Turun Seutusanomat itä 23.03.2017

Page 1

Itäkulmassa vieraillaan

Taiteen, antiikin ja kädentaitojen messukokonaisuus houkutteli 8700 kävijää

Yhdessä-yhdistyken Rasisminvastaisen viikon aloitustapahtumassa

SIVU 7

SIVU 12

Kevään ensimmäiset sinivuokot bongattu!

Tämä lehti ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset

8. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

23.3.2017

S e u ra av a lehti ilmestyy

to 30.3. j ät t i j a ke l u n a I t ä -Tu r u s s a , Kaarinassa, Liedossa, Pa i m i o s s a j a S a u vo s s a

Muista Kuntavaalit

9.4.2017

Hyvä kuntavaaliehdokas Seutusanomat tarjoaa taatusti laajaa näkyvyyttä kampanjallesi 30.3. ja 6.4. ilmestyvissä numeroissaan.

alien a v t e s k u it o m il s to ii k s ö y Muista m a tk jo , n ii m o n a s tu u e S n ii jälkeis ilmestyvät 13.4. ja 27.4. Mika Leinonen 040 706 2132

Maria-Leena Kontio 045 111 6931

Seija Minkkinen 045 111 6932

Seutusanomat tarjoaa maksuttomia paikallisuutisia tasapuolisesti jokaiseen kotiin, koska meille tieto on kuntalaisoikeus! www.turunseutusanomat.fi Seuraa meitä somessa:

@seutusanomat

TEARSAGAIN SILMÄSUIHKE 10 ml ja TEARSAGAIN SENSITIVE SILMÄSUIHKE 10 ml Helppokäyttöinen liposomisilmäsuihke kuiville silmille. Dekspantenolia sisältävä Tearsagain Sensitive on säilöntäaineeton.

18,19,(1800,00/l) Norm. 21,31

(1900,00/l) Norm. 22,83

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

Turun Seutusanomat Taatusti paikallinen!

Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi


23. maaliskuuta 2017

2

n Pääkirjoitus

Kiusaamisen monet kasvot

P

ohdin menneellä viikolla pitkään mieltäni askarruttanutta asiaa; tehoaako koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävä asennekasvatus? Tämä pälkähti mieleeni, kun olin seuraamassa Porin Teatterin tuottamaa Luuseri-Henkka -esitystä Naantalissa. Järjestäjät harmittelivat, että esitys ei ehkä tavoittanut varsinaista kohderyhmää kokonaisuudessaan, sillä oppilaille ja opiskelijoille suunnatuista päivänäytöksistä olivat niin monet lintsanneet. Sisälläni kiehui, miten voi olla, että koulumaailmassa ei mikään muutu? Koulukiusaamista on vaikeaa kai pysäyttää koskaan kokonaan, mutta jotain olisi mielestäni tehtävissä tottelemattomuudelle. Sitä se on, jos oppilaat eivät suvaitse saapua koulupäivän aikana järjestettävään tilaisuuteen. Tietääkseni luokkahuoneen ulkopuolisissa tiloissa eri metodein suoritettavat kasvatukselliset tuokiot kuuluvat oppivelvollisuuteen siinä missä mikä tahansa lukujärjestyksen mukaisesti viikoittain opittava ainekin. Niin kuin Luuseri-Henkassakin todetaan, ulkopuolisen – vaikka läheisenkin – on helppo sanoa, että kyllä se siitä, aikanaan kiusaajakin väsyy kiusaamiseen. Ei se paljon lohduta, kun kiusatun täytyy joka päivä kohdata häiriötekijänsä paikassa, jossa hän viettää ison osan valveillaoloajastaan – eli tässä tapauksessa peruskoulussa. Koulu on varsinkin alakouluikäiselle iso juttu, se on kuin maailma pienoiskoossa, ja siellä tulee pärjätä – niin sosiaalisesti kuin älyllisestikin. Kiusaajat voivat olla todellinen häiriötekijä; eihän koulunkäyntikään voi sujua parhaimmalla mahdollisella tavalla, jos koko ajan pitää olla varuillaan, ettei saa osakseen tönimistä tai ilkeämielistä tirskuntaa. Esityksen jälkeen kuultiin Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä elämälle -ohjelmasta, jonka myötä yhdistys tukee koululaisia mentoritoiminnalla sekä harrastus- ja opiskelutuilla. Lisäksi tiedotettiin KiVa Koulusta eli Turun yliopistossa kehitetystä kiusaamisen vastaisesta toimenpideohjelmasta, jonka on huomattu vaikuttavan: Keväällä 2009 noin 10 % tulevien KiVa koulujen 4.–9. -luokkalaisista oppilaista ei tuntenut oloaan turvalliseksi koulussa. Keväällä 2015 vastaava luku oli 4 %. Tällä viikolla 20.–26.3. vietettävällä syrjinnän- ja rasisminvastaisella viikolla voimme jokainen miettiä ihmisarvoa ja toisten kunnioittamista. Asennetalkoisiin voi osallistua kuitenkin kuka tahansa koska tahansa hyväksymällä ja arvostamalla ympärillämme vallitsevaa erilaisuutta.

n Menovinkit KAARINA Su 26.3. klo 15- Kahvikonsertti, teemana on Suomen ja Unkarin ystävyys 100-vuotiaassa Suomessa, Piispanlähteen Lastentalo, sisäänkäynti Lastentalon ovesta Poikluomantien (25) puolelta, järj. Kaarinan Suomi-Unkari Seura Ke 29.3. klo 10-10.30 Elokuvahetki: Muumien maailma, Kaarinan pääkirjasto, Oskarinaukio 5, 2.krs ja Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, järj. kirjastopalvelut To 30.3. klo 18-20 Kuntavaalipaneeli, Hovirinnan koulun auditorio, Päiväläisenkatu 1, paikalle on kutsuttu ehdokas jokaisesta puolueesta vastaamaan kysymyksiin, kahvitarjoilu, järj. Turun Seutusanomat La 1.4. klo 10-13 Lasten Lystikäs, Vapari, Kyynäräkatu, järj. Kaarinan liikuntapalvelut ja Pips LIETO La 25.3. klo 12-15 Elävässä kirjastossa-tapahtuma, kurkistetaan ennakkoluulojen taakse, Liedon kunnantalo, järj. SPR V-S Ti 28.3. klo 18-19.30 Itsenäisyyden ajan kirjallisuuden historiaa Filosofian tohtori Pekka Vartiaisen luentosarja ”Suomen kirjallisuus eilen, tänään ja huomenna”, Liedon kirjasto, Kirkkotie 13, järj. kirjasopalvelut Ti 28.3. klo 18-20 Kuntavaalipaneeli, Kunnantalon valtuustosali, Kirkkotie 13, paikalle on kutsuttu ehdokas jokaisesta puolueesta vastaamaan kysymyksiin, kahvitarjoilu, järj. Turun Seutusanomat PAIMIO To 23.3. klo 18-20 Kuntavaalipaneeli, Paimion kaupungintalo, Vistantie 18, paikalle on kutsuttu ehdokas jokaisesta puolueesta vastaamaan kysymyksiin, kahvitarjoilu, järj. Turun Seutusanomat 31.3. asti Raimo Ollilan Suomi-kokoelman postimerkkejä kirjaston lehtisalissa, Vistantie 18, järj. Kirjastopalvelut 31.3.-13.4. Oi maamme - Paimion opiston savityönäyttely, kaupungintalon parvella, järj. Paimion opisto Ti 4.4. klo 17.30-19 Novellikoukku kirjastossa, jutustelua, neulontaa ja novellien kuuntelua, järj. Kirjastopalvelut ja Paimion kesäteatteri SAUVO Maaliskuun ajan Pirkko Parangon näyttely ”Maalauksia vuosien varrelta”, Sauvon Käsien näyttelytila, Sauvon terveysasema

Lähetä menovinkkisi osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi

Katariina Mäkinen-Önsoy toimittaja

Valtuusto hyväksyi Hovirinnan rantapuiston uudisrakennussuunnitelman PÄÄTÖKSENTEKO. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.3. pitämässään kokouksessa Hovirinnan sauna/ravintolarakennuksen hankesuunnitelman. Kaupungin talousarvioon vuodelle 2017 on sisällytetty 1,0 milj. euron investontimääräraha hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitelmaa on valmisteltu yhdessä kaupunginhallituksen asettaman Hovirinnan rantapuiston ohjausryhmän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan uusi saunan ja ravintolan sisältävä rakennus korvaa rannassa nykyisin sijaitsevan saunarakennuksen. Saunarakennuksen

on tarkoitus palvella uudessa tilanteessa sekä avantouimareita, vierasveneilijöitä, että uimarannan käyttäjiä. Saunan yhteyteen toteutetaan ravintolatilat 75 asiakkaalle. Nämä tilat on tarkoitus toteuttaa kaupungin toimesta ja vuokrata yrittäjälle toiminnan pyörittämistä varten. Ravintolatilat rakennetaan ympärivuotiseen toimintaan soveltuviksi, mutta pääpaino toiminnassa on kesäkaudella. Tästä johtuen rakennuksen yhteyteen toteutetaan runsaasti terassitiloja ja mahdollisuuksien mukaan myös erillinen kattoterassi. Ravintolan yhteyteen

n Mielipide

Tällä sivulla julkaisemme lukijoiden kirjoittamia asiallisia mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Mielipiteen lähettäminen onnistuu sähköpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi tai lähettämällä perinteistä postia osoitteeseen Turun Seutusanomat, Tasalanaukio 1, 21200 Raisio. Pidämme oikeuden itsellämme lyhentää tekstejä, tehdä muutoksia tai olla niitä julkaisematta.

tulee erillinen kokous/kabinettitila, joka voidaan erottaa ravintolasta myös saunan käyttöön. Rakennus tulee sijoittumaan Hovirinnan rantapuiston asemakaavan mukaiselle KL-tontille, jossa on rakennusoikeutta 500 k-m2:n verran. Uuden rakennuksen koko on noin 400 k-m2 ja hyötyala 292 h-m2. Varsinaisen talonrakennuksen yhteydessä toteutetaan uimalaituri ja rantaviivan tarvitsemia terassirakenteita. Seuraavaksi aloitetaan kohteen arkkitehtisuunnittelu. TSS

Tulevaisuuden kunta kannustaa aktiiviseen kuntalaisuuteen

S

uomalainen hyvinvointiyhteiskunta tiivistyy pitkälti suomalaiseen kuntaan. Missään muualla maailmassa ei erikokoisten kuntien vastuulla ole ollut näin laajaa tehtäväkenttää. Kunta on palvelujen tuottaja ja järjestäjä, kakun jakaja. Nyt sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli on kuitenkin muuttumassa. Kunnan toiminnan ydin on tulevaisuudessa enemmän elinvoimaisuudessa ja toimintojen koordinoinnissa; työn, toimeliaisuuden ja vireyden, yhteisöjen ja hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Muutosta ei voi viedä läpi organisaatiot edellä, tulevaisuuden kunnan rakentaminen kuuluu kaikille. Osaltaan tähän johdattaa myös kuntalaki, joka edellyttää kuntien tulevissa strategioissaan huomioivan myös asukkaiden osallisuuden edistämisen. Kunnassa ei voida enää pitää asukkaita hallintoalamaisina, vaan kehityksen moottoreina ja uudistamisen voimavarana. Tiukan kuntatalouden aikana kuntalaisen roolikaan ei voi enää olla passiivinen omistaja tai pelkästään oikeuksiaan penäävä asiakas. Vapauden ja vastuun kohdatessa asukkailla on selkeästi enemmän kiinnostusta hoitaa itse omaan kuntaansa liittyviä asioita ja kehittää olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Harvenevien palvelujen kylillä tekemisen demokratia on ollut suorastaan välttämättömyys: jos jotain on haluttu, se on pitänyt itse tehdä. Aktiivista kuntalaisuutta ja hyvinvoivia, eläviä paikallisyhteisöjä ei rakenneta hetkessä. Muutos lähtee ihmisistä, yksilöistä sekä ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Toivoa sopiikin, että kuntavaaleissa valituksi tulee nyt henkilöitä, jotka eivät koe valtakysymyksenä yhteistyötä esimerkiksi yhdistysten kanssa. Strateginen yhteistyö yhdistysten kanssa on nimittäin viisasta päätöksentekoa. Useissa yhdistyksissä on vapaaehtoistyön lisäksi tarjolla huikea määrä ammatillista(kin) osaamista. Moni maaseudun yhdistys on myös harjaantunut Leader-tukieurojen käyttäjä, joka palauttaa kuntaan EU:lle tilitettyjä rahoja. Yhdistykset ovat yleensä oman alansa tai alueensa, kuten kylän, parhaita asiantuntijoita, jotka voivat omalla tietämyksellään auttaa kunnan päätöksentekijöitä tekemään laadukkaita ja usein myös kustannustehokkaita päätöksiä. Kuntia pitää usein myös muistuttaa, että taajaman ulkopuolellakin on kehittämispotentiaalia. Kunnan kannalta alueiden erikoistuminen ja profiloituminen on voimavara. Kylien rohkeita kokeiluja ei saa tyrmätä kuvitteellisen tasaarvon nimissä. Tulevaisuuteen suuntautuvassa kunnassa hyödynnetään erilaisia kumppanuuksia ja verkostoja. Osallistuminen ja kehittäminen on voitava rinnastaa. Asukkaiden kuuleminen voi parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia vaihtoehtoja kuntien perinteiseen yhden esityksen valmisteluun. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies

Paimion kaupunginhallitus asetti nuorisoneuvoston nuorisovaltuustokseen PÄÄTÖKSENTEKO. Paimion kaupunginhallitus päätti 15.3. kokouksessaan asettaa nykyisen nuorisoneuvoston kun­ta­lain mukaiseksi nuorisovaltuustoksi toimikaudelle 1.6.–31.12.2017. Toimikauden pituudeksi päätettiin asettaa yk­si vuosi, alkaen vuosittain 1.1. ja päättyen 31.12. Uuden kuntalain mukaan nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, to-

teuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Nuorisoneuvosto on kokouksessaan 4–5.2.2017 jaka-

nut nuorisoneuvoston tehtävät.: Puheenjohtajaksi valittiin Jarno Määttänen, varapuheenjohtajaksi Konsta Gröndahl ja sihteeriksi Kia Kuisma. Jäseniksi valittiin Aurora Hannula, Essi Vavuli, Maija Anttila, Topi Paakkanen, Mikael Laaksonen, Markus Lempiäinen, Veikko Paavilainen, Eetu Jokiniemi ja Severi Töyry.

TSS


3

23. maaliskuuta 2017

Puntarissa halutaan tuoda kaarinalaisten ääni kuuluviin Palveluyhdistys Kasevan hallinnoima kansalaistoimintakeskus Puntari avasi ovensa viime viikon torstaina aivan Kaarinan keskustassa. Puntari toimii matalan kynnyksen kokoontumis -paikkana kaiken ikäisille kaarinalaisille.

nankehittäjä Tiina Valtanen iloitsee. Puntarissa halutaan ajatella niin, että kansalaistoimintakeskus tavoittaa kaikki kaarinalaiset, eikä pelkästään yhtä ja tiettyä kohderyhmää. Paikan päälle ovat tervetulleita niin nuoret, lapsiperheet, keski-ikäiset kuin ikäihmisetkin. – Tänne ovat tervetulleita kaiken kokoiset, näköiset ja väriset. Tämä on avoin paikka kaikille ja haluamme, että tämä on nimenomaan kansalaisten olohuone, Valtanen täsmentää.

KAARINA. Palveluyhdistys Kasevan hallinnoima kansalaistoimintakeskus Puntarin avajaisia vietettiin viime viikon torstaina. Avajaiset saivat ihmiset liikkeelle ja kuuden tunnin aikana paikan päällä vieraili runsaat 170 ihmistä. Järjestäjät olivat tyytyväisiä ihmisten kiinnostukseen. – Jo ennen kuin edes avasimme ovet, oli ulkopuolella paljon ihmisiä. Osa ihmisistä tuli sisälle jo ennen kello 12, mikä oli laitettu avajaisten alkamisajaksi. Ensimmäisen reilun tunnin aikana ihmisiä kävi jo reilut 70, Puntarin toimin-

Matalan kynnyksen paikka Maanantaisin ja keskiviikkoisin paikan päällä järjestetään Cafe Puntari, jossa on vapaaehtoinen kahvikassa ja silloin kansalaiset kokoontuvat keskustelemaan erilaisista teemoista. Sieltä Puntarin työntekijät voivat poimia asioita, joita he pystyvät viemään eteenpäin aina kunnan päättäjille saakka. Tarkoituksena on myös, että kerran kuukaudessa järjestetään Aamukorva-tilaisuus, jossa kaupungin viranhaltijoita vierailee kertomassa ja alustamas-

sa jostakin teemasta. – Teemat ja aihepiirit lähtevät meidän kävijöistämme. Toivomme todella, että olemme taho, jonka kautta ääni kulkeutuu aina päättäviin elimiin saakka, Valtanen sanoo. Vaalien alla on helppo saada kunnan nykyisiä päättäjiä ja kuntavaaliehdokkaita liikkeelle, mutta muuttuuko tilanne, kun kuntavaalit ovat ohi? Asiaa on pohdittu Puntarin näkökulmasta. – Pelkästään se, että STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) lähti uudestaan rahoittamaan kansalaistoimintakeskustamme, kertoo siitä, että he näkevät tärkeänä sen, että Kaarinassa on tällainen paikka, Valtanen sanoo. – Meille taas on tärkeää, että Kaarinan kaupunki olisi jollain lailla mukana toiminnassamme ja tukemassa meitä. Näin ei vielä ole, mutta olemme ajatelleet, että laitamme viestiä päättäjille, että kun kaupungin strategiassa vapaaehtoistoiminta esiintyy useasti, miten he ovat ajatelleet oikeasti viedä asiaa eteenpäin ja miten Puntarin toiminta pystytään säilyttämään STEA:n rahoituksen päätyttyä eli vuoden 2020 jälkeenkin, hän jatkaa.

Yhdistysten tukena Puntarin yksi tärkeimmistä tehtävistä on tukea myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä. Puntarissa järjestetään erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia, joihin on avoin pääsy kaikilla yhdistyksiin kuuluvilla. – Tarpeet koulutuksista lähtevät yhdistyksiltä itseltään. Meille on tärkeää, että yhdistykset voivat Kaarinassa hyvin ja että ne pystyvät toteuttamaan omaa toimintaansa. Tarjoamme kaikille tilaa käyttöönsä esimerkiksi kokouspaikaksi ja rahaa ei tässä liiku. Tavoitteena on se, ettei tyhjäkäyttöä tuli lainkaan ja paikkaa onkin jo tosi paljon varattu etukäteen, ja olemme joutuneet jo hieman myymään eioo:ta, Valtanen sanoo. Tiina Valtasen lisäksi Puntarissa työskentelee toiminnanohjaaja Ritva Savolainen. Kimmo Muttilainen

Hyvä kuntavaaliehdokas, Lehtemme ilmestyy täyspeittojakeluna alueenne kotitalouksiin 30.3 ja 6.4. Muista myös kiitosilmoitukset vaalien jälkeisiin Seutusanomiin, jotka ilmestyvät 13.4. ja 27.4. Mika Leinonen Maria-Leena Kontio Seija Minkkinen 040 706 2132 045 111 6931 045 111 6932 Kansalaistoimintakeskus Puntari avasi viime viikolla uusissa tiloissa Kaarinassa. Kuvassa toiminnankehittäjä Tiina Valtanen juttelee avajaisiin saapuneiden kanssa.

Turun Seutusanomien nettilehdessä tällä viikolla: Teatteriarviossa Luuseri-Henkka: Koulukiusatun omaelämäkerrallinen monologi

Seutusanomien Vaalipaneelikiertueen videot löytyvät osoitteesta www. turunseutusanomat.fi/ vaalikulma

www.turunseutusanomat.fi

VAALIKULMA Seuraa oman kuntasi vaaliasioita Turun Seutusanomien nettilehdessä: www.turunseutusanomat.fi Etusivultamme pääset Vaalikulmaan, josta löydät kuntakohtaisesti tuoreimmat mielipiteet ja kannanotot kuntasi vaaliasioista.


23. maaliskuuta 2017

4

Työnhakijan ja työnantajan kohtaamiseen panostetaan Liedossa Runsaan vuoden ajan Liedon yritys- ja työllistämispalveluissa työskennellyt Mika Stepanoff korostaa työnhakijan ja työnantajan ensimmäisen kohtaamisen merkitystä. Stepanoffin mielestä Suomessa pitäisi laaja-alaisesti yhdistää työ- ja elinkeinopalvelut saman katon alle. LIETO. Liedon yritys- ja työllistämispalveluissa tehdään hartiavoimin töitä, jotta alueen työttömiä pystyttäisiin rekrytoimaan yrityksiin. Pitkän päivätyön yrittäjänä tehnyt Mika Stepanoff aloitti viime vuoden alussa aluksi kaksipäiväisesti yritys- ja työllisyyskoordinaattorina, kunnes viime elokuun alusta työ muuttui viisipäiväiseksi. – Siitä kuuluu iso kiitos kunnan päättäjille, että ymmärsivät työn ja tehtävän tarpeellisuuden, Stepanoff kiittelee. Liedon työllisyyspalveluja voidaan hyvällä syyllä kutsua edelläkävijäksi koko Varsinais-Suomen alueella, jos ei jopa koko Suomen mittapuulla mitattunakin, sillä Lieto on edelläkävijä kuntana, jossa työllisyyspalveluissa yhdistyvät niin työnhakijan kuin työnantajan intressit. – Olemme ainoa kunta Suomessa, jossa elinkeinopalvelut ovat tulleet palvelukonseptiin mukaan. Mielestäni näiden pal-

se auttaa meitä reagoimaan tilanteisiin nopeastikin, Stepanoff kertoo. Stepanoff korostaa työntekijän ensimmäisen kohtaamisen merkitystä, kun hän saapuu uuteen työpaikkaan ja -yhteisöön. Oikea asenne ja innostus työhön usein riittävät. – Eräässä tapauksessa työntekijä ei osannut itse ilmaista osaamistaan, mutta sitten asia ratkaistiin työkokeilulla, jossa hän näytti muutaman viikon ajan osaamistaan. Lopulta työntekijä onnistui vakuuttamaan työnantajan osaamisestaan ja hänet palkittiin työpaikalla, Stepanoff sanoo. Laaja toimialue

Mika Stepanoffin työtehtävänä on sovittaa työnhakijan ja -antajan intressit yhteen.

veluiden pitäisikin olla saman katon alla, sillä toiminnot ruokkivat toisiaan, Stepanoff sanoo. Leikkimielisesti parittajana Stepanoff vierailee päivittäin kahdesta kuuteen eri yrityksessä ja käy säännöllisesti keskusteluja yritysten elinkei-

no- ja rekrytointitarpeista. Stepanoff kutsuukin itseään leikkisästi parittajaksi, koska työnkuvaan kuuluu niin työnhakijan kuin -antajan intressien sovittamista ja yhteen saattamista. – Haen muutaman potentiaalisen työnhakijan tutustumaan yritykseen ja hoidan kaikki tarvittavat byrokraatti-

set asiat, jotka liittyvät työntekijän saamiseen töihin, jotta työnantajalle kaikki sujuisi mahdollisimman vaivatta. Se on asiakkaan etu, että ketään työntekijääkään ei heitetä kylmiltään kehiin, vaan käymme henkilökohtaisesti osaamisalueet läpi. Elinkeinopalveluiden kautta saankin ensikäden tietoa tulevista rekrytoinneista ja

Stepanoff hakee mahdollisia työpaikkoja myös Liedon ulkopuolelta. – Elinkeinopalvelu on Liedossa toimiville yrityksille, mutta työllistyminen voi tapahtua muuallakin. Olen myös markkinoinut Lietoa hyvänä paikkana yrittäjille. Elinkeinopalvelut oli itselleni uusi alue hypätessäni tähän tehtävään, mutta on ollut ilo huomata, että yhteistyötä löytyy yli kuntarajojen. Esimerkiksi Kaarina ja Naantali ovat erityisen aktiivisia, Stepanoff iloitsee. Kimmo Muttilainen

FAKTA: Turun Seutusanomien jakelualueen kuntien työttömyysprosentit tammikuussa 2017 Turku Naantali Paimio Sauvo Rusko

16,1 % 9,5 % 9,1 % 8,0 % 7,1 %

Raisio Kaarina Nousiainen Lieto Masku

11,2 % 9,4 % 8,6 % 7,9 % 6,9 %

Motonet avaa tavaratalon Kaarinan Krossiin YRITYSUUTISET. Motonet aikoo laajentua Kaarinaan suunnitteilla olevan autoilijan palvelukeskuksen myötä. Kokonaisuus tulee käsittämään tavaratalon, tukkumyymälän, korjaamon, Motomaatti-palvelupisteen ja autonpesukatoksen. Rakennuskokonaisuuden pinta-alaksi tulee noin 4700 neliötä, josta myymäläpinta-

alaa on 2900 neliötä. Hankkeen on tarkoitus valmistua ensi vuoden keväällä. Motonet on suomalainen perheyritys, jonka 28 tavarataloa sijaitsevat 26 paikkakunnalla Suomessa ja yksi Virossa Tallinnassa. – Motonetin Kaarinan tavaratalo tulee erinomaiselle liikepaikalle Kaarinantien varteen Krossin yritysalueelle. Kaarinan ja sen lähialueilla on

paljon harrastavia tee-se-itse -ihmisiä, joita pystymme palvelemaan monipuolisesti. Lisäksi tavaratalo sijaitsee paikassa, jonka ohitse liikkuu paljon mökille menijöitä. Pystymme tarjoamaan heille kaikki oleelliset tarvikkeet kalastukseen ja veneilyyn. Alkuvaiheessa tulemme palkkaamaan 25–30 kokoaikaista työntekijää. Haemme myös korjaamoyrittäjää

Motonet-korjaamoon, kertoo Motonet Oy:n toimitusjohtaja Antti Tiitola. Suunnittelutyö saatiin aluilleen, kun Broman Group Oy osti tontin Kaarinan kaupungilta 700 000 euron myyntihintaan. Tontilla on rakennusoikeutta 7 500 kerrosneliömetriä.

Hyvä ehdokas, lähetä mielipiteesi Vaalikulmaa n toimitus@turunseutusa nomat.fi

TSS


23. maaliskuuta 2017

5


23. maaliskuuta 2017

6

Kaarinan Ura-Basketin kausi tyssäsi välieriin, nousutavoite jäi saavuttamatta Kaarinan Ura-Basket lähti kauteen tavoitteenaan nousu 1B-divisioonasta 1A-divisioonaan, mutta tavoite jäi täyttymättä. Kaarinalaisjoukkueen tie nousi pystyyn välierävaiheessa ja päävalmentaja Jukka Valpola myöntää reilusti vastustajan paremmuuden. KORIPALLO. Häviäjän osa urheilussa ei ole koskaan kadehdittava, mutta se osoittaa suoraselkäisyyttä että osaa antaa arvon paremmalleen. Kaarinan Ura-Basket haki sarjanousua ylöspäin, mutta ei onnistunut tavoitteessaan, kun 1B-divisioonan välierissä turkulainen Kristika osoittautui paremmaksi otteluvoitoin 3–1. Kaarinalaisjoukkueen päävalmentaja Jukka Valpola ei halua selitellä tavoitteen ulkopuolelle jäämistä, vaan myöntää rehdisti vastustajan paremmuuden. – Kristika puolusti meitä paremmin emmekä me saaneet omasta puolustuksestamme parasta irti. Jouduimme tekemään hirvittävän määrän töitä jokaisen korin eteen ja emme saaneet missään kohtaa sarjaa helppoja pisteitä, kun taas vas-

tustaja teki niitä meidän päässämme, Valpola sanoo. Runkosarjassa Ura-Basket sijoittui kolmanneksi jääden kärjestä vain neljän pisteen päähän. – Meillä oli mahdollisuudet parempaan sijoitukseen. Meillä oli isona ongelmana pelaaminen vieraissa, joissa tuli liiaksi tappioita. Tappiopeleissä meidän heittoprosenttimme olivat huonoja verrattuna kotipeleihin, mutta sitä on taas vaikeampi analysoida miksi prosentit painuivat alas, Valpola sanoo. Ura-Basket voitti yhtä lukuun ottamatta kaikki 12 kotiotteluaan, kun taas vieraissa joukkue voitti seitsemän kertaa. – Huomasin vasta kauden jälkeen, että kaikkiaan koko

kauden 28 pelistämme hävisimme vieraissa seitsemän kertaa. Jos ajatellaan vaikka pudotuspelejä, emme pystyneet kertaakaan voittamaan vieraissa ja runkosarjassakaan emme pystyneet vieraissa voittamaan kärkipään porukoita, Valpola kertoo. – Näin jälkikäteen ajatellen olisi kotietu pudotuspeleissä ollut iso asia. Sitä on kuitenkin turha enää jossitella, päävalmentaja jatkaa. Valpola sanoo, että henkilökohtaisesti sarjanousutavoitteen kariutuminen harmittaa valtavasti. – En ole vielä keskustellut seuraihmisten kanssa, kuinka pettyneitä he ovat. Meillä oli sellainen pelaajamateriaali, että nousu olisi pitänyt pystyä ottamaan. Seura panosti kuitenkin

todella paljon tähän kauteen, joten tällä hetkellä on aika tyhjä olo. Kun tavoite ei täyty, pitää miettiä syitä ja eiköhän jokaisella ole peiliin katsomisen paikka, Valpola tuumaa. Valpola nousi täksi kaudeksi Ura-Basketin peräsimeen oltuaan aiemmin joukkueen apuvalmentajana. Hänellä ei ole voimassaolevaa sopimusta ensi kaudesta, mutta Valpola uskoo neuvottelevansa siitä lähiaikoina. – Sarjapaikat vahvistuvat vasta kesäkuussa, mutta kyllä piakkoin pitää käynnistää neuvottelut ja myös pelaajien kanssa, etteivät he karkaa muualle, Valpola toteaa. Kimmo Muttilainen

Kaarinan Ura-Basketin päävalmentaja Jukka Valpola oli luonnollisesti pettynyt, kun tavoite sarjanoususta jäi saavuttamatta.

Kaarinan Taitoluistelijat esittävät Kalevalan jääsaagana TAITOLUISTELU. Kaarinan Taitoluistelijoiden kevätnäytös Kalevala luistellaan 30. maaliskuuta klo 18 alkaen Turun Kupittaan Marli Areenalla. Kaarinan Taitoluistelijat esittää Elias Lönnrothin suomalais-karja-

laisiin kansanrunoihin perustuvan Kalevalan jääsaagana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Jääsaagassa koetaan muun muassa luomismyytti ja sammon taonta. Sankarihahmoina jäällä

näyttäytyvät esimerkiksi Väinämöinen, Joukahainen ja Aino. Jääsaagassa nähdään tämän vuoden muodostelmaluistelun SM-pronssijoukkue Dream Edgesin vahvaa tulkintaa ja teknisesti taidokasta luistelua yh-

dessä muiden Kaarinan Taitoluistelijoiden joukkueiden kanssa. Kalevalaa tulkitsee yhteensä noin 160 luistelijaa iältään 3–20 vuotta. Lasten ja nuorten liikunnan ilon, suomalaisen kulttuurin ja kansan-

perinteen yhdistävä Kalevalajääsaaga tarjoaa uudenlaisen elämyksellisen tulkinnan kansalliseepoksestamme. Tapahtumaa tukee Turun kaupunki ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden yhteisöavustus ja

se on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. TSS

Turkuun halutaan lisää lapsia,

Musiikki sitoo kertomuksen yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi Kaarinan Taitoluistelijoiden SM-pronssia tänä vuonna saavuttaneen Dream Edges -juniorijoukkueen johdolla. Kuva: Ville Vairinen.

Seutusanomien vaalipaneelissa Pääskyvuoren koululla pohdittiin, miten Turussa saataisiin syntyvyys nousuun, mitä sote tarkoittaa ja miten Itä-Turkua tulisi tulevaisuudessa kehittää.

Hyvä yrittäjä, varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen. Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät tämän lehden sivulta 4 ja osoitteesta www. turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta

ITÄ-TURKU. Turun Seutusanomat järjesti tiistaina 14. maaliskuuta Itä-Turkua käsittelevän kuntavaalipaneelin Pääskyvuoren koululla. Paneeliin osallistui yhdeksän kuntavaaliehdokasta: Jouko Miettinen (IPU), Remo Ronkainen (KD), Martti Hirvonen (Kesk.), Jutta Wiren (Kok.), Risto Forsberg (PS), Joachim Hesthammer (RKP), Mika Maaskola (SDP), Elina Sandelin (Vas.) ja Anna Rantasuo (Vihr.). Paneelin juonsi Seutusanomien päätoimittaja Kimmo Muttilainen. Panelistit pääsivät myös ide-

8 + / $ 1 $ , + (

$ $ $ $ $ 5 1 ( 7

. $ 3 3 $ . 8 7 2 7 8 . $ . , . 3 8 / $ 1 $ 5 2 1 , . $ $ 7 2 7 $

$ 5 2 7

1 $ + 8 2 6 7 6 $ 2 5 . . , $ 1 $ 1 8 3

6 , $ 8 6 . $ / $ 3 $ 7 2

$ / $ 2 , 9 5 $ , . , , 7 . $ 8 7 8 7 / , $ / 7 $

oimaan, miten Turkua kannattaisi kehittää. Risto Forsberg turvaisi koulutuksen resurssit ja panostaisi ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon esimerkiksi satsaamalla ikäihmisten liikuntaan. Lisäksi hän kaipaisi kaavoja, jotka toisivat lisää edullista asumista vuosikymmeniksi eteenpäin. Joachim Hesthammerin mielestä Turku tarvitsee lisää sijoittajia ulkomailta. Hän haluaisi nostaa Turun kansainväliseen maineeseen panostamalla elinkeinopolitiikkaan, yrittäjyy-

$ / 8 6 $ 6 8 7

, . ( $

/ 8 1 $ $ 6 . $ , 1 6 9 , 2

6 2 8 /

3 $ 5 , / - $ $ $ . / , $ 7 7 8 / $ , $ . 6

8 . 8 2 2 0 ( $ 6 6 2 , 7 6 / $ $ , 0 3 $ 3 8 $ 7

+ 8 3 3 $ 5 , 7 $ 6 , $ /

, 6 $ 5

1 $ 6 7 $ 1 7 $ 3 $ $ 6 , / $ , 6 + $ $ 1 6 $

( / 6 $

1 $ $ 7 7 7 , , 8 / 7 $ 9 5 , ( 7 1 6 7 $ 2 7


23. maaliskuuta 2017

ITÄKULMA

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Nuorten irakilaisten videot käynnistivät Rasisminvastaisen viikon Rasisminvastaista viikkoa vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 20.– 26.3. Turun seudulla viikkoon on jo mahtunut monenlaista ohjelmaa ja loppuviikollakin on vielä mahdollista tutustua toiseuteen ja haastaa omia stereotypioitaan. VARISSUO. Viime maanantaina nähtiin Varissuon kirjastotalolla Yhdessä-yhdistyksen tiloissa seitsemän nuoren irakilaismiesten tekemät lyhytelokuvat. Videot on työstetty Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin toteuttamassa valtakunnallisessa videohankkeessa Omin sanoin – In my own words. Tekijöistä neljä oli paikalla vastailemassa runsaan yleisön kysymyksiin ja kommentteihin.

kiitti lopuksi osallistujia. Ohjelmaa vielä loppuviikolla

Tarinoita sopeutumisesta ja sen haasteista Bagdadista Suomeen tullut Yarub Al-Jarrah istuu spontaanisti viereeni ennen näytännön alkua, kättelee ja esittelee itsensä iloisesti. Hän puhuu sujuvaa englantia, mikä on auttanut sopeutumisessa. – Vuosi sitten minulla oli hyvin vaikeaa, kylmyys ja pimeys oli miltei liikaa. Käännekohta minulle oli liittyminen Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Se muutti minua ja innostuin opiskelemaan, hän kertoi. Muiden läsnäolijoiden tarinat näytetään valkokankaalta. Saeif al-Zirjawi selvisi Irakissa niukasti murhayrityksestä. Suomessa hän on kohdannut rasismia, mutta kertoo myös

Saeif (vas.), Mohanad al-Zirjawi, Khalid ja Yarub vastailivat Yhdessä-yhdistyksen Saila Holmin ja yleisön kysymyksiin Varissuolla.

löytäneensä elämästään ennen puuttuneet ihmiset. – Olen naimisissa ja minulla töitä. Täällä voin olla niin suvaitsevainen kuin haluan, minulla on eriuskoisia ja jopa homoseksuaaleja ystäviä. Irakissa se olisi ollut mahdotonta. Mohanad Mohamed kaipaa

isäänsä, joka menetti kätensä autopommin räjähdyksessä. Isä johdatti hänen valokuvaamisen pariin ja nyt Mohanad on löytänyt sen uudestaan Suomessa. Walid Khaled kertoi kuinka masentunut hän oli ensin, kuinka kukaan ei soittanut ja kuinka vaikeaa suomen kielen opiskelu oli. Lopulta kuitenkin hän päät-

ti jatkaa elämäänsä ja kannusti itseään eteenpäin. Elokuvat kuvastavat sopeutumisen vaikeuksia vieraaseen kulttuuriin ja vaikeaan kieleen. Niissä näkyy myös toivo paremmasta huomisesta, joka usein on syntynyt yhteydenpidosta suomalaisiin. Kotoutumisen alkaminen on aina vaa-

tinut omaa työtä ja ystävällisiä suomalaisia käynnistyäkseen. Irakilaismiehet saivat yleisöltä paljon kiitosta ja kannustusta avoimuudestaan. – Meidän kokemustemme mukaan vähintään 80 % suomalaisista on hyvin ystävällisiä ja suhtautuvat meihin positiivisesti. Se auttaa jaksamaan, Saief

Tänään torstaina Yhdessä-yhdistyksen tiloissa Varissuon kirjastolla pidetään vaalipaneeli kello 17.30–19.30, jossa aiheina ovat Varissuo ja monikulttuurisuus. Halisissa nuorisotila Huudissa Elävien tarinoiden illan merkeissä iltakuudesta eteenpäin. Illan aikana osallistujien on mahdollista keskustella eritaustaisten ihmisten kanssa. Torstain kolmas ohjelmavaihtoehto on Pansion Me-talolla kuudelta alkava kulttuuri-ilta. Liedon kunnantalolla on lauantaina 25.3. kello 12–15 mahdollista muun muassa lainata eläviä kirjoja nimeltään Uussuomalainen tai Tummaihoisen lapsen adoptioäiti. Tapahtuman järjestää SPR:n Liedon osasto yhteistyökumppaneineen. Kai Saarto

lisää työpaikkoja, superbusseja ja edullista asumista den tukemiseen, lentokenttään ja englanninkieliseen markkinointiin. Mika Maaskola lähtisi panostamaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Yritykset tarvitsevat hänen mielestään lisää toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia, jotta saadaan lisää työpaikkoja, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa. Lisäksi Turku tulisi saada vetovoimaiseksi kaikille, erityisesti opiskelijoille, jotka nyt muuttavat valmistuttuaan pois kaupungista. Jouko Miettinen on myös huolissaan aivoviennistä. Hän tukkisi sen panostamalla luoviin tulevaisuuden aloihin, turvalliseen ympäristöön, puhtaaseen luontoon, paikallisuuteen ja yksityisautoilun vähentämiseen. Myös Jutta Wiren panostaisi samaan asiaan vahvistamalla työpaikkarakennetta, asukkaiden hyvinvointia, vastuullista taloutta ja kestävää kehitystä. Hänen mukaansa vain puolet Turussa koulutetusta väestä jää tällä hetkellä Turkuun. Elina Sandelinin mielestä

kuntapolitiikassa pitäisi keskittyä perusasioihin, kuten kunnallisten lähipalveluiden turvaamiseen. Sitä kautta myös liikennettä tarvittaisiin vähemmän, mikä johtaisi ekologisempaan kaupunkirakenteeseen. Anna Rantasuo näkee Turun tulevaisuuden lapsissa ja kestävässä kehityksessä. Siksi hän panostaisi varhaiskasvatukseen ja koulujen sisäilmaan. Lisäksi hän haluaisi, että kunnallisessa päätöksenteossa tehtäisiin aina lapsivaikutusten arviointi. Remo Ronkainen haluaisi tunnin junan Turun ja Helsingin välille ja ympäristöystävällistä liikennettä, esimerkiksi superbusseja. Lisäksi hän nostaa esiin yrittäjyyden tukemisen ja lähimmäisyhteiskunnan, jolla hän tarkoittaa sitä, että ihmisten olisi hyvä elää, jos kaikki auttaisivat toisiaan. Lähimmäisyhteiskunnan syntyyn pystyisi vaikuttamaan hänen mielestään esimerkiksi tukemalla kolmatta sektoria. Martti Hirvonen haluaisi parantaa työttömien ohjaamista

työhön sekä lisätä liikuntaa ja raittiuskasvatusta. Lisäksi hän näkee yhteiskuntarauhan ja toisten ihmisten arvostamisen ratkaisuksi moniin ongelmiin. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Turun keskusta-aluetta tulisi laajentaa Itä-Turun suuntaan kaavoittamalla. Itä-Turun eduksi nähtiin hyvät liikenneyhteydet, Kupittaan asema ja hyvät palvelut, jotka takaavat, että Itä-Turku on elävä keskus eikä nukkuva lähiö. Itä-Turun vaalipaneeli järjestettiin osana Seutusanomien kuntavaalikiertuetta, jonka aikana järjestetään vaalipaneeli kymmenessä Turun seudun kunnassa. Tiistaina 21.3. järjestettiin paneeli Sauvossa, torstaina 23.3. vuorossa on Paimio, 28.3. Lieto ja 30.3. Kaarina. Kaikki vaalipaneelit ovat katsottavissa suorina ja myös jälkikäteen Turun Seutusanomien Youtube-kanavalla.

Osa Turun Seutusanomien Pääskyvuoren koululla 14.3. järjestämän kuntavaalipaneelin keskusteluaiheista rajautui Itä-Turkuun. Panelistit ottivat kantaa mm. kaavoituspolitiikkaan ja liikenteeseen. Kuva: Kimmo Muttilainen.

TURUN SDP:N

LÄHIÖLENKKI

Tule tutustumaan ehdokkaisiimme, antamaan palautetta ja nauttimaan grillimakkarasta tai papusopasta. Lähiölenkki kiertää itäisessä Turussa seuraavasti: ke 29.3. klo 16 Varissuon Annika, papusoppa, Rafaelin Enkelit to 30.3. klo 16 Lausteen Kirjurinaukio to 30.3. klo 17 Haritun kauppakeskus

Tervetuloa!

TSS www.kyseonarvoista.fi


Autot ja liikenne

8

23. maaliskuuta 2017

t ä m ö y l n y l Löy ! ä l l i v i ä p i k k r e M tarjoukset

18.-25.3.

at!

up Tee elämäsi autoka

PUU, SÄHKÖ vai hybridi?

IVIEN MERKKIPÄIT ELLUT

katso kaikki KUUmAT tarjoukset merkkipAivAt.fi

ERIKOISHINNO

VAIHTOAUTOväTt.fi

Katso autot merkkipäi

RAJOITETTU ERÄ!

MET�VALAISIN 9�LED

1 € ,00

19.990 €

FORD ECOSPORT 1.0 ECOBOOST 125HV M5 TITANIUM NYT VAIN RAHOITUSKORKO 0,5%*

3.990€

Ford EcoSport 1.0 EcoBoost 125hv Titanium 23.980,31 €. CO2 125 g/km, EU-yhd. kulutus 5,4 l/100 km.

TAVARA� TILAN MATOT

MOOTTORI� ÖLJYN VAIHTO + SUODATIN

- 15 % 100,erikseen tai huollon yhteydessä, 4 syl moottorit

OTA 4, MAKSA 2!

RENGASVARASTON TYHJENNYS

ERÄÄN VARASTOSSA OLEVIA FORD HYÖTYAJONEUVOJA RAHOITUSKORKO NYT

0%

**

Esim. Ford Transit 310 2.0TDCi M6 105 hv Trend alkaen 33.376,80 €. CO2-päästö 161 g/km. EU-yhd.kulutus 6,7 l/100 km.

paketin ostajalle pyöräsuuntauksen tarkastus 29€ (norm 75€), mahdolliset työt veloitetaan erikseen.

NETISTÄ VARATTUIHIN HUOLTOIHIN

20,-

NETTIVARAUSETU

sissa Maksa onTilillä! e n Laakko

Tervetuloa ma-pe 9-18 ja la 10-15.

Tarjoukset ovat voimassa vain Laakkosen Merkkipäivillä 18-25.3.2017. Autotarjoukset koskevat uusia tilaus- ja kauppasopimuksia, sekä mahdollisesti rajoitettua erää autoja. Tarvike- ja varustetarjoukset koskevat liikkeen edustamia malleja. Tarjouksia ei voi yh- distää muihin etuihin tai kampanjoihin. Kuvien autot erikoisvarustein. Kokonaishinnat sisältävät toimituskulut 600 € ja arvioidun autoveron. *Rahoitusesimerkki: Ford Transit 310 2.0TDCi M6 105 hv Trend hintaan 33.376,80 €. Käsiraha 15.000 €, luoton perustamiskulu 190,00 €, luoton määrä 18.566,80 €. Laina-aika 60 kk, korko 0 %, käsittelymaksu 9,00 €/kk, kk-erä 318,40 €. Luottokustannus 727,20 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 19.294 €, tod. vuosikorko 1,54 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kasko- vakuutuksen. Rahoitusyhtiö Ford Credit, Äyritie 24 Vantaa. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. **Rahoitusesimerkki: Ford EcoSport 1.0 EcoBoost 125hv M5 Titanium hintaan 19.990 €. Käsiraha 10.110 €, luoton perustamiskulu 190,00 €, luoton määrä 10.070 €. Laina-aika 60 kk, korko 0,5 %, käsittelymaksu 9,00 €/kk, kk-erä 170 €. Luottokustannus 860 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 10.930 €, tod. vuosikorko 3,33 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kasko- vakuutuksen. Rahoitusyhtiö Ford Credit, Äyritie 24 Vantaa. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen.

FordStore LAAKKONEN TURKU

Laakkonen TURKU Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio

Vaihde 010 214 7800 Ford-myynti 010 214 7850

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Seuraa meitä facebookissa: facebook.com/merkkipaivat


23. maaliskuuta 2017

Autot ja liikenne

9

Miten liikenneympäristÜä tulisi kehittää? Varsinais-Suomen liiton ja Valonian järjestämällä kyselyllä selvitetään Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Turun asukkaiden liikkumistottumuksia ja näkemyksiä seudun liikenneympäristĂśn kehittämisestä. KYSELY. Osana vuosina 2016– 2020 toteuttavaa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta Varsinais-Suomen liitto ja Valonia kysyy Turun ydinkaupunkiseudun asukkailta mielipiteitä ja ideoita liikenneympäristĂśn kehittämiseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttÜä ja vähentää henkilĂśautoilua Turun kaupungin alueella. Huhtikuun loppuun asti osoitteessa www.kyselynetti. com/s/liikenneymparistokysely auki oleva kysely on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille Turun ydinkaupunkiseudun eli Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon asukkaille. Kysymykset pohjautuvat Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Suunnitelman tavoitteena on erityisesti kestävän liikkumisen lisääminen jalankulun, pyĂśräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita kehittämällä, sekä sujuva ja turvallinen liikenne seudulla. LiikenneympäristĂśllä tarkoite-

IHIN BI-MOPO R E D A J APRILIAS ALENNU sia

300 â‚Ź

n ja koskee mopopäivä a. voimassa oj op on m us ia rjo lis Ta vaihteel

uu

25.3.2017 klo 10-15

MOPOPĂ„IVĂ„ KAHVI- JA JĂ„Ă„TELĂ–TARJOILU

Polttolaitoksenkatu Tarjoukset ovat voimassa 9.4.2016 ajan 9, Turku puh. 02-2388333

MOPOPĂ„IVĂ„

Kyselyyn voi vastata 30.4. mennessä kyselynetissä. Kuva: Teemu Heinonen.

taan väyliä, rakenteita, palveluita, liikennettä palvelevista alueita ja maisemaa. Kyselyn tuloksia hyÜdynnetään seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyÜssä. Selvittämällä asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia voidaan arvioida liikennejärjestelmä-

tyÜn tavoitteiden ja toimenpiteiden painoarvoa sekä vaikutuksia. Tavoitteena on, että kysely toteutetaan säännÜllisin väliajoin, seuraavan kerran todennäkÜisesti vuonna 2020. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Jopo-polkupyÜrä.

Polttolaitoksenkatu 9, Turku www.kununpyora.fi

www.kununpyora.fi

Yhteystietoja käytetään ainoastaan arvonnassa ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Kyselyyn voi halutessaan osallistua myÜs nimettÜmänä.

La 9.4.2016 KLO 10-15

Huipputarjouksia mopoista ja varusteista! Vain mopopäivänä etusi jopa 300â‚Ź

TSS

Arvonnassa mopokorttikurssi! Kahvi- ja pullatarjoilua

NXQXQS\RUD Ă€ /Kunun PyĂśrä Rosendahl Oy

Polttolaitoksenkatu 9 7XUNX ‡


23. maaliskuuta 2017

10

n Viikon positiivisin

Vetreä ja vireä Piikkiön Kehitys vietti 95-vuotisjuhliaan Vuonna 1922 perustettu Piikkiön Kehitys toimii tänä päivänä pääasiassa kuntoliikuttajana, mutta kantaapahan seuran värejä myös aktiivisia kilpaurheilijoita. Yli 500 jäsenen seura on pystynyt mukautumaan erinomaisesti ajan haasteisiin. JUHLAVUOSI. Piikkiön Kehitys täytti hiljattain kunnioitettavat 95 vuotta. Seura on yhä vireässä ja vetreässä kunnossa, sillä jäseniä on kaikkiaan 518 ja sen päälle mukaan toimintaan mahtuu myös sellaisia, jotka eivät virallista jäsenmaksua suorita. Suurin osa seuran aktiviteeteistä kohdentuu lapsiin ja nuoriin, mutta ei seniori-ikäisiä harrastajiakaan ole täysin unohdettu. Seuran lajikirjoon kuuluvat muun muassa yleisurheilu, lentopallo, suunnistus, pyöräily, voimanosto ja viimeisimpänä mukaan liittynyt veteraaneille suunnattu petankki. Pääosin seura keskittyy liikuttamiseen ja ihmisten aktivoimiseen, mutta mukaan mahtuu myös muutamia kilpaurheilijoitakin. – Meillä on hyvät mahdollisuudet tukea nuorta urheilijaa aina SM-tasolle saakka. Mikään ei ole siitä jäänyt kiinni, etteikö pystyttäisi antamaan taloudellista tukea, koska pääosin teemme kaiken talkoilla, aiemmin seuraa 31 vuoden ajan johtanut Pirjo Ailanto sanoo. Yksi tukemisen mahdollis-

vuosina. Yleinen trendi on ollut myös se, ettei kilpaurheilupuolelle osallistu enää samalla tavalla lapsia ja nuoria kuin ennen. – Meillä pitäisi olla vielä enemmän massoja, joista pystyisi helpommin löytämään ne huiput kilpaurheilupuolella. Vaikka esimerkiksi yleisurheilussa kyse on yksilöurheilusta, pitää olla jonkinlainen taustajoukko mukana tukemassa ja kilpailemassa, Ailanto sanoo. Massojen liikuttajana Piik-

kiön Kehityksen toiminta on kuitenkin hyvällä tasolla. Pelkästään Piikkiöstä eivät seuran jäsenet tule. – Olemme tyytyväisiä jäsenmääräämme. Jäsenistöstä suurin osa tulee Piikkiöstä, mutta sitten on jäseniä Kaarinasta, on Turkuun muuttaneita ja muutamia Liedostakin, toista kauttaan seuran puheenjohtajana toimiva Hanna Lindberg kertoo. Kimmo Muttilainen

Lasten leiripäivässä on mm. harjoiteltu nassikkapainia. Ohjaajana Henna Takkinen. Kuva: Piikkiön Kehitys.

taneista tekijöistä on luonnollisesti myös se, että Kehityksen väreissä ei kilpaile isoja massoja aivan huipputasolla. Tällä hetkellä piikkiöläisseurasta kuitenkin löytyy ainakin kaksi urheilijaa, jotka voisivat kilpailla SM-tasolla. – Nyt en tiedä aivan tarkkaan kuinka paljon Henna

Takkinen on panostanut tänä vuonna keihäänheittoon. Viime vuonna hän ei osallistunut moneen kisaan, mutta silti ylitti naisten A-luokan tuloksen, joka mahdollistaa osallistumisen Kalevan kisoihin. En usko, että hän lähtee sinne, jos ei ole jonkinlaisessa kunnossa, Ailanto kertoo.

– Toisena huipputason urheilijana voidaan pitää kestävyysjuoksija Vilho Kilpeläistä. Hän varmasti itse odottaa ja me seurana odotamme häneltä mitaleita 17-vuotiaiden sarjoissa, Ailanto jatkaa. Kehityksessä on huomattu se, ettei yksilölajeihin ole samanlaista imua kuin taka-

Piikkiön Kehitys vietti hiljattain 95-vuotisjuhlia. Kuvassa seuran nykyinen puheenjohtaja Hanna Lindberg ja edellinen puheenjohtaja Pirjo Ailanto. Kuva: Kimmo Muttilainen.


11

23. maaliskuuta 2017

Pitääkö jotain sattua ennen kuin tilanteeseen herätään?”

Vaara vaanii Kaarinantiellä

Kaarinan Untolan kaupunginosan halki vievää Kaarinantietä ylitetään varomattomasti Niittyläntien ja Pirtakadun kohdalla. Seutusanomien lukija on huolissaan siitä, pystytäänkö tilanteeseen saamaan parannusta. LITTOINEN. Yhdystie 2200 eli Kaarinantie Kaarinasta Auranlaaksoon on liikennemääriltään vilkas tie. Untolan kaupunginosan kohdalla Kaarinantietä ylitetään varomattomasti, vaikka runsaan 100 metrin päässä sijaitsee alikulkukäytävä, jossa tien ylittäminen sujuisi huomattavasti turvallisemmin. Turun Seutusanomien lukija otti huolestuneena yhteyttä seurattuaan usean vuoden ajan jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen holtitonta tien ylittämistä. – Pitääkö jotain sattua ennen kuin tilanteeseen herätään? Tässä on ollut liittymä 1980luvulla, mutta eihän nämä nykylapset ja -nuoret siitä mitään tiedä. Tien ylittäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään nuoriin, vaan sitä tehdään kaikkien ikäryhmien toimesta, jopa ikäihmisten, nimettömänä pysyttelevä kaarinalainen huokaisee. Lukija toivoisi, että tilanteeseen saataisiin jonkinlainen ratkaisu, jotta vältyttäisiin ikäviltä onnettomuuksilta. – Tällä tiellä on paljon raskaan kaluston käyttäjiä. Kun nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa, ei rekka- tai iso kuorma-auto pysty hidastamaan vauhtiaan kesken alamä-

vastaavanlaiseen tilanteeseen myös muualla. – Paraisilla on myös vastaavanlainen paikka, jossa jopa lenkkeilijät eivät juokse 100– 150 metrin päässä olevasta alikulkukäytävästä, vaan ylittävät mieluummin tien. Kyse on varmasti ihan luontaisesta laiskuudesta, Klang sanoo. Omalla riskillä

Kaarinantiellä Niittyläntien ja Pirtakadun kohdalla sijaitsee vaarallinen ylityspaikka.

en, mikäli yksittäinen ihminen on ylittämässä tietä. Parannuskeinot vähissä Tienylityspaikka sijaitsee Niittyläntien ja Pirtakadun koh-

LULLUKKA JA -PAT

Tonavan haara

Kimmo Muttilainen

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Haaparannallakin

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys 0200 7100 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi

SIJAUSrehkii

viisuRunne

voi tulikin juhla- + tonta

Sihvo Tenkanen

tasoittaa

Toimitusjohtaja

puuha-

naisia

Pöysti

”tragedian ”

ryhmiä

-virsi

’sotaväki’

talvi-

heiveröinen

Anka RENGAS

ETU

väylää

makuulavoja

apuna haussa

ei pingota

-1.

ruoilla

Välimäki Wirtasen bändi

Päätoimittaja Toimittaja

törkyä

Kurki

Mika Leinonen 040 706 2132

Laskutus

T

kuningas LAIVOJA

lätkii liigaa näyttelevä Patricia LENTISLIIGASSA

sariverkkoaidan rakentaminen ja tienreunojen laittaminenkaan ei tule kysymykseen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo. Klang sanoo törmänneensä

luviuosY ko hi

sadun kääpiön kaltaisia

SEKASORTOJA

maantieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. – Tässä on puhtaasti kyse asenteista, jotka pitäisi saada muutettua. Se on varma, että tällaiseen paikkaan emme ala rakentamaan suojatietä. Pans-

1988

-kone

Jorma Kemppainen 2017

5l 5l

dalla. Pirtakatu päättyy umpikujaan, mutta se ei estä jalankulkijoita ylittämästä tietä. Kaarinantie kuuluu ELY-keskuksen siipien suojiin. ELY-keskusten yksi tehtävistä on vastata Liikenneviraston ohjaamina

Klang korostaa, että kyseessä on ihmisen oma valinta, jos aikoo ylittää tien sellaisesta paikasta, jossa se ei ole suotavaa. – Se on jokaisen ihmisen oma valinta ottaako tietoisen riskin vai ei. Aikuiset osaavat kiinnittää huomiota liikenteeseen tietä ylittäessä, mutta nuorilla saattaa katse olla naulittuna kännyköihin. Suosittelisin, että vanhemmat ottaisivat tämän asian puheeksi lastensa kanssa. Mikäli jotain ratkaisumalleja ihmisiltä löytyy, kehotan toki ottamaan yhteyttä, Klang neuvoo.

eivät liukene

Aino Väänänen 045 112 4240 Kimmo Muttilainen 045 126 1698

Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151 Mika Leinonen 040 706 2132 Sami Kiili 050 527 1690 Seija Minkkinen 045 111 6932

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl


23. maaliskuuta 2017

12

Taiteen, antiikin ja kädentaitojen messukokonaisuus houkutteli 8700 kävijää Turun Messukeskuksessa 18.–19.3. avautunut Turun Kädentaitomessujen ja Turun Taide- ja Antiikkimessujen kokonaisuus käsitti kaksi hallillista taidetta, antiikkia, numismaatikkojen aarteita ja vanhoja leluja sekä yhden hallillisen värien, materiaalien ja kuosien lumoa, jossa on tarjolla sekä valmiita käsitöitä että ideoita ja tarvikkeita omiin askartelutuokioihin. MESSUT. Turun Messukeskuksen viestintäpäällikkö Taina Pärkö-Luotonen on tyytyväinen viime viikonlopun Turun Taide- ja Antiikkimessuihin ja Kädentaitomessuihin. – Messut menivät hienosti. Kasvatimme kokonaiskävijämäärää, joka oli 8700, PärköLuotonen sanoo. Mediapro Messujen järjestämät Turun Kädentaitomessut houkuttelivat tuttuun tapaan niin uudempia yrittäjiä kuin pidemmän linjan ammattilaisia kädentaitojen saralta saman katon alle. Tuoreemmista tekijöistä mukana olivat tänä vuonna esimerkiksi Nuppu Print Companyn yrittäjät Jenni Salminen ja Satu Kontinen. Vuoden ikäiselle yritykselle, joka operoi verkkokauppansa myötä ympäri maan ja rajojen ulkopuolellekin, messut ovat tärkeä tapahtuma esittäytyä. Pääkaupunkilaistunutta yrittäjäkaksikkoa kiehtoo erityisesti Turun seutu uutena valloituskohteena. Myös henkilökohtaisia kytköksiä lounaiseen Suomeen löytyy: Jenni on nimittäin kotoisin Paimiosta. – Tutustuimme alun perin tietokirjojen parissa, kun työskentelin kustannustoimittajana ja Satu sen sijaan graafisena suunnittelijana. Yllättäen meitä yhdisti paitsi rakkaus kukkiin myös unelma omasta paperituote- ja kangasmallistosta. Nuppu yrityksen nimessä kuvastaa tuotteissamme toistuvaa kuosia ja meitä, kukkaihmisiä,

qvist. B-hallista löytyivät myös Lelumarkkinat ja Nukkekotija Nukkemessut, joissa kummassakin on noin 30 näytteilleasettajaa. Kotimaisen taiteen näytös

Nuppu Print Companyn yrittäjät Jenni Salminen (vas.) ja Satu Kontinen. Kuva: Taina Pärkö-Luotonen / Turun Messukeskus.

Jenni Salminen sanoo. Satu Kontinen suunnittelee ja maalaa käsin kaikki Nupun kuosit ja loihtii niille värimaailmat. Hän myös hallinnoi Nupun brändiä ja sen kertomaa tarinaa. Salminen sen sijaan hoitaa myynnin, markkinoinnin ja tilausten hallinnan sekä ompelee. – Julkaisimme ensimmäisen mallistomme viime syyskuussa, ja nyt on toisen malliston aika. Turun Kädentaitomessuilla

lanseerattu Kevätlaulu syntyi siitä tunteesta, kun kevät saapuu; linnut laulavat ja aurinko valaisee pitkän pimeän jälkeistä aikaa, Satu Kontinen toteaa. Aarteet arvioitavana Turun Taide- ja Antiikkimessujen puolella oli mukana useita isompia ja pienempiä näyttelykokonaisuuksia, kuten lähes 30 vuotta Alvar ja Aino Aallon tuotantoa keränneen Pertti

Grails Antique & Vintage Jewelleryn gemmologi Ilse Gröndahl-Ahlqvist. Kuva: Ragip Önsoy.

Männistön aaltodesigncollection ja Sisustuskonttori Vintage Goes Maricken -näyttely. Antiikkia, taidetta, koruja ja jalokiviä arvioivat Hans Tritzschler, Tuija Peltomaa ja Ilse Gröndahl-Ahlqvist. Vanhoja koruja ja jalokiviä arvioivan Grails Antique & Vintage Jewelleryn gemmologi Gröndahl-Ahlqvistin erikoisalaa ovat antiikki ja myöhäinen vintage. Hän kertoo, että viimeisen 30 vuoden aikana van-

hojen korujen arvo on kasvanut jopa 80 prosenttia. – Vanhat korut siirtyvät omistajalta seuraavalle yleensä perintönä, jolloin tärkeintä on tunnearvo. Tällöin asiantuntija-arviotakin kallisarvoisempaa on koruun liittyvä historia, Gröndahl-Ahlqvist sanoo. – Nuoret ovat tänä päivänä kiinnostuneita ekologisuudesta, kierrätyksestä ja korujen muokkaamisesta omannäköisekseen, lisää Gröndahl-Ahl-

Kotimaisen taiteen verkkokauppa Taikon, jonka kaarinalaispari Pia ja Patrik Edman perustivat viime marraskuussa, osastolla esittäytyivät taidemaalarit Kaj Stenvall ja Elisa Kaikkonen, valokuvataiteilija Vesa Aaltonen ja taidegraafikko Lotta Leka. Taiko on verkossa toimiva kuvataidekauppa, jossa on maalauksia, grafiikkaa, valokuvia ja veistoksia liki 400 ammattitaiteilijalta ympäri maan. – Ostokäyttäytyminen on muuttunut ja digitalisaatio vie palveluja nettiin helposti saataville, mutta taidemyynti on ollut pitkään lapsen kengissä. Taikon kautta taidetta voi paitsi ostaa vuorokauden ympäri, myös testata teosten sopivuutta sisustukseen lataamalla palveluun kuva huoneesta, johon taidehankintaa suunnitellaan, esittelivät Edmanit Seutusanomille elokuussa 2016 antamassaan haastattelussa. Katariina Mäkinen-Önsoy

Anjo Alleen Anita Jokinen vakuuttaa, että hattu on nautinto. Hattutrendi on nousussa, mutta tekijöitä on vähän. Kuva: Ragip Önsoy.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.