Turun Seutusanomat itä 19.12.2019

Prisma Itäharju korucorona.fi

PEHMEÄT PAKETIT PARVILLASTA! Myös Ada-muotia.

PALVELEVA

Saksan tila Piikkiö

Saksantie 91, Piikkiö saksantila@kolumbus.fi

21280 RAISIO Raisiontie 1, 02 435 7586 Avoinna myös su 12-15 www.parvilla.fi

050-567 2787

Se ilme uraav styy a leh t 16.

1.2 i 020

10. VSK

19.12.2019 TURUN

SEUTU SANOMAT

toivottaa hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle 2020!

KAUPPATORIN HAMMASKESKUS

JOULUN KUNNIAKSI TARJOAMME:

Eläkeläisille proteesihoidoista koroton osamaksumahdollisuus

Proteesien korjaukset ja pohjaukset odottaessa PERUSHAMMASHOITO Hampaan paikkaus (alk.)

Hampaan poisto (alk.)

Hammaskivenpoisto (käynti)

Kuponki voimassa 31.12.2019 asti 50€/* 50€/* 59€/*

Kokoproteesi Osaproteesi, akryyli Proteesin korjaus

*omavastuu

550€/leuka 590€/leuka alk. 110€

Tämä kuponki toimii

50€

etusetelinä tehtäessä uusi proteesi.

VARAA AIKASI! Puh. 02-2332 900 / ma-pe 8.00-18.00 / Aurakatu 9 (katutaso, Mehiläisen vieressä)

KOTI KUNTOON JOULUKSI! - jouluiset vahakankaat -50% - erä joulukankaita -50% - joulukapat -50% Meillä myös ompelupalvelu Asematie 2, Paimio Av. ma, ke, pe 10–17, la 10–14 P. 040 5369 334

Tämän ilmoituksen hinta on PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 47 877 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Turun Toverien PAINIKOULU ALKAA TIISTAINA 14.1.2020 klo 18.30 (Harjoitusajat tiistai 18.30 ja perjantai klo 17.30)

LIIKUNTAKESKUS ALFAN PAINISALI RAUNISTULANTIE 15 TURKU TULE PAIKALLE TIISTAINA TAI PERJANTAINA! VÄHIMMÄISIKÄ 5 V. Tiedustelut p.0451316825 tai 0451303737

w w w. t u r u n s e u t u s a n o m at. f i

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Aikuislinja toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa!

AIKUISLINJA — AVOIN KAIKILLE Tervetuloa esittelyiltaan ke 8.1. klo 18:00.



Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä—vanhat opinnot voidaan hyväksilukea



Opiskele yksittäisiä aineita ja kursseja



Opiskele ylioppilaaksi ammatilli-

sen tutkinnon lisäksi



Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi



Learn Finnish—opiskele suomen kieltä

 

Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta.

Aineopiskelumaksu on 20€ kevätlukukaudelta. Tällä maksulla voit opiskella kaikkia aineita eikä opiskeltavien kurssien lukumäärää ole rajoitettu.

Opinnot voi aloittaa jo seuraavan jakson alkaessa 15.1.2020.

Tervetuloa!

Kaarinan lukion aikuislinja

Psykologian kertauspaketti

Voivalantie 7-9 Kaarina aikuislinja@kaarina.fi

Abikurssit kevään kirjoittajille

kaarinanlukio.fi/aikuislinja

SEUTUSANOMAT

2

19. joulukuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Kuntapäättäjän kulma

Joulupuu on varastettu

Joulu kuuluu kaikille

Haloo hallitus, onko siellä ketään? Kuuleeko kukaan?

Y

li puolivuosisataa sitten arvostettu isäni syntyi pieneen talliin. Ei kuitenkaan eläinten keskelle, vaan ihan tavalliseen raisiolaiseen autotalliin. Tai jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin hän syntyi Heidekenillä, mutta sieltä hänet kiikutettiin sinne autotalliin, jossa hänen vanhempansa elivät vaatimattomissa oloissa ennen kuin löysivät ensimmäisen oikean kodin.

Pienen käärön ensimmäinen joulu tallissa ei sujunut ongelmitta. Autotallin omistajat, eli pienen perheen vuokranantajat, jotka asuivat samassa pihapiirissä ihan oikeassa talossa, saivat jouluaattona ovensa taakse poliisit. Selvisi, että perheen jouluidyllin keskelle tuotu näyttävä kuusipuu oli varastettu ja siitä oli poliisilla todisteet. Poliisitkin olivat joulutuulella ja antoivat perheelle vielä mahdollisuuden maksaa kuusensa. Mutta rahaa ei ollut, joten kuusi lähti poliisien matkaan ja lapset jäivät viettämään jouluaattoa itkien kuusensa perään.

Lieneekö tämä tarina inspiroinut jonkun keksimään sen pilailuversion Joulupuu on rakennettu -laulusta. Sen, jossa lauletaan: Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella.

Oikeastaan tämä kaunis joulutarina tuli mieleeni siitä, kun luin eräästä maskulaisesta Facebook-ryhmästä, miten reilu vuosikymmen myöhemmin kaukana Maskussa antoi pieni paimen Joosefille opetuksen. Oli siis Seikelän koulun ekaluokkalaisten joulukuvaelman aika. Jeesus oli juuri syntynyt ja kuvaelma muutenkin edennyt käsikirjoituksen mukaan, kunnes Joosef päätti antaa rakkaalle puolisolleen Marialle suukon. Siitäpä ei kuvaelmassa nököttänyt paimen pitänyt yhtään, vaan muitta mutkitta kiskaisi Joosefia turpaan. Nyt tuo samainen paimen etsii Facebookissa pieksemäänsä Joosefia – ehkä pyytääkseen anteeksi, ehkä kokeillakseen vasenta koukkua, ken tietää.

Että ei se aina niin helppoa ole sitä joulun juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettää sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytyä, vaikka Joulurauhan julistuksessa sanotaankin, että se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta rikkomuksesta erikseen säätävät. Nyt täytyy kyllä tähän väliin todeta, että tuossa julistuksessa on niin monimutkaisia lauserakenteita, ettei ole ihme, jos joltain on mennyt joku kohta vähän ohi. Nyt kun lukutaito Suomessa muutenkin laskee kuin lehmän häntä, niin tällaiset kaikkia koskevat viralliset ohjeistukset voisi kyllä muokata selkokielelle.

Mutta ehkä tänä vuonna tulee se rauhallinen joulu. Sodat päättyvät ja al-Holinkin leirin naiset ja lapset lähetetään kaikki omiin kotimaihinsa, joissa he pääsevät suoraan valmiisiin ja joulupöytiin. Jouluruuan ääressä sitten pienen keskustelun jälkeen huomataan, että kukaan ei ollutkaan terroristi, vaan kaikki olikin yhtä suurta väärinkäsitystä. Jos nyt jostain syystä näin ei kävisi, niin toivon rauhaisaa joulua kuitenkin edes teille Seutusanomien lukijoille ja kaikille yhteistyökumppaneille!

Tämän joululehden myötä jäämme koko porukka pariksi viikoksi lomalle. Seuraava lehti ilmestyy 16. tammikuuta, jolloin elämmekin jo kultaista 20-lukua. Olkoon se yhtä vallaton ja uudistushenkinen kuin sata vuotta vanhempi kaimansa.

A

dventin aika tunnetaan perinteisesti valmistautumisena suureen juhlaan. Tarkalleen ottaen adventti merkitsee kuitenkin Herran saapumista, kuten kertoo sen latinankielinen nimitys, adventus Domini. Jälkimmäinen korostus myös miellyttää itseäni enemmän; saapumisen odottamiseen liittyy ainakin omassa mielessäni levollisuus, kun taas valmistautumiseen helposti sisältyy jokin velvoite. Velvoite voi liittyä konkreettiseen tekemiseen, mutta se voi myös olla velvoite tietynlaisesta ”oikeanlaisesta” mielentilasta.

Oletuksena tietysti on, että mielentilan tulisi olla iloinen.

Puhuvathan koristeet, valot, iloiset joululaulut ja muut tunnelman luojat siitä, että joulu on ilon aikaa. Adventtikynttilöiden syttymisen voi puolestaan helposti ymmärtää niin, että joulunodotuksessa ilon tulisi valon lailla vain lisääntyä suuren juhlan lähestyessä. Kaiken tämän keskellä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kaikille joulunaika ei ole vain iloista odottelua. Aina kun yksi kynttilä syttyy, saattaa toisen sisimmässä tuntua vain pimeämmältä. Ilon sijasta mielen täyttävät surulliset muistot, koetut menetykset, yksinäisyyden tuoma epätoivo tai voimattomuus.

Mieleeni on jäänyt eräs erityinen joulu kuuden vuoden takaa. Tunnelma perheessäni oli silloin kaikkea muuta kuin toiveikas. Jätettäköön tarkemmat yksityiskohdat, vain todettakoon, että sisimmän täytti epätoivo ja pelonsekainen surun tunne. Yllättävien ja suurten vastoinkäymisten määrä tuntui kohtuuttomalta joulun alla kannettavaksi. Epäröiden silti päätimme isäni kanssa, että menisimme kotikirkkoomme laulamaan tuttuja joululauluja. Tunnelma oli ristiriitainen. Samalla kun lauluista ja ihmisistä hohkasi ilo ja riemu, niin omaa sisintä raastoi ja sydän tuntui raskaalta. Muistan edelleen, kuinka tuttujen laulujen lomassa välillä vilkuilin isäni kasvoja nähden, miten sisäinen paine yhdessä kirkon menojen kanssa vähitellen mursi tukahduttavaa kuorta. Ihmeellisellä tavalla se helpotti. Eivät suru, epävarmuus tai kärsimys minnekään kadonneet, mutta niiden kannatteluun ilta antoi voimia.

Kokemus oli armollinen, sillä se auttoi minua ymmärtämään, että vaikka valmiutemme tai mielialamme olisi mikä tahansa, niin joulu on tarkoitettu meistä jokaiselle.

Joulu tuli kuusi vuotta sitten perheeseeni ja ennen kaikkea se tuli reilu pari tuhatta vuotta sitten, kun joulun lapsi syntyi epätoivoisiin tunnelmiin. Myös tänä vuonna lapsi tulee ja tuo joulun keskellemme. Myös tänä vuonna lapsi tulee ja antaa toivon huomisesta.

Daniel Räsänen Liedon seurakuntapastori

S

ipilän hallitus 2015: hallitukseen nimettiin 14 ministeriä. 2017 hallitus erosi ja jatkoi. Nimettiin kolme uutta ministeriä, nyt siis yhteensä 17 ministeriä.

Hallitus erosi taas 2019. Toimitusministeriö nimettiin 3 kuukaudeksi. Hallitus sai osuvaksi kutsumanimeksi SOS. Jos osaisin laulaa niin laulaa lurauttaisin Can you hear me SOS… Hallituksen aikana 17 ministeristä vaihtui eri syistä 9, yli puolet siis.

Rinteen hallitus 2019: 19 ministeriä. Hallitus erosi toimittuaan muutaman kuukauden. Tätä ennen yksi ministeri jo erosi ja pääministeri seurasi. Uusi hallitus aloitti. Miltei samalla koostumuksella, vain muutama salkku vaihtui ja jo eronnutkin tuli takaisin. Kestääkö uusi hallitus jouluun asti, kun yksi tai kaksi ministeriä on jo taas liipasimella. Toisella vuotaa ministeriö kuin seula ja toinen päättää mahdollisesta elämästä ja kuolemasta peukuttamalla.

Kaarinan kaupungissa jaettiin palvelussuhdemitaleja 40 vuotta uraa tehneille, juhlavin menoin. Sen he ovat ansainneet ja paljon muuta. Mitä voisimme Suomen hallituksessa juhlistaa? Selviääkö kukaan enää neljää vuotta? Ja mitä he ansaitsevat, sopeuttamiseläkkeenkö? ”Kuuleeko kukaan, onko siellä ketään?” Kysyy valtuuston puheenjohtaja Kaarinasta. Yritän kommunikoida ministereiden kanssa, mutta vastauksia tulee vain sihteerien sihteereiltä. Tämä on täysin ymmärrettävää, kun eivät raukat varmaan aina tiedä, kuka mitäkin salkkua kantaa minäkin kuukautena. Toivottavasti esimerkiksi kutsuni keskustelemaan Paraisten väylästä tavoittaa ministerin ennen kuin silta sortuu. Rahoitusta tosin tämän suunnitteluun jo myönnettiin, kiitos siitä. Huhuillut olen tosin jo vuodesta 2015.

Arvaa kuka? on arvauspeli, jossa pelaajat pyrkivät kuulustelun ja poissulkemisen avulla päättelemään, minkä pelilaudalla olevista hahmoista vastapelaaja on valinnut. Tästäkö uusi reality-formaatti telkkariin? Juontajaksi ehdottaisin Hjallista. Pelissä voisi puolueiden puheenjohtajat kuulustelemalla ja kyselemällä yrittää löytää parit salkuille ja ministereille.

Jos ei natsaa niin Hjallis pääsisi heittämään kuuluisan lausahduksessa “Olet erotettu”. Pelistä voisi kehittää myös lautapeliversiot koteihin, niin tulisi kansalaisillekin tutuksi ministereiksi pyrkivät ja niihin toivotut pätevyydet. Tosin Hasbron kehittämässä alkuperäisversioissa on ainoastaan 24 hahmoa, SOS-hallituksessa oli jo 26 hahmoa, joten uusi alusta tarvitaan. Tästäkö joulun 2019 myyntihitti?

Tässä vaiheessa täytyy pyytää lukijalta anteeksi runsasta kysymysmerkin käyttöä, mutta kun kirjoittajakin tuntee olevansa yhtä suurta kysymysmerkkiä?

Kaikesta huolimatta, Hyvää joulua kaikille ja pysyväisempää Uutta Vuotta 2020.

Jere järvinen, sd.

Kaarinan kaupunginvaltuuston pj

Janica Vilen päätoimittaja

Muistathan tilata omat joulukukkasi ajoissa.

Pe 20.12.

La 21.12.

Su 22.12.

Ma 23.12.

klo 9–19 Ti 24.12. klo 8–12 klo 8.30–19 Ke 25.12. suljettu klo 9–18 To 26.12. klo 10–15 klo 9–19

Pyhän Katariinan tie 6, Kaarina / p. 040 580 2699 / kukkakauppakatariina.fi

S euraava lehti ilmesty y 16. tammikuuta 2020!

Varaa ilmoitustilasi ajoissa:

Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

3

Sateenkaaritoiminta kirkon sisällä elää ja voi hyvin Kerran kuussa Henrikinseurakunnan kirkkosali koristellaan sateenkaaren värein turvalliseksi tilaksi, johon kenenkään ei tarvitse pelätä astua. Henrikinseurakunnan pastori Tiinakaisa Honkasalo ja Tuomiokirkkoseurakunnassa luottamushenkilönä toimiva tutkija Tom Linkinen kertovat Seutusanomien haastattelussa seurakuntayhtymän sateenkaarityöstä.

SEURAKUNTA. Turussa on järjestetty sateenkaarimessuja vuodesta 2008 alkaen.

Ensimmäisen messun järjesti valtakunnallinen kristillinen sateenkaariyhdistys Malkus ry Turun kristillisen opiston tiloissa.

– Meitä oli siellä kymmeniä ihmisiä. Moni oli siinä vaiheessa odottanut ensimmäistä sateenkaarimessua jo useita vuosia, kertoo Tom Linkinen.

Kristilliseltä opistolta sateenkaarimessut siirtyivät TYKYn kappeliin (nykyinen kampuskappeli).

– Siellä sateenkaarimessuja pidettiin parin kuukauden välein. Henrikinseurakunnan nykyinen vt. kirkkoherra Toni Pätsi liittyi joukkoon hyvin varhaisessa vaiheessa. Saarnoja kävi pitämässä muun muassa Björn Vikström (teologian tohtori ja entinen piispa). Messujen jälkeen oli aina kirkkokahvit ja kahvien jälkeen aika usein kirkkokaljat sitten seuraavassa paikassa, muistelee Linkinen.

Henrikinkirkko sateenkaarikirkkona Kun sateenkaarimessut vuonna 2010 siirtyivät Henrikinkirkkoon, se herätti jonkin verran julkista vastustusta, joka kuitenkin kuihtui kokoon aika nopeasti. Nykyisin sateenkaarimessuissa käy 20–60 ihmistä, ja niistä vastaa Henrikinseurakunnan pappi Tiinakaisa Honkasalo.

– Mutta esimerkiksi tämän vuoden Turku Pride -tapahtuman yhteydessä sateenkaarimessu pidettiin Tuomiokirkossa ja paikalla oli 150 ihmistä, kertoo Honkasalo.

– Aluksi pidimme itse melkein jokaisen messun, mutta nykyään kutsun myösvierailevia pappeja alueen seurakunnista. Haluamme viestiä, että tämä ei ole pelkästään Henrikinseurakunnan tapahtuma, vaan koko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän, Honkasalo muistuttaa.

– Sateenkaariasioita ideoidaan yhteistyössä muun muassa Åbo svenska församlingin,

Behöver du

dagvårdsplats?

Tarvitsetko

päivähoitopaikkaa?

Ruotsinkielisessä Solstrålen-päiväkodissa Liedon keskustassa on paikkoja vapaana alle 3-vuotiaille lapsille.

Toimimme ruotsin kielellä kielikylpymetodin tapaan.

Ryhmän toiminnan yhtenä tavoitteena on edistää uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta eri kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Vi tar gärna emot barn som har svenska, finska eller svenska och finska som hemspråk.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Heidi Fogelberg, 044 788 6042 / heidi.fogelberg@folkhalsan.fi Läs mera: www.folkhalsan.fi/solstralen Daghemmet Gunghästen i Österås i Åbo har ännu lediga platser för svenska barn.

Meillä on myös joitakin vapaita paikkoja kielisuihkuryhmässä. Lasten kielellinen kehitys on kautta vuosien ollut sydänasiamme.

Ta kontakt/ota yhteyttä: Stina Saari, 044 788 6043 / stina.saari@folkhalsan.fi Tiinakaisa Honkasalo ja Tom Linkinen tekevät töitä avoimemman ja sallivamman kirkon puolesta. Kuva: JANNE NURMINEN.

oppilaitospastorien ja Seurakuntien Perheasiaintyönkeskuksen kanssa, hän jatkaa.

Sateenkaarimessut ovat aina kaksikielisiä.

– Kaikkea ei kuitenkaan sanota kahdella kielellä, vaan osa teksteistä luetaan suomeksi ja osa ruotsiksi. Suurimmaksi osaksi sateenkaarimessut ovat vain puolituntisia, mutta joskus toki mennään pitkän kaavan mukaan. Messu saa olla tekijöidensä näköinen, mutta pyhä ehtoollinen on aina keskiössä, Honkasalo kertoo.

Sateenkaariväki panostaa messutapahtumaan yleensä sankoin joukoin.

– Tänne tulee usein vapaaehtoisia jo pari tuntia aiemmin leipomaan tarjoiluja ja koristelemaan kirkkosalia. Kirkossa on aina sateenkaarimessun aikaan sateenkaaren värit selvästi esillä, sillä se on jokaiselle ihmiselle merkki siitä, että kirkkotila on turvallinen tila, Honkasalo sanoo.

Turvallisella tilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä syrjinnästä vapaata tilaa, jossa jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on ilman, että joutuu kokemaan pilkkaa, syrjintää tai häirintää.

– Sateenkaari on Jumalan antama merkki liitosta kaikkien ihmisten kanssa – monenlaisten ja erilaisten. Samalla se on myös rauhan merkki ja olemme siitä ylpeitä, Honkasalo toteaa.

Yhteinen ilta jatkuu aina messun jälkeen kahdeksaan saakka.

– Siinä on hyvin aikaa istua teellä, tai ensi kerralla Hoo-

siannamessun kunniaksi varmaan glögillä, Honkasalo hymyilee.

Ilmapiiri hyvä, mutta kehitettävää on Sekä Honkasalon että Linkisen kokemusten mukaan yleinen ilmapiiri kirkon sisällä on salliva, mutta kehitettävääkin on.

– Ihmiset voivat olla mitä mieltä ovat, mutta seurakunnan tilaisuuksissa on osattava olla ihmisiksi, Honkasalo toteaa yksiselitteisesti.

– Sateenkaarimessuille on kuitenkin edelleen tarve, koska seksuaalivähemmistöihin kohdistuu niin paljon vihapuhetta yhteiskunnassa, hän jatkaa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt voivat pääsääntöisesti osallistua kaikkeen seurakunnan toimintaan, mutta vihkimisen kirkolliskokous on kieltänyt.

– Turussa on kyllä paikkoja, joissa saa vihkiä: Aurelia, Taidekappeli ja Turun linnan kirkko, listaa Honkasalo.

– Sitten pitää vielä löytää pappi, joka suostuu vihkimään, lisää Linkinen.

– Aika kaukana täällä vielä ollaan Helsingin tilanteesta, jossa jotkin seurakunnat ovat julistautuneet syrjinnästä vapaiksi seurakuntaneuvoston päätöksellä, Honkasalo toteaa vakavana.

Honkasalo toivoisi sateenkaarimessujen lisäksi seurakuntayhtymään myös jonkinlaisia keskusteluiltoja sateenkaariteemoista.

– Sellaiset asiat pelottaa, joita ei tunne. Jos ei tunne ai-

nuttakaan homoa tai trans-ihmistä, niin on helppo tuomita, mutta heti kun tuntee yhdenkin, tulee miettineeksi tarkemmin, Honkasalo uskoo.

– Me voisimme yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa herättää keskustelua, jossa jokainen seurakuntalainen saisi kysyä. Sellaisella ihmisellä, joka kysyy, on vielä toivoa, hän jatkaa.

Mitä Raamattu sanoo?

Seksuaalivähemmistöistä kuulee usein leimaavaa puhetta, jota perustellaan Raamatulla. Siihen Tom Linkisellä on selkeä näkemys.

– Tuntuu vähän siltä, että monet jotka vetoavat tässä asiassa Raamattuun, ovat lukeneet vain ensimmäisen Mooseksen kirjan, jossa kyllä tuomitaan kaikki mahdollinen.

Mutta Raamatussa on aika monta muutakin kirjaa. Ja kristinuskolle kaikkein tärkeimmät ovat ne neljä evankeliumia, joissa sanotaan harvinaisen yksiselitteisesti, että tässä on teille uusi käsky, joka on rakkaus. Ja se on Jeesuksen itsensä suusta, eikä Raamatussa ole sen suurempaa auktoriteettia.

Honkasalo jatkaa samoilla linjoilla: – Raamattu on kirjakokoelma, jonka ovat kirjoittaneet eri ihmiset eri aikoina. Raamattua saa lukea oman tulkintansa mukaan, mutta on viisautta ymmärtää, millaisena aikana se on kirjoitettu, millainen maailmankuva, ihmiskäsitys ja yhteiskuntajärjestys silloin on ollut.

Janica Vilen

Seuraava lehti ilmestyy

16. tammikuuta

Mika Leinonen Kirsi Rekola Mika Saloaro

040 706 2132 045 111 6932 045 111 6931

Henrikinkirkko 22.12. klo 11 Neljäs adventtisunnuntai, paastonajan messu, Odell, Kallio, Laakkonen, messukuoro, kirkkoglögit, klo 12.15 Euron soppa, klo 16 Perheiden joulukirkko, Uhinki-Suominen, Pelkonen, Reijo, lapsikuoro Satakieli ja viulistit Noomi, Lydia ja Ursula ti 24.12. klo 15 Aattohartaus HUOM! Ylösnousemuskappelissa, Honkasalo, Laakkonen, Henrik’s Singers ti 24.12. klo 16 Aattokirkko, Kallio, Pätsi, Laakkonen ja Henrik's Singers, n. klo 16.45-20 Puusepän pojan synttärit Henrikin tapaan. Leppoisaa yhdessä oloa, pientä purtavaa, juttuseuraa ja ajankulua. Mukana messun toimittajat ja Lindroos ke 25.12. klo 9 Joulupäivän joulukirkko, Odell, Miettinen, Laakkonen, Henrik´s Singers, klo 16 Tunnelmallisia joululauluja ja joululauluhartaus, Uhinki-Suominen, Pelkonen, sopraano Lotta Paaso to 26.12. klo 18 Tapaninpäivän iltakirkko, Miettinen, Odell, Pelkonen su 29.12. klo 11 Messu, Honkasalo, Pätsi, Rautakoski, messukuoro, kirkkoglögit ke 1.1. klo 18 Iltakirkko, Pätsi, Odell, Laakkonen su 5.1. klo 11 Messu, Kallio, Miettinen, Rautakoski, messukuoro, kirkkoglögit ma 6.1. klo 18 Joululaulukirkko, Uhinki-Suominen, Henrik´s Singers, kirkkoglögit ke 8.1. ja 15.1. klo 16 Lapsikuoro satakieli, Pelkonen, klo 18 Henrik´s Singers, Laakkonen su 12.1. klo 11 Messu, Miettinen, Kallio, messukuoro, kirkkokahvit, klo 16.30 Perhekahvila (vapaaehtoisten vetämänä) Lausteen srk-koti ke 15.1. klo 13 Lausteen piiri Koivulan srk-koti pe 10.1. klo 9.30 Perhekerho, Reijo ma 13.1. klo 17 Väriä elämään! Aikuisten paperin värittäjien kokoontuminen, Lindroos Kauppakeskus Skanssi, Skappeli 2 krs. ti 7.1. ja 14.1. klo 9.30 perhekerho, Reijo ma 13.1. klo 13 Vauvatreffit

henrikinseurakunta.fi

4

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

Sari Hyväriselle ja Timo Kaskiselle huomionosoitus pitkäjänteisestä taksiyrittäjyydestä

Taksi Kaskinen & Hyvärinen palkittiin Vuoden yrityksenä Sauvossa SAUVO. Kun Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa Logomossa 16. marraskuuta palkittiin vuoden 2019 yritykset kunnittain, Sauvon Yrittäjät ry:n valinta osui Taksi Kaskinen & Hyvärisen yrittäjäpariskuntaan Sari Hyväriseen ja Timo Kaskiseen.

– Palkinto tuli iloisena yllätyksenä. Meitä huomioitiin gaalassa myös kunnan puolelta Hakkisella eli lintupatsaalla. Lisäksi palkintoa juhlistettiin vielä yrittäjien pikkujouluissa, Hyvärinen kiittelee.

Vuonna 2008 perustettu yritys on saavuttanut luotettavan ja vakaan maineen toimialueellaan.

– Tänä vuonna olemme laajentaneet toimintaamme. Pari vuotta sitten hankimme toisen auton ja nyt meillä on käytössä neljä autoa sekä lisäksi yksi vara-auto, Hyvärinen kertoo.

– Ostimme Taksi Kaarto Oy:n, jonka myötä meillä on Piikkiössä tytäryhtiö, jota operoi Tuomo Erjomaa. Tämä kuvio mahdollisti meille yhden Kela-auton lisää, Hyvärinen lisää.

Kunta saa Hyväriseltä kiitosta sosiaalihuollon ja vanhuspal-

Sauvon Yrittäjät ry:n valitsema Vuoden yritys 2019 on Taksi Kaskinen & Hyvärinen, jota pyörittää yrittäjäpari Timo Kaskinen ja Sari Hyvärinen.

Kuva: SAUVON YRITTÄJÄT RY.

veluiden kilpailutuksesta.

– Taksikyydit kilpailutetaan Sauvossa niin, että myös paikalliset pienemmätkin yritykset pystyvät osallistumaan.

Sauvon kokoisessa kunnassa on Hyvärisen mukaan hyvä

yrittää.

– Meillä on paljon vakiasiakkaita ja meidät tunnetaan alueella hyvin. Myös yrittäjien kesken yhteisymmärrys pelaa ja verkostot ovat toimivat.

– Taksiyrittäjyyden erityis-

piirteisiin pienemmässä kunnassa kuuluu se, että toimimme pelkästään kutsutaksina lukuun ottamatta Kela-kyytejä. Lisäksi tunnettuus tuo mukanaan turvallisuutta, vanhemmat luottavat lapsensa meidän

kyytiin, jatkaa Hyvärinen.

Taksilain muutos reilu vuosi sitten ei ole vaikuttanut juurikaan sauvolaisten taksien toimintaan.

– Ainoastaan se on vaikuttanut meihin niin, että olemme

itse lisänneet autoja. Tällä hetkellä autojamme ajavat meidän kahden lisäksi kaksi lastamme sekä yhtiömme alihankkijat, Hyvärinen toteaa.

– Taksialan toimijoilla täytyy edelleen olla lupa ja sen myötä luvanvaraisen liikennöinnin vakuutukset, jotka ovat moninkertaiset siviiliautoilijan vakuutuksiin nähden.

Varsinkin sivutoimisena pärjääminen on melko utopistinen ajatus, huomauttaa Hyvärinen.

Yrityksen perustamisen aikaan Hyvärinen oli päätoimisesti vielä muissa töissä.

– Alkuun Timo pyöritti yritystä lähestulkoon kokonaan yksin. Jäin vuosi sitten opinto-ohjaajan töistä pois hoitamaan yrityksemme hallinnollisia asioita. Toki kiireisinä aikoina tulee istuttua paljon myös taksinratissa, Sari Hyvärinen kertoo.

Sauvon yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Katajainen sanoo yrittäjäparin edustavan esimerkillistä yrittäjyyttä.

– He ovat positiivisuuden ja asiakaspalvelun esikuvia, Katajainen kommentoi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

ma – pe klo 08.00-20.00 la klo 08.00-20.00 su klo 10.00-19.00 (arkipyhinä avoinna liikekeskuksen aukioloaikoina)

RAUHALLISTA JOULUA & MENESTYSTÄ VUODELLE 2020!

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

5

Jouluhaastattelut Turun Seutusanomat haastatteli sauvolaista valokuvausyrittäjää Pauliina Fredmania sekä Sauvon vs. kunnanjohtajaa Juuso Alataloa joulun alla juhlapyhien suunnitelmista.

Jouluna kokoonnutaan yhteen perheen kanssa

Sauvon vs. kunnanjohtajana Juuso Alatalo nauttii perheineen perinteisestä joulusta. Kuva: RAGIP ÖNSOY.

SAUVO. Sauvon virkavapaalla olevaa kunnanjohtajaa Seppo Allénia sijaistaa ainakin vielä vuodenvaihteeseen asti mynämäkeläinen Juuso Alatalo.

Työntäyteisiä päiviä kunnan hallinnossa elokuun alusta alkaen paiskinut Alatalo sanoo, että jouluna on aikaa rauhoittumiselle.

– Juhlapyhät vietämme perinteiseen tapaan kotona.

Kaikkein tärkeintä on kiireiden jälkeen hengähtää ja viettää perheen kanssa yhteistä ai-

kaa rentoutuen.

Alatalo osallistui ensimmäistä kertaa Sauvon joulunavaukseen, joka järjestettiin marraskuun lopulla Sauvon palvelukeskuksen pihapiirissä.

– Oli mukava mennä sinne tapaamaan ihmisiä. Muutenkin olen koittanut olla kunnanjohtajana aktiivinen ja yhteistyökykyinen eri toimijoiden parissa.

– Mukanani oli nuorempi poikani, joka halusi päästä kertomaan lahjatoiveensa joulupukille, lisää Alatalo.

Juuso Alatalon perheeseen kuuluu vaimo sekä 8- ja 4-vuotiaat pojat.

– Jännitystä on ilmassa itse kullakin, erityisesti lapsillamme, jotka ovat jättäneet lahjatoivelistat jo aikoja sitten tonttujen vietäviksi, hän hymyilee.

Useampana vuotena Alatalojen kotia on koristanut tekokuusi, mutta tänä vuonna heille saattaa tulla oikea kuusi.

– Sanotaan niin, että olen

antanut itseni ymmärtää aamupalakeskusteluissa, että minun pitäisi sellainen hommata kotiin, hän nauraa.

Perinteitä vaalien Alatalojen perheessä on ollut tapana tuoda kuusi sisälle aattoa edeltävänä viikonloppuna.

Jouluherkut ja -ruoat tehdään pitkälti itse, jotakin hankitaan valmiina.

– Kuusi koristellaan yhdessä, kuten sujuu myös piparkakkujen leipominen. Savustamme lohen ja paistamme kinkun itse. Laatikot tulevat valmiina, sillä äitini on innokas ja taidokas laatikoiden valmistaja.

Vaimoni huolehtii sen sijaan makeat herkut joulupöytään, Alatalo listaa.

Vs. kunnanjohtajan perheessä aatto noudattelee perinteistä kaavaa.

– Joulutunnelmaan virittäydytään aamulla riisipuuroa nauttien. Televisiosta tulee katsottua joulurauhan julistus,

jonka jälkeen olemme käyneet lapsiperheiden aattohartaudessa. Illalla tulevat vanhemmat perinteiseen jouluruokailuun ja joulupukki vierailee jossain vaiheessa. Jouluaaton saunasta on muodostunut myös perinne, hän kertoo.

Joulussa on parasta se, että silloin saa vain olla.

– Joulupäivä meillä menee vaimon syntymäpäiviä viettäessä. Tapaninpäivänä on ollut tapana lähteä ajelulle, jolloin olemme saattaneet vierailla tuttujen luona, tai sitten joku on tullut meille kylään, Alatalo toteaa.

– Toiseen joulupäivään kuuluu perheessämme ulkoilu.

Yleensä olemme tehneet retken lumiseen metsään ja liukuneet pulkkamäessä. Tällä kertaa sääennuste ei näytä kovin lupaavalta, mutta toivotaan, että maa saisi edes vähän valkoista pintaa, jatkaa Alatalo.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tunnelmallinen mökkijoulu

Yrittäjä Pauliina Fredmanin perheellä on edessä mökkijoulu. Kuva: RAGIP ÖNSOY.

SAUVO. Viidettä vuotta omaa valokuvausyritystä, Pauliina Tähkäpää Photographya, pyörittävä sauvolainen Pauliina Fredman toteaa joulun tarjoavan harvinaisen hengähdystauon yrittäjän arjessa.

– Keväästä syksyyn on valo-

kuvaajan sesonkiaikaa. Jouluajan voi sitten pyhittää kesälomalleen, hän hymyilee.

Viime vuonna joulua vietettiin Fredmanien kotona, kun taas tuleva aatto juhlitaan Pauliinan miehen vanhempien mökillä.

– Perinteenämme on olla jouluna molempien perheiden kanssa. Aatto sujuu siis tutulla kaavalla kaiken muun paitsi viettopaikan suhteen: ei ole tullut aiemmin vietettyä joulua rantamökissä. Tapanina matkataan sitten jälleen isovanhem-

pien luo, Fredman sanoo.

Aattona Fredmanit kerääntyvät glögilaseineen television ääreen katsomaan Lumiukkoa ja joulurauhan julistusta.

– 8-vuotias lapseni vain on tullut epäileväksi joulupukin olemassaolon suhteen. Kuusenkoristelusta hän tykkää kovasti, meillä kuusi tuodaan sisälle mahdollisimman aikaisin, yleensä jo joulukuun alussa, Pauliina Fredman toteaa.

Kotia he koristelevat havukranssein ja jouluvaloin, myös musiikilla on iso rooli valmisteluissa.

– Taustalla soi usein jouluradio, joka nostattaa mielen joulutunnelmaan. Kauneimpiin joululauluihin osallistumisestakin on tullut perheessämme perinne, Fredman jatkaa.

Pauliina Fredmanin perheessä on tapana tehdä laatikot itse, mutta hänen miehensä perheellä tällaista perinnettä ei ole.

– Olemme jakaneet siskoni kanssa isoisoäidin ohjeet, joiden mukaan valmistamme jouluruoat. Lisäksi joulupöydästä löytyvät ne perinteiset, kinkku

tai kalkkuna, riippuen kumman suvun kanssa ruokaillaan, perunat, sillit, rosolli ja monenmoista kalaa. Miehen puolella herkutellaan lipeäkalalla, kun taas minun suvussani se ei ole kuulunut pöydän antimiin, hän kertoo.

Fredmanin puolesta joulua voisi viettää myös muualla kuin Suomessa, mutta hänen mie-

helleen kotosuomalainen perinnejoulu on erityisen tärkeä.

– Voisihan sitä kokeilla joskus ja nähdä, miten joulua vietetään muualla, kuten esimerkiksi New Yorkissa tai jossain rantalomakohteessa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

PELTISEPÄNLIIKE J.POHJALUOTO OY Vahtistentie 4, 21570 Sauvo 0400-823 690

6

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

Joulujätteiden lajittelun ABC! Jouluna juhlitaan ja se näkyy väistämättä myös jätteiden määrässä. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) jakaa vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun.

Alumiinivuoka

Alumiiniset vuoat ja foliot, metallipurkit ja -kannet lajitellaan muiden metalliesineiden tapaan puhtaiksi huuhdottuina metallinkeräysastiaan. Muistathan, että uuden vuoden tina ei ole metallia vaan vaarallista jätettä!

Glögipakkaus

Kartonkinen glögipakkaus kelpaa kartongin keräykseen alumiinivuorauksesta huolimatta. Huuhdo, valuta ja pakkaa tölkit tilan säästämiseksi sisäkkäin. Lasiset glögipullot voi kierrättää pakkauslasina.

Viiniglögipullot otetaan vastaan kauppojen palautusautomaatteihin. Muistathan irrota korkit sekä tölkeistä että pulloista ja lajitella ne materiaalin mukaan.

Hautakynttilä

Lasinen hautakynttilä lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen, sillä kuumuutta kestävä lasi ei sovellu lasipakkausten keräykseen. Polttokelpoinen jäte on oikea osoite myös muovisille hautakynttilöille.

Metalliset kannet lajitellaan metallinkeräykseen. Jätettä voi vähentää käyttämällä lasisen hautakynttilän uudestaan laittamalla sisälle uuden kynttilän. Led-hautakynttilät kuuluu niiden rikki mennessä toimittaa sähkölaitteiden vastaanottopisteeseen. Palauttaminen on maksutonta!

Ilotulitteet

Ammutut, täysin sammuneet ja jäähtyneet raketit ovat polttokelpoista jätettä. Rakettiroska sisältää muun muassa muovia. Toimita käyttämättä jääneet ja vanhentuneet ilotulitteet ensisijaisesti myyjille.

Ellei tämä ole mahdollista, ota yhteyttä poliisiin.

Jouluiset tekstiilit

Tuliko pöytäliinaan tahra, joka ei lähde pois pesussa?

Repikö kissa jouluverhot? Lajittele käyttökelvottomat tekstiilit poistotekstiilinkeräykseen. Poistotekstiiliä otetaan vastaan muun muassa LSJH:n lajitteluasemilla ja poistotekstiilihallilla Turun Kärsämäessä

Joulukalenteri ja joulu- Joulukuusia otetaan vastaan suklaat risujätteenä veloituksetta jäteJoulukalenterien ja suklaarasioiden pahviset osat lajitellaan kartongin keräykseen.

Muoviosan ja -kääreet lajitellaan muovipakkausten keräykseen. Konvehtirasioiden kerrosten välissä oleva suojapaperi on polttokelpoista jätettä. Kääreellisten konvehtien kääreet lajitellaan pääsääntöisesti muovipakkauksiin.

keskuksissa ja lajitteluasemilla. Hajonneen muovikuusen oikea osoite metallinkeräys.

Vaikka muovikuusesta puhutaankin muovikuusena, on suurin osa sen painosta metallia. Pienen muovikuusen voi laittaa taloyhtiön metallinkeräysastiaan. Suuret viedään lajitteluasemille, jossa metallia vastaanotetaan maksutta.

Jos postinkantaja kiikuttaa laatikkoon joulukortteja, etkä halua jemmata niitä muistojen laatikkoon, ne lajitellaan paperinkeräykseen. Myös kirjekuoret lajitellaan paperinkeräykseen. Vanhat joulukortit soveltuvat mainiosti uusien korttien tai joulukoristeiden askarteluun!

Kuolleet huonekasvit ja leikkokukat lajitellaan biojäteastiaan tai omaan kompostoriin. Multaa ei kuitenkaan saa LSJH:n alueella laittaa biojätteen joukkoon. Multa on valmis tuote, joka ei hajoa tai mätäne, vaan aiheuttaa haittaa biojätteen käsittelylaitoksella, jossa biojätteestä valmistetaan biokaasua ja lannoitteita.

Mullan voi sirotella omalle pihalle tai kompostoriin.

Vaihtoehtoisesti sen voi lajitella polttokelpoisen jätteen astiaan. Polttokelpoiseen jätteeseen lajitellaan myös rikkinäiset kukkaruukut. Kasvit ja kukat ovat polttokelpoista jätettä, jos kiinteistöllä ei ole biojätteen keräystä tai omaa

Joulukortit

Joulukoristeet

Rikki menneet joulukoristeet, esimerkiksi joulupallot, lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen. Jos koristeita ei ole vielä riittävästi, löytää hyväkuntoisia käytettyjä pilvin pimein esimerkiksi kierrätyskeskuksista. Aina ei tarvitse ostaa uutta!

Joulukuusi

Joulutähti

kompostoria.

Luut

Suurikokoiset luut kannattaa lopuksi lajitella polttokelpoiseen jätteeseen. Pienemmät luut, kuten kanan luut, kelpaavat myös biojätteen joukkoon.

Paistinrasvat

Juoksevat rasvat eivät kuulu viemäriin eikä biojätteen keräysastiaan.

Juoksevat rasvat laitetaan esimerkiksi maitotölkkiin pakattuna polttokelpoisen jätteen astiaan. Jäähtyneen ja kiinteän kinkunrasvan voi laittaa myös biojätteen joukkoon. Kotikompostoriin voi toki laittaa nestemäisiäkin jätteitä, kuten ruokaöljyä. Kinkkutemppu-tempaus tuo tänäkin vuonna kauppoihin jouluruokien paistinrasvan keräyspisteitä, joihin tuodusta paistinrasvasta valmistetaan uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla.

Kynttilänjämät

Steariini- ja parafiinijäämät kannattaa kerätä talteen ja käyttää uusien kynttilöiden valmistukseen. Jos kynttilän valaminen ei luonnistu, kuuluvat kynttilöiden jämät polttokelpoiseen jätteeseen.

Lahjapaperi ja pakettinaru

Joululahjojen kiiltävät käärepaperit kuuluvat polttokelpoisen jätteen astiaan, eivät paperinkeräykseen. Polttokelpoiseen jätteeseen kuuluvat myös pakettinarut. Säästä siisti lahjapaperi ensi jouluksi, tai kääri lahjat kauniisti sanomalehtipaperiin, jonka voit lajitella käytön jälkeen paperinkeräykseen.

Leivinpaperi ja lautasliinat

Tiesithän, että myös leivinpaperin saa laittaa biojätteeseen tai kompostoriin. Mikäli biojätettä ei kerätä erikseen tai kompostoida, lajitellaan leivinpaperit polttokelpoisen jätteen astiaan. Myös lautasliinat ovat biojätettä.

Rikkinäiset lelut

Polttokelpoisen jätteen astia on oikea osoite myös PVC-muovista valmistetuille tuotteille. Tunnistat PVC-muovin 03- tai 3 -merkinnästä. Patterilla, akulla tai virtajohdolla varustetut rikkinäiset lelut ja laitteet tulee kuitenkin palauttaa sähkölaitteiden vastaanottopisteeseen – palauttaminen on maksutonta!

TERVETULOA JOULUKIRKKOON PYHÄN KATARIINAN KIRKKO

VARISSUON KIRKKO

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 22.12. klo 15 ja klo 17 Kauneimmat joululaulut

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Su 22.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut sekä Hiljenee maa -joululaulukonsertti, Fourtune Cello Quartet

(Kirkkotie 46)

PIENI HETKI SUUREN SANOMAN ÄÄRELLÄ Jouluaattona 24.12. klo 12:30 / 13:00 / 13:30 Pienessä jouluhetkessä kuullaan jouluevankeliumi sekä lauletaan Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis (kesto 10 min). Tervetuloa piipahtamaan vaikka haudoilla käymisen lomassa.

LASTEN JOULUKIRKKO Jouluaattona 24.12. klo 14:30 “Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella”. Tule kuulemaan joulun sanomaa iloisessa koko perheen kirkkohetkessä (kesto 30 min).

ARMAS MAASALON JOULUVESPER Jouluaattona 24.12. klo 16 Perinteinen jouluaaton iltakirkko kynttiläkruunujen valossa. Vesperiin johdattelee Pyhän Katariinan kuoro johtajanaan kanttori Markku Lautjärvi.

JOULUKIRKKO Jouluaamuna 25.12. klo 7 Varhaisen aamun perinteinen joulukirkko kynttilöiden valossa. Mukana Pyhän Katariinan kuoro johtajanaan kanttori Markku Lautjärvi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -MESSU Tapaninpäivänä 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messussa kajahtavat vielä kerran kauneimmat joululaulut. Liity mukaan yhteiseen lauluun.

(Kousankatu 6)

PERHEIDEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Jouluaattona 24.12. klo 14 ”Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan”. Jouluaaton kauneimmat joululaulut kutsuvat kaikenikäisiä seurakuntalaisia laulamaan yhdessä. Tervetuloa vauvasta vaariin.

JOULUKIRKKO Jouluaamuna 25.12. klo 9 Perinteiset jouluaamun kirkonmenot kirkossa keskellä Varissuon kylää.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -MESSU Tapaninpäivänä 26.12. klo 12 Tapaninpäivän messussa kajahtavat vielä kerran kauneimmat joululaulut. Liity mukaan yhteiseen lauluun.

Rauhallista joulua ja siunattua vuotta 2020!

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

7

Miten olisi joulu 1800-luvun tyyliin?

Tiesitkö, että tulppaanit olivat Suomessa joulukukkia ennen kuin ne yleistyivät ympärivuotisina leikkokukkina? Tai että lahjapaketit oli tapana sinetöidä vielä 1900-luvun alussa? Uudenkaupungin museosta saa nyt mainiota perinnetietoa suomalaisesta joulusta ja ennen kaikkea tunnelmallisen joulufiiliksen.

JOULU. Uudenkaupungin museon joulunäyttely on esillä aina 4. tammikuuta asti.

Näyttely on rakennettu Wahlbergin taloon, eli vuonna 1870 valmistuneeseen porvariskotiin, jossa on asuivat aikanaan Fredrik ja Elisabeth Wahlberg.

Museotalon kalustetuissa huoneissa pääsee aistimaan 1800–1900-lukujen vaihteen uusikaupunkilaisen porvariskodin joulutunnelmaa. Alakerran huoneet on koristeltu muun muassa joulukukkasin, kynttilöin ja silkkipaperiruusuin. Pöydille on vaihdettu joululiinat ja kattauksista löytyy jouluisia herkkuja aina pipareista komeisiin krokaanijälkiruokiin.

– Näyttelyssä kerrotaan, millaista joulua tällaisessa kodissa on 1800-luvun lopulla vietetty. Monet nykyiset jouluperinteet syntyivät juuri silloin: joulukortit, joululahjat, pukki ja kuusi. Ensin ne yleistyivät kartanoissa, porvariskodeissa ja pappiloissa. 1860-luvulla kansakoulut yleistyivät ja niiden kautta myös moni jouluperinne levisi kaikkiin koteihin, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila.

Kuusi ja kukat luovat tunnelmaa jouluun Näyttelyn isompi kuusi salissa on koristeltu lasikoristein, karamellein ja lipuin. Eri maiden lippujen lisäksi suureen rooliin pääsevät punakeltaiset raitaliput.

– Ne ovat ruotsinkielisten huvilalippuja, joita käytettiin paljon ruotsinkielisissä perheissä silloin, kun Suomen lippua ei vielä ollut, eli ennen

vuotta 1918. Siihen saakka Venäjän lippu oli Suomessakin virallinen lippu, mutta sitä ei moni halunnut käyttää, kertoo Junkkila.

Kuusen latvassa on enkeli, joka oli yleinen latvakoriste komeissa kodeissa. Toki käytössä oli myös tähtiä ja muita latvakoristeita. Näyttelyn pienemmän kuusen latvaa koristaa lasinen latvakoriste. Niitä tehtiin Saksassa jo 1500-luvulla. Pienessä kuusessa on myös kreppipaperiruusuja. Muita suosittuja koristeita olivat muun muassa olkikoristeet, hopeaja kultanauhat ja omenat.

Sipulikukat olivat suosittuja joulukukkia, sillä niitä pystyttiin hyötämään niin, että ne olivat kukassa juuri jouluna. Esimerkiksi tulppaanit olivat suomalaisissa kodeissa joulukukkia ennen kuin ne yleistyivät leikkokukkina. Muita suosittuja joulukukkia olivat hyasintit, joulukaktukset, kielot ja jouluruusut.

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…

1800-luvun lopun perinteisessä joulupöydässä oli muun muassa rosollia, sillisalaattia, laatikoita, lipeäkalaa, jälkiruokajäädykettä, juustoja, hedelmiä, kinkkua ja lihapiirakkaa.

Lisäksi näytillä on krokaanikoristeita, joita käytetään edelleen Ruotsissa hääjuhlissa. Kyseessä on siis mantelimassasta valmistettu juhlava leivonnainen, joka tehdään paistamalla pellillä taikinasta pursotettuja kuvioita, jotka yhdistetään sokerimassalla erilaisiksi rakennelmiksi. Juhlan päätteksi krokaanikoriste palotellaan ja

Museoamanuenssi Jonna Junkkila kertoo, että salin kuuseen ripustetun nauhan teksti on maailman vanhimmasta joululaulusta, jota enkelit laulavat jouluevankeliumissa.

- vuokraus - huollot - trukkiakut

- varaosat kaikkiin merkkeihin

Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.

www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com

Näyttelyn pienempi kuusi on koristeltu kreppipaperiruusuilla ja lasiseslla latvakoristeella. Lasisia kuusenkoristeita tehtiin Saksassa jo 1500-luvulla.

syödään.

Näyttelyn sahramilla maustettuja joulupullia on leivottu muun muassa pukin parran ja Lucian kruunun muotoon.

Myös neilikka-appelsiineja on nostettu esiin tuomaan saliin tunnelmaa ja tuoksua.

Itse valmistettuja ja sinetöityjä lahjoja 800-luvulla lahjat toi pelottava sarvipäinen pukki, ja paketit oli lakattuja.

– Eli paketoinnin jälkeen sulatettiin sinettilakkaa. Sitä kaadettiin paketin päälle ja painettiin sinetti. Jos sinetti oli rikki, tiedettiin, että joku oli kurkan-

1800-luvun lopun joulupöytä oli hyvin samantyyppinen kuin nykyinenkin: rosollia, laatikoita, kinkkua ja kalaa.

nut pakettiin, kertoo Junkkila.

1800-luvun alussa herrasväen lahjat olivat itse valmistettuja esineitä, 1800-luvun puolivälistä alkaen lahjoja alettiin ostaa myös kaupoista: koruja, lasi- ja posliiniesineitä sekä kankaita. 1900-luvun alussa ulkomaisten liikkeiden myyntikatalogit levisi Suomeen.

Saataville tuli muun muassa nukkeja, helistimiä, pelejä ja joululehtiä, joissa oli nykyiseen tapaan joulutarinoita ja vinkkejä joulun viettoon.

Janica Vilen

www.turunseutusanomat.fi

@Seutusanomat 24h Soita meille, se on turvallista!

0400 527971

∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA

8

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

Normaalikoulussa eletään 20 vuotta muita edellä

39 vuoden työuran samassa talossa tehnyt rehtori Veli-Matti Hakanen jäi eläkkeelle Väestörakenteen tilastojen valossa Varissuolla pitäisi olla paljon enemmän ongelmia kuin siellä todellisuudessa on. Yksi selittävä tekijä rauhoittuneelle ilmapiirille on lähiön keskellä tukevasti seisova Turun normaalikoulu, joka tekee hyvää työtä sekä kotouttajana että koulumaailman edelläkävijänä. Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen kertoo, miten tuo temppu on tehty.

TURKU. Varissuolla sijait- sesta huolimatta. sevan Turun normaalikouJa nyt on aikaa myös monellun johtava rehtori Veli-Mat- le muulle tärkeälle asialle. ti Hakanen jäi eläkkeelle 1.

– Ainakin matkailua, mökjoulukuuta. Hänen viimeis- keilyä ja lastenlasten kanssa enä työpäivänään oppilaat oloa on luvassa, Hakanen saolivat tehneet rehtorilleen noo. kunniakujan tätä esittävistä maalauksista, joista Hakanen 20 vuotta opintoja oli hyvin otettu. Lisäksi häntä takana kävivät onnittelemassa monet pakalliset ja valtakunnalliset Hakanen ehti olla yliopistosyhteistyötahot. sa kirjoilla oleva opiskelija 20 – Oli kiva vastaanotto. Mu- vuotta. kavaa, että on tällaisia lähtemis– Tässä työssä on pitänyt riittejä. Nyt vaihdetaan sitten pysyä ajan hermolla ja saada seuraavaan elämänvaiheeseen, uusia virikkeitä. Johtavan reh- Viimeisenä työpäivänään johtava rehtori Veli-Matti Hakanen sai monta halausta. eli jatkossa olen nuori eläke- torin katse pitää olla koko ajan läinen. Iso muutos on edessä. viiden vuoden päässä. Siellä on ja tiesi asiat ja kertoi ne eteen- vain sosiaalisessa ympäristös- muutos on meille pysyvä oloTyötä olen tykännyt aina teh- monia vaihtoehtoisia tulevai- päin oppilaille. Nyt tiedon sä. Koulu heijastaa yhteiskun- tila. Tämä on hyvä koulu kesdä, joten ei tästä ihan yksinker- suuksia, hän kommentoi. määrä on räjähtänyt. Yksikään taa, Hakanen toteaa. kivertolapselle, mutta jos on taista ole irtaantua. Nyt pitää Jos nyt pitäisi ennustaa vii- opettaja ei voi tietää enempää sellainen lapsi, jonka pitää vämiettiä, mitä sitä sitten isona den vuoden päähän, mitä siel- kuin älypuhelin. Sen takia pik- Muutos on pysyvä olotila hän saada testata jokaista uuttekisi, hän toteaa hymyillen. lä olisi? kutiedon opettaminen väheta aikuista, niin tämä on ihan Hakanen ehti tehdä Nor– Älykäs arkiteknologia nee, mutta kasvattajan roolia Turun normaalikoulussa op- kamala koulu, Hakanen toteaa maalikoulussa 39 vuoden työu- haastaa pedagogiset käytännöt. tietokone ei koskaan voi vie- etetaan kahdella tasolla. Op- ykskantaan. ran – kolmessa eri tehtävässä. Esimerkiksi ohjelmoitua ope- dä, Hakanen selittää. ettajilla on vastuullaan paitsi Ensimmäiset 13 vuotta hän oli tusta olisi jo nyt paljon mahSen sijaan, että oppilail- oppilaat myös opettajiksi kou- Maailma tuli ovesta sisään opettajana, seuraavat 13 vuotta dollisuuksia käyttää. Jatkossa le vain tarjoillaan tietoa, heitä luttautuvat aikuiset. Koulussa alakoulun rehtorina ja viimei- pohditaan entistä enemmän, opetetaan jäsentämään sitä ja on oppilaita 650 ja lisäksi sen Kun Hakanen aloitti opettaset 13 vuotta johtavana rehto- mikä merkitys on lukemisella suhtautumaan kriittisesti erilai- läpi kulkee vuodessa 300 ai- jana normaalikoulussa, vain rina. Nyt johtavan rehtorinPalveleva töi- ja kirjoittamisella, kun erilai- siin tietolähteisiin. kuista opiskelijaa. kolme lasta puhui äidinkielepuhelin tä hoitaa Vesa Valkila. set käännösohjelmat ja puhe– Isossa tietomäärässä na– Koulu on osa yliopisto-or- nään muuta kuin suomea. Nyt Työ jatkuu edelleen kuiten- ohjaus yleistyvät ja yhteiskunta vigointi on tulevaisuuden haas- ganisaatiota ja siksi kaikki tääl- muunkielisten määrä on jo 65 kin koulutuspolitiikan parissa. kuvallistuu koko ajan. Futuro- te. Nyt eletään trumppilaises- lä perustuu tutkimukseen eikä %.

Arkisin 18-01, – Olen ollut valtakunnan logit ennustavat, että olemme sa maailmassa, jossa tarpeeksi vaikka siihen, että näin on aina – Viimeisen 20 vuoden aikaviikonloppuisin rehtoriverkoston puheenjohnyt modernin18-03 ajan suurimman kauan väittämällä asioista tulee tehty, selittää Hakanen. na meille on tullut maailma taja koko yliopistouudistuk- muutosaallon alussa, hän vas- totta, Hakanen kritisoi.

Hän itse on tehnyt muun ovesta sisään. Nyt talossa on 42 sen ajan, mikä työmäärältään taa.

Lisäksi koululla on sosiaali- muassa sellaisen tutkimuksen, eri kansallisuutta. Eri kulttuurit vastaa puolipäivätyötä, vaikMyös koulun tehtävä muut- sesti tärkeä tehtävä. jossa opetettiin kolme vuotta il- ovat rikastaneet paljon meidän ka onkin harrastus, hän ker- tuu koko ajan.

– Ihminen kasvaa ihmisek- man oppikirjoja. too. Hallitustyöskentely jatkuu – Koulu chat on menettänyt tie- si vain muiden ihmisten paris– Täällä saadaan elää 20 Palveleva Palveleva puhelin edelleen eläkepäivien alkami- tomonopolinsa.

Ennen opettasa. Ja sosiaalisia taitoja opitaan vuotta etuajassa. Toisaalta Palveleva puhelin

0400 22 11 80

0400 22 22 11 11 80 80 0400 Arkisin 18-01, Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

Elämä solmussa?

Palveleva Palveleva chat chat Palveleva Puhu, senetti auttaa.

Palveleva Palveleva puhelin puhelin Palveleva Elämä solmussa?

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ 0400 118080 Palveleva netti netti Palveleva 222211Luottamuksella, netti Puhu, se0400 auttaa. sinua kuunnellen Arkisin 18-01,

Palveleva kirje

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

toimintaamme, rehtori sanoo.

Suurimmille kieliryhmille on opetusta omalla äidinkielellä, mutta kaikille ei.

– Se täytyy huomioida opetuksessakin. Joskus lapsi on älyllisesti lahjakas, mutta suomen kielen taito on niin heikko, että koulumenestys kärsii. Silloin pitää osata luoda yksilöllisiä oppimispolkuja, rehtori selittää.

Kouluun palkataankin vain sellaisia opettajia, jotka pystyvät opettamaan vähintään suomeksi ja englanniksi. Kattavan opetuskielivalikoiman vuoksi osa oppilaista tulee kouluun kaukaakin.

Janica Vilen

OPISKELE HIEROJAKSI OMAN TYÖN OHESSA

160K€ K

Turku - Tampere - Lahti - Helsinki

PL 210, 00131 Helsinki Palveleva Palveleva Palveleva kirje kirje kirje

Palveleva Palveleva chat chat

Palveleva netti

PL 210, PL210 210, 00131 00131Helsinki Helsinki PL 00131 Helsinki

kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

Lue lisää ja täytä hakemus: www.opiskelehierojaksi.fi

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

9

n Muistokirjoitus

Hannu Vuorinen jäi Kaarinan positiivisimmaksi

Hannu Vuorinen 25.11.2018 Kaarina-talolla vastaanottamassa Vuoden positiivisimman kaarinalaisen palkintoa.

Hannu Rauli Tapio Vuorinen (14.1.1954 – 9.11.2019) oli piikkiöläinen kotiseutuaktiivi. Moni tunsi hänet Piikkiö-päivien ja joulukadun ava-

jaisten sekä lukuisten muiden piikkiöläisten tapahtumien juontajana ja järjestäjänä.

Monelle hän oli ikimuistoinen jalkapallovalmentaja ja

leirijohtaja, jonka leirilaulujen kaiku ei ole sammunut piikkiöläislasten sydämistä. Työuransa Vuorinen teki suurimmaksi osaksi automyyjänä ja politiikassakin hän oli nuorempana aktiivinen. Tultuaan valituksi Piikkiön kunnanvaltuustoon, hän oli valtuuston nuorin jäsen, jonka agendalla oli paikallisen urheilun ja nuorten asioiden edistäminen. Ennen kaikkea kuitenkin hän oli rakastava puoliso Tarja Vuoriselle ja hyvä isä kahdelle pojalleen Lassi ja Joni Vuoriselle.

Turun Seutusanomien lukijat äänestivät Hannu Vuorisen viime vuonna koko Kaarinan positiivisimmaksi ihmiseksi. Äänestäjät kuvasivat perusteluissaan Vuorista aktiiviseksi ja iloiseksi ihmi-

seksi. Missä ikinä miestä tarvitaan, Hannu oli aina valmis auttamaan. Sen hän myönsi itsekin ja kertoi auttamisen halun periytyneen hänelle jo äidinmaidosta. Hänen äitinsä oli aktiivinen seuratoimija ja niinpä Hannukin oli monessa mukana jo pikkulapsesta asti.

Vuorisen poismenon jälkeen Seutusanomissa päätettiin, ettei kilpailua Kaarinan positiivisimmasta enää avata.

Näin Vuorinen saa jäädä kantamaan tuota titteliä hamaan tulevaisuuteen saakka.

Piikkiön Kehitys oli Vuoriselle hyvä oppikoulu yhdistyselämään ja myöhemmin hän vaikutti monissa tehtävissä Piikkiön Palloseurassa, minkä ansiosta hänelle myönnettiin muun muassa Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki.

Vaikka Palloliiton ansiomerkki oikeuttikin vapaapääsyyn maajoukkueen ja pääsarjatason otteluihin, oli Vuorinen kuitenkin tutumpi näky alempien sarjatasojen katsomoissa. Omien poikiensa pelit hän katsoi lähes aina paikanpäällä sekä koti- että vieraskentillä.

Jalkapallon lisäksi moottoripyöräily kuului Vuorisen harrastuksiin.

Hannu Vuorinen syntyi Turussa, mutta muutti perheensä mukana Piikkiön Korvenmäkeen jo ensimmäisinä elinvuosinaan. Hän oli vanhin kolmesta veljeksestä. Pikkuveljet olivat hänelle läheisiä ja hänen jalkapallovalmentajan uransakin lähti liikkeelle jo nuoruudessa pikkuveljen joukkueen valmentamisesta. Vuorinen kävi Piikkiössä

kansakoulun ja myöhemmin opiskeli metallialaa Juhannuskukkulan koulutalossa, mutta päätyi lopulta töihin auto-alalle. Vaikka hän ei missään vaiheessa toiminut yrittäjänä, Suomen Yrittäjät palkitsi hänet kultainen ansioristillä vuonna 2002.

Vuorinen ehti nauttia eläkepäivistä kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Hän menehtyi 9. marraskuuta Piikkiössä sairaskohtaukseen. Hannu Vuorinen siunataan Piikkiön kirkossa perjantaina 27. joulukuuta kello 14. Omaiset pyytävät saattoväkeä muistamaan häntä yhdellä kukalla.

Hannu Vuorisen muistoa kunnioittaen ja suruun osaa ottaen Janica Vilen, Turun Seutusanomat

Lietolaiskirjailija Roope Lipasti esiintyi Kirjahyrrässä Naantalissa joka toinen vuosi järjestettävä poikkitaiteellinen lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaali Kirjahyrrä toi palkitun lietolaiskirjailija Roope Lipastin Naantalin kirjastoon.

sijaan Antonin omaan kotiin.

Tänä vuonna heiltä ilmestyi yhteisteos Luutarhurin tapaus, josta luetut otteet saivat Kirjahyrrän yleisön raikumaan naurusta. Kirja kuvaa painajaismaista kouluarkea hervottomalla huumorilla. Pääosassa on Oskari Onnisto, jonka kautta lukijat saavat nähdä, miten monella tavalla teinipojan on mahdollista munata itsensä.

Kotikulmia ja lapsuuden tarinoita

Roope Lipasti vastaili koululaisten kysymyksiin torstain Kirjahyrrä-tapahtumassa. Lipastin Lietoon sijoittuva lapsille ja nuorille suunnattu Viikinki-trilogia (2015–2017) on palkittu Lasten LukuVarkaus -, Kirjava Kettu - sekä Anni Polva -palkinnoilla.

KIRJALLISUUS. Lietolainen kirjailija ja kolumnisti Roope Lipasti kertoi 14. marraskuuta Naantalin kirjastossa lapsille kirjailijanurastaan.

– Olen huomannut, että maailman parhaita toimittajia ovat alakoululaiset, koska alakoululaiset kysyvät aina maailman parhaat kysymykset, Lipasti totesi – ja oikeassa oli.

Kuten moni muukin kirjailija, Lipasti kirjoittaa monenlaisia juttuja: kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille, uutisia, sarjakuvia ja esimerkiksi tv-sketsejä.

– Nyt kun alkaa Putouksen uusi kausi, niin minä olen kirjoittanut niistä sketseistä suurimman osan, hän kertoo.

– Lisäksi kirjailija voisi kir-

joittaa vaikka näytelmiä, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia tai biisien sanoja. Ja kaikki pelitkin ovat jonkun kirjoittamia, Lipasti listaa.

Sarjakuvia hän tekee yhdessä poikansa Anton Lipastin (s.1996) kanssa.

– Mä en osaa piirtää yhtään tippaa, mutta se ei haittaa sarjakuvien tekemistä ollenkaan.

Anton on mun poika ja kun me aloitettiin sarjakuvien tekeminen yhdessä, hän oli 12-vuotias. Minä kirjoitin tarinan tyhjiin ruutuihin ja lähetin sen pojalleni yläkertaan ja viikon päästä se tuli piirrettynä takaisin, Lipasti muistelee.

Isä ja poika etenevät samalla systeemillä edelleen, joskin sähköposti lähtee yläkerran

Lipastin mukaan kaikki kirjailijat ovat enemmän tai vähemmän varkaita, mutta ei heidän seurassaan tarvitse kännykkää tai lompakkoa piilottaa. Kirjailijat varastavat nimittäin tarinoita ja esimerkiksi luonteenpiirteitä.

– Kirjailijalle on aina hyvä, jos suvussa on paljon hulluja tätejä ja setiä, Lipasti toteaa.

Joskus kirjailijat käyvät varkaissa huomaamattaan. Lipastikin on ammentanut paljon omista kotikulmistaan. Esimerkiksi nuorten Viikinki-trilogia sijoittuu käytännössä kirjailijan takapihalle: Liedon Vanhalinnan linnavuorelle.

Jos ideat loppuvat kesken, Lipasti saattaa kaivella myös omia lapsuusmuistojaan. Pari kertaa hän on kirjoittanut kansien väliin sellaisen tarinan, jonka hän on keksinyt jo pikkulapsena.

– Yksi on sellainen, jossa poika herää aamulla ja huomaa, että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet, mutta kaikki toimii muuten kuten kuuluu-

kin. Eli kaupasta voi hakea ihan mitä tahansa ja suklaata voi syödä niin paljon kuin huvittaa. Hauskoissa asioissa kuitenkin aina yksi hauskuus on se, että sen saa jakaa jonkun toisen kanssa. Yksinäisyydessään poika alkaa kirjoitella kirjeitä, joiden vastaanottaja on Joku Jossain. Ja yhtenä päivänä hän saa kirjeeseensä vastauksen.

– Tämän tarinan keksin ekaluokkalaisena, kun oli ihan pikkuisen ahne pieni poika ja mietin, miten voisin saada Turun kaupoista kaiken, mitä haluan, hän kertoo.

Kirjailijaksi tullaan lukemalla ja kirjoittamalla Lapset kysyivät Lipastilta muun muassa, miten tullaan kirjailijaksi.

– Jos haluaa kirjailijaksi, tarvitaan ennen kaikkea kahta asiaa: Pitää kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa, mutta se ei vielä riitä. Lisäksi pitää lukea. Jos ei lue, niin ei kyllä pysty kirjoittamaankaan, Lipasti toteaa.

– Lukeminen kehittää mielikuvitusta ja ajattelukykyä. Niitä tarvitaan ihan jokaikisessä ammatissa. On paljon kivampi olla sellaisen opettajan opetettavana, joka osaa ajatella kuin sellaisen, joka ei osaa. Tai on mukavampi mennä sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka osaa ajatella kuin sellaisen, joka ei osaa, hän jatkaa.

Lisäksi lapset arvuuttelivat, kuinka kauan kirjan kirjoittaminen kestää ja saako kirjailija palkkaa kirjoittamisesta vai kirjojen myynnistä.

– Kun nuorin lapseni Aksel Lipasti oli neljävuotias, kerroimme tarinoita niin, että toinen aloitti ja toinen jatkoi. Jos jollain on 4-vuotias pikkusisko tai pikkuveli, niin varmaan ymmärtää, ettei niissä tarinoissa ollut mitään järkeä, mutta kerran oli! Silloin juoksin suoraan tietokoneelle ja kirjoitin tarinan ylös ja siihen meni yksi minuutti, Lipasti muistelee.

Suurin osa hänen kirjoistaan syntyy kuitenkin vuodessa. Varsinainen kirjoitustyö vie pari kuukautta ja loppuaika kuluu viimeistelyyn, jota ohjaa kustannustoimittaja.

– Hän lähettää minulle ison kasan korjausehdotuksia. Sitten minä vähän loukkaannun,

kun olen kuitenkin suuri kirjailija. Hetken päästä kuitenkin nielen ylpeyteni ja teen ne korjaukset ja kirjasta tulee paljon parempi, Lipasti kertoo.

Lapset tiedustelivat myös, oliko Lipasti koulussa hyvä äidinkielessä.

– En ollut! En osannut kirjoittaa hienoja aineita ja käsialani oli ihan kamala. Mutta jos meillä oli kilpailu, että kuka lukee eniten kirjoja syksyn aikana, niin ne kilpailut voitin aina.

Olen aina lukenut paljon, mutta kirjoittamisesta innostuin oikeastaan vasta aikuisena, hän kertoo.

Janica Vilen

Paimenet ne ilomielin läksi kulkemaan ja Taivaan joukot helein kielin alkoi laulamaan."

Kaarinan seurakunta toivottaa onnellista ja hyvää Joulua!

10

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

Piikkiön kyyhkysrouva kirjoitti lemmikkiensä tarinan kansiin

n Menovinkit ITÄ-TURKU Ti 24.12. klo 16–20 Puusepän pojan synttärit Henrikin tapaan, Henrikin kirkko, Järj. Henrikinseurakunta.

Ti 31.12. klo 15–18.15 Lasten uudenvuoden juhlat, klo 15– 17.45 Lasten liikunnan ihmemaa, Kupittaan urheiluhalli, Seikkailupuiston lumityöpaja urheiluhallin edustalla, klo 18 ilotulitus maauimalan tontilta, Pyhän Henrikin aukiolla, Järj.

Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala.

KAARINA Pe 20.12. klo 18 Musiikkiopisto Arkipelagin kitaristit ja ukulelistit virittäytyvät jouluisiin tunnelmiin, Arkipelagin sali, Hovirinnantie 5, II krs, Järj. Musiikkiopisto Arkipelag.

Ma 30.12. asti Suvi Aflechtin kierrätystilkuista valmistamien Barbie-vaatteiden näyttely, tilkut ovat Marko Vainion Divet-shown pukujen ylijäämäpaloja, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, Järj. Kaarinan kulttuuri ja kirjastot Ti 31.12. klo 19.30 Lasten uudenvuoden vastaanottajaiset, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

2.–31.1.2020 Kaarinan Kuvaajien 25-vuotisnäyttely, Kaarina-talo, Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

2.–31.1.2020 Kaarinan Kuvaajien Seuracup-kilpailukuvia, Piikkiön kirjasto, Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

2.–31.1.2020 Petra Kallio: Hehku, Kaarina-talo, Järj.

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

LIETO La 21.12. klo 22–23 Iltamyöhän Kauneimmat joululaulut, Liedon kirkko, Kirkkotie 13, Järj. Liedon srk.

Pe 3.1.2020 klo 18.30 Vuoden ensimmäiset tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Järj. Liedon kunnan liikuntapalvelut.

PAIMIO Ti 24.12. klo 13.30–15.30 Kunniavartiot muistomerkeillä, Paimion Pyhän Mikaelin kirkon vieressä, Vistantie 20, Järj.

Paimion reserviupseerit ry ja Paimion seudun reserviläiset.

Ti 31.12. klo 18 Uuden vuoden vastaanottajaiset, Jokipuisto, Sahurintie 5, Järj. Paimion Yrittäjät, kaupunki ja seurakunta.

13.1.2020 asti Virpi Kokkalan Pienen pieni joulu -näyttely, Paimion kirjaston lehtisalin vitriini.

SAUVO 15.1.2020 alk. klo 17–19 Sauvon kirjaston keskiviikkovieras, Järj. Sauvon sivistystoimi.

www.painola.fi

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

Piikkiöläinen Anneli Heikkinen on tutustunut tarkoin kyyhkysten elämään. Hänellä oli parhaimmillaan 22 kyyhkystä, joita hän kävi lennättämässä muun muassa häissä ja eläkkeellelähtöjuhlissa. Viestikyyhkyt löytävät kotiin vaikka 400 kilometrin päästä.

KAARINA. Piikkiöläinen Anneli Heikkinen on kirjoittanut kirjan Kiehtovat viestikyyhkyt, jossa hän käy läpi kyyhkyslakkansa vaiheita.

Kirja julkistettiin torstaina 12. joulukuuta Piikkiön keskustassa, Kahvila Pirskatissa, johon oli kokoontunut kymmeniä ihmisiä: Heikkisen ystäviä, kollegoita ja perhettä kolmessa polvessa.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa paitsi lintuharrastajille, myös kaikille muillekin, sillä kyyhkyset ovat kiehtovia, viisaita ja nokkelia lintuja, joiden parissa ei käy aika pitkäksi.

Kirjan tapahtumat kyyhkysten kanssa ovat todellisia, niiden tunnetiloja on kuitenkin vapaasti tulkittu ihmisen näkökulmasta. Ne osoittavat toisilleen pariuskollisuutta sekä kiintymystä, ikävää, surua ja omistuksenhalua.

Sen lisäksi, että Heikkisen tieto kyyhkysistä on nyt tallennettu muille jaettavaksi, hänen kirjaprojektinsa on innoittanut myös yhden lapsenlapsista kirjoittamaan omaa kirjaa.

Heikkinen kiittelee perhettään siitä, miten avuliaita kaikki ovat olleet muun muassa tietoteknisten ongelmien ratkaisemisessa.

– Ja erityiskiitos Teuvolle (puolisonsa), joka on kärsivällisesti jaksanut odottaa, että tu-

BAR TOIMISTON PERINTEINEN

HA JOULURIE25.12. featuring

TAUSKI

Teuvo Heikkinen nosti Pirskatissa maljan vaimolleen Anneli Heikkiselle, joka julkisti viime viikolla kirjan kyyhkysten elämästä.

len taas läsnäolevaan tilaan kirjan parista. Hän on projektin aikana ruokkinut sekä minut että eläimet.

Mukelon menot Kaikkein tärkeimmäksi vuosien varrella Heikkiselle tuli viestikyyhky nimeltä Mukelo. Kirjan julkistamistilaisuudessa Heikkinen kertoo, miten Mukelo ja sen kumppani Mude lähtivät kerran viestilennolle 40 kilometrin päästä kotoa.

– Kun oli kulunut viisi tuntia, aloin olla niistä huolissani ja poikaset lakassa olivat jo nälissään. Sitten Mude tupsahti sisään kovalla tohinalla, tarkisti poikasten voinnin ja joi ahnaasti. Mukelo oli poissa, kertoo Heikkinen.

Mukelo oli ollut lakan johtaja. Kun se ei palannut, toinen kyyhkyspari otti lakan johtajuuden.

– Normaalisti molemmat pariskunnasta ruokkii poikasia, mutta nyt Muden piti tehdä kaikki yksin. Ja uusi johtajapari alkoi syrjiä sitä, Heikkinen jatkaa.

Kun kahdeksan päivää oli kulunut, tuli sateinen aamu.

Heikkinen katseli, miten kyyhkyset opettivat poikasiaan peseytymään sadevedessä. Sitten Mude otti mukaansa edellisen kesän poikasista Kirsikan ja lähti pitkälle lennolle, mikä

SHOWTIME klo 18 VAPAA PÄÄSY

JOULUN AUKIOLOAJAT 24.12. 16-4:30 25.12. 12-4:30 26.12. 12-3:00

T A S A P A I N O I L U

I P A N A L O S T R

P A L K U S A R A U A N K A O A L T A U N I A S S T A T O E M L I H U T

I V A T O R A M O A A V A T

R A P A

P I S A R S A I T T O J A A N K L A A R V A A T

oli sadesäässä epätavallista. Ne olivat poissa useita tunteja ja uudet poikaset alkoivat jo hermostua.

– Sitten Mude ja Kirsikka syöksyivät sisään. Ja pienen hetken kuluttua Mukelo teki näyttävän sisääntulon ihan hyvinvoivana. Se ei ehtinyt edes syömään, vaan ajoi uuden johtajan ulos ja kävi sen kimppuun. Meteli oli kova, kun miehet nokkivat toisiaan. Kaikki muut istuivat hiljaa ja odottivat lopputulosta. Sitten Mukelo tuli johtajana takaisin. Sen jälkeen Mude ja Mukelo nokkivat ja silittelivät toisiaan pitkään. Silloin ymmärsin, miksi joskus sanotaan, että kuherrellaan kuin kyyhkyset, Heikkinen kertoo.

Jos tätä sattumusta ei lasketa, yksikään kyyhkysistä ei koskaan eksynyt viestilennollaan.

Mutta muuten niitä katosi joka vuosi, luultavasti villieläinten suihin. Kun Heikkiset muuttivat Piikkiöön, yksi linnuista lensi takaisin entiseen kotiinsa yli 100 kilometrin päähän, mutta nopeasti uusi koti tuli tutuksi maailman parhaille suunnistajille. Sanotaan, että omasta lakastaan käsin kyyhkyset opettelevat ulkoa noin 50 km:n alueen maamerkkien perusteella. Sitä kauempaa ne lähtevät suunnistamaan auringon ja maan magneettikentän perusteella.

A N A N N S I L O N E N T M A T F A T A K A A A L L A S A S E A S E A T T R U M T I A A T S O A S U N T A T O N T M E L A M I T

P A T S A S

I V A I L U

R A I T I S T A M U V E S A N L O I H E L O M A K U T A T A S

U E T T U O V T E U T R I K S I T E I K A O I S S U

T U R T A

I L O I N E I N K E L T O M K A A P L U A K T U

T I I N U A S I A

O T U S

Linnut kiinnostivat jo lapsena Heikkinen kertoo mielenkiintonsa lintuihin heränneen jo lapsena.

– Perin isältäni kiinnostuksen luontoon ja eläimiin.

Olin lapsena isän kanssa paljon metsällä. Kirkkaimpana mieleeni on jäänyt iso ukkometso, jonka kanssa isä seurusteli kolmena peräkkäisenä keväänä. Isä oli tarkka siitä, ettei vienyt muita ihmisiä sinne häiritsemään, mutta kerran minä pääsin mukaan. Kun nousimme autosta, isä päästi merkkiäänen. Silloin ukkometso tuli paikalle ja alkoi tehdä kosiomenojaan ja hyppäsi lopulta isäni olkapäälle, Heikkinen kertoo.

Aikuisena Heikkinen palasi lintujen pariin, kun hänen siskonsa pihalta löytyi pieni valkoinen naurukyyhky, jolla oli toinen siipi rikki.

– Hoitelin siipeä ja se sai nimen Akuliina, kun en tiennyt, kumpaa sukupuolta se oli.

Sille tehtiin pihalle häkki, jossa se asusteli kesän. Kun lauloin sille, se lauloi aina mukana. Sitten tuli syksy ja Teuvo oli sitä mieltä, etteivät he sovi linnun kanssa samaan talouteen. Lopputulos oli kuitenkin se, että aikuinen mies pärjää halutessaan talven pakkasessa, mutta naurukyyhky ei. Ja lopulta se eleli talven meidän kanssa sulassa sovussa. Seuraavana kesänä se katosi, ja kaipasin sitä pitkään. Silloin päätin, että perustan kyyhkyslakan, Heikkinen kertoo.

Kun lakka oli valmis, hän alkoi pitää tarkkaa päiväkirjaa kyyhkysten arjesta ja parisuhteista. Hän luki päiväkirjaa aina hoitoon tuleville lapsille iltasaduiksi ja nyt niistä tarinoista on syntynyt kirja.

Viitisen vuotta sitten Heikkinen joutui luopumaan linnuista tultuaan niille allergiseksi.

Janica Vilen

SEUTUSANOMAT

Viikon positiivisin

19. joulukuuta 2019

11

Romaniprinsessa Raddan rooli kulkee samassa suvussa Vuonna 1997 Paimion Kesäteatterissa nähtiin musikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jonka pääroolin teki upea 18-vuotias Meri Kotamäki. Ensi kesänä samaa näytelmää esitetään Salon Vuohensaaressa, ja silloin Raddan saappaisiin hyppää 20-vuotias Vilma Koskela – Merin siskon tytär.

TEATTERI. Kun Kuuselan suku kokoontuu viettämään joulua, laulu raikaa varmasti.

Musikaalisuus ja rakkaus teatteriin kulkee heillä veren perintönä. Tänä jouluna riittääkin puhuttavaa, sillä suvun nuori teatterilupaus Vilma Koskela on valittu esittämään naispääosaa ensi kesänä Salon teatteriin Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musikaaliin – samaan musikaaliin, jonka päätähtenä loisti Paimiossa reilut 20 vuotta sitten hänen tätinsä Meri Kotamäki (os.

Kuusela).

– Se oli minulle ensimmäinen iso rooli. Edelleen ihmiset kiittelevät siitä vuosittain, mikä tuntuu hullulta, sillä siitä on kuitenkin jo yli 20 vuotta aikaa. Jotenkin se on jäänyt ihmisten mieliin poikkeuksellisella tavalla. Nyt on mahtavaa päästä elämään sitä tarinaa uudelleen Vilman kautta, Meri kommentoi.

Merin houkutteli aikanaan mukaan teatteriin hänen isosiskonsa: Paimion kesäteatteJorma Kemppainen 2019

Osaan jo

monta temppua!

rin vakiokasvo Sari Koskela (os. Kuusela). Kun Vilma syntyi, hän kulki mukana harjoituksissa vauvasta asti. Vuonna 1997 hän ei kuitenkaan ollut vielä edes syntynyt.

– Mutta muistan hyvin, että olen ainakin 4-vuotiaasta asti katsonut sitä näytelmää VHS-tallenteelta ja ihaillut Meriä. Ja samalla olen haaveillut siitä, että itse saisin jonain päivänä esittää Raddaa, Vilma paljastaa.

Raddan rooli on myös Vilman ensimmäinen pääosa, vaikka teatterikokemusta on jo muuten ehtinyt kertyä vaikka kuinka.

kin paljon.

Meri itse löysi teatterin parista myös puolison: Juho Kotamäen, jonka suku viihtyy teatterin lavoilla ja kulisseissa vähintään yhtä hyvin kuin Koskelankin suku. Juhon isään Meri tutustui Mustalaisleirin aikana.

– Juho taisi olla sen kesän armeijassa, Meri muistelee.

Pariskunta vaikutti pitkään myös Paimion kesäteatterin hallituksessa. Lavalla Meri on nähty viime vuosina muun muassa Myrkyluodon Maijassa ja Jääkärin morsiamessa.

Tuliluontoiset naiset Radda on itsenäinen ja vahva nainen, joka ei paljon muiden mielipiteitä kysele.

– Yhtä tuliluontoinen kuin Vilma nyt – ja aivan kuten minä silloin parikymmentä vuotta sitten, Meri toteaa hymyillen.

Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen on romanikulttuurin Romeo ja Julia: tulinen ja äärimmäisyyksiin menevä nuorten rakkaustarina. Kaikki

Rakkaudesta lajiin Meri näkee Vilmassa niin paljon potentiaalia, että uskoisi tämän pärjäävän teatterissa vaikka ammattilaisena.

– Sen vuoksi tämä mustalaisleiri tulee menemään kyllä nextillä levelillä, Meri toteaa.

Vilma kuitenkin opiskelee parhaillaan kokiksi. Ja toisaalta teatteri antaa harrastuksena-

"pyydät” miehiä

jäinen asros turvekumpu

Vilma Koskela on kotoisin Marttilasta, josta hän muutti Paimion kautta Saloon. Meri Kotamäki taas on Paimion vuosiensa jälkeen päätynyt Piikkiöön.

mitä tunnetaan, tunnetaan isosti. Alkuperäistekstin on kirjoittanut Maksim Gorki, ja tarina sijoittuu 1900-luvun alun Bessarabiaan Itävalta-Unkarin ja Venäjän rajaseudulle.

Paimiossa teoksen ohjasi Pekka Saaristo. Salossa ohjauksesta vastaa Peter Nyberg.

– Pekka Saaristolla oli mahtipontinen ote. Hevosiakin oli näyttämöllä viisi, muistelee Meri ja odottaa innolla, millaisia kulmia Nyberg tuo musikaaliin.

Outi Ollila vastaa musiikista Juuri Paimio-mitalilla palkittu Outi Ollilla vastasi musiikista Paimiossa vuonna 1997 ja ensi vuonna uudestaan Salossa.

Ollila on tullut myös Koskelan perheelle tutuksi vuosien varrella. Vilma on aikanaan aloittanut musiikkiharrastuksensa Outin Musiikista ja nyt Ollilan opissa ovat Merin lapset.

Outi Ollila esitti itse Paimiossa kappaleen On yö, hiljaa tuulee, josta on tullut vuosien varrella Vilman lempikappale.

Olet ilmaltollo! lekin

Tapio e on Sim

tunnoton

– Lauloin sen myös koe-esiintymisessä, hän kertoo.

Erityisesti musiikki on jäänyt näytelmästä Merinkin mieleen.

– Vieläkin kun kuulen sen alkumusiikin, muistan hyvin, miten jännitimme kulisseissa. Olin paljain jaloin ja voin elävästi vieläkin muistaa, miltä märkä maa tuntui jalkojen alla juuri ennen kun juoksimme lavalle.

Janica Vilen TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

RASVAA ”

nytkin

” Vilkuna

kohtalokas

Sa- seppekari leellä

SOS

Patricia

ääniä tarun” kunkku

-rysä

KOVIA

draamasarja selkiä

KUKOLTA

märkäluminen S. Harry

alusvaate

nikotus

pisin veljes testin osatehtävä

” x2

intin vaatetus

Päätoimittaja Toimittaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

”

x2

Toimitusjohtaja

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

kytkeä

§-

045 112 4240 ML-Mediat

Laskutus

vekselitakaus

? Ibiza

VANHA EEPOS

er Turn”Krava” ne

”

avustaja

Kainuu

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

x2

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

12

SEUTUSANOMAT

19. joulukuuta 2019

NUMMENMÄEN AUTOHUOLTO

Bike & Boat World kuuluu Otto Brandt -konserniin.

Autojen korjaukset ja huollot

Vanha Hämeentie 62, Turku P. 02 237 8460, 0400 825 463

Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?

toimitus@ turunseutusanomat.fi

SUOMEN YLIVOIMAISESTI SUOSITUIN MÖNKIJÄ SPORTSMAN 570 EFI 4X4 • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 15v, • Rekisteröity kahdelle • Automaattinen 100 % neliveto

+

ALKUPERÄISET LISÄVARUSTEET

• Sähkövinssi, Testivoittaja, 2500 lbs (sh. 311,56 €) • Pikakiinnitteinen puskulevy 152 cm (sh. 976,46 €) • Polaris Lock&Ride korkea tuulilasi (sh. 223,18 €)

8 990 €

(SH. 10 501 €) + TK.

ETUSI 1511 €

HETI TOIMITUKSEEN! Toimitamme 100km säteellä veloituksetta kaikki ennen joulua solmitut kaupat!

TERVETULOA KAUPOILLE! TURKU Vahdontie 30 I 0207 757 340 I info.turku@bikeworld.fi

www.bikeworld.fi

TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN AUTOKORJAAMOKESKUKSEEN! Avaamme Pansiontielle uuden autokorjaamokeskuksen, josta löydät kattavasti kaikki autokorjaamopalvelut; vauriokorjaus, automaalaus, lasipalvelu sekä vahinkotarkastus – kaikki saman katon alla!

Palvelemme myös Turun Orikedolla ja Vätissä, tervetuloa!

InCar Turku Pansiontie Pansiontie 4 | puh. 0300 247 296 turku.pansiontie@incar.fi

InCar Turku Oriketo Kuormakatu 17 InCar Turku Vätti Rieskalähteentie 71