ata
ti!
palvelua!
t dot
Asuminen ja rakentaminen -teemasivuilla kurkistetaan Rakennusteollisuuden kuntakierrokselle
SIVU 9
KUNNALLISVAALIT 2017 LÄHESTYVÄT !
Tämä lehti ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset
Pyydä tarjous vaali-ilmoittelusta ! - PARAS JA KATTAVIN JAKELU, POSTI ! - TAVOITAT KAIKKI ÄÄNESTÄJÄT ! YS
TE OTA YH
Mika Leinonen 040 706 2132 mika.leinonen@turunseutusanomat.fi
8. VSK
Nyt on aika tilata
Nyt on aika tilata
ikkunaikkunaremontti! remontti! remontti!
kattokattoremontti!
Nyt on aika tilata
Nyt on aika tilata
Nyt on aika tilata PARHAAT Kattavaa palvelua! ASENNUSAJAT PARHAAT Nyt on aika tilata VARATAAN Nyt on aika tilata ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!
KATTOREMONTTI! ikkunakattoalk. alk. Joustavat Joustavat remontti! remontti! kk maksuehdot 99 /kk maksuehdot 99 Kattavaa palvelua!
JUURI NYT!
19.1.2017
TURUN VPK TALO 21.1 – 30.1.2017
% 4 2 YT
N
Valtava kokoelma eksoottisia matelijoita useasta maanosasta! Ark. 15-20, la-su 12-18. Arkipyhinä sunnuntain aukioloaika. Aikuiset 16,Lapset (3-12v.) 13,Kimppalippu (2 aikuista, 2 lasta) 50,-
Soita tilaaaika esittely kotiisi! PARHAAT palvelua! Nytja on tilata NytSoita onKattavaa aika tilata tilaaesittely esittely kotiisi! Soita jajatilaa kotiisi! Niklas Linna p.ASENNUSAJAT 0400 214 288
ikkunaremontti! remontti! remontti! alk. Joustavat kattoremontti!
Ryhmät myös aamupäivisin. Tilaukset 0500 821 721
VARATAAN Marko Lonka 0400 311 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Nyt on aika tilata Nyt on aika tilata0400 Marko Lonka 311 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Markku Koistinen p.JUURI 0400 670 397 NYT! BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 ikkunakatto-
99 /kk
Nyt on aika tilata Kattavaa palvelua! Nyt on aika tilata maksuehdot
PARHAAT ASENNUSAJAT PARHAAT VARATAAN ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!
IKKUNAREMONTTI! ikkunaalk. Soita ja tilaa esittely kotiisi! alk. Joustavat Joustavat remontti! Marko Lonka 040099 311 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' /kk kk maksuehdot 99 maksuehdot Kattavaa palvelua!
JUURI NYT!
BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 PARHAAT Soita ja tilaa esittely kotiisi! Soita tilaaesittely esittely kotiisi! Soita jajatilaa kotiisi! ASENNUSAJAT Niklas Linna p. 0400 214 288 VARATAAN Marko Lonka0400 0400Koistinen 311 320 320 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Marko Lonka 311 B^`VZa AZ]idcZc %)%% (&) '%' Markku p. 0400 670 397 JUURI NYT! BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 BVg``j @d^hi^cZc %)%% +,% (., Markku Koistinen 0400 670 397 397
alk.
99 /kk
laa esittely kotiisi!
onka 0400 311 320 idcZc %)%% (&) '%' hi^cZc %)%% +,% (., stinen 0400 670 397
XL-S MEDICAL FAT BINDER DIRECT 90 kpl Sitoo jopa 28 % ruoan sisältämästä rasvasta sekä hillitsee ruokahalua sisältämiensä kuitujen ansiosta.
Nopeuttaaksesi sisäänpääsyä maksa käteisellä.
59,(0,66/kpl) Norm. 77,67
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy
Valokuvauta itsesi elävän käärmeen kanssa!
aie-, h a Purj llokaloj ia ja pa ppis Troorhosia pe Valokuvaus ja videointi kielletty.
rit aatto aan Allig altaass ssa oma
www.tropicalzoo.fi
www.turunseutusanomat.fi
19. tammikuuta 2017
2
n Pääkirjoitus
n Pakina
Positiivisuuden voimalla
Kalle ilkamoi
T
unnelin päässä kajastaa jo valoa. Monet signaalit puhuvat sen puolesta, että alkanut vuosi on vahvan kasvun aikaa. Varsinaissuomalaisten ja pk-yritysten odotukset ovat optimistisemmat kuin moneen vuoteen. Hiljattain julkaistu maakuntaennuste on oiva todiste siitä, että elinkeinoelämässä uskotaan juuri nyt puhaltavan suotuisia tuulia. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ilmoitti hiljan, että Varsinais-Suomesta luodaan Suomen ensimmäinen positiivisen rakennemuutoksen alue. Turkulaisen pitkän linjan poliitikon Ilkka Kanervan (kok) aloitteesta luotiin jo viime vuoden puolella työryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää ja viedä eteenpäin useita konkreettisia toimia, joilla tuetaan alueellisten kasvualojen työvoima- ja osaamistarpeita. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko tiedotti aiemmin panostavan koulutustarjonnassaan niihin aloihin, joilla on juuri nyt kysyntää. Huhtikuussa Naantalissa järjestetään Meriverkostot-tapahtuma, jossa kerätään yhteen alueen meriklusterialan toimijat ja haetaan yhteistyön ja verkostoitumisen malleja. Nämä ovat juuri niitä oikeita toimia, joilla tuetaan koko Suomen nousua. Suomessa on jo pitkään pohdittu keinoja päästä pois pysähtyneisyyden ja taantumuksen tilasta. Uskon, että Varsinais-Suomen esimerkki ja innostuneisuus on omiaan herättämään myös muita Suomen maakuntia saamaan aikaan positiivisia asioita. Hieman etäältä katsottuna tuntuu, että viimein on oivallettu yhdessä tekemisen ja ennen kaikkea positiivisuuden merkitys. En tiedä kuinka naiivia se on, mutta itse uskon positiivisuuden voimaan. Hyviä asioita tapahtuu, jos aidosti uskoo asiaansa. Olet varmaan kuullut lumipalloteoriasta, jossa pallon päästessä vauhtiin, se kerää itseensä lunta kasvaakseen entistä isommaksi. Päästäkseen vauhtiin lumipallo vaatii vain työntöjä ja ponnisteluja. Siltä näyttää, että näitä työntöjä lumipallolle on nyt annettu ja nyt pallon pitää osata vain kerätä itseensä oikeanlaista nuoskalunta, jotta se voi kasvaa entisestään. Sama asia pätee meihin kaikkiin ihmisiin. Uskomalla itseensä ja tekemällä oikeita päätöksiä voi vaikuttaa parempaan lopputulokseen pääsyyn – asiassa kuin asiassa. Eihän elämä pelkkää naurua ja laulua ole, saati ruusuilla tanssimista, mutta positiivisuudesta voi ammentaa itselleen ehtymättömän voimavaran. Eihän positiivisuutta ole aina joka hetkessä helppoa löytää, mutta siinä onkin meillä vielä oppimisen varaa. Positiivinen elämänasenne auttaa pääsyssä myös vaikeamman ajan yli.
n Seurakuntakolumni
Kutsumaton vieras
J
oillakin poliisiasemilla ja nimimiespiireissä työskenteli vuosikymmeniä sitten kouluttamattomia poliisiharjoittelijoita, joita kutsuttiin ns. ”kesäpullukoiksi”. Tässä yksi tarina niiltä ajoilta. Kerrotaan Uudenkaupungin poliisilaitoksella olleen kesäharjoittelijana Anton Harju niminen nuorukainen. Eräänä päivänä ollessaan yksin työpaikallaan ”kesäkonstaapeli” vastaanotti seuraavan sisältöisen faxin Helsingin rikospoliisilta: Erittäin vaarallinen, väkivaltainen henkirikos vanki on tänään karannut Sörkän vankilasta. Mies on kotoisin Uudesta kaupungista. Pyrkii ilmeisesti kotiseudulleen? Ohessa miehen kasvokuvat edestä ja takaapäin, sekä lisäksi molemmat sivukuvat. Toimikaa nopeasti! Liikkuvat ovat tarvittaessa käytössänne. Luettuaan viestin huolellisesti useampaan kertaan päätti Harju sisällään tuntevansa ahaa elämyksen siivittämänä hoitaa annetun tehtävän täysin itsenäisesti loppuun asti. Niin hän esimiestensä kauhuksi tekikin. Muutamaa päivää myöhemmin otti päivystävä komisario pääkallopaikalla vastaan seuraavan sisältöisen viestin: Kolme pidätetty. Miehet tallessa lukkojen takana. Neljännestä olemme hajulla. Odotan lisäohjeita. Raision suuressa teollisuuslaitoksessa työskenteli aikanaan työssään pidetty talouspäällikkö, joka nautti yhtiön sisällä suurta arvostusta hoitaessaan työtehtäviään pyyteettömästi, ja korkealla moraalilla: ”Kuten omiani”, oli miehellä tapanaan sanoa. Hän sairastui yhtenä syksynä kulovalkean tavoin leviävään kulkutautiin, jota kutsuttiin Hongkongilaiseksi. Noina aikoina epidemia oli pahaksi äityessään todella vaarallinen. Miehen tilan heiketessä hänet siirrettiin teho hoitoon silloiseen Turun lääninsairaalaan. Miehen työkaverit pääjohtajaa myöden olivat katsomassa ystäväänsä. Seistessään huolestuneina miehen vuoteen vieressä kuuntelivat he tarkkaavaisesti hoitajattaren selvitystä ylilääkärille potilaan sen hetkisestä tilasta: ”Tohtori, voimakas kuumeilu on lääkityksestä huolimatta yhä nousussa. Hänellä on reilusti yli neljäkymmentä yksi astetta kuumetta, joka on yhä nousussa”. Samanaikaisesti potilas ponnahti istualleen vuoteensa reunalle keho vapisten, hikikarpaloiden valuessa ahavoituneilla kasvoilla, tuijottaen tyhjyyteen kuumeisena hourien: ..... jos ne vielä siitä nousee siitä, niin myykää ihmeessä viimeksi hankkimamme osakkeet niin pian kuin mahdollista. Ne ovat pitkässä juoksussa yhtä tyhjän kanssa…pelkkää roskapaperia… Kalle Suominen
T
urun yliopistollinen keskussairaala, Turun kaupunginsairaala, Turunmaan sairaala ja monet muut sairaalat. Päivittäin saatamme ajaa niiden ohi kiinnittämättä niihin sen kummempaa huomiota. Merkityksen sairaalat saavat, kun itse tai läheisemme päätyvät niihin hoidettavaksi. Elämä muuttuu hetkessä. Siksi sairaalaan päätyminen on meille usein kriisin paikka. Tuttu ja turvallinen – oman elämän normaali – jää taakse sairaalan oven sulkeuduttua. Samalla oven sulkeutumisella astuu elämään myös kutsumaton vieras. Sillä on monta nimeä - pelko, epävarmuus, huoli, katkeruus. Kutsumattoman vieraan kanssa on ikävä olla ja elää. Se kuluttaa voimia, on taitava ottamaan tilaa ja musertaa ihmisen luottamuksen elämään. Ja luottamusta tarvitaan toipumiseen tai loppuelämästä kiinni saamiseen. Suuret kysymykset pyörivät mielessä antamatta lepoa. Miksi minä? Kuolenko? Mitä kuoleman jälkeen? Paraneeko puolisoni? Kutsumattoman vieraan kanssa on helpompi elää, kun lähellä on myös kutsuttuja vieraita. Sairaalassa tällainen kutsuttu vieras voi olla sairaalapappi. Joskus potilas tai omainen pyytää papin paikalle. Joskus aloite tulee hoito- tai kuntoutushenkilökunnalta. Potilaan tai omaisen tapaamiseen ei ole kaavaa. Toisen kanssa tavataan kerran, toisen luona vieraillaan useammin. Lähtökohtana on keskustelukumppani ja hänen tarpeensa. Sairaalapapin tehtävä on kuunnella ja kuulla, mitä halutaan kertoa. Keskustelu alkaa asioilla, jotka juuri sillä hetkellä ovat mielessä. Sitä, mihin keskustelussa päädytään, ei voi tietää. Sairaalapapin tehtävänä on kestää ja ottaa vastaan toisen kipu ja ahdistus – kuunnella, mutta myös hienovaraisesti yrittää sanoittaa kaikkea sitä tuntematonta, mitä kutsumaton vieras tuo tullessaan. Toisinaan Jumala on keskustelun pääosassa, toisinaan Jumala on sivussa, mutta kuitenkin läsnä. Toisinaan ei Jumalasta puhuta. Usein pyydetään lopuksi rukoushetkeä. Rukoushetken voi suunnata sairaalle. Sen voi suunnata kuolevalle. Omaiset voivat osallistua siunaamalla rakkaansa viimeiselle matkalle tai yhdessä papin kanssa rukoilla hoitohenkilökunnalle viisautta, sairaalle luottamusta ja omaisille voimia. Herkkiä ja kallisarvoisia hetkiä. Kirkko ja sairaala. Rakennuksia, joiden ohi me kiireiset nykyajan ihmiset päivittäin kuljemme. Sivusilmällä näemme, että siinä ne ovat. Meitä varten. Tatu Kuoppala Kaarinan seurakunnan kappalainen, joka vietti viime vuoden sairaalapappina Kaskenlinnassa
Kimmo Muttilainen päätoimittaja
Meriverkostot kokoaa merialan toimijat yhteen Naantalissa TAPAHTUMAT. Naantalissa järjestetään ensimmäistä kertaa Meriverkostot-tapahtuma, joka kerää saman katon alle meriklusterialalla työskentelevät yritykset. 6. huhtikuuta järjestettävä Meriverkostot jatkaa kolmena edellisenä vuonna järjestetyn Teollisuus, logistiikka
ja palvelut -tapahtuman jalanjäljillä, mutta nyt tapahtumaan on valittu yksi selkeä kohderyhmä. – Alkuperäinen tapahtuma oli enemmän yleistapahtuma, kun taas tämänvuotinen keskittyy vain meriklusteriin, joka tietysti pitää sisällään pal-
jon erilaisia toimijoita, tapahtuman järjestäjistä, Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja Kristiina Sunell sanoo. Yrittäjien lisäksi tapahtuman järjestämisestä vastaa Naantalin kaupunki. Kaupungin elinkeinoasiamies Jorma Ranta pitää juuri Naantalia oikeana
paikkana tapahtuman järjestämiseen. – Naantalista löytyy useita meriklusterialan toimijoita. Tapahtuma on tarkoitettu tietysti kaikille alan toimijoille Varsinais-Suomen alueella. Naantali on lähellä Turkua, josta löytyy isompiakin toimijoi-
ta, kuten Meyerin telakka, Ranta perustelee. – Lisäksi Naantalista löytyy myös aivan terävintä kärkiosaamista tuotekehittelyssä sekä venekaluston että polttoaineiden osalta, Sunell jatkaa. Meriverkostot-tapahtuman tarkempi ohjelma ja puheen-
vuorot täsmentyvät lähempänä ajankohtaa, mutta järjestäjät ovat kertoneet ottavansa vain 30 näytteilleasettajaa. Varsinaista vieraiden määrää ei ole rajattu millään lailla. Kimmo Muttilainen
3
19. tammikuuta 2017
Paimion juhlavuosi täyttyy tapahtumista Paimion kaupunki täytti vuodenvaihteessa 20 vuotta. Juhlavuosi pitää sisällään lukuisia eri tapahtumia, joiden huipennuksena elokuussa järjestetään Jokipuistossa ulkoilmatapahtuma. PAIMIO. Siinä missä Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan itsenäisenä valtiona, juhlii Paimio 20-vuotista taivaltaan kaupunkina. Merkkipaalun Paimio saavutti jo vuodenvaihteessa, mutta juhlinta jatkuu pitkin kuluvaa vuotta. Paimion sivistys- ja vapaaajan lautakunta on päättänyt jakaa avustuksia juhlavuoden hankkeisiin. Kaupungin kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta on tyytyväinen saapuneiden hakemusten määrään. – Kaikkinensa hakemuksia tuli noin tusinan verran. Mukana on paljon yhden päivän tapahtumia ja meillähän oli kriteerinä, ettemme edes lähde tukemaan mitään sisäpiiritapahtumia. Lisäksi yksi hankkeista oli Paimiosta kirjoitettava kirja, jossa kerrotaan myös ajasta ennen Paimion kaupungiksi tulemista, Lehtiranta kertoo. Paimio ei vielä ole päättä-
Paimion kaupungintalon aulassa on menossa näyttely, jossa pääsee näkemään kuvia Paimion historiasta. Kuva: Paimio-seuran arkisto.
nyt kaikista tuen saavista kohteista, mutta kaikkinensa tukea oli jaettavissa 6000 euron verran, joista maksimissaan yhdelle avustettavalle kohteelle oli tarjolla 1000 euroa. Useat tapahtumat kulkevat rintarinnan Paimion kaupungin juhlien ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisteeman kanssa. Paimion juhlavuosi pitää sisällään lukuisia erilaisia ja erikokoisia tapahtumia, joista suurin järjestetään 26. elokuuta Jokipuistossa. Päivän kivijalkoina toimii jo perinteeksi muodostuneet Lions Club Paimion järjestämä Kahden sillan soutu ja Venetsialaiset,
Sivulta 4 löytyvän ristikon vastaus:
jonka järjestämisestä on vastannut Postikunkujan varrella asuvat kotitaloudet. – Tarkoituksena on saada lisää tapahtumia päivän ajaksi. Varmasti Jokipuiston alueella järjestetään monenmoista, mutta vielä on turhan aikaista tietää sen tarkemmin, Lehtiranta sanoo. Paimiossa ei unohdeta myöskään itsenäisyyspäivän juhlintaa, sillä tavoitteena on saada rakennetuksi ohjelmaa koko viikon ajaksi. – Varmasti itsenäisyyspäivä näkyy ja kuuluu monissa päiväkodeissa ja kouluissa sekä kirjastossa järjestetään
etkot jo päivää ennen itsenäisyyspäivää. Lisäksi kesäteatterin väki pyrkii järjestämään tapahtumaa tunnelmallisella Museonmäellä ja talvikin sopinee hyvin kesäteatterille tapahtuma-ajankohdaksi, sillä he saivat juuri hiljattain uuden katetun katsomon, Lehtiranta sanoo. Kimmo Muttilainen
S e u ra av a lehti ilmestyy to 2.2. j ät t i j a ke l u n a I t ä -Tu r u s s a , Kaarinassa, Liedossa, Pa i m i o s s a j a S a u vo s s a
Turun Seutusanomat Maksuttomia paikallisuutisia tasapuolisesti jokaiseen kotiin, koska meille tieto on
kuntalaisoikeus!
Turun Seutusanomien nettilehdessä tällä viikolla: Arviossa kaarinalainen Sinä päivänä kun synnyin -musikaali
Influenssa talttuu hoidolla
www.turunseutusanomat.fi
Skanssin Keskuspuiston asemakaavoitus käynnistyi
19. tammikuuta 2017
4
Ikäihmisten Palveluohjauspiste aloitti Liedossa LIETO. Lietolaisessa Palvelukeskus Ruskassa aloitti toimintansa vuoden alusta ikäihmisten palveluohjauspiste. – Palvelu syntyi käytännön tarpeesta keskittää neuvonta yhteen paikkaan. Tarkoitus on auttaa mahdollisimman monipuolisesti, ilman että asiakkaan täytyy soitella tai käydä useassa eri paikassa, kertoo geronomi Saara Johansson. Johansson ja vanhusten palveluohjaaja Jaana Vesma vastaavat vuoroviikoin Ikäihmisten Palveluohjauksesta palvelukes-
kus Ruskassa. Palveluohjaaja on tavattavissa palvelukeskus Ruskassa ilman ajanvarausta keskiviikkoisin klo 9–11, sekä puhelimitse maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–11 ja perjantaisin klo 12–14. Oikeaa palvelua, oikeaan aikaan Useimmin yhteydenotot liittyvät kotihoitoon ja tukipalveluihin kuten kuljetuspalveluihin, mutta myös päivätoiminnasta, tukiasioista ja ystäväpalveluista
kysellään usein. – Oli mukava, että heti maanantaina palvelun auettua osattiin jo soittaa. Jos johonkin kysymykseen emme heti tiedä vastausta, otamme selvää ja soitamme takaisin, sanoo ikäneuvolan terveydenhoitaja Anniina Haavisto. Tavoitteena palvelulla on mahdollistaa oikea palvelu oikeaan aikaan tukemaan ikääntyneen kuntalaisen kotona selviytymistä ennakoivilla palveluilla. Tarvittaessa, sovitusti ja pyydettäessä tehdään
palvelutarpeen arviointeja kotikäynteinä, jolloin myös asuinolosuhteita voidaan kartoittaa asumisen turvallisuuden lisäämiseksi. – Toivomme, että palveluohjauspiste palvelee lietolaisia ikäihmisiä ja näiden omaisia entistä paremmin ja että meihin on helpompi ottaa yhteyttä. Jos puhelin on soittoaikoina varattu, ei tarvitse lannistua. Soitamme takaisin heti kun ehdimme, Saara Johansson vakuuttaa.
SenioriHelppis auttaa verkossa Liedon kunnan verkkosivuilta löytyy myös runsaasti senioreille suunnattua tietoa. Viime vuoden lopulla aloittanut SenioriHelppis antaa verkkosivuilla kootusti tietoa palveluista senioreille ja heidän omaisilleen. Kunnassa uskotaan sihen, että senioreiden oma aktiivisuus pitää toimintakykyä parhaiten yllä. SenioriHelppikseen on koottu palvelu- ja ratkaisumahdollisuuksia eri aihepii-
reistä, kuten asumisesta ja hoitopaikoista, liikkumisesta ja apuvälineistä, sekä kotipalveluista ja omaishoidosta. Lisäksi löytyy infoa raha-asioista ja edunvalvonnasta, remonteista, piha- ja siivousavusta, sekä tietenkin harrastuksista ja terveysasioista. Sivujen kautta voi myös kysyä neuvoa, myös nimettömästi. Kunnan ammattilainen vastaa kysymykseen seuraavan arkipäivän aikana. Kai Saarto
Kaarinaan avattiin toinen Lidl-myymälä Krossissa KAARINA. Lidl laajensi myymäläverkostoaan VarsinaisSuomen alueella avaten uuden myymälän Kaarinan Krossiin. Viime viikon torstaina ovensa avannut myymälä toimii remontoidussa, jo aiemmin olemassaolleessa kiinteistössä. Uusi myymälä on 1400 neliömetrin myyntipinta-alansa myötä suurin koko Turun seudun Lidleistä. – Haluamme tarjota Kaarinassa asiakkaille väljemmät tilat. Vaikka Kaarinan myymälä on ollut erinomainen jo 15 vuoden ajan, on se kuitenkin hieman ahdas. Tämä on tilaltaan huomattavasti väljempi ja erilaisella valaistuksella suunniteltu myymälä. Uusi myymälä sijoittuu myös vilkkaan tien varteen ja toivotaan, että ohiajavasta liikenteestä osa poikkeaa ostoksille, aluepäällikkö Kalle Korpela kertoo. Krossin myymälän myyn-
tipäällikkö Juha Tala siirtyi nykyiseen pestiinsä Kaarinan keskustan myymälän myyntipäällikön tehtävistä. – Onhan tämä kiva haaste päästä isompaan myymälään. Edellisessä paikassa pientä harmia asiakkaille aiheutti kapeat käytävät, mutta nyt ainakin se puoli on kunnossa, Tala sanoo. Talan lisäksi uusi myymälä työllistää noin 20 työntekijää. – Tarvittaessa pystymme rekrytoimaan lisääkin henkilökuntaan, mutta ensiksi katsomme miten homma lähtee liikkeelle, Tala tuumaa. Ei suunnitelmia uusista myymälöistä Lidl on kasvattanut myymälöidensä määrää Turun seudulla voimakkaasti. Kesällä Lidl avasi myymälän Länsikeskukseen ja nyt Kaarinaan. Tulevista myymälöistä ei ole teh-
ty päätöksiä. – Toki olemme kiinnostuneita kaikista hyvistä alueista, mutta tällä hetkellä ei ole mitään konkreettisia suunnitelmia. Joskus asiat etenevät kuitenkin rivakasti ja päätöksiä voi syntyä nopeallakin aikataululla, Korpela sanoo. Kaksi uusinta myymälää ovat molemmat pinta-alaltaan selvästi suurempia kuin aiemmin valmistuneet. Lidl haluaakin jatkossa panostaa myymälöidensä kokoon. – Tähän suuntaan uudet myymälät ovat menossa, jos vain tilat antavat myöden. Lisäksi myymälät ovat sisäilmeeltään hieman harmaasävyisempiä kuin aiemmat. Tämä Kaarinan myymälä tehtiin valmiiseen tilaan ja silloin joudumme hieman soveltamaan, Korpela sanoo.
Asiakkaille suunnatussa kutsuvierasillassa lohikeitto teki kauppansa.
Kimmo Muttilainen
Hyvä yrittäjä, varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen. Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät tämän lehden sivulta 3 tai osoitteesta www. turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta
Hyvä lukija, Mistä haluaisit lukea seuraavassa lehdessä? Lähetä juttuvinkki: toimitus @turunseutusanomat.fi
Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi 19. tammikuuta 2017
5
Paimio
6
19. tammikuuta 2017
PaiHalle löytyi uusi valmentaja – Pasi Siro tarttui ruoriin Jalkapallon Kolmosessa pelaava Paimion Haka löysi edustusjoukkueelleen uuden päävalmentajan. Pitkän pelaajauran tehnyt Pasi Siro valmentajaa paimiolaisjoukuetta ensi kaudella. URHEILU. Paimion Haka joutui ikävään tilanteeseen, kun seura ennätti tiedottamaan valinneensa edustusjoukkueen päävalmentajaksi Ari Kervisen jo viime marraskuussa. Kervisen työnantajan Palloliiton silloinen Turun piiri kuitenkin ilmoitti joulukuun alussa, ettei Kervisellä ole mahdollisuutta ottaa tehtävää vastaan päivätyönsä ohessa. Näin ollen PaiHa joutui etsimään edustusjoukkueelleen uuden päävalmentajan. Seura tiedotti lopulta uudesta päävalmentajastaan 28. joulukuuta. Ensi kauden kestävän sopimuksen on allekirjoittanut pitkän pelaajauran tehnyt Pasi Siro (38), joka on aiemmin valmentanut futsalin puolella sekä kahtena edellisenä kautena Nelosessa pelaavaa Hot Lipsiä. – Totta kai se siinä vaiheessa hieman harmitti, että olin kakkosvaihtoehto, mutta ei asiaa
Pasi Siro valmentaa ensi kaudella Paimion Hakan edustusjoukkuetta.
tullut murehdittua kuin ehkä tunti tai kaksi. Olen kuitenkin keskustellut asiasta seurajohdon kanssa ja hyvillä mielin tässä lähdetään valmennustehtäviä hoitamaan. Olen itse
tyytyväinen ja uskon, että seurassakin ollaan tyytyväisiä valmentajaan, Siro sanoo. Siro tarttuu uuteen haasteeseen tavoitteenaan kehittyä valmentajana entisestään.
Hyppääminen Nelosesta Kolmoseen nostaa vaatimustasoa entistä ammattimaisempaan suuntaan. – Mihin sitten lähdenkin mukaan, lähden siihen aina täysillä.
Minulla on ajatuksissa osallistua valmennuskursseille, mutta nyt mennään täysin palkein PaiHan ehdoilla. Tämä ei ole minulle mikään välietappi, Siro tuumaa. Viime kaudella PaiHa säilytti niukasti sarjapaikkansa Turun piirin Kolmosessa. Täksi kaudeksi lohko muuttuu, kun mukaan tulee uusia joukkueita Satakunnasta piirien yhdistyttyä yhdeksi Länsi-Suomen piiriksi. – Viime kauteen nähden uusia joukkueita on kaikkiaan neljä. Boda on entuudestaan tuttu, mutta varmasti porilaiset PPT ja ToVe sekä raumalainen Pallo-Iirot tuovat mukavaa väriä sarjaan, tuore päävalmentaja pohtii. – Sarjapaikan säilytämme kyllä, ja haluamme myös lähteä nostamaan sijoitustamme. En näe mitään syitä, miksi häviäisimme otteluita, jos pelaamme sovitusti ja saamme alle hyvän
treenikauden. Jokaista ottelua lähdemme voittamaan, Siro jatkaa. PaiHa aloitti harjoittelun uuden luotsin johdolla vuodenvaihteen jälkeen. Siro ei lähde vielä julistamaan pelitapaansa, koska joukkueen rakentaminen on vielä kesken. – Se on kuitenkin tärkeää, että jokainen pelaaja tietää kentällä, miten haluamme pelata. Toivon olevamme liikkuvia ja sellainen joukkue, joka pystyy kääntämään tasaisia kamppailuja otteluiden lopussa voitokseen, Siro tuumaa. Kimmo Muttilainen
Postikortit Vistalt ja muhalt avaavat ovet paimiolaisuuden historiaan KIRJALLISUUS. Paimion Perinneyhdistys on julkaissut uuden teoksen: Vistalt ja muhalt – Paimio postikorteissa (2016). 132-sivuiseen opukseen on valittu 182 Paimio-aiheista mustavalkoista postikorttia. Kortit ovat yhdistyksen jäsenten Riitta Helinin, Arimo Lähdeniityn ja Anne Summan kokoelmista. – Saman verran kortteja olisi tarjolla värillisinä, mutta päätimme tällä kertaa ottaa vain mustavalkoiset mukaan. Ne ovat ikään kuin arvostetumpia, kertovat Paimion Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Antti Salamäki ja entinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen, jotka ovat molemmat kotoisin Toikkalan kylästä. Teoksen vanhin postikortti on vuodelta 1895. Siinä ei ole kuvaa lainkaan. Muissa vanhimmissa korteissa erityistä on muun muassa se, että teksti kirjoitettiin usein kuvan päälle. Kirjassa on postikorttien ja niihin liittyvien tekstien lisäksi myös esittelytekstejä korttien
Paimiostamme, tuovat tietoa ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Nyt julkaistun kirjan postikorttien kautta lukija voi elää Paimion historiaa ja nähdä, miten aika muuttuu, kuten korttien viestimät näkymätkin. Postikorttikirja on hyvä historian oppitunti Paimiosta, yhdistyksessä tuumataan. Paimion Perinneyhdistys on aikaisemmin julkaissut kirjat Vistalt ja muhalt – Vanhoja karttoja Paimiosta sekä Vistalt ja muhalt – Kuvia ja kertomuksia Paimiosta. Nämä teokset ja uusi postikorttikirja ovat lainattavissa Paimion kaupunginkirjastossa. Paimion Perinneyhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen ja nykyinen puheenjohtaja Antti Salamäki esittelevät ylpeinä yhdistyksen uusinta julkaisua.
aihepiireistä ja kuvien kohteista. Suosituimpia kuvauskohteita korteissa ovat olleet Paimion kirkko, parantola, saha, koulut, maisemat, ihmisryhmät ja esimerkiksi Paimion luonnonparantola Lautelan mäessä, johon tällä hetkellä rakennetaan uutta
asuinaluetta. Perinneyhdistyksen tavoitteena – Siellä tehtiin aikanaan sa- on siirtää paimiolaisuutta sukuvihoitoja, -kylpyjä ja sen sellais- polvelta toiselle. ta, Salamäki kertoo. – Mitä enemmän me tiedämme juuristamme, sitä syvempi Paimiolaisuutta sukupol- on suhteemme kotiseutuumme. velta toiselle Yhdistyksen Vistalt ja muhalt -kirjat kertovat meidän omasta
Kuulumiset-lehtiprojekti käynnistyi Paimiossa YHTEISÖTAIDE. Suomi 100 -juhlavuoteen kuuluvan Sata kohtaamista -hankkeen Kuulumiset-sanomalehtiprojekti starttasi 16.1. Paimiossa. Ensimmäisellä vierailullaan, joka suuntautui Paimion kirjastoon, kulttuurituottaja An-
nika Dolgovin ja taiteilija Hanna Kaisa Vainion kuulostelivat miten ihmiset suhtautuvat ajatukseen tulla kertomaan heille uutisiaan. Lehden toimitus vierailee Paimiossa myös 8.2. ja 15.2. Kuulumiset-projektin ide-
ana on toteuttaa sanomalehti tapahtuneiden kohtaamisten ja kuulumisten vaihdon perusteella. Lehden tekoon voi osallistua myös toimittamalla kirjeen postilaatikkoon, jotka tulevat sijaitsemaan kunkin kunnan kirjas-
tossa. Myös sähköpostilla voi osallistua kuulumiset2017@ gmail.com. Dolgovin ja Vainion mukaan lehti ilmestyy näillä näkymin toukokuun alussa. TSS
aineistoa. Muistoille he eivät ole asettaneet mitään aikarajaa, mutta eniten heitä kiinnostaa aika ennen peruskoulua vanhoissa kyläkouluissa. – Olemme jo pitäneet muutaman tilaisuuden, joissa ihmiset ovat käyneet kertomassa muistojaan. Nyt olisi tarkoitus aloittaa haastattelut ja muistoja voi lähettää myös sähköpostilla, Salamäki sanoo. Janica Vilen
Seuraavaksi kerätään koulumuistoja Kun postikorttiprojekti saatiin kansien väliin, yhdistys aloitti uuden urakan. Seuraavaksi kerätään paimiolaisia koulumuistoja. Yhdistys toivoo saavansa paimiolaisilta paitsi muistoja myös valokuvia, todistuksia tai muuta koulun käyntiin liittyvää
Opettaja, toimittaja ja kirjailija Sampsa Luonnonmaa perusti Paimioon luonnonparantolan 1920-luvulla.
7
19. tammikuuta 2017
Lähiösinfoniat kajahtavat juhlavuoden kunniaksi LAUSTE. Laustelaisen taiteilijapariskunnan Maria ja Joona Lukalan koostamat Lähiösinfonia-teokset ovat esitystä vaille valmiita. Vuoden 2016 alussa startannut Lähiösinfonia-proggis on osa Sata kohtaamista -hanketta. Turun seudun kuntien kulttuuritoimijoiden yhteishankkeella juhlistetaan Suomi 100 -juhlavuotta. Lähiösinfonia-animaatiossa Turun Lausteen ja Pansion sekä Raision Petäsmäen kerrostalojen äänimaailma yhdistyy asukkaiden piirtämiin lintu- ja kasvikuviin. – Projektissa mukana olevien kaupunginosien asukkaiden piirtämistä linnuista ja kasveista koostamani videoteos sekä Joonan säveltämät musiikit ovat valmiina. Lähetämme animaatioteokset tässä kuussa yhteistyökaupunkeihimme Turkuun ja Raisioon, jotka vastaavat esityspäivistä, Maria Lukala sanoo. Reilu 450 piirustusta
Talvi/kevät 2017 • 23.1 – 25.5.2017 Yhdessä-yhdistys on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa vapaa-ajantoimintaa ja tapahtumia.
MAANANTAI
TIISTAI
KESKIVIIKKO
12:30–13:30
10:00–11:30
15:00–17:00
Finglish
helppoa suomea ja englantia
13:30–15:00 Iloa päivään
yhdessä tekemistä, retkiä, keskustelua
15:00–16:30 Puhutaan englantia
17:00–18:30 Kun Maria työskenteli kuvamaailman parissa, Joonalla oli puolestaan kädet täynnä äänitystöitä. – Aloitin Lähiösinfonian parissa työskentelyn äänittämällä kotitalon nurkalla sateen
Äiti ja lapsi -kerho
17:00–19:00 Käsityöilta
19:00–20:00
Jumppa naisille
Tietokoneen käytön alkeet
13:00–17:00
Avoin CVja työnhakupaja Autamme sinua työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Ei ajanvarausta.
TORSTAI
INFO
10:00–11:00
• Ilmaista • Ei ilmoittautumista • Kaikille aikuisille
Ompeluhuone itsenäiseen käyttöön
Liikuntaa äideille ja lapsille
16:00–17:30
15:00–17:00
Minun Suomi
opitaan Suomesta yhdessä 8.2. alkaen
alle 5-vuotiaat lapset
Englannin jatkoryhmä
17:00–18:00
17:00–19:00
Internet tutuksi
Puhutaan suomea
pelejä, musiikkia, hengailua
18:30–20:00
16:00–18:00
17:30–20:00
14:00–15:30
Englannin alkeisjatko
18:00-19:30 Helppoa ruotsia
Miesten ilta
Kokkikerho
ää Tykk kissa o o a b face gramiss ta tys s is n i d h ja ssäy e #yhd
Suomen kielen ryhmät alkeet, lukeminen ja kirjoittaminen
Missä? YHDESSÄ-yhdistys Nisse Kavon katu 3 (Varissuon kirjaston alapuolella) Lisätiedot: saila.holm@yhdessa.org
puh. 044 744 5521 aida.bacic@yhdessa.org
puh. 044 744 5525 Tapahtumat ja ryhmien ohjelmat facebookissa ja www.yhdessa.org.
Tervetuloa
I!
Projektin perimmäisenä tarkoituksena on kutsua ihmiset yhteen murtamaan lähiöihin liittyviä ennakkoluuloja. – Vaikka olemme työskennelleet erilaisissa yhteistyöprojekteissa, varsinaisesti koko kaupunginosan kanssa emme ole aiemmin työskennelleet. Aiheena on vivahteikas lähiö,
Katariina Mäkinen-Önsoy
KS SE
Yhteisöllisyyden voimaa
jollaisessa perheemmekin asuu. Ideanamme on tuoda esille nimenomaan lähiöiden positiivisia puolia asuinalueena, Lukalat kommentoivat. – Lintuja piirsivät kaikenikäiset lähiöasukkaat vauvasta vaariin -ikähaarukalla. Jokaiselle kolmelle kaupunginosalle on oma Lähiösinfoniansa ja teoksissa esiintyvät kyseisen kaupunginosan alueelta kerätyt piirrokset, jatkavat Lukalat.
AI
jälkeen räystäistä tippuvia vesipisaroita. Studiollani valitsin muutaman pisaran, joiden rytmi oli ideaani sopiva. Viritin äänet myöhemmin teosta varten säveltämieni orkesteri- ja kansanmusiikkia sekoittavien musiikkiraitojen tempoon sopivaksi, Joona selittää äänimaailman syntyä. – Musiikillisissa teoksissani pyrin yleensäkin kontrasteihin, joita tässä tapauksessa on esimerkiksi reaalimaailma konkreettisine äänineen ja toisaalta soittimet ja niiden värikylläinen satumaailma. Tässä projektissa minua erityisesti kiinnosti, miten saan äänitetyt konkreettiset äänet lähenemään soittimia, lisää Joona.
M
Konkreettisia lähiöääniä
Lausteella asuva taiteilijapari Joona ja Maria Lukala toimivat Lähiösinfonian toteuttajina. Teoksissa pääroolissa olevista lintu- ja kasvipiirroksista vastasivat työskentelylähiöiden Pansion, Petäsmäen ja Lausteen asukkaat. Kuva: Ragip Önsoy.
Lausteen (vas.) ja Pansion Lähiösinfonioissa esittäytyvät paikallisten piirtämät linnut ja kasvit. Taustalla avautuu Maria Lukalan kuvaama näkymä kaupunginosaan. Sinfoniaa siivittävät Joona Lukalan äänittämät musiikit, joissa orkesteri- ja kansanmusiikki yhdistyy lähiöstä äänitettyihin konkreettisiin ääniin.
IL
Lukalat yllättyivät positiivisesti yhteisötaideprojektin herättämästä kiinnostuksesta. – Piirustukset oli määrä lähettää meille viime vuoden toukokuuhun mennessä, jolloin meillä oli kasassa yhteensä yli 450 piirustusta linnuista ja kasveista: yli 150 Lausteelta, vähän vajaa 200 Pansiosta ja lähes 100 Petäsmäestä, he kertovat. – Innostus oli ilahduttavaa, sillä etukäteen oli mahdotonta arvailla, houkutteleeko projekti osallistujia lainkaan, he lisäävät. Maria muistelee työprosessia, joka osoittautui luultua työläämmäksi. – Sain onneksi harjoitteluun Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelleen Netta Suonisen, josta oli korvaamaton apu. Hän oli apuna lintujen ja kasvien kuvankäsittelyssä, maskauksessa ja animoinnissa lähiöistä ottamieni panoraamakuvien päälle, Maria hymyilee.
Lausteen, Pansion ja Petäsmäen yhteisöllisesti syntyneet animaatioteokset esitetään yleisölle osana Suomi 100 -juhlallisuuksia.
ITÄKULMA
8
19. tammikuuta 2017
AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ
Mohanad Al-Zirjawi avaa turvapaikanhakijan sielunmaisemaa kuvin ja videoin NUMMI. Irakilaissyntyisen Mohanad Al-Zirjawin valokuvanäyttelyissä Nummen kirjastossa ja Raision kirjastotalon Aulagalleriassa tarkastellaan tammikuussa varsinaissuomalaista elämänmenoa turvaa hakevan silmin. Tämäkin on Suomea – turvapaikanhakijan elämää Turussa -näyttely esittelee Al-Zirjawin tapaan sotaa paenneita irakilaisia. Kuvauskohteisiinsa hän tutustui turkulaisessa vastaanottokeskuksessa. – Jokaisella turvaa hakevalla on oma tarinansa kerrottavanaan. Kuvien avulla pyrin tuomaan esiin edes osan näistä persoonallisuuksista, Al-Zirjawi sanoo. – Kuvissa näkyy esimerkiksi Kailan, joka lukee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teosta oppiakseen suomen kielen. Haitham puolestaan vastaa vastaanottokeskuksen ulkopihan kukkaistutuksista ja Abdulkader on onnellisimmillaan lähtiessään kalaan. Usamin ja Mohammedin päivää piristää SPR:n vapaaehtoisena tukihenkilönä toimiva Teppo, joka pelaa hei-
vat töitä heti työluvan saatuaan. Kiitos kuuluu Turussa toimivalle Henkilöstövuokraus Citywork Oy:lle, joka on auttanut työpaikan löytämisessä. SPR:n tukihenkilö Teppo sen sijaan on ollut isona apuna dokumenttien täyttämisessä ja byrokratiaviidakossa, joka liittyi esimerkiksi työturvallisuuskortin hankintaan. Ilman tuota korttia olisin jäänyt ilman tarjolla ollutta tehtävää, kiittelee Al-Zirjawi. Kaikki inspiroi
Mohanad Al-Zirjawin Tämäkin on Suomea – turvapaikanhakijan elämää Turussa -valokuvanäyttelyt Itä-Turun Nummen kirjastossa ja Raision kirjastotalon Aulagalleriassa ovat esillä tammikuun ajan.
dän kanssaan dominoa, Al-Zir- työluvan, päivät koostuivat paljolti odottelusta vastaanotjawi lisää. tokeskuksessa muiden yksin Toimettomuus tulleiden turvapaikanhakijoiturhauttaa den kanssa. Silloin sain idean dokumentoida uutta ympärisAl-Zirjawi, 23, pakeni serkkun- töäni, sillä toimettomuus on sa kanssa Bagdadista Suomeen pidemmän päälle erittäin turhauttavaa, valokuvauksesta ja syyskuussa 2015. – Ennen kuin olin saanut videoinnista innostunut nuo-
Varissuon jouluvalokilpailun voittajat palkitaan 19.1. VARISSUO. Varissuo-Seura ry:n jouluvalojen tämän talven pihakilpailun kolme voittajaa ovat asunto-osakeyhtiöt Koukkarinpuisto, Kousantornit ja Päivännousu. He tulevat saamaan kunniakirjan erikseen järjestettävässä kahvitilaisuudessa. Edellisen vuoden hyvien kokemusten innostamana Varissuo-Seura järjesti jo toisen kerran leikkimielisen jouluvalojen pihakilpailun ajalla 27.11.2016– 6.1.2017.
Kilpailun tavoitteena oli ilahduttaa alueella asuvia ja siellä vierailevia ihmisiä sekä edesauttaa tavoitetta, että Varissuosta tulisi Suomen valoisin lähiö. Kiitettävän monet Varissuon pihat ja parvekkeet ovatkin olleet kauniisti valaistuja vuoden pimeimpänä aikana. – Ensi joulun kilpailuun on hyvä varautua jo nyt, kun jouluvaloja saa alennusmyynnistä edulliseen hintaan, kannustaa Varissuo-Seuran pj Sirkka-Liisa Kavén. TSS
ri mies toteaa. Turun Varissuolle asettunut Al-Zirjawi opiskelee tällä hetkellä suomen kieltä Raisiossa ja tekee töitä rakennusalalla avustavissa tehtävissä ympäri Turun seutua. – Kukaan tuntemistani turvapaikanhakijoista ei halunnut jäädä toimettomaksi. Kaikki haki-
Valokuvaus astui Al-Zirjawin elämään vielä Irakissa asuessaan. – Setäni opetti minut valokuvaamaan, Al-Zirjawi kertoo. – En ole pysynyt laskuissa, mutta kuvia saattaa olla jo miljoonia, jatkaa Al-Zirjawi hymyillen. Kysymykseen mikä inspiroi kuvaamaan Al-Zirjawilla on vastaus valmiina: – Ihmiset, luonto, ihan kaikki. Seuraavaksi voisin tuoda näyttelytiloihin esille luontokuviani, jos vain ihmisiä kiinnostaa niitä nähdä. Minuun saa yhteyden sähköpostitse mohanad.
al.zirjawi@gmail.com, Al-Zirjawi sanoo. Al-Zirjawi oli mukana myös Omin sanoin – In my own words -lyhytdokumenttiprojektissa, jonka tuotoksia esitetään seuraavaksi turkulaisessa Taide- ja toimintatalo Vimmassa 14. helmikuuta. Näytöksessä nähdään nuorten turvapaikanhakijoiden itse tekemiä videoita, jotka on työstetty Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin toteuttamassa valtakunnallisessa videohankkeessa. Hanke on osa #yksiturku-kampanjaa, jonka tarkoituksena on saada kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset turkulaiset harrastamaan ja tekemään asioita yhdessä. Katariina Mäkinen-Önsoy
KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO: su 22.1. klo 10 Messu, Frondelius, Toljamo (av), Lautjärvi, klo 15 CANTIO SACRA: ”Espanjalainen legenda”, dipl.kitaristi Janne Lehtinen soittaa Isaac Albénizin musiikkia, vapaa pääsy, ohj. 5e – su 29.1. klo 10 Messu, Viirros, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi, kahvit VARISSUON KIRKKO: ma klo 8.30 Aamurukouspiiri - ke klo 17-19 Avoimet ovet, klo 17 Hepreanpiiri, klo 18 Nuortenilta – to klo 14-18 After school koululaisille - pe klo 9.30 Perhekerho - su 22.1. klo 12 Messu, Hälli, Taru Heikkonen (av), Lautjärvi, kahvit, klo 17 Yhteyden messu, Hälli – ti 24.1. klo 13 Raamattuopetusta – to 26.1. klo 18 Ilosanomapiiri – su 29.1. klo 12 Messu, Paatere, Pirjo Tiensuu saarnaa, Forsström-Roivanen (av), Kerokoski, kahvit – ma 30.1. klo 19 Siioninvirsiseurat, kahvit klo 18.30 – ti 31.1. klo 12 Valpurin Kammari – ke 1.2. klo 18 Miestenpiiri – to 2.2. klo 18 ”Soi, virteni, kiitosta Herran”, virsikirjan lisävihko ja uudet virret, yhteislaulua ja musisointia neljän kanttorin ja kuorojen voimin, juont. kanttori Jenni Urponen, iltatee, klo 18 Timon Raamis KIMPPAKESKUS, KATTELUKSENK. 5: to klo 13-15 IkäArvokas kortteliklubi HURTTIVUOREN SRK-KOTI: ma klo 10 Hurttivuoren äitikaverit – to 26.1. Varttuneen väen kerho JAANIN SRKTALO: pe klo 9.30 Vauvaperhekahvila SOKKELO, JAANINTIE 36: ma 30.1. klo 14 Jaanin kerho HANNUNNIITUN SRK-TALO: to klo 9.30 Perhekerho – ke 25.1. klo 11 Annan tupa – su 29.1. klo 12 Messu, Viirros, Lautjärvi, kahvit PETKELTIE 5 KERHOHUONE: to klo 13-15 IkäArvokas kortteliklubi ma 30.1. klo 12 Raamattupiiri NUMMEN SRK-KOTI: ti klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) KATARIINAN PAPPILA: ke klo 17 P.Katariinan kuoron harj. DIAKONIATOIMISTO VARISSUOLLA Diakoniatyön ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 Varissuon diakoniatoimistolla os. Kousankatu 6.
KUULUTUKSET:
Katariina evl Kastetut Laura Patricia Lumijärvi Eikka Olavi Rauhamäki seurakuntatoimisto, p. 040 3417 350 varauspalvelu, p. 040 3417 011
Kousantornien edustalta löytyy edelleen kaunis lumilyhty-valoteos. Kuva: Seija Niemi / Varissuo-seura ry.
www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk
Kuolleet Markku Aapeli Tuominen 72 v Maija Liisa Ruuska 59 v
19. tammikuuta 2017
Asuminen ja rakentaminen
9
Kestävän kaupungistumisen jäljillä Kaupungistuminen ja kansalaisten ikäjakauma tuo haasteita ja siihen yritettiin lÜytää uusia ratkaisumalleja Rakennusteollisuuden kuntakierros -tapahtumassa.
Hannu Katajamäki ja Timo Aro väittelivät siitä, pitääkÜ kilpailukykyä hajauttaa vai keskittää.
TURKU. Rakennusteollisuus RT:n kuntakiertue vieraili 11. tammikuuta Logomossa. Avoimessa tilaisuudessa pohdittiin useiden alustajien ja panelistien voimalla sitä, mistä saadaan eväät kestävään kaupungistumiseen. Turussa asukasluvun kasvu ja rakentaminen ovat tällä hetkellä ennätyslukemissa. – Asukasluku kasvoi viime vuonna noin 2 000 hengellä ja tänä vuonna luku tulee olemaan samoilla tienoilla. MyÜnnettyjen rakennuslupien määrä on samalla lähtenyt suureen kasvuun, kertoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalon mukaan lupakäytäntÜÜn on nyt uskallettava laittaa resursseja. Välillä tammi-lokakuu myÜnnettiin viimeisten tilastojen mukaan 2 300 rakennuslupaa, kun aiempi vuosittainen maksimi on ollut 1 300. Lupajärjestelmän henkilÜstÜvaje ei saisi olla pullonkaulana kasvulle.
Keskittymistä kaupunkeihin vai hajauttamista? Kaupungistuminen ja kansalaisten ikäjakauman muutos tuovat yhteiskunnalle haasteita. PitäisikÜ tässä tilanteessa hajauttaa kilpailukykyä vai keskittää sitä tiukemmin suuriin keskuksiin? Tästä asiasta väittelivät aluetieteiden emeritusprofessori Hannu Katajamäki ja aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro. Aron mielestä resurssien jako menee siinä vaiheessa metsään, kun reuna-alueiden tukeminen heikentää terveiden alueiden kehittymistä. Tulevaisuudessa pitää Aron mukaan ottaa kaupunkiseudut paremmin huomioon. Katajamäki oli toista mieltä. Hän näki hajanaisuuden etuna ja suurten etäisyyksien maalle luonnollisena. Hänen mukaansa kaikki mahdollisuudet on hyÜdynnettävä myÜs suurten keskusten ulkopuolella. – Turku on vahva seutukeskus ja sen tulisi toimia yhteis-
tyÜssä ympäristÜkuntien kanssa maakunnan kehittämiseksi. Vastakkainasettelu Turun ja ympäristÜkuntien kanssa olisi aivan vihoviimeistä. Seutua pitää katsoa kokonaisuutena, korostaa Katajamäki. Hän piti myÜs tärkeänä Turku – Uusikaupunki ratayhteyden käyttÜÜnottoa. Se olisi tärkeä myÜs Uudenkaupungin kehitykselle. Aro puolestaan piti tunnin junayhteyttä Helsinkiin yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden asioista Turulle. Ilmavaivat puhuttivat Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti asettui illan juontaneen Juha Salmen hiillostettavaksi. Salmea ja yleisÜä kiinnostivat tietysti ajankohtaiset betonin ja asuntojen hintojen �ilmavaivat�. Mikä oikein on suomalaisen rakentamisen taso tänä päivänä? – Rakentamisen laadulle on annettu yleisesti kyselyissä välttävä arvosana. Viime vuo-
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti oli varma, että betonin laaduntarkkailuun tulee merkittäviä parannuksia Tyksin T3-uudisrakennustyÜmaan betonirakenteiden lujuusongelmien paljastuttua.
sina olemme alalla altistaneet itseämme paremmin kritiikille. Rakentamisen laadussa on ollut käytÜssä vääriä mittareita ja niitä on parin viime vuoden aikana kehitetty. Betonin laatuongelmat Turussa ovat niin keskeisen tärkeä asia, että se on pakko tutkia laajasti. Heti kun jotain tuloksia asiasta saadaan, ne julkaistaan. Pipatti ei tiedä miten betoniin on voinut joutua ilmaa, mutta hän on varma siitä, että tapauksen myÜtä betonin laaduntarkkailuun tulee merkittäviä parannuksia. – Näin ei saa enää tapahtua. On taloudellisestikin jo kestämätÜntä, jos huonon betonin vuoksi joudutaan rakentamaan kahteen kertaan. Asuntojen hinnoissa olevaan ilmaan Pipatti penäsi kuntapäättäjien apua. Pipatin mukaan asuntojen hinnoista olisi mahdollista hÜylätä 1 500 euroa neliÜltä pois. Ylimääräisiä kuluja aiheuttavat esimerkiksi viranomaisten turhan tiukat määräykset väestÜsuojista, autopaikoista ja julkisivuista. Kai Saarto
W\|W MD NRGLQ UHPRQWLW
0DDODXV Uudistaminen nousee ZZZ PDDODXVOLLNHXUDMDOD FRP messujen yhdeksi Kiertotalous toteutuu - Turun teemaksi seudun jätevesistä biokaasua MESSUT. Turun Rakenne & Sisusta -messut järjestetään tänä vuonna 10.–12. helmikuuta Turun messukeskuksessa. Kolmen messupäivän tapahtumaan saapuu yli 300 näytteilleasettajaa ja paikan päälle odotetaan liki 20 000 kävijää. – Kävijämäärä asettunee todennäkÜisesti siihen 15 000 ja 20 000 väliin. Positiivisin mielin odotamme kävijÜitä paikan päälle, messujen projektijohtaja Krista Ahonen sanoo. Ahonen kertoo, että tämän vuoden messujen yksi teemoista on uudistaminen. – Kodeista voi valita vaikkapa yhden kohteen, johon panostaa kunnolla. Esimerkiksi keittiÜÜn voi laitattaa täysin uudet kalusteet ja kaapistot, Ahonen kertoo. – Lisäksi älytekniikka tekee koko ajan tuloaan. Nykyään jokaisessa rakennusvaiheessa voidaan hyÜdyntää älykkäämpää tekniikkaa, hän jatkaa. TSS
JÄTEVESI. Gasum käsittelee nykyisin Turun alueen jätevesilietteen Topinojan biokaasulaitoksessa. Nyt solmittavan jatkosopimuksen myÜtä Gasum tulee päivittämään biokäsittelylaitoksensa tekniikkaa Topinojan laitoksella. Aikeissa on muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, sekä jätteiden käsittelyn kehittäminen siten, että käsittelystä syntyvät päästÜt vähenevät. Jätevesilietteen käsittelyssä syntyvä aines hyÜdynnetään maanparannuksessa ja lannoituksessa. Gasum selvittää myÜs Topinojan biokaasulaitoksen laajennusmahdollisuuksia palvelemaan entistä laajemmin Turun talousalueen biohajoavan jätteen käsittelyä. Mahdollisesta laajennuksesta tehdään erillinen päätÜs vuoden 2017 aikana. Esimerkiksi kuorma-autot, jotka kuljettavat lietettä Topinojalle, tullaan vaihtamaan kaasukäyttÜisiksi. Turun Sataman yhteyteen avattiin syksyllä kaasutankkausasema kevyelle ja
raskaalle liikenteelle. Gasumin Turun Topinojan biokäsittelylaitos tuottaa vuosittain noin 30 gigawattituntia biokaasua, joka vastaa noin 3 000 henkilÜauton vuosittaista energiankulutuksen määrää. Nykyisin biokaasu käytetään lämmÜn ja sähkÜn tuotantoon. – Jatkamme mielellämme hyvin sujunutta yhteistyÜtä Gasumin kanssa. Pyrimme jätevedenpuhdistamon käytÜssä aina mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen kustannustehokkaasti. Laitoksessa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet sekä alueen teollisuuden jätevedet. Haluamme osaltamme pienentää hiilijalanjälkeä sekä edistää energiatehokkuuden ja kiertotalouden toteutumista Turun seudulla, sanoo toimitusjohtaja Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy:stä. TSS
19. tammikuuta 2017
10
Tuulissuo-Avanti-yritysalueen kehitystyö päässyt hyvään vauhtiin LIETO. Liedon kunta on osana uutta elinkeino-ohjelmaansa käynnistänyt Tuulissuo-Avanti yritysalueen kehittämishankkeen. Tavoitteena on laatia yhteistyössä alueella toimivien yritysten kanssa alueen kehittämissuunnitelma. – Pyrimme tunnistamaan alueen yritykset, mitä niissä tehdään ja mitä kehittämistarpeita heillä on, kertoo kunnanjohtaja Esko Poikela. Kunta on saanut tähän mennessä vastauksia lähettämiinsä kyselyihin noin 90 yritykseltä. Kasvunäkymät ovat selvät, sillä yrityksistä 26 ilmoitti heillä
olevan tällä hetkellä selvää rekrytointitarvetta ja 32 yrityksellä on potentiaalista lisätyövoiman tarvetta. Kunta pyrkii omasta puolestaan auttamaan myös tässä, kertoo yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff. – Haluamme olla tässä aloitteellisia. TE-hallinnossa on resurssipulaa ja kuntien vastuu lisääntyy. Lieto haluaa olla muuttuvassa tilanteessa etulinjassa, ei häntäpäässä. Yhtenäisiä voimavaroja hyödyntämällä voitaisiin harjoittaa yhteismainontaa, hyödyntää yhteisen tilapankin kautta tilapäistä lisätilojen tarvetta ja jopa
väliaikaista työvoimaa. Yhden hankkeen alle on koottu kaikenlainen kahden alueen kehittämistä parantava toiminta infran parantamisesta, alueen yritysten synergian tehostamiseen ja brändäykseen. Liedon kunnan yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Gaia Consulting Oy. – Teollisten symbioosien kautta haetaan hyötyjä yhteistyöstä juuri tälle alueelle. Lieto tekee tässä Suomen mittakaavassa uudenlaista työtä. Tällaista ei ole tietääkseni aiemmin tehty jo olemassa olevalla, perinteisellä teollisuusalueella, toteaa Gaian liiketoimijohtaja Mari Saario. Myös Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat ja opiskelijat ovat mukana kehitystyössä. Huomiota profiloitumiseen
Gaia Consultingin Mari Saarion mukaan tässä mittakaavassa ei teollisia symbiooseja ei ole jo vakiintuneen teollisuusalueen kohdalle ennen Suomessa haettu.
Tuulissuo on alueista vanhempi, sinne nousivat ensimmäiset teollisuushallit 1970-luvun lopussa. Viereinen Avanti on uusi alue, joka on profiloitunut viime vuosina logistiikkayrityksille. – Siellä on myös hyvät tuotannollisen toiminnan mahdol-
lisuudet, Esko Poikela toteaa. Kova maapohja sopii raskaammallekin teollisuudelle ja alueella on jo valmiiksi teollisuutta, minkä vuoksi niin sanottu sosiaalinen toimilupa on jo olemassa,. – Se tarkoittaa sitä, että yritykset eivät saa lähialueiden asukkailta negatiivista huomiota, kuten aivan uusien teol-
”
Alueen ilmeen parantaminen ja parempi kyltitys olisivat positiivisia asioita” Carl-Johan Blomqvist Powder-Trans
lisuusalueiden kohdalla usein käy, selittää Mari Saario. Alueen yrittäjät kiittelevät Liedon kunnan lupa-asioiden ripeyttä. Muutamia kehitysideoitakin on. – Tuulissuon-Loukinaisen risteyksen liittymälle pitäisi jotain tehdä, huomauttaa Piiloset oy:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Nieminen. Liikenneyhteydet ja ilmeen parantaminen yrittäjien toiveissa Liedon kunnan vs. toimialajoh-
taja Ari Blomroos toteaa tarvetta olevan myös ohikulkutien nelikaistaistamisen etenemiseen ja sen eritasoliittymään Avantin kohdalla. Myös LänsiAvantintie jatko Hämeentielle on pöydällä, mutta vaatii yhteistyötä Kaarinan kanssa. – Alueen ilmeen parantaminen ja parempi kyltitys olisivat positiivisia asioita, sanoo Powder-Transin hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Blomqvist. Blomqvist kehuu jo nykyisin olemassa olevaa yhteistyötä alueen yrittäjien kesken. Kuljetusyhtiölle on ollut hyvin kätevää, että alueella toimii useam-
pi korjaamopalvelu ja apua saa lähes välittömästi. Yritystonttien kysyntä on selvästi lisääntynyt viime keväästä lähtien. Liedon kunnalle kyselyitä tulee nykyään noin viikoittain. Yritystontteja pääsee katsomaan kunnan verkkosivuilta myös ilmasta otetun videon välityksellä. Kai Saarto
Avantin alue on profiloitunut logistiikkayrityksiin. Kova maapohja mahdollistaisi muunkinlaisen teollisuuden. Tilaa alueella on runsaasti.
SUPER-HYPER-JÄTTI-MEGA-
ALE ON VAUHDISSA!
399
15,6ɇ
1920 x 1080
49ɇ
6 GB
Full HD
Full HD
Huippunopea SSD-levy 256 GB
SÄÄSTÄ 100 €
1080p
499
Smart TV WiFi
SÄÄSTÄ 100 €
Aspire E5-575
• Acer Aspire E5-575 15,6” kannettava suorituskykyisellä Intel® Core™ i3 suorittimella, Full HD -näytöllä ja Acer TrueHarmony -äänellä on täydellinen kotikäyttöön ja työskentelyyn ACNXGE6ED050
Full HD Smart TV
• Sony 49” Full HD Smart TV tuottaa laadukkaan kuvan Full HD -resoluutiolla. X-Reality PRO -kuvaprosessori takaa terävän ja kirkkaan kuvan. Suomessa hyväksytyt virittimet antenni- ja kaapeliverkoille. KDL49WD753BAE
Gigantti Megastore Turku Skanssi Biolinja 27, 20750 Turku Ark. 10–21, la 10–18 ja su 11–18
Gigantti Megastore Raisio Itäniityntie 14, 21280 Raisio Ark. 10–21, la 10–18 ja su 10–18
www.gigantti.fi Tarjoukset voimassa 22.1.2017 asti. Kutakin tarjoustuotetta vain 1 kpl/asiakas. Tarjoustuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Ei jälleenmyyjille.
11
19. tammikuuta 2017
n Viikon positiivisin
Sukkatöppöset lämmittävät vastasyntyneiden jalkoja juhlavuoden väreissä KERÄYS. Viime vuoden puolella alkanut villasukkakeräys Suomen 100-vuotisjuhlavuotena syntyville vauvoille on saanut käsitöitä enemmän tai vähemmän värkkäävien puikot viuhumaan. Villasukkien ulkonäölle on asetettu vain yksi kriteeri: niiden pitää olla sinivalkoiset. Turun seudun keräysvastaavana toimiva käsityöyrittäjä Mira Rantalankila kertoo, että Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) arviotarve on noin 4202 sukkaparia koko vuoden aikana. Viimeisimmän päivityksen (15.1.) mukaan pareja on kertynyt noin 1636. – Valmiit sukat tulee toimittaa joko suoraan minulle, Turun Lankamaailmaan tai Käsityökeskus Tuumaan. Salossa sukkia vastaan ottaa Lanka- ja käsityöliike Anjalin, Rantalankila sanoo. Ensimmäisen sukkatoimituksen Rantalankila toimitti 26.12. Tyksin synnytysosastolle. – Silloin vein 710 paria, ja viime viikonloppuna toimitin toisen erän eli 926 paria samaan paikkaan, Rantalankila toteaa. Sukkien väritys täytyy olla sinivalkoinen, mutta käsialan, mallin ja tyylin jokainen voi päättää itse. Sukat tulee olla vastasyntyneen kokoa eli jalkaterän pituus noin 9–10 cm. – Sinivalkoiset lahjasukat ovat käsityöihmisten kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Kaikille avoin keräys
kestää aina vuoden 2017 joulukuuhun asti, joten aikaa on runsaasti, valtakunnallisen ke-
saajalle, vinkkaa Rantalankila. – Ihmiset ovat lähteneet keräykseen hyvillä mielin ja hyvin
Turun seudun keräysvastaavana toimiva käsityöyrittäjä Mira Rantalankila kävi sunnuntaina 15. tammikuuta viemässä toisen lahjoitussatsin Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysosastolle. Kuvassa myös kätilöt Saara Malinen (vas.) ja Hanna Koivikko. Sukkia kudotaan ympäri maan ahkerien vapaaehtoisten toimesta sinivalkoisissa väreissä. Kuva: Tyks.
räyksen projektivastaava Tanja Kanniala muistuttaa. Facebookiin perustetussa Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -kampanjaryhmässä on myös annettu ohjeeksi neuloa sukat terveenä ja hajusteettomana. Lisäksi eläintaloudessa sukkia neulovia sairaalat pyytävät laittamaan valmiit sukat pienessä pussissa pakastimeen pariksi päiväksi, sekä kirjoittamaan pussin päälle ”ELÄINTALOUS”. – Sukat kannattaa liittää yhteen langalla, etteivät ne pääse hukkumaan. Lisäksi kannattaa laittaa mukaan tiedot käytetystä langasta sekä pesuohje. Halutessaan voi lisätä myös jonkin pienen tervehdyksen lahjan
tarkasti varmistelleet sopivatko heidän sukkamallinsa ja värinsä kampanjan tarkoituksiin. Värisävyt voivat hieman vaihdella, mutta toivottavaa olisi, että sininen ja valkoinen ovat sukista tunnistettavissa. Kirittävää vielä on, sillä jatkuvasti syntyy uusia juhlavuosivauvoja, Rantalankila lisää. Keräykseen voi osallistua jokaisen suomalaisen synnytyssairaalan alueella. Paikkakuntakohtaiset keräyspisteet löytyvät Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -ryhmästä. Lisätietoja voi kysellä myös osoitteesta villasukkakampanja@gmail. com. Katariina Mäkinen-Önsoy
n Menovinkit ITÄ-TURKU Ke 25.1. klo 18-20 Bosnia-ilta, Perhekeskus Touhula. Pelttarinkatu 4 A, ohj. Bosnian kulttuuriin tutustumista, askartelua ym. KAARINA Ma 23.1. klo 16 Kirjailijavieraana Pauliina Vanhatalo alias Veera Vaahtera, Kaarinan pääkirjasto, Oskarinaukio 5, ja klo 18 Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, järj. kirjastopalvelut Ma 23.1. klo 18-19 Luontoesitelmä: Kaarinan niittyjen ja ketojen uhanalaiset kasvit, Biologi Markus Rantala, Koriston talli, Ritarikatu 2, järj. Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys Ke 1.2. klo 10-10.30 Elokuvahetki: Myyrä, Kaarinan pääkirjasto, Oskarinaukio 5, 2.krs. järj. kirjastopalvelut To 2.2. klo 15-19 Harry Potter - Kirjojen ilta, Kaarinan pääkirjasto, Oskarinaukio 5, järj. kirjastopalvelut LIETO Pe 20.1. ja 27.1. klo 18.30-21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2 Su 29.1. klo 15.30-16.30 Yleisöluistelut lietolaisille, Tiileri-Areena, Areenatie 30, Tarvasjoki, järj. Liikuntapalvelut Ti 31.1. klo 10-10.45 Satusauna, Liedon kirjasto, Kirkkotie 13, järj. kirjastopalvelut PAIMIO 28.2. asti Paimion parantola -näyttely Paimion kaupungintalon näyttelyparvella, Vistantie 18
19. tammikuuta 2017
12
Lieto yrittäjyysilmapiirivertailun kärjessä – Kaarina sijoittui kolmanneksi YRITTÄJYYS. Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2017 julkistettiin 11. tammikuuta tuttuun tapaan Osuuspankkien ja Yrittäjien yhteistyönä. Suomen ja ruotsin kielillä 1.−15.11.2016 toteutetun maakuntaennustekyselyn tulokset ennakoivat, että viime
vuonna alkanut myönteinen talouskehitys vahvistuu tänä vuonna. Varsinais-Suomen yrittäjyysilmapiiri sekä arviot kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ovat parantuneet niin ikään edelleen viime vuodesta. Yrittäjyysilmapiiriltään parhaaksi seu-
tukunnaksi nousi tänä vuonna Turun seutu ja parhaaksi kunnaksi Lieto. Kaarinan yritysilmapiiri arvioitiin kolmanneksi parhaimmaksi Liedon ja Naantalin jälkeen. Liedon yrittäjyysilmapiiriä pitää hyvänä tai erinomaisena 83 prosenttia kyselyyn vas-
Turun Seudun tilitoimistot palvelevat Tili-Finanssi Oy
JM-TILIT OY
Riihipolku 7, 21250 Masku Puh. 02-4327 853 www.tili-finanssi.fi
Hirsitie 1, 21530 PAIMIO Puh. 010 2792112 maarit.marjander@jm-tilit.fi www.jm-tilit.fi
Oy Tiliteho Ab
Tilitoimisto Johanna Immonen Oy
Puutarhakatu 38 A 39, 20100 Turku Puh. 020 7345 600 sirpa.pennanen@tiliteho.fi www.tiliteho.fi
TTPL Oy Tilitoimisto
Päivi Lähteenmäki Kaivokatu 4, 21100 Naantali Puh. 02 434 1550 www.ttpl.fi
Uotila & Laine
tanneista lietolaisista yrittäjistä. Yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 81. Lietolaisyrittäjät ovat myös tyytyväisimpiä kunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Kyselyyn vastanneista lietolaisista yrittäjistä 75 prosenttia arvioi yhteistyön hyväksi ja erinomaiseksi eikä yksikään vastaaja pitänyt yhteistyötä huonona. Toimitilojen ja tonttien saatavuus arvioidaan niin ikään maakunnan parhaaksi Liedossa. TSS
Tasalanaukio 7, 21200 Raisio Aninkaistenkatu 12 E 111, 20100 Turku Puh. 02 8800 240 www.tji.fi
Tilitoimisto Aarnio Oy
Kauppiaskatu 9 b A, 20100 Turku Puh. 02 478 4300 info@aarnio.fi www.aarnio.fi
Tili-Avekki Oy
Puutarhakatu 17 2.krs, 20100 Turku Puh. 02 277 2111, tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi
Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi
Seuraavat lehdet ilmestyy: 16.2, 16.3, 12.4, 18.5, 15.6
VARAA TÄSTÄ OMAPAIKKASI ENSIKUUN LEHTEEN Maria-Leena Kontio 045 111 6931 maria-leena.kontio@turunseutusanomat.fi
HEIKKI N OINE SILVENN D BÄN Lietohallissa 25.1.2017 klo 19.00
Urheilutie 2, 21240 Lieto Liput 15 €/hlö, ennakkomyynti Liedon kunnantoimisto ja tuntia ennen ovelta.
LIEDON KULTTUURI- JA LIIKUNTATOIMI
VA A L I K U L M A Seuraa oman kuntasi vaaliasioita www.turunseutusanomat.fi verkkosivuilla. Etusivultamme pääset Vaalikulmaan, josta löydät kuntakohtaisesti tuoreimmat mielipiteet ja kannanotot kuntasi vaaliasioista.