kerokoski, Lautjärvi, P.Kat.kuoro, kirkkobussi klo 9.00 reittiä: Varissuon kko - Littoistentie - Satakielenkatu - Tilhenkatu - Littoistentie - Västäräkinkatu - Jaanintie - Karjakuja - Säkönkatu - Virmuntie - Petkeltie - Kuralankatu - Kohmo - Kuralankatu - Vanha Hämeentie - Tammitie - Hakapellonkatu – P.Kat.kirkko, paluu n. klo 11.30. – su 15.1. klo 10 Messu, Forsström-Roivanen, Paatere (av), Kerokoski VARISSUON KIRKKO: su 18.12. klo 12 Messu, Paatere, Toljamo (av), Kerokoski, kirkkokahvit – ma 19.12. klo 8.30 Aamurukouspiiri – la 24.12. klo 12-17 Joulu saapuu jokaiselle, avoimet ovet ja vapaamuotoista yhteistä joulun viettoa, klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut, klo 16 Kynttiläkirkko, Hälli, Frondelius – su 25.12. klo 9 Jouluaamun sanajp, Frondelius, Hälli, Kerokoski, kirkkokahvit – ma 26.12. klo 12 Tapaninpvän Kauneimmat joululaulut –messu, Toljamo, Viirros, Kerokoski – ke 28.12. klo 15-19 Nuorisolle välipäivien avoimet ovet alakerran nuortentilassa - su 1.1. klo 12 Uudenvuodenpvän messu, Ronkainen, Toljamo (av), Kerokoski, kirkkokahvit - pe 6.1. klo 12 Loppiaisen messu, Forsström-Roivanen, Frondelius (av), Lautjärvi – ma 9.1. klo 8.30 Aamurukouspiiri – ke 11.1. klo 17 Hepreanpiiri, klo 18 Nuortenilta – to 12.1. klo 14-18 After school, koululaisten avoimet ovet, klo 17-19 PimeeDonkkis koululaisille ja eskareille – to 12.1. klo 18 Ilosanomapiiri – pe 13.1. klo 9.30 Perhekerho – su 15.1. klo 12 Messu, Viirros, Paatere (av), Kerokoski, kirkkokahvit KIMPPAKESKUS, KATTELUKSENK. 5: to 12.1. klo 13-15 IkäArvokas kortteliklubi HURTTIVUOREN SRKKOTI: to 12.1. klo 13 Varttuneen väen kerho JAANIN SRK-TALO: pe 13.1. klo 9.30 Vauvaperhekahvila SOKKELO, JAANINTIE 36: ma 19.12. klo 14 Jaanin kerho varttuneelle väelle HANNUNNIITUN SRK-TALO: pe 16.12. klo Rukouspiiri – la 17.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut – ma 9.1. Omaishoitajat – ke 11.1. klo 11 Annan tupa – to 12.1. klo 9.30 Perhekerho – pe 13.1. klo 15 Rukouspiiri – su 15.1. klo 16 KaakaoPuuhaKirkko, Frondelius PETKELTIE 5 KERHOHUONE: to 12.1. klo 13-15 IkäArvokas kortteliklubi NUMMEN SRK-KOTI: ti 10.1. klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) - to 12.1. klo 18 Vastavirtailta nuorille aikuisille

KUULUTUKSET: Katariina evl

Kastetut Alvar August Laine Inari Isla Elisabeth Vesa Sara Soﬁa Välimäki Kuolleet Sirkka Liisa Olkkola 90 v Maire Anneli Pihlajamaa 75 v Arto Antero Järvinen 73 v Pirkko Leila Kaarina Vanne 81 v Anita Tukia 79 v Turkka Johannes Lehtoaho 61 v

DIAKONIATOIMISTO VARISSUOLLA Diakoniatyön ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 Varissuon diakoniatoimistolla os. Kousankatu 6 sekä IkäArvokas päivystyspuhelin (varttuneelle väelle ja heistä huolissaan oleville) ti ja pe klo 9-10 p. 040 3417 172.

Katariinanseurakunta toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja siunattua uutta vuotta 2017!

seurakuntatoimisto p. 040 3417 350 varauspalvelu p. 040 3417 011

www.katariinanseurakunta.ﬁ www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

15. joulukuuta 2016

Asuminen ja rakentaminen

Kaarina-talon peruskiveen muurattiin kolikoita, runoja ja pieni yllätys

Vuodesta 1983 asti suunnitteilla olleen Kaarina-talon peruskivi on nyt muurattu. Talon avajaisia päästään viettämään ensi vuoden joulukuussa, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Rakentamista voi seurata netissä, sillä nykyisen virastotalon katolla on kamera, joka kuvaa työmaata kaikkien nähtäville. da. Kehitys näkyy koko keskustassa, ei pelkästään Kaarina-talossa. Keskustan alueeseen on juuri investoitu 60–70 miljoonaa euroa. Se on hyvä osoitus siitä, että uskoa Kaarinan kehittämiseen riittää niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Virta kehuu kaupunkiaan. Kaarina-talo on suunniteltu niin, että kaikki Uudenmaantiellä ja keskustassa kulkevat pääsevät ihailemaan sen loistoa. Sen sijaan näkymä sisältä ulos on suunniteltu niin, että ikkunoista avautuu maisema uudelle puistomaiselle torille. Sen rakentaminen vaatisi Citycon-talon purkamista, sillä nykyisellään Kaarina-talon ikkunoista avautuisi näkymä Cityconin eli Kaarina-Centerin talon seinään.

4-vuotias Jaakko Ranne muuraamassa Kaarina-talon peruskiveä yhdessä isänsä kanssa.

KAARINA. Kaarina-talon peruskivi muurattiin perjantaina 2. joulukuuta juhlallisin menoin. Kaupunginjohtaja Harri Virta avasi muuraustilaisuuden Lautakunnankadun työmaalla. – Tämä on Kaarinan kaupungille historiallinen hetki. Jo vuonna 1986 piirrettiin ensimmäinen kuva Kaarina-talosta ja nyt 30 vuotta myöhemmin pääsemme muuraamaan peruskiveä, hän sanoo. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Alander luki peruskirjan ja aloitti lieriön muurauksen peruskiveen. Lieriöön laitettiin tulevia sukupolvia silmällä pitäen Kaarinatalon peruskirja, 30.11. ilmestynyt Kaarina-lehti, rahasarja jossa Suomessa käytössä olevista kolikoista 1 €, 50 s, 20 s, 10 s ja 5 s sekä erikoisrahat runoilija Eino Leinolle ja filosofi Georg Henrik von Wrightille, havainnekuva Kaarina-talosta ja Runo-Kaarina -kilpailun 2016 voittajateos, Riikka Ulannon Vedelmiä. Virran ja Alanderin lisäk-

si muuraamaan pääsivät kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä, sivistysjohtaja Elina Heikkilä, toimitusjohtaja Veijo Sammalmaa, tekninen johtaja Jyrki Lappi, tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen, rakennuttajainsinööri Markku Leinonen ja arkkitehti Pia Helin. Pieni yllätys lapsiperheeltä Myös paikalle tulleilla kuntalaisilla oli mahdollisuus päästä muuraamaan. Nuorin muuraaja oli 4-vuotias kaarinalainen Jaakko Ranne, joka on Kaarinan entisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Matti Ranteen pojanpoika. Virallisen muuraustilaisuuden jälkeen hän kävi tiputtamassa kunnan kasaaman aikakapselin viereen oman lahjansa Kaarina-talolle, jonka hänen isänsä sitten peitti betonilla. Lahja oli peltirasiaan kätketty kirje, joka on kirjoitettu

Virallisen muuraustilaisuuden jälkeen Jaakko Ranne kävi tiputtamassa kunnan kasaaman aikakapselin viereen oman lahjansa Kaarinatalolle, jonka hänen isänsä sitten peitti betonilla.

Kaarinan kruunun kääntöpuolelle. Perhe löysi keväällä Amazing Race -tapahtumassa viime vuonna käytetyn Kaarinan kruunu -setelin, jossa komeilee kaupunginjohtajan kuva. Setelin toiselle puolelle he kirjoittivat viestin ja liimasivat kolmen lapsen kuvat.

ma. Jatkossa kuitenkin kaikilla kaarinalaisilla on yksi kohde, johon voi kokoontua ilon ja surun aikana. Toivon, että siellä tuotetaan sellaisia palveluita, jotka kuntalaiset kokevat omikseen, jotta talosta saadaan kaikkien yhteinen olohuone, Järvinen sanoo.

Kaupunkilaisten olohuone Tilaisuus jatkui Kaarinan Tähdessä. Siellä juhlakansalle esiintyi Valkeavuoren koulun 4B-luokan kuoro johtanaan luokanopettaja Vuokko Kiikko. Tilaisuus alkoi Varsinaissuomalaisten laululla. Kahvien jälkeen esiteltiin tarkemmin rakenteilla olevaa Kaarina-taloa ja sen tulevaa käyttöä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen toivoo, että Kaarina-talosta tulisi kaikkien yhteinen olohuone, johon kaarinalaiset suuntaisivat myös katastrofin tullen. – Viime aikoina on tehty paljon katastrofielokuvia. Sen jälkeen mediakin on alkanut käsitellä sitä, miten ihminen toimii hätätilanteissa. Kun suomalaisilta kysyttiin, mihin he menevät, jos tulee jokin katastrofi, esiin nousivat kirkot, kirjastot, varuskunnat ja väestösuojat, eli tutut ja turvalliset tilat, kertoo Järvinen. Nuoriso-ohjaajana työskentelevä Järvinen kysyi Kaarinan nuorisotalon nuorilta saman kysymyksen. – Selvää vastausta oli vaikea saada. Harva tiesi, missä on tori, ja kaupungintalo koettiin vieraaksi. Kirjaston mainitsi muutama ja Vaparin muuta-

Kaarinan näyteikkuna Kaupunginjohtaja Harri Virta toivoi omassa puheessaan, että Kaarina-talosta tulisi kaupungin näyteikkuna. – Tällä hetkellä Kaarinalla menee hyvin. Lähes kaikki toimialat ovat kovassa nousussa. Lähitulevaisuudessa Kaarinaan on tulossa lähes 20 000 uutta asukasta. Jo pelkästään keskustaan on tulossa yli 3 000 uutta asukasta hyvin lyhyessä ajassa. Tänne kannattaa nyt investoi-

Yli 30 vuoden suunnittelutyö Vuonna 1983 perustettiin ensimmäinen työryhmä suunnittelemaan Kaarina-taloa. – Välillä on haettu kulttuuritaloa, välillä pelkkää kirjastoa. Onneksi olemme nyt päätyneet siihen, että teemme monitoimitaloa, johon tulee kirjasto, opetustiloja, näyttelytiloja, ravintola ja kaupungin hallinnon tilat sekä Kaarina-sali, joka on muunnettavissa eri käyttötarkoituksia varten. Se toimii valtuustosalina, mutta se voidaan muuntaa myös 250 henkilön konserttisaliksi. Nykyään valtuustosalissa on hyvin vähän tilaa yleisölle. Tulevaisuudessa kuntalaisten mahdollisuus tulla paikalle kokouksiin helpottuu huomattavasti, Virta iloitsee. Kaupunginjohtajan työtila vähenee uuden talon myötä viidenneksellä ja hän on siitä hyvin tyytyväinen. – On tehokkainta tehdä sel-

laisia toimistotiloja, joissa voidaan käyttää monitilaratkaisuja. Johdon tila tulee olemaan nykyisen huoneeni kokoinen, mutta sinne sijoittuu viisi ihmistä. Tällä hetkellä vietän työajasta vain 10 % työhuoneessani, joten on turha tehdä jokaiselle omaa työtilaa, Virta selittää. Uuden kirjastolain kriteerit täyttyvät Kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro pitää uutta kirjastoa lahjana työntekijöille, mutta ennen kaikkea kuntalaisille. Puheessaan hän nostaa esiin uuden kirjastolain, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa. – Kirjasto on edelleen maksuton peruspalvelu. Sen yksi tehtävä on edistää demokratiaa. Kirjasto ei ole paikka, jossa vain lainataan ja lähdetään pois, vaan se on oppimisen, harrastamisen ja kokoontumisen paikka, hän selittää. Demokratiaa vahvistaa hänen mielestään sekin, että talossa on kaupungin korkein johto, jolloin tavallinen kirjaston käyttäjä voi vaihtaa sanan valtuuston puheenjohtajan tai kaupunginjohtajan kanssa keskellä tavallista arkea. – Myös kirjaston ja yhteispalvelun yhdistäminen parantaa merkittävästi kansalaisten palveluja. Kaikki kaupungin tarjoamat infopalvelut ovat jatkossa saman katon alla vierekkäin. Odotan tältä uudistukselta paljon myös sellaista, mitä emme ole vielä oivaltaneet. Keksimme koko ajan uusia hyötyjä, hän kertoo innoissaan. Janica Vilen

Lieriöön laitettiin tulevia sukupolvia silmällä pitäen Kaarina-talon peruskirja, 30.11. ilmestynyt Kaarinalehti, rahasarja jossa Suomessa käytössä olevista kolikoista 1 €, 50 s, 20 s, 10 s ja 5 s sekä erikoisrahat runoilija Eino Leinolle ja filosofi Georg Henrik von Wrightille, havainnekuva Kaarina-talosta ja Runo-Kaarina -kilpailun 2016 voittajateos, Riikka Ulannon Vedelmiä.

Asuminen ja rakentaminen

JÄÄNSULATUSAINE

HIEKOITUSMURSKE 25L HIILIDIOKSIDIPULLO VAIHTO

2KG

490 1990

•Kuohkea kevytsora 25L / 8kg •Helppo levittää •Hyvä pito

JOULUJUOMA 1L

LEKSAND NÄKKILEIPÄ

•Klassinen joulujuoma/julmust 1L •Valmistettu perinteisen reseptin mukaan raikkaasta lähdevedestä ja parhaista mausteista

•100% Täysviljaa •Ei lisättyä sokeria tai rasvoja •Preinteinen tai jälkiuuni

(0,99€/kg)

235 (2,35€/l)

390

Myös netistä

(3,75€/kg)

ANAR LÄMMITTIMET •Anar-lämmittimet sopivat hyvin kaikenlaiseen ulkoiluun, myös kilpaurheiluun ja eläimille! •Käden, kehon sekä varpaan lämmittimet

49 5990 90

Myös netistä

50 /KPL

•Sinkitty metallivarsi, jossa otetta parantavat neopreenipehmusteet •Pituus avattuna 202cm, taitettuna 107cm

Myös netistä

1990

PINETTA SAUNARITILÄ

PINETTA JAKKARA

•Laadukas kotimainen Pinetta-saunaritilä •Tervaleppää •Ritilä menee rullalle ja on helppo säilyttää •Koko: 60x100cm

•Laadukas kotimainen Pinetta-saunajakkara •Tervaleppää •Koko 40 x 30 x 40 cm •Voi käsitellä esim. laudesuojalla

Myös netistä

KAASUTOHO 1200°C

PALOVAROITIN

•Kaasupatruunatäyttöinen puhalluslamppu •Pietsosytyts •Kulutus: 86g/h •Suutin: 0,32mm

• ElectroGEAR optinen palovaroitin •Sisältää pariston

1990

590

Myös netistä

•Halkaisija 9,5cm •Väri: musta,valkoinen tai punainen •12 led-valoa •Paristot: 2xAA (eivät sisälly)

Myös netistä

NESTEKAASUPULLON VAIHTO

•Rakenna pakettiautoosi seinähyllyt

•11kg nestekaasun vaihto •Painoventtili tai kierreventtiili

Osa

Mitat

Päätylevy Kork. 910mm

Hinta

16,90€

Päätylevy Kork. 1200mm 21,90€ Hyllylevy Lev. 960mm

25,90€

Hyllylevy Lev. 1260mm

31,90€

Myös netistä

Ehkä hieman erilainen kauppa... Avoinna ma-pe 8-19, la 9-17, su 12-17

Kuninkaanväylä 22, Turku (Raisio) Tervetuloa!

•Pienikokoinen liukueste kenkien kärkeen •Kolme piikkiä •Koot 35-41 ja 41-47

(1,81€/kg)

Myös netistä

LED-MYRSKYLYHDYT

PARISTOVALOKETJU

24,5CM, 15 led

•20 x led •Väri: lämmin valkoinen •Toimii 3xAA paristoilla (ei sisälly) •Paloaika jopa 50h

690 790

28CM, 17 led

Myös netistä

250

Myös netistä

UUNILÄMPÖMITTARI

TAKKASYTYTIN

•Maku Uunin lämpömittari •Lämpötila heti luettavissa.

•Turbosytytin myrskyliekillä •Uudelleen täytettävä •sSäädettävä liekki •Taipuisa varsi •Väri: punainen tai musta

Myös netistä

LOHKOJOHDOT

SISÄTILANLÄMMITIN

2,5m

•Electrogear sisätilanlämmitin 1050W •Autoon, veneeseen tai asuntovaunuun •195 x 90 x 200 mm

•DEFA Termina 1200 •Tehokas ja hiljainen •Pieniin tai keskisuuriin autoihin •175 x 145 x 90 mm

2490

8900

Myös netistä

KENKIEN LIUKUESTEET

SINKITTY

SISÄTILANLÄMMITIN

Myös netistä

49 7900 9900

•Timco S-85A1 2,5kW •Tankin tilavuus: 4.2 l •Polttoaineen kulutus: 0.23-0.26l/h •Tuotteen mitat: 42x30x50cm

•Mittausväli 15-199km/h •Sopii mm. salibandyyn, jalkapalloon, tennikseen, jääkiekkoon, pesäpalloon, käsipalloon ja golfiin

•Maku kinkunpaistomittari /lihalämpömittari •Paistolämpömittarilla voit seurata lihan kypsymisen sisälämpötilaa

Myös netistä

(8,33€/kg)

NOPEUSTUTKA

Myös netistä

KINKUNPAISTOMITTARI

PAKETTIAUTON HYLLYT (Hinnaksi kuvassa olevalle hyllystölle tulee 375,40€)

Myös netistä

JÄÄTUURA 145CM LED-MYRSKYLYHTY 19CM

Myös netistä

9kW

LAHJAIDEA!

•Tukeva jäätuura avannon tekijöille • Kumipäällysteisestä kahvasta saa tukevan otteen. •Pituus 145 cm, paino 2,8 kg

Myös netistä

VOIMISTELURENKAAT

LAHJAIDEA!

TAMFORCE JÄÄSAHA

5kW

•Puiset voimistelurenkaat kiinnitysköysillä •Köysien pituus 2,5m •Köyden vahvuus Ø10mm

Myös netistä

3kW

1200W

Myös netistä

(5,80€/l)

RAKENNUSLÄMMITIN VALOPETROOLILÄMMITIN

650W

ATOM ERÄSUKSET •Erä-/vaellussukset 250cm, leveys 7cm •Säädettävä remmiside •Sopii mm. vaelluskengille •Pitoalueella suomukuviointi •Ei vaadi voitelua

4 RS

Myös netistä

(11,53€/kg)

PANDA KONVEHTIRASIAT

•Elvyttää ja rentouttaa rasittuneita •Rasian koko 300g lihaksia ja jänteitä. esim. •32 konvehtia, 9 erilaista urheilusuoritusten jälkeen. •Sopii mainiostti myös ihmisille •Pakkauskoko 500ml

VIRTAUSLÄMMITIN

JÄTTIPAKKAUS 1040G!

URHEILU-/HEVOSVOIDE

•Auringonkukansiemen lintujen talviruokintaan •Pakkaus:15kg •Kuorellinen

Myös netistä

AURINGONKUKANSIEMENET

Vko 50/2016 Tarjoukset voimassa 14.-18.12.2016

Otamme vaihdossa kaikkien valmistajien (Soda Stream, Soda Fresh, Jaeger) alumiinista valmistettuja hiilihapotuslaitteiden 425g hiilidioksidipulloja

10KG

Myös netistä

15. joulukuuta 2016

990 1490

1990

Myös netistä

KÄRRY

A PERÄ VUOKRA MYÖS MUISTA RVA LISÄTU

500

/vrk

Myös netistä

tä:

rry netis

ä Varaa k

À Z SXXLOR

200

/vrk

15. joulukuuta 2016

Asuminen ja rakentaminen

Harri Nurmi Liedosta Omakotiliiton VarsinaisSuomen piirin puheenjohtajaksi LIETO. Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana vuoden 2017 alusta aloittaa Harri Nurmi Liedon Omakotiyhdistyksestä. – Tiedotus jäsenyhdistyksille on haastava tehtävä ja sen vuoksi V-S piirin toiminnan avuksi pitää tulevaisuudessa kehittää välineet, miten reaaliaikainen tiedotus kulkee piirin toiminnasta jäsenyhdistyksille. Tärkein asia on saada yhdistyksille tärkeitä asioita tiedoksi myös Omakotiliiton V-S piirin toimijoille. Vuorovaikutus on tärkeä tuki toiminnalle, uusi

puheenjohtaja linjaa. Nurmen tavoitteena on valjastaa myös sosiaalinen media avuksi yhdistysten tiedottamiseen ja lisätä koulutustapahtumia jäsenkunnan toivomusten mukaan muun muassa kuntien päättäjien kanssa yhteistyön helpottamiseksi. Liedossa ja koko Varsinais-Suomen alueella omakotiyhdistyksiä puhuttaa tällä hetkellä asumiskustannusten nousu ja kiinteistöverotuksen nousu. Siksi Nurmi näkee tärkeäksi, että yhteistyö kuntien eri toimialojen kanssa tiivistyisi. Lisäksi hän yrittää päästä

vaikuttamaan TE-keskuksen suuntaan omakotitalkkaritoiminnan auttamiseksi. – TE-keskuksen palkkatuella palkattujen pitkäaikaistyöttömien tekemä omakotitalkkaritoiminta on jäsenyhdistyksien omille jäsenilleen järjestämä palvelu, joka on tärkeää muun muassa ikääntyneille ihmisille tai henkilöille, jotka sairauden tai muun syyn takia ovat estyneitä tekemään kotonaan tai piha-alueellaan niin sanottuja jokamiestöitä. Viime vuosina määrärahat ovat pienentyneet ja kolmannen sektorin työllistämien pitkäaikaistyöttö-

mien, eli käytännössä näiden omakotitalkkarien, saaminen yhdistyksille on vaikeutunut, Nurmi taustoittaa. Suomen Omakotiliitto on ainut valtakunnallinen pientalo- ja vapaa-ajanasukkaiden palveluja edunvalvontajärjestö. Siihen kuuluu yhteensä 250 yhdistystä 14 piirin alueella. Jäseniä liitossa on yhteensä liki 74 000. Vuonna 2017 Suomen Omakotiliitto täyttää 70 vuotta.

ILMOITUS JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN JÄTETAKSAA Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on kokoukƐĞƐƐĂĂŶ ϭ͘ϭϮ͘ϮϬϭϲ ƉććƩćŶǇƚ ũćƚĞƚĂŬƐĂƐƚĂ ϭ͘ϭ͘ϮϬϭϳ ĂůŬĂĞŶ ƐĞƵƌĂĂǀŝĞŶ ŬƵŶƟĞŶ ĂůƵĞŝůůĂ͗ ƵƌĂ͕ <ĂĂƌŝŶĂ͕ <ĞŵŝƂŶƐĂĂƌŝ͕ >ŝĞƚŽ͕ DĂƌƫůĂ͕ DĂƐŬƵ͕ DǇŶćŵćŬŝ͕ EĂĂŶƚĂůŝ͕ EŽƵƐŝĂŝŶĞŶ͕ WĂŝŵŝŽ͕ WĂƌĂŝŶĞŶ͕ WƂǇƚǇć͕ ZĂŝƐŝŽ͕ ZƵƐŬŽ͕ ^ĂůŽ͕ ^ĂƵǀŽ ũĂ dƵƌŬƵ͘ WƂǇƚćŬŝƌũĂƚ ŵƵƵƚŽŬƐĞŶŚĂŬƵŽŚũĞŝŶĞĞŶ ŽǀĂƚ ŶćŚƚćǀŝůůć ŬǇƐĞŝƐƚĞŶ ŬƵŶƟĞŶ ũĂ ŬĂƵƉƵŶŬŝĞŶ ǀŝƌĂƐƚŽŝƐƐĂ ϵ͘ϭϮ͘ϮϬϭϲ ůćŚƟĞŶ ϯϬ ƉćŝǀćŶ ĂũĂŶ͘

Janica Vilen

Merellisiä koteja Kaarinaan KAARINA. As Oy Voivalan Meritähti on arkkitehti Pekka Mäen suunnittelema kahden rivitaloyhtiön kokonaisuus, joka on luotu sisustussuunnittelija Satu Kujalan suunnittelun myötä kestämään aikaa. Huoneistot ovat kooltaan 68 – 113,5-neliöisiä ja niiden sisustus ja varustelu räätälöidään tulevien asukkaiden yksilöllisten toiveiden mukaisesti. – Tässä kohteessa ekologisuus on huomioitu jo rakennusvaiheessa ja se näkyy monella tavalla. Taloyhtiöissä on muun muassa kustannustehokas maalämpö sekä aurinkopaneelit. Myös huoneistojen energiatehokkuus on huippuluokkaa. Kaiken kaikkiaan talotekniset ratkaisut on toteutettu asukkaan parasta ajatellen ja huoneistojen yksikerroksisuus tekee asumisesta helppoa ja mukavaa, SaJaSe tiedottaa. Kesällä Meritähden asukkaat pääsevät uimaan lähes

omalta takapihaltaan, sillä uimaranta on vain 300 metrin päässä, ja vierestä löytyy myös venepaikat. Voivalan asuinaluetta leimaakin juuri merellisyys ja Kuusiston salmen upeat maisemat ovat kuin elävä, vuodenaikojen mukaan muuttuva taulu. As Oy Voivalan Meritähti

rakennetaan Voivalan kaupunginosaan, joka on kaukana kiireestä, mutta jonka lähettyviltä löytyvät silti kaikki tarvittavat palvelut: kaupat, terveyskeskus, koulu ja päiväkoti. – Ei ole sattumaa, että Meritähti rakennetaan juuri Kaarinaan, sillä kaupunki on loistanut kärkisijoilla useissa eri

TSS

tutkimuksissa ja se on valittu muun muassa Suomen luovimmaksi kunnaksi ja halutuimmaksi asuinpaikaksi sekä palveluiltaan ja yritysilmapiiriltään maamme parhaaksi, muistuttaa SaJaSe. TSS

Nyt on aika tilata

Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata ikkunakattoikkunakattoremontti! remontti! remontti!

remontti!

Nyt on aika tilata

kattoremontti!

Kattavaa palvelua!

Nyt on aika tilata Kattavaa palvelua! Nyt on aika tilata

PARHAAT ASENNUSAJAT PARHAAT VARATAAN ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

IKKUNAREMONTTI! ikkunaalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! kk maksuehdot 99 /kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!

JUURI NYT!

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita jajatilaa kotiisi! ASENNUSAJAT Niklas Linna p. 0400 214 288 PARHAAT

VARATAAN Marko Lonka0400 0400Koistinen 311 320 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Marko Lonka 311 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Markku p. 0400 670 397 JUURI NYT! BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 397

Joustavat maksuehdot

Tammikuusta alken Turun Seutusanomat ilmestyy kaksi kertaa kuussa myös Paimiossa ja Sauvossa!

alk.

99 /kk

Soita ja tilaa esittely kotiisi! Marko Lonka 0400 311 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397

LATTIALÄMMITYS MuoviTech BY

ME TUOMME LÄMMÖN KOTIISI MuoviTech-lattialämmitys on moderni, mukava ja taloudellinen tapa lämmittää kotisi.

MuoviTech

AB MUOVITECH FINLAND OY Metallitie 2-4, 23100 Mynämäki PUH. 020 7280 580, FAX 020 7280 581 S-POSTI myynti@muovitech.com KOTISIVU www.muovitech.com

15. joulukuuta 2016

NuortenTupa antaa eväitä arkeen ja ohjaa uusille urille Turun Seutusanomien joulukorttivaroista iloa pajanuorten jouluun

Pajaohjaaja Jenni Leponiemi ja etsivä nuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa.

PAIMIO, SAUVO. Turun Seutusanomat lahjoitti joulukortteihin tarkoitetut varat tänä vuonna hyväntekeväisyyteen. Turun Seutusanomat itä -lehden alueella 100 euron shekin sai Paimiossa pyörivä paimiolaisille ja sauvolaisille nuorille tarkoitettu NuortenTupa. Pajatoiminnassa mukana olevat nuoret voivat käyttää lahjoitussumman haluamallaan tavalla. Turun Seutusanomat länsi -lehden shekki annettiin puolestaan Tullin Joululle eli vähävaraisten ja yksinäisten joulutapahtumalle, joka järjestetään Naantalissa 24. – 25. joulukuuta. NuortenTupa avattiin Paimiossa marraskuussa 2012. Tuvalla järjestetään pajatoimintaa 16 – 29-vuotiaille paimiolaisille ja sauvolaisille, joilla ei ole työ- tai

opiskelupaikkaa. – Pajatoiminnassa keskitytään arjen hallintaan. Monilla pajanuorilla on nimittäin ongelmia päivärytmin kanssa. Harjoittelemme myös ruuanlaittoa ja siivousta. Sitten aletaan miettiä opiskelu- tai työpaikkoja. Käymme tutustumassa eri vaihtoehtoihin. Liikuntaa on kerran viikossa. Nyt meillä on myös pöytä Tilpehööripuodissa. Kunnostamme myyntiin meille lahjoitettuja tavaroita ja saadut varat tulevat meidän toimintaamme, pajaohjaaja Jenni Leponiemi esittelee toimintaa. Pajajaksojen pituus vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen. Tarkoitus on siirtyä opiskelemaan tai työelämään mahdol-

lisimman nopeasti. – Tämä ei ole mikään loppusijoituspaikka, vaan ponnahduslauta. Siksi yritämme myös saada pajajaksoista nuorten toiveiden mukaisia, jotta toiminnasta olisi todellista hyötyä, Leponiemi selittää. Tulokset ovat tähän asti olleet hyviä. Edellisen pajajakson päättyessä kuudesta nuoresta neljä sai opiskelupaikan. – Ja ainakin alkuaikoina mukana olleilla pyyhkii tällä hetkellä ihan hyvin. Tietenkään ihan kaikkia emme pysty auttamaan, Leponiemi toteaa. Pojat entistä useammin avun tarpeessa Tällä hetkellä mukana on viisi nuorta miestä. Suurin osa asiakkaista on ollut poikia koko

pajatoiminnan ajan. Joulukuussa julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan erot tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä kasvavat entisestään, mikä vaikeuttaa poikien toisen asteen opintoja. Lisäksi alueelliset erot peruskoulunsa päättäneiden välillä kasvavat. Tutkijoiden mukaan varsinkaan peruskoulunsa päättäneet pojat eivät ole halukkaita muuttamaan pois kotoaan vielä alaikäisinä, joten toisen asteen koulutuksen pitäisi löytyä läheltä. Sama ollaan huomattu NuortenTuvalla ja siksi tutustumiskäyntejä tehdäänkin juuri lähellä oleviin oppilaitoksiin. Seutusanomien haastatteluun osallistui kolme nimettömänä pysyttelevää poikaa: 23-vuotias pajalainen on ollut toiminnassa mukana kaksi kuukautta, 20-vuotias puoli vuotta ja 16-vuotias kolme kuukautta. – Täällä on nikkaroitu, tutustuttu kouluihin ja nähtävyyksiin. Lisäksi korjaamme lahjoitettuja tavaroita myyntiin kirpputorille, pajanuoret kertovat. Kaikilla kolmella on jäänyt toisen asteen koulu kesken. – Tällä hetkellä minua kiinnostaisi kalatalouden perustutkinto. Kävimme siellä juuri vierailulla, kertoo 20-vuotias. 23-vuotias taas ei osaa määritellä vielä tulevaisuuden toiveitaan, mutta uskoo, että pajalla hän saa keskusteluapua ja aikaa miettiä tulevaisuutta. Hän kertoo erään pajanuoren saa-

neen apua myös asunnon löytämisessä. – Paimiossa on kyllä asuntoja tarjolla, mutta suurin osa on aika hintavia. Itse asun kämppiksen kanssa, mutta rahallisesti yhteisasumisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä kämppikset lasketaan yhteisruokakunnaksi, mikä laskee etuuksia, hän selittää. Pajatoiminnasta on heille kuitenkin myös taloudellista apua. – Työmarkkinatuen lisäksi saamme yhdeksän euron kulukorvauksen päivässä, pojat kertovat. Paimiossa ja Sauvossa asiat hyvin Paimiossa ja Sauvossa käytännössä kaikki peruskoulun lopettavat saavat opiskelupaikan, mutta monilla opinnot jäävät syystä tai toisesta kesken. Kouluista ilmoitetaan suoraan NuortenTuvalle, kun joku jättää opintonsa kesken. – Osa asiakkaista tulee etsivän nuorisotyön kautta, osa sosiaalitoimiston kautta, osa työvoimatoimistosta, mutta Paimio on niin pieni paikka, että moni jo tuntee tämän toiminnan ja ottaa itse yhteyttä, kertoo puolestaan etsivä nuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa. Sauvosta NuortenTuvalle kulkeminen koetaan hankalaksi ja siksi toiminnassa on ollut pääsääntöisesti paimiolaisia. Etsivä nuorisotyöntekijä on kuitenkin jalkautunut myös Sau-

voon tekemään ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi kouluyhteistyönä ja nuokkarilla. Yleisesti ottaen Leponiemen ja Mäntymaan mukaan Paimiossa ja Sauvossa asiat ovat suhteellisen hyvin kansallisesti verrattain. Avoimesta pajasta apua kaikille Varsinaisen pajatoiminnan lisäksi NuortenTuvalla järjestetään viikottain avoin paja, johon ovat tervetulleita kaikki. – Suurimmaksi osaksi avoimessa pajassa on rentoa yhdessä oloa ja ruuanlaittoa, mutta lisäksi siellä on mahdollisuus saada vaikka apua lomakkeiden täyttämisessä tai asunnon etsimisessä. Meillä on myös pyykinpesumahdollisuus, sillä kaikilla nuorilla ei ole omaa pyykkikonetta, Leponiemi kertoo. Avoin paja pidetään pääsääntöisesti tiistaisin klo 9 – 13, mikä on osoittautunut hyväksi ajankohdaksi, sillä moni herää tiistaiaamuisin ajoissa seurakunnan ruokajakoon. – Kaikki tietävät, että tänne saa tulla ja avoimessa toiminnassa käy paljon porukkaa, pajanuoret kertovat. NuortenTupa järjestää myös avoimen illan kaikille 16 – 29vuotiaille paimiolaisille ja sauvolaisille Tillintuvalla keskiviikkona 21. joulukuuta klo 16 – 19. Janica Vilen

Liedolla on käynnissä laaja-alaisia työllistämishankkeita Liedon kunnanhallitus hyväksyi 21. marraskuuta pidetyssä kokouksessaan työllistämispalveluiden / Kisällikellarin kehittämis- ja toimintasuunnitelman vuosille 2017–2019 sekä Rekry-hankkeen 40 000 euron, Elämänlanka-hankkeen 150 000 euron ja Etsivät-hankkeen 60 000 euron suuruiset valtionavustushakemukset vuodelle 2017. LIETO. Liedon kunnassa vuosina 2000–2016 valtion- ja EUrahoituksella toiminut Elämänlanka-hanke saa jatkoa ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio ensi vuodelle on kokonaisuudessaan 224 821 euroa. Aluehallintoviraston avustus voi kattaa enintään 75 % toimintamenoista. Elämänlanka on 16–29-vuotiaiden työttömien elämäntaitojen ja sosiaalisten taitojen tukemista varten perustettu hanke. Välineinä hankkeessa on ohjaus työllistävien palveluiden piiriin, työelämätaitojen oppiminen pajaympäristössä, henkilökohtainen valmennus sekä pienryhmämuotoinen starttivalmennus. Projekti palvelee pääosin lietolaisia nuoria, mutta tarpeen mukaan myös Auran kunnan nuoria. Hankkeen toimintaympäristönä toimii Liedon työllistämisyksikkö, työpaja ja kierrätyskeskus Kisällikellari.

Vuoden 2015 aikana Elämänlanka-projektissa oli mukana 142 nuorta, joista 54 naisia ja 88 miehiä. Nuorten työllistämispalveluihin kuuluu myös Etsiväthanke, jonka toteuttamiseksi ensi vuonna aluehallintoviranomaiselta haetaan avustusta kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen. Vuoden 2010 heinäkuusta alkaen Liedossa toiminnassa olleen hankkeen tavoitteena on etsiä ne nuoret, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Työllisyydenhoidon suunnitelma Työllistämispalveluiden kehittämis- ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan valtuuston ja kunnanhallituksen raportoinnin yhteydessä vuosittain. Kuntien lakisääteiset velvoitteet kuten ikääntyvien työllistämisvelvoite, kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatu-

en rahoitus, työttömien terveyden edistäminen ja työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu luovat viitekehyksen kehittämistyölle. Ensimmäisenä kehittämisja toimintasuunnitelmassa on työtoiminnan kehittäminen niin, että kunnassa on tarjolla työntekomahdollisuuksia erilaisille ihmisille, niin nuorille kuin ikääntyvillekin. 11 kunnan kokeilu Lieto on mukana vuosina 2017–2018 toteutettavassa työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa yhdessä Kaarinan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kanssa. Työllisyyskokeilun ideana on paitsi tuottaa yhden luukun periaatteella työmarkkinoille johtavia palveluja ja lisätä uusien innovatiivisten työkalujen avulla yritystoimintaa myös vähentää syrjäytymistä.

Asiakas- ja yrityselämälähtöisyyttä korostavassa Turun seudun 11 kunnan kokeilussa tarkoituksena on tuottaa erilaisia työllisyydenhoidon malleja tulevalle maakuntauudistukselle. Lisäksi Liedon työllisyyspalvelut ja sosiaali- ja terveystoimi ovat liittyneet työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP). Työllistämispalvelujen laatua tarkkaillaan itse- ja vertaisarvioinneilla, asiakkaiden ja valmennuksen arviointijärjestelmällä sekä vaikuttavuusmittarilla. Kisällikellarin viestinnässä hyödynnetään entistäkin enemmän some-kanavia. Työttömien hyvinvointia kartoitetaan palveluohjauksessa, jossa huomioidaan mm. työkyvyn rajoitteita sekä vajeet osaamisessa. Kehittämissuunnitelmaan on listattu myös henkilöstön hyvinvointia ja osaamista käsitteleviä kohtia. Vuonna 2016 kehityskeskustelut käy-

tiin ryhmissä, jotka oli jaettu aikuisten tiimiin, nuorten tiimiin, työvalmentajien tiimiin ja tukipalveluiden tiimiin. Rekry-hanke kurkottaa yli kuntarajojen Rekry-hankkeen tavoitteena on nopeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta monipuolisella palvelumallilla ja vahvistaa rekrytointitoimintaa tehostuvalla seudullisella yritysyhteistyöllä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat lietolaiset yli 29-vuotiaat TE-toimiston työnhakijat, jotka ovat olleet vähintään 24 kuukautta 28 kuukauden aikana työttömänä tai vähintään 12 kuukautta poissa avoimilta työmarkkinoilta. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluu osatyökykyiset ja/tai osa-aikaiset työnhakijat. Myös aikaisemman Paluu työelämään -hankkeen työttömät työnhakijat,

joita vuoden 2016 lopussa on arvioitu olevan noin 50, otetaan uuden hankkeen asiakkaiksi. Kaarinan työllistämistä tukevat toimijat ovat jo sitoutuneet kehittämään Liedon hankkeen kanssa tätä seudullista yhteistyötä. Lisää toimijoita ollaan edelleen etsimässä yhteistyöhön. Hankkeen työntekijöinä toimivat yksilövalmentaja (100%), yritys- ja työllisyyskoordinaattori (40%) ja palveluohjaaja (50%). He tarjoavat yksilö- ja ryhmäohjausta ja ohjaavat asiakasta tarpeellisten palveluiden ääreen työllistymisen nopeuttamiseksi. Määrällisen tavoitteen (100 uutta asiakasta vuodessa) saavuttamiseksi kehitetään ohjautuvuutta TE-toimistosta. Katariina Mäkinen-Önsoy

15. joulukuuta 2016

n Menovinkit KAARINA Ti 20.12. klo 13-14 ja 17.30-18.30 lukupiiri, päiväryhmä: Ayana Mathis – Huonetta ja sukua, iltaryhmä: Gabrielle Zevin – Tuulisen saaren kirjakauppias, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, järj. Kaarinan kaupunginkirjasto La 31.12. klo 19.30-20.15 Lasten uudenvuoden vastaanottajaiset, Kaupunginviraston edusta, Lautakunnankatu, Järj. kulttuuripalvelut

Paimiossa kasvanut komediatähti Kalle Lamberg on lyönyt tänä vuonna läpi monessa Näyttelijä ja teatterinjohtaja Kalle Lamberg on noussut lyhyessä ajassa kotimaisen viihteen huipulle. Lamberg nauttii yhä teatterista, mutta tykkää myös television haasteista.

LIETO To 15.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut, Ketunkolo, Pahkalaukkaantie 1 Ilmarinen, joulupiparit tarjoaa Ilmaristen omakotiyhdistys ry.järj. Liedon srk To 15.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut Littoisten kirkko, Tammikallio 2e, järj. Liedon srk To 15.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut, Ravintola Old Smuggler, Hyvättyläntie 4, järj. Liedon srk Pe 16.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut, Littoisten kirkko, järj. Liedon srk La 17.12. klo 14.30-16 Koko perheen KV- klubi, leivotaan pipareita, kerrotaan vanhan ajan joulusta, Nautelankosken myllärintupa, Nautelankoskentie 14, järj. Liedon museo, Srk ja SPR monikulttuurisuusosasto Su 18.12. klo 15-16 Lasten kauneimmat joululaulut, Littoisten kirkko, Tammikallio 2e, järj. Liedon srk Su 18.12. klo 16-17 Kauneimmat joululaulut, Liedon kirkko, Kirkkotie 14, mukana lasten lauluryhmä Kaisa Takkulan johdolla, järj. Liedon srk Su 18.12. klo 18-19 Kauneimmat joululaulut,Liedon kirkko, Kirkkotie 14, järj. Liedon srk Ti 20.12. klo 19-20 Kaisa ja Samuli Takkulan joulukonsertt, Littoisten kirkko, järj. Liedon srk Su 25.12. klo 20-21 Liedon mieskuoron perinteinen Joulun sävelilta, kuoroa johtaa Esa Nordgrén, Liedon kirkko, Kirkkotie 14, järj. Liedon srk Pe 13.1. klo 18.30-21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2 , TraBand Sirpa & Oscar. PAIMIO To 22.12. asti Kirjaston lehtisalin vitriineissä Kassu Grönlundin kokoelmista kerätty joulukorttinäyttely 1900-1940-luvulta 20.12. asti Possuja parvella, paimiolaisen Ulla Koskisen possuaiheinen keräilykokoelma, Kaupungintalon näyttelyparvi PARAINEN 17.12. Joulumarkkinat Vesterl, Näsby, Houtskari, Järj: HUF

Turun Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia!

Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi

Kalle Lamberg on noussut valtakunnan ykkösnäyttelijöiden kastiin ja toimii samalla turkulaisen Linnateatterin johtajana.

PAIMIO. Paimiossa kasvaneelle ja nykyään Raisiossa asuvalle Kalle Lambergille päättyvä vuosi on ollut erityisen rankka. Kiirettä on pitänyt monesta suunnasta, kun syksyllä alkaneiden Linnateatterin johtajan töiden lisäksi hän on ollut mukana tekemässä niin elokuvia kuin tv-sarjojakin. Lambergin kiinnostus teatteria kohtaan sai alkunsa jo lapsuudessa. Hänen äitinsä on toiminut teatterissa maskeerajana ja saattoi Kallen mukaan teatteriharrastuksen pariin. – Sauvon kesäteatteri tarvitsi esitykseensä lapsinäyttelijää ja ehkäpä äiti ajatteli, että saisin sillä tavoin kanavoida ylienergisyyttäni. Kai minulla ADHD olisi ollut, jos sellaisia 90-luvun alussa olisi osattu diagnosoida, Lamberg naurahtaa. Paimiosta Turun ja Helsingin kautta Raisioon

Lapsuutensa Lamberg asui Paimiossa. – Se oli virikkeellistä ja samalla viatonta aikaa. Silloin sai pomppia puron yli kiviä pitkin. Ehkäpä sieltä saadut kokemukset ja sattumukset edesauttoivat sitä, että minusta tuli näyttelijä, Lamberg jatkaa. Ensimmäisen näyttelijäkokemuksen jälkeen Lamberg laittoi teatteriharrastuksensa muutamaksi vuodeksi hyllylle. Hän kokeili useita eri urheilulajeja, kunnes kilpatanssista tuli hänen ykkösharrastuksensa. Muutto Paimiosta Turkuun mahdollisti teatteriharrastukseen palaamisen. – Pääsin mukaan Turun Nuoreen Teatteriin ja olin siellä sitten taas aktiivisesti mukana ja se vei mennessään. Ehkäpä yläasteikäisenä aloin jo miettimään, että kyllähän näytteleminen voisi olla mielekäs ammatti. Pääsin yläasteen jälkeen ilmaisupainotteiseen Juhana

Herttuan lukioon ja siinä vaiheessa näytteleminen taisi olla jo paljon muutakin kuin pelkkää harrastamista, Lamberg pohtii. Lukio-opintojen ja ylioppilaaksi kirjoittamisensa jälkeen Lamberg haki teatterikorkeakouluun. Monivaiheisen hakuprosessin jälkeen hänet valittiin ensimmäisellä yrittämällä opintoihin. – Yritimme kysyä opettajilta perusteluita, miksi juuri me olimme ne 12, jotka valittiin, mutta emme saaneet kunnollista vastausta. Sanottiin vain, että te olette ne, ja keskittykää opintoihin, Lamberg toteaa. Tällä hetkellä Lamberg asuu kihlattunsa kanssa Raisiossa, josta oma koti löytyi sattumien seurauksena vajaat kaksi vuotta sitten. – Olimme etsineet sopivaa omakotitaloa jo pidempään, kun anoppini soitti tästä talosta. Hän oli nähnyt ilmoi-

tuksen lehdessä ja käydessämme tutustumassa taloon, teimme heti tarjouksen. Olemme viihtyneet täällä erinomaisesti, Lamberg sanoo. Ensi vuonna taukoa teatterissa näyttelemisestä Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Lamberg on valmistumisensa jälkeen kuulunut tiiviisti Linnateatterin vakiväkeen. Hänet tunnetaan ennen kaikkea komediallisista rooleistaan. Komedian tekeminen on ollut hänelle aina kaikki kaikessa. – Toisten ihmisten hauskuuttaminen on ollut minussa jo pienestä pitäen, Lamberg tuumaa. Kuluva vuosi on ollut näyttelijälle erityisen rankka. Lamberg aloitti elokuun alussa Linnateatterin taiteellisena johtajana Petteri Summasen siirryttyä muualle. Lamberg teki ensiesiintymisensä televisiossa helmi–huhtikuussa esitetyssä Saturday Night Livessa ja on ollut sen jälkeen hyvin kysytty erilaisiin televisio- ja elokuvarooleihin. Lamberg on ollut mukana tänä vuonna ensi-iltansa saaneissa elokuvissa Luokkakokous 2 ja Onnenonkija sekä suositussa tv-sarjassa Roba. – Onhan tämä on ollut aikamoista hullunmyllyä. Onneksi kellossa on ollut se 24 tuntia ja aika on riittänyt, mutta ensi vuonna pidän taukoa teatterissa näyttelemisestä, Lamberg sanoo. Kimmo Muttilainen

15. joulukuuta 2016

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 Tänä vuonna tuemme joululahjoituksella Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa.

Turun Seutusanomat

toivottaa rauhallista ja lämminhenkistä joulua kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Onnea ja menestystä vuodelle 2017!