Turun Seutusanomat itä 20.12.2018

ale

Miesten asusteliike

Lietolaisen Raija Laineen näyttelyssä esillä toinen toistaan upeampia posliininukkeja

koko varast

ALE ALKOI KAIKKI -20-70%

o

-10-50%

PALVELEVA

KauPPaHuone

Classic Man Humalistonkatu 3 Puh. 02 2500 101 ark. 10-18, la 10-14

SIVU 9

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

21280 RAISIO Raisiontie 1, 02 435 7586 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15 www.parvilla.fi

20.12.2018

9. VSK

itä Seuraava lehti ilmestyy 10.1.2019

Ilahduta UON LÄMPÖ Ilahduta läheistäsi S S I lahjakortilla! R läheistäsi OY A lahjakortilla!

V järjestää perinteisen ILOTULITUKSEN

BevitaEye 10 ml ja 20 x 0,5 ml Säilöntäaineeton silmätippaliuos, joka sisältää 0,4 % natriumhyaluronaattia. Sillä on optimaalisesti silmää voitelevat, kosteuttavat ja suojaavat ominaisuudet.

KUIVILLLLEE SILMI

Varissuon kentällä (Pelttarinkadun päässä)

12,50 10,(1250,00/l) Norm. 15,86

sky-kosmetologi anne sario-virta prännikatu 6a, 20780 kaarina kauneushuonelafiamma@gmail.com 050-594 5404sky-kosmetologi anne

SKY-kosmetologi Anne Sario-Virta

(0,50 kpl) Norm. 13,49

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja Yhteistyössä itsehoitolääkkeistä.www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

maanantaina 31.12.2018 klo 20 Tervetuloa!

sario-virta prännikatu 6a, 20780 kaarina kauneushuonelafiamma@gmail.com 050-594 5404

Prännikatu 6a, 20780 Kaarina kauneushuonelafiamma@ gmail.com 050-594 5404

Huom! Turvallisuussyistä paikalla ei saa ampua omia tulitteita!

Huomioi, että pienet lapset ja koirat voivat pelästyä ilotulitusta.

LOOTUSPUUTARHA OY JOULUistutukset alk. 10,Tällä kupongilla: Pesu ja leikkaus 35 € Kuponki voimassa 31.12. asti.

TARJOUS! Punainen Amaryllis red knight 2-vanaa 6,-/kpl • 10,-/2kpl

PALJOn edULLiSiA iTSekASvATeTTUJA JOULUkUkkiA TARJOUkSeSSA!

MA – PE 8-18 LA – SU 8-16 Toimelantie 50, LITTOINEN Puh. 044 526 4649

10.1.2019 teemoina KOULUT, KURSSIT

& HARRASTUKSET

Posti jakaa Seutusanomat idän 46 000 kotitalouteen.

Liput: 5€

SU-KE 09-02 | TO-LA 09-03 Jösse Sakon katu 8, Varissuo

TURUN

2

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

20. joulukuuta 2018

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

n Kuntapäättäjän kulma

Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta

Maan päällä hyvä tahto

Miksi kuntia ei kannusteta kasvuun?

L

uet juuri viimeistä tänä vuonna ilmestynyttä Turun Seutusanomia. Me lehdentekijätkin rauhoitumme nyt joulun viettoon ja uuden vuoden vastaanottoon.

Töitä toki teemme välipäivinäkin, mutta seuraava lehtemme ilmestyy vasta loppiaisen jälkeen.

Jouluna ja uutena vuotena onkin hyvää aikaa levätä, rentoutua, ladata akkuja ensi vuotta varten ja viettää rauhassa aikaa läheisten kanssa.

Suurin osa suomalaisista näin tekeekin, mutta valitettavasti on myös perheitä, joissa pyhät kulminoituvat täysin väärällä tavalla. Pitkät pyhät ja vapaat aiheuttavat ennenkaikkea alkoholin suurkulutusta, joka joissakin tapauksissa johtaa perheriitoihin ja pahimmillaan perheväkivaltaan. Turvakodit, sosiaalipäivystys ja vastaavat ovat usein joulun pyhien aikaan täystyöllistettyjä.

En halua saarnata enkä valistaa, mutta toki muistuttaa siitä, että liiallinen alkoholin käyttö – etenkin sen surullisen kuuluisan rähinäviinan nauttiminen – on pilannut tuhansien lasten joulun. Ja lasten juhlahan joulu ennen kaikkea on, joten eiköhän meidän kaikkien yhteisenä toiveena ole, että lapset saavat nauttia joulun herkuista, lahjoista ja perheen parissa vietetystä ajasta ilman pelkoa vanhempien riitelystä.

Samat vaarat pätevät uuteen vuoteen – tosin uudenvuoden juhlinnassa alkoholi johtaa myös toisenlaisiin vaaratilanteisiin. Kuinka usein saammekaan lukea kännissä räjäytetyistä ilotulitepommeista, jotka ovat vieneet joltakin näön, toiselta kuulon ja kolmannelta osan sormista.

Monen uudenvuoden perinteisiin kuuluu kuohujuoman nauttiminen ja rakettien ampuminen. Eikä siinä mitään vikaa olekaan, mutta kun nämä yhdistetään – varsinkin kun sitä alkoholia ”nautiskellaan” kaksin käsin – yhdistelmä on vaarallinen. Joten järki käteen, ihastellaan itse lähetettyjä raketteja vain selvin päin ja kun promillemittari värähtelee, tyydytään katselemaan muiden taivaalle ampumia tulitteita.

Tässä tämän vuoden viimeinen valistuspaasaus minun osaltani. Oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä iloista, turvallista uutta vuotta kaikille teille, rakkaille lukijoille!

Marko Vuosjoki päätoimittaja

P

ienestä pitäen olen uskonut, että ensimmäisenä jouluna maan päälle tuli jotain hyvää. Sellaista, minkä nähneet ja kokeneet saattoivat vain ihmetellä – ja kätkeä sydämeensä sen, mitä oli tapahtunut.

Tuolle tapaukselle löytyi sittemmin sanoja ja siitä kerrotaan yhä näin joulun alla. Tutusta kertomuksesta avautuu joka vuosi jotain tunnistettavaa. Hyvä myös tuntuu ja näkyy ja tuoksuu yhä. Niin kuin meille on tehty hyvää, tahdomme mekin ilahduttaa muita, ainakin jouluna.

Hyvä leviää niin kauan kuin se huomataan ja otetaan vastaan. Hymyyn vastataan hymyllä, epätarkasta kuvasta huomataan hyvä tunnelma, vinoon virkatusta töppösestä hyvä tahto. Ajatus on tärkein.

Ensimmäisenä jouluna oma tahto laitettiin syrjään. Lähdettiin verolle pantaviksi, kun käsky kävi. Synnytettiin. Hoivattiin lasta. Riennettiin seimelle, kun kuultiin, että siellä olisi nähtävää.

Näinä aikoina olemme oppineet kysymään itseltämme ja toisiltamme, mitä oikeasti tahdomme. Rahaa tai lahjakortti annetaan lahjaksi, jotta pettymyksiltä vältyttäisiin.

Syvin tarpeemme lienee se, että joku näkisi minut kokonaan, ymmärtäisi edes vähän ja rakastaisi. Jotta joku voisi nähdä, minun pitäisi rohjeta näyttää jotain sisimmästäni. Ja ottaa riski, etten tule ymmärretyksi, sanomaani ei osata ottaa vastaan.

Maria uskalsi lähteä äidiksi Jeesukselle, Joosef uskalsi ottaa Marian vaimokseen, paimenet uskalsivat lähetä katsomaan käsittämätöntä. Kuningas Herodes pelasi varman päälle väkivalloin.

Kuinka voisin oppia näkemään sen, mikä on toiselle hyvää, vaikka ei minulle? Kuinka oppia kuuntelemaan, kun toinen kertoo jotain itselleen tärkeää, minulle käsittämätöntä?

Meidät on luotu peilaamaan toisiamme, tunnistamaan toisen ilo ja pelko, viha ja rakkaus, syyllisyys ja totuus, häpeä ja onni. Tahdonko ne nähdä, olenko valmis luopumaan omasta oikeassa olemisestani, vaatimuksesta että muitten pitäisi olla ja ajatella ja ymmärtää niin kuin minä? ”Me lahjat saamme runsahat, laps – tyhjät kätes ihanat”, laulamme. Tyhjät kädet ihanat saatan joskus huomata. Niitä voi vain ihmetellä ja kätkeä sydämeensä. Onkin ihanampaa antaa tilaa toiselle kuin pitää kiinni omastaan, silloin kun sen voi tehdä vapaaehtoisesti.

Merja Auer Kaarinan seurakunnan pappi

Postin hinnankorotukset uhkaavat lehtien tulevaisuutta Lehtikustantajat ovat erittäin huolissaan Postin ilmoittamien jakeluhintojen korotusten vaikutuksista lehtien toimintaedellytyksiin.

TALOUS. Posti julkisti kuun alussa muutoksensa kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinointipalvelujen hinnastoihin ja palveluihin. Lehtien ja kirjeiden jakelun hinnat nousevat tuntuvasti, mutta Postin oman mainostuotteen Postisen hinnat eivät nouse lainkaan.

– Tämä hämmästyttää suu-

resti sanomalehtien, aikakauslehtien ja kaupunkilehtien kustantajia. Heille syntyy perusteltu epäily, että Postin myymän suoramainonnan hintaa tuetaan näin keinotekoisesti, samalla kun nostetaan sen kanssa mainosmarkkinoilla kilpailevien lehtien jakeluhintoja, toteaa Medialiiton toimitusjoh-

taja Jukka Holmberg.

Posti on jo pitkään nostanut jakeluhintojaan huomattavasti enemmän kuin alan yksityiset toimijat, ilmenee Sanomalehtien Liiton Spring Advisorilla teettämästä jakeluselvityksestä. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Postin hinnat ovat nousseet keskimäärin 47 prosenttia.

Holmbergin mukaan Postin hinnoittelupolitiikka osoittaa hyvin valtionyhtiön kaksoisroolin ongelmallisuuden.

– Päättäjien olisi linjattava,

onko Postin tärkeämpi tuottaa palveluja kansalaisille vai rahallista tuottoa valtiolle. Postin yhteiskunnalliset tehtävät tulisi jatkossa eriyttää puhtaista markkinatoiminnoista, jotta jakelupalvelut ja tasapuolinen tiedonsaanti kyettäisiin turvaamaan koko maassa.

Jakelujärjestelmää olisi Medialiiton mielestä uudistettava niin, että erillisiä jakeluja yhdistetään ja ne kilpailutetaan alueellisesti. Kustannustehokkuus paranisi, ja posti voitaisiin jakaa

O

lemme eläneet joulunalusajan Liedossa ällistyksessä ja ihmetyksessä. Muutaman viikon aikana verotuloennusteemme romahti täydellisesti. Tulemme saamaan verotuloja huomattavan paljon vähemmän, kuin mitä olemme kirjanneet tämän vuoden talousarvioomme.

En ole yli kymmenen vuoden kuntapäättäjäuran aikana kokenut mitään vastaavaa. Vaikka olen vuosien varrella alkanut tottua valtionhallinnon poukkoilevaan päätöksentekoon, jonka vaikutuksia voimme vain arvailla, veroennusteen putoaminen miljoonilla Liedon kokoisessa kunnassa oli ennen näkemätöntä.

Kuntapäättäjiltä odotetaan laajaa osaamista sekä palveluiden järjestämisestä että taloudenpidosta. Etenkin kunnanhallituksen jäsenten tulisi pystyä perehtymään lukuisiin normeihin ja budjettien pykäliin ja lisäksi hallita ne suvereenisti, jotta pystyy olemaan kuntalaisten luottamuksen arvoinen.

Tämä kaikki on jo yksistään vaativaa, mutta sitä vaikeuttaa se, että kuntia koskevat normit ja taloudelliset reunaehdot muuttuvat jatkuvasti lähes valon nopeudella. Lakiesityksiä tulee ja menee, eikä aina ole varmaa, miten ne toteutuessaan vaikuttaisivat kuntien talouteen. Uusia tehtäviä ei yleensä kompensoida kunnille, kuin pieneltä osin. Muutoinkin tuntuu, että aina eivät ne kirkkaimmat tähdet vilku taivaalla, kun päätöksiä tehdään valtionhallinnon tasolla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.

Me Liedossa saatoimme vain katsoa sivusta muuttuvia veroennusteita. Olo oli kuin olisi seurannut jonkin laulukisan äänestystä. Palkit eivät tässä tapauksessa kuitenkaan nousseet, vaan laskivat kuin lehmän häntä.

Ainakin itselläni luottamus ylimpään päätöksentekoon maassamme koki kovan kolauksen. Vaikka politiikka voi ajoittain näyttäytyä järjettömältä ja päämäärättömältä, ei se saisi olla sitä ihan tässä mittakaavassa. Kunnilla pitää olla mahdollisuus perustaa talousarvionsa luotettavaan ennusteeseen verokertymästä. Jos Liedon kunnalla ei olisi kassassaan ylijäämää, olisimme pulassa.

Liedossa päätettiin kuluvalla viikolla ensi vuoden talousarviosta. Olemme kasvava kunta ja haluamme jatkossakin olla houkutteleva paikka asua ja yrittää. Laadukkaisiin palveluihin panostaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen edes lakisääteisesti on kuitenkin vaikeaa, kun tarjolla on vain niukkuuden jakamista.

Olemme kunnassamme ihmetelleet, miksi kasvavaa, lapsiystävällistä ja lisäksi Suomen yrittäjäystävällisintä kuntaa ei kannusteta olemaan tätä myös tulevaisuudessa. Miksi meitä rangaistaan taloudellisesti siitä, että viemme Suomea eteenpäin?

Ensi vuosi tuo tulleessaan suuria päätöksiä koskien palveluiden järjestämistä ja myös hallinnon organisointia. Jos jotain saisin toivoa joululahjaksi kuntapäättäjänä, se olisi uusi hallitus, joka jaksaisi kuunnella, pohtia ja arvioida. Maailma ei tule valmiiksi yhden hallituskauden aikana. Tärkeintä on demokratia ja se, miksi me kuntapäättäjätkin jaksamme viikosta toiseen ja vuodesta toiseen. Se ovat kuntalaiset. Heille kaikille me tätä työtä teemme.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Minna Ylikännö Liedon kunnanvaltuuston pj.

maaseudulla jopa aikaisemmin.

Lisäksi päällekkäisten kuljetusten poistuminen pienentäisi hiilijalanjälkeä.

– Ilman rakenteellisia uudistuksia edessä on yhä lisää hinnankorotuksia ja palvelutason heikennyksiä. Ne vaarantavat

lehtien toimintaedellytykset.

Ilman pikaisia toimia voi Suomeenkin syntyä valkeita alueita, joissa paikallista demokraattista päätöksentekoa ei seuraa eikä valvo kukaan, Holmberg huomauttaa.

TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. joulukuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

3

Kaarinaan suunnitteilla vertaisyhteiskuntakylä

Ekokylä vie kustannustehokkaan asumisen aivan uudelle tasolle

10.1.2019 teemoina

KOULUT, KURSSIT JA HARRASTUKSET Varaa ilmoitustilasi ajoissa: Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Kaarinan kaupunginjohtajan Harri Virran mielestä Ekokylä-hanke sopii hyvin Kaarinan imagoon.

Luovia ratkaisuja ei ole ennenkään Kaarinassa pelätty.

Kaarina on tunnetusti Varsinais-Suomen luovin kunta. Nyt Kaarinassa viritellään hanketta, jossa ekologinen ja kustannustehokas asuminen ottaa harppauksen eteenpäin.

KAARINA. Miten asumisesta on mahdollista luoda kombinaatio, jossa luonto hyötyy ihmisestä ja ihminen luonnosta? Nyky-yhteiskunnassa tämä kuulostaa mahdottomalta, sillä nykyisin hyötysuhde on pelkästään ihmistä hyödyttävä. Kaarinassa suunnitellaan kuitenkin mullistavaa asumismuotoa.

Torppalan Ekokylän tavoitteena on maailmanlaajuinen pioneerityö, joka ponnistaa ekologisesta ja vertaisyhteiskuntatyyppisestä ajattelumallista.

Ekokylä-hanketta ja sen tavoitteita esiteltiin Kaarinassa viime tiistaina yli sadalle asiasta kiinnostuneelle. Kaupunginjohtaja Harri Virta kertoi avauksessaan Ekokylän olevan luonnollista jatkoa kaarinalaiselle luovuudelle.

– Olemme tunnetusti Varsinais-Suomen luovin kunta, joten tällainen täysin uudenlainen asumisen hanke sopii meille hyvin, totesi kaupunginjohtaja.

Kaarina oikeankokoinen pioneerityöhön Hankkeen ideologista taustaa selvittänyt professori Markku Wilenius näkee Kaarinan juuri sopivan kokoisena Ekokylähankkeen kodiksi.

– Kaarina on sopivan pieni ollakseen joustava, mutta toisaalta riittävän iso, jotta tarvittavat resurssit löytyvät, sanoi Wilenius.

Hankkeen lähtökohtana on luoda kyläyhteisö, jossa ekologinen, luontoa suojeleva asuminen on viety mahdollisimman pitkälle, ja jossa ihmiset toimivat vertaisyhteiskuntamallin mukaisesti.

– Otetaan esimerkiksi energiantuotanto. Nythän me kaikki olemme siirtoverkkojen varassa, kun puhutaan sähkönjakelusta. Ekokylään on mahdollista luoda oma vertaisverkosto, jossa energiaa voidaan jakaa asukkaiden välillä.

Wilenius muistutti, että vastaavanlaisia vertaisverkkoja käytetään jo yritysmaailmassa. Yritykset ovat yhteisessä energiaverkossa ja voivat esimerkiksi myydä toisilleen tuotannon sivutuotteena syntyvää lämpöä – edulliseen hintaan tietenkin.

Ekokylän yksi energiansäästöideoista on lämmön ottaminen merivedestä.

Liikenteestäkin suunnitteilla energiatehokasta Torppalan sijaintia pidetään tämänkaltaiseen hankkeeseen erittäin sopivana. Alue on riittävän lähellä Kaarinan kes-

kustaa ollakseen houkutteleva, ja yhtenä merkittävänä asiana on alueen sijainti mantereella – kuitenkin aivan merenrannalla.

Myös alueen liikennöinnistä on suunnitteilla poikkeuksellisen ympäristöystävällistä ja energiatehokasta.

– Alkuvaiheessa julkinen liikenne on luultavasti paikallisbussien ja kutsuliikenteen varassa, mutta tulevaisuuteen on jo suunnitteilla robottibusseja ja yhteisautoja alueen asukkaiden käyttöön, kertoi Kaarinan kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki.

Yhteiskäytössä olevat autot kuvaavat oivasti alueen vertaisasumisen ideaa.

– Kaikkiaan tavoitteena on luoda asuinalue, jossa kyläyhteisö tekee yhdessä asioita yhteisen hyvän eteen, maalaili professori Wilenius.

”Ekokylään on mahdol-

lista luoda oma vertaisverkosto, jossa energiaa voidaan jakaa asukkaiden välillä.”

Markku Wilenius tulevaisuudentutkija, Turun yliopisto

www.turunseutusanomat.fi

Hyvää Joulua ja Menestyksekästä uutta vuotta 2019 Hyvästä yhteistyöstä kiittäen !

Seutusanomat lehtiperheen väki

Marko Vuosjoki

• Kello- ja kultasepäntyöt • Helmien punonnat • Sormusten koon muutokset • Kaiverrukset

• Mekaanisten seinä ja kaappikellojen huollot • Korvien rei’itys

• kellot • korut • lahjatavarat

Pariston va ihdot kaikkiin ke ll odottaessa oihin alk. 5 € Myös syke mittareihin ja autonav aimiin!

Pyhän Katariinan tie 8 (runsaasti parkkitilaa uuden Kaarina-talon vieressä) Puh. (02) 243 1087 Avoinna: ma-pe 9.30-17.00, la 10.00-14.00

www.kaarinankulta-aika.com

Kelloseppä aina paikalla!

TURUN

4

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

20. joulukuuta 2018

Nyt on pakko herätä

Kierrättämällä hyvää maapallolle Jätteiden lajittelu on arkinen teko ja pieni vaiva, mitä jokainen voi osaltaan tehdä kovilla olevan maapallomme hyväksi. Kuluttajina voimme miettiä omia kulutustottumuksia, jätteen synnyn vähentämistä ja valita sekä vaatia vähemmän pakattuja tuotteita sekä muovin sijaan ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja. Asukkaina voimme kierrättää muun muassa: metallia, lasia, paperia, kartonkia, biojätettä, pattereita, sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallisia/ ongelmajätteitä ja muovia sekä poistotekstiilejä.

YMPÄRISTÖ. Hälyttävien ilmastoraporttien myötä EU:ssa tullaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhdan mukaan tiukentamaan kierrätysvelvoitetta.

– Yhdyskuntajätteen kierrätysaste tulee vuonna 2035 olla 65 prosenttia, kun se on nyt Suomessa noin 41 prosentin tasolla. Materiaalien uusiokäyttö säästää maapallon luonnonvaroja ja taloyhtiön jätekuluja, Huhta toteaa.

Cati Huhdan mielestä ihmisten on pakko viimeistään nyt herätä arkisiin ympäristötoimiin. Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 pussia polttokelpoista jätettä, joten skarpattavaa riittää sekä lajitteluaktiivisuudessa että jätemäärän vähentämisessä.

Paikalliset jätehuoltomääräykset määrittelevät sen, mitä eri jätejakeita taloyhtiön pihassa kerätään riippuen huoneistojen lukumäärästä. Omakotitaloasujilla on myös velvoite

”Materiaalien uusiokäyttö säästää maapallon luonnonvaroja ja taloyhtiön jätekuluja.”

Cati Huhta, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö

lajitella materiaalina hyödynnettävät jätteet ja toimittaa ne kierrätyspisteille tai Rinki-ekopisteille. Jäteauto vie jäljelle jääneet polttokelpoiset jätteet tai omakotitaloasuja voi hankkia nelilokerojäteastian, jonka nelilokeroinen jäteauto voi tyhjentää. Työpaikoilla ei ole mitään erilliskeräysvelvoitetta, mutta kaupunkien ympäristövalvonta valvoo heidän jätehuoltoaan.

Hyötysuhdeasiat puhuttavat aina välillä ja ne kannattaa myös jokaisen huomioida asuinpaikan ja asumismuodon mukaan, että kannattaako vaikka pientä erää lähteä viemään erikseen autolla tai huuhteluissa käyttää kuumaa vettä, ettei ympäristöhyöty mene energian käytön suhteen pakkasen puolelle. Jätteet kannattaa viedä ekopisteille esimerkik- vuokraus - huollot - trukkiakut

si kauppareissun yhteydessä, jotta turhilta ajoilta vältytään.

Kannattaa myös miettiä ennen tuotteen luokittelemista jätteeksi, että voisiko sen vielä kunnostaa tai lahjoittaa eli antaa tuotteelle uuden elämän.

Asukkaiden jäteasemille tuomien jätteiden hinnat määräytyvät käsittelytarpeesta ja sen aiheuttamasta työmäärästä.

– Esimerkiksi pehmustettujen huonekalujen muihin jätteisiin nähden korkeampi hinta johtuu siitä, että metalli ja puuosat otetaan niistä erikseen jätekeskuksissa, jotta eri materiaalit saadaan hyödynnetyksi.

Paljon on myös ilmaisia jätteitä kuten risut, vaaralliset jätteet ja hyötyjätteet, Cati Huhta sanoo.

Marjo Peltoniemi

Uusiksi tuotteiksi tai energiaksi Kierrätettävien materiaalien uudelleen hyödyntäminen on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Uutta materiaalia ei tarvitse silloin tuottaa niin paljon.

Seuraavaksi paras on, että poltettavat jätteet pystytään hyödyntämään energiaksi.

Uusia tuulia materiaalien hyödyntämiseen tuo muun muassa vuonna 2025 tulossa oleva poistotekstiilien erilliskeräysvelvoite. Kokeiluja materiaalin uudelleenkäytöstä on jo tehty ja ensi vuonna Suomessa aletaan pilotoida jalostuslaitosta, joka mahdollistaisi tekstiilimateriaalien uudelleenkäytön.

Muovipakkausten uusiokäyttö on tullut vasta viime vuosina Suomeen ja Lounais-Suomessa ollaan muovipakkausten keräyksessä valtakunnan huippua. Aiemmin kerätty muovipakkaukset lajiteltiin polttokelpoiseen jätteeseen, joka hyödynnetään energiana. Nyt muovista valmistetaan muovigranulaatteja, joista voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Suunta on globaalisti sama. Muovipakkaukset muodostavat ison

osan kotitalousjätteistä, joten LAJITTELE NÄIN niiden kierrättäminen, vähentäminen ja korvaaminen muil- Lasi-, kartonki- ja muovipakla materiaaleilla olisi tärke- kaukset sekä metalli ja paperi: ää. Muovinkeräyksen hoitaa Erittele taloyhtiösi/talosi jämuovipakkausten tuottajayh- teastioihin tai vie Rinki-ekoteisö Rinki Oy. Tuottajavas- pisteille tai kierrätyspisteille. tuu koskee ainoastaan muoviBiojäte: Taloyhtiön erillispakkauksia, mistä syystä vain keräykseen (ellei ole, polttopakkauksia saa laittaa muo- kelpoisiin) ja omakotitaloissa vinkeräysjäteastioihin. Muo- omaan kompostoriin. viesineet kuuluvat polttokelPoistotekstiilit (mm. rikkipoiseen jätteeseen. näiset paidat, pyyhkeet, lakaEdistysaskel on luvassa nat): Jätekeskuksiin ja lajittemyös siinä, että alueellemme luasemille on tulossa vuonna 2021 oma Patterit, akut, kodinkoneet, uusi ekovoimalaitos Louna- sähkö ja elektroniikkaromut: voima, jossa pystytään tuotta- Jätekeskuksiin, lajitteluasemilmaan sähköä ja kaukolämpöä. le tai kyseisiä tuotteita myySuomessa on tällä hetkellä viin liikkeisiin. Patterit esim. alle kymmenkunta polttolai- voi viedä lähimpään päivittosta, mutta polttokapasiteet- täistavarakauppaan. tia ei ole tarpeeksi, joten jätVaaralliset jätteet (mm. keteitä alueeltamme joudutaan mikaalit kuten öljy, pesuaine, viemään kotimaisten laitos- tärpätti, kynsilakat, asetonit): Palveleva puhelin ten lisäksi Ruotsiin ja Viroon Lajitteluasemille, Pop up –lapolttoon. Lasipakkauksia ei jitteluasemalle tai kiertäviin valmisteta Suomessa, joten ne keräyksiin.

Arkisin Käyttökelvottomat 18-01, menevät tällä hetkellä käsittehuoneviikonloppuisin 18-03 (Palyyn Englantiin. Metallin kier- kalut: Lajitteluasemille. rätys Suomessa on tehokasta. rempikuntoisia ottavat TuMateriaali pystytään kierrät- russa muun muassa Ekotori tämään monta kertaa ja haa- ja Kontti tai voit tarjota nerukka voi päätyä vaikka auto- tin annetaan/myydään-ryhnosaksi. missä) Palveleva chat Palveleva puhelin puhelin Palveleva

0400 22 11 80

0400 22 22 11 11 80 80 0400 Arkisin 18-01, Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

- varaosat kaikkiin merkkeihin

Trukkitalo Veikka Ståhlberg Oy on vuonna 1973 perustettu täyden palvelun logistiikkatalo.

www.trukkitalo.com Puh. 02 276 1700 Puh. 040 547 2566 konttori@trukkitalo.com

Elämä solmussa?

Palveleva Palveleva chat chat Palveleva Puhu, senetti auttaa.

Palveleva Palveleva puhelin puhelin Palveleva Elämä solmussa?

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ 0400 22 118080 Palveleva netti netti Palveleva 0400 22 11 Puhu, se auttaa. Luottamuksella, sinuanetti kuunnellen Arkisin 18-01, KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 46 800 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

Palveleva kirje

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

PL 210, 00131 Helsinki Palveleva Palveleva Palveleva kirje kirje kirje

Palveleva Palveleva chat chat

PL 210, PL210 210, 00131 00131Helsinki Helsinki PL 00131 Helsinki

Palveleva netti

kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

Säästä lehtitilausrahat, lue paikallisuutiset ilmaiseksi ja säästöillä

LAITA JUHLAPÖYTÄ KOREAKSI! kirkonkeskusteluapua.fi

Mediaratkaisuissa palvelevat: y y t s e Mika Leinonen 040 706 2132 ti ilm h e l a v ! a ura 0.1.2019 Rekola 045 111 6932 Se Kirsi 1 Mika Saloaro 045 111 6931 Turun Seutusanomat länsi ja Turun Seutusanomat itä, www.turunseutusanomat.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. joulukuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

5

Kärest pitäen -aineisto koottiin kirjan kansiin Lyyli Tuomolan säätiön hallinnoima Kärest pitäen -hanke huipentui kirjanjulkistukseen 11.12. Paimion Käsityömuseo Miilassa. Kirjaan on koottu hankkeen aikana vuosina 2017–2018 kerättyjä kertomuksia ja tietoja paimiolaisesta käsityöperinteestä 1900-luvun alusta nykypäivään.

PAIMIO. Paimiossa on osana vuoden loppuun asti käynnissä olevaa Kärest pitäen -hanketta tallennettu perinnetietoa vanhoista arjen kädentaidoista. Nyt hankkeen loppusuoralla on valmistunut tarinallinen haastatteluihin ja arkistoaineistoon pohjautuva kirja. Kärest pitäen -hankkeen päättymistä ja kirjaa juhlittiin Käsityömuseo Miilassa 11. joulukuuta.

– Kärest pitäen -kirjaan on koottu hankkeen aikana kerättyjä kertomuksia ja tietoja paimiolaisesta käsityöperinteestä 1900-luvun alusta nykypäivään. Pääpaino aineistossa on 1900-luvun alkupuoliskossa. Näiden tietojen pohjalta on koottu paimiolaista kädentaitojen historiaa, joka on ollut sekä arkista aherrusta että joutohetkien huvia, Paimion opiston ja kulttuuripalveluiden suunnittelija, hankepäällikkö Laura Lankinen kertoo.

Kirjassa on kerrottu mitä ja miten Paimiossa 1900-luvun alussa tehtiin ja suhtauduttiin käsitöihin. Tarinat tuodaan esille suorilla lainauksilla haastatteluista ja arkistoaineistosta sekä esittelemällä muutamia museon kokoelman esineitä ja niiden käyttöä ja tarinoista lähemmin.

– Kuvitus kirjaan on sekä arkistovalokuvia että kirjaa varten kuvattuja esinekuvia. Esi-

nekuvia ovat ottaneet Paimion Kamerakerho ry:n Esa Kallio sekä lisäksi osin kirjan kirjoittajat eli minä ja Satu Rantala. Vanhat valokuvat kirjaan on joko Käsityömuseo Miilan valokuvakokoelmasta tai Paimion kotiseutuarkiston Paimion perinneyhdistyksen kokoelmasta. Muutama kuva on varta vasten tätä kirjaa varten etsittyjä kuvia muun muassa haastateltujen kotialbumeista, lisää Lankinen.

Kirjaa on saatavilla kirjastoista lähipäivinä. Kirjaa jaetaan myös Paimion kouluihin. Myyntiin se tullee ensi kevään puolella.

Tyyli Tuomolan säätiön hallituksen puheenjohtaja Eira Alander toivotti vieraat tervetulleeksi hankkeen päättäneeseen kirjanjulkistustilaisuuteen 11. joulukuuta. Hankepäällikkö Laura Lankinen vasemmalla. Kuva: Satu Rantala.

Käsityöperinnettä elvyttämässä Kärest pitäen on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsin Hyvä ry:n rahoittama LEADER-hanke, jossa tuen osuus on 80 prosenttia. Loppu osuus on Lyyli Tuomolan Säätiön omarahoitusosuutta.

– Hanke on säätiön ja Käsityömuseo Miilan ensimmäinen, mutta toivottavasti ei viimeinen. Uusia ideoita hankkeille on. Seuraava säätiön, ei LEADER-rahoitteinen, suurempi projekti tosin alkaa jo heti 2019 vuoden alussa, kun

museon näyttelyä aletaan uusia. Uusi perusnäyttely valmistuu kesään mennessä, Lankinen sanoo.

Hankkeen päätavoite oli tallentaa, elvyttää ja välittää edelleen vanhoja arjen kädentaitoja Paimiossa mahdollisimman monipuolisesti.

– Hankkeessa perinnetietoa tallennettiin haastatteluilla, kuvaamalla kädentaitajia työssään ja järjestämällä muistelupiirejä. Muistelupiirit olivat kaikille avoimia tilaisuuksia,

joissa muisteltiin entisaikojen tapoja ja käytäntöjä, jonkin käsityöteeman ympärillä esimerkiksi koulukäsitöihin tai paikalliseen käsityöteollisuuteen liittyen, Lankinen toteaa.

Mattojuhlat päiväkodissa Kädentaitoja elvytettiin järjestämällä erilaisia kursseja ja työpajoja eri tekniikoihin liittyen, esimerkiksi makrameesolmuilun ja tuohisormuksen valmistamisen työpajat sekä perinteisen kirjonnan kurssi.

– Kädentaitojen historian ja perinteen välittämistä toteutettiin järjestämällä luentoja esim. perinteisistä maaleista, kierrätysmuodista sekä sota-ajan puhdetöistä. Ja merkittävä osa välittämistä ja tallentamista on nyt julkaistu Kärest pitäen -kirja. Välittämistä oli myös matonkudontaprojekti yhteistyössä läheisen päiväkodin ja Paimion opiston kudontaryhmän kanssa. Kun matto saatiin valmiiksi, pidettiin mattojuhlat! Juhlissa uusi matto levitettiin päiväkodin lattialle ja tietysti testattiin

miltä matolla tuntuu loikoilla ja leikkiä, Lankinen jatkaa.

EU:n maaseuturahaston tuella toteutettua hanketta hallinnoi Lyyli Tuomolan säätiö, joka ylläpitää Paimiossa Käsityömuseo Miilaa. Hankkeen avulla on haluttu nostaa esiin perinteisiin tukeutuvia ideoita, materiaaleja ja työtapoja, joiden pohjalta voidaan luoda moderneja paimiolaisia käsityö- tai matkailutuotteita.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Pipolätkälle jatkoa Paimiossa Paimion Hakan järjestämään kaikille 13–19-vuotiaille pipolätkään osallistuminen MIHI-vuoroilla on maksutonta.

PAIMIO. Paimion Haka järjestää tänäkin talvena toivottua pipolätkää kaikille 13–19-vuotiaille Turun seudun nuorille.

Joulukuun alussa startannut pipolätkä jatkuu tulevina lauantaipäivinä 22.12. ja 29.12 kello 15–16 Paimion jäähallissa.

Pipolätkää järjestetään yhdessä Paimion liikuntatoimen kanssa ja se kuuluu osana rajattomasti liikuntaa ohjelmaa Turun seudulla eli MIHIin. Pipolätkässä on paikalla aikuinen ohjaaja Paimion Hakasta, joka valvoo tapahtumaa.

Pakolliset varusteet ovat luistimet, kypärä (kasvosuojalla), maila, kaulasuoja sekä nahkaiset hanskat. Liikkuminen ja harrastaminen MIHIssä tapahtuu omalla vastuulla.

Paimion Hakan puheenjoh-

taja Tero Rauhasen mukaan urheiluseurojen tulee kantaa yhteiskuntavastuutaan ja olla osa yhteisöä.

– Seuratyössä ei enää riitä, että kerätään sponsorirahaa omien lasten kausimaksuihin ja joukkueen saunailtaan.

Vaan urheiluseurojen rooli on yhä enemmän olla osa yhteisöä. Me Hakassa koemme roolimme erittäin tärkeäksi alueen liikuttajana, jatkaa Rauhanen.

Hakassa onkin joukkueessa pelaavien lisäksi lapsia mukana liikkumassa esimerkiksi nappulaliigassa 150, leijonaluisteluja kiekkokoulussa 70, viikonlopun kerhoissa 40 sekä lasten liikkeen mukana alakoulujen iltapäivissä 120 lasta.

– Jääkiekko on toivottua, mutta kustannukset haastavia.

Hakassa maksamme kuukausittain yli 10 000 euron jäämaksuja, kertoo Rauhanen.

– Tänä vuonna hallin peruskorjauksen jälkeen nuorten jäämaksuja korotettiin suhteessa eniten ja tästä olemmekin pettyneitä, lisää Rauhanen.

Rauhanen toivoisikin edes jonkinlaista tukea lasten harrastamiseen, kuten monissa muissa ympäristökaupungeissa tällä hetkellä jo on.

– Me emme voisi toteuttaa pipolätkää omien pelaajien kuukausimaksuist muistuttaa Rauhanen vielä, ja kiitteleekin Paimion kaupunkia ja liikuntasihteeri Mikko Häkkilää mukaanlähdöstä nuorten pipolätkään.

MIHI-vuoroilla liikkuminen on maksutonta.

Kaikki 13–19-vuotiaat liikkuvat maksutta Paimion Hakan pipolätkävuoroilla.

Kuva: Paimion Hakan arkisto.

TURUN

SEUTUSANOMAT

6

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

ITÄKULMA

20. joulukuuta 2018

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

HERKUT JOULUPÖYTÄÄN

K-Supermarket Nummenpakasta

Kaupan alla tilava parkkihalli, tervetuloa!

TARJOUKSET VOIMASSA TO-MA 20.-24.12., ellei toisin mainita.

950

1395

PLUSSA-KORTILLA

-20%

AUKIOLOAIKAMME JOULUNA: AATONAATTONA SU 23.12. 8-22 JOULUAATTONA MA 24.12. 6.30-16, JOULUPÄIVÄNÄ TI 25.12. 10-22, TAPANINPÄIVÄNÄ 26.12. 10-22

KG

3

PKT

HÄTÄLÄ

PAULIG JUHLA MOKKA

TUORE C-LEIKATTU RUODOTON LOHIFILEE

KAHVIT

400-500 G (6,33-7,92/KG) SUODATIN- JA PANNU MYÖS TUMMA PAAHTO, TOSI TUMMA JA LUOMU RAJOITUS: 1 ERÄ/TALOUS

ERÄ

VAKUUMI, NORJA RAJOITUS: 2 FILEETÄ/TALOUS

Ilman korttia 3,99 pkt (7,98-9,98/kg)

Voimassa TO-SU 20.-23.12.

HERKKUTORILTA JOULUPÖYTÄÄN! graavisiika • rapuherkut • muikunmäti • maksapasteijat ja pateet • sushit • simpukat • kotijuustot • lihahyytelöt • omat salaatit • suutarinlohi • siianmäti • graavilohi

HK

TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI

PALANA

KLEMENTIINI 1,5 KG (0,99/KG) ESPANJA

1395 KG

149 PS

NUMMENPAKKA

SAARIOINEN

LANTTU, PERUNA, PORKKANA TAI MAKSA 700 G (4,27/KG)

RED DELICIOUS

149

JOULUOMENA ITALIA

299

2795

RS

LAATIKOT

KG

Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulun aikaa! aasi K -ruokakauppi en ns Ja hn Jo Taina ja en ne ti un ök il henk

KG

NUMMENPAKAN OMA

GRAAVILOHISIIVU

FAZER

KÄÄREELLISET MAKEISBOKSIT

270-350 G (10,43-13,52/KG)

1095

Yksittäin 3,99 rs (11,40-14,78/kg)

Tavallista parempi ruokakauppa Hakakatu 16, 20540 TURKU, taina.jansen@k-supermarket.fi

Smartposti

3

RS

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄKULMA

20. joulukuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Kinkkutemppu-kampanja alkaa tänään

K-Supermarket Nummenpakka mukana kekseliäässä kiertotalousteossa Joulun paistinrasvat kerätään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, kun suuren suosion saavuttanut Kinkkutemppu käynnistyy torstaina 20. joulukuuta. Keräyspaikkoja on jo 230 ympäri Suomea.

NUMMENMÄKI. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan jopa 300 000 kotitaloutta kierrättämään joulukinkkujensa paistinrasvat.

Paistinrasvasta valmistetaan uusiutuvaa dieseliä ja kampanjan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Hope ry:lle. KSupermarket Nummenpakka on mukana Kinkkutempussa ja paistinrasvojen palautuspiste löytyy kaupan parkkihallista. Paistinrasvojen palautusaika on 20.12.2018–7.1.2019.

– Tämä on joulunviettäjälle helppo tapa osallistua vastuullisesti jätteiden uudelleenkäyttöön. Viime vuonna Kínkkutemppu oli supersuosittu! sanoo kauppias Taina Jansen.

– Luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden edistäminen ovat osa K-ryhmän vastuullista toimintaa. Kink-

kutemppu-tempauksella haluamme tuoda kiertotaloutta lähemmäksi asiakkaidemme arkea ja havainnollistaa, kuinka jätteitä voidaan käyttää uudelleen ja valmistaa uusia tuotteita, tässä tapauksessa korkealaatuista uusiutuvaa dieseliä, jatkaa Jansen.

Paistinrasvoista polttoainetta Suomalaiset syövät joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua, jonka paistamisen yhteydessä kotitalouksiin syntyy valtava määrä rasvajätettä. Putkiston tukkeutumisen välttämiseksi paistinrasvoja ei missään nimessä saa kaataa viemäriin.

Kinkkutempussa paistinrasvoille on keksitty hyödyllistä käyttöä: niistä valmistetaan uusiutuvaa Neste MY dieseliä, joka vähentää kasvihuo-

nekaasupäästöjä jopa 90 % perinteiseen fossiiliseen dieseliin verrattuna. Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella tempauksella havainnollistetaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja säästetään sekä viemäriputkistoa että ympäristöä.

Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat. Paistinrasvat tulee palauttaa keräyspisteisiin esimerkiksi tyhjässä, huuhdellussa maitopurkissa. Lasi-, muovi- tai metalliastiat eivät sovellu rasvan palautukseen.

– Olemme saaneet suomalaisilta Kinkkutempusta valtavasti positiivista palautetta viime vuosina. Paistinrasvojen palauttaminen on nyt helpompaa kuin koskaan, joten pääsemme varmasti kunnianhimoiseen tavoitteeseemme.

Eiköhän laiteta tulille kaikkien aikojen keräys! sanoo Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila.

TSS

itä

7

Nummenmäen uuden päiväkodin rakentaminen alkoi NUMMENMÄKI. Nummenmäellä sijaitsevan Viinamäen päiväkodin uudisrakennuksen rakentaminen alkoi maanantaina 17. joulukuuta. Rakennusja lupalautakunta myönsi hankkeelle rakennusluvan viime torstaina. Työmaa aloitetaan ennakkoaloitusluvalla. Suunnitelmien mukaan uusi päiväkoti on valmis vuoden 2019 lopussa.

Uusi rakennus rakennetaan nykyisen päiväkodin tontille.

Toiminta vanhassa rakennuksessa ja ulkoryhmässä jatkuu 31.5.2019 saakka, minkä jälkeen vanha rakennus puretaan.

Päiväkodin piha-alueena käytetään läheistä Ruukinaukiota myös toukokuun loppuun asti.

Syyskauden 2019 päiväkoti toimii väistötiloissa. Väistötilaratkaisuista tiedotetaan erikseen.

Uusi päiväkotirakennus rakennetaan, koska vanha vuonna 1954 valmistunut rakennus on tullut rakennusteknisen käyttöikänsä päähän. Tarveselvityksen mukaan on kokonaistaloudellisesti edullisempaa rakentaa kokonaan uusi rakennus kuin peruskorjata vanha.

Uuteen päiväkotirakennuk-

seen tulee tilat 10 lapsiryhmälle kaupungin sivistystoimialan käyttöön. Ulkoryhmätoiminta jatkuu edelleen päiväkodin yhteydessä. Ulkoryhmä toimii omalla aidatulla piha-alueella, jossa sijaitsee kota. Ulkoryhmän toimintaa tukemaan rakennetaan erillinen huoltorakennus wc-tiloineen.

Viinamäenkadun uusi päiväkoti on mitoitettu yhdeksälle sisäryhmälle ja yhdelle ulkoryhmälle. Paikkamäärä on yhteensä enintään 240. Hankesuunnitteluvaiheessa mitoitusta pienennettiin ulkoryhmän osalta kymmenellä paikalla.

Tämä perustuu ulkoryhmän käytössä olevan kodan kapasiteettiin. Käyttäjien näkemyksen mukaan suurempi ulkoryh-

mä on jo toiminnallisesti liian suuri. Päiväkodin paikkamäärä on yhteensä enintään 230.

Päiväkodista tulee suurempi kuin nykyinen päiväkoti. Paikkamäärä kasvaa 79 paikalla.

Hanke toteutetaan suunnittele ja toteuta –urakkamuotona (ST), jossa urakoitsija huolehtii suunnittelusta, rakentamiseen liittyvien lupien hakemisesta ja rakentamisesta. Urakoitsijaksi on valittu kilpailutuksen jälkeen Lehto Tilat Oy. Hankkeen kustannusarvio on 6,97 miljoonaa euroa, johon sisältyvät myös piha-alueiden rakentaminen ja vanhan rakennuksen purkaminen.

Olemme avOinna: jouluaattona 24.12 klo 9-02 joulupäivänä 25.12 klo 9-03 tapaninpäivänä 26.12 klo 9-02

Sävelkuja 3, Turku

KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO la 22.12. klo 18 Snow Angel –joulukonsertti, joht. Helena Heimola, vapaa pääsy, ohjelma 10 eur su 23.12. klo 10 Neljännen adventin messu ma 24.12. klo 14.30 Lasten aattokirkko ma 24.12. klo 16 Armas Maasalon Jouluvesper ti 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus ke 26.12. klo 10 Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut –messu su 30.12. klo 10 Messu ti 1.1. klo 18 Uudenvuodenpäivän kynttiläkirkko su 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, maksuton kirkkobussikuljetus klo 9.10 Varissuon kirkolta

KUULUTUKSET: Katariina evl

Kastetut Elli Minea Eleonora Mäkynen Robin Mikael Villman Ellen Matilda Virtanen Kuolleet Aino Jokila 87 v Ritva Anneli Asukas 86 v Ritva Anneli Sundell 79 v Raikko Allan Aaltonen 77 v

VARISSUON KIRKKO to 20.12. klo 18 Arki-illan ehtoollishartaus su 23.12. klo 12 Neljännen adventin messu ma 24.12. klo 14 Perheiden kauneimmat joululaulut ma 24.12. klo 15 Jouluaaton kynttiläkirkko ti 25.12. klo 9 Jouluaamun sanajumalanpalvelus ke 26.12. klo 12 Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut –messu su 30.12. klo 12 Messu HANNUNNIITUN SRK-TALO to 20.12. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut ma 24.12. klo 11.30 Varttuneen väen joulu; joulurauhan julistus, joulupuuro, torttukahvit ja hartaus

Rauhallista joulua ja siunattua vuotta 2019!

seurakuntatoimisto p. 040 341 7350 varauspalvelu p. 040 341 7011

www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

TSS

TURUN

8

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

20. joulukuuta 2018

Kirjalahjavinkkejä pukinkonttiin Historiallinen mysteeri sarjakuvista kiinnostuneille nuorille

Murrerunoja numeroista kaikenikäisille

Suomennos: Tammi, 2018 Sivuja: 130

WSOY, 2018 Sivuja: 56

Muun muassa Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjasarjastaan tunnettu ruotsalainen lasten ja nuorten suosikkikirjailija Martin Widmark on yhdistänyt kykynsä arvostetun ruotsalaisen sarjakuvataiteilijan Ola Skogängin kanssa. Yhteistyön hedelmänä on syntynyt sarjakuvaa ja lastenromaania yhdistelevä kirja nuorille, jotka kaipaavat astetta jännittävämpiä mysteereitä kuin Lassen ja Maijan etsiväpuuhissa tarjotaan.

Vaikka kirja on kirjoitettu alakouluikäisille, se on oikeasti todella jännittävä ja uskottava dekkari ja samalla koskettava kertomus isästä ja pojasta, jotka kamppailevat yhteisen surunsa kanssa aluksi yksin tahoillaan. Ei ehkä ole pahitteeksi, jos aikuinen lukee saman kirjan, jotta pystyy keskustelemaan lapsen kanssa siinä tapahtuvista käänteistä.

Lounaismurteella runoileva Heli Laaksonen on tänä vuonna julkaissut numerorunokirjan jatkoosaksi vuonna 2013 julkaistulle Aapine-kirjalle. Runoja on tehty luvuista 1–10, mutta lisäksi myös muun muassa alkuluvuista ja Kertun kertomataulusta, jolla ei lopulta olekaan mitään tekemistä kertolaskujen kanssa. Kirjan sivuilla tutustutaan myös ‘pualpäiväseen Pasiin Paimiost’ ja kunnolliseen mukulaan Luciaan.

Runot ovat oivaltavia ja kuvitus tukee hauskasti tulkintaa. Esimerkiksi kun runon puhuja luulee ykköstä seiskaksi, selitys väärinymmärrykselle löytyy kuvasta, jossa ykkönen kantaa kainalossaan patonkia.

HYVÄÄ JOULUA! Kiitos tästä vuodesta nähdään ensi vuonna!

&

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. joulukuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

9

Pikkutarkkaa käsityötä

Raija Laineen näyttelyssä esillä toinen toistaan upeampia nukkeja Liedossa asuva, 53-vuotisen yrittäjäuran tehnyt Raija Laine on valmistanut posliininukkeja kotonaan 30 vuoden ajan. Nyt hän on kiikuttanut reilun kolmanneksen nukkekokoelmastaan esille yritykseensä, Turun keskustassa sijaitsevaan parturi–kampaamoon.

HARRASTUKSET. Lietolainen Raija Laine, 71, toi joulukuussa nukkejaan näytille Turun keskustassa sijaitsevaan parturi–kampaamoonsa.

Toiveissa olisi myös saada myytyä jokunen käsityönä tehty posliininukke.

– Aiemmin ajattelin, että enhän voi alkaa myymään lapsiani, niin läheinen tunneside nukkeihin muodostuu. Nyt niitä kuitenkin on jo kaikki nurkat täynnä kotonani. Näyttelyssä on mukana tällä hetkellä noin 50 ja kotonakin vielä parikymmentä, Laine sanoo.

Harrastuksena nuken valmistus on Laineen mukaan pikkutarkkaa ja aikaa vaativaa mutta erittäin palkitsevaa työtä alusta loppuun.

– Pikkuruiset yksityiskohdat vaativat vakaata kättä ja tarkkaa silmää eli väsyneenä tai kiireisenä tästä hommasta ei tule yhtään mitään.

Aikaa harrastuksille Miten sitten pitkän linjan yrittäjänä toimivalla Laineella

”Pikkuruiset yksityiskohdat vaativat vakaata kättä ja tarkkaa silmää eli väsyneenä tai kiireisenä tästä hommasta ei tule yhtään mitään.”

Raija Laine

on aikaa harrastukselle? Omaa parturi-kampaamoa hän on pyörittänyt Turussa jo 53 vuoden ajan, ja alalla hän on toiminut kaiken kaikkiaan 56 vuotta.

– Tämä on elämäntapatyö, joka mielestäni tarvitsee vastapainoksi harrastuksia. Käsityö on jollain asteella ollut aina läsnä perheessämme. Se alkoi jo lapsuudesta, äitini mallin mukaan opeteltiin tekemään monenmoista käsin, Laine toteaa.

– Ajan löytäminen ei ole ongelma. Olen usein sanonut sitä, että ihminen kerkeää aivan kaiken minkä haluaa tehdä, jatkaa Laine.

Raija Laine käsityönä tekemiensä posliininukkejen keskellä.

Tänä päivänä Laine kutoo paljon sukkia. Lisäksi hänen tavoitteenaan on saada valmiiksi jo tekemänsä nukenosat.

– Olen päättänyt, että uusia osia en enää tee, mutta kyllä

nuo lähes 20 vuotta sitten tekemäni osat täytyy saada valmiiksi asti ja herättää loputkin nuket ”henkiin”.

Aikuisten leikkiä Posliininuken valmistus on pitkä prosessi, jossa tehdään valtavasti töitä käsin.

– Valmistus sisältää useampia vaiheita, osat tehdään posliinimassasta muottien avulla, jonka jälkeen seuraa puukkoja pulikkatyöskentely ja hiontasienellä viimeistely. Nuket ovat kolme kertaa uunissa, raakapolton, kovapolton ja maalipolton aikaan, ja niidenkin aikaan täytyy olla tarkkana. Sähkökatkos voi nimittäin pilata koko työn,

Lotta ja sotilas Raija Laineen tekeminä posliininukkeina. Vaatteet oikeista lotta- ja sotilaspuvun kankaista on valmistanut raisiolainen Sirpa Malmi.

”Nuken tekemiseen menee suunnilleen 30–40 tuntia, kun edellisten vaiheiden jälkeen maalataan vielä kasvot ja laitetaan peruukki päähän.

Se on toisaalta ihanaa leikkiä mutta myös totista työtä” Raija Laine

Laine selittää prosessia lyhyesti.

– Nuken tekemiseen menee suunnilleen 30–40 tuntia, kun edellisten vaiheiden jälkeen maalataan vielä kasvot ja laitetaan peruukki päähän. Se on toisaalta ihanaa leikkiä mutta myös totista työtä, Laine lisää.

Laine luonnehtii käsityötä vaikuttavaksi harrastukseksi.

– Se on mukavaa, kun oma

kädenjälki jää elämään johonkin. Hyvin pidetyt nuket voivat nimittäin säilyä pitkään. Kampaamossanikin on esillä useampi 30-vuotias nukke, jotka alkavat olla arvokkaita lahjoja.

Lisäksi ne ovat uniikkeja, sillä ikinä ei käsityöstä tule toisen kopiota.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Suurimmalla osalla nukeista on istutetut tekosilmät, mutta myös maalattuja silmiä löytyy.

TURUN

SEUTUSANOMAT

10

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

20. joulukuuta 2018

Uutenavuotena saa paukutella –

n Menovinkit ITÄ-TURKU To 20.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Lausteen seurakuntakoti.

Ma 31.12. klo 15–18.30 Lasten uusivuosi, Kupittaanpuisto, Järj. Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala.

9.1.2019 klo 17.30–19.30 Hyvän olon lähtölaukaus, Holiday Club Caribia, Kongressikuja 1, ilm. 3.12. alkaen netissä, Järj. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Paavo Nurmi -keskus.

10.1.2019 klo 9.30 Skappelin perhekerho, Skanssin liikekeskus, Järj. Henrikinseurakunta ja Turun kaupungin varhaiskasvatus.

10.1.2019 klo 13 Skappelin vauvatreffit, Skanssin liikekeskus, Järj. Henrikinseurakunta.

kunhan muistaa turvallisuusmääräykset

KAARINA To 20.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut, Ihan vaan pubi, Hadvalantie 9, Järj. Piikkiön srk.

To 20.12. klo 19 Jarmo Kankaanranta & Co. - Koko perheen joulukonsertti, Kaarina-sali, Järj. Lautakunnankatu 1, Järj.

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopisto.

La 22.12. klo 11–15 Kavalton tilan joulumarkkinat, Kavaltontie 11, Järj. Kavalton tila Oy. Ma 31.12. klo 19.30–20.15 Lasten uudenvuoden vastaanottajaiset, lasten ja lapsiperheiden iloksi vuoden vaihtumista juhlitaan muutama tunti etuajassa.

Musiikkipitoisen ohjelma ja kaupunginjohtajan puhe edeltävät Kaarina-teatterin parkkipaikalta ammuttavaa ilotulitusta, Kaarina-talon edusta ja parkkipaikka, Järj.

Kaarinan kaupunki.

2.1. alk. Näyttely: Find your happy place, Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9,Järj. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

LIETO La 22.12. klo 22–23 Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut, Liedon kirkko, Kirkkotie 14, Järj. Liedon seurakunta.

Ti 25.12. klo 20–21 Joulun sävelilta Liedon kirkossa, laulajina Liedon mieskuoro johtajanaan Heikki Korhonen.

Järj. Liedon seurakunta.

17.1.2019 klo 18–19 Digimedi-ilta, Nuorisotila Lemppari, Kirkkotie 11, Järj. Liedon 4H-yhdistys.

PAIMIO To 20.12. klo 18–19 Kitarailta, Paimiosali, Järj. Paimion musiikkiopisto.

Ma 24.12. klo 13.30–15.30 Kunniavartiot Johannekselaisten ja muiden sodan uhrien muistomerkillä, Vistantie 20, Järj.

Paimion reserviupseerit ry ja Paimion seurakunta.

Ma 31.12. klo18–18.30. Koko perheen Uuden Vuoden vastaanottajaiset Jokipuistossa, Sahurintie 5.

5.–6.1.2019 klo 17–19 Lasiverannan joulu -keramiikkanäyttely, Jaakobintie 25, Hevonpää.

SAUVO To 20.12. klo 19–20 Iltamusiikkia Sauvon kirkossa, KoJo lauluyhtye laulaa alkuperäiskielillä joululauluja. Kanttori soittaa joulunajan urkukoraaleja. Järjestäjä: Sauvo-Karunan seurakunta.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia. Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

V A S K I L U O T O

A S U A A N N O S

S E U R U S T E L U

A N T T I S I T A A M A L O A

A J A T T S A K A O T A T A I V A O T A T O J

S U L O

I H M I S K E U T M I T I A N R A V I A S T E A T

A O K S L I V A A E L Ä V O L A A P A K A T R O T A E I I L A H T E I L U N T E E A P A R T A S I A T K Y O L A T O S R Y I M E Ä

A P I L A N U O S K A T T

T G U O R U K N M A I P P A T E S E S I A R I A A U P E T T A T A L O H K A S Ö A I L A T I I O D T U N A

A K K A

M A U T O I N D E R A A P T U A N A N A E R R I

Ilotulitteiden käytöstä täydelliset ohjeet ja määräykset Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen sivuilla www.vspelastus.fi/ilotulitteet

Uudenvuodenaattona iltakuudesta alkaen, aina vuodenvaihteen yli kello kahteen, on aika, jolloin saa paukutella ilotulitteita ilman erillistä ilmoitusta.

Turvallisuusmääräykset on kuitenkin pidettävä mielessä, eikä tervettä järkeäkään sovi unohtaa.

TAPAHTUMAT. Uudenvuodenaattona se taas alkaa. Ilotulitteiden paukuttelun saa aloittaa iltakuudelta ja vuoden vaihduttua yöllä kello kahdelta pitää paukkumisen loppua.

Turvallisuusmääräyksiä ei kuitenkaan sovi unohtaa, vaikka uudenvuodenpaukkujen käyttö onkin lähes vapaata uutenavuonna. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos muistuttaa uudenvuoden juhlijoita kymmenen kohdan listalla, joka on syytä pitää mielessä.

Ehkäpä tärkeimpänä ja kaikenkattavimpana on muistutus, että ilotulitteiden käyttäjä on vastuussa niiden käytöstä ja myös käytössä sattuneista vahingoista.

Ja valitettavasti niitä vahinkoja sattuu, joka ikinen uusivuosi.

– Silmä- ja korvavauriot ovat yleisimpiä. Joskus tulitteita räjähtää käsissä huolimattoman

käsittelyn vuoksi. Pieniä tulipaloja sattuu, esimerkiksi roskispaloja syttyy, kun ilotulittejätteitä heitetään roskiin kytevinä, luetteli Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen palotarkastaja Jaripetri Kinnunen yleisimpiä vahinkoja.

Paukuttele vain hyväksytyillä ilotulitteilla Niinikään käyttäjä on vastuullinen siitä, että käytössä on vain hyväksyttyjä ilotulitteita ja että niitä käytetään ohjeiden mukaisesti.

– Rakettipaketista pitää löytyä suomenkieliset käyttöohjeet ja merkintä hyväksynnästä.

Jos on asiasta epävarma, Tukes on Suomessa viranomainen, jolta saa asiaan vahvistuksen.

Ilotulitteet on ammuttava vähintään 15 metrin etäisyydeltä rakennuksista, eikä niitä tietenkään saa ampua katoilta

tai parvekkeilta. Luonnollisesti tulitteet on suunnattava poispäin ihmisistä ja rakennuksista. Alaikäisille tai päihtyneille ei tulitteita saa luovuttaa.

Pelastuslaitos muistuttaa myös siitä, että ilotulitteiden käyttäjän on käytettävä myös suojalaseja. Jaripetri Kinnunen tietää, että yhä useampi suomalainen käyttää suojalaseja, mutta yhä on niitä, jotka vaarantavat näkönsä.

– Toivotaan että mahdollisimman moni käyttää tänä uutenavuonna suojalaseja. Ja suosittelen niitä myös ilotulituksen katsojille. Esimerkiksi nykyisin erittäin suositut padat voivat kaatua sytytyshetkellä, jolloin ne ampuvat pikkurakettejaan joka puolelle, muistuttaa Kinnunen ilotulitteiden vaaroista.

Jopa hätäraketteja ammutaan huvin vuoksi Hätärakettien ampuminen ilotulitteina on niinikään ehdottomasti kielletty – hätäraketteja ammutaan vain ja ainoastaan todellisessa hätätilanteessa.

Kuulostaa kovin kaukaahaetulta, että joku tosiaan hölmöi-

lisi ja ampuisi uutenavuonna huvikseen hätäraketteja, mutta Pelastuslaitoksella on tähänkin törmätty.

– Aina silloin tällöin tätäkin tapahtuu. Onhan se aivan hölmöä, että me saamme hätäilmoituksen, kun joku näkee hätäraketin – ja kun menemme paikalle, kyseessä onkin ollut huvinpito.

Varoituksista ja määräyksistä huolimatta Pelastuslaitoksen väki toivottaa varsinaissuomalaisille iloista uutta vuotta – ja esittää jälleen kerran toiveen, että pidetäänpä se järki matkassa.

– Iloista ja ennenkaikkea turvallista uutta vuotta, toivottaa Jaripetri Kinnunen.

Yleisten määräysten lisäksi on alueellisia rajoituksia. Varsinais-Suomessa Pelastuslaitos kieltää ilotulitteiden ampumisen Turun, Uudenkaupungin ja Naantalin keskusta-alueilla sekä Naantalissa lisäksi kylpylän alueella. Rajoitusalueet on tarkasti kuvattuna kartoin Pelastuslaitoksen nettisivuilla.

Marko Vuosjoki

EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA?

Seutusanomat jaetaan Postin Premium -erillisjakelussa kaikkiin ilmestymisalueensa kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Alueelta löytyy myös noutotelineitä.

Kokonaisjakelumäärä 110 500 kappaletta!

Kampanjavarauksia ottavat vastaan: TURUN Mika Leinonen Kirsi Rekola Mika Saloaro SEUTUSANOMAT 040 706 2132 045 111 6932 045 111 6931 ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. joulukuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

11

n Viikon positiivisin

Kattava aikalaisdokumentti autoista 1950-luvun Suomessa Kaarinalainen kirjapaino toteutti ainutlaatuisen historiateoksen Suomen autoistumisesta. Kaikki sai alkunsa valokuvanäyttelystä.

Suomen autoistumisen yhden keskeisimmän vuosikymmenen historiaan.

Ensiyritys meni pieleen Tämän ainutlaatuisen aineiston nähtyään, yksi alan keskeinen valtakunnallinen kustantaja tarjoutui oma-aloitteisesti toteuttamaan Kailan ja Virtasen haaveileman kirjan. Työ eteni jo melko pitkälle kustannus- ja jakeluaikataulua myöten.

Tehdyt graafiset ratkaisut ja muutkaan suunnitelmat eivät kuitenkaan lopulta tyydyttäneet alkuperäisen aineiston tekijöitä Kailaa ja Virtasta.

He päättivät vetäytyä tuosta yhteistyöstä.

Apuun löydettiin yhteistyökumppanin välityksellä Painotalo Painola Kaarinasta.

Painola on tunnettu jo useita vuosikymmeniä museoautoyhteisöjen piirissä laadukkaana ja luotettavana yhteistyökumppanina.

Parin suunnitelupalaverin jälkeen, kirjailijat Panu Kaila ja

Pentti Virtanen sekä Painolan grand old man, Taisto Nieminen, löivät kättä päälle ja niin alkoivat pyörät pyöriä Painolassa. Työ ei ehkä ollut helppo, mutta lopputuloksesta tuli kaikkien tekijöiden mielestä loistava. Näyttelyn tapaan kirjan nimi on Lyskan pojat ja limusiinit. Miksi näin, se selviää tarkemmin kirjasta.

Kuvallinen kulttuurikatsaus Kirjassa on yli 400 kuvaa selityksineen sekä monia mielenkiintoisia tarinoita automerkkien historiasta. Kysessä on siis todellinen kulttuurikatsaus suomalaisen autoliikenteen 1950-luvusta. Tekijöiden ammatit huomioiden, on kirjassa myös aitoon aineistoon perustuva pieni erillinen katsaus kaupunki- ja yhdyskuntarakentamisesta.

Kirjan kustansi lopulta Uudenkaupungin Automuseo yhteistyökumppaniensa kanssa. Nyt kun viimeiset ennakko-

tilaustoimitukset on hoidettu Kaarinasta, voi kirjan hankkia halutessaan Uudenkaupungin Automuseolta tai hyvin varustetuista kirjakaupoista.

TSS

-1.

Niin on!

”

nien suurin saari

hankkia

Nevada

koulia ierikko itsa

Kalevalan voittajaveli

nytkin uomia

?

Mediamyynti

lievike pohjissa

helliä

-TV

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjoki 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

muuttua

PUUHA

de Hy ?

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

UTUA tutkii

Sn

voi oikein

itä

Toimitusjohtaja

Ketola

teesi

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy

suojasäitä

S-ryhmää

nokkelaa

TURUN

045 112 4240 ML-Mediat

AIV-

voi mieli

”

banaali

umami Gynt

Kahiluoto

riisiviiniä

”

toimitus@turunseutusanomat.fi

aamuisia

puru-

’Julma’

Viikon positiivisin -palstalle:

filmin y!

For- Häiv Mariaa- rest

korukiviä

’kisumaa’

Hyvä lukija, Lähetä vinkkisi

poikia aikiop

”

viehkeys

Mahtavat pirskeet!

Kaarinalainen kirjapaino toteutti ainutlaatuisen historiateoksen Suomen autoistumisesta. Kaikki sai alkunsa valokuvanäyttelystä.

Jani

Jorma Kemppainen 2018

KIRJALLISUUS. Kaarinalainen Kirjapaino Painola sai toteutettavakseen todella merkittävän Suomen autoistumisen historiaan liittyvän teoksen.

Arkkitehti Panu Kailan ja rakennusarkkitehti Pentti Virtasen kokoama ainutlaatuinen katsaus 1950-luvun autoista ja autoistumisesta Suomessa tuli päivänvaloon hieman yllättäen vajaa pari vuotta sitten heidän kokoamansa valokuvanäyttelyn muodossa. Kyseessä on kahden lahtelaisen koulupojan 1950-luvulla valokuvaamalla tallentama hieno aikalaisdokumentointi. Vastaavaa yhtä järjestelmällistä kokoelmaa ei ole tiedossa.

Näyttelyyn liittyen ystävykset tekivät myös aineistoon pohjautuvan näyttelykatalogin.

Katalogiin oli kerätty autojen yksityiskohtaisia tietoja ja myös mielenkiintoisia tarinoita muun muassa eri automerkkeihin ja niiden historiaan liittyen.

Tuo katalogi sinällään oli jo melkein valmis käsikirjoitus

suoviljelys

NYTKIN Vae victis!

poropeukalo

Eemelin sisko

a

Mika Leinonen 040 706 2132 Kirsi Rekola 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

rajajoki

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

TURUN

12

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

20. joulukuuta 2018

Kaarinan lukiossa valmisteilla Yökyöpelit-musikaali Lapsille ja lapsenmielisille suunnattu Yökyöpelit tarjoaa tammikuisen musikaalielämyksen Kaarina-talossa.

KAARINA. Kaarinan lukion opiskelijoiden Yökyöpelit-musikaali saa ensi-iltansa 11. tammikuuta Kaarina-talon Kaarina-salissa. Kaiken kaikkiaan esityksiä on seitsemän kappaletta aina keskiviikkoon 16. tammikuuta asti.

– On mukavaa, että nyt meillä on Kaarinassa ihan oma tila esiintymisille. Aiemminhan käytössämme on ollut Sigyn-sali Turussa, musikaalin ohjauksesta vastaava opettaja Noora Nieminen ja abiturientti, apulaisohjaaja Joona Krusberg toteavat.

– Kaarina-salissa ei ole varsinaista esiintymislavaa, joten rakennamme sellaisen catwalktyyppisesti katsomon keskelle, lisää Nieminen.

Kaarinan lukion musiikkiteatterilinjan Teatteri Tiilen musikaaliproduktio sai kunnon startin syyskuussa työpajojen merkeissä.

– Prosessi saatiin käyntiin lukiollamme vierailleen Helsingin kaupunginteatterin näyttelijän Tuukka Leppäsen alustuksella. Leppänen näytteli ihan ensimmäisessä Yökyöpelit-näytelmässä silloin kun sitä kantaesitettiin Helsingissä. Laura Ruohosen kirjoittama näytelmä on sittemmin tuotettu myös sarjaksi Pikku Kakkoseen. Se oli hauska yhteensattuma, että sarjan uusintoja nähdään parhaillaan televisiossa, Nieminen kertoo.

Näytelmämusiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, jonka tuotanto oli entuudestaan tuttua Kaarinan lukion musiikinopettaja Saila Strikwerdalle.

– Kähärän musiikki on antoisaa mutta myös haastavaa, ei ehkä niin perinteistä lastenmusiikkia. Isosti ei ole tarvinnut uusia sovituksia tehdä,

vaan enemmänkin lähdetty siitä, mitä soittimia bändissämme on tarjolla. Lisäksi solistimme ovat kyllä saaneet tehdä paljon töitä lauluosuuksien eteen, Strikwerda sanoo.

Monikerroksinen teksti Yökyöpelit on Laura Ruohosen käsikirjoittama ja Anna-Mari Kähärän säveltämä musiikkinäytelmä, jossa Agenttinero Naru lähtee tutkimaan kummia tapahtumia pullollaan olevaa Yökyöpeleiden taloa, jossa asuu merkillistä väkeä. Agenttinero Narun lisäksi jänniin roolihahmoihin kuuluvat myös muun muassa Mahtimummeli Päätäi Väätäinen, Vauvakaani ja Imulima.

Ohjaaja Noora Nieminen luonnehtii tekstiä herkulliseksi ja monivivahteiseksi.

– Yökyöpelit sopii mielestäni kaikenikäisille. Lapsille suunnatun musiikkinäytelmän teksti on niin monikerroksinen, että aikuisetkin saavat siitä varmasti irti yhtä sun toista. Aivan päättömän juonen sisältävä tarina sekoittelee taitavasti satua, leikkiä ja fantasiaa, Nieminen hymyilee.

Musiikkiteatterilinjalla töitä tehdään viiden opettajan tiimissä, johon kuuluvat Noora Nieminen (draamaohjaus), Saila Strikwerda, (musiikki), Tuija Lehtimäki (koreografia), Katri Koskelo (lavastus) ja Jasmine Aljuboori-Pippola (tuotanto).

Makupaloja pitkin syksyä Musiikkiteatterilinjan opiskelijoita on musikaalissa kaiken kaikkiaan 30. Lisäksi linjan ulkopuolelta on saatu mukaan viisi tanssijaa.

– Lastenteatteria on aina eri-

Abiturientti, apulaisohjaaja Joona Krusberg ja yhtä päärooleista eli Agenttinero Narua esittävä toisen vuoden opiskelija Tuula Keränen odottavat innolla tammikuussa koittavaa ensi-iltaa. Kuvat: Ragip Önsoy.

”Kaarina-salissa ei ole varsinaista esiintymislavaa, joten rakennamme sellaisen catwalk-tyyppisesti katsomon keskelle.”

Noora Nieminen, musikaalin ohjauksesta vastaava opettaja

laista ja kivaa tehdä, apulaisohjaaja Joona Krusberg iloitsee.

– Iso työryhmämme toimii hienosti yhteen, yhtä päärooleista eli Agenttinero Narua esittävä toisen vuoden opiskelija Tuula Keränen kehuu.

Keränen kertoo, että Agenttinero Narulla on lapsekas ja vilkas luonne, joka ottaa kaiken tosissaan.

– Hän etenee hullunkurisessa Yökyöpelien talossa täydellä etsivän varmuudellaan ja päätyy keskelle rikosten sumaa, jatkaa Keränen.

Krusbergistä on ollut antoisaa päästä tutkiskelemaan mu-

siikillisen näytelmän tekoa sekä ohjauksen että esiintymisen näkökulmasta.

– Minulla on musikaalissa siis muutama roolikin, ja mikä parasta, niissä on päässyt laulamaan, hän sanoo.

Otteita tulevasta esityksestä opiskelijat ovat käyneet esittämässä syksyn mittaan muun muassa Kaarinan kirjastolla sekä joulumarkkinoilla. Esityksen lippuja voi hankkia lukion omasta lippukaupasta https:// kaarinanlukio.tapahtumiin.fi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Operaatio Lumihiutale auttaa jo 50. kertaa Vapaaehtoiset uurastavat Operaatio Lumihiutale taa taas loppuvuoden liiken-tempauksen parissa jälleen vuodenvaihteeseen teessä 15.12.2018–1.1.2019. asti.

Apu on puhelimen päässä LIIKENNE. Autoliiton yleisen tiepalvelun vapaaehtoisten Operaatio Lumihiutale on varmistanut suomalaisten pääsyä joulun viettoon vuodesta 1969 lähtien. Lauantaina 15. joulukuuta jo 50. kerran käynnistyneen ja vuodenvaihteeseen asti päivystävän Operaatio Lumihiutaleen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ensimmäinen Operaatio Lumihiutale käynnistyi 19.

joulukuuta vuonna 1969. Yhtenä sysäyksenä Operaatio Lumihiutaleen syntymiselle oli ihmisten kokema yleinen turvattomuus liikenteessä. Elettiin aikaa, jolloin vakavia onnettomuuksia sattui paljon. Poliisi arvioikin jälkeenpäin operaation vähentäneen joulunajan onnettomuuksia, koska valaistuilla kattokilvillä varustetut autot rauhoittivat liikennettä poliisiautojen tavoin.

Operaatio Lumihiutale aut-

Kun joulun aikaan ihmiset liikkuivat paljon, myös teknisiä ongelmia oli normaalia enemmän ja apua tarvittiin. Näiltä osin mikään ei ole muuttunut.

– Kun ennen avattu konepelti oli merkkinä avuntarpeesta partioivalle tiepalvelumiehelle, nykyään tiepalvelumies päivystää pääasiassa kotona ja apu tilataan puhelimella täsmällisesti sinne, missä sitä tarvitaan. Näin toiminta on tehostunut ja pulaan joutuneille

saadaan apua nopeammin, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo.

Puhelinkeskuksessa pyritään arvioimaan myös ennalta pystyykö vian korjaamaan tien päällä vai pitääkö paikalle tilata hinausauto.

Pulassa on aina ihminen Tiepalvelussa keskeisintä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen – pulassa on aina ihminen. Auto kyllä kestää kylmää eli se voidaan tarvittaessa pelastaa myöhemminkin.

– Moottorin sammuttua auto kylmenee pakkasilla to-

della nopeasti. Tuolloin on tärkeintä saada ihmiset lämpimään – vaikka tiepalvelumiehen autoon. Sen jälkeen keskitytään korjaustoimiin. Jos autoa ei saada ajokuntoon, huolehdimme tarvittaessa, että matka jatkuu muilla keinoin. Ketään ei jätetä pulaan, Vesalainen sanoo.

Tyypillisiä tiepalvelun avustustehtäviä joulunaikaan ovat ovien avaukset, avainten jäätyä autoon sisälle, renkaan vaihdot ja polttoaineen viennit.

– Autoilija pystyy omalla toiminnallaan välttämään ongelmia. Kuskin on syytä ottaa vara-avaimet mukaan matkal-

le, säätää rengaspaineet kuormituksen mukaisiksi ja tankata ajoissa, Vesalainen opastaa.

Lisäksi kannattaa huolehtia auton valojen puhtaudesta ja kunnosta sekä perehtyä valojen toimintaperiaatteeseen.

Valokatkaisin tulisi ennen hämärtymistä tai olosuhteiden heikentymistä kiertää sellaiseen asentoon, että autossa on varmasti sekä ajo- että takavalot päällä.

Operaatio Lumihiutale päivystää Autoliiton yleisen tiepalvelun numerossa 0200 8080.

TSS